Lataa PDF - Sitra

Suomi 2015 -kurssin 5. loppuraportti11tumista ja kansatuotetta koskevia tietoja. Samalla meidän tuleeseurata laajasti eri toimialojen ja alueiden menestystä kansainvälisenvertaisarvioinnin menetelmillä. Myös sosiaalistenongelmien kehittyminen on oltava tarkassa seurannassa, jottaongelmien kärjistyminen ei pääse yllättämään.Perhe ja terveysSuomalaiset kantavat oman ja yhteisen vastuunsa perheestä jaterveydestä. Vahvuutemme on taloudellinen hyvinvointi ja lujayhdessä tekemisen perinne.Terveyttä koskeva tietämys on kohonnut ja vaurauden lisääntymisenmyötä kansanterveyden pohja on vahvistunut. Terveydenhuollonammatillinen osaaminen on korkeatasoista ja työantajattukevat myös ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Yrityksetkantavat oman vastuunsa työntekijöiden jaksamisesta ja työkykyäylläpitävät hankkeet ovat keskeinen osa suomalaisen työelämänlaatua.Välitetäänkö kansalaisesta kuitenkaan kokonaisuutena?Huolehdimmeko toisistamme yli elinkaaren vai ihannoimmekoliikaa nuoruutta ja työelämän arvoja?Työn ja perhe-elämän ristiriidat ratkaistavaSuomalaisten hyvinvointia uhkaavat tällä hetkellä uudenlaisetongelmat – liika työ, työajan epätasainen jakautuminen, liikunnanvähäisyys, epäterveet elämäntavat. Huumeet ovat tulleet suomalaistennuorten elämään. Kertakäyttöiset ihmissuhteet ovatkorvaamassa vakiintuneet perhe- ja lähiyhteisöt. Hyvinvointivaltiovoi tarjota ratkaisuja näihin ongelmiin tiivistämälläterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja koulujärjestelmän yhteistyötäsekä sovittamalla yhteen työn ja perhe-elämän vaatimuksetnykyistä paremmin.Työelämän kielteiset kehityspiirteet heikentävät hyvinvointia.Osa ihmisistä tekee liikaa töitä ja osa on pitkäaikaisesti työttömänä.Välinpitämättömyyden ja itsekkyyden kasvu uhkaavat perheidenja lasten hyvinvointia. Myös elämäntyylin muoti-ilmiöt vaikuttavatkielteisesti: lasten saamista lykätään keski-ikään ja perheidenkoko pienenee. Tämä on jo johtanut väestön nopeaan vanhenemiseenja kehityssuunta voidaan kääntää vasta vuosikymmentenkuluttua.Työn kuormituksen lisääntyminen joillakin työntekijöillä onmuuttanut perheen roolia yhteiskunnassa. Kiristyvä kilpailu tekeeperhe-elämästäkin suorittamista ja heikentää nuorten siteitäomaan perheeseen. Kaverit, työtoverit ja harrastukset korvaavatperheen ja lapset kilpailevat työn kanssa aikuisten ajasta. Lapsetjäävät helposti sivuun kun työelämän vaatimukset kovenevat.Työpäivien jatkuva venyttäminen, kiristynyt työtahti jalisääntyvät ylityöt luovat vääränlaisen työn sankaruuden ihanteen.Kasvavat aikapaineet ja kilpailu työpaikoilla tekevät myös vakituisettyöntekijät epävarmoiksi työsuhteensa jatkuvuudestavaikka siihen ei olisikaan aihetta. Kun aika on tiukalla, perheja lapset joutuvat useimmiten kärsimään.Kasvatusvastuu vanhemmillePerheen rooli kasvattajana on hämärtymässä ja vastuuta on siirrettyammattikasvattajille, päiväkoteihin ja kouluihin. Vanhemmatvetäytyvät yhä useammin kasvatusvastuusta ja keskittyvätvain lastensa harrastusten tukemiseen. Näin vanhempien paikanarvojen välittäjänä valtaavat televisio, urheilu ja muut harrastukset.Lapset tarvitsevat kuitenkin vanhempien jokapäiväistäläsnäoloa. Kasvattajina vanhempia ei voi korvata millään sosiaalisellainnovaatiolla tai hyvinvointiyhteiskunnan palveluilla.Miten yhteiskunta voisi kannustaa perheen perustamista jalasten saamista tulevaisuudessa? Tulisiko työmarkkinajärjestöjensopia nykyistä joustavammat työajat pienten lasten vanhemmille?Miten työyhteisöissä voitaisiin tukea perheiden hyvinvointia?Suomalaisissa lapsiperheissä molemmat vanhemmat ovatyleensä kokopäivätyössä. Vaikka lainsäädäntömme antaakinpienten lasten vanhemmille mahdollisuuden työstä poissaoloihinsairaan lapsen hoitamiseksi, työyhteisöt eivät aina anna siihentodellisia mahdollisuuksia. Pienten lasten vanhemmat kohtaavattyöyhteisöjen aikapaineet sekä työtovereiden ja esimiesten asenteetusein kielteisinä.Pienten lasten vanhempien ja perheiden aseman helpottamiseksityöelämässä tulisi esimerkiksi ottaa käyttöön erityinenlapsipassi, jonka avulla työntekijä voisi yhdessä työnantajankanssa sopien säädellä työaikaansa ja tehdä lyhyempää työaikaalasten hoidon niin vaatiessa. Lapsipassiin merkittäisiin pitemmästätyöajasta kertynyt säästö, josta työntekijä voisi ottaavapaata tarpeen mukaan lastenhoidon järjestämiseksi.Lähiyhteisöt ja työpaikat perheitä tukemaanTyöpaikoilla tarvitaan keskustelua hyvinvoivien ihmisten merkityksestäyrityksen kilpailutekijänä. Työnantajia tulee kannustaalisääntyneiden aikapaineiden ja pitkittyneiden työaikojen vähentämiseentyöpaikoilla.Lähiyhteisöjen aktiivinen ja ennaltaehkäisevä yhteistyö perheidenvaikeuksien helpottamisessa on myös tärkeää. Tavoitteena onsellaisten sosiaalisten rakenteiden vahvistaminen, jotka luovatedellytyksiä pitkäaikaisille lasten ja vanhempien luottamussuhteille.Hyvät ja pitkäaikaiset kokemuksemme lastenneuvoloista voitaisiinsiirtää uudenlaisten nuorisoneuvoloiden kehittämiseen.Laajemminkin tällaiset uudenlaiset neuvolat voisivat toimia eriikäisten ja erilaisten väestöryhmien henkisen ja fyysisen hyvinvoinnintukemisessa ja edistämisessä. Niillä kasvatetaan luottamuspääomaasekä vahvistetaan eri sukupolvien ja kansalaisryhmienvälistä sidettä.Yhteisvastuu koulun ja vanhempien kesken lasten kasvattamisessaon nostettava uuteen arvoon kehittämällä opettajien jalasten vanhempien välistä vuoropuhelua. Ongelmiin pitää lisäksipuuttua riittävän varhaisessa vaiheessa. Aikuisuuteen kuuluumyös mallin näyttäminen lapsille ja nuorille. Se on kaikkienvelvollisuus, ei yksinomaan lasten vanhempien tai pelkästäänopettajien tehtävä.