Porin kaupungin henkilöstölehti | 2 • 2010 s. 2,6 s. 10-11 s. 20

2 • 20103HenkilöstöasioitaTarinoita henkilöstöraportin lukujen takaaRuutuvihostatietokoneaikaanHenkilöstöraportti sisältää henkilöstön tilaa kuvaavia tunnuslukujaja sanallista kuvausta siitä, miten henkilöstötyötäon organisaatiossa toteutettu.Henkilöstöraportin avulla voidaanseurata, onko henkilöstötyöoikein suunnattua ja riittäväntuloksellista, jotta kunnat selviytyvätniille ulkoapäin asetetuistaja itse asettamistaan palvelutavoitteista.Raportin tehtävänä onmyös antaa tietoa tulevien vuosienkehittämistyön perustaksi japäätöksenteon tueksi.Porissa on viime vuosina panostettutyöhyvinvoinnin edistämiseenmuun muassa ikäohjelmalla,Terve-kampanjalla ja muulla virkistystoiminnalla,seniorivalmennuksella,työterveyshuollon palveluitakehittämällä sekä varhaisentuen toimintamallia toteuttamalla.Myös hyvällä työyhteisöllä onsuuri merkitys organisaatiossa,joka tuottaa ihmisten tekemiä palveluja.Tyhy-toiminnan ja vuoden 2005eläkeuudistuksen tuloksena keskimääräineneläkkeelle siirtymisikäPorissa on noussut ja onvaltakunnallisia keskiarvoja korkeampi.Koska eläkelaki antaamahdollisuuden siirtyä joustavastieläkkeelle, entistä useampi jatkaatyössä henkilökohtaisen eläkeiänsaavutettuaankin.Lain voimaantulon jälkeen työuraansaon Porissa jatkanut 97henkilöä. Vuonna 2009 töissä oli33 yli 65-vuotiasta. Lisäksi kasvavajoukko jo eläkkeelle siirtyneitätekee niin sanottua keikkatyötäerityisesti hoitoalalla. Osa-aikaeläkkeellevuonna 2009 siirtyi48 henkilöä tavoitteenaan jaksaatyössä eläkeikään asti. Vanhuuseläkkeellejäi 126 henkilöä.Henkilöstöraportin lukujen takaalöytyvät yksittäiset ihmiset, heidäntyöhistoriansa, osaamisensaja kokemuksensa. Tutustu tällä sivullakolmen, pitkän työuran tehneentyöntekijän tarinaan.Teksti Riitta SaarinenHyvinvointikoordinaattori Ulla Eklund eiole työssään huomannut, että suhtautuminennuoriin ja ikääntyviin työntekijöihinolisi erilaista.Ulla Eklundin työura terveyskeskuksessaalkoi maaliskuun alussavuonna 1991. Työ on muuttunutkahdessa vuosikymmenessä paljon.Ruutuvihosta on siirrytty tietokoneaikaan.Kirjeet ja postitusovat jääneet pois lähes kokonaan.Sähköpostia käytetään viestinnässäja internet on käytössä päivittäin.Videoneuvottelut ovat tulossa.Työ on ollut haasteellista ja alatiuudistuvaa, ja siihen on sisältynytlaaja yhteistyöverkosto. Kiitoksenansaitsevat terveydenhoitajat, jotkaottavat uudet haasteet vastaanja toteuttavat niitä käytännöntyössä.– Meillä kaikillahan on yhteisenäasiana porilaisten ja yhteistoiminta-alueenasukkaiden hyvinvointi,Ulla toteaa.Osa-aikaeläkkeellä Ulla Eklundon ollut viisi vuotta. Järjestely kaksiviikkoa työssä ja kaksi vapaallaon sopinut hyvin. Jaksamiseenovat antaneet voimia mukavattyökaverit ja yhteistyökumppanit.– Odottelin lupaa anoa osa-aikaeläkkeellepuolitoista vuotta, jakun sen vihdoin sain, en halunnutpyörtää päätöstäni.Ullan vapaa-aikaan kuuluvat sauvakävelyja muu liikunta, puuhastelulastenlasten kanssa, käsityöt,vapaaehtoistyö, kokkailu, lukeminen,teatterissa käynnit, remonttihommat,puutarhanhoito ja järvimaisemissarentoutuminen.Kysymykseen, mikä sinusta pititulla isona, Ulla vastaa-rakennusinsinööri, mutta tulivain Reiska.Teksti Tarja RastasKuva Eeva-Liisa HaanpääTyössä jaksaa, kun osaa hommansaUlla Numminen on tehnyt pitkäntyöuran Porin kaupungin palveluksessaedeten toimistoapulaisestatalouspalvelusihteeriksi.– Tulin vuonna 1969 töihin kaupunginkansliaan.Olin ensin kaksivuotta määräaikaisena ennenvakinaistamista. Vuosien aikanatyövälineet ovat muuttuneet huikeasti,mutta monet toimintatavataika vähän.Esimerkkinä Ulla mainitsee kaupungintilastollisen vuosikirjan,jota hän on ollut kokoamassa 37vuotta. Aluksi se kirjoitettiin mekaanisellakirjoituskoneella, jollointekeminen vei paljon aikaa.Tietokoneiden myötä puhtaaksikirjoituson jäänyt pois ja tilalle ontullut vaativampia tehtäviä. Työon edellyttänyt uusien asioidenoppimista.Mikä sitten on motivoinut Ullaajatkamaan, sillä hän on halunnutjatkaa työssään vielä eläkeiän saavutettuaan.– Olen ollut ”jatkoajalla” viimesyksystä lähtien. Yhtenä syynäon hyvä terveyteni. En ole juurikaanollut sairauslomilla. Toinensyy on mielenkiintoinen työ: kuntyönsä hallitsee, se ei rasita. Myöselämäntilanteeni on sallinut jatkamisen.Ulla Numminen jää pois työelämästäloppukesällä. Silloin hänenmielestään on hyvä hetki alkaaTyö maistui– Työnteko ei ollut tervanjuontia,vaikka aamuherääminen joskussitä olikin, naurahtaa terveystarkastajaErkki Ketola, jonka 1965alkanut työura päättyi helmikuussa.Syitä jatkamiselle ohi normaalineläkeiän oli ympäristöjohtajaMatti Lankiniemen myönteinensuhtautuminen ja työtä täydentävänävaltakunnallisissa alan ammattilehdissätoimiminen.– Toki pieni porkkana oli myöseläkeprosentin kasvu lisävuosilta,summaa Erkki.niin sanottu kolmas ikä.– Saimme Noormarkusta työllenihyvän jatkajan tänne Talouspalvelut-yksikköön.Olen siirtänythänelle osaamistani yhdessä tekemälläja kirjaamalla työhön sisältyviäasioita.Miten eläkkeelle jääminen muuttaaelämääsi?– Eläkkeellä vapautuu tietysti aikatauluista.Haluan olla kiireetöneläkeläinen – nauttia elämästä!Teksti Riitta SaarinenKuva Milja MalinErkki kokee tarkastustoiminnanalkuvuosina olleen lähempänäkenttää. Silloin tehtiin paljon tuotantolaitos-,suurtalous-, myymälä-,kampaamo- ja pihatarkastuksia.Ympäristöasiat työllistivätsaastumisen ollessa nopeaa.– Oli erilaisia tilanteita, ja aseellakinuhattiin, vakavoituu Erkki.Raju muutos tapahtui Euroopanunioniin siirtymisen myötä aiheuttaenvuodesta 1995 kansallisenlainsäädännön väistymisen jaEU-lainsäädännön voimistuvanotteen.– Nykyään ei yksin pysty hallitsemaankoko lakikenttää - pitääerikoistua. Silti toimijat arvostavattarkastajan näkyvyyttä kentällä,Erkki painottaa.Teksti Ulla KudjoiKuva Erkki Ketolan kotiarkistoErkki Ketola tarkastamassa Centrumissa pehmytjäätelökoneentoimintaa 1980-luvulla.Talouspalvelusihteeri Ulla Nummisen mielestänykyajan tekniikan huono puoli on,että se vähentää henkilökohtaista kanssakäymistä.Yhteydenpito tapahtuu nykyäänyhä enemmän sähköpostilla.

4HenkilöstöasioitaKunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset 2010–2011Samapalkkaisuutta edistetään, tuloksellisuutta tavoitellaanKunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset tulivat voimaan 1.2.2010. Sopimusratkaisuissaon sovittu korotukset vain vuodelle 2010, vaikka sopimuksetovat voimassa 31.12.2011 asti. Sopimus on palkansaajalle tasoltaan hyvä tässätaloudellisessa tilanteessa.Sopimuksiin sisältyy 1.2.2010maksettava samapalkkaisuuserä.Taustalla vaikutti voimakkaastiTehyn jäseniä koskeva palkkapöytäkirja,johon sisältyneet korotuksetajallisesti ja tasoltaan poikkesivatKVTES:n korotuksista.Olimme kaukaa viisaita ja pyrimmejo viime vuonna tasaamaankahden erilaisen sopimuksenvaikutuksia tehtävissä, jotka ovatsamoja tai vanhastaan rinnastettu.Uusissa sopimuksissa uutta on se,että sopimukset eivät sisällä kaikilletulevia yleiskorotuksia. Vaikkakorotukset ovat järjestelyeriä,niin 1.2.2010 erä kohdennettiinpääosin KVTES:n ja LS:n osalta jakokonaan OVTES:n osalta jo valtakunnantasolla eri ammattiryhmiintai palkan osiin.1.2.2010 samapalkkaisuuserä:• KVTES:n 1-8 palkkahinnoitteluliitteiden korotukset0,7 % tai 1,3 % kohdennettiin keskitetysti peruspalkkoihinja tehtäväkohtaisiin palkkoihin, paikallisestijaetaan hinnoittelemattomien ryhmään 0,5 %.• OVTES: samapalkkaisuuserä, kustannusvaikutukseltaankeskimäärin 0,97 % on kohdennettu keskitetystitehtäväkohtaisiin palkkoihin eikä paikallisesti jaettaviaeriä ole.• TS: 0,4 %:n samapalkkaisuuserä jaetaan paikallisesti.• LS: 0,6 %:n samapalkkaisuuserä on kohdennettu keskitetystimuun muassa päivystyskorvausjärjestelmänja terveyskeskusten toimenpidepalkkioiden kehittämiseen.Paikallisesti jaetaan 0,15 % samapalkkaisuuseräsairaalalääkäreiden tehtäväkohtaisiin palkkoihin jahenkilökohtaisiin lisiin (neuvottelut käynnistetty).• TTES: 0,4 %:n samapalkkaisuuserä jaetaan paikallisesti(neuvottelutulos henkilöstöjaostossa 22.3.2010).• MU: 0,4 %:n samapalkkaisuuserä jaetaan paikallisesti.Miten parannetaan tuloksellisuuttaja tuottavuutta ja hillitäänmenojen kasvua?Esitettyyn kysymykseen haetaanvastausta yhdessä henkilöstöjärjestöjenkanssa, jotta sopimuksiinkirjattu 0,7 %:n tuloksellisuuseräsaadaan maksuun 1.9.2010 lukien.Erän maksamista varten sovitaanetukäteen tavoitteet, joihintuloksellisuuserän maksaminenperustuu. Muutamassa kuukaudessaei tietenkään saada mitäänmitattavaa aikaan, mutta tärkeämpääonkin tunnistaa ja käynnistääsellaisia hankkeita, jotka edistävätja toteuttavat asetettuja tavoitteita.Tuloksellisuuden parantaminenon koko kunta-alan yhteinenhaaste.Teksti Helena MetsäläMuutoksen johtaminen – mitä se on?Henkilöstöpalvelut-yksikkö jaSuomen työnohjaajat ry. järjestivätmaaliskuussa esimiehen rooliaja työnohjauksen mahdollisuuksiamuutoksen johtamisessa käsittelevänkoulutustilaisuuden.Koulutuksen ydin oli muutoksenmittasuhteen hahmottaminen jaesimiehen rooli muutoksen läpiviemisessäyhdessä työntekijöidenkanssa.Muutoksen johtamisen koulutukseen osallistui reilut kolmekymmentäPerusturvakeskuksen esimiestä ja työnohjauksen ammattilaista.Muutoksen mittasuhteet -apukysymyksiä kokonaiskuvanluomiseen:• Mikä kaikki ei muutu?• Ketkä joutuvat tekemään suurimmantyön?• Kenen työ muuttuu eniten?• Mitä uusia töitä muutos tuomeille?• Mistä voimme luopua?• Mitä uusia tehtäviä minun pitäähoitaa, jotta muutosprosessisujuisi hyvin?• Mistä voin luopua väliaikaisesti,että saan muutokseen liittyvilleasioille ja tehtäville aikaa?Johdolle muutos on hallinnollinen ja rakenteellinen – toteuttajilletoiminnallinen.Muutoksen vaiheet:• Shokkivaihe ”Ei voi olla totta”• Reagointivaihe ”Miten minulle tässä käy?”• Hyväksymis- ja oppimisvaihe ”Miten hoidamme tämän?”• Uusi vaihe ”Tavoittelemme parasta mahdollista”Johtajan tehtävä muutoksessa on poistaa pelkoa ja fantasioitasekä johtaa toimintaa.Johtaja johtaa toimintaa tekemällä muutossuunnitelman.Se on yhteinen suunnitelma, jossa määritellään muutoksen tarkoitus,tehdään sitovat päätökset ja asetetaan yhteiset tavoitteet,unohtamatta perustehtävän hoitamista.Teksti ja kuva Ulla RoininenIntranet eli Rumpu uudistuu PatarummuksiPorin kaupungin sisäisen viestinnänverkkopalvelua ollaan uudistamassaseuraavan sukupolvenpalveluksi. Vielä kehiteltävänäolevaan palveluun voi kuitenkinjo nyt tutustua osoitteessa http://patarumpu.pori.fi.Uusi Patarumpu tulee korvaamaannykyisen sisäisen viestinnänsähköisen kanavan eli Rummun.Jos uuteen palveluun kirjautumisessaon vielä ongelmia, saa niihinavun joko IT-palveluiden käyttötuesta(HelpDesk) tai vanhanRummun www-sivuilta.Patarumpusisäisen viestinnäntehostamiseenUutta Rumpua kehitetään kaikenaikaa käyttäjien toiveiden mukaisesti,mutta jo tällä hetkellä sinneon siirretty lähes kaikki Perusturvakeskuksensähköisessä muodossaolevat lomakkeet ja toimintaohjeetsekä muutakin aineistoa.Samoin ainakin Satakunnan Työterveyspalvelutja SatakunnanMuseo käyttävät jo nyt omassasisäisessä viestinnässään uutta Patarumpua.Patarumpuun on toteutettu joillekinhallintokunnille omia pieniätoiminnallisuuksia, jotka helpottavaterilaisten asioiden viestintää.Esimerkiksi avoinna olevistakaupungin sisäisistä ja ulkoisistatyöpaikoista saa tiedon keskitetystiPatarummun sivuilta. Henkilöstöpalvelutonkin jo siirtynyttiedottamaan asioistaan Patarumpuun,mutta muut hallintokunnatsiirtyvät Patarummun käyttäjiksiomien tarpeidensa ja aikataulujensamukaan.Jos haluat tehostaa oman organisaatiosisisäistä viestintää, otayhteyttä joko IT-palveluihin taihenkilöstöpalveluihin, niin käymmekanssasi läpi Patarummun tarjoamiaerilaisia sisäisen viestinnänratkaisuvaihtoehtoja. Tärkeintäsisäisessä viestinnässä on siltiviestinnän järjestäminen ja sisältö,joita Patarumpu voi kuitenkinomalla tavallaan tehokkaasti tukea.Teksti Ilpo-Juhani Korkeavuori

6Kaupunkistrategia 2016 valmis120 000 asukkaan sykkivä kasvukeskusKaupunginvaltuusto hyväksyi 1. maaliskuuta Porin uuden strategian, joka näyttää meille halutun polun tulevaisuuteen.Otsikon mukainen visio vuodelle 2016 kertoo paljon: haluamme kasvaa ja samalla turvata hyvän elämän edellytyksetporilaisille, haluamme olla mukana Suomen harvenevien kasvukeskusten joukossa, haluamme kotikaupunkimmesykkivän elämää ja elämyksiä.Teksti Tomi LähteenmäkiKuva Marja UnoniusNäihin tavoitteisiin pääseminenei ole itsestäänselvyys. Mitään eivielä ole saavutettu, kun tavoitteeton kirjattu paperille. Meidän tuleeitse tehdä tulevaisuus. Me kaupungintyöntekijät ja luottamushenkilötemme pärjää yksinämme, vaantarvitsemme kaikkia porilaisia jaalueen elinkeinoelämää mukaantärkeään työhön.Pori on olemassa porilaisia varten,mutta myös tänne muualta tuleviavarten. Porin päättäjät ovat yksimielisiäsiitä, että täällä pidetäänhuolta kaikenikäisistä ihmisistäja tarjotaan heille turvallinen javiihtyisä elinympäristö. Porissaarvostetaan erityisesti työtä, huolenpitoa,rohkeutta ja elämyksiä.ElämyksiäStrategia kertoo mitä meidän pitäätehdä ja saada aikaan, jottaedellä mainitut tavoitteet toteutuvat.Poria kehitetään tapahtumien,opiskelijoiden sekä lasten ja nuortenkaupunkina. Kun olemme riittävänhoukutteleva ja saamme Poriinjatkuvasti nuoria opiskelijoita,lapsiperheitä sekä erilaisia niinsuuria kuin pieniä tapahtumia,kasvua on enää vaikea pysäyttää.Lisäksi kasvun turvaaminen edellyttäätietysti uusia yrityksiä, työpaikkojaja myönteistä työllisyyskehitystä.HuolenpitoaKaupungin toiminnassa korostuujatkossa hyvinvoinnin, terveydenja turvallisuuden edistäminen.Palvelutoimintaa suunnataan korjaavastatoiminnasta ennaltaehkäisevääntoimintaan. Korjaavantoiminnan polku olisi mahdotonjo pelkästään suuren hintansavuoksi. Ongelmat pitää pystyävälttämään suunnitelmallisestijo ennen kuin ne syntyvät. Tämätarkoittaa kovaa työtä ja osittainmyös toiminnallista suunnanvaihtoa sosiaali- ja terveydenhuollonaloilla sekä aiempaa suurempaakulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujenarvostusta. Tämä on aidostitulevaisuuteen ja kestävään kehitykseenpanostamista.TyötäStrategiassa ei ole unohdettu meitätyöntekijöitä eikä sitä, kuinkatyömme teemme. Pori aikoo ollajatkossakin haluttu ja hyvä työnantaja.Henkilöstön osaamisesta jatyöhyvinvoinnista pidetään huolta.Osaavien, motivoituneiden,ahkerien ja hyvinvoivien työntekijöidenlisäksi riittävän tiukkataloudenhoito ja oikeat toimintatavatovat perusta kaikelle menestykselle.RohkeuttaKaupungin päättäjät ovat hyvinyksimielisiä siitä, että nyt saapurnaaminen loppua. Strategiavoidaan nähdä yhtenä väylänäkorostaa ja kehittää Porin alueenvahvuuksia. Hyvän Pori-kuvanluomisessa tarvitaan kaikkia porilaisiaja täältä kotoisin olevia. Josasiat ovat hyvin, miksi ihmeessäpitäisi pilata kaupungin mainekertomalla ulospäin jotain muuta.Jazzkaupungissa saa aina tehdätyötään laulellen.Oma lentokenttä on yksi Porin vahvuuksista. Kaupungin konsernijaosto päätti antaa suosituksen,jonka mukaan niiden kaupungin palveluksessa olevien, joiden pääkaupunkiseudullesuuntautuvat työmatkat korvataan oman auton käytön perusteella, tulee omanauton käytön sijaan yksin matkustaessaan ensisijaisesti käyttää edullisinta lentoyhteyttäPorin ja Helsingin välillä.Karhunpalvelus kysyi Pori 2016 –kaupunkistrategian seurantaryhmään nimetyiltä yhteisvaltuuston jäseniltä:Mikä on Porissa suurin tavoiteltu muutos seuraavan kuuden vuoden aikana?Elina Ahlsten (kok)Esa J. Anttila (sdp)Timo Aro (vihr)Oiva Kaltiokumpu (kesk)Heidi Katajamäki (vas)Krista Kiuru (sdp)Simo Korpela (kd)”Tärkein asia ja osin myösmuutos on taloudellistentoimintaedellytysten turvaaminenriittävine investointeineen.Vain näin voimmetarjota nykyisille ja tulevilleporilaisille hyvät palvelut.””Keskeistä on aito valtakunnallinenkasvukeskusmaine.Väestömäärän ja taloudenkasvu takaavat menestyksen.Näin tapahtumakaupunkiPorissa todella tapahtuumyönteistä. Työpaikatovat menestyksen tae.””Porin tavoiteltavin muutoson vahvistaa askel askeleeltakasvukeskuksen identiteettiäja uskaltaa tehdä kasvuurallapysymistä tukevia rohkeitavalintoja””Positiivinen totuuspohjainenimago, konkreettisetkilpailuedut yritysten ja ihmistensijoittua ja sen myötätyöttömyyden nujertaminenja julkisten palvelujen rahoituksenja hoivan turvaaminen.””Suurimmasta muutoksestaen voi vastata mutta tavoitteenaon hyvä työllisyys jahyvinvointi ja huolenpitopalveluidenhyvä ja tasaarvoinensaatavuus.””Sykkivässä, luovassa jaaloitteellisessa Porissa uskalletaanmuuttaa rohkeastivallitsevia käytäntöjä. Uudentoimintakulttuurin Porissaolemme päättäneet lopettaaainaisen tyytymättömän nurinanja olla ensi kertaa ylpeitäporilaisuudesta.””Palvelujen ja yhteishengensaaminen sille tasolle, ettäjokainen kaupunkimme asukasvoi olla ylpeä porilaisuudestaan.”KysyimmeMikä on Porissa suurintavoiteltu muutos seuraavankuuden vuodenaikana?Raija Koskiranta (kesk)Pirjo Mäki (sdp)Tommi Salokangas (ps)Juha Sandberg (vas)Helvi Walli (kok)Juha Vasama (kok)”Elinkeinopoliittisissa toimissaonnistuminen luoperustan kaupunkilaistenhyvinvoinnille. Avoimuudenlisääntyminen. Ydinkaupunginja haja-asutusalueidenkehittäminen molempientarpeet huomioiden.””Strategiassa ei muutu kuntaliitoksenkaanjälkeen setärkein: Pori kasvukeskuksenavastaa palveluista ja edistääterveyttä, turvallisuuttasekä hyvinvointia alueensakehityksestä ja eheydestähuolehtien. Olemme ylpeitäporilaisuudesta.””Porin pitää sisäistää omaasemansa ja vastuunsamaakunnan kasvukeskuksenaolematta kuitenkaanylimielinen muita osapuoliakohtaan.””Suurin tavoiteltu muutosPorissa on työ- ja koulutuspaikkojenmerkittävälisääminen Porin seudulla.On tartuttava globalisaationtarjoamiin mahdollisuuksiin.Vain näin voimme saavuttaavision 120 000 asukkaan sykkivästäkasvukeskuksesta.””Porin 120 000 asukkaan kasvukeskuksenkehittyminenja sen vaikuttavuuden lisääntyminenSuomessa. Satakunnanpääkaupungin vastuullisenveturiaseman tunnustaminen.Uuden kuntayhteisönsisäinen eheys.””Porissa jatkossakin keskeisintäon palveluiden turvaaminen.Palveluissa oleellistaon niiden saatavuus, kustannustehokkuus,läheisyys japalveluiden toteuttajan henkilöstölleentarjoamat vastuullisettyösopimukset.”Kuvat Pentti Pere

2 • 20107Noormarkku-toimikuntaon vaikuttamisen kanavaPorin ja Noormarkun kuntaliitoksentoteutumista on ohjannutja ohjaa myös tulevaisuudessa yhdistymissopimus.Sopimuksessatodetaan, että laajentuneen kaupungintavoitteena on vahvistaakunnan osa-alueiden asukkaidenpaikallisen identiteetin ja kuntalaisvastuullisuudenkehittymistä.Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaedistetääntukemalla asukas- ja kyläyhdistystensekä järjestöjen toimintaa.Noormarkun alueellisen edustavuudenlisäämiseksi ja noormarkkulaistenvaikutusmahdollisuuksienvarmistamiseksi kaupunginhallituson asettanut Noormarkku-toimikunnan,johon kuuluuyhdeksän entisen Noormarkunkunnan alueella asuvaa jäsentä.Toimikausi kestää vuoden 2016loppuun.Toimikunnan tehtävätNoormarkku-toimikunnan tehtävätvoidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen:• Yhdistymissopimuksen toteutumisenseuranta.• Aloitteiden ja esitysten tekemi-nen Noormarkun aluetta koskevissaasioissa.• Noormarkun alueen edistäminenja kehittämisen seuranta.Yhdistymissopimuksen osalta toimikuntaseuraa palvelujen järjestämissuunnitelmaankirjattujentavoitteiden toteutumista. Tehtävänäon lisäksi yhdistymisavustuksenkäytön ja sovittujen investointienseuranta.Porin kaupungin hallintokuntientulee pyytää toimikunnan lausuntoNoormarkun aluetta koskevistasuunnitelmista, asioista jahankkeista, joilla on merkittävävaikutus alueella tarjottaviin palveluihin.Toimikunta myös seuraaNoormarkun aluetta koskeviensuunnitelmien toteutumista. Seei kuitenkaan halua olla mikään”lausuntoautomaatti”, joka antaamuodollisia lausuntoja valmiistasuunnitelmista. Tarkoitus on tehdäaktiivista yhteistyötä eri tahojenkanssa ja olla mukana jo asioidenvalmisteluvaiheessa.Noormarkku-toimikunta tukeeasukkaiden vaikuttamismahdollisuuksiatoimien kanavana yhteisenpäätöksenteon ja asukkaidenvälillä. Toimikunta tukee myösasukkaiden järjestö-, vapaa-aika-,kulttuuri- ja kylätoimintaa. Se aktivoialueen toimintaa sekä osallistuupaikallisten tapahtumien,kansalaisten kuulemistilaisuuksienja foorumeiden järjestämiseen.Toimikunta tekee yhteistyötä alueellatoimivien yhteisöjen kanssaNoormarkun alueen ja palvelujenkehittämiseksiNoormarkku-toimikunta on aloittanuttyönsä hyvässä hengessä,ja se haluaa omalta osaltaan ollamyötävaikuttamassa Noormarkunalueen ja koko Porin kaupunginmyönteiseen kehitykseen.Teksti Pasi PitkänenKuva Marko KauttoYhteyshenkilöt:Noormarkku-toimikunnanpuheenjohtajaHelvi WalliPuh. 0500 593 259helvi.walli@dnainternet.netNoormarkku-toimikunnanasioiden valmistelija ja sihteeri PasiPitkänenPuh. 044 701 1209noormarkku.toimikunta@pori.fipasi.pitkanen@pori.fiYleisötilaisuusLassilan, Kairilan, Rudanmaan ja Harjakankaan alueiden asukkailletorstaina 29.4.2010 kello 19.00, Lassilan maamiesseurantalolla,osoite Heiängintie 1.Tilaisuuden puheenjohtajaPorin kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Timo AroTilaisuuden avausKansliapäällikkö Ilmo MarttilaNoormarkku-toimikunnan puheenvuoroNoormarkku-toimikunnan puheenjohtaja Helvi WalliNoormarkun alueen kehitysnäkymätAsemakaava-arkkitehti Risto ReipasKeskusteluKysy kaupungin asioista, virkamiehet vastaavat !Mukana edustajat mm:Teknisestä palvelukeskuksesta, Porin ympäristövirastosta, PorinLinjat Oy:stä, Porin Vedestä, perusturvakeskuksesta, koulutusvirastosta,vapaa-aikavirastosta, kulttuuritoimesta, Karhuseutury:stä, Satakunnan poliisilaitokselta ja Itella Oy Suomen postista.Kahvitarjoilu alkaa kello 18.30.TervetuloaPorin kaupunkiTyöterveyshuolto kehittääPsyykkisen työhyvinvoinnin tiimi laajeneeSatakunnan Työterveyspalvelut liikelaitoksessa toimii psyykkisen työhyvinvoinnin tiimi, jonka jäsenetovat tukena työyhteisöjen solmu- ja muutostilanteissa. Haasteita riittää. Niitä ovat tällä hetkellämuun muassa isot organisaatiomuutokset ja työelämän vaativuus sekä ikäjohtaminen. Tiimin tehtäviinkuuluu myös yksittäisen työntekijän tukeminen esimerkiksi kriisi- tai surutilanteessa.Työterveyshuollon psyykkisen työhyvinvoinnintiimin palveluiden hyödyntäminenorganisaatiomuutoksissa on mitä parhaintaerilaisia ongelmia ennalta ehkäiseväätoimintaa. Psykologit Mia Koivu ja PauliinaRuusuvuori ovat valmiita auttamaan työterveyshoitajaMarja Välimäen (takana)kanssa.Psyykkisen työhyvinvoinnin tiimion kokonaisuudessaan suhteellisenuusi. Kun liikelaitos aloittitoimintansa viime vuoden alussa,psyykkisen työhyvinvoinnin palveluistahuolehti työterveyspsykologiMia Koivu. Keväällä 2009Koivu sai työparikseen työterveyshoitajaMarja Välimäen. Syksylläkonsultaatio- ja asiantuntija-avuksisaatiin psykiatri Seppo Ojanen.Psykiatrin asiantuntemusta käytetääntyökykyarvioihin ja muutiimi sekä työterveyslääkärit ja–hoitajat voivat tarvittaessa konsultoidahäntä. Tiimi sai täydennystähuhtikuun alussa, kuntyöterveyspsykologi PauliinaRuusuvuori aloitti liikelaitoksenpalveluksessa. Ruusuvuoren myötätiimiin saatiin lisää asiantuntijuuttaerityisesti työkykyarviointeihinja esimieskonsultaatioihin.Tukea myös esimiestenjohtamistyöhönTärkeä tehtävä on myös esimiestentukeminen. Esimiestyö onmuuttunut vaativammaksi ja konfliktitilanteitatyöyhteisöissä onpaljon. Muutostilanteita on useinja niiden yhteydessä on tarvettatarkastella eri osapuolten vastuitaja rooleja. Samalla on hyvä tilaisuuskirkastaa työyhteisön sekäyksittäisen työntekijän perustehtävää.Syksyksi on suunniteltu Voimavarojaesimiestyöhön -ryhmiä, jotkaon tarkoitettu lähiesimiehille,päälliköille ja johtajille. Ryhmientavoitteena on tukea esimiestenjaksamista ja voimavaroja niin,että he pysyvät terveinä työssä eläkeikäänasti. Ryhmissä käsitellääntyön kuormitustekijöitä, esimiestenvoimavaroja, työn hallinnankeinoja, haastavien henkilöstötilanteidenhoitamista ja työyhteisönryhmäilmiöiden ymmärrystä.Useimmin kysyttyjäasioita psyykkisentyöhyvinvoinnin tiiminpalveluista:• Miten tiimin palveluita saa?Vastaanotolle tullaan ajanvarauksellatyöterveyslääkärintai –hoitajan lähettämänä. Psykiatrillepääsee työterveyslääkärinlähetteellä. Ajan saa 2-4viikon kuluessa, mutta kriisitilanteissaaika pyritään järjestämäänaikaisemmin.• Miten tiimi voi auttaa oireilevaatyöyhteisöä?Konfliktitilanteissa työterveyspsykologitoimii puolueettomanaasiantuntijana ja voiauttaa keskustelun alkuunsekä rauhoittaa tilannetta jaauttaa jäsentämään ongelmia.Tällä pyritään helpottamaankeskustelun aloittamista sekävähentämään syyllistämistä jaloukkaantumisen tunteita. Ongelmaanon helpompi tarttua jalöytää siihen ratkaisut, kun sepystytään nimeämään.• Minkälaisissa tilanteissa esimiesvoi ottaa yhteyttä?Kaikenlaisissa työyhteisöön,omaan jaksamiseen ja haastaviinhenkilöstötilanteisiin liit-tyvissä asioissa. Yhdessä lähdetäänmiettimään ratkaisuja,sovitaan esimerkiksi työyhteisökeskustelujatai työterveysneuvotteluja,joissa asiat käydäänläpi.• Jos tarvitsen psyykkisen työhyvinvoinnintiimin palveluja,niin olenko leimattu senjälkeen?Vastaanotollamme käy ihantavallisia ihmisiä, joilla on sillähetkellä elämässään vaikeaa javoimavarat ovat vähentyneet.Meillä on myös vaitiolovelvollisuusja kaikki keskustelut ovatluottamuksellisia.Teksti Heidi Teinonen ja Mia KoivuKuva Päivi PolviTyöterveyshuollon pandemiarokotuksetTyöterveyshuollossa rokotettiin loka-marraskuun 2009 aikana Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistamiin riskiryhmiin kuuluvattyöntekijäryhmät.Tammi-helmikuussa 2010 rokotusten laajennuttua koskemaan kokoväestöä, rokotettiin noin 1 500 kaupungin työntekijää.Työterveyshuollon pandemiarokotukset ovat päättyneet. Tarvittaessavoi kääntyä oman väestövastuualueen puoleen, jossa rokotuksia vieläannetaan.Teksti Heidi Teinonen

8Kaupunki palveleeNosta lippu salkoon!Kesällä Suomi herää henkiin, soi, laulaa, juoksee, kansainvälistyy ja liputtaa, ainakin juhannuksena.Mistä vuokrata Thaimaan lippu, kun thaimaalaisen miniän vanhemmat tulevat ensimmäisenlapsenlapsensa ristiäisiin Suomeen ja on aihetta juhlaan?Tiedätkö, minkämaan lippu?1 23 4Teknisen palvelukeskuksen (TPK)varastopalvelujen lippuhyllystälöytyy Suomen ja Porin lippujenlisäksi 52 eri valtion liput. Lippurulliaavaamalla löytyvät muunmuassa Thaimaan, Maltan, Meksikon,Indonesian, Australian jaKoreoiden liput.– Lippuja vuokrataan suhteellisenpaljon ympäri Satakuntaa. Lippujaon lainattu jopa Rovaniemelleasti, kertoo keskusvarastonhoitajaPekka Salli.Kesätapahtumien ja kansainvälistenurheilukilpailujen järjestäjätsekä yritykset lainaavat lippuja.Yksityiset henkilöt ja perheetvuokraavat lippuja harvemmin.– Vieraan maan lippua käytetäänyhdessä Suomen lipun kanssaniin, että ne liehuvat eri saloissa,Salli kertoo ja kehottaa tarkastamaanliputusohjeet sisäasianministeriönnettisivuilta.Jos pihapiirissä ei ole omaa lippusalkoa,ei hätää! TPK:n puistotoimivuokraa myös siirrettäviälippusalkoja jalustoineen. Kuljetuspalvelukinjärjestyy tarvittaessa.Lippuhyllyn uumenista löytyvätmyös harvinaisemmat Ahvenanmaan,EU:n ja YK:n liput. YK:nlippua vuokraavat silloin tällöinrauhanturvaamiseen liittyvät tahot.Satakunnassa on pitkät perinteetrauhanturvaajien koulutuksessa.– EU:n lippu meillä oli jo vuokrattavanaennen kuin Suomi liittyiEU:hun, Salli naurahtaa.Salli kertoo, että vanhentuneita,kartalta hävinneiden valtioidenlippuja ei ole hävitetty. Lippukokoelmanyhtenä erikoisuutenavoidaan pitää entisen Neuvostoliitonlippua.7Vastaukset:5 61. Pohjois-Korea, 2. Panama, 3. Australia,4. Etelä-Afrikka, 5. Haiti, 6. Thaimaa, 7.Brasilia ja 8. Etelä-KoreaTeksti ja kuvat Outi Vainikka-Majuri8Lippujen vuokraushinnastoTeknisen palvelukeskuksen keskusvarastoltaUlasoorista löytyy vuokrattavien lippujenhyllystä 52 eri valtion lippua. VarastomiesNiklas Qvickström ja varastonhoitaja PekkaSalli esittelevät Meksikon värikästä lippua.Lipun vuokraus maksaa viisi euroa ensimmäiseltä päivältä ja siitäeteenpäin 3,50 euroa päivältä.Yhteystiedot:Keskusvarastonhoitaja Pekka Salli puh. 044–7011660Vanhempi koneasentaja Rauno Maijala puh. 044-7011661Kunnon perunaa ja lisää liikuntaaNuorisotalolla järjestettiin 8.4.2010 ensimmäinen alakoulujen oppilasparlamentti. Tilaisuudessa olivatläsnä alakoulujen edustajien lisäksi parlamentin ohjaajat ja paikalle kutsutut asiantuntijat. Asiantuntijatvastasivat oppilaiden kysymyksiin ja esittivät vuorostaan omia kysymyksiä.Parlamentissa käsiteltiin kolmeapääaihetta: kouluruokailua, kerhotoimintaaja liikuntamahdollisuuksiakoulun ja vapaa-ajannäkökulmasta. Kaikkien koulujentoivomukset ruuasta olivatyhtenevät. Oppilaat toivoivat lisäähedelmiä ja salaatteja. Monetehdottivat, että salaatin voisi itsekoota ja niin siihen saisi vain niitävihanneksia mistä itse pitää. Perunasai suurta kritiikkiä kaikiltaedustajilta.– Perunalle täytyy tehdä jotain, seon raakaa tai ylikypsää ja siinä onkova kuori päällä. Eihän se edesmaistu normaalilta perunalta.Cygnaeuksen koulun edustajatAnnika ja Charlotta kokeilivatuutta lähestymistapaa ruuan parantamiseksi.– Meillä on idea. Jamie Oliver,kuuluisa tv-kokki, on laittanutkoulujen ruokalistat uusiksi Englannissa.Voisiko täällä pyytääporilaiselta huippukokilta uusiaideoita? Ruokalistaan voisi saadajotain uutta, eikä se olisi niin tylsä,ehdottaa Cygnaeuksen kaksikko.Palvelusuunnittelija Timo Salmilupasi viedä kaikki ruokaa koskevatajatukset eteenpäin ja paljastihieman kevään ruokalistaa. Luvassaon tortillaa, mikä sai kaikkilapset innostumaan.Uudet liikuntalajitkiinnostavatLapset toivovat lisää liikuntatunteja,urheiluvälineitä ja liikuntakerhoja.Lattomeren koulustatoivottiin eri urheilulajien esittelyjä,koska ne kiinnostavat kaikkia.Kyläsaaren koulussa mahtuuliikkumaan koulun pihalla hyvin,mutta Cygnaeuksen koulun oppilaatovat huolissaan pihansapienentymisestä. Uusi ruokala vietilaa niin paljon, ettei pesäpallokenttämahdu enää pihaan.– Piha on niin pieni, ettei sinne teemieli mennä. Annika ja Charlottasanovat.Tytöt kertovat, että työmaan tieltäpois viedyt jalkapallomaalit halutaankipeästi takasin. Myös liikuntatuntienpitäminen muualla kuinomassa pihassa, olisi kivaa vaihteluaja auttaisi tilannetta.Parlamentissa löydettiin hyviä ratkaisujamoniin asioihin ja lapsiahaluttiin muistuttaa oma-aloitteisuudesta.Aina ei tarvitse ollaohjattua liikuntaa, vaan kavereistavoi kerätä oman joukkueen jamennä pelaamaan.Nuorisovaltuuston edustaja MillaGrönman on sitä mieltä, ettäalaluokilla saisi olla enemmänliikuntaa. Lapset jaksavat keskittyäparemmin muilla tunneilla,uudet lajit tulevat tutuiksi ja ehkäse koululiikunta ei tuntuisi niinikävältä sitten ylemmillä luokilla.Myös parlamentin puheenjohtajallaJari Nyströmillä on mielipiteensäasiaan.– Mediassa puhutaan koko ajannuorten ylipainosta ja huonostakunnosta. Kuitenkin itse nuorethaluavat lisää liikuntaa, niin kerhojenkuin liikuntatuntien muodossa.Tämä on kyllä ristiriitaista.Lasten mielipideon tärkeäCygnaeuksen koulun edustajilleAnnikalle ja Charlotalle jäi parla-mentista hyvä mieli. Molemmatolivat sitä mieltä, että parlamenttejaon hyvä pitää ja lasten mielipiteitäkuunnella.Mukaan parlamenttiin oppilaatovat päässeet oppilaskunnankautta. Jokaisesta luokasta äänestetäänyksi oppilas oppilaskuntaanajamaan koko luokan asioitaja sieltä sitten valitaan edustajatparlamenttiin edustamaan kokokoulua. Tehtävä on suuri, muttamieluinen.– Minusta on mukavaa edustaaomaa koulua ja kertoa mitä kouluuntarvitaan. On kiva saada kertoaasiat virkamiehille, jotka tekevätniille jotain, Annika kertoo jatoteaa, että voisi edustaa kouluansauudelleenkin.Teksti ja kuva Milja MalinOppilasparlamentissa olivat mukana Cygnaeuksen koulu, Enäjärven koulu, Kallelan koulu, Kyläsaaren koulu, Lattomeren koulu, Reposaaren koulu, Pihlavan koulu, Mäntyluodon koulu ja Tuorsniemen koulu.

2 • 20109Nyt on palautteen aikaPorin neljäs joukkoliikennesuunnitelma on tekeilläJoukkoliikenteen toimivuus ontärkeä kaupungin imagolle. Kaupunkiotti kokonaisvastuun joukkoliikenteenkehittämisestä, kunPorin Linjat Oy perustettiin 1976.Tämän jälkeen asia on ollut käsittelyssäeri tavoin. Pori ostaa kannattamattomialinja-autovuorojaja taksa-alennuksia vuosittainnoin 2,6 miljoonaa euroa, jostavaltiolta on saatu miljoona.Mitä uudella joukkoliikennesuunnitelmallahaetaanKeskeisin tavoite on löytää käyttäjänkannalta nykyistä toimivampija selkeämpi sekä kysynnän ettätarjonnan kohtaava suunnitelma.Se vaikuttaa jo 11.8.2010 alkaenbussien reitti- ja aikatauluyhteyksissä,joissa uutena kaupunginosanaon huomioitu Noormarkunalue. Lisäksi muutoksia on useillamuilla linjoilla.Suunnitelma tehdään tiiviissä yhteistyössäkaupungin eri hallintokuntien,Porin Linjojen ja konsulttinatoimivan Ramboll FinlandOy:n kesken. Tärkeä tavoite onmyös selkeän aikataulukirjan jamuun informaation aikaansaaminen.Vastaava suunnitelma ontehty aiemmin vuosina 1982, 1989ja 2005.Porin joukkoliikennesuunnitelma2010 sisältää kaksi erillistä osiota:varsinaisen joukkoliikennesuunnitelmanja joukkoliikennestrategian.Tavoitteena on tuottaaselkeä, toimiva, edullinen ja houkuttelevapaikallisliikennetarjonta.Suunnitelmaan kirjataan myösjoukkoliikenteen suunnitteluperiaatteita,linjauksia ja pitkän tähtäimenvisioita.Suunnitelmassa huomioidaan nykyisetjoukkoliikenteen resurssit,mikä rajaa pois vuorotarjonnantuntuvat lisäykset ja taksarakenteenisot uudistukset. Tarpeellisetjoukkoliikenteen kehittämisasiattuodaan vaikutuksineen esillepäättäjien puntaroiviksi. Tarkoituksenaon myös herättää keskustelua,millaista joukkoliikennestrategiaaPorissa tulisi jatkossatoteuttaa.Haasteita piisaaPorissa ulkoiset olosuhteet eivätsuosi joukkoliikennettä, paremminkinpyöräilyä. Pahin uhka onkuitenkin henkilöautoliikenne.Linja-autojen tukalaa asemaa kuvaavat:• Matkustus on vähentynyt viidenvuoden aikana 12,5 %, kunhenkilöautotiheys on kasvanut15 % (538 henkilöautoa/1000asukasta vuonna 2008).Miksi edullisia lippujaei käytetäPorissa linja-autojen edullinen lippujärjestelmäsuosii vakituiskäyttäjiä,joille matkan hinnaksi tuleevain euro. Puheet kalliista lipuistajohtunevat valtakunnallista taksaanoudattavista kertalipuista, joitaporilaisista 33 % ostaa ”luukulta”2,90 – 4,80 euron hintaan, vaikkasatunnaiskäyttäjälle on tarjollaesimerkiksi kolmen kuukaudenvoimassaoleva 10 matkan sarjalippu22 euron hintaan eli 2,20 euroamatkaa kohti.Kehittäminen vaatiivuoropuhelua - keskustelkaatyöpaikalla• Nykymeno on hektistä, minuutinkinviive on usein ylipääsemätöntä!• Välimatkat ovat pääosin lyhyitä(alle 4 km), ja maasto on tasaistaja pientalovaltaista.• Nuoriso suosii mopoja ja mopoautojaja vanhemmat monestiylihuolehtivat lapsensakuljettaen heidät henkilöautoillakouluun.Meitä kaupungin työntekijöitä onpaljon. Hallintokuntien päätöksillähuomioida kaupungin ylläpitämääjoukkoliikennettä on suuri.Huomataanko käyttää bussejatyömatkoilla? Lämmityspistokkeitatyöntekijöiden käyttöön kyllätoteutetaan! Miten on työmatkalipunkäyttöönotto?Teksti Markku SetäläKuva Heli KoskelaGallup bussien käyttämisestä:1. Milloin olet viimeksi kulkenut paikallisliikenteen linja-autolla? Kuljetko usein?2. Toimiiko Porissa linja-autolla liikkuminen?3. Tiedätkö mikä on kertalipun hinta?KysyimmeTiina Limnell,rekrytointiassistentti1. Vuonna 2000 taisi olla viimeksi.2. Vaikea sanoa kun olen Noormarkusta,mutta mielestänise toimii hyvin.3. Pojalleni olen linja-autoa vartenantanut rahaa muutamankerran, arvaan 5 euroa.Liisa Piilo,toimistohoitaja1. Tammikuussa viimeksi ja tänäänaion mennä. Suunnilleenkymmenen kertaa vuodessakuljen linja-autolla. Ostan kymmenenmatkan sarjakortteja,siitä on helppo arvioida.2. Ainakin minun asuinpaikkanisuuntaan toimii hyvin.3. Olisiko 4,80 euroa.Anna palautetta:Asiaan liittyviä kommenttejaja parannusehdotuksia toivotaanhuhtikuun loppuun mennessämieluiten kirjallisina internetinkauttawww.pori.fi à Liikenne àtai sähköpostitsematti.jarvinen@pori.fi taimarkku.setala@pori.fiRaija Aromaa,kirjastonhoitaja1. Täytyy sanoa, etten muista.2. Asun aivan keskustassa, jotenen käytä linja-autoa. Mökilletäytyy mennä omalla autolla,koska sinne ei linja-auto kulje.Minulla on kuitenkin positiivinenkuva linja-autollaliikkumisesta.3. Veikkaan 2,80 euroa.Tapio Harjanne,LVI-tarkastaja1. Viime vuoden aikana olen tehnytyksittäisiä matkoja. Kunauto piti viedä korjaukseen,kuljin vienti- ja hakumatkanlinja-autolla.2. Verrattuna muihin isoihin kaupunkeihin,ei toimi riittävänhyvin. Pienissä kaupungeissaei ole niin hyvä liikkuvuus kuinolisi tarpeen.3. Olisiko jotain 2,50 euron ja 3euron välissä.P.S. Porin Linjojen kertalipunhinta on 2,90 euroa alle kuudenkilometrin matkalla.Teksti ja kuvat Milja Malin

10Työn ääniäKuvat Milja MalinAurinko. Muskarilaiset toivottivat auringon tervetulleeksi ja herättelivät toukat talviunilta Sanna Heljakan johdolla. Toukistakuoriutui kauniita perhosia, jotka lentelivät ympäri salia. Palmgrenin musiikkileikkikoulun 4-5-vuotiaiden ryhmä kertoi, mikäon kaikista kivointa muskarissa.Palmgren-konservatorioEi mikään musiikkihistorian museoKansainvälisyydestähyötyä opiskelijalle– Musiikki on aina kansainvälistä.Se voi olla ulkomaisen säveltäjänteos tai suomihumppa, joka onsaanut tyylivaikutteita muualtamaailmasta. Kansainvälisyys ontärkeää, koska musiikki-alalla täytyyosata laajentaa näkemystään,toteaa Palmgren-konservatorionrehtori Juha Järvinen.Erityisesti klassiselle laulajalleeri kielten opiskelu on tärkeää.Rytmimusiikissa täytyy olla hyväenglanninkielentaito, jotta osaapainottaa sanoja ja käsitellä sanarytmejäniin, ettei se kuulostaepäaidolta. Toiset muusikot opettelevatsoittamaan korvakuuloltaja heille uuden kielen opettelu onhelppoa nopean omaksumiskyvynvuoksi. Musiikki on kansainvälinenkieli - orkesterissa kaikki ymmärtävätkapellimestarin käskyt,on äidinkieli mikä tahansa.– Koulumme kansainvälisyyttärikastuttaa niin muutamat Itä-Euroopasta kotoisin olevat opettajammekuin vierailevat opettajatmestarikursseilla. Kansainvälisyyson läsnä joka päivä, Järvinen selittää.– Toisen asteen koulutuksen pääasianaon yhdessä soittaminen,eikä yksittäisen oppilaan ulkomaanvaihtoonlähettäminen palveletarkoitustaan. Me hyödynnämmeoppilaitosyhteistyötämmeja lähetämme eri kokoonpanojatutustumaan toisiin kulttuureihin.Esimerkiksi Ruotsin musiikkiopistostaon käynyt ryhmiä vierailullaPori Folkissa ja vastavuoroisestimeiltä on sitten lähdettysinne. Nyt suunnittelemme vierailuaEU:n vuoden 2010 kulttuuripääkaupunkiinIstanbuliin.Musiikkiavauvasta vaariinKonservatorio tarjoaa monipuolistamusiikinopetusta sylivauvastaaina aikuisten täydennyskoulutuksiinasti. Toisenasteen ammatillisesta koulutuksestaPalmgren-konservatoriostavalmistuu muusikkoja ja musiikkiteknologeja,kun taas musiikkiopistonpuolella musiikkiaharrastavat kouluikäiset. Musiikkileikkikoulussamusiikkiin tutustuvatalle kouluikäiset ja sylivauvat.Musiikkileikkikouluun lapsetpääsevät ilmoittautumisjärjestyksessä,mutta musiikkiopistonoppilaspaikoille ja toisen asteenkoulutukseen on pääsykoe. Ammatilliseenkoulutukseen hakueroaa muista toisen asteen koulutuksista,joihin haetaan normaalistiperuskoulun päättötodistuksella.– Jotta kolmessa vuodessa voisivalmistua musiikin ammattilaiseksi,edellytämme aikamoisiasoitto- ja laulutaitoja jo etukäteen.Järvinen perustelee hakuprosessia.Verrattuna muihin oppilaitoksiinPalmgren-konservatoriossa onpienet ryhmäkoot ja paljon opetustilaa.Opetus on usein yksilöllistäinstrumentin opetusta, jaharvinaisissa tilanteissa luokassaon edes 20 oppilasta kerrallaan.Järvisen mukaan ryhmät kootaanjoko opiskelijoiden taitotasonmukaan tai tietyn soitinkokoonpanonmukaan. Isoissa, monenkymmenen henkilön orkestereissaharjoitellaan myös pienryhmissä,jolloin oppilaat saavat henkilökohtaistaopetusta.– Opettajat ovat omien soittimiensaasiantuntijoita; yksi ja sama ihminenei opeta trumpetin soittoa,pianonsoittoa ja viulunsoittoa.Aloittavalla opettajalla saattaa ollajo takanaan jopa 20 vuoden opiskelu.Muusikot opettajinaKun kaupungissa vierailee rocktaijazzbändi, yrittää Juha Järvinensaada heidät vierailulle Palmgreniinennen keikkaa.– Muusikot tulevat mielelläänpitämään tunteja tai iltapäivän”workshoppeja” ammatillisenpuolen opiskelijoille. Se on tavallistanykyään, välillä käydäänopettamassa ja sitten taas keikkaillaan.Rehtori kertoo vierailuistaolevan hyötyä molemmilleosapuolille, sillä muusikot tuovattuoreita näkökulmia opiskeluun javastavuoroisesti he pääsevät näkemääntulevia kollegoitaan ja nuorisokulttuuria.– Muusikon työ on paljolti freelancerintyötä ja siksi verkostoituminenon tärkeää. Ammatillinenkoulutus tarjoaa kontakteja kehitettäväksi.Nuorekas jadynaaminen oteMuusikolle esiintyminen on tärkeätaito. Yleisö täytyy saada aktivoitumaan,kuuntelemaan ja herkistymään.Taitoja, miten yleisöPonnistuslauta tulevaisuuteenMonet musiikkioppilaitoksestavalmistuneet jatkavat tällä hetkelläjoko ammattikorkeakouluissa taiyliopistoissa. Tätä kautta monetlähtevät jatkamaan opiskelujaanulkomaille kuten Mikko Laakso,joka aloitti opintonsa keväällä2009 Bostonissa. Koulu on nimeltäänBerklee College of Music japääaineena performance.– Valmistuin keväällä 2007 Palmgren-konservatoriostamuusikoksi,instrumenttini on sähkökitara.Seuraavana syksynä aloitinkitaransoiton opettajan opiskelutHelsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulussa.Syksyllä 2008olin Berkleen soittokokeissa Helsingissäja keväällä 2009 sain tietääsaavani stipendin sinne. Tästäalkoi Laakson Bostonin seikkailu.Muusikko kertoo saaneensa Palmgrenistahyvät valmiudet jatkoopiskelulleja itsensä työllistämisellekeikkamuusikkona.– Palmgrenilla opin, että suurintyö musiikin opiskelussa tehdäänitsenäisesti harjoittelemalla kotonatai treenikämpällä. Musiikinopiskelu ei lopu koskaan.Hyviä muistojaEnsimmäisen kitaransa MikkoLaakso sai joululahjaksi 13-vuotiaanaja alkuun hän soitti vainomaksi ilokseen. Vuonna 1999musiikkiopistossa aloitettujen kitara-ja teoriatuntien myötä alkoiyhteenkasvu musiikin kanssa jakehittyminen esiintyjänä.Opiskelusta Palmgrenilla jäi MikkoLaaksolle hyvät muistot.– Olen vieläkin yhteydessä sekäopettajiin että opiskelukavereihinja keikkoja tehdään edelleen yhdessä.Päällimmäisenä mieleen onjäänyt konservatorion tarjoamatmahdollisuudet. Oli hienoa päästäsoittamaan Pori Jazzeille, käydämestarikurssilla Virossa sekä musiikkimessuillaSaksassa.Kokemukset karttuvatSeuraava seikkailu häämöttää joedessä, kun Laaksolle tarjottiinhieno mahdollisuus nähdä maailmaaja tehdä työtä, jota rakastaa.– Ensi syksynä seilaan soittajanaison amerikkalaisen varustamonristeilijällä ympäri Aasiaa. Pääsenkäymään muun muassa Kiinassa,Japanissa ja Thaimaassa, MikkoLaakso selittää ja miettii mihinmaahan hän asettuisi aloilleen.– Tulevaisuudessa olen varmastisuurimman osan ajasta Suomessa,mutta muusikon työtä pystyytekemään missä tahansa maassa.Aika näyttää mihin tieni vie.Mikko Laakso kertoo merkittävimmänsaavutuksensa olevan viime kesänä saatuFulbright-stipendi.Kuva Mikko Laakson kotiarkisto.

2 • 201011Työn ääniäotetaan haltuun, tarvitaan ainaenemmän ja Palmgrenissa niitäpääsee harjoittamaan monissaesiintymisissä.– Meillä on pyrkimyksenä saadajoka vuosi yksi musikaali tuotantoon.Mukana on laulajia, soittajia,äänentoistoa, puvustusta ja lavastusta,Järvinen sanoo ja kertoo uusimmantuotannon olevan ColePorter -dramatisoitu konsertti.Musikaali väärinpäinKaikki alkoi siitä, kun lehtori TarjaViita-Aho sai käsiinsä ColePorterin lauluja ja piti niistä kovasti.Dramatisoitu konsertti tuleesiitä, että musikaali on tehtyväärinpäin. Ensin oli kasa lauluja,jotka Viita-Aho sovitti uudelleenja niiden ympärille kirjoitettiinkäsikirjoitus. Minna Liettyä-Tynitoimi näytelmän ohjaajana.Tarja Viita-Aho järjesti laulajienja laulujen valinnat, laulujen sovituksetsekä toimi tuottajana, musiikinharjoittajana sekä johtajana.Cole Porter on Palmgrenin omatuotanto, ainoastaan puvut olivatlainassa Porin Oopperalta.– Sain myös tehdä esitystä vartenohjelmat ja julisteet, mikä oli mielenkiintoista.Tällaisessa hommassaopettajakin oppii jotain uuttajoka päivä, monitoiminainen toteaa.Harjoitukset aloitettiin jo syksyllä,mutta näyttely ja dramatiikka lisättiinparin viikon puserruksella,melkein viime hetkellä. Omakohtaisenkokemuksen kautta lehtoritiesi mitä odottaa, eikä ollut huolissaanesityksen valmistumisesta.– Dramatisoidussa konsertissa taiyleensä musikaalissa on puoletenemmän töitä kuin konsertissa,niin opettajalle kuin oppilaille.Osa oppilaista oli mukana tämäntyylisessäprojektissa ensimmäistäkertaa ja heille tuli hieman yllätyksenä,että työtä ja odottamistavaaditaan näinkin paljon.Näkyvyyttämetsästämässä– Olemme saaneet positiivista palautettaesityksestä, ja SatakunnanKansan kriitikko ihastui nuortentyöskentelyyn samoin kuin minä.Olen todella ylpeä lopputuloksestaja vahvasti sitä mieltä, että meidäntäytyy lähteä enemmän esiintymäänulos kaupungille. ColePorter esitettiin Valimo-salin lisäksiravintola Satakunnassa ja nytolemme yhteistyössä muun muassaBar Kinon ja Cafe Jazzin kanssa.Haluamme olla vahvasti mukanaporilaisessa nuorisokulttuurissa,Tarja Viita-Aho muistuttaa.Juha Järvinen on tästä samaa mieltäkollegansa kanssa. Muualle kuinomaan saliin täytyy lähteä esiintymään.Siten saa uusia kokemuksiaeri tilanteista ja paikoista.– Rehtorina minun täytyy kokoajan olla aktiivinen ja seurata, mitätässä kaupungissa tapahtuu. Ainapitää miettiä, mikä on Palmgrenkonservatorionosa näissä asioissaja pitäisikö meidän olla enemmänmukana jossain uudessa jutussa.Uusista trendeistä ja nuorisokulttuuristapitää olla perillä, ettemmekangistu olemaan mikä tahansamusiikinhistorian museo.Teksti Milja MalinPalmgrenkonservatorio• Perustettiin vuonna 1931 PorinKansankonservatoriona.• Nimettiin säveltäjä SelimPalmgrenin mukaan.• On suurin musiikkioppilaitosja ainoa konservatorio Satakunnassa.• Järjestää musiikkialan toisenasteen ammatillista koulutusta.• Järjestää taiteen perusopetusta.• Tällä hetkellä toisen asteenkoulutuksessa on 55 opiskelijaa,musiikkiopiston puolella450 ja varhaisiän musiikkikasvatuksessa300 muskarilaista.Jousiorkesterit Toivonkipinät ja Juniorjouset.Kuvat Reino HaimiCole Porter -dramatisoitu konsertti. Markku Haavisto, Mia Skön, Joonas Lipping,Salla Järvinen, Enni Kyttänen ja Tatu Luosma.

12Kotitalouksien kiertäväongelmajätekeräys lauantaina 24. huhtikuutaOngelmajäte eli vaarallinen jäte on käytöstä poistettu aine tai esine, joka voi aiheuttaa erityistävaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.Ongelmajätteen vaarallisia ominaisuuksiavoivat esimerkiksi ollaräjähtävyys, syövyttävyys, myrkyllisyystai tartuntavaarallisuus.Ongelmajätteitä ei voi hävittäämuiden jätteiden mukana kaatopaikalle,vaan ne vaativat erillisenkäsittelyn ongelmajätelaitoksessa.Porin Jätehuolto järjestää parikertaa vuodessa eri puolilla Poriaongelmajätekeräyksiä. Porin kierrätyskeskuksessaja Hangassuonjäteasemalla otetaan vastaan kotitalouksienongelmajätteitä päivittäin.Kaikki keräystempauksissaja palvelupisteissä vastaanotetutongelmajätteet toimitetaan EKO-KEM Oy:n Riihimäen ongelmajätelaitokselle.Ongelmajätteiden vastaanottoon maksutontakotitalouksilleKotitalouksien ongelmajätteet sisältyvätekomaksulla katettavaanpalveluun, joten niistä ei porilaistenkotitalouksien enää erikseentarvitse maksaa. Vanhentuneetlääkkeet voi palauttaa apteekkeihinja paristot niitä myyviinliikkeisiin veloituksetta. Kaikkikotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaitteetvoi tuoda maksuttakierrätyskeskukseen. Ongelmajätepalvelutovat myös yhteistyökuntienkäytössä palvelumaksuavastaan.Vuonna 2009 ongelmajätteitä jaongelmajätteiksi luokiteltavaa sähkö-ja elektroniikkaromua otettiinvastaan Porin kierrätyskeskuksessaja keräystempauksissa yhteensä399,9 tonnia eli noin 5 kg/asukas.Porin Jätehuolto edistää toimivillaongelmajätehuoltopalveluillaanporilaisten terveellisempää elämääja puhtaampaa ympäristöä.Teksti Päivi RepoKuva Milja Malinwww.pori.fi/porinjatehuoltoKodin tyypillisimpiä ongelmajätteitäovat muun muassa:asetoni, bensiini, elohopea-kuumemittarit,hapot ja emäkset,jarrunesteet, kynsilakka ja senpoistoaine, lasinpesuneste, liimatja kitit, loisteputket ja energiansäästölamput,lyijyakut, lääkkeet,maalit ja lakat, myrkyt, paristot,nappiparistot, akut, puunkyllästysaineet,rikkakasvien ja tuholaistentorjunta-aineet, tinneri,tärpätti, valokuvauskemikaalit,vanhojen käytöstä poistettujenjääkaappien ja pakastimien freonit,voimakkaat pesu- ja puhdistusaineet,öljyt ja öljynsuodattimet.Ongelmajätteiden lajittelu on hyvällä mallilla, ihmiset osaavat senaika hyvin, kertoo Jukka Järvenpää Porin Jätehuollosta ja näyttää,että maali on yksi tyypillisimmistä ongelmajätteistä.Kevään energiajätekeräystempaus 17.- 22.5.Viikon aikana otetaan Porin kierrätyskeskuksessa vastaanPorin Jätehuollon yhteistyöalueen kotitalouksiltamaksutta energiajätteitä ja lumppujaOngelmajätekeräysPorin kaupungin alueella järjestetään kotitalouksilletarkoitettu kiertävä ongelmajätteidenkeräystempaus lauantaina 24.4.2010.Tempauksen järjestävät yhteistyössä Porin Jätehuoltoja Ekokem Oy.Keräyspaikat ja aikataulu:• TB- huoltoasema, Söörmarkku, Vaasantie 1139,kello 9.00 – 9.30• Kankaan koulu, Noormarkku, Vanha Vaasantie168 a, kello 9.50 – 10.20• Harjakangas, Hopeaharjua vastapäätä,Ojahuhtalantie 2, kello 11.00 – 11.45• Rudanmaa, Saunakoskentie 3,kello 12.15 – 12.45• Lassila, Maamiesseurantalo, Heiängintie1,kello 13.15 – 14.00• Kairilan paloaseman vieressä, Harjantie 1672,kello 14.30 – 15.00Porin kierrätyskeskus,Savipajakatu 8 (Tiiliruukki), Pori.Avoinna: ma, ti, to kello 9-16, ke kello 9–18sekä pe, la kello 9–14Asiakaspalvelu, puh. 621 2516Hangassuon jäteasema,Raumantie 980, Luvia(Valtatie 8:n varrella, noin 13 km Porin keskustasta)Avoinna: ma kello 7–21 ja ti-pe kello 7–18.Asiakaspalvelu, puh. 558 1011Cygnaeuksen ruokapalvelukeskusei ole vain ruokalaCygnaeuksen koulun pihapiiriinvalmistuu Porin Palveluliikelaitoksenruokapalvelukeskus. Rakennustyötkäynnistyivät kesällä2009 ja rakennus on nyt saavuttanutharjakorkeutensa. Harjannostajaisiavietetään perinteidenmukaisesti huhtikuun lopulla.Urakka on edennyt suunnitellustija rakennuksen luovutuksen arvioituajankohta on elokuussa.AsiakkaatCygnaeuksen ruokapalvelukeskusvalmistaa pääasiassa kouluaterioita.Ruokatuotanto aloitetaansyksyllä 2010. Alussa aterioidenmäärä on 2 800 ateriaa päivässä,joista paikan päällä ruokasalissasyödään 1 100 ateriaa. Määrääsuunnitellaan kasvatettavaksi lähivuosinaportaittain 6 000-7 000annokseen päivässä muuttamallakoulujen valmistuskeittiöitä palvelukeittiöiksi.HenkilöstöPorin Palveluliikelaitos siirtäähenkilöstöä valmistuvaan ruokapalvelukeskukseensisäisin siirroin.Cygnaeuksen ruokapalvelukeskuksestatulee oma tiimipalvelualue Rinkeliin. Alueenpalvelupäällikkönä toimii TuulaMikola ja ruokapalvelukeskuksessatulee työskentelemään tiiminpalveluesimies. Lisäksi keittiöllätyöskentelee ruokapalveluesimieskäytännön työn johdossa, kokkejaja dieettikokkeja ruuanvalmistuksessa,ruokapalvelutyöntekijöitäerilaisissa työtehtävissä sekä laitoshuoltaja.Mahdollisuuksien tilaViihtyisässä ruokasalissa on 470asiakaspaikkaa. Palveluliikelaitosuskoo, että ruokasalin käyttökiinnostaa myös eri tilaisuuksienja tapahtumien järjestäjiä. Tämäotetaan huomioon jo kalusteidenja astiastojen hankinnoissa. Tilavaruokasali mahdollistaa suurtenkinjuhlien järjestelyt. Ruokasalistalöytyy lisäksi kabinetti esimerkiksipalaverien järjestämiseen.Uusi keittiö on herättänyt paljonkiinnostusta henkilökunnan keskuudessa.Työntekijöiden valintatuleekin olemaan haasteellinentehtävä. Alan ammattilaisistasaadaan koottua Cygnaeuksenruokapalvelukeskukseen vahvaosaajien joukko tuottamaan ruokapalveluja.Ruokapalvelukeskuksen toiminnansuunnittelussa keskeisinä kriteereinäovat olleet korkea hygieniatasoja toiminnan ekologisuus.Cygnaeuksen ruokapalvelukeskuksenharjakorkeuson saavutettu.Laitteet edustavat uusinta teknologiaa.Henkilökunta aloittaakintyönsä uudessa ruokapalvelukeskuksessatyöhön perehdyttävilläkoulutuksilla. Käyttäjien näkökulmiaon kuunneltu ja huomioitukoko hankkeen ajan.Odotamme innolla saavammeuudet, toimivat tilat käyttöömmemuutaman kuukauden kuluttua!Teksti Sanna KorpelaKuva Piia Hellsten

2 • 201013Jos välität nuorista, älä välitä alkoholia!Paikallinen alkoholipolitiikka - Pakka–hanke on aloitettu Porissa ja perusturvan yhteistoiminta-alueella.Tavoitteena on vähentää alkoholihaittoja paikallisen tason toimenpiteillä jaantaa näyttöön perustuva esimerkki tehokkaalle paikalliselle ehkäisytyölle. Hankkeen toimintojenkohteena on koko yhteisö, ei niinkään yksilöt.Sari Ilvonen toimii Pakka-hankkeenprojektityöntekijänä ja Tampereenyliopiston opiskelija PekkaKuntonen tekee opiskeluun liittyvänharjoittelunsa.- Yhteistyökumppaneitamme ovatesimerkiksi poliisi, Alko, vähittäismyymälät,ravintolat, koulut,vanhempainyhdistykset, vapaaaikatoimisekä tietenkin media.Puuttuva lenkki yhteistyörenkaassaon tällä hetkellä läänin alkoholitarkastaja,Sari Ilvonen toteaa.Yhteistyö paikallisen elinkeinoelämänedustajien kanssa ja yhteisöpohjaisetpuuttumiset keskittyvätvastuulliseen myyntiin ja tarjoiluunerityisesti nuorten ja nuortenaikuisten parissa. Perusajatus on,että samaan suuntaan vaikuttavienyksittäisten toimien tehokkuuttavoidaan lisätä toteuttamalla neyhtäaikaisesti ja koordinoidusti.Kehittämisen ja omavalvonnanvuorottelulla sekä viranomaistarkastuksillapyritään löytämäänkehittämiskohteita, joihin voidaansuunnata täsmäkoulutusta.- Toimintasuunnitelmassammetälle vuodelle ovat yhteistyönluominen paikalliseen elinkeinoelämäänja oppilaitoksiin sekätyöryhmien perustaminen. Keväänaikana opiskelijat tekevätostokokeita vähittäismyymälöihinja asiakasarviointikäyntejä ravintoloihin,Ilvonen kertoo.Vastaava Pakka-hanke on toteutettuvuosina 2004-2007 Jyväskylässäja Hämeenlinnassa, Stakesin,nykyisen THL:n (Terveyden jahyvinvoinnin laitos) tutkimus- jakehittämishankkeena, josta on kehitettynykyinen toimintamalli.- Tavoitteenamme on saada ehkäisevänpäihdetyön malli alueellapysyväksi sekä luoda muunmuassa elinkeinoelämän kanssatyöryhmiä ja verkostoja, jotka jäisivätelämään, Sari Ilvonen toivoo.Teksti ja kuva Tarja RastasPakka-hankkeen tavoitteet:• Nuoret ja nuoret aikuiset juovatvähemmän.• Juomisen aloitusikä nousee.• Humalajuominen ja siihenliittyvät haitat vähenevät.• Alueellisen ja seudullisen toiminnanorganisaatio kehittyy.Pakka-hankkeenprojektityöntekijäSari Ilvonen, puh. 044–701 9990sari.ilvonen@pori.fiPorin kaupunkiPsykososiaaliset palvelutYrjönkatu 20, 28100 Poriwww.porinpakka.fiPekka Kuntonen ja Sari Ilvonen suhtautuvat työhönsä iloisen innostuneesti. Sari kehottaaottamaan rohkeasti yhteyttä ja sopimaan yhteistyöstä.Paljonko alkoholi maksaa ja ehkäisevä työ säästää?Alkoholi on työikäisten suomalaisten yleisin kuolinsyy.Vuonna 2006 alkoholista aiheutuvat välittömät kustannukset valtiolle jakunnille olivat noin 900 miljoonaa euroa (180 euroa/kuntalainen) ja välillisetkustannukset 3 118 – 5 839 miljoonaa euroa.Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa eläkeikäänmennessä (65 v.).Noin 70 % pahoinpitelyrikoksiin syyllisiksi epäillyistä on ollut alkoholinvaikutuksen alaisena.Kirja sulle, ruusu mulleLukeminen on paitsi mukavaa myös terveellistäKirjasto tekee aktiivisesti työtä lukemisharrastuksen puolesta.Lukeminen on parasta ajanvietettä, se auttaa itsensäymmärtämisessä ja maailmankuvan muodostumisessa. Tämänlisäksi lukeminen ja kirjastonkäyttö edistävät terveyttäja hyvinvointia. Lukemisharrastustaan voi taas syventäätoukokuun alussa Kirjan ja ruusun päivänä. Kirjastoon tuleetuolloin kirjailijavieraaksi Maarit Verronen, pariinkin kertaanFinlandia-ehdokkaana ollut kirjailija.Kirjastosta kysytään ja lainataanpaljon terveyteen ja hyvinvointiinliittyvää kirjallisuutta. Muttaentäpä toisinpäin, voiko kirjallisuudellaja kirjastonkäytöllä ajatellaolevan itsessään terveyttäja hyvinvointia edistävää merkitystä?Viimeaikaiset tutkimuksetovat todellakin viitanneet kirjastonkäytönja yksilön terveydenvälisen yhteyden olemassaoloon.Japanissa tehdyissä väestötutkimuksissahavaittiin ihmisten elinajanodotteenkohonneen selvästialueilla, joissa kirjastonkäyttöoli väestömäärään suhteutettunamuita alueita aktiivisempaa. Näinsiitäkin huolimatta, että vertailussaoli huomioitu erot myös muissatunnetuissa terveystekijöissä kutenikä, liikunta ja lihavuus.HyvinvointiakirjastostaKansanterveyslaitoksen ylilääkäriMarkku T. Hyyppä on meilläSuomessa korostanut usein omiintutkimuksiinsa nojautuen sosiaalisenja kulttuurisen osallistumisenkeskeistä merkitystä ihmistenkokeman mielihyvän ja terveydenkannalta. Osallistumisen kauttasaatu inhimillinen ja sosiaalinenpääoma vaikuttavat hänen mukaansatätä kautta myönteisestikansanterveyteen ja kansalliseenhyvinvointiin. Kirjastolaitos tavoittaakansalaiset poikkeuksellisenkattavasti – lähes 80 prosenttiasuomalaisista käyttää säännöllisestiyleisiä kirjastoja. Hyypän tutkimuksetovat vahvistaneet, ettäkirjastonkäytöllä ja yksilön terveydelläon yhteys.Porin kaupunginkirjaston kaunokirjallisuuskokoelmakäsittäälähes 300 000 nidettä, joille kertyyvuosittain yli 800 000 lainaa.Kirjaston kaunokirjallisuuskokoelmanvahvuus on sen laajuudessa,jatkuvassa uudistumisessasekä ajallisessa syvyydessä. KirjaKatalonialaisten keskiaikaiseen Pyhän Yrjön legendaan pohjautuva Kirjan ja ruusun päivä on porilaisille tänäkin keväänä otollinenajankohta antautua kirjan ja lukemisen vietäviksi. Kuvassa Kirjan ja ruusun päivän viettoa Porin kaupunginkirjaston lasten ja nuortenosastolla vuonna 2008.on säilyttänyt elinvoimaisuutensakeskeisenä suomalaisen kulttuurintaidemuotona ympäröivänmaailman mullistuksista huolimatta.Ylitä fantasian rajatKirjan ja ruusunpäivänä!Porin kaupunginkirjasto järjestäämuiden kirjastojen tavoinvuosittain toistuvia kirjaan ja lukemiseenliittyviä teemapäiviä ja-viikkoja. Minna Canthin päiväävietetään maaliskuussa, AleksisKiveä taas juhlitaan lokakuussa.Myös maaliskuun valtakunnallinenlukuviikko ja pohjoismainenkirjastoviikko marraskuussa toistuvatvuosittain. Kirjan ja ruusunpäivä on ollut toukokuun alussakirjan ystäville varma keväänmerkki Suomessakin jo 1990-luvultaasti.Porin Seudun Matkailu Oy MAI-SA järjestää toukokuun 4. päivänäperinteisen Kirjan ja ruusun päiväntapahtuman Eetunaukiolla.Porin kaupunginkirjasto järjestääpuolestaan kirjailijatapaamisenpääkirjastossa kello18 alkaen, jolloinkirjailija Maarit Verronentulee kertomaan omasta työstäänsekä tuotannostaan. Realismin jafantasian rajoja sujuvasti ylittävänkirjailijan seurassa on hyvä päättääjuhlapäivän vietto, oli sylissäsitten kirja tai ruusu.Teksti Heikki ErkinaroKuva Marja LuukkonenKirjailija Maarit VerronenKirjan ja ruusun päivänä4.5.2010 klo 18.00 - 19.30Porin pääkirjastossa.

14YmpäristöpankkiInhottujärvi on arvokas lintujärviNoormarkun liityttyä Poriin onporilainen luonto rikastunut aivanuusilla metsä-, suo- ja vesiympäristöillä.Noormarkun alueenlukuisista järvistä luonnonarvoiltaanmerkittävimpiä edustaa Karvianjoenvesistöön kuuluva Inhottujärvi.Inhottujärvi on ikivanhan Sastamalaneräreittien haaraumakohta.Järvelle on tultu Lavian Karhijärvenkautta Lassilanjokea myötenja matkaa on jatkettu edelleensekä Noormarkun- että Pomarkunjokeapitkin aina merelle saakka.Järvi on bifurkaatiojärvi, elivedet laskevat siitä kahteen erisuuntaan.lisäksi järvi on ollut suosittu melonta-ja lintujentarkkailukohde.Alueella pesii harvinainenmustatiiraViime vuosikymmenten aikanalasketusta, säännöstellystä, matalastaja rehevästä Inhottujärvestäon kehittynyt linnuille otollinen jatärkeä elinalue. Se on ollut pesivänvesilinnustonsa puolesta maammeparhaita lintujärviä ja on sekävaltakunnallisen lintuvesien suojeluohjelmanettä Natura 2000-verkoston kohde. Järven elämäon vilkkaimmillaan keväällä ja alkukesästä.hiirihaukan, kalasääsken sekäkorpin.Inhottujärven kasvillisuus onmosaiikkimaisen pienipiirteistä jakasviyhdyskuntien sijoittumisenmääräävät virtausolot. Avointa vesialuettaon ennen kaikkea järvenlänsiosassa, kun taas lintujen suosimassaitäosassa vesikasvillisuuspeittää yhtenäisenä kasvustonalähes koko vesipinta-alan.Teksti ja kuva Heli VälimaaInhottujärven nimen tausta onepäselvä. Kansa on selittänyt järvennimeä niin, että sen on sanottuolevan inhottava suurten tulviensavuoksi. Inhottujärveä onkinaikanaan kuivattu tulvasuojelunja maatalouden tarpeidenvuoksi. Viime vuosikymmeninävesistöjen virkistyskäytön arvostuson kuitenkin lisääntynyt, jotenInhottujärven rannoillakin on lukuisiavapaa-ajan asuntoja, minkäKevät tuo Inhotulle ihailtavaksimuun muassa laulujoutsenet, tukkasotkatja haapanat. Lintujärvenäänimaailmassa soivat niin härkälintu,kaulushaikara, luhtahuittikuin satakielikin. Linnustonerikoisuuksiin on kuulunut myösmustatiira, joka on pesinyt Inhottujärvellälevinneisyysalueensapohjoisrajoilla. Ravinnonhaussajärvellä voi nähdä esimerkiksikaakkurin, nuoli-, mehiläis- jaInhottujärven luontoon ja lintuvesialueeseen voi tutustua muunmuassa järven rannalle Vähä-Lehtisalonnokkaan rakennetustaluontotornista. Tornin ja läheisen uimarannan paikoitusalueen retkeilyreittirakenteidenylläpidosta vastaa jatkossa Porin kaupunki.Hännän heilutuksille on aihettaUusi koirapuisto Valtionsillan kupeeseenPresidentinpuistossa sijaitsevankoirapuiston täyttävät iloiset koiratomistajineen. Visiittimme aikanapuistossa hyörii innoissaankymmenkunta erikokoista ja -näköistäkarvaturria. Kevätauringonpaistaessa tunnelma Riihikedonalueen koirapuistoissa on leppoisa,mutta iloisen riehakas – kutenarvata saattaa.– Olen tyytyväinen puistoon, jatarkoitus onkin alkaa käymääntäällä säännöllisesti, kertoo koiraansaPentua ulkoiluttamaan tullutEeva Holma. Neljän kuukaudenikäisen suomenlapinkoiranomistaja toivoisi Poriin kuitenkinlisää koirien ulkoilutusalueita.– Ehkä viisi toimivaa kenttää olisisopiva määrä, Holma arvioi.Tieto uusien puistojen tarpeestaon kiirinyt myös koirapuiston aitojenulkopuolelle. Puistotoimenviherhoitopäällikkö Veijo Marintietää, että kysyntää uudelle koirapuistolleon.– Tällä hetkellä kaupungilla onkolme koirapuistoa. Ihmisiltä ontullut paljon palautetta, että niitätarvittaisiin enemmän.Nyt kaupunki on vastannut tarpeeseenja uusi koirapuisto ontulossa.– Rakennustyöt alkavat tänä keväänäja puisto valmistuu vuoden2010 aikana Valtionsillan pieleen,Marin kertoo.Presidentinpuistoon koiriaan ulkoiluttamaantulleet ovat mielissäänuutisesta. Toiveitakin uudenpuiston suhteen on.– Ennen kaikkea toivoisin uudeltakoirapuistolta viihtyisyyttä. Esimerkiksipuita puistossa saisi olla,labradorinnoutaja Pepin kanssaulkoilemaan tullut Emmi Oisalototeaa.Moni koiraansa ulkoiluttava kertoolisäksi toivovansa, että uuteenpuistoon saataisiin erilliset puoletisoille ja pienille koirille. ViherhoitopäällikköMarinin mukaantoive myös toteutuu, sillä tarkoituksenaon tehdä uuteen puistoonkaksi eri puolta.Vanhoille koirapuistoille Marin eitällä hetkellä lupaa mittavia kunnostustöitä,sillä varoja niihin eiole. Perusylläpidosta, kuten aitojenja porttien toimivuudesta kuitenkinhuolehditaan.– Siihen pyritään, että kaikki puistotolisivat toimintakuntoisia, Marintoteaa.Porin kaupunginkoirapuistot• Ylläpidosta huolehtii Teknisenpalvelukeskuksen puistotoimi.• Sijaitsevat Presidentinpuistossa,Harmaalinnanpuistossa jaSampolassa.• Uusi puisto tulossa vuoden2010 aikana Valtionsillan kupeeseen.Teksti Emma Suominen jaMaiju WalleniusKuvat Emma SuominenKysyimmeTiina Lielahti ja walesinspringerspanieliWilma:Taneli Klemetti ja sekarotuiset koirat Melitaja Fido:Laura Karonen ja sekarotuinen koira Nino:Tiia Kivelä ja ranskanbulldogit Pirkko jaOnni:porilaisilta koiraihmisiltä,mitä mieltä he ovat Porinkoirapuistoista?Ihan ok. Enemmän kyllä saisi olla puita japensaita, sillä nyt on vähän yksitoikkoisenoloista. Täällä käy hyvää porukkaa, ei lainkaanvihaisia koiria. On siis hyvin sosiaalisiakoiria liikkeellä.Minulla ei ole kuin tästä Riihikedon puistostakokemusta. Tämä on ihan kiva, kelpaameille. Toiseenkin päähän puistoaolisi kiva saada jäteastia. Tänne on lisäksihankala löytää, joten saisi olla paremmatopasteet.Riihikedon puisto on ainoa käyttökelpoinen,joten kunnossapitoon voitaisiin panostaa.Tämä on sopivan kokoinen, lisäksiruoho- ja kivialuetta on sopivasti. Parempaavalaistusta toivoisin.Mielestäni koirapuistoja on liian vähän Porissa.Esimerkiksi Pohjois-Porista on pitkämatka puistoihin. Lisäksi toivoisin, ettäpienille ja isoille koirille olisi omat alueetpuistoissa.

2 • 201015Turvallisuuskoordinaattori tuli työmaalleUudistettu rakennustyöturvallisuusasetus edellyttää, ettärakennuttajan on nimettävä rakennushankkeille työturvallisuusvastaava.Asetus toi uudet haasteet Jari Mäkisalontyöhön, kun hän siirtyi Teknisen palvelukeskuksen puistotoimestarakennuttamisen vastuualueelle kaupungin omienrakennuskohteiden työturvallisuuskoordinaattoriksi.– Turvallisuustyön tekeminen eiole minulle uutta, mutta kokonaanuusi juttu on toimia uuden asetuksenmukaisena työturvallisuuskoordinaattorina.Uuteen työhönkouluttautumisessa ja siihen liittyvientoimintatapojen kehittämisessäriittää tekemistä. Käytännöntyön toteutus on alkanut niin, ettäviimeisen vuoden aikana TPK:ssatyöturvallisuuskorttikoulutuksenovat saaneet lähes kaikki rakennuttajat,työnjohtajat ja työntekijät,jotka työskentelevät joko talon-tai kadunrakennustyömailla,kertoo Jari Mäkisalo.TPK:ssa koordinaattorien työt onjaettu niin, että Mäkisalo hoitaaomana työnä tehtävät työmaat jarakennuttajat hoitavat tehtävänsuurissa uudis-, peruskorjaus- japerusparannuskohteissa. Asetuksenhenki toteutuu, kun tehtäväänon nimetty henkilö, jolla on tehtäväänriittävä pätevyys. Tällöinhänellä on tosiasiallinen mahdollisuusvaikuttaa turvallisuusasioidenhoitoon. Hänestä tehdäänaina ennakkoilmoitus työturvallisuustoimintaavalvovalle työsuojelupiirille.Työturvallisuuskoordinaattorinon valvottava, että pääurakoitsijatekee turvallisuuslain vaatimatturvallisuussuunnitelmat, kutenputoamissuojaussuunnitelmat jaelementtiasennussuunnittelut.Työturvallisuus alkaa nykyisin josuunnitteluvaiheessa. Rakennesuunnittelijanon katsottava, ettätyöt voidaan tehdä työsuojelulakiarikkomatta.Teksti ja kuva Outi Vainikka-Majuri1.6.2009 voimaantulleella asetuksellaei kiristetä rakennuttajanvastuuta, vaan vastuu henkilöityykoordinaattorina toimivalle.Koordinaattoriksi nimettävä henkilöei voi olla urakoitsijan palveluksessa,koska urakoitsijalla onomat työturvallisuusvelvoitteensa.On hyvä huomata, että työturvallisuustehtäviävoidaan delegoida,mutta vastuuta niistä ei voidasiirtää. Vastuun ja huolellisen toiminnanjälkikäteen todentamisenkannalta on tärkeää, että turvallisuuskoordinaattoridokumentoitehtävät ja toimenpiteet kirjallisesti.Turvallisuuskoordinaattorintehtävät:Turvallisuuskoordinaattorinon huolehdittava työmaillarakennuttajan turvallisuuttaja terveyttä koskevista toimenpiteistä,jolloin hänen tehtäviinsätyöturvallisuuden osaltasisältyy:• Yhteistyö rakennushankkeeneri osapuoltenkanssa.• Turvallisuusasiakirjanlaatiminen.• Laatia kirjalliset turvallisuussäännötja menettelyohjeet.• Ohjeet henkilötunnisteenkäyttöön ja kulkulupaan.• Ohjeet osapuolten hyväksyntääedellyttävienturvallisuussuunnitelmienkäsittelyyn.Työturvallisuuskoordinaattori Jari Mäkisalo (vasemmalla) tarkkailee työmailla muunmuassa henkilökohtaisten suojavälineiden ja henkilötunnusten käyttöä. Uusi rakennustyöturvallisuusasetustoi muutoksia työmaan käytännön toimintoihin, kuten A-tikkaidenja silmien suojalasien käyttöön sekä putoamisvaarallisiin töihin valjas- ja kypäräpakon.Insinööriopiskelijattulevaisuuden energiaa etsimässäSatakunnan ammattikorkeakouluntekniikan ja merenkulun Raumantoimipisteessä logistiikanensimmäisen vuoden insinööriopiskelijatjärjestivät helmikuussajo perinteiseksi muodostuneenLogistiikkasymposiumin. Tämänjärjestyksessä jo viidennen tapahtumanaiheina olivat vaihtoehtoisetliikenteen polttoaineet. Teemanaoli: ”Joko tiedät, mikä sinualiikuttaa tulevaisuudessa?”Valmistelut alkoivat syyskuussasamoihin aikoihin kuin koulukin.Tehtävän suuruus alkoi hahmottuasyksyn kuluessa, kun tehtävienjaon jälkeen aloimme kartoittaaluennoitsijoita eri tutkimusaloilta.Symposiumin järjestäminen vaatihyvää organisointia ja omistautumista,sillä projekti suoritettiinmuun opiskelun ohessa.Markkinointiryhmä työsti tapahtumaansopivaa ulkoasua ja lehtimainoksia,rahastoryhmä keräsija hallinnoi tapahtuman varoja.Lisäksi yksi ryhmä haali kaikkeintärkeimmät eli luennoitsijat tilaisuuteen.He olivat Suomen parhaitaasiantuntijoita eri polttoainejärjestelmientutkimusaloilta sekätyö- ja elinkeinoministeriöstä.Symposiumissa esiintyneidenasiantuntijoiden mukaan ilmastotavoitteisiinpääseminen edellyttääsiirtymistä sähköautoihin.Vuoteen 2015 mennessä isoillaautotehtailla on valmius tuottaavetyä polttoaineena käyttäviä henkilöautoja.Opiskelijoiden mielestä tapahtumanjärjestäminen kohotti kokoluokan yhteishenkeä ja tiimiytymistäheti alusta alkaen, mikä ilmenimyös palautteena opettajiensuunnalta. Myös opettajien panosja asiaan sitoutuminen oli välttämätöntäasian onnistumisen kannalta.– Tätä hyväksi koettua mallia onkintarkoitus toteuttaa Raumallakaikissa ensi syksynä aloitettavissainsinöörien koulutusohjelmissa,vahvistaa logistiikan koulutusohjelmajohtajaRiitta Tempakka.Logistiikkasymposiumin järjestäminenopetti meille tulevinalogistiikkoina tärkeitä asioita,joita tulevaisuuden työtehtävissämeidän tulee huomioida. Näinlaaja-alainen tuntemus lieneehyvä valttikortti tulevaisuudessatyötä etsiessä. Luokkamme suo-riutui projektista erinomaisesti japaikalla oli kuuntelijoitakin sadanhengen paremmalla puolella. Raumaon sittenkin ihan OK-paikka.Teksti Ville KokkinenKuva Jukka SalomaaSatakunnan ammattikorkeakoulun Rauman tekniikanja merenkulun insinööriopiskelijoidenjärjestämä Logistiikkasymposium oli suunnattuliikennöitsijöille, kuntapäättäjille, liikennesuunnittelijoille,autokauppiaille, medialle sekä kaikillemuille asiasta kiinnostuneille. Logistikot on helppolöytää kuvasta.

16Juuret PorissaProfessori PoristaKoulukiusaamisen torjunnan eturivissä”Hän on arvostetuin suomalainen koulukiusaamisen asiantuntija, joka on tutkinut kiusaamistanimenomaan ryhmäilmiönä.” Näin perusteli Suomen Psykologiliitto, kun se vuonna2009 antoi vuosittaisen tunnustuksensa alalla menestyneelle. Palkituksi tuli professoriChristina Salmivalli.Porilaistytön tie on ollut pitkäAlahangan ala-asteelta, Isosannanja Pohjois-Porin koulujen kauttasilloiseen Riihikedon lukioon japsykologiopintoihin.Tie on ollut menestyksellinen.Kun maan suurin sanomalehti(HS 150409) arvioi Christina Salmivallin”voivan muuttaa maailmaa”ja perustelee mielipidettäänkomealla listalla, näyttöjä täytyyolla: ”Hän on psykologian professori,alan tutkijakoulun johtaja jakoulukiusaamisen kansainvälinenhuippuasiantuntija.”Suomi ei erotuKoulukiusaaminen vaikuttaa varsinahdistavalta aiheelta, kunmaallikko seuraa aiheesta käytävääkeskustelua. Christina Salmivallihaluaa rauhoittaa suomalaistendebattia, kiusaamisenmäärässä olemme Euroopan maidenkeskinäisessä vertailussa keskivaiheilla.Salmivallin tie nykyisiin tehtäviinei kätke suuria salaisuuksia. Hänpäätyi tekemään gradunsa koulukiusaamisesta.Tuleva professori jajuuri valmistuneet opiskelutoveritjoutuivat tunnustamaan 1990-lu-vun laman runteleman maan tosiasiat;koko joukko hajaantui käytännöntöihin eri puolille maata.Porilaisen tie vei Iisalmeen, varsinoudon murteen pariin.– En ollut silloin aivan varma,mikä on linjani: yliopisto vai käytännöntyö, sanoo Christina Salmivalli.Yliopisto vei, suomalaisen koulunkannalta hyvä niin. Muun ohellasyntyi KiVa Koulu, tuhannestipalkittu kiusaamisen torjunnanohjelma. Mukana on jo 2 260 suomalaistakoulua! Koulukiusaamistaon varmasti yritetty ennenkintorjua Suomessa, mutta ei tällaisellateholla.KiVa Kouluvalloittaa maailmaaEi tehnyt Christina Salmivalli turhaangraduaan koulukiusaamisesta.Hän kollegoidensa kanssa ryhtyirakentamaan vastaoperaatiotakiusaamiselle, KiVaa Koulua.– Se on ollut ainutlaatuista maailmassa.Poliittiset päättäjätkinhoksasivat asian, saimme jopa resurssejatoteuttaa suunnitelmiamme,kertoo Salmivalli.Kiusaaminen eihätäilemällä lopu– Yksi ohjelma ei poista kaikkiaongelmia, sanoo Christina Salmivallisuoraan ja selvästi. Hänellä japarillakymmenellä KiVassa töitäpaiskineella ei ole ollut harhaluuloja.Palkintojen ja kiitosten vastapainonaon ollut median ja myösoppilaiden vanhempien hätäisetodotukset.Nykymaailmaa kuvannee se, ettäKiVa oli vasta aloittamassa, kuntuomioita jo tuli.– Emme me pysty tekemään ihmeitä,tämä on kovaa ja pitkäjänteistätyötä. Mutta uskommelujasti, että KiVan vaikutus alkaanäkyä.Kiusaamisen piirteet ovat ilmeisestikaikille tuttuja, myös aikuistenmaailmassa. Kiusaaminenon suullista, sanallista, naurunalaiseksitekemistä, eristämistä…Konstit ovat monet. ChristinaSalmivalli ei näe, että nettikiusaaminentai kännykän käyttö olisivattässä ilmiössä keskeisiä – ainakaanvielä. Eikä kiusaaminen usein –onneksi, ole myöskään fyysistäväkivaltaa. Sitäkin se saattaa olla.Christina Salmivalli törmää Porissa käydessään usein tuttuihin. Erityisesti ilahdutti, ettänelivuotiasta Christinaa hoitanut kerhotäti tuli kuuntelemaan professorin pitämää Satakunnanammattikorkeakoulun maaliskuista Perjantain Huiput -luentoa.”Salmivalli on syventänytkoulukiusaamisen käsitettäTiedonjulkistamisen valtionpalkinnon perustelu, 2004– Rehellisesti sanoen, emme uskoneetmenestyvämme. Pelkäsimme,että opettajat eivät otakäyttöönsä ulkoapäin annettua,valmiiksi tehtyä materiaalia. Kävikuitenkin päinvastoin.Opettajat vierastivat kiusaamiskeskusteluja.He ovat saaneet tuekseentutkittua aineistoa. Ensi askeloli vertailla 117 KiVa Kouluasamaan määrään vertailukouluja.Mitä sitten tehtiin? Tuotettiin kokonaisuuksiaoppitunneille, repertoaarissaDVD:t, tietotekniikka,tietokonepelit.– KiVassa opettaja on päässyt kokeilemaankiusaamisen ehkäisyä.– Itselläni on kolmas- ja kuudesluokkalaisetlapset. He tuovatminulle tutkijan perspektiivistäpoikkeavan suhteen kouluun.Pori ja Noormarkku,hevosia ja futistaPorista ja Noormarkusta on sanotturunsaan vuoden ajan, paljon;tuntuu, että kaikki. Niin lämpimästien ole kuitenkaan kuullutkenenkään puhuvan Noormarkustakuin Christina Salmivalli.– Olin siellä usein ratsastusleireillä.Hevoset, kaverit ja se hienoalue – kaikki ne nostivat tunteetpinnalle. Viimeisenä leiripäivänäitkimme, vollotimme, myöntäähän.– Ajoimme usein kaverini kanssapolkupyörillä Ruosniementietätalleille. Kun ylitimme kuntien välisenrajan, hurrasimme usein ”nytollaan Noormarkussa”.Tinkaamatta hän sanoo myösmielipiteensä Porista.– Minulla ei ollut kiire pois täältä.Hieno kaupunki. Nykyään ”palaan”tänne usein, koska 12-vuotiastyttäreni vaatii muistelemaan,millaista minulla oli hänen ikäisenään.Juuri Pohjois-Amerikasta palannut,ja juuri samasta maanosastatulleita vieraita emännöinytChristina Salmivalli on valinnutkiireiden keskelle persoonallisenharrastuksen. Hän sanoo pelaavansa”tätijalkapalloa”.– Harjoittelemme kerran viikossaja osallistumme harrastussarjaan.Olemme naisporukka hyvinerilaisilta elämän alueilta. Hienotapa, hieno porukka päästä irtityöelämän asioista, naurahtaaChristina Salmivalli.Kuka sanoikaan, että tieteenharjoittajatovat rajoittuneita?Teksti Tapio FuruholmKuvat Heli Koskelahttp://www.kivakoulu.fi/

2 • 2010Luovan toiminnan ihanneyhtälöKulttuuriharrastuksesta työtä17Teksti ja kuvat Jan-Kristian KiviTyön ja harrastuksen yhteensovittaminen on harvoin mahdollista. Porissa yhtälö on täyttätotta. KUHA-projektissa kulttuurin harrastajille tarjotaan räätälöity paketti koulutusta jatyötä.Helmikuun alussa käynnistynytKUHA eli Kulttuuriharrastusvahvuutena työelämässä –hankeon suunnattu esittävää kulttuuriaharrastaville työttömille.Kaupungin työllisyysyksikön hallinnoimanprojektin tavoitteenaon tehostaa kulttuuriharrastustenhyödyntämistä koulutus- jaurapolkujen suunnittelussa sekäluoda osallistujille esiintymistilaisuuksiaja muita työtehtäviäkaupungin eri hallintokuntiin taiyhdistyksiin.– Hanke on lähtenyt hyvin käyntiin.Erityisesti musiikki näyttääkiinnostavan, mutta toki myösmuut kulttuuriharrastustaustanomaavat voivat tiedustella mahdollisuuksistalähteä toimintaanmukaan, kertoo projektinvetäjäJuha Kuusisto.Teoriaa koulutuksessaProjektissa osallistujille tarjotaanmonipuolista koulutusta kutenkeikkamyyntiä, osuuskuntatoimintaa,osaamisen tuotteistamistaja markkinointia sekä musiikkiopetustaja bändivalmennusta.– Koulutus pyritään räätälöimäänosallistujien tarpeiden mukaan.Opetusta on toivottu esimerkiksisanoitusten tekemisestä ja studiotyöskentelystä.Tähän pyyntöönmeidän on helppo vastata käyttämälläopetuksessa hyväksi porilaistenmusiikintekijöiden laajaakokemusta ja tietotaitoa, Kuusistototeaa.Hankkeen kouluttajina toimivatedustajat kulttuuriyhdistyksistäja –osuuskunnista sekä yrityksistä.Ammatillista koulutusta antavatopettajat kulttuuritoimesta jaPalmgren-konservatoriosta.Koulutus toteutetaan workshopeissa,luennoilla ja seminaareissa.Opetuspaikkoina käytetäänkulttuuriasiainkeskuksen ja vapaa-aikavirastontiloja.Käytäntöä töissäHankkeen työtehtävät koostuvatkoulutuksissa harjoiteltujen esitystenesittämisenä päiväkodeissa,vanhainkodeissa, kouluissa ja erilaisissatapahtumissa.– Osallistujat ovat olleet oikeintyytyväisiä päästessään heti käytännössähyödyntämään oppejaanja osaamistaan, kertoo Juha Kuusistokeikkailusta tulleesta palautteesta.Kuusiston mukaan tulevana kesänätyötahti kiihtyy entisestään.– Haluamme kantaa oman kortemmekekoon näkymällä ja kuulumallaPorin tapahtumakesässäniin kaduilla, puistoissa kuin mukiloissakin.Projektin tavoitteena on myös tarjotaosallistujille työtehtäviä Porinkesätapahtumien järjestäjäorganisaatioissakuten Pori Jazzissa jaPori Folkissa.Bänditreenit kulttuuriasiainkeskuksessaRisto Kuparin (oikealla) johdolla.KUHA-orkesteri keikalla. Kuntohumpat nuorisotalolla sai väenliikkeelle ja laittamaan jalalla koreasti.KulturBro– suomalais-ruotsalaista kulttuuriyhteistyötäSatakunnan Museon KulturBro-projektin lähtökohtana on Suomen ja Ruotsin yli 600-vuotinenyhteinen historia. Tavoitteena on tuoda esiin maiden yhteistä kulttuuriperintöä ja kehittäämuseoiden pedagogista toimintaa.KulturBro• Pääyhteistyökumppani:Murberget, LänsmuseetVästernorrland• Muita yhteistyökumppaneita:Pohjanmaan museo(Vaasa), K.H. Renlundinmuseo (Kokkola), Sundsvallinmuseo, Turun yliopistonKulttuurituotannonja maisemantutkimuksenkoulutusohjelma, Mittuniversitetetsekä paikallismuseot,kulttuurilaitokset jamaakunta-arkistot• Kesto: 2.4.2009–30.4.2012• Rahoittajat: EuroopanAluekehitysrahasto/Botnia-Atlantica-ohjelma,Pohjanmaan liitto, Murberget,Satakunnan Museo,Landstinget Västernorrlandja Härnösandin kunta• Budjetti: 520 000 euroa.Yhteistyökumppanina projektissaon Murberget, Länsmuseet Västenorrland,joka sijaitsee HärnösandissaRuotsissa lähellä Sundsvallia.Murberget on maakunnallinenmuseo kuten Satakunnan Museokin,ja Härnösandin ja Porinhistoriasta löytyy paljon yhtäläisyyksiä.Juhana-herttua perustimolemmat kaupungit 1500-luvullajokisuistoon meren rannalle, jamolemmat olivat sahateollisuuskaupunkeja1800-luvulla.Satakunta ja Länsi-Norlanti tutuiksiProjektin tarkoituksena on kertoaSatakunnan ja Länsi-Norlanninasukkaille suomalaisten ja ruotsalaistenyhteisistä juurista. Selvitämme,minkälaiset linkit ovatyhdistäneet maakuntiamme sekäPoria ja Härnösandia menneinäaikoina. Suunnitteilla on yhteinennäyttely, joka esittelee maakuntientärkeimpiä esihistoriallisia jahistoriallisia kohteita kivikaudeltaaina 1800-luvulle asti. Näyttelyssäkerrotaan, miten ihmisetovat näillä alueilla eläneet ja mitenmaisema on aikojen saatossamuuttunut.Tulossa on myös Satakunnan Museonoma valokuvanäyttely, jossaon esillä Voitto Niemelän Poristaottamia valokuvia. Kuvat kertovatelämästä Porissa 1960–1970-luvuilla.Näyttelyä täydennetäänMurbergetin kokoelmista GeorgHedbergin kuvilla, jotka puolestaanesittelevät Bollstan sahakylänasukkaiden arkea ja juhlaa1950–1960-luvuilla. Molemmatnäyttelyt tarjoavat kävijöille hyvänTeksti Anu TuominenKuva Björn Grankvistmahdollisuuden vertailla, millaistaelämä on aikoinaan ollut Pohjanlahdenmolemmin puolin.Museodraamaa ja nukketeatteriaKulturBron kaltaisessa yhteistyöprojektissahedelmällisintä onkumppanimuseon toimintaan tutustuminenja kokemusten vaihtaminen.Sekä Satakunnan Museollaettä Murbergetillä on omat vahvatosaamisalueensa, joista toinen voiottaa oppia.Murbergetillä on esimerkiksi paljonkokemusta draaman keinointoteutetuista historiallisista aikamatkoista,jotka on suunnattu lapsille.Museodraamaa on tarkoituskokeilla myös Porissa Rosenlewinmuseossa tämän syksyn aikana.Satakunnan Museossa puolestaanon hyödynnetty menestyksekkäästinukketeatteria museopedagogiikankeinona. Murbergetinmuseoväki on ollut erittäin innostunutnukketeatterista, ja tänä syksynäviedäänkin Porin historiastakertova Sigrid ja posliininukke-esitys Ruotsiin sekä suunnitellaanyhteistuotantona kokonaanuusi nukketeatteriesitys liittyenPorin ja Härnösandin historiaan.Yhteistyö Murbergetin kanssaon tähän mennessä sujunut erinomaisestija vierailuja on tehtypuolin ja toisin. Seuraavaksi tapaammeruotsalaiset jälleen huhtikuunviimeisellä viikolla, jolloinhe saapuvat viikon mittaiselle visiitillePoriin. Hoppas att samarbetetflyter kanonbra också i fortsättningen!Vierailu Murbergetin museoon elokuussa 2009. Kuva on otettu ulkomuseoalueen torilla, ja taustalla näkyy Härnösandinvanha raatihuone. Vasemmalta: Murbergetin museonjohtaja Bengt Edgren, museonjohtaja Juhani Ruohonen,projektikoordinaattori Anu Tuominen, museolehtori Carita Tulkki, aluekehityssuunnittelija Tuula Telin Satakuntaliitostaja muinaistutkija Paulin Norgren Murbergetistä.

18Henkilökunnan harrastuksiaKengät vaihdetaan, kellohelma heilahtaaYksi varmoista kesän merkeistäon kesälavojen aukeamiset vappuna.Lavatanssi on suomalainentapa viihtyä ja harrastaa sosiaalistakanssakäymistä. Tanssijoita löytyyvasta-alkajista kilpatanssijoihin.Iloisen tanssitunnelman ja lavojenkesäisen tuoksun jokainen voi joaistia mielessään.Tiina Oksa, Raila Nurminen ja kenkien vaihto. Pito ja luisto kunnossa.Innokkaina kesälavoille pääsyäodottelevat Porin Palveluliikelaitoksestapalveluesimies RailaNurminen sekä Perusturvakeskuksestaperushoitaja Tiina Oksa.Lavatansseja naiset ovat harrastaneetjo vuosia ja monet tanssilavatympäri Suomea ovat tulleet heilletutuiksi vuosien varrelta.Tanssiharrastukseen löytyy moniasyitä, ensimmäisenä ”hyvä liikuntamuoto”.Muutama tunti tanssia,niin olo on mahtava ja jalat ovattosi kipeät.– Korkokengistä en kuitenkaanluovu, naureskelee Oksa.– Tanssipaikoilla tapaa uusia ihmisiäja oppii erilaisia tanssilajeja,lisää Nurminen.Tuttu ja turvallinenYleensä naiset kulkevat omilla autoillaan.– Voi mennä ja lähteä omia aikojaaneikä ole riippuvainen kenestäkään,kommentoi Nurminen.Tanssipaikan valinnan ratkaisevatehdottomasti esiintyjät, joten kilometrejäkertyy auton mittariin.Talvikelit osittain rajoittavat matkanpituutta, mutta kesällä ei olehuolen häivää.Oksa muistelee lämpimiä kesäöitäajaessaan kesälavoilta kotiin auringonnoustessa:– Hieno fiilis, hän kuittaa.Tietysti tutut tanssilavat ja kaveritvaikuttavat paikan valintaan.Tanssilippujen hinnat nousivateurojen myötä, joten sitä haluaamyös rahoilleen vastinetta.Viihdyttäjiä jokaiseenmakuunEsiintyjistä riippuen tanssijoidenikä vaihtelee parikymppisestäeläkeikään. Tiina Oksan suosikkiesiintyjiäovat Finlanders, TomiMarkkola ja Markku Aro. RailaNurmisen listaa täydentävät T.T.Purontaka, Myrskytuuli ja FBIBeat.– On mahtavaa nähdä ja kuullalivenä Suomen parhaita huippuyhtyeitäja -solisteja, Nurminenkertoo innostuneena.Valinnan vapausNiin monta kuin on tanssijaa, ontyyliäkin. Nykyisin lavojen tanssiohjelmistoonkuuluvat perinteistenlavatanssien lisäksi rock`nswing -tanssit eli kädenalitanssit.Suosituimmat ovat jive, fusku jaRuotsista viime vuosina Suomeenrantautunut bugg. Näiden lisäksitanssitaan myös latinalaistanssejavauhdikkaasta sambasta tunnelmalliseenrumbaan ja kaikkea siltäväliltä. Nurmisen suosikkitanssilajeistamainittakoon hidas valssija tango, Oksa puolestaan nauttiifuskun ja buggan erilaisista tanssikuvioista.Kulttuurikato– Kesä on vuoden parasta lavatanssiaikaa,kertoo laulaja T.T.Purontaka, joka on viihdyttänytsuomalaista tanssiyleisöä monipuolisellaiskelmämusiikilla vuodesta1977 lähtien.Lavatanssikulttuurin hiipuminenon tapahtunut hiljalleen taantumanaikana. Maaseudut tyhjenevätja ikäluokat vanhenevat. Suurethuvikeskukset ovat jättäneetjalkoihinsa pienet maalaislavat.Tänä päivänä tanssilavoilla kävijätovat tanssinharrastajia, satunnaisiaohikulkijoita ei juuri näy.– Tulevaisuuden näkymä on vakava,mutta vakaa, pohtii Purontaka.Tanssimisen ilo paistaa naistenkasvoilta ja kiire on jo tangonpyörteisiin.Teksti ja kuva Piia HellstenSatakunta valmistautuu UNICEF-kumppanuusvuoteenSatakunta on UNICEF–maakunta 2011. Hyvän tahdon teemavuodenmaakunnallinen tavoite on lisätä maakunnan yhteishenkeäja koulujen kansainvälisyyskasvatusta. Avustuskohdeon Afrikan kouluprojekti ja keräystavoite 1,50 euroaasukasta kohti.Satakuntaliitto ja Suomen UNI-CEF ovat sopineet kumppanuusyhteistyöstävuonna 2011.Kumppanuus on UNICEFin toimintatapa,jolla lasten oikeudettehdään tutuiksi vuorovuosina erikaupungeissa ja maakunnissa.Kumppanuusvuosi tuottaa myöskonkreettista apua UNICEFin ohjelmienrahoittamiseksi. Vuodenonnistuessa koko maakunnan, senyritysten ja toimijoiden kansainvälinenja lapsimyönteinen imagovahvistuu. Lisäksi maakuntasaavuttaa arvokasta myönteistäjulkisuutta kotimaassa ja kansainvälisesti.Apua Afrikan kouluilleAiempina vuosina Suomen kumppanikaupungitja maakunnat ovatasettaneet yleisimmin tavoitteeksieuron asukasta kohti ja ylittäneettavoitteensa. Muun muassa Tamperekeräsi kaksi vuotta sitten reilupuoli miljoonaa euroa.Satakunnassa päätettiin nostaatavoite asteen haastavammaksi,puoleentoista euroon. Avustuskohteeksivalittiin ajankohtainenUNICEFin projekti Schools forAfrica. Koulutus todettiin Satakunnalleluontevaksi kohteeksi.Lisäksi avun kohdistaminen yhdenmaan sijasta kokonaiseenmaanosaan sopii maakuntakumppanuudellehyvin.Kunnat mukaan hyväntahdon vuoteenSatakunnassa teemavuoden toteutustaohjaa johtoryhmä, jota vetäämaakuntajohtaja Pertti Rajala.Jäseninä ovat Suomen UNICE-Fin ja Porin paikallisyhdistyksenedustuksen lisäksi suurimpienkaupunkien johtajat. Porin kaupunginjohtajaAino-Maija Luukkonen,Rauman kaupunginjohtajaArno Miettinen, Kankaanpäänkaupunginjohtaja Paavo Karttunenja Huittisten kaupunginjohtajaJyrki Peltomaa ovat ottaneetteemavuoden ilolla vastaan ja toivovatmyös muiden maakunnankuntien innostuvan asiasta.Keskeiseen asemaan nousevatkoulut kansainvälisyyskasvatuksenosalta. Myös vapaa-aika- januorisotoimi voi ottaa UNICEFulottuvuudenmukaan tapahtumiinsa.Kunnat voivat suosia teemavuodenaikana antamissaan lahjoissaja muistamisissa UNICEFin pehmeitäpaketteja. Toki teemavuosikannattaa nostaa esiin myöskunnan kotisivuilla ja esimerkiksimatkailuesitteissä imagotekijänä.Oma logo, kummeja jayhteistyökumppaneitaMaakuntakumppanuusvuodelleon tulossa oma maakuntalogo,jota hyödynnetään viestinnässä,tuotteissa, tapahtuma- ja yritysyhteistyössä.UNICEF-maakuntavuodelle muodostetaanmyös kummiryhmä,jossa on mukana tunnettuja satakuntalaisia.Kummit edistävät teemavuottaomilla elämänaloillaanja sitoutuvat olemaan mukana vähintäänyhdessä UNICEF-vuodentapahtumassa tai projektissa.Maakunnan toimijoiden toivotaanliittävän tapahtumiinsaUNICEF-ulottuvuuden. Ideoitaja vinkkejä erilaisten tempaustenjärjestämiseen saa vaikka kuluvanvuoden UNICEF-kumppanin,Rovaniemen, verkkosivuilta. Satakunnanteemavuodellakin on jooma kotisivunsa osoitteessa www.satakunta.fi/unicef.Suomen UNICEFin pääsihteeri Pentti Kotoaro kutsui Satakunta-päivässäpitämässään juhlapuheessa satakuntalaiset mukaan yhteistyöhönvuonna 2011.Teksti Viveka LanneKuva Sami Suominen

2 • 201019Porin akateeminen wapunvietto,tervetuloa!On tullut taas se aika vuodesta,jolloin opiskelijat juhlivat akateemistavappua. Kuten muissakinyliopistokaupungeissa, myös Porissaopiskelijat näkyvät kokonaisenviikon ajan haalareissaanympäri kaupunkia sähläämässävapputapahtumissa.Vappu aloitetaan jo sunnuntaina25. huhtikuuta sitsaamalla elilaulamalla juomalauluja viidakkotunnelmissa.Myöhemmin luvassaon Wamazing Race -rastikierrosta,Pointer-päivää, soutukilpailuja,Wapprobaturia ja Yyteripäivää.Yyteripäivä vietetään yhdessäSammakon ja Podian kanssa.Yleisö tervetullutmukaan juhlintaanYleisölle avoimia vapputapahtumiaovat vappuaaton kulkue ja karhunlakitussekä vapunpäivän sillisja kaste. Kaikki ovat tervetulleitaseuraamaan myös soutukilpailujakeskiviikkona 28. huhtikuuta,jolloin Yliopistokeskuksen, Satakunnanammattikorkeakoulun jaDiakonia-ammattikorkeakoulunjoukkueet kilpailevat keskenäänKokemäenjoen herruudesta. Soudutalkavat kello 17.Vappuaaton kulkueeseen opiskelijatlähtevät Etelärannasta kello16.15. Kulkueessa ovat mukanaPointer ry:n lisäksi Sammakkoja Podia. Rannasta matka jatkuuRaatihuoneenpuistoon, jossa tilaisuudenaloittaa Ylioppilaskuorokello 17.30. Pointer ry:npuheenjohtaja Jari Palosaarenpuheen jälkeen karhupatsas pestäänvedellä ja samppanjalla. Yliopistokeskuksenjohtaja HarriPeltoniemen puheen jälkeen karhulakitetaan ja yleisö saa painaapäähän oman ylioppilas- tai teekkarilakkinsa.Sillejä, makkaraaja kasteVapunpäivän perinteinen silliaamiainenjaetaan Raatihuoneenpuistossakello 10 alkaen.Sammakko jakaa tilaisuudessa satakuntamakkaraa.Kello 13 alkaateekkarien, ensimmäisen vuodenopiskelijoiden ja vähän muidenkinkaste Kokemäenjokeen Etelärannassa.Opiskelijat toivottavat yleisönrunsaslukuisesti tervetulleeksiseuraamaan akateemisen wapuntapahtumia. Tapahtumat ovat ilmaisiaja täynnä vipinää ja vilskettä.Tehdään Porista näkyvästiopiskelijakaupunki!• Podia = Diakonia-ammattikorkeakoulun Porintoimipaikan opiskelijayhdistys Podia ry.• Pointer = Porin Ylioppilasyhdistys POINTER ry,Porin yliopistokeskus• Sammakko = Satakunnan ammattikorkeakoulunopiskelijakunta SAMMAKKOTeksti Lilli Sihvonen, Kuva PointerIloinen opiskelijakulkue on nähtävissä tänäkin vuonna Porin keskustassa vappuaattona.Yhdessä opiskelijoiden kanssa syntyi hienoPortugali-näyttelyRosenlew-museossa on meneilläänportugalilaista viiniteollisuuttaesittelevä näyttely Port – ViiniPortugalista. Näyttely esitteleeportviinin historiaa, portviiniteollisuuttaja viinin valmistusprosessiakuvin ja videoin elävöitettynä.Idea portviiniaiheisen näyttelyntekemiseen syntyi kansainvälisenopiskelijaryhmän ehdotuksesta.Kahdesta kilpailevasta aiheesta– portviini ja sardiinit – Rosenlew-museonintendentti JohannaJakomaa valikoi portviinin. Aiheenpohjalta Turun yliopistonKulttuurituotannon ja maisemantutkimuksenkoulutusohjelmanopiskelijat suunnittelivat näyttelynsisällön ja ulkonäön.Osalle opiskelijoista näyttelyt sekäniihin liittyvät asiat olivat jo entuudestaantuttuja ja osalle täysinuutta.– Nyt näyttelyn valmistuttua kukaanei voi sanoa, ettei tietäisimitä kaikkea näyttelyn kokoaminenvaatii ja mitä se antaa, toteaaopiskelija Anu Virtanen. Näyttelynrakentaminen on ennen kaikkeatiimityötä.Rosenlew-museon henkilökuntaavusti ja ohjasi opiskelijoita. Näyttelyesineidenhankkiminen tuottipäänvaivaa niin opiskelijoille kuinmuseoväellekin. Sitkeiden yritystenjälkeen löytyi sopiva yhteistyökumppaniMuseu do Dourosta,josta pääosa näyttelyn esineistäon lainassa.Port– Viini Portugalista26.3. – 5.9.2010.Rosenlew-museo,Kuninkaanlahdenkatu 14(Aittaluoto).Avoinna ti-su kello 11 – 17.Teksti Merja NummiKuva Pentti PereOpiskelijoiden suunnitelman pohjalta museossa rakennettiin upeasisäpaviljonki luomaan portugalilaista tunnelmaa.Tiistaina 27.4.kello 14–16portugalilaisia tunnelmiaTurun yliopiston opiskelijoidenjohdolla.Portviini on väkevä valkoinentai punainen viini, jokaon tehty eri rypälelajikkeistaDouro-joen laaksossa Pohjois-Portugalissa. Nimen käyttö onsuojattu EU-säädöksin. Makeaaportviiniä pidetään perinteisestijälkiruokaviininä jaseurustelujuomana.Lauantaina 22.5.kello 15–20laajasti Portugalin kulttuuriaesittävä Arte Fascinante-tapahtuma, järjestää Euromachs-verkostonja Turunyliopiston opiskelijat.Tapahtumiin on vapaa pääsy.Porin kaupungin henkilöstölehtiIlmestymispäivä: 22.4.2010Lehti löytyy netistä: www.pori.fiKarhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi 10.6.Aineistot seuraavaan lehteen 20.5. mennessä.Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön:pirjo-liisa.hautamaki@pori.fi.Karhunpalveluksen toimituksen osoite:karhunpalvelus@pori.fiTaitto:Heli Koskela, hallintopalvelutPainopaikka: Allatum Oy,PoriPäätoimittajaToimitusneuvoston puheenjohtajaToimitussihteeriTapio Furuholm hallintokeskusHelena Metsälä henkilöstöpalvelutUlla Keskinen hallintokeskusToimitusneuvosto:Piia Hellsten, porin palveluliikelaitos, Sari Kahri, satakunnan ammattikorkeakoulu, Jan-Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Kohtamäki, koulutusvirasto, Ulla Kudjoi, ympäristövirasto,Sirpa Mannila, porin vesi, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Outi Vainikka-Majuri, tekninen palvelukeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirasto.Kannen kuvaMatti Sillanpää, PoriPorin nimikkolintu mustavaris(Corvus frugilegus)lennättää kevään äänekkäästikaupunkiin.Raatihuoneenpuisto,maaliskuu 2010.

20FramillaKoulunkäyntiavustajat Timo Salsoila ja Ulla-Maija Palmroth:”Onnistumisen hetket palkitsevat työssä”Porin kouluissa ahertaa tällä hetkellä yhteensä 124 koulunkäyntiavustajaa. Ala on hyvin naisvoittoinen, sillä vain kahdeksan heistä onmiehiä. Pääsemme nyt tutustumaan koulunkäyntiavustajien työhön sekä mies- että naisnäkökulmasta.Joustavuutta, luovuuttaTyöntäyteiset seitsemän vuottaAhlaisten koulussa ovat osoittaneetTimo Salsoilalle, että hänentyössään sattuu aina jotain yllättävää.Siksi tärkeimmät työkalutkoulunkäyntiavustajalle ovat joustavuus,luovuus ja pitkä pinna.Salsoilaa työn yllätyksellisyys eikuitenkaan haittaa, sillä hän pitäävaihtelevuutta työnsä parhaanapuolena.– Jokainen työpäiväni on erilainen,sillä olen aina siellä missämilloinkin tarvitaan.Ennen koulunkäyntiavustajanammattia Salsoila suoritti sähköalanperustutkinnon, mutta ei oletehnyt alan töitä päivääkään. Tulevaisuudessakaanpaluu vanhallealalle ei tule kysymykseen, sillähän kertoo olevansa erittäin tyytyväinennykyiseen uravalintaansa.– En vaihtaisi päivääkään pois.Voin lämpimästi suositella koulunkäyntiavustajantyötä kaikille,jotka tykkäävät työskennellä lastenkanssa. Tässä näkee laidastalaitaan kaikenlaista.Hän itse suoritti koulunkäyntiavustajanperustutkinnon kaksivuotta kestäneellä oppisopimuskoulutuksella.Määräaikaistentyösopimusten jälkeen vakituinentyösuhde solmittiin kolme vuottasitten.– Alun perin tulin Ahlaisten kouluunhenkilökohtaiseksi avustajaksi.Kun oppilas siirtyi yläasteelle,minä jäin tänne töihin, Salsoilakertoo päätymisestään nykyiseenkouluunsa, jossa hän on työskennellytkoko koulunkäyntiavustajauransaajan.Mukavat muistottuovat hymyn huulilleTärkeäksi asiaksi työssään Salsoilanostaa erilaisten ihmisten kanssatoimeen tulemisen, sillä kahtasamanlaista lasta ei ole. Erilaistenihmisten kanssa työskentely onrikkaus, josta hänelle on jäänytuseita hyviä muistoja. ErityisestiSalsoilan mieleen on jäänyt tapaus,joka yhä edelleen nostattaa hymynhänen huulilleen.– Oppilas oli siirtymässä yläasteelle.En ollut koskaan aiemmin tavannuthänen sukulaisiaan, muttakuudennen luokan kevätjuhlaantyttö tuli mummonsa kanssa.Tämä halusi minut yhteiskuvaan,jotta voisi kehystää kuvan seinälle,koska oli kuullut minusta niin paljonhyvää, Salsoila muistelee.Timo Salsoila• 35-vuotias• koulunkäyntiavustajana Ahlaisten koulussa• perheeseen kuuluvat vaimo ja neljä tyttöä• urheilee ja käy kuntosalilla omaksi ilokseen– Silloin tuli tunne, että olen ainakinjotain tehnyt työssäni oikein.Tapausta on kiva muistella erityisestisilloin kun työssä tulee vastoinkäymisiä.Työ lasten kanssa onkin Salsoilanmukaan haastavaa mutta myöshyvin palkitsevaa.– Se kun oppilas on oppinut asian,tuo hyvän fiiliksen, jota on vaikeaedes kuvailla. Onnistumisen hetkion yhteinen ilon aihe, jota on kivamuistella oppilaan kanssa yhdessäjälkikäteenkin.– En osaa enää kuvitella itseäni tekemässätoimistotöitä kahdeksasta neljään,työstään koulunkäyntiavustajana nauttivaTimo Salsoila kertoo.Teksti Maiju Wallenius jaEmma SuominenKuvat Emma SuominenLämmintä palautettaKymmenen vuotta koulunkäyntiavustajanatyöskennellyt Ulla-Maija Palmroth on saanut paljonhyvää palautetta siitä, että hän onomalla alallaan. Erityisen iloinenPalmroth on siitä, että lapset pitäväthänestä.– Lapset ovat niin aitoja ja he kertovattotuudenmukaisesti mielipiteensä.Siksi heidän positiivisetsanomisensa ja halauksensa lämmittävätmieltä erityisesti.Hyvälle tuulelle Palmroth tuleemyös nähdessään lasten onnistumisia.– On aina hienoa, kun lapsi huomaaoppivansa, Vähärauman koulussatyöskentelevä Palmroth kertoohymyssä suin.Lisää arvostustavaativalle työlleTyössään Palmroth neuvoo toisinaanlapsia matematiikan tehtävissä,toisinaan taas auttaapuukäsitöissä. Myös kieliopinnotkuuluvat olennaisena osana hänentyönkuvaansa. Palmroth kuitenkinkertoo työhönsä kuuluvanpaljon muutakin kuin luokassaopastusta.– Solmin tarvittaessa vaikka kengännauhatja avaan jumittuneetvetoketjut, hän kuvailee.Haastavuutta hänen työhönsä tuovaterityisesti vilkkaat lapset.– On haastavaa saada heidät pysähtymäänja pitää heidän mielenkiintonsayllä. Hyvä yhteistyöopettajien kanssa auttaa jaksamaan.Palmrothilla ei ole työstään negatiivistasanottavaa. Hänen mieltäänkuitenkin kaihertaa se, etteikoulunkäyntiavustajia aina arvostetatarpeeksi.– Usein koulunkäyntiavustajatovat ”vain” avustajia. Ammattikuntaatulisi nostaa korkeammalle,sillä teemme arvokasta työtäopettajien rinnalla, Palmrothmuistuttaa.Ulla-Maija Palmroth• 55-vuotias• koulunkäyntiavustajanaVähärauman koulussa• perheessä viisi aikuistalasta• harrastaa pyöräilyä jatanssimista• opiskelee lähihoitajaksi– Eniten minua työllistävät kolmannenluokan englannin tunnit. Siinä vaiheessaoppilaat aloittavat englannin opinnot jakaikki on vielä vähän hakusessa, Ulla-MaijaPalmroth juttelee englannin sanakokeitatarkistaessaan.