PORIN ILMANLAATU

1. JOHDANTOYmpäristönsuojelulaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan paikallisten olojen edellyttämästäilmanlaadun seurannasta. Porin kaupungissa on toteutettu jatkuvatoimistailmanlaadun tarkkailua vuodesta 1985 lähtien, jolloin ensimmäinen mittausverkkokäynnistettiin.Tässä selvityksessä tarkastellaan ilmanlaadun kehitystä mittaustulosten perusteellavuosina 1992-2002 Porin kaupungissa. Selvityksessä käytetty aineisto käsittää mittaustuloksiarikki- ja typpidioksidista, hiilimonoksidista, leijuvista hiukkasista, otsonistaja haisevista rikkiyhdisteistä. Epäpuhtauksien pitoisuuksia verrataanilmanlaadun ohje-, raja- ja kynnysarvoihin. Tulosten pohjalta arvioidaan ilmanlaadunkehitystä yhdisteittäin. Selvityksessä esitellään myös Porissa tapahtuvaa mittaustoimintaaja mittausasemia.Ilmanlaadun mittaustoimintaa valvoo ilmanlaatutyöryhmä, joka koostuu Porin kaupunginja teollisuuden edustajista. Mittausjärjestelmästä vastaa Porin kaupunginympäristötoimisto, käytännön toteutuksesta ympäristötarkastaja Jari Lampinen.Tulosten käsittelystä tämän raportin osalta ja raportin laatimisesta on vastannut tp.suunnittelija Johanna Laakso.5

Tausta-alueiden rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet viime vuosikymmeninätapahtuneen huomattavan rikkidioksidipäästöjen vähenemisen myötä. Myös taajama-alueillarikkidioksidipitoisuudet ovat nykyisin hyvin pieniä, jopa merkittävienpäästölähteiden läheisyydessä. Nykyisin liikenteen rikkipäästöt ovat varsin pieniämatalarikkisten polttonesteiden ansiosta. (Pietarila 2001) Lounais-Suomen rikkidioksidipäästötovat vähentyneet vuodesta 1980 vuoteen 2000 79 % (Lounais-Suomen Ympäristökeskus 2001).Typen oksidien päästöjen ja pitoisuuksien pieneneminen ei ole ollut läheskään niinvoimakasta kuin rikkidioksidilla. Taajama-alueilla typen oksidien pitoisuudet voivatautoliikenteen päästöjen vaikutuksesta nousta varsin suuriksi. Liikenteen matalaltavapautuvat päästöt ovat tärkein taajamien typpidioksidipitoisuuksiinvaikuttava tekijä niilläkin paikkakunnilla, joissa suurin osa kokonaispäästöistä onteollisuuden ja energiantuotannon aiheuttamaa. Suurimmat typpidioksidipitoisuudetmuodostuvat vilkkaasti liikennöidyille kaupunkien keskusta-alueille sekä teiden jaristeysalueiden läheisyyteen. Vaikka katalysaattoreiden vaatiminen autoihin rajoittaailman typpioksidien määrää, Suomessa liikenne tuottaa yli puolet typen oksideista.(Pietarila 2001)Energiantuotannon typenoksidipäästöjä voidaan vähentää polttoteknisin keinoin taipuhdistamalla savukaasuja. Suurvoimaloihin kehitetyistä low-NO x –polttimistajohtuen ovat niiden typpipäästöt vähentyneet noin yhteen kolmasosaan vanhojenlaitosten tasosta. Polttoaineista kivihiili, turve ja raskas polttoöljy sisältävät runsaastityppeä. (Seppänen 1991) Typen oksidien kokonaispäästöt ovat vähentyneetLounais-Suomessa vuodesta 1980 vuoteen 2000 noin 17 % (Lounais-Suomen Ympäristökeskus2001).Epäsuorat hiukkaspäästöt, mm. liikenteen nostattama katupöly, vaikuttavat PM 10 –pitoisuuksiin merkittävämmin kuin suorat, esim. polttoprosesseissa syntyvätpäästöt. Hiukkaspäästöjä aiheutuu kuitenkin myös teollisuudesta sekä liikenteessädieselmoottorien päästöistä. Teollisuuden hiukkaspäästöjä voidaan vähentääerityyppisillä märkä- ja sähkösuodattimilla. Uusimmat dieselmoottorit on varustettukatalysaattoreilla ja hiukkassuodattimilla. PM 10 –pitoisuudet ovat korkeimmillaankeväisin, maalis-huhtikuussa, jolloin pitoisuuksia kasvattaa liikenteen ja tuulenmaanpinnasta nostama pöly. (Seppänen 1991)Epäsuoria hiukkaspäästöjä voidaan pienentää mm. suorittamalla hiekanpoisto jakatujen pesu mahdollisimman pian lumien sulamisen jälkeen. Porissa toimii vuonna1997 käynnistetty Operaatio Katuharja, jonka tarkoituksena on torjua katupölyä,jota syntyy liikenneväylillä pääasiassa talvikunnossapidossa käytettävistä sorasta jahiekasta. Operaatio Katuharjan puitteissa on toteutettu järjestelmällinen hiekoitushiekanpoisto ja katujen pesu. Tavoitteena on ollut myös yhteistyön ja tiedotuksenlisääminen. Viime vuosina kaupunki-ilman hiukkaspitoisuuksissa ei kuitenkaan olehavaittavissa muutosta parempaan. (Lampinen 2002)8

3. ILMANLAADUN MITTAUS PORISSA3.1 YleistäLiitteessä 1 on esitetty graafisesti ilmanlaadun mittauspaikat ja –ajat sekä mitattavatparametrit Porissa.Porin kaupunkiin rakennettiin keväällä 1985 ensimmäinen ilmanlaadun mittausverkko,jolloin aloitettiin jatkuvatoiminen mittaus kolmella eri mittausasemalla.Reposaaren sahan alueella, keskustan uimahallin pihalla ja terveyskeskuksessatarkkailtiin ilman rikkidioksidipitoisuuksia. Uimahallin mittausasemalla mitattiin lisäksileijuvan pölyn (TSP) pitoisuuksia. Mittausverkon osaksi hankittiin myös sääasema,joka mittasi tuulen nopeutta ja suuntaa sekä ilman lämpötilaaterveyskeskuksessa.Mittausjärjestelmän valvontahuone perustettiin terveyskeskukseen, entiseen lääkäriasuntoon,johon sijoitettiin tietokone ja matriisikirjoitin. Tapahtumaraporttejavoitiin seurata myös sivukirjoittimen avulla Valtakadulla sijaitsevasta terveysvalvonnastakäsin. Tiedonsiirto toteutettiin jatkuvalla puhelinyhteydellä. Kiinteät puhelinyhteydetpoistuivat käytöstä vuonna 1988, jolloin siirryttiin käyttämäänvalinnaisyhteyksiä modeemien ja mittausyksiköiden myötä. Tietokoneet oheislaitteineenovat uusiutuneet moneen kertaan ja mittaustulosten raportointiohjelmaDILTA on helpottanut tulosten käsittelyä.Tiedottaminen ilmanlaadun tarkkailutuloksista on muuttunut 1990-luvun alun osavuosiraporteistalähes reaaliaikaiseksi. Vuoden 1998 alusta alkaen SatakunnanKansa on julkaissut yhteenvedon kuluneen kuukauden keskustan ilmanlaatuindeksistä.Ympäristötoimiston www-sivuilla on vuodesta 1999 lähtien päivitetty keskustanilmanlaatuindeksiä jokaisena arkipäivänä.Mittausasemia esitellään tarkemmin liitteissä 2-14.3.2 SääasematTaulukko 1. Säätietojen mittauspaikat ja –vuodet.Mittauspaikka MittausaikaTerveyskeskus 1985-2000Luontotalo Arkki 2000-Kaanaa 1990-Ensimmäistä mittausverkkoa perustettaessa vuonna 1985 hankittiin terveyskeskuksenvalvontahuoneen yhteyteen SMA-300 sääasema, joka mittasi lämpötilaa, tuulensuuntaaja –nopeutta. Terveyskeskuksesta saatiin säätietoja aina syksyyn 2000asti, jolloin sääasema siirrettiin kaupungin keskustaan, Luontotalo Arkkiin. LuontotaloArkissa mitataan lisäksi ilman suhteellista kosteutta sekä ilmanpainetta.9

Kaanaan sääasema perustettiin Meri-Poriin syksyllä 1990. Sääasema sijoitettiinnoin 20 metrin korkeudelle linkkimastoon. SMA-300 sääasema mittaa lämpötilaa,tuulensuuntaa ja –nopeutta. Kemira Pigments Oy saa myös tarvitsemansa säätiedotKaanaan sääasemalta.3.3 Ilman epäpuhtauksien mittaus3.3.1 Rikkidioksidi (SO 2 )Taulukko 2. Rikkidioksidin mittauspaikat ja –vuodetMittauspaikka MittausaikaReposaari 1985-1988Uimahalli 1985-1988Terveyskeskus 1985-1990Pihlava 1988-1992Toejoki 1988-1992Kaanaa 1990-1993Ahlainen 1992-Itätulli 1992-Lampaluoto 1993-Aittaluoto 1999-2000Reposaaren sahan alueella on mitattu ilman rikkidioksidipitoisuuksia jo vuodesta1977 lähtien Länsirannikon Voima Oy:n (nyk. PVO-Lämpövoima Oy) toimesta.Käytetty menetelmä perustui näyteliuoksen johtokyvyn muutokseen mittaamiseenScientific Industries mod. 67 –laitteella. Vuonna 1985 SO 2 –analysaattori luovutettiinPorin kaupungille, jolloin asema liitettiin osaksi ilmanlaadun mittausverkkoa.Ilman rikkidioksidipitoisuutta mitattiin terveyskeskuksessa Emiplan AQM-S1 johtokykyynperustuvalla analysaattorilla ja keskustan uimahallilla UV-fluoresenssiinperustuvalla Monitor Labs 8850 -analysaattorilla. Uimahallin mittausasema siirrettiinvuonna 1988 Toejoelle, jossa ilman rikkidioksidipitoisuuksia mitattiin kevääseen1992 asti. Terveyskeskuksen SO 2 –pitoisuuksien mittaus lopetettiin syksyllä1989.Vuonna 1988 Reposaaren mittausasema siirrettiin Pihlavan entiseen terveystaloon,jonne hankittiin uusi, UV-fluoresenssiin perustuva Monitor Labs 8850 -rikkidioksidianalysaattori. Pihlavan mittausasema toimi vuoden 1992 toukokuunloppuun. Kaanaan asuinalueella aloitettiin teollisuudesta ja energiantuotannosta aiheutuvienrikkidioksidipäästöjen mittaus syksyllä 1990. Analysaattori oli UVfluoresenssiinperustuva Thermo Environmental Instruments 43 A. Mittausta jatkettiinvuoden 1992 loppuun.Ahlaisten kirkonkylässä sijaitsevalla mittausasemalla on mitattu ilman rikkidioksidipitoisuuksiavuodesta 1992 lähtien UV-fluoresenssiin perustuvalla Monitor Labs8850 -laitteella. Ahlaisten mittausasema toimii ns. tausta-asemana. Mittaus jatkuuedelleen.10

Itätullin mittausasemalla, joka sijaitsee Porin kaupungin keskustassa, aloitettiin rikkidioksidipitoisuudenmittaus vuonna 1992 UV-fluoresenssiin perustuvalla MonitorLabs 8850 -analysaattorilla. Mittausta jatketaan edelleen.Lampaluodon kylässä ilman rikkidioksidipitoisuuksia on mitattu vuodesta 1993lähtien. Mittausasema toimii ns. tausta-asemana. Analysaattori on UVfluoresenssiinperustuva Thermo Environmental Instruments 43 A.Aittaluodossa mitattiin rikkidioksidipitoisuuksia UV-fluoresenssiin perustuvalla,vuokratulla API 100 -laitteella marraskuun 1999 alusta helmikuun 2000 loppuun.Mittauksilla selvitettiin teollisuuden päästöjä lähimpänä sijaitsevaan asuinalueeseen.3.3.2 Typpidioksidi (NO 2 )Taulukko 3. Typpidioksidin mittauspaikat ja –vuodet.Mittauspaikka MittausaikaItätulli 1990-19921997-Ahlainen 1992-1996Typen oksidien mittaus aloitettiin ensimmäisen kerran Porissa Itätullin mittausasemallatammikuussa 1990. Mittausta jatkettiin toukokuun 1992 loppuun, jolloin EnvironnementAC-30M –analysaattori siirrettiin Ahlaisten tausta-asemalle.Ahlaisissa typen oksideja mitattiin elokuuhun 1996 saakka. Typen oksidien mittausaloitettiin Itätullissa uudelleen marraskuussa 1996 jatkuen edelleen. NO x –analysaattoriperustuu kemiluminesenssimenetelmään. Uusi Monitor Labs Inc 9841B -analysaattori hankittiin vuoden 2001 alussa.3.3.3 Hiilimonoksidi (CO)Ilman hiilimonoksidipitoisuuden mittaus aloitettiin Itätullin mittausasemalla heinäkuussa1994. CO-pitoisuutta mitataan jatkuvatoimisella, IR-absorptioon perustuvallaThermo Environmental Instruments 48 –analysaattorilla.3.3.4 Leijuvat hiukkaset (TSP, PM 10 )Taulukko 4. Leijuvien hiukkasten mittauspaikat ja –vuodet.Mittauspaikka Mittausaika TSP Mittausaika PM 10Uimahalli 1986-1988Väinölä 1988-1995 1993-1994Itätulli 1988-1996 1996-Kokonaisleijuman eli TSP:n mittaus aloitettiin tehokeräysmenetelmällä huhtikuussa1986 uimahallin mittausasemalla. Keräystiheys oli kolme näytettä viikossa. Outo11

kumpu Oy:ssä näytteistä analysoitiin kokonaisleijuman paino, orgaanisen aineksenpaino sekä sinkki-, lyijy- ja kuparipitoisuudet. Keväällä 1988 TSP:n mittaaminenaloitettiin myös Väinölässä ja Itätullissa. Väinölän mittausasemalla mitattiin myöshengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia vuosina 1993 ja 1994 fraktioivallaWedding & Associates PM 10 –analysaattorilla.Jatkuvatoiminen hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mittaus alkoi Itätullissa vuoden1996 alussa, jolloin hankittiin uusi, β-säteilyn absorptioon perustuva Eberline FH62 IR –analysaattori. Samalla Väinölän ja Itätullin TSP:n mittaus loppui.Kesällä 1996 tutkittiin Mäntyluodon Kirrinsannassa kokonaisleijuman (TSP) määrääkolme kuukautta kestävän mittausjakson aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oliselvittää Kuusakoski Oy:n toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia raskasmetallipäästöjä.3.3.5 Otsoni (O 3 )Alailmakehän otsonipitoisuuksia on mitattu Lampaluodon mittausasemalla joulukuun1999 alusta vuoden 2000 loppuun. Huhtikuussa 2001 jatkuvatoiminen API400 –analysaattori siirrettiin Itätullin mittausasemalle. Itätullissa otsonipitoisuuttamitattiin vuoden 2003 tammikuuhun asti.3.3.6 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)Aittaluodon asuinalueella mitattiin haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia talvella1999-2000 ja mittauksia jatkettiin Toejoen mittausasemalla maaliskuusta kesäkuuhun.Laitteisto käsittää jatkuvatoimisen analysaattorin lisäksi konvertterin, jollapoistetaan mittausta haittaavat muut yhdisteet.3.4 IlmanlaatuindeksiIlman epäpuhtauksien pitoisuuksia voidaan ilmaista myös YTV:n ympäristötoimistonkehittämällä ilmanlaatuindeksillä, jolla yksinkertaistetaan pitoisuustietoja.Indeksi perustuu ilmanlaadun ohjearvoihin. Porissa indeksin laskennassa otetaanhuomioon rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin ja hengitettävien hiukkastentuntipitoisuudet, joita verrataan ohjearvoihin. Jokaiselle epäpuhtaudelle lasketaanali-indeksit, joista korkeimman arvo määrää ilmanlaatuindeksin arvon.Pitoisuuden ollessa sama kuin ohjearvo, indeksi saa arvon 100.Porissa ilmanlaatuindeksilaskenta otettiin käyttöön 1998. Indeksi laskettiin vuorokausipitoisuuksistaja laatuluokkia oli neljä. Uusittu, tuntipitoisuuksiin pohjautuvailmanlaatuindeksi otettiin käyttöön syyskuussa 2002. Laatuluokkia on viisi, joissaarvioidaan terveysvaikutuksia ja muita vaikutuksia.Tiedot ilmanlaatuindeksistä julkaistaan kuukausittain Satakunnan Kansassa, sekävuodesta 1999 lähtien indeksiarvoja on päivitetty arkipäivisin ympäristötoimistonwww-sivuilla.12

4. ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT4.1 Ohje-, raja- ja kynnysarvotValtioneuvoston päätöksellä (480/1996) ilmanlaadun ohjearvot tulivat voimaan1.9.1996 (taulukko 5) ja uuden asetuksen (711/2001) ilmanlaadun raja-arvoista jakynnysarvoista valtioneuvosto antoi 9.8.2001 (taulukot 7 ja 8). Asetuksella kumottiinvuodelta 1996 oleva valtioneuvoston päätös ilmanlaadun raja-arvoista (taulukko6) ja kynnysarvoista (481/1996), mutta päätöksessä säädetyt raja-arvot rikkidioksidin,typpidioksidin ja kokonaisleijumanpitoisuuksille ovat siirtymäsäännöksen mukaanvoimassa siihen asti, kunnes asetuksessa säädettyjä uusia raja-arvoja onnoudatettava. Asetuksessa (481/1996) säädetyt otsonin kynnysarvot siirtyivät sellaisenaanuuteen asetukseen. Jos raja-arvot ylittyvät tai ovat vaarassa ylittyä, kunnanon ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin ilmanlaadun parantamiseksi. Raja-arvotovat pitoisuustasoltaan selvästi ohjearvoja korkeampia, eikä niiden ylittyminen Porissaole todennäköistä.Syyskuussa 1996 voimaan tulleet ohjearvot on määritetty 20 °C:een lämpötilassaaikaisemman 0 °C asemasta. Mittaustulokset ennen 1.9.1996 on korjattu vertailukelpoisiksiuusien tulosten kanssa.Taulukko 5. Ilmanlaadun ohjearvot.Aine Aika Ohjearvo Tilastollinen määrittelyRikkidioksidi (SO 2 )tunti 250 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. %-pistevrk 80 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvoTyppidioksidi (NO 2 )tunti 150 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. %-pistevrk 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvoHiilimonoksidi (CO)tunti 20 mg/m 3 tuntiarvo8 tuntia 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin kaHengitettävät hiukkaset (PM 10 ) vrk 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvoHiukkaset kokonaisleijuma(TSP)Haisevien rikkiyhdisteidenkokonaismäärä (TRS)vrkvuosi120 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 98. %-piste50 µg/m 3 vuosikeskiarvo3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvoTRS ilmoitetaan rikkinävrk 10 µg/mTaulukko 6. Ilmanlaadun raja-arvot ennen taulukossa 7 esitettyjä voimaantuloajankohtia.Rikkidioksidi (SO 2 )Aine Aika Raja-arvo Tilastollinen määrittelyvrkvrk250 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 98. %-piste80 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen mediaaniTyppidioksidi (NO 2 ) tunti 200 µg/m 3 vuoden tuntiarvojen 98. %-pisteHiukkaset kokonaisleijuma(TSP)vrkvuosi300 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 95. %-piste150 µg/m 3 vuosikeskiarvoLyijy (Pb) vuosi 0,5 µg/m 3 vuosikeskiarvo13

Taulukko 7. Raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksiAine Raja-arvo Tilastollinen määrittely / voimaantuloHiilimonoksidi (CO) 10 000µg/m 3 2) tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo 2005Typpidioksidi (NO 2 )200 µg/m 3tuntiarvo 201040 µg/m 3 kalenterivuosi 2010Rikkidioksidi (SO 2 )350 µg/m 3tuntiarvo 2005125 µg/m 3 vuorokausiarvo 2005Hengitettävät hiukkaset (PM 10 )50 µg/m 3 1)vuorokausiarvo 200540 µg/m 3 1) vuosiarvo 2005Lyijy (Pb) 0,5 µg/m 3 1) kalenterivuosi 2001Bentseeni (C 6 H 6 ) 5 µg/m 3 kalenterivuosi 20101) Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa.2)Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8 tunnin liukuvia keskiarvoja.Kunkin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy.Taulukko 8. Otsonin kynnysarvot.PerusteAikaKynnysarvoTilastollinen määrittelyTerveyden suojeleminen 8 tuntia 110 µg/m 3 tuntiarvojen 8-tunnin keskiarvoKasvillisuuden suojeleminentuntivrk200 µg/m 365 µg/m 3 tuntiarvovuorokausiarvoVäestölle tiedottaminen tunti 180 µg/m 3 tuntiarvoVäestön varoittaminen tunti 360 µg/m 3 tuntiarvo4.2 Mittausparametrien tilastollinen määrittelyAjallinen edustavuusAjallisen edustavuuden tulee olla 75 % kokonaismittausajasta. Ohjearvoihin vertaaminenvoidaan tehdä, kun vuorokaudessa on vähintään 18 hyväksyttyä mittaustuntia.Kuukauden mittausjaksolta tulee olla käytettävissä vähintään 22 hyväksyttyämittausvuorokautta.Rikki- ja typpidioksidiRikki- ja typpidioksidin mittaustuloksia tuntiohjearvoon verrattaessa kunkin kuukaudenpituisen mittausjakson tuntikeskiarvot järjestetään suuruusjärjestykseen,joista lasketaan 99. %-piste eli arvo, jonka alapuolelle 99 % tuntikeskiarvoistaasettuu.Rikki- ja typpidioksidin vuorokausiohjearvoon on verrattu kuukausittain kunkinkuukauden toiseksi suurinta vuorokausiarvoa.14

HiilimonoksidiHiilimonoksidin tuntiohjearvoon on verrattu kunkin kuukauden pituiselta mittausjaksoltasuurinta tuntikeskiarvoa. Kahdeksan tunnin ohjearvoon on verrattu kunkinkuukauden pituiselta mittausjaksolta suurinta 8 tunnin liukuvaa keskiarvoa.Hengitettävät hiukkasetHengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon on verrattu kunkin kuukauden toiseksisuurinta vuorokausiarvoa.KokonaisleijumaKokonaisleijuman mittaustuloksia vuorokausiohjearvoon verrattaessa vuoden pituisenmittausjakson vuorokausikeskiarvot järjestetään suuruusjärjestykseen, joistalasketaan 98. %-piste eli arvo, jonka alapuolelle 98 % vuorokausikeskiarvoistaasettuu. Vuoden pituisen mittausjakson vuorokausikeskiarvoista lasketaan aritmeettinenkeskiarvo, jota verrataan vuosiohjearvoon.OtsoniOtsonin kahdeksan tunnin ohjearvoon on verrattu kunkin kuukauden korkeinta tuntiarvojen8 tunnin keskiarvoa. Keskiarvo lasketaan neljä kertaa vuorokaudessa,kello 0-8, 8-16, 16-24 ja 12-20. Tuntiohjearvoon on verrattu kunkin kuukaudensuurinta tuntikeskiarvoa.Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismääräHaisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärän ohjearvoon on verrattu kunkin kuukaudentoiseksi suurinta vuorokausiarvoa.15

5. TULOKSET5.1 Rikkidioksidi (SO 2 )Rikkidioksidipitoisuuksia on mitattu tarkastelujakson 1992-2002 aikana keskustassaItätullin ja Aittaluodon mittausasemilla sekä ns. tausta-asemilla Ahlaisissa, Lampaluodossaja Kaanaassa. Aittaluodossa rikkidioksidipitoisuuksia mitattiin neljänkuukauden ajan 1999-2000. Kuvissa 1-4 on esitetty rikkidioksidin tuntiohjearvoonja vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet keskustan mittausasemilla ja tausta-asemilla.Rikkidioksidin tuntiarvot, keskustaSO 2µg/m 37060504030201001992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002Kuva 1. Rikkidioksidin tuntiohjearvoon verrattavat pitoisuudet keskustan mittausasemilla. Vanhaohjearvo 500 µg/m 3 , ohjearvo 1.9.1996 alkaen 250 µg/m 3 .Rikkidioksidin tuntiarvot, tausta-asematSO 2µg/m 37060504030201001992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002Kuva 2. Rikkidioksidin tuntiohjearvoon verrattavat pitoisuudet tausta-asemilla. Vanha ohjearvo 500µg/m 3 , ohjearvo 1.9.1996 alkaen 250 µg/m 3 .16

Rikkidioksidin vuorokausiarvot, keskustaSO 2µg/m 360504030201001992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002Kuva 3. Rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet keskustan mittausasemilla.Vanha ohjearvo 200 µg/m 3 , ohjearvo 1.9.1996 alkaen 80 µg/m 3 .Rikkidioksidin vuorokausiarvot, tausta-asematSO 2µg/m 360504030201001992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002Kuva 4. Rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet tausta-asemilla. Vanha ohjearvo200 µg/m 3 , ohjearvo 1.9.1996 alkaen 80 µg/m 3 .5.2 Typpidioksidi (NO 2 )Ilman typen oksidien pitoisuuksia on mitattu keskustassa Itätullissa, ja Ahlaistentausta-asemalla. Kuvassa 5 on esitetty typpidioksidin tuntiohjearvoon verrattavatpitoisuudet Itätullin ja Ahlaisten mittausasemilla. Kuvassa 6 on vastaavasti typpidioksidinvuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet. Typpidioksidin mittaus siirtyivuonna 1996 Ahlaisten mittausasemalta Itätulliin.18

Typpidioksidin tuntiarvotAhlainen 1992-1996 Itätulli 1996-220200180160140SO 2 120µg/m 3 1008060402001992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002Kuva 5. Typpidioksidin tuntiohjearvoon verrattavat pitoisuudet Ahlaisissa ja Itätullissa. Vuonna1996 mittaus siirtyi Ahlaisten tausta-asemalta keskustaan Itätulliin. Vanha ohjearvo 300 µg/m 3 , ohjearvo1.9.1996 alkaen 150 µg/m 3 .Typpidioksidin vuorokausiarvotAhlainen 1992-1996 Itätulli 1996-SO 2µg/m 3807060504030201001992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002Kuva 6. Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet Ahlaisissa ja Itätullissa.Vuonna 1996 mittaus siirtyi Ahlaisten tausta-asemalta keskustaan Itätulliin. Vanha ohjearvo 150µg/m 3 , ohjearvo 1.9.1996 alkaen 70 µg/m 3 .5.3 Hiilimonoksidi (CO)Ilman hiilimonoksidipitoisuuden mittaus aloitettiin keskustassa Itätullin mittausasemallaheinäkuussa 1994. Kuvissa 7 ja 8 on esitetty hiilimonoksidipitoisuudentuntiarvot ja tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo.19

Hiilimonoksidin tuntiarvot, Itätulli2018161412CO10mg/m 3864201994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002Kuva 7. Hiilimonoksidin tuntiarvoon verrattavat pitoisuudet Itätullissa. Vanha ohjearvo 30 mg/m 3 ,ohjearvo 1.9.1996 alkaen 20 mg/m 3 .Hiilimonoksidin 8 tunnin liukuva ka, Itätulli12108COmg/m 364201994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002Kuva 8. Hiilimonoksidin tuntiarvojen 8 tunnin liukuvat keskiarvot Itätullissa. Vanha ohjearvo 10mg/m 3 , ohjearvo 1.9.1996 alkaen 8 mg/m 3 .5.4 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 )Jatkuvatoiminen hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mittaus alkoi Itätullissa vuoden1996 alussa. Kuvassa 9 on hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat vuorokausipitoisuudetItätullin mittausasemalla. Ohjearvo on 70 µg/m 3 .20

Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) vuorokausiarvot, Itätulli12010080µg/m 360402001996 1997 1998 1999 2000 2001 2002Kuva 9. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), vuorokausiarvot Itätullissa. Ohjearvo on 70 µg/m 3 .5.5 Kokonaisleijuma (TSP)Kokonaisleijuman eli TSP:n mittaus aloitettiin tehokeräysmenetelmällä huhtikuussa1986 uimahallin mittausasemalla, mittausta jatkettiin vuoden 1988 alkuun. Keräystiheysoli kolme näytettä viikossa. Keväällä 1988 TSP:n mittaus aloitettiin Väinölässäja Itätullissa. Mittauksia jatkettiin vuoden 1995 loppuun.Kokonaisleijumatulokset on esitetty uusiin ohjearvoihin verrattavalla tavalla. Vuorokausiohjearvoon 120 µg/m 3 , kyseessä on vuoden vuorokausikeskiarvojen 98.prosenttiarvo. Vuoden pituisen mittausjakson vuorokausikeskiarvoista lasketaanaritmeettinen keskiarvo, vuosiohjearvo on 50 µg/m 3 .Kokonaisleijuma (TSP)vuoden vuorokausikeskiarvotµg/m 34504003503002502001501005001986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995VäinöläItätulliUimahalliKuva 10. Kokonaisleijuman (TSP) vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet Väinölässä, Itätullissaja Uimahallilla. Ohjearvo on 120 µg/m 3 .21

Kokonaisleijuma (TSP)vuosikeskiarvotµg/m 312010080604020VäinöläItätulliUimahalli01986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995Kuva 11. Kokonaisleijuman (TSP) vuosiohjearvoon verrattavat pitoisuudet Väinölässä, Itätullissa jaUimahallilla. Ohjearvo on 50 µg/m 3 .Itätullin kokonaisleijumasta määritettiin vuosina 1989-1995 lyijypitoisuus (Pb)(kuva 12). Lyijypitoisuuden raja-arvo terveyshaittojen ehkäisemiseksi on 0,5µg/m 3 .Kokonaisleijuman lyijypitoisuus, Itätulli0,50,40,3µg/m 30,2Pb0,101989 1990 1991 1992 1993 1994 1995Kuva 12. Kokonaisleijuman (TSP) lyijypitoisuus Itätullissa. Raja-arvo on 0,5 µg/m 3 .Kuusakoski Oy:n toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia päästöjä tutkittiin Meri-Porissa Mäntyluodossa mittaamalla kokonaisleijumapitoisuuksia kesällä 1996.Kokonaisleijumasta analysoitiin lyijypitoisuus. Ohjearvoja ei ylitetty.5.6 Otsoni (O 3 )Alailmakehän otsonipitoisuuksia on mitattu Lampaluodon mittausasemalla vuoden2000 aikana. Keväällä 2001 otsonipitoisuuden mittaus siirrettiin LampaluodostaItätullin mittausasemalle. Toukokuussa 2001 alkanut mittaus päättyi Itätullissatammikuussa 2003. Kuvissa 13 ja 14 on esitetty otsonin tuntiarvot ja tuntiarvojen 822

tunnin keskiarvot Lampaluodon ja Itätullin mittausasemilla. Terveyden suojelunkynnysarvo on 110 µg/m 3 . Kynnysarvoa verrataan tuntiarvojen 8 tunnin keskiarvoon.Väestölle tiedottamisen kynnysarvo on 180 µg/m 3 , jota verrataan tuntiarvoon.Otsonipitoisuudet vuonna 2000, Lampaluoto140120O 3µg/m 3100806040Suurin tuntiarvoTuntiarvojen 8tunnin keskiarvo200ta2000he ma hu to ke he elo sy lo ma joKuva 13. Otsonin tuntiarvot ja 8 tunnin keskiarvot Lampaluodossa. Tuntiarvon kynnysarvo väestölletiedottamiselle on 180 µg/m 3 . Tuntiarvojen 8 tunnin keskiarvojen kynnysarvo terveyden suojelemiselleon 110 µg/m 3 .Otsonipitoisuudet vuosina 2001-2002, Itätulli140120O 3µg/m 310080604020Suurin tuntiarvoTuntiarvojen 8tunninkeskiarvo0to he sy ma ta2002ma to he sy maKuva 14. Otsonin tuntiarvot ja 8 tunnin keskiarvot Itätullissa. Tuntiarvon kynnysarvo väestölle tiedottamiselleon 180 µg/m 3 . Tuntiarvojen 8 tunnin keskiarvojen kynnysarvo terveyden suojelemiselleon 110 µg/m 3 .5.7 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)Aittaluodon asuinalueella mitattiin haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia marraskuusta1999 helmikuun 2000 loppuun ja mittauksia jatkettiin Toejoen mittausase23

malla maaliskuusta kesäkuuhun. Kuvassa 15 on haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismääräAittaluodon ja Toejoen mittausasemilla. Ohjearvo on 10 µg/m 3 verrattunakuukauden toiseksi suurimpaan vuorokausiarvoon rikiksi muutettuna.108Hajurikkiyhdisteiden vuorokausiarvot,Aittaluoto ja Itätulliµg/m 3642AittaluotoToejoki0ma jo ta2000he ma hu toKuva 15. Hajurikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Aittaluodossa ja Itätullissa. Ohjearvo on 10 µg/m 3 ,jota verrataan kuukauden toiseksi suurimpaan vuorokausiarvoon rikiksi muutettuna.5.8 TuulensuuntaTarkastelujakson 1992-2002 aikana säätietoja on mitattu keskustan tuntumassa,terveyskeskuksessa syksyyn 2000 saakka, jonka jälkeen sääasema siirrettiin LuontotaloArkin katolle, ydinkeskustaan. Luontotalo Arkissa mitataan lisäksi ilmansuhteellista kosteutta sekä ilmanpainetta. Terveyskeskuksen mittauskorkeus on noin6 m maanpinnasta ja Luontotalo Arkin noin 25 m maanpinnasta. Kaanaan sääasemaMeri-Porissa on toiminut koko tarkastelujakson ajan. Kaanaan sääasema sijaitseelinkkimastossa, noin 20 metrin korkeudella.Terveyskeskuksessa vallitseva tuulensuunta on vuosina 1992-2000 ollut kaakko.Luontotalo Arkin sääasemalla vuonna 2001 yleisin tuulensuunta oli länsi ja vuonna2002 etelä. Kaanaan sääasemalla vallitseva tuulensuunta on vuosina 1992-2002vaihdellut kaakon ja etelän välillä. Kaanaassa tuulennopeus on keskimäärin suurempikuin keskustan mittausasemalla. Kesäisin vallitseva tuulensuunta on lounasmolemmilla sääasemilla.5.9 Mittausaineiston ajallinen edustavuusVuoden 1992 mittausaineisto ei suureltakaan osin ole vertailukelpoinen ohjearvoihin,koska vuoden mittaustulosten ajallinen edustavuus eli validiteetti jäi alle 75 %.Syynä tähän ovat eri parametrien mittausjaksojen aloitus tai lopetus, tai mittalaitteistonsiirto eri mittausasemalle. Myös häiriöt mittausasemilla alensivat validiteettia.Vuoden 1993 mittaustulosten ajallinen edustavuus täytti vaaditut 75 %.24

Vuonna 1994 osa mittaustulosten validiteetista jäi alle 75 %. Kesällä Lampaluodonrikkidioksidianalysaattori rikkoutui, jolloin rikkidioksiditulosten validiteetti jäi alle75 % Lampaluodon mittausasemalla. Vuoden 1994 Ahlaisten typpidioksiditulokseteivät ole vertailukelpoisia ohjearvoihin kesällä sattuneiden useiden laitevikojen takia.Hiilimonoksidianalysaattori asennettiin Itätullin mittausasemalle kesäkuun lopulla,jolloin validiteetin täyttäviä tuloksia saatiin heinäkuusta alkaen.Vuoden 1995 validiteetti oli yli 75 %.Vuoden 1996 elokuussa Ahlaisten typpidioksidianalysaattori siirrettiin Itätulliin,jolloin siirrosta aiheutuneiden ongelmien vuoksi Itätullin typpidioksiditietojen validiteettiei täyttänyt 75 %.Vuosina 1997, 1998 ja 1999 mittaustulosten ajallinen edustavuus täytti vaaditut75 %.Vuonna 2000 terveyskeskuksen sääaseman tuulennopeusmittari rikkoutui, jolloinvuoden mittaustulosten validiteetti jäi alle 75 %. Muiden mittaustulosten osalta 75%:n validiteetti täyttyi.Vuosina 2001 ja 2002 mittaustulosten ajallinen edustavuus oli hyvä. Otsonipitoisuudenmittaus aloitettiin Itätullissa keväällä 2001, jolloin 75 %:n validiteetin täyttäviämittaustuloksia saatiin huhtikuusta alkaen.5.10 Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten päästötKuvissa 16-19 on esitetty porilaisten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten ilmapäästöjenkehitys vuosina 1990-2002.Rikkidioksidipäästöt Porissa 1990 - 20028000tonnia700060005000400030002000100001990199119921993199419951996199719981999200020012002PVOPori EnergiaPLV AittaluotoPLV PihlavaKemiraFortumKuva 16. Porilaisten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten rikkidioksidipäästöt ilmaan vuosina1990-2002.25

Typpidioksidipäästöt Porissa 1990 - 2002tonnia600050004000300020001000PVOPori EnergiaPLV AittaluotoPLV PihlavaMuutKemiraFortum01990199119921993199419951996199719981999200020012002Kuva 17. Porilaisten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten typpidioksidipäästöt ilmaan vuosina1990-2002.Hiukkaspäästöt Porissa 1990 - 20021200tonnia100080060040020001990199119921993199419951996199719981999200020012002PVOPori EnergiaPLV AittaluotoPLV PihlavaMuutKemiraFortumKuva 18. Porilaisten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiukkaspäästöt ilmaan vuosina 1990-2002.Hiilidioksidipäästöt Porissa 1990 - 2002tonnia450000040000003500000300000025000002000000150000010000005000000Pori EnergiaPVOPLV OyKemiraFortum199119921993199419951996199719981999200020012002Kuva 19. Porilaisten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt vuosina 1990-2002.26

6. ILMANLAADUN KEHITYS6.1 RikkidioksidiSuomalaisessa ilmansuojelupolitiikassa 1980-luvun loppupuoli ja 1990-luvun alkuolivat rikkipäästöjen vähentämisen aikaa, vaikka Porissa vuonna 1993 nyk. FortumPower and Heat Oy:n voimalaitoksen käynnistäminen lisäsikin rikkidioksidipäästöjävuosikymmenen alussa. Laitosten ilmapäästöjen rikinpoistotoimien lisäksimyös liikenne- ja lämmityspolttonesteiden rikkipitoisuuksia alennettiin. Lounais-Suomen rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuodesta 1980 vuoteen 2000 79 %(Lounais-Suomen Ympäristökeskus 2001). Rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneethuomattavasti tarkastelujakson 1992-2002 aikana Porin keskustassa. Myöstausta-asemilla mitatut pitoisuudet ovat olleet alhaisia ja viime vuosina yhä laskeneet(kuvat 1-4).Porin keskustassa rikkidioksidin tuntiohjearvoon verrattavat pitoisuudet ovat 1990-luvun alkupuolella olleet pääasiassa alle 10 % vanhasta tuntiohjearvosta (500µg/m 3 ). Uuden tuntiohjearvon (250 µg/m 3 ) tultua voimaan 1996, keskustan pitoisuudetovat yleisesti olleet alle 10 µg/m 3 . Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuosien1999-2000 vaihteessa, neljän kuukauden mittausjakson aikana Aittaluodon mittausasemalla.Mittausasema sijaitsee muutaman sadan metrin etäisyydellä Aittaluodonteollisuusalueesta, jossa on mm. Corenson hylsykartonkitehdas. Rikkidioksidipitoisuusoli tällöin suurimmillaan 43 µg/m 3 . Nykyinen tuntiohjearvo 250 µg/m 3 , ei oleylittynyt kertaakaan tarkastelujakson 1992-2002 aikana.Rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet ovat olleet alhaisiakoko tarkastelujakson ajan. Uuden vuorokausiohjearvon (80 µg/m 3 ) tultua voimaan1996 pitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan 25 % vuorokausiohjearvosta, Aittaluodonmittausasemalla.6.2 TyppidioksidiLiikenne on tärkeä typen oksidien päästölähde energiantuotannon ohella. Erityisestikeskustan alueella typpidioksidipitoisuudet voivat autoliikenteen päästöjen vaikutuksestanousta suuriksi. Toisaalta uusien bensiinikäyttöisten autojen katalysaattoripakkovuodesta 1992 lähtien on alentanut liikenteen typpidioksidipäästöjä.Vuonna 1993 käynnistetty nyk. Fortum Power and Heat Oy:n tuotantolaitos on lisännyttyppidioksidipäästöjä typenpoistolaitoksestaan huolimatta (kuva 17).Typpidioksidipitoisuuksien kehityksen arviointia vaikeuttaa mittauspaikan siirtovuonna 1996 Ahlaisten tausta-asemalta keskustan Itätullin mittausasemalle (kuvat 5ja 6). 1992-1996 pitoisuudet Ahlaisissa olivat alhaisia. Korkein typpidioksidin tuntipitoisuus,116 µg/m 3 , mitattiin heinäkuussa 1995. Mitattu pitoisuus oli 39 % tuntiohjearvosta(300 µg/m 3 ). Ahlaisten mittausasemalla tunti- ja vuorokausiohjearvoteivät ylittyneet kertaakaan mittausjakson 1992-2002 aikana.27

Liikenteen vaikutus näkyy selvästi typpidioksidipitoisuuksien kohoamisella mittauspaikansiirron jälkeen Ahlaisista Itätulliin (kuvat 5 ja 6). Typpidioksidin tunti- javuorokausiohjearvot ylittyivät tammikuussa 1997. Tuntiohjearvoon (150 µg/m 3 )verrattava pitoisuus oli 205 µg/m 3 , ohjearvo ylittyi 36 %. Vuorokausiohjearvoon(70 µg/m 3 ) verrattava pitoisuus oli 76 µg/m 3 . Ohjearvo ylittyi 9 %.Talvipäivinä inversiotilanne syntyy usein kun liikenteen matalalta vapautuvatpäästöt jäävät seisovaan, lähellä maanpintaa olevaan ilmakerrokseen. Inversiotaesiintyy yleensä tyyninä, kirkkaina talvipäivinä, jolloin maanpinnan lähellä olevakylmä ilmamassa ja hieman ylempänä oleva lämpimämpi ilmamassa, eivät pääsesekoittumaan keskenään lämpötilaeron seurauksena. Pakkasilmoilla inversiotilannevoi jäädä purkautumatta useiden päivien ajaksi, jolloin ilmansaastepitoisuudet pääsevätnousemaan suuriksi. (Laukkanen 1998)Itätullin mittausasemalla typpidioksidin tuntipitoisuudet ovat mittaushistorian aikanaolleet keskimäärin 40 % tuntiohjearvosta. Vuodesta 2000 vuoteen 2002 typpidioksidintunti- ja vuorokausipitoisuudet ovat kasvaneet noin 30 %. Tämä johtuneeerityisesti linja-autoliikenteen kasvusta mittausaseman ohitse kulkevalla Isolinnankadulla.Myös muualta kuin paikallisista päästölähteistä peräisin oleva typpidioksidikulkeumavoi aiheuttaa pitoisuuksien nousun Itätullin mittausasemalla.6.3 HiilimonoksidiLiikenne on ainoa hiilimonoksidipitoisuuksiin oleellisesti vaikuttava päästölähde.Hiilimonoksidipitoisuustason hienoinen lasku viime vuosina on johtunut autokannanyleisestä paranemisesta, katalysaattoreilla varustettujen henkilöautojen osuudenkasvamisesta ja polttoaineiden laadun paranemisesta; uudet happea sisältävät polttoaineetovat vähentäneet nimenomaan hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöjä.Itätullin mittausasemalla hiilimonoksidipitoisuudelle asetettuja ohjearvoja ei oleylitetty kertaakaan 1994 alkaneen mittausjakson aikana (kuvat 7 ja 8). Vanha tuntiohjearvooli 30 mg/m 3 ja uusi 1.9.1996 alkaen 20 mg/m 3 . Alkuvuodesta 1996 ja1997 tuntipitoisuudet kohosivat hieman yli 10 mg/m 3 . Kahdeksan tunnin liukuvankeskiarvon vanha ohjearvo oli 10 mg/m 3 ja uusi ohjearvo 8 mg/m 3 . Kahdeksan tunninkeskiarvon ohjearvoja lähenneltiin helmikuussa 1996 ja 1997 sekä joulukuussa1999, jolloin pitoisuudet olivat yli 80 % ohjearvosta.Korkeimmat hiilimonoksidipitoisuudet mitataan talviaikaan. Syitä ovat mm. kylmänmoottorin käyttäminen ”ryyppy päällä”, jolloin palaminen on epätäydellistäsekä katalysaattorin huono toimivuus kylmänä.6.4 Hengitettävät hiukkasetHengitettävien hiukkasten kohonneet pitoisuudet ovat merkittävin ilmanlaatuongelmaPorin keskustassa. Pitoisuudet kohoavat erityisesti keväisin lumien sulamisenjälkeen, jolloin maa on kuiva ja talven aikana kaduille ja jalkakäytävillelevitetty ja jauhautunut hiekka pölyää ilmassa liikenteen ja tuulen nostattamana.28

Hiekoitushiekan lisäksi hiukkaspitoisuuksia nostavat tien pinnasta ja autojen renkaistairronneet sekä diesel-autojen pakokaasuista, energiantuotannosta ja teollisuudenpäästöistä peräisin olevat hiukkaset.Itätullin mittausasemalla Porin keskustassa on mitattu hengitettävien hiukkastenpitoisuuksia vuoden 1996 alusta lähtien. Kuvasta 9 nähdään, että ohjearvon 70µg/m 3 , ylitys on jokakeväinen ongelma. Mittausjakson aikana pitoisuudet ovatylittäneet ohjearvon noin 10 %:lla melkein joka kevät. Vaikka Operaatio Katuharjallaon pyritty Porissa ehkäisemään katupölyhaittoja keväästä 1997 lähtien, ei operaationkuluessa ole voitu hiukkasmittauksin osoittaa pitoisuuksien pienentyneen.6.5 KokonaisleijumaPorissa kokonaisleijuman mittaukset lopetettiin vuonna 1995 ja hiukkasten mittauksessasiirryttiin jatkuvatoimiseen hengitettävien hiukkasten mittaamiseen. Kokonaisleijumapitoisuuksiatarkastellaan tilastollisesti vuoden periodeissa.Mittausjakson 1986-1995 aikana kokonaisleijumapitoisuuksia on mitattu uimahallilla,Itätullissa sekä Väinölässä. Itätullissa ja uimahallilla hiukkaspitoisuudet ovatolleet korkeita, ja ohjearvojen ylitykset toistuvia (kuvat 10 ja 11).Itätullin kokonaisleijumasta analysoitiin lyijypitoisuus vuosina 1989-1995. Lyijypitoisuudenraja-arvo terveyshaittojen ehkäisemiseksi on 0,5 µg/m 3 . Raja-arvoa eiylitetty kertaakaan mittausjakson aikana (kuva 12). Suurin vuosikeskiarvo oli 0,1µg/m 3 , joka mitattiin vuonna 1989.6.6 OtsoniOtsonipitoisuuksia on mitattu Porissa vuonna 2000 Lampaluodon tausta-asemalla javuosina 2001-2002 mittausta jatkettiin keskustassa Itätullissa. Otsonipitoisuudelleterveysvaikutusten perusteella annettu kynnysarvo (110 µg/m 3 kahdeksan tunninkeskiarvona) ylittyi huhtikuussa 2002 Itätullissa (kuva 14). Mitattu otsonipitoisuusoli 111 µg/m 3 . Myös kesäkuussa 2001 otsonin kahdeksan tunnin keskiarvoksi mitattiin110 µg/m 3 .Vuorokausikeskiarvolle kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu kynnysarvo 65µg/m 3 ylitettiin useasti kevään aikana. Tuntiarvon kynnysarvo väestölle tiedottamisessaon 180 µg/m 3 . Suurin tuntiarvo mitattiin huhtikuussa 2002 Itätullissa, jolloinotsonin tuntipitoisuus oli 121 µg/m 3 . Pitoisuudet olivat korkeimmillaan keväisin jaalkukesästä.6.7 Haisevat rikkiyhdisteetHaisevia rikkiyhdisteitä syntyy selluteollisuudessa ja jätevedenpuhdistamolla sekäjätevesilietteen kompostointialueella. Porin Aittaluodossa sijaitsevalta CorensoOy:n hylsykartonkitehtaalta vapautuvia rikkiyhdisteitä mitattiin vuosina 1999 ja29

2000 kahdessa eri mittauspaikassa; Aittaluodon mittausasema sijaitsi teollisuusalueenkupeessa ja Toejoen mittausasema vajaan kilometrin päässä päästölähteestä.Vuorokausiohjearvo haiseville rikkiyhdisteille on 10 µg/m 3 rikiksi muutettuna.Ohjearvoa ei ylitetty kertaakaan mittausjakson aikana (kuva 15). Suurimmat pitoisuudetmitattiin Aittaluodossa marraskuussa 1999 ja helmikuussa 2000, jolloin vuorokausiarvooli 8 µg/m 3 . Rikkiyhdisteet haisevat jo pieninä pitoisuuksina jasaattavat aiheuttaa viihtyisyyshaittaa ohjearvoa pienempinä pitoisuuksina.30

7. YHTEENVETOTässä selvityksessä on tarkasteltu Porin kaupungin ilmanlaatua vuosina 1992-2002mittaustulosten perusteella sekä esitelty mittaustoimintaa.Ensimmäinen ilmanlaadun mittausverkko käynnistyi vuonna 1985, josta lähtienmittausverkkoa on kehitetty palvelemaan kattavasti sekä kaupunkilaisia että erialojen asiantuntijoita. Porissa mitataan tällä hetkellä jatkuvatoimisesti ilman rikkijatyppidioksidipitoisuuksia, hiilimonoksidipitoisuutta sekä hengitettävien hiukkastenpitoisuuksia. Mittausjärjestelmä käsittää lisäksi kaksi sääasemaa, joista saadaantietoja lämpötilasta, tuulensuunnasta ja –nopeudesta sekä ilmanpaineesta ja –kosteudesta.Mittauspaikat ovat tarkastelujakson aikana vaihdelleet jonkin verran päästölähteidenvaikutuksia arvioitaessa. Pääasiassa keskustan ilmanlaadun mittauspaikkana ontoiminut Itätullin mittausasema vilkkaasti liikennöidyllä paikalla Porin keskustassa.Lampaluodon ja Ahlaisten mittausasemat haja-asutusalueella kaupungin ulkopuolellaovat toimineet tausta-asemina sekä sääasemat terveyskeskuksessa, nykyisinLuontotalo Arkissa kaupungin keskustassa ja Kaanaassa Meri-Porissa ovat antaneetsäätietoja, joita hyödynnetään ilmanlaadun mittaustuloksia tarkasteltaessa.Liikenne aiheuttaa suurimmat ilmanlaatuongelmat Porin keskustassa. Matalalta vapautuvatpäästöt ja kaduilta nouseva pöly huonontavat ilmanlaatua keskustassa.Suurten pistemäisten päästölähteiden vaikutus ilmanlaatuun on selvästi liikennettävähäisempi. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt vapautuvat korkealta piipuista,ehtien laimentumaan ja leviämään laajalle ennen maanpintaa.Rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet alle puoleen viimeisen kymmenen vuodenaikana. Mittaustulosten perusteella ohjearvojen ylittyminen on erittäin epätodennäköistä,koska pitoisuudet ovat viime vuosina olleet vain muutamia prosenttejaohjearvosta.Typpidioksidipitoisuuksien kehityksen arviointia vaikeuttaa mittauspaikan siirtoAhlaisten tausta-asemalta Itätulliin keskustaan vuonna 1996. Ahlaisten mittaustuloksissanäkyy voimalaitoksen käynnistyminen vuosikymmenen alussa pitoisuuksienkohoamisena. Ohjearvoja ei kuitenkaan lähennelty.Itätullissa typpidioksidipitoisuudet ovat vuodesta 1996 lähtien olleet noin puoletohjearvosta. Satunnaisesti pitoisuudet ovat kohonneet ja talvella 1997 ohjearvoylitettiin. Typpidioksidipitoisuudet ovat korkeampia talvella inversion vuoksi, jolloinlämpötilaero estää ilmamassojen sekoittumista ja samalla päästöjen laimentumista.Ohjearvojen ylittyminen satunnaisesti on edelleen mahdollista. Vuodesta2000 vuoteen 2002 typpidioksidipitoisuudet ovat kasvaneet noin 30 %. Tämä johtuneeliikennemäärien kasvusta mittausaseman ohitse, mutta myös muualta kuinpaikallisista päästölähteistä peräisin oleva typpidioksidikulkeuma voi aiheuttaa pitoisuuksiennousun Itätullin mittausasemalla.31

Hiilimonoksidipitoisuudet ovat laskeneet jonkin verran tarkastelujakson aikanaItätullissa. Viime vuosina pitoisuustaso on ollut noin 20 % ohjearvoista. Talvisinpitoisuudet ovat koholla liikenteen hiilimonoksidipäästöjen kasvaessa kylmäkäynninvuoksi. Lisäksi inversio pidättää päästöjen laimentumista talvella. Ohjearvojenylittyminen keskustassa on epäsuotuisissa oloissa mahdollista, mutta ei kovin todennäköistä.Ilmassa leijuvat hiukkaset ovat suurin ilmanlaatuongelma Porin keskustassa. Lumiensulamisen jälkeen maa on kuiva, jolloin jauhautunut hiekka ja muut hiukkasmaisetepäpuhtaudet pölyävät ilmassa tuulen ja liikenteen nostattamina. Hengitettävienhiukkasten ohjearvon ylitys on jokakeväistä. Porissa toimiva Operaatio Katuharjapyrkii ehkäisemään katupölyhaittoja tehokkaalla ja järjestelmällisellä hiekoitushiekanpoistolla ja katujen pesulla. Sääolosuhteista riippuen ohjearvon ylitykset hengitettävienhiukkasten osalta ovat keväisin todennäköisiä.Otsonipitoisuudet voivat keväällä ja kesällä nousta kasvillisuuden suojelemisenkynnysarvon yli. Myös terveysvaikutusten perusteella annetun 8 tunnin keskiarvonkynnysarvon ylittyminen on satunnaisesti mahdollista.Tarkastelujakson 1992-2002 aikana on tutkittu myös teollisuuden vaikutuksia ilmanlaatuuneripituisilla mittausjaksoilla. Merkittäviä ohjearvoihin verrattavia pitoisuuksiaei mitattu ko. jaksojen aikana.Päästöjen vähentyminen merkittävästi parin viime vuosikymmenen aikana on toisaaltajärjestelmällisten ympäristönsuojelutoimenpiteiden vaikutusta ja toisaaltayhteiskunnallisen muutoksen ja yleisen ympäristötietoisuuden lisääntymisen ansiota.Perinteisen savupiipputeollisuuden taantuminen on merkinnyt päästöjen vähentymistäsamalla kun puhdistustekniikat ovat kehittyneet. Pientalojenlämmityksessä kaukolämmön osuus on kasvanut. Liikennemäärien kasvaessa ajoneuvotekniikanparantuminen, katalysaattorien lisääntyminen ja puhtaammat polttonesteetovat pienentäneet liikenteen päästöjä. Miellyttävä elinympäristö onilmanlaadun osalta monen tekijän summa.32

LÄHTEETAarnio, P., Myllynen, M. & Koskentalo, T. 2001. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudullavuonna 2000. Helsinki, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV). Pääkaupunkiseudunjulkaisusarja C 2001:8.Lampinen, J. 2002. Katsaus Porin katupölyhaittoihin 1996-2002. Porin kaupunki,ympäristötoimisto. Ilmansuojelujulkaisu 2/2002.Laukkanen, T. 1998. Ympäristötietous II, Luonnonvarat ja elinympäristö. Opetushallitus.Hakapaino Oy, Helsinki.Lounais-Suomen Ympäristökeskus. 2001. Ilman laatu Lounais-Suomessa. Saatavillawww-muodossa http://www.ymparisto.fi/tila/los/ilma/ilmalege.htm. Viitattu17.2.2003.Mitä hengitämme? –esite. 2002. Ilmatieteen laitos, Hengitysliitto Heli ry, Pääkaupunkiseudunyhteistyövaltuuskunta, Ympäristöministeriö. Pieni huone/Nykypaino,Helsinki.Pietarila, H. 2001. Ilmanlaadun alustava arviointi Suomessa. Ympäristö ja Terveys–lehti. 10/2001:18-23.Porin kaupunki. 1995. Ilman laadun mittaustulokset 1994. Porin kaupungin ympäristönsuojelulautakunta.Ilmantarkkailutyöryhmä.Porin kaupunki. 1996. Ilman laadun mittaustulokset 1995. Porin kaupungin ympäristönsuojelulautakunta.Ilmantarkkailutyöryhmä.Porin kaupunki. 1997. Porin kaupungin ilman laadun mittaustulokset 1996. Porinkaupungin ympäristönsuojelutoimisto.Porin kaupunki. 1998. Porin kaupungin ilmanlaadun mittaustulokset 1997. Porinkaupungin ympäristönsuojelutoimisto.Porin kaupunki. 1999. Porin kaupungin ilmanlaadun mittaustulokset 1998. Porinkaupungin ympäristönsuojelutoimisto.Porin kaupunki. 2000. Ilmanlaaturaportti 1999. Porin kaupungin ympäristönsuojelutoimisto.Ilmanlaatutyöryhmä.Porin kaupunki. 2001. Ilmanlaaturaportti vuodelta 2000. Porin kaupungin ympäristötoimisto.Ilmanlaatutyöryhmä.Porin kaupunki. 2002. Ilmanlaaturaportti vuodelta 2001. Porin kaupungin ympäristötoimisto.Ilmanlaatutyöryhmä.33

Porin kaupunki. 2003. Ilmanlaaturaportti vuodelta 2002. Porin kaupungin ympäristötoimisto.Ilmanlaatutyöryhmä. Ilmansuojelujulkaisu 1/2003.Seppänen, H. 1991. Ympäristönsuojelutekniikan perusteet. Otatieto Oy, Helsinki.Vnp 480/1996. Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeumantavoitearvosta. Annettu Helsingissä 19.6.1996.Vnp 481/1996. Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista.Annettu Helsingissä 19.6.1996.Vnp 711/2001. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta. Annettu Helsingissä9.8.2001.34

LIITE 1AhlainenSO 2NO xSO 2SO 2ItätulliTSPNO xNO xCOLampaluotoKaanaaTerveyskeskusLuontotalo ArkkiAittaluotoPihlavaReposaariToejokiUimahalliVäinöläSääasemaSO 2SääasemaSO 2SO 2TRSSO 2SO 2SO 2TSPTSPSO 2PM 10PM 10O 3TRSO 3Sääasema19841985198619871988198919901991199219931994199519961997199819992000200120022003Liite 1. Ilmanlaadun mittauspaikat ja -ajat sekä mitattavat parametrit Porissa

LIITE 2AHLAISTEN MITTAUSASEMAOsoite:NahkurinkujaMittausparametrit: SO 2NO x 1.6.1992-31.8.1996KKJ: 6841035:1532951Näytteenottokorkeus: maanpinnasta SO 2 +3 m, NO x +4 m,merenpinnasta +11 mYmpäristö:Merkitykselliset päästölähteet:Mittauslaitteet:haja-asutusaluetaustamittausasema, Meri-PorintuotantolaitoksetMittausmenetelmät:Monitor Labs 8850 SO 2 UV-fluoresenssiEnvironnement AC-30M NO x kemiluminesenssi© Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 195

LIITE 3ITÄTULLIN MITTAUSASEMAOsoite: Itätullinkatu 29Mittausparametrit: SO 2 , NO x , CO, PM 10O 3 10.4.2001-8.1.2003TSP 1.4.1988-31.12.1995KKJ: 6819662:1542731Näytteenottokorkeus:Ympäristö:Merkitykselliset päästölähteet:Mittauslaitteet:maanpinnasta + 4 m, merenpinnasta + 7,5 mkaupungin keskustaliikenneMittausmenetelmät:Monitor Labs 8850 SO 2 UV-fluoresenssiMonitor Labs Inc 9841B NO x kemiluminesenssiThermo EnvironmentalInstruments 48 CO IR-absorptioEberline FH 62 IR PM 10 β-säteilyn absorptioAPI 100 O 3 UV-fluoresenssiWedding&Associates TSP tehokeräin, gravimetria©Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o195

LIITE 3KAANAAN MITTAUSASEMAOsoite: Timontie 2Mittausparametrit:sääasemaSO 2 30.9.1990-31.12.1992KKJ: 6830176:1528736Näytteenottokorkeus:Ympäristö:Merkitykselliset päästölähteet:Mittauslaitteet:maanpinnasta +20 m, merenpinnasta +3,7 mesikaupunki, asuinaluetuotantoprosessit Kemira Pigments Oyenergiantuotanto Fortum Meri-PoriMittausmenetelmät:Sääasema SMA-300- tuulensuunta ja –nopeus, lämpötilaThermo Environmental SO 2 UV-fluoresenssiInstruments 48© Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 195

LIITE 4LAMPALUODON MITTAUSASEMAOsoite: Kirrinnokantie 20Mittausparametrit: SO 2O 3 1.12.1999-31.12.2000KKJ: 6836676:1527294Näytteenottokorkeus:Ympäristö:Merkitykselliset päästölähteet:Mittauslaitteet:maanpinnasta +3 m, merenpinnasta +3,6 mhaja-asutusaluetaustamittausasema, Meri-PorintuotantolaitoksetMittausmenetelmät:Thermo EnvironmentalInstruments 43 A SO 2 UV-fluoresenssiAPI 100 O 3 UV-fluoresenssi©Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 195

LIITE 6LUONTOTALO ARKKIOsoite: Pohjoispuisto 7Mittausparametrit: sääasema 20.9.2000-KKJ: 6820106:1542355Näytteenottokorkeus:Ympäristö:maanpinnasta + m, merenpinnasta + 6,7 mkaupungin keskustaMerkitykselliset päästölähteet:Mittauslaitteet:Sääasema SMA-300tuulensuunta ja –nopeus, lämpötila, ilmanpaine ja –kosteus©Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 195

LIITE 7AITTALUODON MITTAUSASEMAOsoite: Aittaluodonkatu 2Mittausparametrit: SO 2 , TRS 4.11.1999-28.2.2000KKJ: 6820491:1543276Näytteenottokorkeus:Ympäristö:Merkitykselliset päästölähteet:Mittauslaitteet:maanpinnasta +3 m, merenpinnasta +2,8 mkaupunki, asuin/teollisuusalueenergiantuotantotuotantoprosessitMittausmenetelmät:API 100 + konvertteri SO 2 , TRS UV-fluoresenssi©Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 195

LIITE 8PIHLAVAN MITTAUSASEMAOsoite: Vanhamaantie 1Mittausparametrit: SO 2 5.7.1988-31.5.1992KKJ: 6828289:1532317Näytteenottokorkeus:Ympäristö:Merkitykselliset päästölähteet:Mittauslaitteet:maanpinnasta + m, merenpinnasta + 6,3 mesikaupunki, asuinalueMeri-Porin tuotantolaitoksetMittausmenetelmät:Monitor Labs 8850 SO 2 UV-fluoresenssi©Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 195

LIITE 9REPOSAAREN MITTAUSASEMAOsoite:Reposaari, SahamäkiMittausparametrit: SO 2 1.4.1987-30.6.1988KKJ: 6834753:1522707Näytteenottokorkeus:maanpinnasta + 2 m, merenpinnasta + 5,0 mYmpäristö:Merkitykselliset päästölähteet:Mittauslaitteet:Meri-Porin tuotantolaitoksetMittausmenetelmät:Scientific Industries mod. 67 SO 2 johtokyky©Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 195

LIITE 10TERVEYSKESKUKSEN MITTAUSASEMAOsoite: Maantiekatu 31Mittausparametrit: sääasema 1.4.1989-20.9.2000SO 2 1.4.1985-31.7.1989KKJ: 6820129:1541043Näytteenottokorkeus:Ympäristö:Merkitykselliset päästölähteet:Mittauslaitteet:maanpinnasta +6 m, merenpinnasta +7,4 mkaupunki, asuinalueKarjarannan teollisuusalueMittausmenetelmät:Sääasema SMA-300- tuulensuunta ja –nopeus, lämpötilaEmiplan AQM-S1 SO 2 johtokyky©Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 195

LIITE 11TOEJOKI 1 MITTAUSASEMAOsoite:PeräkatuMittausparametrit: SO 2 2.1.1989-31.5.1992KKJ: 6821427:1543550Näytteenottokorkeus:Ympäristö:Merkitykselliset päästölähteet:Mittauslaitteet:maanpinnasta + m, merenpinnasta + 2 mesikaupunki, asuinalueAittaluodon teollisuusalueMittausmenetelmät:Monitor Labs 8850 SO 2 UV-fluoresenssi©Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 195

LIITE 12TOEJOKI 2 MITTAUSASEMAOsoite: Kansakoulukatu 1Mittausparametrit: TRS 1.3.2000-2.6.2000KKJ: 6821115:1543698Näytteenottokorkeus:Ympäristö:Merkitykselliset päästölähteet:Mittauslaitteet:maanpinnasta + m, merenpinnasta +2,3 mkaupunki, teollisuus/asuinalueAittaluodon teollisuusalueMittausmenetelmät:API 100 + konvertteri TRS UV-fluoresenssi©Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 195

LIITE 13UIMAHALLIN MITTAUSASEMAOsoite: Kuninkaanhaanaukio 2Mittausparametrit: SO 2 1.9.1985-31.12.1988TSP 1.4.1988-31.3.1988KKJ: 6819290:1543528Näytteenottokorkeus:Ympäristö:Merkitykselliset päästölähteet:Mittauslaitteet:maanpinnasta + m, merenpinnasta + 3,0 mkaupungin keskustaAittaluodon teollisuusalueliikenneMittausmenetelmät:Monitor Labs 8850 SO 2 UV-fluoresenssiKimoto PK-2000 TSP tehokeräin, gravimetria©Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 195

LIITE 14VÄINÖLÄN MITTAUSASEMAOsoite:LuodontieMittausparametrit: TSP 1.4.1988-31.12.1995PM 10 1.3.1993-28.2.1994KKJ: 6818368:1546388Näytteenottokorkeus:Ympäristö:Merkitykselliset päästölähteet:Mittauslaitteet:maanpinnasta + 3 m, merenpinnasta + 2,8 mesikaupunkiOutokumpu OyMittausmenetelmät:Wedding&Associates TSP tehokeräin, gravimetriaWedding&Associates PM 10 PM 10 tehokeräin, PM 10 -erotin,gravimetria©Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 195