Porin kaupungin henkilöstölehti | 2 • 2010 s. 2,6 s. 10-11 s. 20

16Juuret PorissaProfessori PoristaKoulukiusaamisen torjunnan eturivissä”Hän on arvostetuin suomalainen koulukiusaamisen asiantuntija, joka on tutkinut kiusaamistanimenomaan ryhmäilmiönä.” Näin perusteli Suomen Psykologiliitto, kun se vuonna2009 antoi vuosittaisen tunnustuksensa alalla menestyneelle. Palkituksi tuli professoriChristina Salmivalli.Porilaistytön tie on ollut pitkäAlahangan ala-asteelta, Isosannanja Pohjois-Porin koulujen kauttasilloiseen Riihikedon lukioon japsykologiopintoihin.Tie on ollut menestyksellinen.Kun maan suurin sanomalehti(HS 150409) arvioi Christina Salmivallin”voivan muuttaa maailmaa”ja perustelee mielipidettäänkomealla listalla, näyttöjä täytyyolla: ”Hän on psykologian professori,alan tutkijakoulun johtaja jakoulukiusaamisen kansainvälinenhuippuasiantuntija.”Suomi ei erotuKoulukiusaaminen vaikuttaa varsinahdistavalta aiheelta, kunmaallikko seuraa aiheesta käytävääkeskustelua. Christina Salmivallihaluaa rauhoittaa suomalaistendebattia, kiusaamisenmäärässä olemme Euroopan maidenkeskinäisessä vertailussa keskivaiheilla.Salmivallin tie nykyisiin tehtäviinei kätke suuria salaisuuksia. Hänpäätyi tekemään gradunsa koulukiusaamisesta.Tuleva professori jajuuri valmistuneet opiskelutoveritjoutuivat tunnustamaan 1990-lu-vun laman runteleman maan tosiasiat;koko joukko hajaantui käytännöntöihin eri puolille maata.Porilaisen tie vei Iisalmeen, varsinoudon murteen pariin.– En ollut silloin aivan varma,mikä on linjani: yliopisto vai käytännöntyö, sanoo Christina Salmivalli.Yliopisto vei, suomalaisen koulunkannalta hyvä niin. Muun ohellasyntyi KiVa Koulu, tuhannestipalkittu kiusaamisen torjunnanohjelma. Mukana on jo 2 260 suomalaistakoulua! Koulukiusaamistaon varmasti yritetty ennenkintorjua Suomessa, mutta ei tällaisellateholla.KiVa Kouluvalloittaa maailmaaEi tehnyt Christina Salmivalli turhaangraduaan koulukiusaamisesta.Hän kollegoidensa kanssa ryhtyirakentamaan vastaoperaatiotakiusaamiselle, KiVaa Koulua.– Se on ollut ainutlaatuista maailmassa.Poliittiset päättäjätkinhoksasivat asian, saimme jopa resurssejatoteuttaa suunnitelmiamme,kertoo Salmivalli.Kiusaaminen eihätäilemällä lopu– Yksi ohjelma ei poista kaikkiaongelmia, sanoo Christina Salmivallisuoraan ja selvästi. Hänellä japarillakymmenellä KiVassa töitäpaiskineella ei ole ollut harhaluuloja.Palkintojen ja kiitosten vastapainonaon ollut median ja myösoppilaiden vanhempien hätäisetodotukset.Nykymaailmaa kuvannee se, ettäKiVa oli vasta aloittamassa, kuntuomioita jo tuli.– Emme me pysty tekemään ihmeitä,tämä on kovaa ja pitkäjänteistätyötä. Mutta uskommelujasti, että KiVan vaikutus alkaanäkyä.Kiusaamisen piirteet ovat ilmeisestikaikille tuttuja, myös aikuistenmaailmassa. Kiusaaminenon suullista, sanallista, naurunalaiseksitekemistä, eristämistä…Konstit ovat monet. ChristinaSalmivalli ei näe, että nettikiusaaminentai kännykän käyttö olisivattässä ilmiössä keskeisiä – ainakaanvielä. Eikä kiusaaminen usein –onneksi, ole myöskään fyysistäväkivaltaa. Sitäkin se saattaa olla.Christina Salmivalli törmää Porissa käydessään usein tuttuihin. Erityisesti ilahdutti, ettänelivuotiasta Christinaa hoitanut kerhotäti tuli kuuntelemaan professorin pitämää Satakunnanammattikorkeakoulun maaliskuista Perjantain Huiput -luentoa.”Salmivalli on syventänytkoulukiusaamisen käsitettäTiedonjulkistamisen valtionpalkinnon perustelu, 2004– Rehellisesti sanoen, emme uskoneetmenestyvämme. Pelkäsimme,että opettajat eivät otakäyttöönsä ulkoapäin annettua,valmiiksi tehtyä materiaalia. Kävikuitenkin päinvastoin.Opettajat vierastivat kiusaamiskeskusteluja.He ovat saaneet tuekseentutkittua aineistoa. Ensi askeloli vertailla 117 KiVa Kouluasamaan määrään vertailukouluja.Mitä sitten tehtiin? Tuotettiin kokonaisuuksiaoppitunneille, repertoaarissaDVD:t, tietotekniikka,tietokonepelit.– KiVassa opettaja on päässyt kokeilemaankiusaamisen ehkäisyä.– Itselläni on kolmas- ja kuudesluokkalaisetlapset. He tuovatminulle tutkijan perspektiivistäpoikkeavan suhteen kouluun.Pori ja Noormarkku,hevosia ja futistaPorista ja Noormarkusta on sanotturunsaan vuoden ajan, paljon;tuntuu, että kaikki. Niin lämpimästien ole kuitenkaan kuullutkenenkään puhuvan Noormarkustakuin Christina Salmivalli.– Olin siellä usein ratsastusleireillä.Hevoset, kaverit ja se hienoalue – kaikki ne nostivat tunteetpinnalle. Viimeisenä leiripäivänäitkimme, vollotimme, myöntäähän.– Ajoimme usein kaverini kanssapolkupyörillä Ruosniementietätalleille. Kun ylitimme kuntien välisenrajan, hurrasimme usein ”nytollaan Noormarkussa”.Tinkaamatta hän sanoo myösmielipiteensä Porista.– Minulla ei ollut kiire pois täältä.Hieno kaupunki. Nykyään ”palaan”tänne usein, koska 12-vuotiastyttäreni vaatii muistelemaan,millaista minulla oli hänen ikäisenään.Juuri Pohjois-Amerikasta palannut,ja juuri samasta maanosastatulleita vieraita emännöinytChristina Salmivalli on valinnutkiireiden keskelle persoonallisenharrastuksen. Hän sanoo pelaavansa”tätijalkapalloa”.– Harjoittelemme kerran viikossaja osallistumme harrastussarjaan.Olemme naisporukka hyvinerilaisilta elämän alueilta. Hienotapa, hieno porukka päästä irtityöelämän asioista, naurahtaaChristina Salmivalli.Kuka sanoikaan, että tieteenharjoittajatovat rajoittuneita?Teksti Tapio FuruholmKuvat Heli Koskelahttp://www.kivakoulu.fi/