16Juuret PorissaProfessori PoristaKoulukiusaamisen torjunnan eturivissä”Hän on arvostetuin suomalainen koulukiusaamisen asiantuntija, joka on tutkinut kiusaamistanimenomaan ryhmäilmiönä.” Näin perusteli Suomen Psykologiliitto, kun se vuonna<strong>20</strong>09 antoi vuosittaisen tunnustuksensa alalla menestyneelle. Palkituksi tuli professoriChristina Salmivalli.Porilaistytön tie on ollut pitkäAlahangan ala-asteelta, Isosannanja Pohjois-<strong>Porin</strong> koulujen kauttasilloiseen Riihikedon lukioon japsykologiopintoihin.Tie on ollut menestyksellinen.Kun maan suurin sanomalehti(HS 150409) arvioi Christina Salmivallin”voivan muuttaa maailmaa”ja perustelee mielipidettäänkomealla listalla, näyttöjä täytyyolla: ”Hän on psykologian professori,alan tutkijakoulun johtaja jakoulukiusaamisen kansainvälinenhuippuasiantuntija.”Suomi ei erotuKoulukiusaaminen vaikuttaa varsinahdistavalta aiheelta, kunmaallikko seuraa aiheesta käytävääkeskustelua. Christina Salmivallihaluaa rauhoittaa suomalaistendebattia, kiusaamisenmäärässä olemme Euroopan maidenkeskinäisessä vertailussa keskivaiheilla.Salmivallin tie nykyisiin tehtäviinei kätke suuria salaisuuksia. Hänpäätyi tekemään gradunsa koulukiusaamisesta.Tuleva professori jajuuri valmistuneet opiskelutoveritjoutuivat tunnustamaan 1990-lu-vun laman runteleman maan tosiasiat;koko joukko hajaantui käytännöntöihin eri puolille maata.Porilaisen tie vei Iisalmeen, varsinoudon murteen pariin.– En ollut silloin aivan varma,mikä on linjani: yliopisto vai käytännöntyö, sanoo Christina Salmivalli.Yliopisto vei, suomalaisen koulunkannalta hyvä niin. Muun ohellasyntyi KiVa Koulu, tuhannestipalkittu kiusaamisen torjunnanohjelma. Mukana on jo 2 260 suomalaistakoulua! Koulukiusaamistaon varmasti yritetty ennenkintorjua Suomessa, mutta ei tällaisellateholla.KiVa Kouluvalloittaa maailmaaEi tehnyt Christina Salmivalli turhaangraduaan koulukiusaamisesta.Hän kollegoidensa kanssa ryhtyirakentamaan vastaoperaatiotakiusaamiselle, KiVaa Koulua.– Se on ollut ainutlaatuista maailmassa.Poliittiset päättäjätkinhoksasivat asian, saimme jopa resurssejatoteuttaa suunnitelmiamme,kertoo Salmivalli.Kiusaaminen eihätäilemällä lopu– Yksi ohjelma ei poista kaikkiaongelmia, sanoo Christina Salmivallisuoraan ja selvästi. Hänellä japarillakymmenellä KiVassa töitäpaiskineella ei ole ollut harhaluuloja.Palkintojen ja kiitosten vastapainonaon ollut median ja myösoppilaiden vanhempien hätäisetodotukset.Nykymaailmaa kuvannee se, ettäKiVa oli vasta aloittamassa, kuntuomioita jo tuli.– Emme me pysty tekemään ihmeitä,tämä on kovaa ja pitkäjänteistätyötä. Mutta uskommelujasti, että KiVan vaikutus alkaanäkyä.Kiusaamisen piirteet ovat ilmeisestikaikille tuttuja, myös aikuistenmaailmassa. Kiusaaminenon suullista, sanallista, naurunalaiseksitekemistä, eristämistä…Konstit ovat monet. ChristinaSalmivalli ei näe, että nettikiusaaminentai kännykän käyttö olisivattässä ilmiössä keskeisiä – ainakaanvielä. Eikä kiusaaminen usein –onneksi, ole myöskään fyysistäväkivaltaa. Sitäkin se saattaa olla.Christina Salmivalli törmää Porissa käydessään usein tuttuihin. Erityisesti ilahdutti, ettänelivuotiasta Christinaa hoitanut kerhotäti tuli kuuntelemaan professorin pitämää Satakunnanammattikorkeakoulun maaliskuista Perjantain Huiput -luentoa.”Salmivalli on syventänytkoulukiusaamisen käsitettäTiedonjulkistamisen valtionpalkinnon perustelu, <strong>20</strong>04– Rehellisesti sanoen, emme uskoneetmenestyvämme. Pelkäsimme,että opettajat eivät otakäyttöönsä ulkoapäin annettua,valmiiksi tehtyä materiaalia. Kävikuitenkin päinvastoin.Opettajat vierastivat kiusaamiskeskusteluja.He ovat saaneet tuekseentutkittua aineistoa. Ensi askeloli vertailla <strong>11</strong>7 KiVa Kouluasamaan määrään vertailukouluja.Mitä sitten tehtiin? Tuotettiin kokonaisuuksiaoppitunneille, repertoaarissaDVD:t, tietotekniikka,tietokonepelit.– KiVassa opettaja on päässyt kokeilemaankiusaamisen ehkäisyä.– Itselläni on kolmas- ja kuudesluokkalaisetlapset. He tuovatminulle tutkijan perspektiivistäpoikkeavan suhteen kouluun.Pori ja Noormarkku,hevosia ja futistaPorista ja Noormarkusta on sanotturunsaan vuoden ajan, paljon;tuntuu, että kaikki. Niin lämpimästien ole kuitenkaan kuullutkenenkään puhuvan Noormarkustakuin Christina Salmivalli.– Olin siellä usein ratsastusleireillä.Hevoset, kaverit ja se hienoalue – kaikki ne nostivat tunteetpinnalle. Viimeisenä leiripäivänäitkimme, vollotimme, myöntäähän.– Ajoimme usein kaverini kanssapolkupyörillä Ruosniementietätalleille. Kun ylitimme kuntien välisenrajan, hurrasimme usein ”nytollaan Noormarkussa”.Tinkaamatta hän sanoo myösmielipiteensä Porista.– Minulla ei ollut kiire pois täältä.Hieno kaupunki. Nykyään ”palaan”tänne usein, koska 12-vuotiastyttäreni vaatii muistelemaan,millaista minulla oli hänen ikäisenään.Juuri Pohjois-Amerikasta palannut,ja juuri samasta maanosastatulleita vieraita emännöinytChristina Salmivalli on valinnutkiireiden keskelle persoonallisenharrastuksen. Hän sanoo pelaavansa”tätijalkapalloa”.– Harjoittelemme kerran viikossaja osallistumme harrastussarjaan.Olemme naisporukka hyvinerilaisilta elämän alueilta. Hienotapa, hieno porukka päästä irtityöelämän asioista, naurahtaaChristina Salmivalli.Kuka sanoikaan, että tieteenharjoittajatovat rajoittuneita?Teksti Tapio FuruholmKuvat Heli Koskelahttp://www.kivakoulu.fi/
2 <strong>•</strong> <strong><strong>20</strong><strong>10</strong></strong>Luovan toiminnan ihanneyhtälöKulttuuriharrastuksesta työtä17Teksti ja kuvat Jan-Kristian KiviTyön ja harrastuksen yhteensovittaminen on harvoin mahdollista. Porissa yhtälö on täyttätotta. KUHA-projektissa kulttuurin harrastajille tarjotaan räätälöity paketti koulutusta jatyötä.Helmikuun alussa käynnistynytKUHA eli Kulttuuriharrastusvahvuutena työelämässä –hankeon suunnattu esittävää kulttuuriaharrastaville työttömille.Kaupungin työllisyysyksikön hallinnoimanprojektin tavoitteenaon tehostaa kulttuuriharrastustenhyödyntämistä koulutus- jaurapolkujen suunnittelussa sekäluoda osallistujille esiintymistilaisuuksiaja muita työtehtäviä<strong>kaupungin</strong> eri hallintokuntiin taiyhdistyksiin.– Hanke on lähtenyt hyvin käyntiin.Erityisesti musiikki näyttääkiinnostavan, mutta toki myösmuut kulttuuriharrastustaustanomaavat voivat tiedustella mahdollisuuksistalähteä toimintaanmukaan, kertoo projektinvetäjäJuha Kuusisto.Teoriaa koulutuksessaProjektissa osallistujille tarjotaanmonipuolista koulutusta kutenkeikkamyyntiä, osuuskuntatoimintaa,osaamisen tuotteistamistaja markkinointia sekä musiikkiopetustaja bändivalmennusta.– Koulutus pyritään räätälöimäänosallistujien tarpeiden mukaan.Opetusta on toivottu esimerkiksisanoitusten tekemisestä ja studiotyöskentelystä.Tähän pyyntöönmeidän on helppo vastata käyttämälläopetuksessa hyväksi porilaistenmusiikintekijöiden laajaakokemusta ja tietotaitoa, Kuusistototeaa.Hankkeen kouluttajina toimivatedustajat kulttuuriyhdistyksistäja –osuuskunnista sekä yrityksistä.Ammatillista koulutusta antavatopettajat kulttuuritoimesta jaPalmgren-konservatoriosta.Koulutus toteutetaan workshopeissa,luennoilla ja seminaareissa.Opetuspaikkoina käytetäänkulttuuriasiainkeskuksen ja vapaa-aikavirastontiloja.Käytäntöä töissäHankkeen työtehtävät koostuvatkoulutuksissa harjoiteltujen esitystenesittämisenä päiväkodeissa,vanhainkodeissa, kouluissa ja erilaisissatapahtumissa.– Osallistujat ovat olleet oikeintyytyväisiä päästessään heti käytännössähyödyntämään oppejaanja osaamistaan, kertoo Juha Kuusistokeikkailusta tulleesta palautteesta.Kuusiston mukaan tulevana kesänätyötahti kiihtyy entisestään.– Haluamme kantaa oman kortemmekekoon näkymällä ja kuulumalla<strong>Porin</strong> tapahtumakesässäniin kaduilla, puistoissa kuin mukiloissakin.Projektin tavoitteena on myös tarjotaosallistujille työtehtäviä <strong>Porin</strong>kesätapahtumien järjestäjäorganisaatioissakuten Pori Jazzissa jaPori Folkissa.Bänditreenit kulttuuriasiainkeskuksessaRisto Kuparin (oikealla) johdolla.KUHA-orkesteri keikalla. Kuntohumpat nuorisotalolla sai väenliikkeelle ja laittamaan jalalla koreasti.KulturBro– suomalais-ruotsalaista kulttuuriyhteistyötäSatakunnan Museon KulturBro-projektin lähtökohtana on Suomen ja Ruotsin yli 600-vuotinenyhteinen historia. Tavoitteena on tuoda esiin maiden yhteistä kulttuuriperintöä ja kehittäämuseoiden pedagogista toimintaa.KulturBro<strong>•</strong> Pääyhteistyökumppani:Murberget, LänsmuseetVästernorrland<strong>•</strong> Muita yhteistyökumppaneita:Pohjanmaan museo(Vaasa), K.H. Renlundinmuseo (Kokkola), Sundsvallinmuseo, Turun yliopistonKulttuurituotannonja maisemantutkimuksenkoulutusohjelma, Mittuniversitetetsekä paikallismuseot,kulttuurilaitokset jamaakunta-arkistot<strong>•</strong> Kesto: 2.4.<strong>20</strong>09–30.4.<strong>20</strong>12<strong>•</strong> Rahoittajat: EuroopanAluekehitysrahasto/Botnia-Atlantica-ohjelma,Pohjanmaan liitto, Murberget,Satakunnan Museo,Landstinget Västernorrlandja Härnösandin kunta<strong>•</strong> Budjetti: 5<strong>20</strong> 000 euroa.Yhteistyökumppanina projektissaon Murberget, Länsmuseet Västenorrland,joka sijaitsee HärnösandissaRuotsissa lähellä Sundsvallia.Murberget on maakunnallinenmuseo kuten Satakunnan Museokin,ja Härnösandin ja <strong>Porin</strong>historiasta löytyy paljon yhtäläisyyksiä.Juhana-herttua perustimolemmat kaupungit 1500-luvullajokisuistoon meren rannalle, jamolemmat olivat sahateollisuuskaupunkeja1800-luvulla.Satakunta ja Länsi-Norlanti tutuiksiProjektin tarkoituksena on kertoaSatakunnan ja Länsi-Norlanninasukkaille suomalaisten ja ruotsalaistenyhteisistä juurista. Selvitämme,minkälaiset linkit ovatyhdistäneet maakuntiamme sekäPoria ja Härnösandia menneinäaikoina. Suunnitteilla on yhteinennäyttely, joka esittelee maakuntientärkeimpiä esihistoriallisia jahistoriallisia kohteita kivikaudeltaaina 1800-luvulle asti. Näyttelyssäkerrotaan, miten ihmisetovat näillä alueilla eläneet ja mitenmaisema on aikojen saatossamuuttunut.Tulossa on myös Satakunnan Museonoma valokuvanäyttely, jossaon esillä Voitto Niemelän Poristaottamia valokuvia. Kuvat kertovatelämästä Porissa 1960–1970-luvuilla.Näyttelyä täydennetäänMurbergetin kokoelmista GeorgHedbergin kuvilla, jotka puolestaanesittelevät Bollstan sahakylänasukkaiden arkea ja juhlaa1950–1960-luvuilla. Molemmatnäyttelyt tarjoavat kävijöille hyvänTeksti Anu TuominenKuva Björn Grankvistmahdollisuuden vertailla, millaistaelämä on aikoinaan ollut Pohjanlahdenmolemmin puolin.Museodraamaa ja nukketeatteriaKulturBron kaltaisessa yhteistyöprojektissahedelmällisintä onkumppanimuseon toimintaan tutustuminenja kokemusten vaihtaminen.Sekä Satakunnan Museollaettä Murbergetillä on omat vahvatosaamisalueensa, joista toinen voiottaa oppia.Murbergetillä on esimerkiksi paljonkokemusta draaman keinointoteutetuista historiallisista aikamatkoista,jotka on suunnattu lapsille.Museodraamaa on tarkoituskokeilla myös Porissa Rosenlewinmuseossa tämän syksyn aikana.Satakunnan Museossa puolestaanon hyödynnetty menestyksekkäästinukketeatteria museopedagogiikankeinona. Murbergetinmuseoväki on ollut erittäin innostunutnukketeatterista, ja tänä syksynäviedäänkin <strong>Porin</strong> historiastakertova Sigrid ja posliininukke-esitys Ruotsiin sekä suunnitellaanyhteistuotantona kokonaanuusi nukketeatteriesitys liittyen<strong>Porin</strong> ja Härnösandin historiaan.Yhteistyö Murbergetin kanssaon tähän mennessä sujunut erinomaisestija vierailuja on tehtypuolin ja toisin. Seuraavaksi tapaammeruotsalaiset jälleen huhtikuunviimeisellä viikolla, jolloinhe saapuvat viikon mittaiselle visiitillePoriin. Hoppas att samarbetetflyter kanonbra också i fortsättningen!Vierailu Murbergetin museoon elokuussa <strong>20</strong>09. Kuva on otettu ulkomuseoalueen torilla, ja taustalla näkyy Härnösandinvanha raatihuone. Vasemmalta: Murbergetin museonjohtaja Bengt Edgren, museonjohtaja Juhani Ruohonen,projektikoordinaattori Anu Tuominen, museolehtori Carita Tulkki, aluekehityssuunnittelija Tuula Telin Satakuntaliitostaja muinaistutkija Paulin Norgren Murbergetistä.