Nimi ovessa –hanke - Asunto ensin

Nimi ovessa –hankeVerkostotapaamisen muistioVerkostoryhmäOsallisuusErityisteema / kohderyhmäMielenterveyskuntoujatAika ja paikka Vailla vakinaista asuntoa ry 20.5.2011Koordinoija / puheenjohtajaSanna LehtonenPääalustusKristiina Kuusi ja kokemusasiantuntijat: HUS:N Valo-hankeKommenttipuheenvuorotVastaava ohjaaja Tuula Koskinen ja ohjaaja Sari Piskonen:Osallisuus Viidakkokujan asumispalveluyksikössäHelsingin klubitalon kokemusasiantuntijat ja Titta Kontio:Oma ovi ei riitä, tarvitaan myös tukitoimia asumisessa onnistumiseen__________________________________________________________________________________________________________________MuistioHUS:in valohankkeessa on kyse rajapintastyöskentelystä. Tavoitteena on saada aikaan se, ettäperusterveydenhuollosta olisi saatavilla paras mahdollinen apu mielenterveyskuntoutujalle.Osallisuus teeman näkökulmasta valohankkeen osahankkeista on erityisen kiinnostavakokemusasiantuntijoiden osallistumista koskeva hanke., jota verkostotapaamisessa esiteltiin.HUS:n valohankkeen kokemusasiantuntijaryhmä on aloittanut vuoden 2011 alusta toimintansa. 13kokemusasiantuntijan ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Ryhmässä on kokemustamielenterveyspalvelujen käytöstä yhteensä 165 vuotta. Kokemuksia on kertynyt muun muassapsykiatrisissta sairaaloista, päiväosastoista, päivätoimintakeskuksista, terveyskeskuksen jasosiaalitoimen palveluista, asumispalveluista, itsenäisen asumisen tukipalveluista,kuntoutuskursseista, yksityisestä psykoterapiasta sekä erilaisista vertaistuen ja matalankynnnyksen toiminnoista. Mittavan ja laaja-alaisen kokemuksen pohjalta kokemusasiantuntijatarvioivat, että mielenterveyspalvelut ovat vuosien aikana kehittyneet.Vertaistukitoimintaan voi kukin osallistua omien voimavarojensa mukaan. Moni Valohankkeenkokemusasiantuntijoista on käynyt vertaisohjaajakoulutuksen ja toimii vertaisohjaajana.Kokemusasiantuntijat käyvät myös kouluttamassa ja yksi heistä tekee parhaillaankokemusasiantuntijuudesta väitöskirjaa. Lisensiaatintutkimus omista toipumiskokemuksista on jotehty ja hyväksytty.Mielen avain -hankkeessa kokemusasiantuntijat arvioivat kokemustutkijan ominaisuudessakuntalaisen oikeuksien toteutumista psykiatriassa ja pääsevät tällä tavoin kehittämään psykiatristahoitotahtoa.Valohankkeen kokemusasiantuntijatoiminnan alussa ryhmäläisillä oli ”sekava olo”. He eivät oikeintienneet, mitä olivat tekemässä. Kevään edetessä toiminta on selkiytynyt. Moni on kokenuttärkeäksi sen, että voi hyödyntää omia vaikeita kokemuksiaan toisten auttamiseen. Muitakuuntelemalla oma perspektiivi on koko ajan laajentunut. Valohankkeessa osallistujille on tullut

kokemus osallisuudesta ja siitä, että heidän kokemuksiaan arvostetaan, heitä halutaan kuulla jaheidän esittämillään näkemyksillä on vaikutusta psykiatriseen hoitoon ja palveluihin.Keskustelussa tuli esiin tarve saada asumiseen tukea sairaalajakson jälkeen. Lisäksi puhuttiinvaikeudesta löytää oikeanlaiseen hoitoon tai palveluun ja Vva:n roolista palveluihin ohjaajana. Yksikeskustelijoista kertoi nuorena kokemastaan kaipuusta turvalliseen paikkaan ja runouden, musiikinja lähimmäisen rakkauden merkityksestä vaikeassa tilanteessa.Viidakkokujan asumispalveluyksikön johtaja ja ohjaaja kertoivat asuinyksikön toiminnnastaosallisuuden näkökulmasta. Viidakkokuja on mielenterveyskuntoutujille tarkoitettupitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan kuuluva yhteistyöhanke Y-säätiön kanssa. Osaasukkaista on suuntautunut kohti itsenäisempää asumista, osalle tuettu asumisyksikkö on pysyväkoti. Viidakkokuja tarjoaa myös kriisiasumista. Kellokosken sairaalasta voi tulla kriisiasuntoonkokeilemaan omien voimien riittävyyttä.Asukkaat muuttavat Viidakkokujalle palveluohjaajan ja sosiaalityöntekijän arvioinnin pohjalta.Mikäli asukas muuttaa Viidakkokujalta itsenäiseen asumiseen, jatkaa sama palveluohjaajatyöskentelyä hänen kanssaan. Jokaisella asukkaalla on kaksi omaohjaajaa, joiden kanssa he käyvätkahdenkeskisiä keskusteluja ja suuntautuvat ympäristöön voimiensa mukaan. Asukkaita tuetaanosallistumaan mahdollisimman paljon ulkopuoliseen toimintaan. Asuinyksikön eettisenäperiaatteena on asukaslähtöisyys: asukkaisiin tutustutaan ja kuntoutussuunnitelmat laaditaanheidän toiveitaan ja tavoitteitaan kunnioittaen. Ohjaaja kertoi, etta asukkaisiin tutustuminen onhidasta, mutta todella antoisaa työtä.Viidakkokuja on päihteetön asuinyksikkö. Noin puolella asukkaista on mielenterveysongelmienlisäksi päihdetaustaa. Osa heistä käy välillä juomassa talon ulkopuolella ja palaa takaisin. Jos asukasei pysty hallitsemaan päihteiden käyttöä, häntä yritetään ensin auttaa hoidollisin keinoin,esimerkiksi A- ja H-klinikan tuella. Jos tämä ei auta, asukkaalle pyritään löytämään sellainenasumisvaihtoehto, jossa päihteiden käyttö on sallittua.Asumisyksikön kuntouttava toiminta on paitsi kahdenkeskistä myös ryhmämuotoista. Onesimerkiksi kävelyryhmä, ruokaryhmä sekä naisten ja miesten ryhmät. Ryhmät on muodostettuasukkaiden toiveista käsin. Asukaskokous pidetään kerran kuukaudessa, ja siinä on mahdollisuustulla kuulluksi ja vaikuttaa talon toimintaan. Asuminen ja palvelut eivät ole ehdottomasti toisiinsakytköksissä. Asukas voi valita myös siten, että hän käy asuinyksikön ulkopuolella terapiassa eikäkäytä talon kuntouttavia palveluja.Helsingin klubitalolta osallistui verkostotapaamiseen työntekijä ja kaksi kokemusasiantuntijaa.Työntekijä korosti sitä, että asumisen yhteydessä pitäisi puhua kodista. Josmielenterveyskuntoutujalla ei ole kotia, kuntoutumiselta puuttuu pysyvä pohja. Klubitalossa onhyviä kokemuksia asumisesta Niemikoti-säätiön tukiasunnoissa, mutta niihin on vaikea päästä.Kyselyjä asunnoista tulee päivittäin ja keskimäärin vain yksi asunto vapautuu viikossa.Nuori mies kertoi asumis- ja kuntoutuspolustaan, joka oli katkennut ristiriitoihin soluasunnossa.Asuntoa ei ole järjestynyt sen enempää Helsingin kaupungilta kuin Nuorisoasuntoliitolta.Asunnottomuuden vuoksi nuori mies on joutunut asumaan kuukausia vanhempiensa luona, mikäon heikentänyt välejä vanhempiin ja vaikeuttanut kuntoutumista.Toinen kokemusasiantuntija kertoi asumisestaan naisten tuetun asumisen yksikössä. Hänentoiveenaan oli tuettu asuminen omassa kodissa, jossa voisi tavata omaa lasta.Verkostotapaamisen ydinteemaksi nousi itsenäisten tukiasuntojen puute. Mielenterveyskuntoutujatovat valmiita ottamaan tukea vastaan omassa kodissa. Soluasumisen ongelmallisuus nousi jälleenesille. Tukea toivotaan asioitten ja kodin hoitoon sekä henkistä tukea, joka luo turvallisuutta ja sitenomalta osaltaan edesauttaa kotiutumista ja osallisuutta.

__________________________________________________________________________________________________________________Muistion kirjasi Riitta GranfeltLämmin kiitos esitelmien pitäjille ja osallistujille!