<strong>10</strong>Työn ääniäKuvat Milja MalinAurinko. Muskarilaiset toivottivat auringon tervetulleeksi ja herättelivät toukat talviunilta Sanna Heljakan johdolla. Toukistakuoriutui kauniita perhosia, jotka lentelivät ympäri salia. Palmgrenin musiikkileikkikoulun 4-5-vuotiaiden ryhmä kertoi, mikäon kaikista kivointa muskarissa.Palmgren-konservatorioEi mikään musiikkihistorian museoKansainvälisyydestähyötyä opiskelijalle– Musiikki on aina kansainvälistä.Se voi olla ulkomaisen säveltäjänteos tai suomihumppa, joka onsaanut tyylivaikutteita muualtamaailmasta. Kansainvälisyys ontärkeää, koska musiikki-alalla täytyyosata laajentaa näkemystään,toteaa Palmgren-konservatorionrehtori Juha Järvinen.Erityisesti klassiselle laulajalleeri kielten opiskelu on tärkeää.Rytmimusiikissa täytyy olla hyväenglanninkielentaito, jotta osaapainottaa sanoja ja käsitellä sanarytmejäniin, ettei se kuulostaepäaidolta. Toiset muusikot opettelevatsoittamaan korvakuuloltaja heille uuden kielen opettelu onhelppoa nopean omaksumiskyvynvuoksi. Musiikki on kansainvälinenkieli - orkesterissa kaikki ymmärtävätkapellimestarin käskyt,on äidinkieli mikä tahansa.– Koulumme kansainvälisyyttärikastuttaa niin muutamat Itä-Euroopasta kotoisin olevat opettajammekuin vierailevat opettajatmestarikursseilla. Kansainvälisyyson läsnä joka päivä, Järvinen selittää.– Toisen asteen koulutuksen pääasianaon yhdessä soittaminen,eikä yksittäisen oppilaan ulkomaanvaihtoonlähettäminen palveletarkoitustaan. Me hyödynnämmeoppilaitosyhteistyötämmeja lähetämme eri kokoonpanojatutustumaan toisiin kulttuureihin.Esimerkiksi Ruotsin musiikkiopistostaon käynyt ryhmiä vierailullaPori Folkissa ja vastavuoroisestimeiltä on sitten lähdettysinne. Nyt suunnittelemme vierailuaEU:n vuoden <strong><strong>20</strong><strong>10</strong></strong> kulttuuripääkaupunkiinIstanbuliin.Musiikkiavauvasta vaariinKonservatorio tarjoaa monipuolistamusiikinopetusta sylivauvastaaina aikuisten täydennyskoulutuksiinasti. Toisenasteen ammatillisesta koulutuksestaPalmgren-konservatoriostavalmistuu muusikkoja ja musiikkiteknologeja,kun taas musiikkiopistonpuolella musiikkiaharrastavat kouluikäiset. Musiikkileikkikoulussamusiikkiin tutustuvatalle kouluikäiset ja sylivauvat.Musiikkileikkikouluun lapsetpääsevät ilmoittautumisjärjestyksessä,mutta musiikkiopistonoppilaspaikoille ja toisen asteenkoulutukseen on pääsykoe. Ammatilliseenkoulutukseen hakueroaa muista toisen asteen koulutuksista,joihin haetaan normaalistiperuskoulun päättötodistuksella.– Jotta kolmessa vuodessa voisivalmistua musiikin ammattilaiseksi,edellytämme aikamoisiasoitto- ja laulutaitoja jo etukäteen.Järvinen perustelee hakuprosessia.Verrattuna muihin oppilaitoksiinPalmgren-konservatoriossa onpienet ryhmäkoot ja paljon opetustilaa.Opetus on usein yksilöllistäinstrumentin opetusta, jaharvinaisissa tilanteissa luokassaon edes <strong>20</strong> oppilasta kerrallaan.Järvisen mukaan ryhmät kootaanjoko opiskelijoiden taitotasonmukaan tai tietyn soitinkokoonpanonmukaan. Isoissa, monenkymmenen henkilön orkestereissaharjoitellaan myös pienryhmissä,jolloin oppilaat saavat henkilökohtaistaopetusta.– Opettajat ovat omien soittimiensaasiantuntijoita; yksi ja sama ihminenei opeta trumpetin soittoa,pianonsoittoa ja viulunsoittoa.Aloittavalla opettajalla saattaa ollajo takanaan jopa <strong>20</strong> vuoden opiskelu.Muusikot opettajinaKun kaupungissa vierailee rocktaijazzbändi, yrittää Juha Järvinensaada heidät vierailulle Palmgreniinennen keikkaa.– Muusikot tulevat mielelläänpitämään tunteja tai iltapäivän”workshoppeja” ammatillisenpuolen opiskelijoille. Se on tavallistanykyään, välillä käydäänopettamassa ja sitten taas keikkaillaan.Rehtori kertoo vierailuistaolevan hyötyä molemmilleosapuolille, sillä muusikot tuovattuoreita näkökulmia opiskeluun javastavuoroisesti he pääsevät näkemääntulevia kollegoitaan ja nuorisokulttuuria.– Muusikon työ on paljolti freelancerintyötä ja siksi verkostoituminenon tärkeää. Ammatillinenkoulutus tarjoaa kontakteja kehitettäväksi.Nuorekas jadynaaminen oteMuusikolle esiintyminen on tärkeätaito. Yleisö täytyy saada aktivoitumaan,kuuntelemaan ja herkistymään.Taitoja, miten yleisöPonnistuslauta tulevaisuuteenMonet musiikkioppilaitoksestavalmistuneet jatkavat tällä hetkelläjoko ammattikorkeakouluissa taiyliopistoissa. Tätä kautta monetlähtevät jatkamaan opiskelujaanulkomaille kuten Mikko Laakso,joka aloitti opintonsa keväällä<strong>20</strong>09 Bostonissa. Koulu on nimeltäänBerklee College of Music japääaineena performance.– Valmistuin keväällä <strong>20</strong>07 Palmgren-konservatoriostamuusikoksi,instrumenttini on sähkökitara.Seuraavana syksynä aloitinkitaransoiton opettajan opiskelutHelsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulussa.Syksyllä <strong>20</strong>08olin Berkleen soittokokeissa Helsingissäja keväällä <strong>20</strong>09 sain tietääsaavani stipendin sinne. Tästäalkoi Laakson Bostonin seikkailu.Muusikko kertoo saaneensa Palmgrenistahyvät valmiudet jatkoopiskelulleja itsensä työllistämisellekeikkamuusikkona.– Palmgrenilla opin, että suurintyö musiikin opiskelussa tehdäänitsenäisesti harjoittelemalla kotonatai treenikämpällä. Musiikinopiskelu ei lopu koskaan.Hyviä muistojaEnsimmäisen kitaransa MikkoLaakso sai joululahjaksi 13-vuotiaanaja alkuun hän soitti vainomaksi ilokseen. Vuonna 1999musiikkiopistossa aloitettujen kitara-ja teoriatuntien myötä alkoiyhteenkasvu musiikin kanssa jakehittyminen esiintyjänä.Opiskelusta Palmgrenilla jäi MikkoLaaksolle hyvät muistot.– Olen vieläkin yhteydessä sekäopettajiin että opiskelukavereihinja keikkoja tehdään edelleen yhdessä.Päällimmäisenä mieleen onjäänyt konservatorion tarjoamatmahdollisuudet. Oli hienoa päästäsoittamaan Pori Jazzeille, käydämestarikurssilla Virossa sekä musiikkimessuillaSaksassa.Kokemukset karttuvatSeuraava seikkailu häämöttää joedessä, kun Laaksolle tarjottiinhieno mahdollisuus nähdä maailmaaja tehdä työtä, jota rakastaa.– Ensi syksynä seilaan soittajanaison amerikkalaisen varustamonristeilijällä ympäri Aasiaa. Pääsenkäymään muun muassa Kiinassa,Japanissa ja Thaimaassa, MikkoLaakso selittää ja miettii mihinmaahan hän asettuisi aloilleen.– Tulevaisuudessa olen varmastisuurimman osan ajasta Suomessa,mutta muusikon työtä pystyytekemään missä tahansa maassa.Aika näyttää mihin tieni vie.Mikko Laakso kertoo merkittävimmänsaavutuksensa olevan viime kesänä saatuFulbright-stipendi.Kuva Mikko Laakson kotiarkisto.
2 <strong>•</strong> <strong><strong>20</strong><strong>10</strong></strong><strong>11</strong>Työn ääniäotetaan haltuun, tarvitaan ainaenemmän ja Palmgrenissa niitäpääsee harjoittamaan monissaesiintymisissä.– Meillä on pyrkimyksenä saadajoka vuosi yksi musikaali tuotantoon.Mukana on laulajia, soittajia,äänentoistoa, puvustusta ja lavastusta,Järvinen sanoo ja kertoo uusimmantuotannon olevan ColePorter -dramatisoitu konsertti.Musikaali väärinpäinKaikki alkoi siitä, kun lehtori TarjaViita-Aho sai käsiinsä ColePorterin lauluja ja piti niistä kovasti.Dramatisoitu konsertti tuleesiitä, että musikaali on tehtyväärinpäin. Ensin oli kasa lauluja,jotka Viita-Aho sovitti uudelleenja niiden ympärille kirjoitettiinkäsikirjoitus. Minna Liettyä-Tynitoimi näytelmän ohjaajana.Tarja Viita-Aho järjesti laulajienja laulujen valinnat, laulujen sovituksetsekä toimi tuottajana, musiikinharjoittajana sekä johtajana.Cole Porter on Palmgrenin omatuotanto, ainoastaan puvut olivatlainassa <strong>Porin</strong> Oopperalta.– Sain myös tehdä esitystä vartenohjelmat ja julisteet, mikä oli mielenkiintoista.Tällaisessa hommassaopettajakin oppii jotain uuttajoka päivä, monitoiminainen toteaa.Harjoitukset aloitettiin jo syksyllä,mutta näyttely ja dramatiikka lisättiinparin viikon puserruksella,melkein viime hetkellä. Omakohtaisenkokemuksen kautta lehtoritiesi mitä odottaa, eikä ollut huolissaanesityksen valmistumisesta.– Dramatisoidussa konsertissa taiyleensä musikaalissa on puoletenemmän töitä kuin konsertissa,niin opettajalle kuin oppilaille.Osa oppilaista oli mukana tämäntyylisessäprojektissa ensimmäistäkertaa ja heille tuli hieman yllätyksenä,että työtä ja odottamistavaaditaan näinkin paljon.Näkyvyyttämetsästämässä– Olemme saaneet positiivista palautettaesityksestä, ja SatakunnanKansan kriitikko ihastui nuortentyöskentelyyn samoin kuin minä.Olen todella ylpeä lopputuloksestaja vahvasti sitä mieltä, että meidäntäytyy lähteä enemmän esiintymäänulos kaupungille. ColePorter esitettiin Valimo-salin lisäksiravintola Satakunnassa ja nytolemme yhteistyössä muun muassaBar Kinon ja Cafe Jazzin kanssa.Haluamme olla vahvasti mukanaporilaisessa nuorisokulttuurissa,Tarja Viita-Aho muistuttaa.Juha Järvinen on tästä samaa mieltäkollegansa kanssa. Muualle kuinomaan saliin täytyy lähteä esiintymään.Siten saa uusia kokemuksiaeri tilanteista ja paikoista.– Rehtorina minun täytyy kokoajan olla aktiivinen ja seurata, mitätässä kaupungissa tapahtuu. Ainapitää miettiä, mikä on Palmgrenkonservatorionosa näissä asioissaja pitäisikö meidän olla enemmänmukana jossain uudessa jutussa.Uusista trendeistä ja nuorisokulttuuristapitää olla perillä, ettemmekangistu olemaan mikä tahansamusiikinhistorian museo.Teksti Milja MalinPalmgrenkonservatorio<strong>•</strong> Perustettiin vuonna 1931 <strong>Porin</strong>Kansankonservatoriona.<strong>•</strong> Nimettiin säveltäjä SelimPalmgrenin mukaan.<strong>•</strong> On suurin musiikkioppilaitosja ainoa konservatorio Satakunnassa.<strong>•</strong> Järjestää musiikkialan toisenasteen ammatillista koulutusta.<strong>•</strong> Järjestää taiteen perusopetusta.<strong>•</strong> Tällä hetkellä toisen asteenkoulutuksessa on 55 opiskelijaa,musiikkiopiston puolella450 ja varhaisiän musiikkikasvatuksessa300 muskarilaista.Jousiorkesterit Toivonkipinät ja Juniorjouset.Kuvat Reino HaimiCole Porter -dramatisoitu konsertti. Markku Haavisto, Mia Skön, Joonas Lipping,Salla Järvinen, Enni Kyttänen ja Tatu Luosma.