Me Rakentajat 1/04 pdf - Rakentaja.fi

Me RakentajatYksi lintu, neljä siipeä.(Tuulimylly) RautalampiTuulimylly on alkuaan Hartolan Vuorenkylästä. Kylästäoli pitkä matka ja huonot kulkuyhteydet lähimpiin vesimyllyihin,joten kylällä oli useampiakin tuulimyllyjä. Tunnetuinniistä on Ruulin talon tuulimylly, joka nyt siis seisooentisöitynä Itä-Hämeen Museon edustalla Hartolan kirkonkylällä.Sen on rakentanut Ruulin talon isäntä AndersRolig vuonna 1840 ja se on malliltaan ns. jalkamylly, jossakoko mylly kääntyy napatukin varassa aina tarvittavaansuuntaan.mylly oli myös käyttökelpoisempi kuin vesimylly: se pyöri tarvittaessatalvellakin, kun taas pieniä puromyllyjä voitiin hyödyntää vainkorkean veden aikana. Lisäksi tuulimylly voitiin sijoittaa peltoauke-Tuotannosta turistinähtävyydeksiTuulimylly on ensi näkemältä hyvinkin romanttisenoloinen – kuin heinälato suomalaisesta Tauno jaAnsa -elokuvasta. Tuulimyllyllä on kuitenkin vahva työhönja tuotantoon liittyvä historiansa, mutta nyt siivet alle tien laitaan lähemmäksi talouskeskusta kuin vesimylly.ovat vaienneet. Tehokkaammat energiantuottajat ja tuotantoprosessitovat tulleet tilalle. Nykyisistä tuulimyllyis-Pärehöylän ja luumyllyn moottorinatä moni on siirretty aiemmalta tuotantopaikaltaan mm.paikallismuseoiden pihapiiriin symboloimaan paikkakunnantalonpoikaiskulttuuria ja käsityötaitoa.lankkusaha ja luumylly. Teholtaan tuulimyllyt pärjäsivät kohtalaisenTuulimyllyihin yhdistettiin erilaisia oheislaitteita kuten pärehöylä,hyvin kilpailussa vesimyllyjen kanssa. Tehon yksikkönä on käytettyEnsimmäinen tieto suomalaisesta tuulimyllystä on Turun seudultavuodelta 1463. Tuulimyllyt ovat kuitenkin "kotoisin" itämailrokaudessa.Tehokkaimman tuulimyllytyyppimme, mamsellimyllyntynnyriä/vrk. Jalka- ja harakkamyllyjen teho oli 5-6 tynnyriä vuotaristiretkeläisten tuodessa ideaa tuliaisinaan Eurooppaan. Pohjoismaidenensimmäinen tuulimylly lienee pystytetty Tanskaan limyllyjen käyttö omaksuttiin maamme sisäosiin hitaasti, eivätkä neteho ylitti selvästi monen vedellä toimivan ratasmyllyn tehon. Tuu-vuonna 1259.ennättäneet koskaan kunnolla saavuttaa maamme itärajaa, kun jouusi tekniikka ja uudet voimanlähteet alkoivat syrjäyttää niitä.Myllytkin olivat verollaVarvas, Harakka ja MamselliKruunu otti jo aikanaan oman siivunsa kaikesta tuottavasta työstä.Myllyjen verollepanoa varten myllyistä laadittiin erityinen myllyluettelovuosina 1585-1586. Sen mukaan myllyjä oli kaikkialla on rakenteeltaan yksinkertaisin ja samalla laajimmalle levinnyt tuuli-Tuulimyllyjäkin oli eri toimintaperiaatteella toimivia. VarvasmyllySuomen silloisella asutulla alueella. Pääasiallisilla pelto-viljelysalueillaVarsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla 1800-luvulla muodissa olleen naisten leningin ääriviivojen mukaan.myllytyyppimme. Leveärakenteinen mamsellimylly on saanut nimensämyllyjen yhteismäärä oli niinkin suuri kuin 1.700 kappaletta. Tuulijavesimyllyjen suhdetta ei löytynyt, mutta lähteiden mukaan tuuli-mamsellimyllyjä. Harakkamyllyn tekniikasta löytyy seuraava kuvaus:Maamme kaupunkien viimeiset käytössä olleet tuulimyllyt olivat kaikkimyllyjä oli satoja. Tuulimyllyt lisääntyivät kuitenkin voimakkaasti Harakkamyllyn erillinen yläosa kiertyy onteloidun pystytukin varassaerityisesti 1800-luvulla käyttökelpoisten koskien vähetessä. Tuuli-kiinteän, myllynkivet sisältävän alaosan päällä. Voimansiirtoakseli onTeksti: Raimo Holopainen Kuvat: Raimo Holopainen, Hartolan kunta34