JOENSUUN YLIOPISTO - Itä-Suomen yliopisto

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOsyyslukukausi 2010YLEISHALLINTO-OIKEUSYleishallinto-oikeuden opintojakso (6 op) on Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella hallintooikeudenaineopintojen keskeinen jakso. Opintojakso on pakollinen kaikille HTK -tutkintoa ja hallintooikeudenperus- ja aineopintoja suorittaville sekä esimerkiksi opetushallinnon opintoja (25 op) suorittaville.Nimensä mukaisesti yleishallinto-oikeus käsittelee julkista viranomaista, hallintotoimintaa ja oikeusturvaakoskevia yleisiä periaatteita ja sääntöjä. Viranomaistoiminnan julkisuutta ja yksityisen tietosuojaakoskevat asiat on eriytetty omaksi opintojaksokseen.Opintojakson vaatimuksiin kuuluvat teokset Laakso – Suviranta – Tarukannel, Yleishallinto-oikeus, 2006(ei lukua 12) sekä Voutilainen, ICT-oikeus sähköisessä hallinnossa, 2009, osa III. Opintojakson keskeisimmätsäädökset ovat hallintolaki (434/2003, HL), laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa(13/2003) sekä osin hallintolainkäyttölaki (586/1996, HLL). Kunnallisesta oikaisuvaatimuksesta ja kunnallisvalituksestasäädetään kuntalain (365/1995, KuntaL) 11 luvussa.Yleishallinto-oikeuteen voi perehtyä muutoinkin kuin edellä mainittujen teosten avulla. Hallintolakia jahallintomenettelyä käsitellään mm. teoksissa Kulla, Hallintomenettelyn perusteet, 2008, Mäenpää, Hallintolakija hyvän hallinnon takeet, 2008 sekä Niemivuo – Keravuori, Hallintolaki, 2003. Näiden teosten alaei kuitenkaan ole yhtä laaja kuin Laakson ym. teoksen ala. Soveltuvaa aineistoa hallintolakiin perehtymisenkannalta ovat myös hallituksen esitys hallintolaiksi ja siihen liittyvä valiokuntamietintö (HE 72/2002vp, HaVM 29/2002 vp). Mäenpään teoksessa Hallinto-oikeus, 2003, tarkastellaan yleishallinto-oikeuttayhtä laajasti kuin Laakson ym. teoksessa.SISÄLLYS1 Hallinto-oikeuden perusteet1.1 Hallinto-oikeuden ala ja tehtävät1.2 Hallinto-oikeuden valtiosääntöiset perusteet2 Hallinto-organisaatio2.1 Peruskäsitteitä2.2 Hallinto-organisaation sisäiset suhteet2.3 Hallinto-organisaation kielellinen jaotus3 Hallintotoimet3.1 Viranomaisen ja yksityisen oikeussuhde3.2 Hallintotoiminta3.3 Hallintopäätökset3.4 Hallintosopimukset4 Hyvän hallinnon perusteet4.1 Hallintolain tavoitteet ja soveltamisala4.2 Hyvä hallintoTarmo Miettinentarmo.miettinen@uef.fi5. Hallintoasian käsittely5.1 Hallintomenettely5.2 Asianosainen5.3 Hallintoasian vireilletulo5.4 Asian käsittely5.5 Asian selvittäminen5.6 Asian ratkaiseminen5.7 Tiedoksianto5.8 Sähköinen asiointi viranomaisessa5.9 Hallintopakko5.10 Päätöksen oikeusvaikutukset6 Oikeusturva hallinnossa6.1 Laillisuusvalvonta6.2 Itseoikaisu6.3 Muutoksenhaun pääpiirteet6.4 Oikaisuvaatimusmenettely6.5 Kunnallinen oikaisuvaatimus6.6 Kunnallisvalitus6.7 Hallintovalitus6.8 Ylimääräinen muutoksenhaku

21 Hallinto-oikeuden perusteet1.1 Hallinto-oikeuden ala ja tehtävät- julkisoikeus: mitä se on?- hallinto-oikeus: oikeudenala, tuomioistuin, tieteenala- yleishallinto-oikeus vs. erityishallinto-oikeus* hallinto-oikeuden tehtävät oikeudenalana (ks. esim. Mäenpää, Hallinto-oikeus, 2003, s. 60)a) suojan antaminen julkisen vallan käytöltä (yksityisautonomia)b) hallinnon ja yksityisen välisen suhteen tasapainottaminen (oikeussuhde)c) ihmisten vaikutus- ja valvontamahdollisuuksien takaaminen (myötävaikutus)1.2 Hallinto-oikeuden valtiosääntöiset perusteet* PL 2.3 §: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettavatarkoin lakia.> oikeusvaltioperiaatteen kolme elementtiäa) julkisen vallan käytön lakiperusteisuus- julkinen valta: yksipuolista pakkovaltaa (hallintopäätökset, oikeusasemaan puuttumiset,voimakeinojen käyttö)- toimivallan perustuttava eduskunnan säätämään lakiin > vallankäytöllä oltava demokraattinenperustab) kaikki julkinen toiminta lakisidonnaista> hallinnon alisteisuus lainsäädännölle- koskee kaikkia julkisia tehtäviä ja niitä hoitavia yhteisöjä- laki = oikeusjärjestys; ”tarkoin noudattaminen” korostaa huolellisuuttac) julkisen vallan käytön kontrolloitavuus> ei näy suoraan em. säännöksestä, vaan ilmenee PL:n muissa säännöksissä- edellyttää ns. hyvän hallinnon vaatimusten toteuttamista (asiakirjojen julkisuus, oikeus tullakuulluksi ja saada perusteltu päätös) - PL 21.2 §- oikeus hakea muutosta perusoikeus - PL 21.1 §- virkamiesten rikosoikeudellinen vastuujärjestelmä - PL 118 §* PL 21 §: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystälain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saadaoikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimenkäsiteltäväksi. - Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös jahakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataanlailla.a) perusoikeus hyvään hallintoon = viranomaisten toimintaa ohjaava yleinen vaatimus- oikeus saada asiansa viivytyksettömästi käsittelyksi- oikeus saada asiansa asianmukaisesti käsitellyksi: mm. palvelu- ja puolueettomuusperiaatesekä huolellisuusvaatimus- oikeus tulla kuulluksi- oikeus saada perusteltu päätös- oikeus viranomaistoiminnan julkiseen kontrolliin

3b) oikeus oikeusturvaan hallinnossa- oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat hallintopäätökset muutoksenhakukelpoisia, valituskiellotasetettava lailla- myös lautakuntatyyppisten valituselinten täytettävä riippumattomuuden ja puolueettomuudenvaatimukset- oikeudenmukainen oikeudenkäynti: mm. oikeusapu* PL 124 §: Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lainnojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia,oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviätehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.- valtiosääntöoikeudellinen virkamieshallintoperiaate> oikeusvaltioperiaatteet ulotettava myös kuntiin ja välilliseen julkiseen hallintoon; julkisenvallan käytön kuuluttava virkamiesoikeudellisten asiantuntemus- ja objektiivisuustakeidensekä rikosoikeudellisen virkavastuun piiriin- julkinen hallintotehtävä: julkisen vallan käyttö, lainsäädännön toimeenpano, julkisen edunedistäminen, julkisten palvelujen järjestäminen- julkisen palvelutehtävän privatisointi voi perustua lakiin tai laissa annettuun valtuutukseen- edellytykset: tarkoituksenmukaisuus (tehokkuus, palvelujen saavutettavuus yms.) ja perusoikeuksienturva (mm. yhdenvertaisuus, kielelliset oikeudet, hyvä hallinto, oikeusturva)- merkittävän julkisen vallan privatisointikielto: poliisi, verotus, toimeentulotuki2 Hallinto-organisaatio2.1 Peruskäsitteitä- viranomainen (laaja käsite: kaikki julkista valtaa käyttävät yhteisöt; suppea käsite: valtio jakunnan hallintoviranomaiset) > lainsäädäntö tuntee myös yksihenkilöisiä viranomaisia (tasaarvovaltuutettu,tietosuojavaltuutettu)> viranomaiset osa julkisyhteisöä, eivätkä ne itsenäisiä oikeushenkilöitä; niillä on kuitenkinjoitakin oikeussubjektin ominaisuuksia (tekevät sopimuksia, saattavat voida valittaa)- virasto ja laitos: perinteisiä julkisten organisaatioiden nimityksiä (valtiontalouden tarkastusvirasto,vankeinhoitolaitos); valtion keskusvirastot aiemmin hallituksia (opetushallitus);uusi termi keskukset (kunnan sosiaalikeskus) > nimikkeillä ei oikeudellista merkitystä- virkamies/viranhaltija- yleistoimivalta: viranomaisen sisällä yleinen toimivalta kuuluu ylimmälle kollegiselle toimielimelletai ylimmälle virkamiesjohdolle2.2 Hallinto-organisaation sisäiset suhteet* toimivaltarajat- asiallinen, asteellinen ja alueellinen toimivalta: hallintokoneiston sisäisen toimivallanjaondeskriptio- traditionaalinen tulkinta: jäykät toimivaltarajat> ylempi ei voi pidättää ratkaisuvaltaa itselleen eikä antaa sitovia määräyksiä hallintoasianratkaisusta, alempi ei voi alistaa asiaa ylemmälle, delegoida alemmalle taikka siirtää toimivaltaamuualle ilman lainsäädännössä annettua valtuutusta> ideana laintulkinnan itsenäisyys ja virkavastuun selkeys, ei estä lainsäädännöllä toteutettaviapysyviä toimivaltajärjestelyjä

4* ohjaus- ja valvontasuhteet- ylempi elin voi antaa yleisiä määräyksiä ja ohjeita toimintapolitiikasta ja menettelytavoista(määräys sitova, ohje suositus)- ylempi elin voi pyytää selvityksiä alemmalta valvontaa varten> pääperiaatteet pätevät sekä hallintoelinten välillä että sisällä2.3 Hallinto-organisaation kielellinen jaotus- kielilaki (423/2003)- viranomaisten kielellinen jaotus (alueperiaate)- kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta: kunta on yksikielinen (suomen- tai ruotsinkielinen)tai kaksikielinen (VNA 1174/2002 kielellisestä jaotuksesta vuosina 2003-2012; kaksikielisyydenrajana 8 %:n kielivähemmistö)- myös valtion viranomaisten virka-alueet yksi- tai kaksikielisiä: yksikielisellä virka-alueellavain samankielisiä kuntia> viranomaisen kielelliset velvollisuudet riippuvat niiden kielellisestä asemasta- oikeus käyttää suomea ja ruotsia viranomaisissa (henkilöperiaate)> jokaisella on oikeus käyttää valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnassa asioidessaanvalintansa mukaan suomea tai ruotsia ja oikeus tulla kuulluksi omalla kielellään> yksikielisessä kunnassa on kuitenkin käytettävä kunnan kieltä, jollei kunnassa palvellamyös toisella kotimaisella; viranomaisaloitteisessa asiassa, joka kohdistuu perusoikeuksiin taikoskee velvoitteen asettamista, on jokaisella kuitenkin oikeus käyttää omaa kieltään (tarpeenmukaan järjestettävä maksuton tulkkaus ja pyynnöstä annettava virallinen käännös päätöksestä)- hallintoasian käsittelyn kieli- hallintoasian käsittelykielenä on kaksikielisessä viranomaisessa asianosaisen kieli, jollamyös päätös annetaan (sama kieli koko prosessin ajan)- hallintoasian käsittelykieli yksikielisissä viranomaisissa virka-alueen kieli (asianosaisenpyynnöstä valtion yksikielisen viranomaisen on annettava maksuton virallinen käännös etua,oikeutta, velvollisuutta koskevasta asiakirjasta)- kaksikielisillä alueilla ilmoitukset ja kuulutukset julkaistaan molemmilla kielillä- viranomaisen työkieli = alueen enemmistön kieli3 Hallintotoimet3.1 Viranomaisen ja yksityisen oikeussuhde> hallinto-oikeussuhteen eräitä tunnuspiirteitä (ks. esim. Mäenpää, Hallinto-oikeus, 2003, s. 187-222)- indispositiivinen- muoto- ja menettelymääräyksiä sisältävä- viranomaisjohtoinen menettely- joskus sekamuotoinen: oikeussuhteeseen voi liittyä sopimustyyppisiä elementtejä3.2 Hallintotoiminta (ks. esim. Kulla, Hallintomenettelyn perusteet, 2008, s.38-45)- perinteiset käsitteet- hallintotoimi: perustaa, muuttaa tai kumoaa yksityisen oikeuksia tai velvollisuuksia, ilmeneeyleensä hallintoasian käsittelynä ja hallintopäätöksenä- virkatoimi: viranomaisten ja virkamiesten toimet, muutkin kuin hallintotoimet, myös julkisetpalvelut (vrt. PL 118 §)> hallintotoiminnan tyypittelyllä merkitystä hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisessa jaoikeusturvan järjestelyissä

5* hallintoasiat- hallintoasiat liittyvät hallinnollisen ratkaisun tekemiseen: hallintopäätös, esitys, lausunto,suunnitelma, ohjesääntö, viranomaisen sisäinen päätös oikeustoimen tekemisestä- ks. jäljempänä tarkemmin hallintopäätökset, hallintosopimukset* tosiasialliset hallintotoimet- suunnitteleminen, opettaminen, hoitaminen ja vartiointi tosiasiallista hallintotoimintaa, tuloksenaei kirjallisia hallintopäätöksiä* yksityisoikeudelliset oikeustoimet- työsopimukset, vuokrasopimukset, hankintasopimukset- julkisyhteisö yksityiseen rinnastettavassa asemassa; sovelletaan yleistä lainsäädäntöä(OikTL, TSL jne) ja riidat ratkaistaan yleisissä tuomioistuimissa3.3 Hallintopäätökset- viranomaisen hallintoasiassa tekemä (yleensä) kirjallinen, lopullinen asiaratkaisu; myös asianosaisiakollektiivisesti koskevat ratkaisut (taksapäätös, tiesuunnitelman vahvistaminen) hallintopäätöksiä- perustyypit- etuja suovat päätökset: rakennuslupa, valtionapu, toimeentulotuki- oikeusasemaan liittyvät päätökset: tutkinnon myöntäminen, virasta irtisanominen, merkintäyhdistysrekisteriin- velvoitteita asettavat päätökset: verotuspäätös, huostaanotto, opintotuen takaisinperintä- hallintopäätöksille asetettu muoto- ja sisältövaatimuksia3.4 Hallintosopimukset> sopimusoikeuden periaatteina sopimusvapaus (sisältö, muoto, osapuoli)* hallintosopimus- hallintoasiassa tehty sopimusa) julkisen hallintotehtävän hoitamisesta (esim. ostopalvelusopimukset)b) viranomaisten yhteistyöstä (esim. yhteispalvelusopimus, L 223/2007)c) julkisen vallan käytöstä (maankäyttösopimus, MRL 91b §; alueen rauhoittamistakoskeva sopimus, LSL 25 §)- hallintosopimuksen rajoitukset ja sitovuus> sopimuksen tekemiseen oltava toimivalta> sopimuksin ei voida siirtää julkisen vallan käyttöä> sopimuksilla ei voida rajoittaa eduskunnan ja valtuuston budjettivaltaa> sopimusvapaus ei viranomaisen toimivaltaa laajempi, toimivallan ylittävä sopimus ei sitova> hallintosopimusriidat ratkaistaan hallinto-oikeudessa hallintoriita-asioina

64 Hyvän hallinnon perusteet4.1 Hallintolain tavoitteet ja soveltamisala* hallintolain (434/2003) tarkoituksena edistää hyvää hallintoa, palvelujen tuloksellisuutta (taloudellisuutta,vaikuttavuutta) sekä yksityisen (ennakollista) oikeusturvaa hallintoasioissa> lain taustalla PL 21 §:stä ilmenevä perustuslaillinen toimeksianto turvata hyvän hallinnon takeetlailla* hallintolain soveltamisala (HL 2-5 §)a) asiallinen soveltamisala- hyvän hallinnon periaatteita sovelletaan kaikkeen julkisten tehtävien hoitoon- menettelysäännöksiä sovelletaan hallintoasioiden käsittelyyn- hallintosopimukset: noudatettava hyvän hallinnon perusteita ja turvattava keskeiset menettelyoikeudetsopimuksen valmistelussa- yksityisoikeudelliset sopimukset: lakia sovelletaan oikeustoimen tekemistä edeltäviin hallintoasioihinb) organisatorinen ala- valtion viranomaiset- kunnalliset viranomaiset- itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset- myös valtion liikelaitokset, julkisoikeudelliset yhdistykset sekä yksityiset (mm. tarkastuslaitokset,autokatsastusyksiköt, kalastuksenvalvojat) niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä (einäiden liiketoiminnassa)c) rajaukset- ei sovelleta lainkäyttöön (mutta sovelletaan oikaisuvaatimukseen), esitutkintaan, ulosottoon- ei sovelleta sotilaskäskyihin/virkakäskyihin- sovelletaan rajoitetusti hallintokanteluihin- yleislaki (vrt. esim. kirkkolaki, ympäristönsuojelulaki, valtionavustuslaki, verotusmenettelylaki);säännöskohtainen arviointi* hallintolaki voimaan 1.1.2004: samalla kumottiin- hallintomenettelylaki (598/1982, HMenL)- laki asiakirjain lähettämisestä (74/1954)- laki tiedoksiannosta hallintoasioissa (232/1966)> HL:n toimeenpanosta ks. oikeusministeriön julkaisut 2006:9 ja 2006:10* hallintolaki ja PL 21 §- PL 21 §:n soveltamisalaan kuuluvat hallintolaista poiketen myös lainkäyttö, esitutkinta jaulosotto- PL 21 § on olennainen oikeusnormi erityisesti laillisuusvalvontakäytännössä (säännöksenlaajasoveltamisala ja hyvän hallinnon yleislauseke) > ei enää tarvetta kehitellä ”hyvän hallintotavanperiaatteita”- hallintolaki muuttaa PL 21 §:ssä säädetyn, jokaiselle kuuluvan perusoikeuden viranomaisenyksilöidyiksi velvollisuuksiksi- hyvä hallinto koostuu osin tavoite- tai periaatenormeista, osin säännöistä

74.2 Hyvä hallinto> vaatimukset koskevat kaikkea julkisten hallintotehtävien hoitamistaa) palveluperiaate- HL 7 §: Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossaasioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsätuloksellisesti.> ”normatiivisesti ohut säännös” vai joustava tavoitenormi?> asioinnin helppous ja taloudellisuus, palvelujen laatu ja saatavuus> hallinnossa runsaasti erilaisia kehittämishankkeita: suuntana sähköinen asiointi ja itsepalvelub) neuvontavelvollisuus- HL 8 §: Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaanhallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiinja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta.- neuvonta: menettelymuodot, yksilöityihin kysymyksiin vastaaminen (ei ratkaisun ennakointiaeikä varsinaista avustamista)> asiointi tarkoittaa myös tosiasiallista hallintotoimintaa> käytännössä neuvonta ylittää usein lain vähimmäisvaatimuksetc) hyvän kielenkäytön vaatimus (HL 9 §)> on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä- koskee sekä kirjallista että suullista ilmaisuad) viranomaisten yhteistyö (HL 10 §)- on avustettava toista viranomaista toimivaltansa rajoissa*EOA 31.8.2005 Dnro 358/4/04. Tapaus koski kaupungin sosiaalitoimen ja terveyskeskuksen menettelyä urheilupyörätuolinhankinnassa. Pyörätuolipotilaana lapsesta saakka ollut A, joka kävi töissä ja harrasti aktiivisestimm. pyörätuolikoripalloa, haki kaupungin terveyskeskukselta ns. aktiivipyörätuolia. Terveyskeskus hylkäsipelipyörätuolin hankinnan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä ja ohjasi A:n sosiaalitoimen puoleen. Sosiaalitoimihylkäsi hakemuksen vammaispalvelulain (380/1987) mukaisena avustuksena. Sosiaalitoimessa päätöstätehtäessä tiedossa oli terveystoimen kanssa tehty sopimus siitä, että harrastevälineiden hankinta kuuluu sosiaalitoimelleja että terveyskeskus oli jo tehnyt A:n pyörätuolin hankinnasta kielteisen päätöksen. – Oikeusasiamieskiinnitti huomiota hallintolain 7 ja 10 §:n säännöksiin. Oikeusasiamiehen mukaan A ei saanut asianmukaisestihallinnon palveluita, kun sosiaalitoimi ohjasi hänet tarpeettomasti takaisin terveyskeskuksen puoleen. Virheellisestimeneteltiin myös siinä, ettei viranomaisen välisen yhteistyövelvoitteen mukaisesti otettu sosiaalitoimessahuomioon tehtyä vastuunjakoa harrastusvälineiden hankinnassa.e) hallinnon oikeusperiaatteet* HL 6 §: Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansayksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomiaja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksenperusteella oikeutettuja odotuksia.> harkintavallan rajoitusperusteet* yhdenvertaisuusperiaatea) tasapuolinen kohtelu: yhtäläinen tieto oikeuksista ja velvollisuuksistab) johdonmukainen toimintalinjac) tosiasiallinen tasa-arvod) syrjintäkiellot* tarkoitussidonnaisuuden periaate- viranomaiselle vieraiden tarkoitusperien torjuminen

* objektiviteettiperiaate- puolueettomuuden ja asiallisuuden vaatimus; henkilökohtaisten tai julkisyhteisön erityistentaloudellisten etujen tavoittelun kielto- objektiivisuuden ennakollisia takeita- päätösperusteiden täsmentäminen etukäteen- julkisuusperiaate ja viranomaistoiminnan kontrolli- virkamiesoikeudelliset puolueettomuuden takeet- esteellisyyssäännökset- lahjusten oton kriminalisointi* suhteellisuusperiaate- keinot ja tavoitteet (keinojen tarpeellisuus ja välttämättömyys) järkevässä suhteessa, sanktioidenasteittaisen ankaroitumisen prinsiippi* luottamuksensuojaperiaate- yksityisen tulee voida luottaa viranomaisen toimien oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekähallintopäätösten pysyvyyteen- tietoinen lainvastainen menettely, viranomaisen ilmaisemat käsitykset tai oikeustilan muutoseivät oikeuta luottamuksen suojaan*KHO 2004:1. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus oli peruuttanut yhtiölle myönnetyn anniskeluluvanpysyvästi, koska katsoi yhtiön sallineen motellissa majoittuneiden ulkomaalaisten harjoittavan seksuaalipalveluidenmyyntiä ravintolan muille asiakkaille. Korkein hallinto-oikeus piti näyttöä riittävänä ja katsoi, ettätuotevalvontakeskus ei tapauksessa käyttänyt alkoholilain mukaisia keinoja sellaiseen tarkoitukseen, joka olisivieras alkoholilain tarkoitukselle (tarkoitussidonnaisuuden periaate). Kun kuitenkin tuotevalvontakeskuksenpäätöksen perusteena on yksi tarkastuskäynti ja kun otettiin huomioon mahdollisuudet valvoa vastaisuudessayhtiön toimintaa, ei tuotevalvontakeskuksen olisi tullut heti peruuttaa lupaa pysyvästi, vaan käyttää alkoholilaissasäädettyä lievempää seuraamusta (suhteellisuusperiaate). Korkein hallinto-oikeus kumosi tuotevalvontakeskuksenpäätöksen (ään., suluissa oleva kursivoitu selvitys TM).85 Hallintoasian käsittely5.1 Hallintomenettely> yksilön oikeusturvan varmistaminen asettamalla viranomaiselle menettelyvaatimuksia, koska tälläon menettelynjohtovalta- kustannusvastuu: hallintoasiassa kukin vastaa omista kuluistaan (HL 64.1 §)5.2 Asianosainen* HL 11 §: Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.- olennaista asian oikeudelliset vaikutukset: ratkaisun kohde, muu säännellyn edun, oikeuden tai velvollisuudenosapuoli, hallintosopimuksen osapuoli- päätöksen tehnyt viranomainen ei yleensä asianosainen eikä oma-aloitteisen tarjouksen tai aloitteentehnyt yksityinen (puuttuva asiavaltuus)> asianosaiskäsitteen ulottuvuus saattaa vaihdella eri lainsäädännöissä (vrt. ympäristöoikeus)* asiamiehen ja avustajan käyttäminen sallittu; asiamiehen on lähtökohtaisesti esitettävä valtakirja(HL 12-13 §)

- viranomaisella velvollisuus käsitellä vireille pantu hallintoasia ja antaa asianmukainen vastaus(hyväksyminen/hylkääminen, tutkimatta jättäminen, asian siirto tms.); aineellinen ratkaisuon annettava asianosaisasiassa- HL 23 §: Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä.- koskee asianosaisen ja osallisen asioita> asianosaisen pyynnöstä esitettävä arvio päätöksen antamisajankohdasta: jotta käsittelyaikaarvioitavoidaan antaa, on käsittelyaikoja seurattava ja asetettava niitä koskevia tavoitteita> käsittelyn viivästymisestä ei voi valittaa, mutta se on tyypillinen hallintokantelun kohde*AOK 16.10.2008 Dnro 200/1/07: Kantelukirjoituksen mukaan Yleisradio Oy ei ollut vastannut eduskuntavaalejavarten rakennettua internet-sivuansa koskeneeseen, kantelijan sähköpostitse antamaan palautteeseen, vaikkakyseisillä sivuilla oli ollut toivomus palautteen antamisesta. - Hankitun selvityksen mukaan sivuston palauteosiossaoli palautekentän lisäksi ollut kentät palautteen antajan nimelle ja sähköpostiosoitteelle. Apulaisoikeuskanslerikatsoi, että mikäli palautteen antaja on palautetta antaessaan ilmoittanut myös kyseiset yhteystietonsa,hänelle on voinut syntyä oikeutettu odotus siitä, että Yleisradio Oy vastaa hänen antamaansa palautteeseen. -Apulaisoikeuskansleri totesi, että Yleisradio Oy:lle tehtyihin yhteydenottoihin vastaamista sääntelee hallintolakisiitä ilmenevine hyvän hallinnon periaatteineen. Kyseisten periaatteiden mukaan viranomaisen on pääsääntöisestivastattava sille toimitettuun asiakirjaan. Vastausvelvollisuus ei kuitenkaan koske pelkkiä mielipiteen ilmaisujatai muuta sellaista palautetta, joka ei sisällä viranomaiselle esitettyä suoraa kysymystä, vaatimusta tai hakemustaja jota ei voida pitää hallintolain tarkoittamana, viranomaisen toimenpiteitä edellyttävänä hallinnossa asioimisena.Vastausvelvollisuuden lisäksi viranomaisen on huolehdittava, että viranomaisessa asioiva saa oikean käsityksensiitä, onko kyseessä hallintolain vastausvelvollisuuden piirissä oleva vai muu asia. - Apulaisoikeuskanslerilausui Yleisradio Oy:n tietoon saattamanaan käsityksenä, että yhtiön olisi tullut sivustollaan selvemminilmoittaa, oliko pyydettyyn palautteeseen tarkoitus vastata vai oliko kyseessä niin sanottu keskustelupalsta taimuu sellainen yleisöpalaute, johon ei ollut odotettavissa viranomaisen vastausta.10* yhdessä käsitteleminen (HL 25 §)> yhdenvertaisuuden turvaaminen käsittelemällä toisiinsa vaikuttavat asiat samanaikaisesti(asiallinen yhteenkuuluvuus, samanaikainen vireilläolo)* tulkitseminen ja kääntäminen järjestettävä (HL 26 §)- viranomaisaloitteisissa asioissa, jos asianosainen ei osaa suomea/ruotsia tai ei voi tulla ymmärretyksivammaisuuden/sairauden perustella> kyse ei virallisesta eikä sanatarkasta tulkkauksesta/kääntämisestä> viranomaisaloitteissa asioissa asianosaiselle maksutonta; asianosaisaloitteisissa asioissalähtökohtana asianosaisen omavastuu* esteellisyysnormisto> soveltuu lähinnä hallintopäätösten valmisteluun ja tekoon> esteellisyysnormiston ulottuvuus: virka- ja työsuhteiset henkilöt, monijäsenisen toimielimenjäsenet ja muut asian käsittelyyn osallistuvat (pl kansanedustajat ja valtuutetut)- virkamies on esteellinen, jos (HL 28.1 §)1) osallisuusjäävi: virkamies tai hänen läheisensä on asianosainen ratkaistavassa asiassa2) edustusjäävi: virkamies tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asiassa asianosaista tai asianintresenttiä3) intressijäävi: asian ratkaisusta odotettavissa erityistä hyötyä/vahinkoa virkamiehelle taiperhepiiriin kuuluvalle henkilölle4) palvelussuhdejäävi: virkamies palvelussuhteessa tai asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessaasianosaiseen tai intresenttiin (soveltamisrajoitus kuntalaissa, 52.3 §)

5) yhteisöjäävi: virkamies tai perhepiiriin kuuluva henkilö on asianosaisena tai intresenttinäolevan yhteisön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen tai toimitusjohtaja (soveltamisen rajoituksiakuntalaissa, 52.4 §)6) valvontajäävi: virkamies tai perhepiiriin kuuluva on laitoksen johtokunnassa ja kyse onlaitoksen ohjauksesta/valvonnasta (soveltamisrajoitus kuntalaissa, 52.4 §)7) yleislausekejäävi: luottamus virkamiehen puolueettomuuteen muusta erityisestä syystävaarantuu- läheinen (HL 28.2 §)- perhepiiri: virkamiehen puoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi ja muuerityisen läheinen henkilö sekä tällaisen henkilön puoliso- kaukaisemmat omat sukulaiset: virkamiehen vanhempien sisarus ja hänen puolisonsa, virkamiehensisarusten lapset ja virkamiehen entinen puoliso- puolison lähisukulaiset: virkamiehen puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempija tällaisen henkilön puoliso sekä virkamiehen puolison sisaruksen lapsi> puolisukulaiset rinnastuvat vastaaviin sukulaisiin* esteellisyyden vaikutus (HL 27 §)> kielto käsitellä asiaa (ml. valmistelu, esittely) ja olla läsnä asian käsittelyssä* esteellisyyden arviointi ja käsittely- tavoitteena puolueettomuus sekä julkinen luottamus- arvioidaan konkreettisten asioiden yhteydessä, ei abstraktilla tasolla- arvioinnin lähtökohtana virkamiehen oma käsitys esteellisyydestä; monijäseninen toimielinpäättää jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä (HL 29.2 §)- esteellisyyskysymys ratkaistava viipymättä, esteellisen tilalle määrättävä esteetön virkamies*KHO 14.5.2008 T 1145. Osakeyhtiö oli tarvitsemansa lisärahoituksen kattamiseksi pyytänyt kaupungilta takausta,sijoitusta tai pääomalainaa. Yhtiön hallitukseen olivat tuolloin kuuluneet kaupunginjohtaja X ja kaupunginhallituksenjäsen Y. He osallistuivat rahoitusasian valmisteluun kaupunginhallituksessa vasta sen jälkeen kunheidän hallitusjäsenyytensä yhtiössä oli päättynyt. He eivät enää olleet esteellisiä osallistumaan asian valmisteluunyhteisöjääviä koskevan hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella. Heidän aikaisempi jäsenyytensäyhtiön hallituksessa oli kuitenkin sellainen erityinen syy, jonka johdosta luottamus heidän puolueettomuutensaoli vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kuntalain 52 §:n 2 momentinperusteella he olivat esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun kaupunginhallituksessa, ja valtuuston päätösmyöntää yhtiölle pääomalainaa oli syntynyt kuntalain 90 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessäjärjestyksessä.115.5. Asian selvittäminen- HL 31 §: Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimallaasian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. - Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensaperusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.> viranomaisella menettelyjohtovalta ja päävastuu asian selvittämisestä (virallisperiaate): viranomainenvastaa asian huolellisesta selvittämisestä, päättää eri selvityskeinojen käytöstä sekä selvityksenriittävyydestä ja vastaa myös asian oikeudellisesta selvittämisestä sekä tosiseikkojen arvioinnista- hakemusasioissa asianosaisen on esitettävä selvitys vaatimuksensa perusteista mahdollisimmankattavasti ja totuudenmukaisesti (viranomaisella neuvontavelvollisuus)

*KHO 7.3.2005 T 480. Ajoneuvohallintokeskus oli antanut katsastustoimintaa harjoittavalle yhtiölle ajoneuvojenkatsastusluvista annetun lain 21 §:n mukaisen huomautuksen. Huomautuksen perusteena olivat vaarallisten aineidenkuljettamiseen vuosikatsastuksessa hyväksytyssä perävaunussa havaitut repeämät. Havainnot perustuivat toisensaman alan yrityksen tekemään ilmoitukseen ja valokuviin. Huomautuksen saanut yhtiö väitti, että kyse oli vainhiushalkeamista ja ettei puutteellisuuksia voitu havaita valokuvista. Korkein hallinto-oikeus huomautti, että ajoneuvojenkatsastusluvista annetun lain 20.4 §:n mukaan Ajoneuvohallintokeskuksella on oikeus tehdä tarvittavia tarkastuksiaja että viranomaisen oli hallintomenettelylain 17 §:n mukaan huolehdittava asian selvittämisestä. Kun otettiinhuomioon huomautukseen johtaneet syyt ja se, ettei Ajoneuvohallintokeskus ollut itse suorittamassaan tarkastuksessatai muutoin luotettavalla tavalla todennut ajoneuvossa olleita vikoja, asiassa ei ollut esitetty sellaista riittävää, välitöntäja puolueetonta selvitystä (kursiivi TM), joka voidaan asettaa huomautuksen perusteeksi. Hallinto-oikeuden jaAjoneuvohallintokeskuksen päätökset kumottiin.* selvityspyyntö (HL 32-33 §)- yksilöitävä lausunnon/selvityksen kohde- asiakirjan täydentämiselle, selityksen antamiselle ja selvityksen esittämiselle asetettava riittävämääräaika* HL 34.1 §: Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiastasekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.> ideana asian selvittäminen, eri vaihtoehtojen arviointi asianosaisen kannalta ja oikeusturvanvarmistaminen- kuuleminen a) mielipiteen esittämistä asiasta ja b) selityksen antamista asiassa esitetyistä vaatimuksistaja selvityksistä- asianosaiselle toimitettava asiakirjat ja ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja määräaika (HL 36 §)> tarvittaessa kuultava useammin kuin kerran (ei koske oikeus- ja todistusharkintaa)> asianosaisten kuulematta jättäminen oleellinen menettelyvirhe> poikkeukset (HL 34.2 §):a) vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomanab) asia koskee palvelussuhteeseen tai oppivelvollisuuden jälkeiseen koulutukseen ottamistac) asia koskee hakijan ominaisuuksien arviointiin perustuvan edun myöntämistäd) kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen tai viivästyminenaiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle taikka ympäristöllee) kuuleminen muusta syystä ilmeisen tarpeetonta*AOA 6.4.2004 Dnro 1760/4/02. Valtiokonttori oli tehnyt päätöksen syyttömästi vangituksi joutuneen korvausasiassa.Valtiokonttori oli hankkinut asiassa keskusrikospoliisin lausunnon, mutta hakijaa ei ollut kuultu tästä aineistosta.Valtiokonttori totesi selvityksessään, että saatuaan keskusrikospoliisin lausunnon se katsoi, ettei hakijan oikeuttakorvaukseen voitu pitää selvänä, minkä vuoksi asian ratkaiseminen kuului tuomioistuimelle. Asian oikeudellisessaarvioinnissa oli näin ollen kyse siitä, voitiinko asia ratkaista hakijaa kuulematta sillä perusteella, että kuuleminen oliilmeisen tarpeetonta. – Hallintomenettelylain ja hallintolain esitöihin vedoten apulaisoikeusasiamies katsoi, ettäkuuleminen ei tässä tapauksessa ollut ilmeisen tarpeetonta: itse asiassa valtiokonttorin päätöksessä oli viitattu keskusrikospoliisinlausuntoon, joten sillä oli ollut asiaan vaikutusta.* suullinen vaatimus ja selvitys (HL 37 §)- asianosaiselle varattava pyynnöstä tilaisuus esittää vaatimus tai selvitys suullisesti, jos se on tarpeenasian selvittämiseksi ja kirjallinen menettely tuottaa asianosaiselle kohtuuttomia vaikeuksia- tällaiset tiedot on kirjattava asiakirjaan12

13* tarkastus (HL 39 §): Viranomaisen on ilmoitettava toimivaltaansa kuuluvan tarkastuksen aloittamisajankohdastaasianosaiselle, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksentarkoituksen toteutumista. Edellä tarkoitetulla asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa sekäesittää mielipiteensä ja kysymyksiä tarkastukseen liittyvistä seikoista. Tarkastuksen kuluessa asianosaiselleon, mikäli mahdollista, kerrottava tarkastuksen tavoitteista, sen suorittamisesta ja jatkotoimenpiteistä.Tarkastus on suoritettava aiheuttamatta tarkastuksen kohteelle tai sen haltijalle kohtuutonta haittaa. -Tarkastajan on viipymättä laadittava tarkastuksesta kirjallinen tarkastuskertomus, josta tulee käydä ilmitarkastuksen kulku ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Tarkastuskertomus on annettava tiedoksitarkastuksessa läsnäoloon oikeutetulle asianosaiselle.> tarkastussäännöksen soveltaminen- tarkoituksena varmistaa tietojen oikeellisuus tai vaadittujen edellytysten täyttyminen- HL säätää vain menettelystä, tarkastus edellyttää erikseen säädettyä toimivaltaa- menettely ei koske valvontaluonteisia toimenpiteitä (esim. hintavalvonta, anniskeluvalvonta) eikätietyn asiantilan toteavaa käyntiä paikalla- poliisin annettava virka-apua laissa säädetyn valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi (PoliisiL40.1 §)> menettely- tarkastuspäätös annetaan tiedoksi asianosaiselle (ei yleistä kuulemispakkoa, ei määräaikaa)- asianosaiselle turvattava läsnäolo-oikeus, häntä informoitava tarkastuksen tavoitteista- tarkastuksessa otettava huomioon suhteellisuusperiaate, kotirauhan piirissä olevien tilojentarkastus edellyttää nimenomaista toimivaltasäännöstä- tarkastuskertomus pakollinen, jatkotoimista tehtävä päätös erikseen* muita asian selvittämiskeinoja: katselmus (HL 38 §), suullinen todistelu (HL 40 §)* vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen (HL 41 §): Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutusmuiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tuleevarata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekälausua mielipiteensä asiasta. - Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä onilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla. - Asian vireilläolosta ei kuitenkaantarvitse ilmoittaa, jos se vaarantaa ratkaisun tarkoituksen toteutumisen tai aiheuttaa muutamerkittävää haittaa taikka jos se on ilmeisen tarpeetonta.- PL 14.3 ja 20.2 §: oikeus vaikuttaa itseään ja elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon> esim. liikenneväylän rakentaminen, vuokranantajan velvoittaminen tai oppilaitoksen lakkauttaminen> vireilläolosta ja vaikuttamisen muodoista on ilmoitettava sopivalla tavalla* viranomaisen muut tiedottamisvelvollisuudet* KuntaL 29.1 §: Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitäkoskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.---Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitävalmistelijoille ja päättäjille.- JulkL 19 §: viranomaisen on pidettävä saatavilla tietoja lainsäädännön uudistushankkeistasekä valmisteilla olevista merkittävistä suunnitelmista ja ratkaisuista- JulkL 20 §: viranomaisen on tuotettava ja jaettava tietoa toiminnastaan ja toimialastaan

145.6 Asian ratkaiseminen* hallintopäätös- muoto (HL 43 §)- hallintopäätös on annettava kirjallisesti- päätös voidaan antaa suullisesti, jos se välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi; muutoksenhakukelpoinensuullinen päätös annettava viipymättä myös kirjallisena- sisältövaatimukset (HL 44 §)- päätöksestä käytävä ilmi: viranomainen ja päätöksen antamispäivä, asianosaiset, päätöksenperustelut ja yksilöity tieto asianosaisen oikeuksista tai velvollisuuksista, lisätietoja antavanhenkilön yhteystiedot> päätöksen yksilöinti- ja selkeysvaatimus- päätöksen perustelut- HL 45.1 §: Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvityksetovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.- koskee hallintopäätöksiä ja soveltuvin osin palvelupäätöksiä, myös osallisasioita> ilmoitettava ratkaisun perusteina olevat tosiseikat ja säännökset> oikeusturvan tae, muutoksenhakutarpeen arviointi ja muutoksenhaun käsittely, luottamusviranomaistoimintaan> poikkeukset:a) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamistab) päätös koskee vaalia kunnan monijäsenisessä toimielimessäc) päätös koskee oppivelvollisuuden jälkeiseen koulutukseen ottamista tai henkilöarviointiinperustuvan edun myöntämistäd) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaistae) perusteleminen muusta syystä ilmeisen tarpeetonta> perustelut kuitenkin esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseenkäytäntöön- muutoksenhakutiedot (HL 46-48 §)- päätökseen liitettävä oikaisuvaatimusohje- valituskelpoiseen päätökseen liitettävä valitusosoitus tai jos valittaminen ei mahdollista, ilmoitusasiasta*AOKS 23.07.2009 OKV/540/1/2007: Yliopiston vahtimestarit antoivat kantelijan seurueelle porttikiellon kehottamallaheitä luentoja lukuun ottamatta pysymään poissa yhden viikon päärakennuksen tiloista. Seuraavallaviikolla kantelijalle ilmoitettiin porttikiellon peruuttamisesta. – Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, ettei asiassaollut ilmennyt riittäväksi katsottavaa näyttöä siitä, että vahtimestarit olisivat porttikiellon antaessaan ylittäneetsen toimivallan, mikä heille yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta rakennuksessa huolehtivina kuului.Sen sijaan vahtimestarien menettely porttikieltoa annettaessa ei ollut hallintolain mukaista. Kun virkamies ilmoittaahenkilölle porttikiellosta viranomaisen hallinnoiman rakennuksen tiloihin, kysymys on viranomaisaloitteisestahallintoasiasta. Sellaisena asiaa voidaan pitää ainakin silloin, jos viranomaisen tiloihin pääsyn rajoitusvoi vähääkään vaikuttaa esimerkiksi asiakkaan tai oppilaitoksen opiskelijan mahdollisuuksiin hakea tai saadaviranomaiselta asiaan kuuluvia palveluja tai opiskelijana opetusta oppilaitoksessa. Viranomaisaloitteista hallintoasiaakoskevat hallintolain 7 luvun asian ratkaisemista koskevat säännökset. Suullisesti annettu porttikieltoolisi tullut viran puolesta viipymättä antaa myös kirjallisena hallintolain 7 luvun säännöksiä noudattaen. – Apulaisoikeuskanslerinsijainen kiinnitti vastaisen varalle yliopiston huomiota hallintolain säännösten noudattamisentärkeyteen vahtimestareiden toiminnassa.KHO 5.3.2004 T 479. Yhdistys haki pysyvää lupaa perusopetuslain (628/1998) 7 §:n mukaisen 1–9 luokat käsittävänperusopetuksen järjestämiseen maailmankatsomuksellisen sivistystarpeen perusteella. Yhdistyksellä oliollut määräaikainen lupa vuosiluokat 1–6 käsittävän perusopetuksen järjestämiseen 31.7.2003 saakka. Valtioneuvostojatkoi 10.4.2003 tehdyllä päätöksellä vuosiluokkia 1–6 koskevaa perusopetuksen järjestämislupaaajalle 1.8.2003–31.7.2006, mutta hylkäsi hakemuksen muutoin. – Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksensä

perusteluissa, että valtioneuvosto ei ole päätöksessään ratkaissut asiaa yhdistyksen hakeman pysyvän luvanosalta eikä esittänyt perusteluja sille, miksi lupa on hakemuksesta poiketen myönnetty ainoastaan määräaikaisenaeikä sille, miksi lupaa perusopetuksen järjestämiseen vuosiluokille 7–9 ei ole myönnetty. Tämän vuoksi korkeinhallinto-oikeus kumosi valtioneuvoston päätöksen tältä osin ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi.155.7 Tiedoksianto* HL 54.1 §: Viranomaisen on annettava tekemänsä päätös viipymättä tiedoksi asianosaiselle jamuulle tiedossa olevalle, jolla on oikeus hakea siihen oikaisua tai muutosta valittamalla. Viranomaisenon annettava tiedoksi myös sellainen päätös, johon liittyy muutoksenhakukielto.> jollei päätöstä anneta tiedoksi, sillä ei pääsääntöisesti oikeusvaikutuksia* tiedoksiantotavat* tavallinen tiedoksianto (HL 55, 59 §)- pääsääntöisesti päätös toimitetaan asianosaiselle postitse tavallisena kirjeenä; vastaanottajankatsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muutanäytetä; viranomaisen katsotaan saaneen tiedon kirjeen saapumispäivänä* todisteellinen tiedoksianto (HL 55, 60 §)- saantitodistusta käytetään, kun asia koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannistaalkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu määräaika- asiakirja voidaan luovuttaa tiedoksiannon vastaanottajalle tai tämän edustajalle (laadittavakirjallinen todistus)- haastetiedoksianto (kun tiedoksianto ei onnistu saantitodistuksella)* sijaistiedoksianto (HL 61 §)- voidaan käyttää, kun todisteellisen tiedoksiannon vastaanottajaa tai tämän edustajaa ei tavoitetaja kun sijaistiedoksiannon vastaanottava henkilö suostuu toimittamaan asiakirjan edelleen(useita muotoja)* yleistiedoksianto (HL 55, 62 §)a) käytetään silloin, kun em. muita tiedoksiantotapoja ei voida käyttääb) voidaan käyttää myös, kun asiakirja on annettava tiedoksi yli 30:lle tiedossa olevalle henkilölletai kun henkilöiden lukumäärää ei tiedetä- asiakirja pidetään määrätyn ajan vastaanottajan nähtävillä viranomaisessa; nähtäville asettamisestailmoitetaan virallisessa lehdessä ja ilmoitustaululla tai tarkoituksenmukaisessa sanomalehdessä;tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisestavirallisessa lehdessä* tiedoksianto yksityiselle- toimitetaan a) henkilölle itselleen, b) lailliselle edustajalle, jos tällainen on, c) jos rinnakkainenpuhevalta, toimitetaan päämiehelle ja edustajalle* kunnallinen tiedoksianto (KuntaL 95 §)* asianosaiselle lähetetään pöytäkirjanote kirjeellä* kunnan jäsenen katsotaan saaneen tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi* julkipano- erityissäännöksen nojalla päätös tiedoksi panemalla päätös julki ennakkoon ilmoitettunapäivänä

165.8 Sähköinen asiointi viranomaisessa- laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003)- lakia sovelletaan hallintoasian, tuomioistuinasian, syyteasian ja ulosottoasian sähköiseen vireillepanoon,käsittelyyn ja päätöksen tiedoksiantoon, jollei muualla laissa toisin säädetä ja soveltuvin osinmyös muussa viranomaistoiminnassa (2.1 §)a) viranomaisen velvollisuus tarjota sähköisiä asiointipalveluja- teknisten, taloudellisten ja muiden valmiuksien rajoissa on tarjottava kaikille mahdollisuussaattaa asia sähköisesti vireille; lisäksi on kaikille tarjottava mahdollisuus lähettää sähköisestiviranomaiselle ilmoituksia, sen pyytämiä selvityksiä tai muita vastaavia asiakirjoja taikkamuita viestejä (5.1 §)> sähköisen asioinnin tavoitteena sujuvuus ja joutuisuus> vaatimuksena järjestelmien helppokäyttöisyys ja yhteensopivuus sekä tietoturvallisuus> yhteystiedot ilmoitettava sopivalla tavalla (esim. kirjaamon sähköpostiosoite)b) sähköinen vireillepano- vastuu viestin perillemenosta lähettäjällä (8 §)- sähköinen viesti vastaa kirjallista asiakirjaa, allekirjoitusvaatimuksen täyttää myös vahvastasähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetussa laissa tarkoitettu sähköinenallekirjoitus (9.1 §)- sähköinen viesti saapunut viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen tietojärjestelmässätai laitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä; ratkaisevaa tiedon tallentumishetki, ei tulostushetki(10.1 §)- viranomaisen pyytämä lausunto, selvitys tms. asiakirja on saapunut määräajassa, jos asiakirjasaapuu määräajan viimeisen päivän aikana (11.1 §)- sähköisen asiakirjan vastaanottamisesta on viipymättä ilmoitettava lähettäjälle; keinona automaattinenkuittaus tms. tapa, ei koske telekopiota eikä merkitse kannanottoa käsittelyn edellytyksiin(12 §)c) sähköinen asiankäsittely- sähköiset asiakirjat kirjattava diaariin; merkintä saapumisajankohdasta sekä eheyden ja alkuperäisyydentoteamisesta (13 §)- viranomaisen on allekirjoitettava asiakirja vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistäallekirjoituksista annetun lain mukaisesti (16 §)d) sähköinen tiedoksianto- todisteellinen sähköinen tiedoksianto edellyttää asianosaisen suostumusta; viranomainen ilmoittaa,että päätös on noudettavissa viranomaisen tietokannasta (ei voida käyttää telekopiota);asianosaisen tunnistauduttava päätöstä noutaessaan; jos päätöstä ei noudettu 7 päivän kuluessa,käytetään muuta todisteellista tiedoksiantoa (18 §)- yksityisyyden suojaa ei tule loukata esim. sähköpostiviestinnässä (19 §)*AOK 27.3.2009 OKV/238/1/2008: Kantelija lähetti tutkimuslupapyynnön koulutusvirastolle kaupungin verkkosivujenohjeen mukaisella sähköpostilla. Kirjaamo ilmoitti lähettäneensä pyynnön edelleen koulutusvirastolle.Sähköposti oli jäänyt hallintosihteerin sähköpostilaatikkoon, eikä sitä sen vuoksi käsitelty ennen kuin asia huomattiinoikeuskanslerinvirastosta lähetetyn selvityspyynnön jälkeen. Apulaisoikeuskansleri arvosteli kaupunginmenettelyä siltä osin kuin se ei ollut noudattanut hyvän hallinnon periaatteita laiminlyödessään pyynnön käsittelyssäviranomaiselta vaadittavan huolellisuuden. Apulaisoikeuskansleri saattoi kaupungin koulutusviraston tietoonnäkemyksensä asian asianmukaisen ja viivytyksettömän käsittelyn vaatimuksesta.

5.9 Hallintopakko* uhkasakko (L 1113/1990)- viranomainen voi asettaa lakiin perustuvan käskyn tai kiellon tehosteeksi sakon uhan- asettaminen edellyttää aina lain säännöstä- kohdistetaan oikeudellisesti ja tosiasiallisesti kelpoiseen asianosaiseen- uhkasakko on määrältään kiinteä tai kertautuva, päävelvoitteella määräaika- uhkasakko voidaan tuomita maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole määräajassa täytetty>hallintovalitus mahdollinen sekä uhkan asettamisesta että toteuttamisesta* voimakeinot- teettämisestä tai keskeyttämisestä päättänyt viranomainen voi itse huolehtia täytäntöönpanosta;poliisin annettava virka-apua (UhkasakkoL 16 §)- poliisi antaa hallintopäätöksen täytäntöönpanossa virka-apua, jos siitä erikseen säädetty taise tarpeen laissa säädetyn valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi (PoliisiL, 493/1995, 40 §)175.10 Päätöksen oikeusvaikutukset (ks. tarkemmin Mäenpää, Hallinto-oikeus, 2003, s.381-406)* lainvoima- päätös on lainvoimainen, kun siihen ei voida hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin(valituskielto tai päätöksestä ei valitettu valitusaikana)* oikeusvoima- perustuu hallinto-oikeudelliseen doktriiniin ja oikeuskäytäntööna) päätöksen pysyvyys- liittyy viranomaisen ja asianosaisen väliseen suhteeseen, alkaa päätöksen tiedoksisaannista> tarkoittaa viranomaista koskevaa kieltoa ottaa uudelleen käsiteltäväksi tekemänsä hallintopäätös(ne bis in idem -kielto)> viranomainen ei voi muuttaa päätöstä tai peruuttaa sitä viranomaisaloitteisesti ilman lainsäännöstä- koskee myönteisiä, edunsuovia päätöksiä, mutta ei päätöksen perusteluja- kielteinen päätös voi tulla uudelleen vireille uudella hakemuksella ja rajoitteita voidaan uudellapäätöksellä lieventää, mutta ei laajentaa ilman eri säännöstäb) päätöksen sitovuus- liittyy lähinnä viranomaisten väliseen suhteeseen ja päätöksen lainvoimaisuuteen> toinen viranomainen ei voi ratkaista uudelleen toisen käsittelemää asiaa, mutta muutoin viranomaisenpäätös ei sido toista viranomaista- muutoksenhaun perusteella annettu lainkäyttöpäätös sitoo kyseisessä asiassa, mutta ei estäuuden hakemuksen käsittelyä eikä ehdottomasti sido tulevia ratkaisuja- viranomaisen noudatettava johdonmukaista ratkaisulinjaa* hallintopäätöksen virheet- hallintopäätöksen virheet eivät vaikuta itsestään, vaan niihin on vedottava ja ne on todettava > virheilläei yleistä vaikutusmallia- perusvirheet: toimivaltavirheet, sisällöllinen lainvastaisuus, menettelyvirheet, virheellinen tosiseikasto

186 Oikeusturva hallinnossa6.1 Laillisuusvalvonta* viranomaisten valvontavelvollisuus- ylempi viranomainen valvoo alemman viranomaisen tai muun hallintotehtäviä hoitavanelimen toimintaa- yleisohjaus mahdollista tämän valvontatehtävän perusteella; alistus ja päätösvallan pidättäminenedellyttää säännöksiä* valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies- valvovat, että tuomioistuimet, muut viranomaiset ja virkamiehet sekä muutkin julkista tehtäväähoitaessaan noudattavat lakia- tehtävää hoitaessaan lainvalvojat valvovat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista- OKa valvoo presidentin ja valtioneuvoston toimien lainmukaisuutta ja konsultoi näitä; EOAvalvoo erityisesti suljettuja laitoksia- voivat määrätä syytteen nostettavaksi tai antaa huomautuksen tai esittää käsityksensä; voivatmyös hakea päätöksen purkua- eivät yleensä käsittele yli 5 v vanhoja juttuja* muut valvontaviranomaiset- aluehallintovirasto voi kantelun johdosta tutkia kunnan toimien lainmukaisuutta (KuntaL8.2 §)- tasa-arvovaltuutettu, tietosuojavaltuutettu, valtiontalouden tarkastusvirasto* hallintokantelu- perusta: tavanomainen oikeus ja PL 21 §- funktio: hallinnon valvonta, petitio-oikeus, asianosaisen oikeussuoja- muoto: hallintolakia ei sovelleta ylimpiin lainvalvojiin, muissa viranomaisissa noudatettavahyvän hallinnon perusteita ja turvattava niiden oikeudet, joita asia koskee; hallintolakia sovelletaanratkaisuun ja tiedoksiantoon- kuka: jokainen, nimettömiä ei yleensä tutkita- kenelle: ylemmälle viranomaiselle (ministeriö, kunnanhallitus, esimies) tai lainvalvojille- mistä: julkiset toimet tai toimimattomuus- miten: muotovapaus- vaikutus: ei muutoksenhakukeino6.2 Itseoikaisu> oikeusvarmuus > itseoikaisun perustuttava lakiin> itseoikaisu: nopea ja yksinkertainen tapa selvien virheiden korjaamiseen- viranomainen oikaisee päätöksensä itse, itseoikaisu hallintoasian käsittelyä* asiavirheen korjaaminen- HL 50 §: Viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen,jos:1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.Päätös voidaan korjata 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaiseneduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainensuostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos

virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.- tosiseikastovirhe: väärä tieto, puutteellinen selvitys- lain väärä soveltaminen: etuuden myöntäminen vastoin lakia- menettelyvirhe: väärä kokoonpano, kuulemisvirhe, perustelemisvirhe- uusi selvitys: päätöksen tekemisen jälkeen ilmaantuneet tosiseikat> ei sovelleta tulkinta- tai harkintavallan tapauksissa, mutta selvissä tapauksissa viranomaisenon toimittava> suostumuksen oltava nimenomainen, tarvitaan kaikilta asianosaisilta> asianosaisen oma menettely: vilpillinen menettely, huolimattomuus* kirjoitusvirheen korjaaminen- HL 51 §: Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhetaikka niihin verrattava selvä virhe. - Virhettä ei kuitenkaan saa korjata, jos korjaaminenjohtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omastamenettelystä.- virhe syntynyt asian valmistelussa tai puhtaaksikirjoituksessa* korjaamismenettely (HL 52-53 §)- voi tulla vireille asianosaisen tai viranomaisen aloitteesta 5 vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä- asiavirhe: asian uusi käsittely ja uusi päätös; kirjoitusvirhe: korjattu toimituskirja(merkintä myös alkuperäiseen taltiokappaleeseen)- jos vireillä muutoksenhaku, korjaamisesta ilmoitettava muutoksenhakuviranomaiselle196.3 Muutoksenhaun pääpiirteet* perusoikeus (Pl 21 §)> oikeus hakea muutosta etua, oikeutta ja velvollisuutta koskevaan päätökseen on perusoikeus* hallintopäätöksen täytäntöönpanokelpoisuus- pääsääntö: hallintovalitus siirtää päätöksen täytäntöönpanokelpoisuutta, kunnallisvalitus eisiirrä* prosessinedellytykset- valitusoikeus – valituskelpoisuus – valitusperuste – valitusviranomainen - valitusmenettely* hallintolainkäyttö- tyypit: hallintovalitus, kunnallisvalitus, hallintoriita, ylimääräinen muutoksenhaku (oikaisuvaatimushallintomenettelyä)- virallisperiaate: tuomioistuin johtaa menettelyä ja huolehtii asian riittävästä selvittämisestä(kunnallisvalituksessa erityispiirteitä)* kunnallisvalituksen ja hallintovalituksen oikeusturvatehtävät- kunnallisvalitus: kunnan toiminnan laillisuuden valvonta, asianosaisen oikeusturva laillisuusasioissa(KuntaL 11 luku)- hallintovalitus: oikeusturva yksilöä koskevissa laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuuskysymyksissäjulkista vallan käytöltä; myös kunnan eräistä päätöksistä valitetaan hallintovalituksella(HLL)* hallintoriita- hallintosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa- jos viranomaisella ei lakiin perustuvaa oikeutta takaisinperintään, asia vireille hallintoriitanahallinto-oikeudessa; viranomaisen takaisinperintäpäätös tällöin maksukehotus- jos asianosaisella saatava julkisyhteisöltä, mahdollinen riita hallintoriita

206.4 Oikaisuvaatimusmenettely- yleiset säännökset oikaisuvaatimusmenettelystä HL 7a luvussa- oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä (49e §)- HL 49g §: Otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen viranomainen voi muuttaa hallintopäätöstä,kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perustelturatkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Oikaisuvaatimuspäätöksen perustelemiseenei sovelleta 45 §:n 2 momenttia. – Oikaisuvaatimuksen ratkaiseva viranomainen voi tehdäsamassa yhteydessä ilman eri vaatimusta myös virheen korjaamista koskevan päätöksen siten kuin50–53 §:ssä säädetään.6.5 Kunnallinen oikaisuvaatimus> oikaisuvaatimuksen idea- muutoksenhaun pakollinen esiaste* muutoksenhakuoikeus- asianosaisella ja kunnan jäsenellä* muutoksenhakukelpoisuus- hallintopäätökset ja muut kunnallisvalituksen alaiset ratkaisut; valmistelu- ja täytäntöönpanoasiaanei saa hakea oikaisua* muutoksenhakuperuste- sekä laillisuus että tarkoituksenmukaisuus* muutoksenhakumenettely- oikaisuvaatimus tehdään kunnanhallitukselle tai lautakunnalle- vaatimus esitettävä 14 pv:n kuluessa tiedoksisaannista* tiedoksianto: kuntalain mukainen tiedoksianto asianosaiselle kirjeellä ja kunnan jäsenelle pöytäkirjannähtäväksi asettamisella6.6 Kunnallisvalitus> kunnallisvalituksen soveltaminen: a) lainsäädännössä viittaus vain kunnallislakiin = myös oikaisuvaatimus;b) viittaus kunnallisvalitukseen = ei oikaisuvaatimusta; c) viittaus vain valitusviranomaiseen= hallintovalitus* muutoksenhakuoikeus- kunnan jäsen- asianosainen, jos tehnyt oikaisuvaatimuksen- oikeus jatkovalitukseen riippuvainen oikeussuojan tarpeesta* muutoksenhakukelpoisuus- hallintopäätökset ja muut kunnallisvalituksen alaiset ratkaisut; valmistelu- ja täytäntöönpanoasiaanei saa hakea oikaisua* muutoksenhakuperuste- laillisuuskysymys: 1) menettelyvirhe, 2) toimivallan ylitys, 3) muu lainvastaisuus* muutoksenhakumenettely- oikaisuvaatimus yleensä pakollinen esivaihe- valtuuston päätöksestä valitetaan suoraan HaO:een- valitusperusteet ilmoitettava valitusajan (30 pv) kuluessa* valitusviranomaisen toimivalta- päätös pysytetään tai kumotaan/palautetaan uudelleen käsiteltäväksi- tuomioistuin ei tutki muuta kuin ne perusteet, joihin valitusajan kuluessa vedottu

216.7 Hallintovalitus* muutoksenhakuoikeus- asianosainen- päätöksen tehnyt viranomainen ei asianosainen; viranomaisella valitusoikeus, jos se tarpeenviranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi- jatkovalitus: ensi vaiheessa valittanut asianosainen* muutoksenhakukelpoisuus- lopullinen asiaratkaisu- ei valmistelutoimi, ei normipäätös, eivätkä virkakäskyt (valtionhallinnossa), eivät virantäytöt* muutoksenhakuperuste- laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperuste; VN:n ja ministeriön päätöksestä kuitenkin vainlaillisuusperuste; KHO:n siirrettävä puhtaat tarkoituksenmukaisuuskysymykset VN:n ratkaistavaksi* muutoksenhakumenettely- valitusaika 30 pv päätöksen tiedoksisaannista- VN:n ja ministerön päätöksestä valitetaan KHO:een- VN:n alaisten viranomaisten ja liikelaitosten päätöksistä valitetaan HaO:een- erityisiä valitusviranomaisia: esim. työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta > vakuutusoikeus* valitusviranomaisen toimivalta- päätös voidaan kumota, asia palauttaa, mutta päätös voidaan myös muuttaa6.8 Ylimääräinen muutoksenhaku> koskee lainvoiman saaneita päätöksiä, toissijainen muutoksenhakukeino> selvät virheet pitäisi voida korjata, mutta oikeusvarmuus edellyttää korkeaa kynnystä > kokonaisharkinta* purku- vireillepano: purun voi panna vireille asianosainen ja kunnallisasiassa kunnan jäsen; myösviranomainen voi hakea tekemänsä päätöksen purkua, samoin lainvalvojat; KHO voi myöspurkaa oma-aloitteisesti ratkaisemansa asian- määräaika: 5 vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaisuudesta- kohde: mikä hyvänsä lainvoimainen hallintoasiassa tehty hallinto- tai lainkäyttöpäätös, hallintovalitusorganisatorisista rajoista huolimatta- kolme virhetyyppiä:- menettelyvirhe: päätösvallan puuttuminen, esteellisyys, kuulematta jättäminen(kuuleminen yleensä pätevä peruste)- ilmeisesti väärä lain soveltaminen: kelpoisuusehtojen väärä soveltaminen- väärä tosiasiatieto: asianosainen antanut väärää tietoa, asiassa saatu uutta selvitystä> lisäedellytys: virhe on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen> purkukynnys: päätöksen purkamiselle on kokonaisuutena arvioiden riittävän painavia perusteita

22*KHO 2008:3. Kunnan opetuspäällikkö oli hylännyt huoltajien hakemuksen oppilaan siirtämisestä yleisopetuksestaerityisopetukseen. Perusopetuslain 42 §:ssä ei mainita niiden päätösten joukossa, joihin haetaan muutostahallintovalituksin, päätöstä, joka koskee hakemusta oppilaan siirtämiseksi perusopetuslain 17 §:n 2 momentissatarkoitettuun erityisopetukseen. Pykälään ei liioin sisälly valituskieltoa, joka estäisi valittamisen tällaisesta päätöksestä.Kysymyksessä oleva erityisopetukseen pääsemistä koskevaan hakemukseen annettu päätös koski yksittäistäoppilasta. Päätös voitiin asiasisällöltään rinnastaa sellaiseen päätökseen, jonka nojalla oppilas on siirretty erityisopetukseenvastoin huoltajan tahtoa, ja josta päätöksestä saa hakea muutosta valittamalla. Molemmissa tapauksissaarvioidaan lähinnä päätöksen pedagogista asianmukaisuutta. Tähän nähden muutoksenhakusäännöksiäoli tulkittava niin, että päätöksestä, joka koski oppilaan pääsemistä erityisopetukseen, haetaan muutosta hallintovalituksinlääninhallitukselta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.KHO 2008:27. Sivistyslautakunta oli tehnyt koko kuntaa koskevan päätöksen perusopetuksen oppilasaluejaosta.Sivistystoimenjohtaja oli tämän jälkeen sivistyslautakunnan päätöksen pohjalta ja oppilasmääriä koskevan kokonaistarkastelunjälkeen tehnyt kutakin oppilasta koskevat oppilaaksiottamispäätökset. Sivistyslautakunnanpäätöksen lainmukaisuus ja sen merkitys oli ollut mahdollista saattaa arvioitavaksi valitettaessa kunkin oppilaanosalta hallintovalituksin sivistystoimenjohtajan päätöksestä. Oppilasaluejakoa koskeva, lähinnä periaatepäätökseksikatsottava päätös ei siten sisältänyt sellaista ratkaisua, josta kuntalain 91 §:n mukaan sai tehdä oikaisuvaatimuksenja valituksen.KHO 2009: 69: X oli hakemuksessaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle pyytänyt, että hänet otettaisiin hoidettavaksivanhainkotiin. Hakemuksessa oli kysymys sosiaalihuoltolain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun sosiaalipalvelunantamisesta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hakemukseen antama päätös oli valituskelpoinen. Hallintooikeudenolisi tullut tutkia X:n sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksestä tekemä valitus.KHO 2010:36: Ympäristösihteeri oli jätelain 21 §:n 1 momentin nojalla määrännyt A:n puhdistamaan roskaantuneenalueen päätöksessä asetetun määräajan kuluessa uhalla, että kaavoitus- ja ympäristölautakunta ryhtyyjätelain 58 §:ssä esitettyihin pakkokeinoihin. Ympäristösihteerillä ei kuntien ympäristönsuojelun hallinnostaannetun lain 7 §:n mukaan ollut toimivaltaa hallinnollisten pakkokeinojen käyttämiseen. A:ta kuulematta tehtyympäristösihteerin päätös sisälsi vain viranhaltijan antaman mahdollista hallintopakkoa edeltävän kehotuksennoudattaa jätelain 19 §:ssä säädettyä roskaamiskieltoa. Ympäristösihteerin päätös ei näin ollen sisältänyt sellaistahallintopakkoasiassa asetettua velvoitetta, josta hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mukaan voitiin tehdävalitus.