Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden sekä kuntaorganisaatioiden ...

Porin, Ulvilan ja Nakkilanalueiden sekä kuntaorganisaatioidenkasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuonna 2009Päivitetty 17.11.2011RAPORTTIPorin kaupunki ympäristövirasto 2/2011

PORIN KAUPUNKIYmpäristövirastoPorin, Ulvilan ja Nakkilanalueiden sekä kuntaorganisaatioiden kasvihuonekaasujenpäästöt ja nielut vuonna 2009Syyskuu 2011Anu Palmgrén

EsipuheVuoden 2011 alussa käynnistyi vuoden mittainen Porin, Ulvilan ja Nakkilan kuntienyhteishanke Ilmastokysymysten hallinta kunnassa – Pori, Ulvila ja Nakkila. Hankkeenaikana on selvitetty Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden sekä kuntaorganisaatioiden kasvihuonekaasujenpäästöt ja nielut vuodelta 2009. Päästölaskennan valmistuttua laaditaanhankekuntiin toimenpideohjelmat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksenhillitsemiseksi.Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) osallistuu hankkeen rahoittamiseen.Rahoituksen on myöntänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.Porissa 30.9.2011projektipäällikkö Anu Palmgrén

SisällysluetteloESIPUHE......................................................................................................................31. JOHDANTO.............................................................................................................52. LASKENTAMENETELMÄT JA TULOKSET OSA-ALUEITTAIN........................6Liikenne....................................................................................................................6Energian tuotanto ja kulutus....................................................................................12Teollisuuden prosessit (ei energiaperäiset)...............................................................22Jätehuolto................................................................................................................22Maatalous................................................................................................................29Maankäyttö .............................................................................................................323. YHTEENVETO PÄÄSTÖLASKENNASTA..........................................................404. LÄHTEET ..............................................................................................................50

1. JohdantoKasvihuonekaasutase muodostuu kun kasvihuonekaasupäästöistä vähennetään kasvihuonekaasujennielut eli kasvihuonekaasujen sitoutuminen esimerkiksi metsien puustoon.Porin, Ulvilan ja Nakkilan kasvihuonekaasutaseiden lisäksi on selvitetty myöskuntaorganisaatioiden taseet eli kuntien omasta toiminnasta aiheutuneet kasvihuonekaasujenpäästöt ja nielut. Päästölaskennan tiedot koskevat vuoden 2009 päästöjä. Noormarkkuliittyi Poriin 1.1.2010, joten Porin päästötiedot eivät sisällä Noormarkun päästöjävuodelta 2009. Kun päästölaskennan yhteydessä käytetään sanaa Pori, Ulvila tai Nakkila,tarkoitetaan kunnan alueen päästöjä. Kun käytetään sanaa Porin kaupunki, Ulvilankaupunki tai Nakkilan kunta, tarkoitetaan kaupunki- tai kuntaorganisaation päästöjä.Kuntien kasvihuonekaasutase selvitetään nyt ensimmäistä kertaa Ulvilassa ja Nakkilassa.Porin alueen kasvihuonekaasutase on laskettu vuosina 1990 ja 1997 (Lampinen2001) sekä suppeammin teollisen energiantuotannon ja liikenteen osalta vuonna 2000(Lampinen 2002). Kuntaorganisaatioiden päästöjä selvitetään ensimmäistä kertaa näinperusteellisesti. Vuonna 2010 Porin kaupungin ympäristövirastossa on selvitetty vuoden2007 kuntaorganisaation päästöjä jätehuollon, energiantuotannon ja liikenteen osalta(Porin kaupungin ilmasto-ohjelma… 2010).Kasvihuonekaasujen päästöjen selvittämisessä on käytetty apuna Suomen ympäristökeskuksenkehittämää kuntatason kasvihuonekaasu- ja energiatasemalli Kasvener:ia,joka on viimeksi päivitetty 10.5.2007 (Petäjä 2007). Kuntatason rajaus on tehty Kasvener-laskentamallinperiaatteita noudattaen. Mallin mukaisesti kasvihuonekaasuista ontarkasteltu hiilidioksidia (CO 2 ), metaania (CH 4 ) ja dityppioksidia eli typpioksiduulia(N 2 O). Päästöt on ilmoitettu hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 -ekv.). Hiilidioksidiekvivalenttikuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta eli ilmastoalämmittävää vaikutusta. Metaanin ja typpioksiduulin päästöt on muunnettu vastaamaanhiilidioksidin ilmastovaikutusta kertomalla metaanipäästöt kertoimella 21 ja typpioksiduulipäästötkertoimella 310. Kun päästölaskennan yhteydessä käytetään termiä päästöt,tarkoitetaan kasvihuonekaasujen päästöjä. Usein kasvihuonekaasuista vain hiilidioksidinpäästöt ovat tiedossa, jolloin hiilidioksidin päästöt vastaavat hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä.Ellei muuta mainita, on laskennassa noudatettu Kasvener-laskentamallin periaatteitaja päästökertoimia.Päästöt on selvitetty seuraavilta osa-alueilta:LiikenneEnergian tuotanto ja kulutusTeollisuuden prosessit (ei energiaperäiset)JätehuoltoMaatalousMaankäyttöLisäksi on selvitetty maankäytön hiilinielut.Päästölaskennan tuloksena saadut tiedot kuntien ja kuntaorganisaatioiden päästöistäovat todellisuutta pienemmät, sillä kaikkia päästöihin vaikuttavia lähtötietoja ei ole pystyttyselvittämään. Päästötiedot ovat aina jonkinasteisia arvioita todellisista päästöistä,eikä tuloksia tule pitää absoluuttisen tarkkoina.5

2. Laskentamenetelmät ja tulokset osa-alueittainLIIKENNEKuntien alueLiikenteen päästölaskennassa on tarkasteltu liikennemuodoista tie-, rautatie-, vesi- jailmaliikennettä. LIPASTO-laskentajärjestelmä on VTT:ssä toteutettu Suomen liikenteenpakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. Kunnittaiset tiedot tie- jarautatieliikenteen päästöistä on saatu LIPASTO-laskentajärjestelmän tieliikennettä(LIISA) ja rautatieliikennettä (RAILI) koskevista alamalleista. Työkoneiden ja maastoajoneuvojen,kuten moottorikelkkojen ja mönkijöiden, päästöt eivät ole mukana Porin,Ulvilan ja Nakkilan päästölaskennassa. Vesiliikenteen päästöt muodostuvat Porin Satamansatamapäästöistä, jotka on laskettu Satamatieto Oy:n kehittämällä PortensyslaskentamallillaPorin Sataman toimesta. Ilmaliikenteen päästöt on saatu Finavian vuoden2009 ympäristöraportista. Porin, Ulvilan ja Nakkilan liikenteen kasvihuonekaasupäästöton esitetty taulukossa 1.TAULUKKO 1. Kuntien alueen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (CO 2 -ekvivalenttitonneina)vuonna 2009. Taulukossa on esitetty myös Porin liikenteen päästöt vuosina 1990 ja 1997(Lampinen 2001) sekä vuonna 2000 (Lampinen 2002). Vesi- ja ilmaliikenteen päästöjen laskentatapaon muuttunut, joten vuoden 2009 päästötietoja ei voi verrata vuosien 1990, 1997 ja 2000vesi- ja ilmaliikenteen päästöihin.Liikennemuoto Pori 1990 Pori 1997 Pori 2000 Pori 2009 Ulvila NakkilaTieliikenne 129 847 127 480 129 350 136 129 32 724 16 737Rautatieliikenne 1 555 1 758 2 000 1 284 181 311Vesiliikenne 48 600 101 900 127 000 5 380 0 0Ilmaliikenne 7 500 6 500 7 000 1 230 0 0Yhteensä 187 502 237 638 265 350 144 043 32 905 17 048TIELIIKENNETieliikenteen päästölaskennassa on mukana autojen, moottoripyörien ja mopojen päästöt.Moottoripyörien ja mopojen päästölaskenta ei varsinaisesti sisälly LIISAlaskentaohjelmaan.Moottoripyöristä ja mopoista ei siksi ole tarkempaa jaottelua katujenja teiden kesken, vaan valtakunnantason päästöluvut on jaettu kunnille asukasluvunsuhteessa (LIPASTO-laskentajärjestelmä 2011). Tieliikenteen päästöissä ovat mukanamyös kauttakulkuliikenteen päästöt, jolloin pienenkin kunnan tieliikenteen päästöt saattavatnousta suuriksi esimerkiksi valtatien kulkiessa kunnan alueen läpi.Vuonna 2009 Porissa oli rekisteröityjä moottoriajoneuvoja 67 203 kappaletta. Henkilöautojaoli 100 asukasta kohti 55,1 kappaletta eli enemmän kuin joka toisella oli henkilöauto(Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2010, 51). Vuonna 2009 Porissa ajettiinnoin 630 miljoonaa ajokilometriä. Vastaavat luvut olivat Ulvilassa 160 miljoonaa jaNakkilassa 78 miljoonaa kilometriä (LIPASTO-laskentajärjestelmä 2011).6

RAUTATIELIIKENNERautatieliikenteen päästölaskennassa on mukana matkustaja-, tavara- ja ratapihaliikenne.Päästöt on laskettu sekä rataosa- että ratapihakohtaisesti. Ratapituudella tarkoitetaanpää- ja sivuratojen kokonaispituutta ilman sivuraiteita. Raidepituus puolestaan tarkoittaapää- ja sivuraiteiden sekä sivuratojen kokonaispituutta.Pori-Kokemäki -rataosan pituus on 39 kilometriä. Rataosan pituus Porin kaupungin alueellaon viisi kilometriä, Ulvilan kaupungin alueella seitsemän ja Nakkilan kunnan alueella11 kilometriä. RAILI-laskentamallista on saatu tieto Pori-Kokemäki -rataosan(molempiin suuntiin) päästöistä (LIPASTO-laskentajärjestelmä 2011). Kunnan osuusrataosan päästöistä on saatu laskemalla rataosan päästöt kilometriä kohden ja kertomallase kunkin kunnan alueella kulkevan rataosuuden pituudella.Porissa ratapituus on 35 kilometriä ja raidepituus 43 kilometriä. Pori-Kokemäenjoki -rataosan lisäksi Porissa on rataosat Porin ja Mäntyluodon (21 km), Porin ja Tahkoluodon(26 km) sekä Mäntyluodon ja Tahkoluodon (11 km) välillä. Pori-Tahkoluoto -rataosalla ei kuitenkaan ole liikennettä (Esko Korpinen, VR Transpoint, keskustelu,marraskuu 2010). Porin ratapihan yhteisliikennöintipituus on seitsemän kilometriä jaMäntyluodon sataman yksi kilometri. Ratapihoja on Porissa ja Mäntyluodossa. Ulvilassaja Nakkilassa ei ole ratapihoja, eivätkä junat pysähdy niiden kohdalla. RAILIlaskentamallistaon myös saatu tieto Pori-Mäntyluoto -rataosan (molempiin suuntiin)päästöistä vuonna 2009 ja Porin ja Mäntyluodon ratapihojen päästöt. Mäntyluoto-Tahkoluoto -rataosan liikenne on noin viisi prosenttia Pori-Mäntyluoto -rataosan liikenteestä.Samat Porista tulleet veturit jatkavat Mäntyluodosta Tahkoluotoon (Esko Korpinen,VR Transpoint, keskustelu, marraskuu 2010). Mäntyluoto-Tahkoluoto -rataosanpäästöt onkin laskettu Pori-Mäntyluoto -rataosan päästöistä kilometriä kohden.VESILIIKENNEVesiliikenteen päästöihin on laskettu Porin Sataman satamapäästöt satama-alueelta.Satamapäästöihin lasketaan kuuluviksi kaikki laivojen satama-alueella aiheuttamatpäästöt (sekä liikkuessa että seisonta-aikana laiturissa). Satamapäästöjen laskenta perustuusatamassa käyneiden laivojen lukumäärään ja sataman sisäisiin laivasiirtoihin. PorinSatamalta saadut päästötiedot on laskettu Satamatieto Oy:n kehittämällä Portensyslaskentamallilla,joka antaa tarkemmat tiedot päästöistä kuin LIPASTOlaskentajärjestelmänvesiliikennettä koskeva alamalli MEERI. Päästölaskennassa eivätole mukana väyläpäästöt Porin kaupungin aluevesillä (Juha-Pekka Tall, Porin Satama,keskustelu ja sähköpostiviesti, 18.11.2010). Väyläpäästöihin lasketaan kaikki väylälläajon aikana aiheutetut päästöt. Väyläpäästöjen laskenta perustuu laivojen lukumääränlisäksi niiden väylällä, satama-alueen ulkopuolella, kulkemaan matkaan (km). Väyläpäästöjäei ole Suomessa yleisesti laskettu. Porin, Ulvilan ja Nakkilan vesiliikenteenpäästölaskennasta puuttuvat Suomen vesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa(MEERI-laskentamalli) mukana olevat muu meriliikenne, sisävesiliikenne sekähuviveneily, työalukset ja kalastus. Suomen armeijan veneet ja alukset eivät sisällySuomen vesiliikenteen päästöjen laskentajärjestelmään eivätkä kunnittaiseen päästölaskentaan.Vuonna 2009 Porin satamassa kävi 933 alusta (Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja2010, 47).7

ILMALIIKENNEPäästölaskennassa on tarkasteltu Porin lentoasemalla käyneiden lentokoneiden ja lentoasemallaolevan Finavian maakaluston päästöjä vuodelta 2009. Tällä hetkellä paras japaikallisesti ainut tietolähde ilmaliikenteen päästöistä on Finavian ympäristöraportti(Mikko Viinikainen, Finavia Oyj, keskustelu, marraskuu 2010). Porin ilmaliikenteenpäästötiedot on saatu Finavian ympäristöraportista vuodelta 2009. Ympäristöraportissalentokoneiden päästöt on ilmoitettu niin kutsutun LTO-syklin (Landing and Take offCycle) aikana. Laskentaan on otettu mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihinliittyvien rullausten aiheuttamat päästöt alle 915 metrin lentokorkeudessa, mikä tarkoittaapäästöjä noin kuuden kilometrin matkalta noususuunnassa ja noin 18 kilometrinmatkalta laskeutumissuunnassa. Lentokoneiden päästötiedoissa ei ole mukana sotilasilmailua,helikopterilentoja tai purjelentokoneita. Finavian ympäristöraportissa on esitettymyös maakaluston, muun muassa huoltotoiminnassa käytettävien ajoneuvojen, päästötPorin lentoasemalla. Porin ilmaliikenteen päästötiedoissa ovat mukana sekä lentokoneidenettä maakaluston päästöt.Ilmaliikenteen päästöt Porissa vuosina 1990 ja 1997 (Lampinen 2001) on saatu VTT:nLIPASTO-laskentajärjestelmän alamallista ILMI, joka on Suomen ilmaliikenteen päästöjenlaskentajärjestelmä. ILMIn ja Finavian ympäristöraportin tiedot eivät ole vertailukelpoisia,joten Porin ilmaliikenteen päästöjä vuonna 2009 ei voida verrata vuosien1990 ja 1997 päästötietoihin (Mikko Viinikainen, Finavia Oyj, keskustelu, marraskuu2010).Vuonna 2009 Porin lentoasemalle laskeutui 11 664 ilma-alusta sisältäen liikenne-, yleisjasotilasilmailun (Finavian ympäristöraportti 2009, 16). Matkustajia Porin lentoasemallaoli 62 143 (Finavian lentoliikennetilasto 2009, 9).KuntaorganisaatiotKuntaorganisaatioiden liikenteen päästöistä on selvitetty työajalla tehdyistä matkoistaaiheutuvia tieliikenteen päästöjä. Jonkin verran työasioiden vuoksi tehtävään liikkumiseenkäytetään junia ja lentokoneita, mutta vähäisten matkamäärien ja tietojen saamisenhankaluuden vuoksi rautatie- ja ilmaliikenteen päästöt eivät ole mukana laskennassa.Porin, Ulvilan ja Nakkilan kuntien omasta toiminnasta aiheutuneet tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöton esitetty taulukossa 2.TAULUKKO 2. Kuntaorganisaatioiden toiminnasta aiheutuneet tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt(CO 2 -ekvivalenttitonneina) vuonna 2009. Taulukossa on esitetty myös Porin kaupunginvuoden 2007 päästötiedot (Porin kaupungin ilmasto-ohjelma… 2010).Pori 2007 Pori 2009 Ulvila NakkilaTyöantajan omistaman ajoneuvon käyttö työajossa 3 963 4 836 52 29Oman auton käyttö työajossa 316 182 23 9Yhteensä 4 279 5 018 75 37TIELIIKENNEKuntaorganisaatioiden tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on arvioitu vain hiilidioksidinpäästöt. Tämä ei juuri aiheuta virhettä päästötiedoissa, sillä hiilidioksidiekviva-8

lenteiksi muunnettuna metaani- ja typpioksiduulipäästöt muodostavat esimerkiksi vainnoin 1,6 prosenttia Porin alueen tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Tieliikenteenpäästöjen tarkastelu jakautuu kahteen ryhmään: kaupungin omistaman ajoneuvon käyttötyöajossa ja oman auton käyttö työajossa.Kunnan omistaman ajoneuvon käyttö työajossaPäästöt on laskettu vuoden 2009 polttoaineenkulutuksen (bensiini, diesel ja polttoöljy)perusteella. Liikennekäytössä olevilla, yleisillä teillä ajettavissa ajoneuvoissa käytetäänbensiiniä tai dieseliä, työkoneet käyttävät kevyttä polttoöljyä ja teollisuus (esimerkiksilaivaliikenne) raskasta polttoöljyä. Eri polttoaineiden on oletettu aiheuttavan hiilidioksidipäästöjäseuraavasti: bensiini 2,35 kg CO 2 /l, diesel 2,66 kg CO 2 /l (Mäkelä & Auvinen2010, 67) ja polttoöljy (diesel, kevyt polttoöljy) 2,66 kg CO 2 /l (LIPASTOlaskentajärjestelmä2011, työkoneiden yksikköpäästöt, dieselkäyttöiset työkoneet, työkoneidenkeskimääräinen päästö polttoainelitraa kohden Suomessa vuonna 2008).Porin kaupunkiPorin kaupungin omistamien ajoneuvojen käytöstä aiheutuneiden hiilidioksidipäästöjenselvittämiseksi valittiin tarkasteluun merkittävän määrän ajosuoritteita tekevistä ja polttoaineidenkulutusseurantaa pitävistä hallintokunnista ja kaupunkienemmistöisistä yhtiöistäseuraavat:Länsirannikon Koulutus Oy WinNovaPori Energia KonserniPori Energia OySuomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP OyPori Energia Sähköverkot PESV OyPorin Jätehuolto (Hangassuon jäteasema ja kierrätyskeskus)Porin Linjat OyPorin PalveluliikelaitosPorin VesiSatakunnan pelastuslaitos (Porin toiminnot)Tekninen palvelukeskusPorin kaupungin hallintokunnilta ja kaupunkienemmistöisiltä yhtiöiltä on saatu tiedotvuoden 2009 polttoaineen kulutusluvuista kaupungin omistamissa ajoneuvoissa (LeilaKetola, Pori Energia Oy, sähköpostiviesti, 8.12.2010; Ari Österlund, Pori Energia Oy,sähköpostiviesti, 3.1.2011; Anne Salo, Porin Jätehuolto, sähköpostiviesti, 8.12.2010;Jussi Lehtonen, Porin Jätehuolto, sähköpostiviesti, 10.12.2010; Jarno Valtanen, PorinLinjat Oy, sähköpostiviesti, 8.12.2010; Yrjö Olin, Porin Vesi, keskustelu, joulukuu2010; Ilkka Vastamaa, Satakunnan pelastuslaitos, sähköpostiviesti, 15.12.2010; MikaMultanen, Porin kaupungin Tekninen palvelukeskus, keskustelu, joulukuu 2010). Teknisenpalvelukeskuksen (TPK) tankkauspisteellä tankkaavat TPK:n lisäksi Porin Vesi,Länsirannikon koulutus Oy WinNova, Pori Energia Konserni ja Porin Palveluliikelaitos.Lisäksi yksittäisillä hallintokunnilla on omia ajoneuvoja, joiden ajosuoritteista tai polttoaineenkulutuksistaei ollut tietoa käytettävissä.Esimerkiksi Porin Linjat Oy:n matkustajat tekivät 1 560 000 matkaa vuonna 2009 (Porinkaupungin tilastollinen vuosikirja 2010, 52) ja ajokilometrejä kertyi 2 720 764 kilo-9

metriä (Jarno Valtanen, Porin Linjat Oy, sähköpostiviesti, 8.12.2010). Porin Linjoilla olikalustossa 51 ajoneuvoa ja niiden keski-ikä oli 11 vuotta (Porin kaupungin tilastollinenvuosikirja 2010, 52).Vuonna 2009 Porin kaupungin ja Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimintoihin käytettävissäajoneuvoissa on kulutettu polttoainetta 1 824 015 litraa. Vuonna 2007 polttoainettakului 1 548 604 litraa (Porin kaupungin ilmasto-ohjelma… 2010).Ulvilan kaupunkiUlvilan kaupungin omistamien ajoneuvojen käyttöä työajossa on tarkasteltu osastoittain.Talous- ja hallinto-osastoon kuuluvat henkilöstö- ja tietohallinto sekä ruokapalvelut.Osastolla ei ole käytössä kaupungin ajoneuvoja. Yksi auto on vuokrattu sosiaali- ja terveyspalvelujenkäyttöön Poriin ja esimerkiksi ruokapalveluissa kuljetukset on ulkoistettu(Helena Huhtanen, Ulvilan kaupungin talous- ja hallinto-osasto, keskustelu, helmikuu2011). Maankäyttöosastoon kuuluvat yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus, kartoitus- jamittaustoimi sekä kiinteistötoimi. Maankäyttöosaston mittausryhmällä on käytössäänyksi kaupungin omistama ajoneuvo. Vuoden 2009 polttoaineenkulutus on laskettu dieselinhinnan perusteella vuoden 2010 polttoainelaskusta (Johanna Hirvelä, Ulvilan kaupunginmaankäyttöosasto, sähköpostiviesti, 21.2.2011). Sivistysosastoon kuuluvat opetus-,vapaa-aika- ja kulttuuritoimi. Sivistysosastolle ei ole käytössä kaupungin omistamiaajoneuvoja (Päivi Helin, Ulvilan kaupungin sivistysosasto, sähköpostiviesti,14.2.2011). Teknisellä osastoon kuuluvalla kunnallisella liikelaitoksella Ulvilan vesilaitoksellaon käytössään päivystysauto. Teknisellä osastolla ei ole käytössä muita kaupunginomistamia ajoneuvoja (Juha Hjulgren ja Jarkko Sarin, Ulvilan kaupungin tekninenosasto, sähköpostiviesti, 21.2.2011). Ulvilan kaupungin elinkeinotoimella ja erityistehtäviähoitavilla henkilöillä ei ole käytössä kaupungin omistamia ajoneuvoja. Myöskäänkaupunkiomisteisilla Ulvilan Lämpö Oy:llä ja Ulvilan isännöintipalvelut Oy:llä eiole omaa ajoneuvokantaa (Arttu Tuominen, Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti,14.2.2011). Satakunnan pelastuslaitoksella on toimintaa koko maakunnanalueella. Ulvilan paloaseman (sisältää Kaasmarkun ja Kullaan) polttoaineenkulutustiedoton saatu Satakunnan pelastuslaitokselta (Ilkka Vastamaa, Satakunnan pelastuslaitos,sähköpostiviesti, 15.2.2011). Porin perusturvakeskus aloitti toimintansa 1.1.2010. Setuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut myös Ulvilan alueelle. Vuonna 2009 Ulvilan kaupunginterveystoimella on mahdollisesti ollut käytössään yksi invataksi, mutta vuonna2009 ajettuja kilometrejä ei pystytty selvittämään päästölaskentaa varten (Arttu Tuominen,Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 14.2.2011). Vuonna 2009Ulvilan kaupungin ja Satakunnan pelastuslaitoksen omistamissa ajoneuvoissa on kulutettunoin 8 617 litraa polttoainetta.Nakkilan kuntaNakkilan kunnalla ei ole yhtään kunnan omistamaa ajoneuvoa. Kaikki työajo tehdäänhenkilöstön omilla autoilla ja korvataan matkakorvauksina (Kari Ylikoski, Nakkilankunnan ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 9.2.2011). Vuonna 2009 Nakkilan paloasemallaSatakunnan pelastuslaitoksen omistamissa ajoneuvoissa kulutettiin polttoainetta 3200 litraa (Ilkka Vastamaa, Satakunnan pelastuslaitos, 15.2.2011).10

Oman auton käyttö työajossaTyöntekijöiden oman auton käytöstä työajossa aiheutuneet päästöt on laskettu maksettujenkilometrikorvausten perusteella. Työntekijöiden käyttämistä autoista, niiden polttoaineenkulutuksestaja päästöistä, ei ole tietoa. Oletuksena on, että ajot on suoritettu henkilöautolla.Vuoden 2009 lopussa liikenteessä olleiden henkilöautojen (ilman museoautoja)keski-ikä oli 10,1 vuotta ja vuoden 2008 lopussa 9,9 vuotta. Vuonna 2009 liikennekäytössäolevista autoista 54,9 prosenttia oli otettu käyttöön 2000-luvulla (AKEnvuosikertomus 2009). Oletetaan, että työntekijöiden autojen keski-ikä vastaa kansallistahenkilöautojen keski-ikää eli noin kymmentä vuotta. Vuonna 2000 Suomessa käyttöönotettujenuusien bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen keskimääräinen hiilidioksidipäästöoli 181 g/km (AKEn vuosikertomus 2001).Porin kaupunkiPorin kaupungin IT-palvelut kirjaa, kuinka paljon Porin kaupungin työntekijät ovatkäyttäneet omaa autoa työajossa. Ajetuista kilometreistä ja maksetuista kilometrikorvauksistaon saatu tieto TEM-matkanhallintaohjelmasta (Basware Travel & Expense Management)(Ulla Linnainsaari, Porin kaupungin hallintokeskus, sähköpostiviesti,7.12.2010). Vuoden 2009 tiedoissa ovat Satakunnan ammattikorkeakoulun osalta mukanaPorin lisäksi myös Rauman ja Laitilan toimipisteet. Päästölaskennassa ovat mukanaseuraavien hallintokuntien matkakorvatut kilometrit (Satakunnan työterveyspalveluidenkilometrimäärässä on mukana koko Satakunnan Työterveyspalvelujen eli Porin,Ulvilan, Noormarkun, Luvian, Merikarvian ja Pomarkun kilometrit):HallintokeskusHenkilöstöhallintoIT-PalvelutKaupunkisuunnitteluTalouspalvelutKirjastoOppisopimuskoulutusPalmgren konservatorioPerusturvakeskusPorin JätehuoltoPorin SatamaPori SinfoniettaRakennusvalvontaSAMKSatakunnan museoSatakunnan työterveyspalvelutTaidemuseoTyöväenopistoVapaa-aikavirastoYmpäristövirastoPorin kaupungin hallintokuntien työntekijöiden omalla autolla ajamia työkilometrejä onkorvattu vuonna 2009 yhteensä 1 004 868 kilometriä. Vuonna 2007 kilometrikorvattujakilometrejä kertyi 2 399 559 (Porin kaupungin ilmasto-ohjelma… 2010).11

Ulvilan kaupunkiVuonna 2009 Ulvilan kaupungin työntekijät ovat ajaneet työajoja omalla autolla288 864 km (Arttu Tuominen, Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti,9.2.2011). Satakunnan Työterveyspalvelut on vuonna 2009 tuottanut työterveyspalvelutUlvilan kaupungin työntekijöille Ulvilan toimipisteessä. Ulvilan työterveyspalveluihinliittyvien ajokilometrien päästöt eivät kuitenkaan ole mukana Ulvilan kaupungin liikenteenpäästöluvuissa, sillä Satakunnan työterveyspalveluista ei ole saatu tietoa pelkästäänUlvilan työterveyspalveluiden korvatuista kilometreistä vuonna 2009.Nakkilan kuntaVuonna 2009 Nakkilan kunnan työntekijät ovat ajaneet työajoja omalla autolla 159 317km (Anna-Maria Plaami, Nakkilan kunnan hallinto- ja talousosasto, sähköpostiviesti,18.2.2011). Työntekijöille maksettuja kilometrikorvauksia on tarkasteltu osastoittain.Nakkilan kunnassa on hallinto- ja talous-, sosiaali-, sivistys- ja rakennusosasto.ENERGIAN TUOTANTO JA KULUTUSEnergian tuotannon ja kulutuksen päästöjen laskennassa kuntataso on rajattuKASVENER-laskentamallin periaatteiden mukaisesti. Energian tuotannon päästöt (niinkutsutut tuotantoperusteiset päästöt) on laskettu tarkasteltavan kunnan alueellisten rajojensisäpuolelta eli tuotantolaitosten sijaintipaikan mukaan. Energiasektorin tuotantoperusteisiapäästöjä laskettaessa määritetään, paljonko kunnan rajojen sisäpuolella olevienlaitosten energiantuotannosta on aiheutunut päästöjä.Energiankulutuksen päästöjä (kulutusperusteiset päästöt) laskettaessa kuntataso on määriteltyseuraavasti: Usean kunnan alueelle kaukolämpöä tuottavan laitoksen tuotannostaaiheutuneet päästöt on jaettu suhteessa kaukolämmön käyttöön kunnissa. Sähköntuotannossapaikallisiksi kuntatason tuotantolaitoksiksi on laskettu teollisuuden prosessivoimalaitokset,kaukolämpövoimalaitokset sekä omistustaustaltaan paikalliset tuulivoimalaitokset.Alle 0,5 MW:n lämpölaitoksia ei ole otettu mukaan päästölaskentaan, sillänämä eivät ole ympäristölupavelvollisia, eikä niiden päästötietoja siksi raportoida kunnalle.Paikallisen sähköyhtiön kunnan alueen ulkopuolisten voimalaitosten voimalaitosomistuksiaei oteta huomioon päästölaskennassa. Jos kunnan paikallinen sähköntuotantoalittaa kunnan sähkönkulutuksen, erotus täytetään valtakunnallisella ostosähköllä.Valtakunnallisella ostosähköllä tarkoitetaan Suomen kuntien tuottamaa, kunnan energiankulutuksenylittävää, ei-paikalliseksi jäävää sähköntuotantoa, valtakunnallisissa voimalaitoksissa,kuten ydinvoimalaitoksissa, tuotettua sähköä sekä valtakunnallista sähkönnettotuontia naapurimaista. Valtakunnallinen ostosähkö ei siis vastaa paikallisensähkönjakeluyhtiön sähkön oston profiilia. Jos kunnan paikallinen sähköntuotanto ylittääkunnan sähkönkulutuksen, ylimenevän osan päästöjä ei lasketa mukaan kunnan kulutusperusteisiinpäästöihin.Energiantuotannon päästöt sisältävät sähkön, lämmön ja höyryn tuottamisesta aiheutuneetpäästöt lauhde- (sähkö), lämpö- (sähkön ja lämmön yhteistuotanto) ja prosessivoimalaitoksissasekä lämpölaitoksissa (lämpö). Energialähteet jaetaan uusiutuviin ja uusiutumattomiin.Uusiutumattomat energialähteet ovat inhimillisessä aikaperspektiivissäuusiutumattomia tai hyvin hitaasti uusiutuvia (turve). Uusiutumattomia energialähteitäovat fossiiliset polttoaineet eli kivihiili, öljy ja maakaasu sekä ydinvoima ja turve. Uu-12

siutuvia energialähteitä ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aaltojavuorovesienergia. Aalto- ja vuorovesienergian tuotannolle ei Suomessa ole sopiviaolosuhteita. Bioenergiaa ovat puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineidenbiohajoava osa. Uusiutuvien energialähteiden päästökerroin on käytännössänolla eli niiden käytöstä ei laskennallisesti aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä.Porin, Ulvilan ja Nakkilan energian tuotannon ja kulutuksen sekä pientalojen öljylämmityksenkasvihuonekaasupäästöt on esitetty taulukossa 3. Porin, Ulvilan ja Nakkilankuntaorganisaatioiden eli kuntien omista toiminnoista aiheutuneet energian tuotannon jakulutuksen päästöt on esitetty taulukossa 4.TAULUKKO 3. Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueen energian tuotannon ja kulutuksen sekä pientalojenöljylämmityksen kasvihuonekaasupäästöt (CO 2 -ekvivalenttitonneina) vuonna 2009. Taulukossaon esitetty myös Porin alueen vuosien 1990 ja 1997 (Lampinen 2001) ja vuoden 2000päästötiedot (Lampinen 2002).Pori 1990 Pori 1997 Pori 2000 Pori 2009 Ulvila NakkilaEnergiantuotanto 831 000 4 749 000 2 374 000 3 571 144 3 376 3 074Energiankulutus 608 785 925 915 893 118 877 345 28 928 22 674Öljylämmitys 63 698 64 997 .. 52 542 11 958 5 502.. = Tieto puuttuuTAULUKKO 4. Porin, Ulvilan ja Nakkilan kuntaorganisaatioiden energian tuotannon ja kulutuksenkasvihuonekaasupäästöt (CO 2 -ekvivalenttitonneina) vuonna 2009. Taulukossa on esitettymyös Porin kaupungin (Pori Energia Oy:n) vuosien 1990, 1997, 2000 ja 2007 energiantuotannonpäästötiedot (Porin kaupungin ilmasto-ohjelma… 2010). Vuonna 1990 Aittaluodon ja Pihlavanvoimalaitokset eivät kuuluneet Pori Energialle.Pori 1990 Pori 1997 Pori 2000 Pori 2007 Pori 2009 Ulvila NakkilaEnergiantuotanto 25 000 334 800 323 500 351 500 172 161 0 0Energiankulutus .. .. .. .. 33 798 4 898 568.. = Tieto puuttuuENERGIANTUOTANTOKuntien aluePoriEnergiantuotannon päästötiedot on saatu Porin ilmanlaatutyöryhmään kuuluvilta yrityksiltä,joita ovat PVO-Lämpövoima Oy, Fortum Power and Heat Oy, Boliden HarjavaltaOy, Pori Energia Oy, Sachtleben Pigments Oy ja Corenso United Oy Ltd. Pori EnergiaOy:ltä on saatu myös Porin Prosessivoima Oy:n päästötiedot. Porin energian tuotannonja kulutuksen päästöt on selvitetty aiemmin vuosina 1990, 1997 ja 2000 (Lampinen2001; Lampinen 2002) (ks. taulukko 3). Taulukossa 5 on esitetty Porissa vuonna 2009tuotettu energia energiamuodoittain ja tuotantolaitoksittain.13

TAULUKKO 5. Energiantuotanto Porissa vuonna 2009 (GWh) jaoteltuna energiamuodoittain jatuotantolaitoksittain (Arja Valli, Fortum Power and Heat Oy, sähköpostiviesti, 28.2.2011; PetriHurri, PVO-Lämpövoima Oy, sähköpostiviesti, 3.3.2011; Ari Savola, Pori Energia Oy, sähköpostiviesti20.5.2011; Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2010, 94; Porin Jätehuolto 2010, 9).Prosessivoimalaitokset eivät ole mukana taulukossa.Energiamuoto TuotantolaitosTuotettu energiaSähkö Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos 2 767Sähkö PVO-Lämpövoima Oy, Tahkoluodon voimalaitos 674Sähkö Porin Prosessivoima Oy, Pori Energian tuotanto-osuus 172Sähkö Pori Energia Oy, Aittaluodon tuotantolaitos 86Sähkö Tuulivoima, Pori Energian tuotanto-osuudet Porissa 8Sähkö Porin Jätehuolto, Hangassuon mikroturbiinilaitos 1,8Sähkö Yhteensä 3709Lämpö Pori Energia Oy, Aittaluodon tuotantolaitos 220Lämpö Porin Prosessivoima Oy, Pori Energian tuotanto-osuus 400Lämpö Pori Energia Oy, lämpökeskukset 10Lämpö Pori Energia Oy, lämmöntalteenotto 21Lämpö Yhteensä * 651Höyry Pori Energia Oy, Aittaluodon tuotantolaitos 136Höyry Porin Prosessivoima Oy, Pori Energian tuotanto-osuus 55Höyry Pori Energia Oy, Metallin lämpökeskus 36Höyry Yhteensä 227* = Lisäksi lämpöä on tuotettu Reposaaren lämpökeskuksessa (5 GWh) (Ari Savola, Pori EnergiaOy, sähköpostiviesti 20.5.2011). Koska Reposaaren lämpökeskus on teholtaan alle 0,5MW:a, ei sen päästöjä ole huomioitu päästölaskennassa.Sähkön tuotanto lauhde- ja varavoimalaitoksissaPorissa sijaitsevia valtakunnallisia voimalaitoksia ovat Fortum Power and Heat Oy:nMeri-Porin voimalaitos (aiemmin Fortum Oy), PVO-Lämpövoima Oy:n Tahkoluodonvoimalaitos ja Fingrid Oyj:n varavoimalaitos (aiemmin Fingrid Varavoima Oy). FortumPower and Heat Oy:n ja PVO-lämpövoima Oy:n laitoksissa tuotetaan sähköä kivihiilellä.Aiempien vuosien päästölaskennasta poiketen vuoden 2009 päästötietoihin ei sisällyFingrid Oyj:n (aiemmin Fingrid Varavoima Oy) varavoimalaitoksen päästöjä, sillä laitoson ollut pelkästään varavoimalana.Lauhdevoimalaitosten toiminnasta syntyi vuonna 2009 kasvihuonekaasupäästöjä2 872 153 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.Sähkön, lämmön ja höyryn paikallinen tuotanto lämpö(voima)laitoksissaSähkön ja lämmön paikallisesta tuotannosta on vastannut pääasiassa Pori Energia Oy,joka on kaupunkienemmistöinen yhtiö. Pori Energian tuotannon päästöt vastaavat siismyös Porin kaupunkiorganisaation energiantuotannon päästöjä. Vuonna 2009 PoriEnergia Oy on tuottanut sähköä, lämpöä ja höyryä tuotantolaitoksissaan ja tuotantoosuuksissaanPorissa sekä muiden kuntien alueella. Pori Energian tuotantoperusteistenpäästöjen laskennassa on huomioitu Porin kaupungin alueellisten rajojen sisäpuolellatapahtuva Pori Energian oma energiantuotanto ja Pori Energian Porin alueella olevattuotanto-osuudet Porin Prosessivoimasta ja tuulivoimasta. Energiantuotanto tapahtuu14

voimalaitoksissa pääosin sähkön, lämmön ja höyryn yhteistuotantona. Pori Energia tuottaaenergiaa yhteistuotantona Aittaluodon tuotantolaitoksessa ja Pori Energian tuotantoosuudella Porin Prosessivoiman tuotantolaitoksessa. Aittaluodossa ja Porin Prosessivoimantuotantolaitoksessa tuotetusta sähköstä, lämmöstä ja höyrystä noin 28 prosenttiaon tuotettu uusiutuvilla ja noin 72 prosenttia uusiutumattomilla energialähteillä. LisäksiPorin Prosessivoiman tuotantolaitoksella käytetyistä energialähteistä noin kuusi prosenttiaon ollut teollisuusprosessin talteenottoenergiaa.Porin Prosessivoima Oy on Pohjolan Voima Oy:n kokonaan omistama yhtiö, joka omistaaPorissa Sachtleben Pigments Oy:n (entinen Kemira Pigments) tehdasalueella toimivanlämpövoimalaitoksen. Voimalaitoksen polttoaineita ovat puu, turve, hiili ja REFkierrätyspolttoaineet.Laitoksen pääpolttoaine on turve. Vuoden 2008 lopussa valmistunutvoimalaitos tuottaa energiaa alueen teollisuudelle ja Porin kaupungille.Pori Energia Oy muodostettiin vuonna 2006 yhdistämällä Porin Lämpövoima Oy (PLV)ja Pori Energia -liikelaitos. Pori Energialla on tuotantolaitokset Tiilimäessä, Puuvillassa,Ulasoorissa, Metallinkylässä, Kirrinsannassa, Aittaluodossa (aiemmin PLV Oy, Aittaluotoja Rauma Repola Oy) ja Pihlavassa (aiemmin PLV Oy, Pihlava ja A. AhlströmOy, Pihlava). Pori Energia Oy:n Pihlavan laitoksesta ei ole syntynyt päästöjä vuonna2009, sillä laitos on suljettu ja Porin Prosessivoiman laitos on korvannut sen. Aittaluodontuotantolaitoksen pääpolttoaine on turve. Kirrinsannan, Metallin, Puuvillan, Tiilimäenja Ulasoorin lämpökeskusten pääpolttoaineena on raskas polttoöljy.Pori Energia Oy on osakkaana tuulivoiman tuotantoyhtiö Suomen Hyötytuuli Oy:ssä,jolla on yhdeksän laitoksen tuulipuisto Meri-Porissa. Vuonna 2009 Meri-Porin tuulipuistotuotti sähköä 8 GWh (Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2010, 94). Koskatuulivoima on uusiutuva energianlähde, ei sen käytöstä energiantuotannossa aiheudukasvihuonekaasupäästöjä.Porin Jätehuollon ylläpitämällä Hangassuon jäteasemalla valmistetaan mikroturbiinilaitoksessabiokaasusta sähköä alueen verkkoon. Vuonna 2009 biokaasusta valmistettiinsähköä noin 1,8 GWh, josta Hangassuon omaan käyttöön meni 188 MWh. (Porin Jätehuolto2010, 9). Muu kuin Hangassuon omaan käyttöön mennyt sähkö myytiin verkkoon.Koska energianlähteenä käytetty biokaasu on muodostunut käytännössä kokonaanbiopohjaisen aineksen hajoamisesta, ei biokaasun käytöstä energianlähteenä aiheutuneitahiilidioksidipäästöjä huomioida laskennassa. Koska Porin Jätehuolto on kaupunginomistama liikelaitos, luetaan sähkön tuottaminen biokaasulla Porin kaupungin omaksituotannoksi.Vuonna 2009 paikallisesta sähkön, lämmön ja höyryn tuotannosta syntyi kasvihuonekaasupäästöjä612 161 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.Prosessivoimalaitokset ja muu teollisuusVuonna 2009 Porin kaupungin ilmanlaadun tarkkailussa mukana olevista prosessivoimalaitoksistaSachtleben Pigments Oy:n (aiemmin Kemira Pigments Oy) ja muusta teollisuudestaBoliden Harjavalta Oy:n (aiemmin Outokumpu-konserni) Porin toiminnoistaaiheutui kasvihuonekaasupäästöjä. Sachtleben Pigments Oy:n kasvihuonekaasupäästötolivat 86 575 ja Boliden Harjavalta Oy:n Porin toimintojen päästöt 255 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.15

Vuonna 2009 Porin prosessivoimalaitosten ja muun teollisuuden toiminnoista syntyikasvihuonekaasupäästöjä 86 830 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.UlvilaUlvilassa ei ole valtakunnallisia lauhde- ja varavoimalaitoksia, eikä prosessivoimalaitoksia.Ulvilassa ei myöskään ole paikallista sähköntuotantoa. Vuonna 2009 Ulvilassatuotettiin lämpöä noin 15 GWh, josta 20 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä(pelletti ja hake) ja 80 prosenttia uusiutumattomilla energialähteillä (raskas ja kevytpolttoöljy). Lämpöä tuottivat Fortum Power and Heat Oy, Ulvilan Lämpö Oy ja Porinmetsäopisto.Ulvilassa on Fortum Power and Heat Oy:n 16 MW:n kiinteä lämpökeskus, jossa tuotetaanlämpöä raskaalla polttoöljyllä. Vuonna 2009 nettotuotanto on ollut noin 12 GWh.Lisäksi Fortum Power and Heat Oy osti Pori Energialta kaukolämpöä noin 22 GWh(Energiateollisuus 2010, 6, 16, 18) Raskaan polttoöljyn ominaispäästökerroin on 284 gCO 2 /kWh (Tilastokeskus 2010a).Ulvilan Lämpö Oy:llä, Ulvilan kaupungin kokonaan omistamalla yhtiöllä, on UlvilassaKullaan Koskin kylässä kaukolämpöä tuottava 1,7 MW:n pellettilämpölaitos. Lämpölaitostuottaa kaukolämpöä Koskin alueen rakennuksiin, kuten vanhainkotiin, terveysasemalle,Koskin koululle ja vanhustentaloihin. Ulvilan Lämpö Oy:n Koskin lämpölaitoksessaon pellettikäyttöisen kattilan lisäksi varalla öljykäyttöinen kattila. Vuonna 2009kaukolämpöä tuotettiin 1,5 GWh pelletillä, joten siitä ei laskennallisesti syntynyt kasvihuonekaasupäästöjä.Puupolttoaineiden käytöstä syntyneitä päästöjä ei oteta mukaanlaskentaan, sillä puuperäisten polttoaineiden päästökerroin on nolla (pelletti ja hake).Ulvilan Lämpö Oy osti Fortum Power and Heat Oy:ltä noin 33 GWh kaukolämpöä jamyi sen Ulvilan kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöä myytiin vajaa 32 GWh yhteensä118 loppukäyttäjälle (Jari Kujanpää, Ulvilan Lämpö Oy, sähköpostiviesti 3.3.2011).Vuonna 2009 lämpöä tuotettiin myös Porin metsäopiston 0,5 MW:n lämpölaitoksessaKullaalla. Lämpöä tuotetaan hakkeella ja öljyllä. Kaikki metsäopiston rakennuksetlämmitetään lämpölaitoksen tuottamalla lämmöllä. Vuonna 2009 tuotettiin hakkeella1,5 GWh ja kevyellä polttoöljyllä 0,3 GWh lämpöä (Timo Rajamäki, Porin metsäopistonlämpölaitos, keskustelu, maaliskuu 2011). Hakkeella tuotetusta lämmöstä ei syntynytlaskennallisesti hiilidioksidipäästöjä. Kevyen polttoöljyn ominaispäästökerroin on267 gCO 2 /kWh (Tilastokeskus 2010a).NakkilaNakkilassa ei ole valtakunnallisia lauhde- ja varavoimalaitoksia, eikä prosessivoimalaitoksia.Nakkilassa ei myöskään ole paikallista sähköntuotantoa. Vuonna 2009 Nakkilassatuotettiin lämpöä noin 60 GWh, josta noin 77 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä(puuhake) ja noin 23 prosenttia uusiutumattomilla energialähteillä (raskas jakevyt polttoöljy sekä REF-kuitukangas eli kierrätyspolttoaine). Vuonna 2009 Nakkilassalämpöä tuotti Suominen Kuitukankaat Oy:n tehdasalueella sijaitseva Fortum LämpövoimaOy:n lämpövoimalaitos. Nakkilan Lämpö Oy on kokonaan kunnan omistamalämpölaitos, jolla ei ole enää omaa tuotantoa. Se ainoastaan jakaa Fortumilta ostettuakaukolämpöä. Fortum Lämpövoima Oy:n lämpölaitos antaa Suominen KuitukankaatOy:lle kuumaa höyryä ja jäännöslämpö menee kunnan kaukolämpöverkkoon. Laitok-16

sessa on 12 MW:n kiinteän polttoaineen kattila, jossa poltetaan puuhaketta ja kuitukangastehtaankuitukangasjätettä, sekä 12 MW:n raskaspolttoöljykattila varavoimalana.Lisäksi voimalaitoksessa käytetään kevyttä polttoöljyä (Kari Ylikoski, Nakkilan kunnanympäristötoimi, sähköpostiviesti 21.3.2011). Päästöjen laskennassa on käytetty seuraaviapäästökertoimia: REF-kuitukangas 114 g CO 2 /kWh, raskas polttoöljy 284 gCO 2 /kWh ja kevyt polttoöljy 267 g CO 2 /kWh (Tilastokeskus 2010a).KuntaorganisaatiotPorin kaupunkiPori Energia Oy on kaupunkienemmistöinen yhtiö. Pori Energian energiatuotanto jasiitä aiheutuvat päästöt vastaavat siis myös Porin kaupunkiorganisaation energiantuotannonpäästöjä. Porin kaupunkiorganisaatioon kuuluu myös Porin Jätehuolto, joka onPorin kaupungin omistama liikelaitos. Porin Jätehuollon Hangassuon jäteaseman mikroturbiinilaitoksessaon valmistettu biokaasusta sähköä. Biokaasun käytöstä energianlähteenäei kuitenkaan aiheudu laskennassa huomioitavia hiilidioksidipäästöjä. Vuonna2009 Porin kaupunki (sisältää Pori Energian ja Porin Jätehuollon) tuotti sähköä 268GWh, höyryä 227 GWh ja lämpöä 656 GWh.Ulvilan kaupunkiUlvilan kaupungilla ei ole omaa sähköntuotantoa. Ulvilan kaupunki omistaa enimmäisosanUlvilan Lämpö Oy:stä, joka on konserniin kuuluva osakeyhtiö. Vuonna 2009Ulvilan Lämpö Oy tuotti lämpöä 1,5 GWh pelletillä, joten kaupungin omasta lämmöntuotannosta ei laskennallisesti syntynyt hiilidioksidipäästöjä.Nakkilan kuntaNakkilan kunnalla ei ole omaa sähköntuotantoa. Kunnan omistamassa vanhainkotiHyppingin lämpölaitoksessa Ruskilassa tuotetaan lämpö vanhainkodille ja Ruskilankoululle. Lämmön tuottaa Nakkilan energiaosuuskunta puuhakkeella 0,4 MW:n kattilassa.Varavoimalana on 0,4 MW:n kevytöljykattila. Kolmella kyläkoululla on kullakinnoin 0,1 MW:n kevytpolttoöljykattila (Kari Ylikoski, Nakkilan kunnan ympäristötoimi,sähköpostiviesti 24.3.2011). Koska nämä lämpölaitokset ovat teholtaan alle 0,5 MW:a,ei niitä ole otettu mukaan päästölaskentaan.ENERGIANKULUTUSKuntien aluePoriPorin alueen energiankulutuksen päästöihin lasketaan paikallisen energiantuotannon elisähkön, lämmön ja höyryn tuotannon, prosessivoimalaitosten ja ostosähkön osuutta vastaavatpäästöt. Vuonna 2009 Porin alueen sähkönkulutus oli 1 160 GWh ja Pori sijoittuikuntien sähkönkäytön vertailussa sijalle 19.17

Vuonna 2009 Porin sähkönkulutus jakautui seuraavasti (Energiateollisuus 2011):Asuminen ja maatalous 208 GWhPalvelut ja rakentaminen 485 GWhTeollisuus468 GWhYhteensä1 160 GWhVuonna 2009 paikallinen sähköntuotanto oli 268 GWh ja se muodostui seuraavasti:Porin Prosessivoima Oy 172 GWh, Pori Energia Oy 86 GWh, tuulivoima 8 GWh (Porinkaupungin tilastollinen vuosikirja 2010, 94) ja Porin Jätehuolto, Hangassuon jäteasemavajaa 1,8 GWh (Porin Jätehuolto 2010, 9). Jos kunnan paikallinen sähköntuotanto alittaakunnan sähkönkulutuksen, erotus täytetään valtakunnallisella ”ostosähköllä”. Ostosähkönosuudeksi on laskettu 892 GWh. Ostosähkön päästöjen määrittämisessä onkäytetty päästökertoimena Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa kuvaavaa CO 2 -päästökerrointa 200 g CO 2 /kWh (Motiva 2010, 4).Vuonna 2009 Porissa kulutettiin 630 GWh lämpöä. Lämpöä ostettiin 18 GWh SachtlebenPigments Oy:ltä ja sitä myytiin 22 GWh Fortum Power and Heat Oy:lle Ulvilaan(Energiateollisuus 2010, 10, 16). Höyrystä kulutettiin koko Porin tuotantoa vastaavaosuus eli 227 GWh.UlvilaUlvilan alueen energiankulutukseen lasketaan ostosähkön sekä tuotetun ja ostetun lämmönpäästöt. Vuonna 2009 Ulvilan alueen sähkönkulutus oli 104 GWh ja Ulvila sijoittuikuntien sähkön käytön vertailussa sähkön käytön suuruuden perusteella sijalle 107.Vuonna 2009 Ulvilan sähkönkulutus jakautui seuraavasti (Energiateollisuus 2011):Asuminen ja maatalous 60 GWhPalvelut ja rakentaminen 23 GWhTeollisuus22 GWhYhteensä104 GWhUlvilassa ostosähkön osuus on 100 prosenttia sähkönkulutuksesta eli 104 GWh. Ostosähkönpäästöjen määrittämisessä on käytetty päästökertoimena Suomen keskimääräistäsähkönhankintaa kuvaavaa CO 2 -päästökerrointa.Vuonna 2009 Ulvilassa tuotettiin lämpöä noin 15 GWh ja sitä ostettiin noin 22 GWh.Kaukolämpö ostettiin Pori Energia Oy:ltä, jonka lämmön tuotannosta 94 prosenttia oliyhteistuotantoa (Pori Energia 2010, 16). Ulvilan alueelle ostetun kaukolämmön päästöjenlaskennassa on käytetty kaukolämmön yhteistuotannon päästökerroin 220 gCO 2 /kWh (Motiva 2004, 5).NakkilaNakkilan alueen energiankulutukseen lasketaan ostosähkön ja tuotetun lämmön päästöt.Vuonna 2009 Nakkilan alueen sähkönkulutus oli 98 GWh ja Nakkila sijoittui kuntiensähkön käytön vertailussa sähkön käytön suuruuden perusteella sijalle 119.18

Vuonna 2009 Nakkilan sähkönkulutus jakautui seuraavasti (Energiateollisuus 2011):Asuminen ja maatalous 27 GWhPalvelut ja rakentaminen 13 GWhTeollisuus57 GWhYhteensä98 GWhNakkilassa ostosähkön osuus on 100 prosenttia sähkönkulutuksesta eli 98 GWh. Ostosähkönpäästöjen määrittämisessä on käytetty päästökertoimena Suomen keskimääräistäsähkönhankintaa kuvaavaa CO 2 -päästökerrointa.Vuonna 2009 Nakkilassa tuotettiin lämpöä noin 60 GWh. Kaikki Nakkilassa kulutettulämpö on ollut Fortum Lämpövoima Oy:n tuottamaa. Fortum Lämpövoima Oy myykaukolämpöverkkoon toimitetun lämmön Nakkilan Lämpö Oy:lle, joka myy sen edelleenloppukäyttäjille. Nakkilaan ei osteta lämpöä kunnan ulkopuolelta. Nakkilassa tuotettulämpö on myös kulutettu Nakkilassa, joten lämmön tuotannon päästöt vastaavatkulutuksen päästöjä.Erillislämmitys öljyllä Porissa, Ulvilassa ja NakkilassaVuonna 2009 Suomessa rakennuksista 38 prosenttia lämmitettiin sähköllä. Öljyllä jakaasulla lämpeni 23 prosenttia, puulla ja turpeella 20 prosenttia rakennuksista. Kaukolämmöllälämmitettyjä rakennuksia oli 11 prosenttia ja vain 0,5 prosenttia lämpeni kivihiilellätai koksilla (Tilastokeskus 2010b, 8). Esimerkiksi vuonna 2009 Porin väestöstä63 prosenttia asui kaukolämmöllä lämmitetyssä talossa (Energiateollisuus 2010, 52).Suomessa maakaasulla lämpiää noin 4 000 pientaloa, mutta maakaasua ei ole saatavillaPorissa, Ulvilassa eikä Nakkilassa (Motiva 2009, 26–27). Kaukolämpö- ja maakaasuverkkoonkytkemisen lisäksi talot voivat olla erillislämmitettyjä. Erillislämmitettyjentalojen lämmitysjärjestelmistä sähkö- ja öljylämmitys perustuvat ainakin osittain fossiilisiinpolttoaineisiin. Sähkölämmitteisten talojen lämmityksestä aiheutuneet päästöt sisältyvätkunnan alueen sähkönkulutuksen päästöihin. Erillislämmitetyistä kiinteistöistäon päästölaskennassa tarkasteltu öljylämmitteisiä pientaloja. Muut fossiiliset polttoaineet,kivihiili ja kaasu, ovat lämmityksen energialähteinä selvästi harvinaisempia.Suomessa on reilu 200 000 öljylämmitteistä pientaloa, mikä on noin neljäsosa maankaikista pientaloista (Öljyalan Keskusliitto 2011). Satakunnan pelastuslaitoksen tietojenmukaan Porissa on 20 170, Ulvilassa 4 387 ja Nakkilassa 2 228 asuinrakennusta, joistaasuinkerrostaloja on Porissa 817, Ulvilassa 53 ja Nakkilassa 24 kappaletta. Näin ollenmuita kuin asuinkerrostaloja on Porissa 19 353, Ulvilassa 4 334 ja Nakkilassa 2 204kappaletta (Jouni Roos, Satakunnan pelastuslaitos, sähköpostiviesti, 2.3.2011). Muutkuin asuinkerrostalot on päästölaskennassa katsottu pientaloiksi. Pientaloja ovat yhdenja kahden asunnon asuintalot ja paritalot. Pientaloiksi ei lueta rivitaloja ja ketjutaloja eliasuinrakennuksia, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Joissakin rivitaloissavoi kuitenkin olla yhteinen öljyllä toimiva pienlämpökeskus. Öljypoltinten lukumääränon oletettu vastaavan öljylämmitteisten pientalojen määrää. Öljypolttimia eliöljylämmitteisiä pientaloja on Porissa 8 757, Ulvilassa 1 993 ja Nakkilassa 917 kappaletta.Tieto öljypoltinten lukumäärästä on hieman epäluotettava, sillä kaikkia öljylämmityslaitoksiaei ole kirjattu järjestelmään, eivätkä kaikki poistuneet järjestelmät ole tulleetpelastuslaitoksen tietoon (Jouni Roos, Satakunnan pelastuslaitos, sähköpostiviesti,2.3.2011). Porissa pientaloista noin 45 prosentissa, Ulvilassa noin 46 prosentissa jaNakkilassa noin 42 prosentissa on öljylämmitys.19

Pientalojen öljylämmityksestä aiheutuneet päästöt on saatu kertomalla öljylämmitteistenpientalojen määrä tyypillisen öljylämmitteisen pientalon vuosittaisilla päästöillä. Kunlämmön kulutus on 19 950 kWh vuodessa, aiheutuu tyyppikuluttajan 150 m 2 :n erillisenpientalon öljylämmityksestä hiilidioksidipäästöjä kuusi tonnia vuodessa (Pöyry 2010,liites. 6). Öljylämmitteisten pientalojen lämmönkulutus on ollut Porissa noin 175 GWh,Ulvilassa 40 GWh ja Nakkilassa 18 GWh. Porin alueen pientalojen öljylämmityksestäaiheutuvia päästöjä on selvitetty aiemmin vuosina 1990 ja 1997 (Lampinen 2001; ks.taulukko 3). Vertailu aiempien vuosien tuloksiin osoittaa pientalojen määrän kasvaneen,mutta öljylämmitteisten pientalojen määrän vähentyneen. Öljylämmitteisten pientalojenvähentyessä ovat vähentyneet myös öljylämmityksestä aiheutuneet päästöt.KuntaorganisaatiotPorin kaupunkiPorin kaupunki on ostanut käyttämänsä energian Pori Energialta. Porin kaupungin kulutuslukuihinsisältyvät kaupungin perustoiminnan lisäksi myös kaupungin tytäryhtiöt,kuten Porin Linjat Oy ja Porin YH-asunnot Oy. Vuonna 2009 Porin kaupungin toimintoihinkului 76 GWh sähköä. Tästä kaupungin perustoimintaan kului 67 GWh, jostakatuvalaistuksen osuus oli 12 GWh. Porin kaupungin tytäryhtiöiden sähkönkulutus oli10 GWh. Lämpöä kului Porin kaupungin toiminnoissa 93 GWh. Tästä kaupungin perustoiminnanosuus oli 66 GWh ja tytäryhtiöiden kaukolämmönkulutus 27 GWh (LeilaKetola, Pori Energia Oy, sähköpostiviesti, 20.5.2011). Vuonna 2009 Pori Energian sähkönhankinnanpolttoaineiden käytöstä syntyneen hiilidioksidin ominaispäästöt olivat175 g/kWh. Hankitun sähkön tuottamiseen käytettiin 39 prosenttia fossiilisia polttoaineita(sisältää turpeen). Sähköstä 49 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla polttoaineilla ja 11prosenttia ydinvoimalla (Pori Energia 2010, 12).Pori Energian tuottamalle kaukolämmölle ei ole laskettu tuotannon hiilidioksidipäästökerrointa.Lämmön kulutuksen päästöjä määritettäessä on käytetty kaukolämmön tuotannonpäästökerrointa 220 g CO 2 /kWh, joka on päästökerroin sähkön ja kaukolämmönyhteistuotannolle (Motiva 2004, 5). Vuonna 2009 Pori Energian kaukolämmön tuotannosta94 prosenttia oli yhteistuotantoa (Pori Energia 2010, 16).Ulvilan kaupunkiVuonna 2009 Ulvilan kaupunkiorganisaatiolle toimitti sähkön Oulun Sähkönmyynti Oykilpailutuksen perusteella. Oulun Sähkönmyynti Oy on osa Oulun Energia -konsernia.Ulvilan kaupungin sähkönkulutus on 9 GWh vuodessa, josta katuvalaistuksen osuus on2,5 GWh (Arttu Tuominen, Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviestit, 22.2.ja 11.5.2011). Vuonna 2009 Oulun Sähkönmyynnin hankkimasta sähköstä 43 prosenttiaoli tuotettu uusituvilla energialähteillä (biomassa, vesivoima, tuulivoima), 40 prosenttiauusiutumattomilla energialähteillä (turve, kivihiili, maakaasu ja öljy) ja 17 prosenttiaydinvoimalla (Oulun Energia 2011a). Oulun Sähkönmyynnin asiakkaiden käyttämänsähkön tuotannosta syntyi hiilidioksidipäästöjä keskimäärin 172 g/kWh (Oulun Energia2011b).Myös lämmöntuottaja kilpailutetaan. Vuonna 2009 Ulvilan kaupunkiorganisaation käyttämänlämmön tuotti Fortum Power and Heat Oy. Lämmöntoimittaja oli Ulvilan LämpöOy (Arttu Tuominen, Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 22.2.2011).20

Lämmön päästökertoimena on käytetty kerrointa 232 g CO 2 /kWh, joka on saatu jakamallaFortum Power and Heat Oy:n ja Ulvilan Lämpö Oy:n lämmön tuotannosta syntyneetpäästöt tuotetulla energiamäärällä. Ulvilan kaupunki, sisältäen kaupungin perustoiminnanja lämmönkäytön itse maksavat tytäryhtiöt, käytti vuonna 2009 lämpöä 14GWh, josta 13 GWh kulutettiin Ulvilan verkostoalueella ja 1,3 GWh Kullaan alueella(Arttu Tuominen, Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 22.2.2011).Nakkilan kuntaVuonna 2009 Nakkilan kuntaorganisaatio osti sähkön Turku Energialta. Nakkilan kunnansähkönkulutus vuonna 2009 oli 3,4 GWh, josta katuvalaistuksen osuus oli noin 1,8GWh (Kari Ylikoski, Nakkilan kunnan ympäristötoimi, sähköpostiviestit, 21.3. ja11.5.2011). Vuonna 2009 Turku Energian hankkimasta sähköstä oli 71 prosenttia tuotettuuusiutuvilla energialähteillä (muun muassa vesivoima, tuulivoima, biokaasu), 11 prosenttiauusiutumattomilla energialähteillä (fossiiliset polttoaineet ja turve) ja 18 prosenttiaydinvoimalla (Turku Energia 2010, 34). Turku Energia on hankkinut sähköstään 63prosenttia Nord Poolista eli pohjoismaisesta sähköpörssistä, 15 prosenttia on ollut omaatuotantoa ja 22 prosenttia on hankittu kahdenkeskisten hankintasopimusten kautta. NordPoolista hankitun sähkön eli pohjoismaisen sähköntuotannon ominaispäästöt olivat 75g/kWh (vuonna 2008). Oman tuotannon CO 2 -ominaispäästöt olivat 87 g/kWh (TurkuEnergia 2010, 23, 34). Omaksi tuotannoksi on laskettu myös kahdenkeskisten hankintasopimustenkautta hankittu sähkö. Turku Energian sähkön hankinnan CO 2 -ominaispäästöksi on edellisten perusteella laskettu 79 g CO 2 /kWh.Vuonna 2009 kunnan kiinteistöissä on kulutettu lämpöä noin 5,9 GWh. Fortum LämpövoimaOy on myynyt kaukolämpöverkkoon toimitetun lämmön Nakkilan Lämpö Oy:lle,joka on myynyt sen edelleen kaukolämmön loppukäyttäjille, kuten Nakkilan kunnalle(Kari Ylikoski, Nakkilan kunnan ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 21.3.2011). FortumLämpövoima Oy:n tuotannon päästökertoimeksi on laskettu 51 g CO 2 /kWh.Erillislämmitys öljyllä kuntien omistamissa kiinteistöissäKuntaorganisaatioiden omistamien kiinteistöjen öljylämmityksen päästöjä ei ole laskettu.Päästölaskennan yhteydessä kartoitettiin ainoastaan kuntien kiinteistöt, joissa onöljylämmitys. Porin kaupungilla on 23 kokonaan tai osittain öljylämmitteistä kiinteistöä(Kimmo Leppäniemi, Porin kaupungin Tekninen palvelukeskus, sähköpostiviesti,29.3.2011). Ulvilan kaupungilla on kuusi öljylämmitteistä kiinteistöä (Juha Hjulgren,Ulvilan kaupungin tekninen osasto, keskustelu, huhtikuu 2011). Nakkilassa kolme kunnanomistamaa kiinteistöä on öljylämmitteisiä ja yhdessä kiinteistössä käytetään puuhakkeenvaravoimana kevyttä polttoöljyä (Kari Ylikoski, Nakkilan kunnan ympäristötoimi,sähköpostiviesti, 11.5.2011).Porin kaupungin kiinteistöjen hiilidioksidipäästöt vuonna 2009 ovat olleet e3Portaalipalvelunmukaan 45 512 tonnia (e3Portaali 2011). e3Portaali on energia- ja ympäristöportaaliSuomen kunnille, joka on apuna kuntien rakennusten energianhallinnassa jakäytännön säästötoiminnassa. Porin kaupungin Tekninen palvelukeskus on ollut mukanae3Portaalin kehitystyössä.21

tyy muun muassa hiilidioksidia. Anaerobisissa eli hapettomissa olosuhteissa tapahtuvassahajoamisessa syntyy muun muassa metaania, joka on 21 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasukuin hiilidioksidi. Kaatopaikoilla syntyvä kaasu on peräisin käytännössäkokonaan biopohjaisen aineksen hajoamisesta. Kaatopaikkakaasun hiilidioksidia ei otetalaskennassa huomioon, sillä se on peräisin eloperäisestä aineksesta. Samoin toimitaanesimerkiksi tarkasteltaessa biopolttoaineiden käyttöä energiantuotannossa. Kaatopaikkakaasunkasvihuonekaasuista päästöjen kannalta merkittävä on ainoastaan metaani.Kiinteiden jätteiden päästöjä tarkastellaan käytössä oleville ja suljetuille kaatopaikoilletoimitettujen jätteiden ja biohajoavien jätteiden osalta. Kuntien osuuksien Hangassuonjäteaseman vuosittaisista jätemääristä oletetaan olevan suhteellisen vakiot vuodesta riippumatta.Kuntien osuudet Hangassuon vanhalta ja uudelta loppusijoitusalueelta syntyneistämetaanipäästöistä on arvioitu vuonna 2009 jäteasemalle tuotujen jätemäärien perusteella.Porin osuus metaanipäästöistä on ollut 74 prosenttia, Ulvilan 12 ja Nakkilanviisi prosenttia.Käytössä olevat kaatopaikatHangassuon jäteaseman vanha loppusijoitusaluePorin, Ulvilan ja Nakkilan kiinteät jätteet toimitaan Porin Jätehuollon Hangassuon jäteasemalle.Hangassuon kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 1987. Hangassuolla onvanha ja uusi loppusijoitusalue. Vanha, 12 hehtaarin loppusijoitusalue poistettiin käytöstä31.10.2007. Sen jälkihoitotyöt käynnistyivät kesällä 2009 ja jatkuvat vuoteen2012.Kaatopaikoilla syntyvän kaasun haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää kaasun talteenotolla.Hangassuon kaatopaikkakaasua on kerätty vuodesta 2001 lähtien. Vuodesta 2008lähtien kaasusta on tehty sähköä. Vain osa biokaasusta saadaan talteen, joten vanhaltaloppusijoitusalueelta vapautuu metaania myös ilmaan. Hangassuon jäteaseman päästöton laskettu Suomen ympäristökeskuksen Kaatopaikkojen metaanipäästöjen laskentamallillaPorin Jätehuollossa. Mallin mukaan vuonna 2009 Hangassuon vanhalta loppusijoitusalueeltavapautui metaania 1 125 tonnia. Vanhalta loppusijoitusalueelta otettiintalteen 1 224 000 m 3 kaatopaikkakaasua, josta metaanin osuus oli 54 prosenttia eli 474tonnia. Vapautuneesta metaanista saatiin otettua talteen noin 42 prosenttia.Hangassuon jäteaseman uusi loppusijoitusalueHangassuon jäteaseman uusi loppusijoitusalue on otettu käyttöön vuonna 2007. Metaanintuotanto loppusijoitusalueelta alkaa yleensä vasta noin viiden vuoden kuluttua käyttöönotosta(Tarja Räikkönen, Porin kaupungin ympäristövirasto, keskustelu, 10.3.2011).Loppusijoitetulla jätteellä tarkoitetaan kaatopaikan täyttöön jäävien jätteiden määrää elijätteiden kokonaismäärästä on vähennetty kompostoitavat jätteet ja kaatopaikalta poisviedyt jätteet, kuten ongelmajätelaitokseen ja kierrätetykseen viedyt jätteet. Vuonna2009 Hangassuon jäteasemalle loppusijoitetun jätteen määrä oli 23 825 tonnia. Porinosuus loppusijoitetun jätteen määrästä oli 17 537 tonnia, Ulvilan 2 966 tonnia ja Nakkilan407 tonnia. Vuonna 2009 Nakkilan loppusijoitetun jätteen ja erityisesti yhdyskuntajätteenmäärä (190 tonnia) on ollut niin pieni, että yhdyskuntajätettä on Nakkilasta täytynytviedä muuallekin kuin Hangassuolle (Hangassuon jätemäärät vuonna 2009). Nakkilanosalta päästölaskennassa on käytetty loppusijoitetulle jätteelle arviota 200 kiloa23

asukasti kohti, joka vastaa alueen arvoja (Tarja Räikkönen, Porin kaupungin ympäristövirasto,keskustelu, 10.3.2011). Oletuksena on, että Nakkilassa syntynyt jäte on päätynytkaatopaikalle, eikä sitä ole poltettu. Nakkilan loppusijoitetun jätteen määräksi onlaskettu 1 157 tonnia vuonna 2009.Vuonna 2009 Hangassuon jäteaseman uudelta loppusijoitusalueelta vapautui laskennallisestimetaania 205 tonnia. Kaatopaikkakaasua ei ole otettu talteen uudelta loppusijoitusalueelta.Suljetut kaatopaikatMyös suljetuilta kaatopaikoilta vapautuu metaania. Koska Porin, Ulvilan ja Nakkilansuljettujen kaatopaikkojen kaatopaikkakaasua ei oteta talteen, eikä kaatopaikoille toimitetuistajätemääristä ole tarkkaa tietoa, ei suljettuja kaatopaikkoja ole otettu mukaanpäästölaskentaan. Kymmenen vuotta sitten suljetuista kaatopaikoista vapautuu vielämetaania. Mutta monet kaatopaikoista on suljettu jo kauan sitten, joten niistä ei enääjuurikaan vapaudu metaania (Tarja Räikkönen, Porin kaupungin ympäristövirasto, keskustelu,20.5.2011). Porin, Ulvilan ja Nakkilan suljetut kaatopaikat on esitetty taulukossa8.TAULUKKO 8. Porin, Ulvilan ja Nakkilan suljetut kaatopaikat (tiedot Porin osalta Tarja Räikkönen,Porin kaupungin ympäristövirasto, sähköpostiviesti 20.5.2011, Ulvilan osalta Arttu Tuominen,Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 8.6.2011 ja Nakkilan osalta Kari Ylikoski,Nakkilan kunnan ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 20.5.2011).Kunta Kaatopaikka KäyttöaikaPori Noormarkku, Keskisjoki 1964–2001Pori Noormarkku, Lassila 1976–1996Pori Ahlainen 1960–1992Pori Luotsinmäki 1960–1987Pori Perä-Amerikka 1963–1987Pori Kirrisanta 1956–1983Pori Ruosniemi 1960–1980 -luvullaPori Ulasoori 1950–1955Pori Enäjärvi 1964–1969Pori Vähämäki 1956–1959Ulvila Nahkuri –1970Ulvila Haistila 1970–2000Ulvila Kullaa 1970–2000Nakkila Pimeäkorpi 1963–2000Biohajoava jätePäästölaskennassa on biohajoavan jätteen osalta tarkasteltu yhdyskuntien kerättyä biojätettä,kotikompostointia sekä puutarha- ja haravointijätettä. Kerätyllä biojätteellä tarkoitetaankauppojen ja asuintalojen biojäteastioihin kerätyn biojätteen määrää. Porin Jätehuollollaei ole tilastoa Porista, Ulvilasta ja Nakkilasta kerätyn biojätteen määristä. Jätteenkuljetusyrityksiltäsaadun arvion mukaan Porista kerättiin vuonna 2009 biojätettä3 092 tonnia. Porista kerätty biojäte on toimitettu Forssaan Envor Biotech Oy:n biokaasulaitokseenja Köyliön Hallavaaraan Satakierto Oy:n jätekeskuksen biokaasulaitokseen.Laitoksissa biojätteen mädätyksessä syntynyt metaani on hyödynnetty energian-24

tuotannossa, jolloin biojätteen käsittelystä ei laskennallisesti aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä(Tarja Räikkönen, Porin kaupungin ympäristövirasto, sähköpostiviesti ja keskustelu,21.3.2011). Koska kerätyn biojätteen määristä ei ole tarkkaa tietoa, ei kerätynbiojätteen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin huomioida päästölaskennassa.Porissa tehdyn arvion perusteella vuonna 2009 kotikompostoinnin määrä on ollut 460tonnia. Arvion mukaan porilaisista omakotitalossa asuvista henkilöistä (46 010 henkilöä)20 prosenttia eli 9 202 henkilöä kompostoi jätteensä kotona. Kotikompostiin tuotetunjätteen määräksi on arvioitu 50 kiloa per henkilö vuodessa (Tarja Räikkönen, Porinkaupungin ympäristövirasto, sähköpostiviesti, 28.9.2011). Koska kotikompostoinninmääriä ei pystytä tarkasti arvioimaan, ei kotikompostoinnin päästöjä ole huomioitu laskennassa.Puutarha- ja haravointijätettä otetaan vastaan sekä Hangassuon jäteasemalla että kuntienomissa vastaanottopisteissä. Hangassuon jäteasema ottaa vastaan risu- ja puutarhajätettä.Risut menevät poltettavaksi alueen voimalaitoksiin ja puutarhajätteet kompostoidaanaerobisesti, jolloin ei synny merkittäviä metaanipäästöjä (Tarja Räikkönen, Porin kaupunginympäristövirasto, keskustelu, 10.3.2011). Vuonna 2009 Porista toimitettiin Hangassuolle1820 tonnia ja Ulvilasta 33 tonnia risu- ja puutarhajätettä. Nakkilasta ei toimitettuollenkaan kyseistä jätettä Hangassuolle (Hangassuon jätemäärät vuonna 2009).Vuonna 2009 Nakkilassa on ollut risujen, oksien ja puhtaan puutavaran vastaanottoReikko Oy:n toimipisteessä. Reikko Oy on käyttänyt saamansa materiaalin energiantuotantoon(Kari Ylikoski, Nakkilan kunnan ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 20.5.2011).Ulvilassa risujen, oksien, haravointijätteen ja kantojen vastaanotto on ollut kaupunginvarastoalueella. Myös MM-terminaali ja Kullaan Hake & Lämpö Oy ovat ottaneet vastaanrisuja ja haravointijätettä. Kaupungin varastoalueelle viedyt haravointijätteet onkompostoitu paikallaan. Risut ja oksat on murskattu ja käytetty energiaksi (Arttu Tuominen,Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 8.6.2011). Vuoden 2009puutarha- ja haravointijätteen määristä ei ole tietoa. Koska puutarha- ja haravointijätteeton joko kompostoitu tai käytetty energiaksi, ei niiden käsittelystä ole syntynyt merkittäviämetaanipäästöjä.KuntaorganisaatiotPorin, Ulvilan ja Nakkilan kuntaorganisaatioiden tuottamien kiinteiden jätteiden määräävuonna 2009 ei pystytty selvittämään. Tämän vuoksi kuntaorganisaatioiden jätehuollonpäästötiedoista puuttuvat kiinteiden jätteiden käsittelystä syntyneet päästöt.JÄTEVEDETJätevedenpuhdistamoilla tapahtuvasta jäteveden käsittelystä syntyy metaanipäästöjä.Jätevedenpuhdistamoilta vesistöihin johdettava typpikuorma puolestaan aiheuttaa typpioksiduulipäästöjä.Jätevedenpuhdistuksen päästöjä on tarkasteltu erikseen yhdyskuntienkeskitetyn ja haja-asutusalueiden jätevedenpuhdistuksen sekä teollisuuden jätevedenpuhdistuksenosalta. Kalankasvatusta ei ole Porissa, Ulvilassa eikä Nakkilassa. Pori,Ulvilan ja Nakkilan alueen sekä kuntaorganisaatioiden jätevedenpuhdistuksen päästötlöytyvät taulukoista 6 ja 7.25

Kuntien alueYhdyskuntien jätevedenpuhdistamotPoriVuonna 2009 Porin jätevedet puhdistettiin Luotsinmäen keskuspuhdistamossa. Luotsinmäelläpuhdistettiin Porin keskusta-alueen ja Noormarkun jätevedet sekä toukokuusta2009 lähtien myös Luvian kunnan jätevedet. Porin jätevesiä on lisäksi puhdistettuReposaaren jätevedenpuhdistamossa, Ahlaisten puhdistamossa ja Pihlavan puhdistamossa.Luotsinmäen puhdistamolle tulevien jätevesien yhdyskuntien ja teollisuudenjätevesien osuuksia ei ole pystytty tarkasti selvittämään, joten Luotsinmäen puhdistamolletulleita jätevesiä on tarkasteltu kuin ne olisivat kaikki peräisin yhdyskunnista.Karkean arvion mukaan 45 prosenttia orgaanisesta (biologinen hapenkulutus eli BHK7)kuormituksesta, 10 prosenttia typpikuormasta ja 30 prosenttia jätevedenpuhdistuksessasyntyneistä lietteistä tulee teollisuudesta (Ismo Lindfors, Porin Vesi, sähköpostiviesti,8.6.2011). Vuonna 2009 Porin jätevesien määrä oli 7 582 252 m 3 (sisältäen myös Hangassuonkaatopaikan suotovedet). Harmaalinnan, Kartanon ja Mikkolan kaupunginosienjätevedet, 205 005 m 3 , johdettiin Ulvilan Saaren puhdistamoon. Muista kunnista tulipuhdistettavaa jätevettä 472 000 m 3 . Kaikilla puhdistamoilla jätevesi käsitellään biologis-kemiallisesti(Porin Vesi 2010, 8, 25).Jätevedenpuhdistuksesta aiheutuneet metaanipäästöt voidaan laskea jätevedenpuhdistamolletulleen jäteveden biologisen hapen kulutuksen kuormasta. Vuonna 2009 Porinpuhdistamoille tuleva orgaaninen kuorma (BHK5) oli 2 433 tonnia. Pihlavan, Reposaarenja Ahlaisten puhdistamoilla käsitellään pelkästään yhdyskuntien jätevesiä. PorinLuotsinmäen keskuspuhdistamolla käsitellään myös teollisuuden prosessijätevesiä, jotkasisältyvät yllä olevaan lukuun (Ismo Lindfors, Porin Vesi, sähköpostiviesti, 8.6.2011).Porin jätevesien osuus Ulvilan Saaren jätevedenpuhdistamon orgaanisesta kuormituksesta(BHK5) on ollut 41 tonnia (Arttu Tuominen, Ulvilan kaupungin ympäristötoimi,sähköpostiviesti, 7.6.2011).Vesistöön johdetun typpikuorman määrä on vuonna 2009 ollut Porin osalta 225 tonnia(Ismo Lindfors, Porin Vesi, sähköpostiviesti, 8.6.2011). Porin osuus Ulvilan Saarenjätevedenpuhdistamon typpikuormasta vesistöön on ollut seitsemän tonnia vuonna 2009(Arttu Tuominen, Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 7.6.2011).Jätevedenpuhdistukseen liittyen puhdistamoilla syntyy lietettä, josta myös vapautuukasvihuonekaasuja. Vuonna 2009 Luotsinmäen (sisältää Reposaaren ja Ahlaisten lietteet)ja Pihlavan puhdistamoiden lietteiden kokonaismäärä oli 17 773 m 3 . Luotsinmäenpuhdistamon lietemäärä sisältää puhdistamolle tuodut sako- ja umpikaivolietteet, pienpuhdistamoidenylijäämälietteet ja Luotsinmäen käytöstä poistetulta kaatopaikalta johdetutvalumavedet (Porin Vesi 2010, 8). Lietteiden kuiva-ainepitoisuus on keskimäärin20 prosenttia. Koska arviolta 30 prosenttia Luotsinmäen puhdistamolla syntyneestä lietteestäon peräisin teollisuuslaitosten ja viisi prosenttia naapurikuntien jätevesistä, onPorin osuus lietteen kuiva-ainetonneista noin 3 400 tonnia (Ismo Lindfors, Porin Vesi,sähköpostiviesti, 8.6.2011). Kemira Oyj on hoitanut puhdistamolietteen jatkokäsittelynja hyötykäytön. Kemiran käsittelemä liete on kompostoitu ennen käyttöä. Porin osuusUlvilan saaren jätevedenpuhdistamon lietteen määrästä on ollut noin 149 kuivaainetonnia(Arttu Tuominen, Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti,7.6.2011). Myös Ulvilan Saaren jätevedenpuhdistamon lietteen kuiva-ainepitoisuudeksion oletettu 20 prosenttia.26

UlvilaVuonna 2009 kaikki Ulvilan jätevedet puhdistettiin Ulvilan Saaren jätevedenpuhdistamossa.Puhdistamolla jätevesi käsitellään biologis-kemiallisesti. Saaren puhdistamollakäsiteltiin Ulvilan jätevesien lisäksi Porin Harmaalinnan, Kartanon ja Mikkolan alueenjätevedet. Puhdistamolle on tullut sekä yhdyskuntien että teollisuuden jätevesiä, eikänäiden määriä ole mahdollista erottaa toisistaan. Ulvilassa ei kuitenkaan ole sellaistaraskasta teollisuutta, joka merkittävästi lisäisi puhdistamon kuormaa. Vuonna 2009puhdistamolle tulleiden Ulvilan jätevesien määrä oli 1 069 216 m 3 (Arttu Tuominen,Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 7.6.2011). Ulvilan osuus puhdistamolletulleista jätevesistä ja jätevedenpuhdistuksesta aiheutuneista päästöistä oli 84prosenttia.Ulvilan osuus puhdistamolle tulevasta orgaanisesta kuormasta (BHK5) on ollut 215tonnia, vesistöön johdetusta typpikuormasta 37 tonnia ja syntyneestä lietteestä 781 tonnia(kuiva-aine) (Arttu Tuominen, Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti,7.6.2011). Ulvilan Saaren jätevedenpuhdistamon lietteen kuiva-ainepitoisuuden on oletettuolevan sama 20 prosenttia kuin Porin puhdistamoissa. Lietteissä ovat mukanakaikki sakokaivolietteet. Jokilaakson ympäristö Oy on kompostoinut syntyneen lietteenHaistilan kaatopaikan yhteydessä olevalla kompostointikentällä. Kompostoituja massojaon pääasiassa käytetty Haistilan kaatopaikan maisemointiin (Arttu Tuominen, Ulvilankaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 8.6.2011).NakkilaNakkilan kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Tattaranjoen suussa. Puhdistamollajätevesi käsitellään biologis-kemiallisesti. Puhdistamolle ei ole johdettu muiden kuinNakkilan kunnan alueen jätevesiä. Vuonna 2009 puhdistamolla käsiteltiin jätevesiä285 670 m 3 . Nakkilan kunnan jäteveden puhdistamolle on johdettu myös teollisuuslaitostenjätevesiä. Laitokselle johdettiin esimerkiksi esikäsiteltyjä jätevesiä pintakäsittelylaitosReikko Oy:ltä. Reikko Oy:ltä tuli jätevettä kunnan puhdistamolle 3 619 m 3 , jokavastaa reilua prosenttia puhdistamolle tulleista jätevesistä. Koska Nakkilan kunnan puhdistamolletulevien teollisuuden jätevesien osuudesta ei ole tarkkaa tietoa, on puhdistamolletulleita jätevesiä tarkasteltu kuin ne olisivat kaikki peräisin yhdyskunnista. Kunnanpuhdistamolle tullut orgaaninen kuormitus (BHK5) oli 47 tonnia ja vesistöön johdettutyppikuorma 14 tonnia. Vuonna 2009 syntyi lietettä 96 tonnia (kuiva-aine). Lietteenkuiva-ainepitoisuus oli keskimäärin 17 prosenttia. Lietteet on kuljetettu kompostoitavaksiHaistilan kaatopaikan yhteydessä olevalle kompostointikentälle (Kari Ylikoski,Nakkilan kunnan ympäristötoimi, sähköpostiviestit, 30.5., 1.6. ja 6.6.2011).Nakkilan kunnassa, Lammaisten kylässä on vuoteen 2010 asti sijainnut myös Harjavallankaupungin jätevedenpuhdistamo. Harjavallan kaupungin jätevesien lisäksi sinne onjohdettu entisen Kiukaisten kunnan jätevedet sekä Nakkilan kunnan Lammaisten kylältätulevia jätevesiä. Vuonna 2009 Harjavallan kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuliNakkilan jätevesiä 7 522 m 3 (Kari Okkonen, Harjavallan kaupungin vesihuoltolaitos,sähköpostiviesti, 13.6.2011). Nakkilan jätevesien osuus kaikista puhdistamolle tulleistajätevesistä, ja niistä aiheutuvista päästöistä, oli yhden prosentin. Nakkilan osuus puhdistamolletulleesta orgaanisesta kuormasta (BHK5) oli yhden tonnin ja puhdistamolta vesistöönpäätyneestä typpikuormasta 0,3 tonnia. Vuonna 2009 Nakkilan jätevesien puhdistuksestasyntyi lietettä noin neljä tonnia (kuiva-aine). Lietteen kuivaainepitoisuudeksion arvioitu noin 16 prosenttia. Liete vietiin käsiteltäväksi Jokilaakson27

Ympäristö Oy:n kompostointikentälle Haistilan kaatopaikalle (Kari Okkonen, Harjavallankaupungin vesihuoltolaitos, sähköpostiviesti, 13.6.2011).Haja-asutusalueiden jätevedenpuhdistusKeskitetyn, kunnallisissa puhdistamoissa tapahtuvan jätevedenpuhdistuksen lisäksi haja-asutusalueillaeli asemakaava-alueiden ulkopuolisilla alueilla jätevesiä puhdistetaanpienemmissä yksiköissä, usein kiinteistökohtaisesti. Porin haja-asutusalueen väkimääräjoulukuussa 2010 oli 13 964 henkilöä (Timo Widbom, Porin kaupungin hallintokeskus,sähköpostiviesti, 31.5.2011). Porin väkiluku oli vuoden 2010 joulukuussa 83 054 henkilöä(Väestötietojärjestelmä 2011a), joten Porin väestöstä noin 17 prosenttia asui hajaasutusalueilla.Noormarkku liitettiin Porin kaupunkiin 1.1.2010, joten myös Noormarkunpäästöt sisältyvät Porin haja-asutusalueiden jätevedenpuhdistuksen päästötietoihin.Haja-asutusalueiden jätevedenpuhdistuksen metaanipäästö perustuu asukaskohtaiseenkeskimääräiseen eloperäisen aineksen kuormaan ja typpioksiduulipäästö keskimääräiseenproteiininkulutukseen ja proteiinin typpisisältöön (Petäjä 2007). Porin hajaasutusalueenjätevesien orgaaninen kuorma (BHK5) on noin 306 tonnia ja typpikuormavesistöihin 82 tonnia. Porin haja-asutusalueen jätevedenpuhdistuksen lietteistä noin 99prosenttia on viety käsiteltäväksi Luotsinmäen puhdistamolle (Jari Lagerroos, Porinkaupungin ympäristövirasto, keskustelu, kesäkuu 2011).Ulvilan haja-asutusalueen väkimäärä on 2 613 henkilöä (Arttu Tuominen, Ulvilan kaupunginympäristötoimi, sähköpostiviesti, 7.6.2011). Ulvilan väkiluku vuoden 2010 joulukuussaoli 13 616 henkilöä (Väestötietojärjestelmä 2011a), joten Ulvilan väestöstänoin 19 prosenttia asui haja-asutusalueilla. Ulvilan haja-asutusalueen jätevesien orgaaninenkuorma (BHK5) on noin 57 tonnia ja typpikuorma vesistöihin 15 tonnia. Hajaasutusalueidenlietteet on toimitettu Ulvilan Saaren jätevedenpuhdistamolle (ArttuTuominen, Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 8.6.2011).Nakkilan haja-asutusalueen väkimäärä on 1 400 henkilöä (Kari Ylikoski, Nakkilan kunnanympäristötoimi, sähköpostiviesti, 10.6.2011). Nakkilan väkiluku vuoden 2010 joulukuussaoli 5791 henkilöä (Väestötietojärjestelmä 2011a). Nakkilan väestöstä noin 25prosenttia asui haja-asutusalueella. Nakkilan haja-asutusalueen jätevesien orgaaninenkuorma (BHK5) on noin 31 tonnia ja vesistöön johdettu typpikuorma noin kahdeksantonnia.Teollisuuden jätevedenpuhdistusPorin prosessiteollisuuslaitoksista oma jätevedenpuhdistamo oli ainakin Suomen KuitulevyOy:llä ja Sachtleben Pigments Oy:llä. Vuonna 2009 Suomen Kuitulevy Oy:n jätevedetpuhdistettiin omassa puhdistamossa, josta ne johdettiin Kokemäenjokeen. Puhdistusaltaillemenevä kemiallisen hapenkulutuksen (COD) kuorma oli 880 tonnia ja vesistöönjohdettu typpikuorma 0,4 tonnia. Vuonna 2009 jätevedenkäsittelyaltailta ei poistettulietettä (Erja Tuomisalo, Suomen Kuitulevy Oy, sähköpostiviesti, 27.5.2011).Sachtleben Pigments Oy:n jätevedenpuhdistamossa käsitellään kaikki titaanidioksiditehtaanjätevedet sekä muut tehdasalueella syntyvät, pääasiassa happamat, jätevedet. Jätevedenpuhdistamolletulevaa kemiallisen hapenkulutuksen kuormaa ei analysoida, eikäse ole päästöjen kannalta merkityksellinen puhdistamon toimintaperiaatteen vuoksi.Typpikuorma vesistöön oli 40 tonnia vuonna 2009. Jätevedenpuhdistuksessa ei synny28

eloperäistä lietettä (Henri Vuorilehto, Sachtleben Pigments Oy, sähköpostiviesti,1.6.2011). Luvata Pori Oy:llä ei ole jätevedenpuhdistamoa, vaan prosessivedet menevätlauhduttimien ja sakkapesien jälkeen takaisin Kokemäenjokeen (Rauno Lanne, LuvataPori Oy, sähköpostiviesti, 27.5.2011).Ulvilassa ei ole teollisuuden omia jätevedenpuhdistamoja.Merkittävin teollisuuden oma jätevedenpuhdistamo Nakkilassa vuonna 2009 oli SuominenKuitukankaat Oy:n puhdistamo. Vuonna 2009 puhdistamolle tullut orgaaninenkuorma (BHK5) oli 32 tonnia. Puhdistamolta johdettiin vesistöön typpeä noin kaksitonnia (Kari Ylikoski, Nakkilan kunnan ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 30.5.2011).Syntyneen lietteen määrä on laskettu puhdistamolle tulleen ja sen läpi menneen kiintoainemääränerotuksena. Suominen Kuitukankaat Oy:n lietteen kuiva-ainepitoisuus onerittäin alhainen, keskimäärin 1,5 prosenttia. Lietteen kuiva-ainemääräksi on arvioitunoin 0,4 tonnia (Kari Ylikoski, Nakkilan kunnan ympäristötoimi, sähköpostiviesti,6.6.2011).KuntaorganisaatiotPorin Vesi on vuonna 2009 laskuttanut Porin kaupunkiorganisaatiolta jätevettä 543 731m 3 (Helena Orrenmaa, Porin Vesi, sähköpostiviesti, 30.5.2011). Porin kaupunkiorganisaatiollatarkoitetaan kaupungin perustoimintaa (sisältää Hangassuon kaatopaikan suotovedet)ja sen tytäryhtiöitä. Porin kaupunkiorganisaation osuus kaikista Porin alueellasyntyneistä jätevesistä, ja jätevedenpuhdistuksen päästöistä, on ollut noin seitsemänprosenttia.Vuonna 2009 Ulvilan kaupungin omissa kiinteistöissä syntyi jätevettä 38 916 m 3 (EliseHurri, Ulvilan kaupungin tekninen toimi, sähköpostiviesti, 30.6.2011). Ulvilan kaupunkiorganisaationosuus kaikista Ulvilan alueella syntyneistä jätevesistä on ollut noin neljäprosenttia.Vuonna 2009 Nakkilan kunnan omissa kiinteistöissä syntyi jätevettä 17 372 m 3 (KariYlikoski, Nakkilan kunnan ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 1.6.2011). Nakkilan kuntaorganisaationosuus kaikista Nakkilan kunnan jätevedenpuhdistamolle tulleista jätevesistäoli noin kuusi prosenttia.MAATALOUSMaatalouden päästöjä tarkasteltaessa on selvitetty kotieläinten pidon ja maanviljelynkasvihuonekaasupäästöt (ks. taulukot 9 ja 10). Maatalouden kasvihuonekaasut muodostuvatkotieläinten ruuansulatuksen ja lannankäsittelyn metaanipäästöistä sekä lannankäsittelynja maatalousmaan typpioksiduulipäästöistä.29

TAULUKKO 9. Porin, Ulvilan ja Nakkilan maataloudesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt(CO 2 -ekvivalenttitonneina) vuonna 2009. Taulukossa on lisäksi esitetty maatalouden päästötPorissa vuosina 1990 ja 1997 (Lampinen 2001).Pori 1990 Pori 1997 Pori 2009 Ulvila NakkilaKotieläimet 3 000 2 000 2 123 2 065 693Maanviljely 15 000 14 000 10 696 8 427 7 132Yhteensä 18 000 16 000 12 819 10 492 7 825TAULUKKO 10. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt (CO 2 -ekvivalenttitonneina) Porin, Ulvilanja Nakkilan kuntaorganisaatioissa vuonna 2009.Porin kaupunki Ulvilan kaupunki Nakkilan kuntaKotieläimet 0 0 0Maanviljely 1 514 219 99Yhteensä 1 514 219 99KOTIELÄIMETKuntien alueKotieläinten pidosta aiheutuu sekä metaani- että typpioksiduulipäästöjä. Kotieläinten,erityisesti nautojen, ruuansulatuksesta syntyy metaanipäästöjä. Lannankäsittelystä aiheutuusekä metaani- että typpioksiduulipäästöjä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelinIPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) ohjeiden mukaan laidunnuksentyppioksiduulipäästöt eivät sisälly kotieläinten vaan maatalousmaan päästöihin.Kotieläimistä päästölaskennassa on tarkasteltu nautoja, sikoja, lampaita ja vuohia sekähevosia ja poneja. Siipikarjaa eli kanoja, broilereita ja kalkkunoita ei ole otettu tarkasteluunmukaan, sillä ne eivät ole mukana Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa. Porissa,Ulvilassa ja Nakkilassa ei ole poro- eikä turkistaloutta, joten porojen, minkkien, hillereiden,kettujen ja supikoirien kasvatuksen kasvihuonekaasupäästöt eivät sisälly laskentaan.Tiedot nautojen, sikojen, lampaiden ja vuohien lukumääristä vuonna 2009 on saatumaa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tikestä (Tike 2010). Hevosten japonien lukumäärät (toukokuussa 2010) on saatu Suomen Hippos ry:stä. Hevosten japonien lukumäärään sisältyvät suomenhevoset, lämminveriset ravihevoset, ratsut, ponitja maatilan hevoset. Hippokselta saadut lukumäärät ovat arviolta 10 prosenttia todellisuuttakorkeammat, sillä hevosten omistajat unohtavat raportoida hevosten poistoista(Terttu Peltonen, Suomen Hippos ry, sähköpostiviesti, 14.6.2011). Kotieläinten lukumääräton esitetty taulukossa 11.30

TAULUKKO 11. Kotieläinten lukumäärät (kpl) vuonna 2009 Porissa, Ulvilassa ja Nakkilassa(Tike 2010).Eläinryhmä Pori Ulvila NakkilaNaudat 696 828 253 **Siat 525 2 218 * 1 053Lampaat 948 589 15 **Vuohet … … 10 **Hevoset ja ponit 807 255 137Yhteensä 2 976 3 890 1 468… = Tilamäärä on alle 3, joten tieto eläinten lukumäärästä on suojattu. Tietoa ei myöskään olesaatu kunnista.* = Tieto Arttu Tuominen, Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 13.6.2011** = Tieto Kari Ylikoski, Nakkilan kunnan ympäristötoimi, sähköpostiviestit 14. ja 17.6.2011KuntaorganisaatiotPorin ja Ulvilan kaupungit sekä Nakkilan kunta eivät ole omistaneet kotieläimiä vuonna2009.MAANVILJELYKuntien alueMaanviljelyn päästöjä tarkasteltaessa selvitetään maatalousmaan typpioksiduulipäästöt.Maanviljelyn päästöt selvitetään pinta-alojen ja niihin liittyvien päästökertoimien avulla.Pinta-alatiedot on saatu maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tikestä(Erja Mikkola, Tike, sähköpostiviesti, 10.6.2011). Kuntien ja kuntaorganisaatioidenmaatalousmaan pinta-alatiedot on esitetty taulukossa 12.Laskennassa on tarkasteltu seuraavia osa-alueita:1) suopellot eli eloperäisillä mailla (turve- ja multamaat) olevat pellot2) typpeä sitovat kasvit3) väkilannoitteiden levitys4) valuman aiheuttama epäsuora päästö5) lannan levitys6) niittojäännös7) laiduntamisen lanta8) laskeuman aiheuttama epäsuora päästöKasvener-laskentamallin mukaisesti pitäisi selvittää myös lietteiden levittämisestä pelloilleaiheutuneet päästöt. Koska Porissa, Ulvilassa ja Nakkilassa ei levitetä lietteitäpelloille, on tämä maanviljelyn päästöjen osa-alue jätetty laskennan ulkopuolelle. Kunnittaisetarviot eloperäisen viljelysmaan osuuksista on saatu MTT:n (maa- ja elintarviketaloudentutkimuskeskus) tuottamasta Suomen maannostietokannasta, jonka peltolohkoittaisettiedot ovat vuodelta 2008. Maannostietokannan mukaan Porissa viljelysmaistaeloperäisiä on 0,9 prosenttia, Ulvilassa seitsemän ja Nakkilassa kolme prosenttia (KristiinaRegina, MTT, sähköpostiviesti, 5.7.2011). Typpeä sitovien kasvien pinta-alatietosisältää vain herneen viljelyalat, sillä apilasta ei ole käytettävissä luotettavaa tilastoa.31

Niittojäännösalassa on mukana viljakasvien, herneen, perunan, sokerijuurikkaan, öljykasvien(rypsi, rapsi, öljy- ja kuitupellava), kuminan sekä muiden kasvien kuin nurmienja puutarhakasvien viljelyalat. Maatalousmaan päästöissä ei ole mukana peltojen kalkituksenhiilidioksidipäästöjä, jotka kuuluvat maankäytön päästöihin, eikä kasvitähteidenpoltosta pellolla aiheutuneita päästöjä.TAULUKKO 12. Porin, Ulvilan ja Nakkilan maatalousmaan pinta-alat (ha) vuonna 2009 (ErjaMikkola, Tike, sähköpostiviesti, 10.6.2011).Maatalousmaa Pori Ulvila NakkilaViljelty ala 9 327 6 150 5 734Viljakasvit 7 349 4 019 3 855Typpeä sitovat kasvit 3 * 14 ** 0Eloperäiset maat 83 422 197Niittojäännösala 8 408 5 218 5 177* = Tieto Juhani Dahl, Porin kaupungin Tekninen palvelukeskus, sähköpostiviesti, 22.6.2011** = Tieto Hannu Kankaanpää, Ulvilan kaupungin talous- ja hallinto-osasto, sähköpostiviesti,22.6.2011KuntaorganisaatiotKuntaorganisaatioiden omistamien maatalousmaiden päästöt on laskettu suhteessa kuntienalueen maatalousmaan päästöihin. Porin kaupunki on omistanut maatalousmaatanoin 1 320 hehtaaria vuoden 2009–2010 vaihteessa (Risto Haavisto, Porin kaupunginTekninen palvelukeskus, keskustelu, kesäkuu 2011). Vuonna 2009 Porin kaupunkiomisti Porin alueen maatalousmaasta noin 14 prosenttia. Näin ollen 14 prosenttia Porinalueen maatalousmaan päästöistä on tullut Porin kaupungin omistamista maatalousmaista.Ulvilan kaupunki omistaa noin 160 hehtaaria peltoa (Hannu Kankaanpää, Ulvilankaupungin talous- ja hallinto-osasto, sähköpostiviesti, 22.6.2011). Ulvilan kaupunkiomisti Ulvilan alueen maatalousmaasta noin kolme prosenttia. Vuonna 2009 Nakkilankunta omisti 80 hehtaaria maatalousmaata (Kari Ylikoski, Nakkilan kunnan ympäristötoimi,sähköpostiviesti, 17.6.2011). Vuonna 2009 Nakkilan kunta omisti Nakkilan alueenmaatalousmaasta reilun prosentin. Porin ja Ulvilan kaupunkien sekä Nakkilan kunnanomistama maatalousmaa on vuokrattu eteenpäin.MAANKÄYTTÖMaankäyttösektori poikkeaa aiemmin käsitellyistä päästölaskennan osa-alueista siltäosin, että päästöjen lisäksi on selvitetty myös nielut. ”Nieluilla tarkoitetaan yleensä hiilidioksidinsitoutumista ilmakehästä hiilivarastoihin, kuten kasvien biomassaan tai maaperään.Kun hiilidioksidia sitoutuu enemmän kuin sitä vapautuu, hiilivarastoa kutsutaanhiilen nieluksi. Kun varasto on hiilen lähde, siitä vapautuu hiilidioksidia enemmän kuinsiihen sitoutuu.” (Tilastokeskus 2011a, 31) Koska Kasvener-laskentamallissa ei ole mukanamaankäyttösektoria, on maankäytön päästöt ja nielut selvitetty vuoden 2009 Suomenkasvihuonekaasuinventaarion ohjeistusta noudattaen (Tilastokeskus 2011b). Suomenkasvihuonekaasuinventaarion maankäyttösektori sisältää maankäytön lisäksimaankäytön muutokset ja metsätalouden. Porin, Ulvilan ja Nakkilan päästölaskennassaei ole selvitetty maankäytön muutoksista, kuten pellon raivauksesta, aiheutuvia kasvi-32

huonekaasupäästöjä. Maankäytön päästöt ja nielut on laskettu perustuen maankäyttöluokkaan,jossa maa oli vuonna 2009.Päästöt ja nielut on selvitetty seuraavista maankäyttöluokista (tarkastelun ulkopuolelleon jätetty maankäyttöluokista rakennettu maa ja muu maankäyttö):MetsämaaViljelysmaaRuohikkoalueetKosteikot eli turvetuotantoalueetPäästöt on selvitetty seuraavilta osa-alueilta:Metsämaa CO 2 (biomassa, kuollut orgaaninen aines eli puuaines ja karike, maaperä)Metsien typpilannoitus N 2 OTurvetuotantoalueet CO 2 , N 2 O, CH 4 (turpeen hajoamisen päästöt maaperästä)Viljelysmaa CO 2 (vain orgaaninen maaperä)Ruohikkoalueet CO 2 (vain orgaaninen maaperä)Kalkitus CO 2 (viljelysmaa)Päästölaskennassa eivät ole mukana seuraavat osa-alueet:Biomassan poltto CO 2 , N 2 O, CH 4 (kulotus, metsäpalot)Puutuotteet CO 2Viljelysmaa CO 2 (kivennäismaat, biomassa sisältäen omenapuut, viinimarjat ja herukat)Ruohikkoalueet CO 2 (kivennäismaat)Kun tarkastellaan Suomen kasvihuonekaasuinventaarion maankäyttösektorin päästöjä janieluja, voidaan päätellä, ettei päästölaskennan ulkopuolelle jääneiden osa-alueidenmerkitys koko sektorin päästöjen ja nielujen kannalta ole kovinkaan merkittävä (Tilastokeskus2011b, 257). Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden maankäyttösektorin päästötja nielut on esitetty taulukossa 13 ja kuntaorganisaatioiden päästöt ja nielut taulukossa14.TAULUKKO 13. Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden maankäytön päästöt (positiiviset luvut) janielut (negatiiviset luvut, sinisellä) vuonna 2009 (CO 2 -ekvivalenttitonneina).Päästölähde Pori Ulvila NakkilaPuusto -31 937 -32 229 -585Metsämaa -11 331 -8 181 -3 139Maatalousmaa 3 170 9 129 5 026Turvetuotanto 0 0 584Yhteensä -40 098 -31 281 1 88633

TAULUKKO 14. Porin, Ulvilan ja Nakkilan kuntaorganisaatioiden maankäytön päästöt (positiivisetluvut) ja nielut (negatiiviset luvut, sinisellä) vuonna 2009 (CO 2 -ekvivalenttitonneina).Päästölähde Porin kaupunki Ulvilan kaupunki Nakkilan kuntaPuusto -11 128 621 -1 387Metsämaa -973 -219 -155Maatalousmaa 398 320 78Turvetuotanto 0 0 0Yhteensä -11 703 722 -1 464METSÄTKuntien alueMetsien päästöihin ja nieluihin vaikuttavat puusto, metsämaan maaperä ja metsien typpilannoitus.Puuston kasvu sitoo hiilidioksidia ilmakehästä. Puuston poistuma, kutenhakkuut, vapauttaa hiilidioksidin puiden hiilivarastosta. Metsämailla kangas- eli kivennäismaatovat usein hiilidioksidinieluja ja turvemaat eli eloperäiset maat puolestaanhiilen lähteitä. Ojittamattomien niin sanottujen luonnontilaisten soiden ajatellaan olevantasapainossa hiilen sitoutumisen ja vapautumisen suhteen. Metsien typpilannoitus aiheuttaatyppioksiduulipäästöjä.Metsätalousmaalla tarkoitetaan puuntuotantoon käytettävissä olevaa maata. Se jaetaanedelleen metsä-, kitu- ja joutomaahan puuntuottokyvyn mukaan. Laskennassa metsätalousmaastaon tarkasteltu tuottavinta luokkaa eli metsämaata. Kuntakohtaiset laskentapinta-alatovat edellisestä valtakunnan metsien inventoinnista (VMI9), jonka mittauksettehtiin vuosina 1996–2003. Uusimman valmistuneen valtakunnan metsien inventoinnin(VMI10) kuntakohtaiset tiedot eivät ole vapaasti saatavissa. Muilta osin maapohja- japuustotiedot perustuvat Lounais-Suomen metsäkeskuksen tekemään alueelliseen metsäsuunnitteluun,joka ajoittuu 2000-luvun eri vuosille. Myös valtakunnan metsien inventointiinperustuvat kuntakohtaiset pinta-alat on saatu Lounais-Suomen metsäkeskuksesta(Tapio Nummi, Lounais-Suomen metsäkeskus, sähköpostiviestit, 29. ja 30.6.2011).PuustoPuusto muodostaa merkittävän hiilinielun metsissä. Puuston määrää on tarkasteltu metsämaalla(ks. taulukko 15).TAULUKKO 15. Puuston määrä (m 3 ) sekä kasvu, kokonaispoistuma ja nettokasvu eli kasvun japoistuman erotus (m 3 /a) kuntien alueella (Tapio Nummi, Lounais-Suomen metsäkeskus, sähköpostiviesti,29.6.2011). Kokonaispoistuma sisältää hakkuut ja muun poistuman (markkinahakkuidenkorjuutappiot, puuston luontainen kuolema ja taimikonhoidossa poistuva puu).Pori Ulvila NakkilaPuusto 3 496 028 3 232 265 1 051 366Kasvu 166 045 152 825 53 597Kokonaispoistuma 142 199 128 761 53 160Nettokasvu 23 846 24 064 43734

Metsien puuston runkotilavuus (m 3 ) on muunnettu puustobiomassan sisältämäksi hiilimääräksi(t) käyttämällä männyn, kuusen ja lehtipuiden lukuarvojen keskiarvoa 0,37t/m 3 , jolloin saadaan selville puustoon sitoutuvan hiilen määrä (Metsäntutkimuslaitos2006, 74). Puustobiomassan sisältämä hiilimäärä on muutettu hiilidioksidiksi kertomallaluvulla 3,66 (hiilen ja hiilidioksidin moolimassojen suhde). Yksi kilo hiiltä vastaa noin3,66 kiloa hiilidioksidia.MetsämaaPorissa on metsätalousmaata 29 474 hehtaaria, josta metsämaata on 28 200 hehtaaria.Vastaavat luvut ovat Ulvilassa 28 561 ja 27 400 hehtaaria ja Nakkilassa 8 925 ja 8 700hehtaaria (Tapio Nummi, Lounais-Suomen metsäkeskus, sähköpostiviesti, 29.6.2011).Kangasmaat ovat hiilen nieluja eli hiiltä varastoituu kivennäismaiden maaperään. Ojitetutturvemaat ovat hiilen lähteitä ja ojittamattomat turvemaat ovat päästöjen ja nielujensuhteen tasapainossa. Porissa metsämaista 93 prosenttia sijaitsee kangasmailla ja loputseitsemän prosenttia turvemailla. Ulvilassa 84 prosenttia ja Nakkilassa 91 prosenttiametsämaista sijaitsee kangasmailla ja loput turvemailla.Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa 2009 on esitetty kangas- ja turvemaiden maaperänhiilivarastojen muutoksille erilaiset kertoimet Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Laskennassaon käytetty Etelä-Suomen maaperän hiilivaraston muutosta kuvaavia kertoimia.Hiilivaraston muutos Etelä-Suomessa kivennäismailla on keskimäärin 0,15 t C/haja orgaanisilla mailla -0,43 t C/ha (Tilastokeskus 2011b, 273, 274). Hiilen määrän muuttamisessahiilidioksidiksi on käytetty samaa lukuarvoa (3,66) kuin puuston kohdalla.Typpilannoituksesta aiheutuu typpioksiduulipäästöjä. Päästölaskennassa on käytettySuomen kasvihuonekaasuinventaarion 2009 perusteella laskettua keskimääräistä typpilannoituksenmäärää metsämaan hehtaaria kohti. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelinIPCC:n ohjeistuksen mukaan lannoitteen typestä 1,25 prosentin arvioidaanmuodostavan typpioksiduulia.KuntaorganisaatiotKuntien omistamien metsien päästöjen ja nielujen selvittämisessä on noudatettu samojaperiaatteita kuin kuntien alueen metsien kohdallakin. Porin kaupungin omistamia metsiäkoskevassa päästölaskennassa ovat mukana ne metsät, joista on tehty metsäsuunnitelma.Päästölaskennassa tarvittavat tiedot perustuvat Tammen (2008–2017), Porin (2006–2015) ja Meri-Porin (2011–2020) metsänhoitosuunnitelmiin (Kari Torniainen, Porinkaupungin Tekninen palvelukeskus, sähköpostiviesti, 6.9.2011). Porin kaupunki omistaanoin 1 000 hehtaaria taajamametsiä. Koska kaikkia taajamametsiä ei ole merkittymetsänhoitosuunnitelmiin, ei niiden kokonaispinta-alasta ole tarkkaa tietoa (Kari Torniainen,Porin kaupungin Tekninen palvelukeskus, keskustelu, 28.7.2011). Porin kaupunginomistamien metsien päästölaskennan ulkopuolelle jää taajamametsistä pääosin Porinkansalliseen kaupunkipuistoon kuuluva Porin metsä (noin 300 hehtaaria) ja noin 1 000hehtaaria talousmetsiä, jotka eivät sisälly metsänhoitosuunnitelmiin (Kari Torniainen,Porin kaupungin Tekninen palvelukeskus, keskustelu, 6.7.2011).Ulvilan kaupungin metsätaloussuunnitelmassa, ja Ulvilan kaupungin omistamia metsiäkoskevassa päästölaskennassa, eivät ole mukana Ulvilan kaupungin omistamat taajamametsäteli asema-kaava-alueella olevat metsät. Taajametsiä on muutama kymmenen35

hehtaaria, arviolta 30 hehtaaria (Juha Hjulgren, Ulvilan kaupungin tekninen osasto, keskustelu,27.7.2011).Nakkilan kunnan metsäsuunnitelman 2007–2016 metsäpinta-aloihin sisältyy arviolta 20hehtaaria taajamametsiä. Kevyen puistomaisesti hoidetut keskustan jokivarsimetsät eivätsisälly kunnan metsäsuunnitelmaan, eivätkä arvioon taajamametsien pinta-alasta.Nakkilan kunnan omistamia jokivarsimetsiä on noin 20 hehtaaria (Kari Ylikoski, Nakkilankunnan ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 15.8.2011).PuustoPorin ja Ulvilan kaupunkien sekä Nakkilan kunnan omistamien metsien puustoon liittyvättiedot löytyvät taulukosta 16. Kokonaispoistuman määrää kuntien omistamissa metsissäon arvioitu Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueen metsien kokonaispoistuman perusteella.Hakkuiden arvioidaan muodostavan noin 81 prosenttia puuston kokonaispoistumasta(Tapio Nummi, Lounais-Suomen metsäkeskus, sähköpostiviesti, 29.6.2011).TAULUKKO 16. Puuston määrä (m 3 ) sekä kasvu, kokonaispoistuma ja nettokasvu eli kasvun japoistuman erotus (m 3 /a) kuntien omistamissa metsissä (Porin kaupungin tiedot Kari Torniainen,Tekninen palvelukeskus, sähköpostiviesti, 6.9.2011, Tammen, Porin ja Meri-Porin metsänhoitosuunnitelmat;Ulvilan kaupungin tiedot Ulvilan kaupungin metsätaloussuunnitelma; Nakkilankunnan tiedot Kari Ylikoski, Nakkilan kunnan ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 8.7.2011, Nakkilankunnan metsäsuunnitelma). Kokonaispoistuma sisältää hakkuut ja muun poistuman (markkinahakkuidenkorjuutappiot, puuston luontainen kuolema ja taimikonhoidossa poistuva puu).Porin kaupunki Ulvilan kaupunki Nakkilan kuntaPuusto 332 000 106 264 43 067Kasvu 14 000 4 077 2 831Kokonaispoistuma 5 692 4 540 1 796Nettokasvu 8 308 -463 1 035MetsämaaPorin kaupunki omisti vuonna 2009 metsätalousmaata noin 2 573 hehtaaria, josta metsämaataoli noin 2 425 hehtaaria (Kari Torniainen, Porin kaupungin Tekninen palvelukeskus,sähköpostiviesti, 6.9.2011). Porin kaupungin omistamien metsien on oletettujakautuvan kivennäis- ja turvemaan metsiin (ja ojitettujen ja ojittamattomien turvemaidenmetsiin) samassa suhteessa kuin Porin alueen metsät yleensä: metsistä noin 93 prosenttiaon kivennäismailla ja seitsemän prosenttia turvemailla. Jako vastannee varsinhyvin todellisuutta, sillä Porin kaupungin taajamametsistä 381 hehtaaria eli 95 prosenttiaon kangasmailla ja 19 hehtaaria eli 5 prosenttia turvemailla (Päivi Ojala, Porin kaupunginTekninen palvelukeskus, sähköpostiviesti, 6.9.2011, Monitavoitteinen taajamametsienhoitosuunnitelma (vuosille 2010–2019)).Ulvilan kaupunki omisti vuonna 2010 metsätalousmaata noin 944 hehtaaria, josta metsämaataoli noin 931 hehtaaria. Ulvilan kaupungin omistamasta metsämaasta noin 786hehtaaria eli 84 prosenttia sijaitsee kangas- ja 145 hehtaaria eli 16 prosenttia turvemaalla(Länsi-Satakunnan metsänhoitoyhdistys 2010). Ulvilan kaupungin omistamien turvemaanmetsien on oletettu jakautuvan ojitettuihin ja ojittamattomiin soihin samassasuhteessa kuin koko Ulvilan alueen turvemaan metsät.36

Nakkilan kunta omisti vuonna 2007 metsätalousmaata 435 hehtaaria, josta metsämaataoli 429 hehtaaria (Kari Ylikoski, Nakkilan kunnan ympäristötoimi, sähköpostiviesti,8.7.2011). Nakkilan kunnan omistamien metsien on oletettu jakautuvan kivennäis- jaturvemaan metsiin (ja ojitettujen ja ojittamattomien turvemaiden metsiin) samassa suhteessakuin Nakkilan alueen metsät yleensä: metsistä noin 91 prosenttia on kivennäismaillaja yhdeksän prosenttia turvemailla.MAATALOUSMAAMaatalousmaan hiilidioksidipäästöjä tarkastellaan osana maankäyttösektoria. Viljelysmaantyppidioksidipäästöjä on tarkasteltu osana maataloussektoria. Maatalousmaahankuuluvat viljelysmaan lisäksi ruohikkoalueet. Ruohikkoalueiksi lasketaan yli 5-vuotiaatnurmet (luonnonniitty ja -laidun, hakamaa, suojavyöhykenurmi ja suojakaista). Alle 5-vuotiaat nurmet kuuluvat viljelysmaihin. Viljelysmaan ja ruohikkoalueiden päästöjä ontarkasteltu vain orgaanisilta mailta. Kivennäismaiden päästöjen selvittäminen olisi vaatinuttiedon viljelysmaiden ja ruohikkoalueiden hiilivarastosta vuonna 1990, eikä tietoaollut käytettävissä. Kivennäismaita on pidetty hiilidioksidin nieluna. Parhaillaan pohditaansitä, ovatko kivennäismaat ylipäätään hiilen nielu vai päästölähde. Kivennäismaidenvaikutus hiilidioksidipäästöihin voi olla lähes neutraali. Suuremmat päästöt maatalousmaaltatulevat kuitenkin orgaanisista maista (Kristiina Regina, MTT, keskustelu,6.7.2011). Maatalousmaan päästöihin kuuluvat myös kalkituksen hiilidioksidipäästöt.Kuntien alueViljelysmaatViljelysmaiden hiilidioksidipäästöjen laskennassa on käytetty Suomen maannostietokannastapoimittuja tietoja Porin, Ulvilan ja Nakkilan orgaanisten viljelysmaiden eliturve- ja multamaiden pinta-aloista. Pinta-alatiedot ovat vuodelta 2008 ja niihin liittyyepävarmuutta, minkä vuoksi ne toimivatkin vain arvioina kuntien orgaanisten viljelysmaidenpinta-aloista (Kristiina Regina, MTT, keskustelu ja sähköpostiviesti, 5.7.2011).Kivennäismaiden pinta-alat on saatu koko viljelysmaan ja orgaanisen viljelysmaan pinta-alojenerotuksena. Maatalouden päästöjä laskettaessa on käytetty Tikestä saatuja viljelyalankokonaispinta-aloja, jotka poikkeavat maankäyttösektorin maatalousmaan päästölaskennassakäytetyistä maannostietokannan tiedoista (ks. kohta Maatalous).Orgaaniset viljelysmaat ovat hiilidioksidin lähteitä. Suomen kasvihuonekaasuinventaariossavuodelta 2009 on esitetty päästökertoimet orgaanisille viljelysmaille. Orgaanistenviljelysmaiden nurmien hiilipäästöt ovat vuodessa 4,1 tonnia hehtaarilta ja muiden viljelykasvienhiilipäästöt 5,7 tonnia hehtaarilta (Tilastokeskus 2011b, 289). Laskennassa onkäytetty päästökertoimena nurmien ja muiden viljelykasvien päästökerrointen keskiarvoa,joka on kerrottu luvulla 3,66 hiilipäästöjen muuttamiseksi hiilidioksidiksi. Porin,Ulvilan ja Nakkilan orgaanisten viljelysmaiden ja ruohikkoalueiden pinta-alat on esitettytaulukossa 17.37

TAULUKKO 17. Kunnittaiset viljelysmaiden (eloperäiset viljelysmaat -rivin tiedot Kristiina Regina,MTT, sähköpostiviesti, 5.7.2011, Suomen maannostietokanta) ja ruohikkoalueiden pinta-alat(ha) (ruohikkoalueet yhteensä -rivin tiedot Jouko Yli-Uotila, Tike, sähköpostiviesti, 12.7.2011).Maatalousmaan tyyppi Pori Ulvila NakkilaEloperäiset viljelysmaat 94 456 227Kivennäismaan viljelysmaat 10 572 6 193 6 391Viljelysmaat yhteensä 10 666 6 649 6 618Ruohikkoalueet eloperäisillä mailla 10 8 9Ruohikkoalueet kivennäismailla 1 140 104 246Ruohikkoalueet yhteensä 1 151 112 255Maatalousmaa yhteensä 11 817 6 760 6 873RuohikkoalueetRuohikkoalueet ovat maaperän tyypistä riippumatta hiilidioksidin lähteitä. Ruohikkoalueitaovat yli 5-vuotiaat nurmet (luonnonniitty ja -laidun, hakamaa, suojavyöhykenurmija suojakaista). Ruohikkoalueet koostuvat Suomessa suurimmaksi osaksi hylätyistämetsittymässä olevista pelloista, joita ei kuitenkaan vielä voida lukea metsienmaankäyttöluokkaan (Tilastokeskus 2011b, 33). Ruohikkoalueiden pinta-aloista on saatutieto maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tikestä. Pinta-alatiedot ovatperäisin maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä (Jouko Yli-Uotila, Tike, sähköpostiviesti,12.7.2011). Koska ruohikkoalueiden maaperästä ei ole Tikessä tietoa, onruohikkoalueiden oletettu jakautuvan kangas- ja turvemaihin samassa suhteessa kuinviljelysmaatkin. Porissa 99 prosenttia, Ulvilassa 93 prosenttia ja Nakkilassa 97 prosenttiaruohikkoalueista on oletettu kangasmaiksi. Loput ruohikkoalueet ovat turvemailla.Ruohikkoalueiden pinta-alat on esitetty taulukossa 17.Orgaanisilla mailla olevien ruohikkoalueiden hiilidioksidipäästöjen laskennassa on käytettySuomen kasvihuonekaasuinventaarion vuoden 2009 päästökertoimia. Orgaanisiltamailta vapautuu vuodessa hiiltä 3,2 tonnia hehtaarilta (Tilastokeskus 2011b, 296). Hiilimääräon muutettu hiilidioksidin määräksi kertomalla luvulla 3,66.KalkitusKalkituksen hiilidioksidipäästöjä tarkastellaan vain viljelysmaiden osalta. Ruohikkoalueetmuodostuvat pääasiassa hylätyistä pelloista, joita ei kalkita (Tilastokeskus 2011b,296). IPCC:n ohjeistuksen mukaan oletuksena on, että kaikki kalkkikivessä oleva hiilivapautuu ilmakehään samana vuonna kuin se laitetaan maahan kalkituksessa.Porin, Ulvilan ja Nakkilan viljelysmaiden kalkituksesta aiheutuneet hiilidioksidipäästöton laskettu kertomalla kuntien viljelysmaan pinta-ala Suomen keskimääräisellä viljelysmaidenkalkituksen hiilidioksidipäästöllä hehtaaria kohti (noin 0,13 t CO 2 /ha) (Tilastokeskus2011b).KuntaorganisaatiotPorin ja Ulvilan kaupunkien sekä Nakkilan kunnan omistamien viljelysmaiden ja ruohikkoalueidensekä viljelysmaiden kalkituksen hiilidioksidipäästöt on laskettu kutenkuntien alueiden päästöt.38

ViljelysmaatVuonna 2009 Porin kaupunki omisti viljelysmaata 1 320 hehtaaria (Risto Haavisto, Porinkaupungin Tekninen palvelukeskus, keskustelu, kesäkuu 2011), Ulvilan kaupunki160 hehtaaria (Hannu Kankaanpää, Ulvilan kaupungin talous- ja hallinto-osasto, sähköpostiviesti,22.6.2011) ja Nakkilan kunta 80 hehtaaria (Kari Ylikoski, Nakkilan kunnanympäristötoimi, sähköpostiviesti, 17.6.2011). Päästölaskennassa on oletettu, että Porinja Ulvilan kaupunkien sekä Nakkilan kunnan viljelysmaat jakautuvat kivennäis- ja turvemaanviljelysmaihin samassa suhteessa kuin koko kuntien alueen viljelysmaat. Kalkituksestaaiheutuneet hiilidioksidipäästöt on laskettu kuntien omistamien viljelysmaanpinta-alojen perusteella.RuohikkoalueetPorin kaupungin Teknisen palvelukeskuksen puistotoimen hoidossa on vuoden 2011alussa ollut noin 340 hehtaaria nurmikko- ja niittyalueita, joista Noormarkun alueella onollut noin 22 hehtaaria. Puistotoimi korjaa tai tekee vuosittain noin viisi hehtaaria uuttaaluetta, joten 340 hehtaarista korkeintaan viisi vuotta vanhaa on noin 25 hehtaaria. Porinkaupungilla on ollut vuonna 2009 noin 293 hehtaaria yli viisivuotiaita nurmikoita janiittyjä eli ruohikkoalueita. Puistotoimen hoitamiin nurmikko- ja niittyalueisiin eivätsisälly yksityisille vuokratut alueet eivätkä urheilukentät, jotka ovat vapaa-aikavirastonvastuulla. Kenttänurmikoita arvioidaan olevan 20–30 hehtaaria (Ismo Ahonen, Porinkaupungin Tekninen palvelukeskus, sähköpostiviesti, 19.7.2011). Laskentaan on otettupelkästään puistotoimen hoidossa olevat nurmikko- ja niittyalueet. Kuntien omistamienruohikkoalueiden on oletettu jakautuvan kivennäis- ja turvemaiden ruohikkoalueisiinkuntien alueiden ruohikkoalueiden jakaumaa vastaavasti.Ulvilan kaupungilla leikattavaa nurmikkoaluetta eli puistoaluetta on noin 114 hehtaaria.Myymättömiä tonttialueita, joita ei ole vuokrattu viljelykäyttöön, on noin 13 hehtaaria.Ruohikkoalueita on yhteensä 127 hehtaaria (Hannu Kankaanpää, Ulvilan kaupungintalous- ja hallinto-osasto, sähköpostiviesti, 26.7.2011).Nakkilan kunnalla on säännöllisesti leikattavia nurmikoita ja puistoalueita noin 40 hehtaaria.Hoitamattomia tai kerran kesässä niitettäviä niittyalueita on noin viisi hehtaaria.Nakkilan kunnalla on lisäksi noin viisi hehtaaria myymättömiä tontteja, joista osaa hoidetaankevyen puistomaisesti ja osa on täysin ilman hoitoa (Kari Ylikoski, Nakkilankunnan ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 19.7.2011). Nakkilan kunnalla on ruohikkoalueitayhteensä noin 50 hehtaaria.TURVETUOTANTOALUEETSuomen kasvihuonekaasuinventaariossa vuodelta 2009 (Tilastokeskus 2011b) on maankäyttöluokassaKosteikot tarkasteltu vain turvetuotantoalueita. Turpeen hajotessa maaperässäturvetuotantoalueilta vapautuu hiilidioksidia, metaania ja typpioksiduulia. Lämpötilaja turpeen kosteus vaikuttavat hiilidioksidipäästöihin, jolloin päästöt hiilidioksidinosalta ovat erilaiset eri ilmastovyöhykkeillä. Turvetuotantoalueiden päästöjen arvioinnissaon käytetty Suomen kasvihuonekaasuinventaarion 2009 päästökertoimia eteläboreaalisellevyöhykkeelle. Päästökertoimet on määritetty erikseen turvetuotantoalueille,ojille ja turvekasoille, joissa varastoidaan nostettua turvetta. Porin, Ulvilan ja Nakkilanturvetuotantoalueiden on arvioitu jakautuvan samalla tavoin kuin Suomen turvetuotan-39

toalueet keskimäärin: turvetuotantoalueiden pinta-alasta 91 % on tuotantoaluetta, 7 %ojia ja 2 % kasoja. Turvekasojen on arvioitu olevan täydessä mitassaan kesäkuusta elokuulle.Syyskuusta huhtikuuhun kasat pienenevät turpeen käytön vuoksi (Tilastokeskus2011b, 301).Kuntien aluePorissa ja Ulvilassa ei ole turvetuotantoalueita. Nakkilassa on yksi merkittävä turvetuotantoalue.Vapolla on Kurkelansuolla ympäristölupa turvetuotantoon (lupa on haettuvuoden 2004 lopussa ja se on myönnetty vuoden 2007 lopussa). Hankealueen pinta-alaon noin 50 hehtaaria, josta tuotantokelpoista aluetta on 36 hehtaaria. Tämä alue on myösmaakuntakaavaan merkitty turvetuotantoalueeksi. Samalla suoalueella on myös pienialle 2 hehtaarin turvealue, josta paikallinen urakoitsija ottaa vähäisiä määriä turvettamaanparannusaineeksi. Tämä on niin pienimuotoista toimintaa, ettei se tarvitse ympäristölupaa(Kari Ylikoski, Nakkilan kunnan ympäristötoimi, sähköpostiviesti, 8.7.2011).Laskentaan on otettu mukaan pelkästään Vapon Kurkelansuon noin 36 hehtaarin turvetuotantoalue.KuntaorganisaatiotPorin ja Ulvilan kaupungeilla sekä Nakkilan kunnalla ei ole turvetuotantoalueita.3. Yhteenveto päästölaskennastaKuntien alueKuvassa 1 on esitetty Porin, Ulvilan ja Nakkilan kulutusperusteiset kasvihuonekaasujenpäästöt ja nielut vuonna 2009.1000000800000PoriUlvilaNakkila600000CO2-ekv. (t)4000002000000Liikenne Energiankulutus Jätehuolto Maatalous Maankäyttö-200000KUVA 1. Porin, Ulvilan ja Nakkilan kasvihuonekaasujen päästöt (positiivinen luku) ja nielut (negatiivinenluku) hiilidioksidiekvivalenttitonneina vuonna 2009.Porin, Ulvilan ja Nakkilan kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut asukasta kohden onesitetty kuvassa 2. Kuntien asukaskohtaisia päästöjä ja nieluja on verrattu koko Suomen40

päästöihin ja nieluihin asukasta kohti. Suomen kasvihuonekaasuinventaarion päästölaskentaon kuntien päästölaskentaa yksityiskohtaisempi. Esimerkiksi maankäyttösektoriinsisältyy Suomen päästölaskennassa myös maankäytön muutos. Porin väkiluku vuoden2009 joulukuussa on ollut 76 641 asukasta, Ulvilan 13 695 ja Nakkilan 5719 asukasta(Väestötietojärjestelmä 2011b). Vuodenvaihteessa 2009–2010 Suomen väkiluku oli5 351 427 asukasta (Väestötietojärjestelmä 2011c). Vuonna 2009 Porin kasvihuonekaasutaseasukasta kohden on ollut 14 tonnia, Ulvilan 4 ja Nakkilan 10 tonnia (CO 2 -ekv.).Suomen kasvihuonekaasutase asukasta kohden on ollut 4 tonnia (Tilastokeskus 2011a,11). Suomen kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen laskennan eri osa-alueille on esitettykuvassa 3.1510CO2-ekv. (t) / asukas50Liikenne Energiankulutus Jätehuolto Maatalous MaankäyttöPoriUlvilaNakkilaSuomi-5-10KUVA 2. Porin, Ulvilan ja Nakkilan kasvihuonekaasujen päästöt (positiivinen luku) ja nielut (negatiivinenluku) hiilidioksidiekvivalenttitonneina asukasta kohden vuonna 2009 verrattuna Suomenkasvihuonekaasujen päästöihin ja nieluihin asukasta kohden vuonna 2009 (Tilastokeskus2011a, 11, 15).41

4 %9 %21 %LiikenneEnergiankulutusJätehuoltoMaatalous66 %KUVA 3. Suomen kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri osa-alueille vuonna 2009.Maankäyttösektori, liuottimet ja teollisuuden prosessit (sisältäen F-kaasut eli fluoratut kasvihuonekaasut)eivät ole mukana tarkastelussa.PoriPorin alueen kulutusperusteiset kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut on esitetty taulukossa18 ja kuvassa 4. Tuotantoperusteiset kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut on esitettytaulukossa 19. Kulutusperusteisissa päästöissä ovat mukana energiankulutuksen jatuotantoperusteisissa päästöissä energiantuotannon päästöt. Porissa sijaitsevat kaksilauhdehiilivoimalaa nostavat tuotantoperusteisten päästöjen osuutta. Päästölaskennan eriosa-alueiden osuudet Porin kokonaispäästöistä on esitetty kuvassa 5. Energiankulutuksenja liikenteen osuus päästöistä on kasvanut vuodesta 1990 ja 1997, jätehuollon jamaatalouden osuus puolestaan vähentynyt (Lampinen 2002).42

TAULUKKO 18. Porin kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt (positiivinen luku) ja nielut(negatiivinen luku, sinisellä) hiilidioksidiekvivalenttitonneina vuosina 1990 ja 1997 (Lampinen2001), 2000 (Lampinen 2002) ja 2009. Energiankulutuksen päästöt sisältävät myös pientalojenöljylämmityksestä aiheutuneet päästöt. Vuoden 1990 päästötietoihin liittyy huomattavaa epävarmuutta.Päästösektori 1990 1997 2000 2009Liikenne 176 000 226 000 253 000 144 023Energiankulutus 611 000 895 000 893 000 929 887Jätehuolto 37 000 25 000 .. 26 150Maatalous 18 000 16 000 .. 12 819Maankäyttö .. .. .. -40 098Yhteensä .. .. .. 1 072 781.. = Tieto puuttuuTAULUKKO 19. Porin tuotantoperusteiset kasvihuonekaasupäästöt (positiivinen luku) ja nielut(negatiivinen luku, sinisellä) hiilidioksidiekvivalenttitonneina vuosina 1990 ja 1997 (Lampinen2001), 2000 (Lampinen 2002) ja 2009. Vuoden 1990 päästötietoihin liittyy huomattavaa epävarmuutta.Päästösektori 1990 1997 2000 2009Liikenne 176 000 226 000 253 000 144 023Energiantuotanto 831 000 4 749 000 2 374 000 3 571 144Jätehuolto 37 000 25 000 .. 26 150Maatalous 18 000 16 000 .. 12 819Maankäyttö .. .. .. -40 098Yhteensä .. .. .. 3 714 038.. = Tieto puuttuu50000004000000CO2-ekv. (t)30000002000000100000019901997200020090Liikenne Energiankulutus Jätehuolto Maatalous Maankäyttö-1000000KUVA 4. Porin kasvihuonekaasujen päästöt (positiivinen luku) ja nielut (negatiivinen luku) hiilidioksidiekvivalentteinavuosina 1990 ja 1997 (Lampinen 2001), 2000 (Lampinen 2002) ja 2009.Maankäytön päästöjä ja nieluja ei ole selvitetty vuosina 1990, 1997 ja 2000. Myöskään jätehuollonja maatalouden päästöistä vuodelta 2000 ei ole tietoa.43

2 %1 %13 %LiikenneEnergiankulutusJätehuoltoMaatalous84 %KUVA 5. Porin kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri osa-alueille vuonna 2009. Maankäyttösektoriei ole mukana tarkastelussa.UlvilaUlvilan alueen kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt ja nielut on esitetty taulukossa20. Ulvilan alueen energiantuotannosta ei ole aiheutunut kasvihuonekaasupäästöjävuonna 2009. Päästölaskennan eri osa-alueiden osuudet Ulvilan kokonaispäästöistä onesitetty kuvassa 6.TAULUKKO 20. Ulvilan kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt (positiivinen luku) ja nielut(negatiivinen luku, sinisellä) hiilidioksidiekvivalenttitonneina vuonna 2009. Energiankulutuksenpäästöt sisältävät myös pientalojen öljylämmityksestä aiheutuneet päästöt. Pirunkynnen asfalttiasemanpäästöt (2 714 CO 2 -ekvivalenttitonnia) eivät ole taulukon luvuissa mukana.PäästösektoriCO 2 -ekv. (t)Liikenne 32 904Energiankulutus 40 886Jätehuolto 4 329Maatalous 10 492Maankäyttö -31 281Yhteensä 57 33044

12 %5 %37 %LiikenneEnergiankulutusJätehuoltoMaatalous46 %KUVA 6. Ulvilan kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri osa-alueille vuonna 2009. Maankäyttösektoriei ole mukana tarkastelussa.NakkilaNakkilan alueen kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt on esitetty taulukossa 21 jatuotantoperusteiset kasvihuonekaasupäästöt taulukossa 22. Nakkilassa maankäyttösektoriei muodosta hiilen nielua, vaan toimii päästölähteenä. Päästölaskennan eri osaalueidenosuudet Nakkilan kokonaispäästöistä on esitetty kuvassa 7.TAULUKKO 21. Nakkilan kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneinavuonna 2009. Energiankulutuksen päästöt sisältävät myös pientalojen öljylämmityksestäaiheutuneet päästöt.PäästösektoriCO 2 -ekv. (t)Liikenne 17 048Energiankulutus 28 176Jätehuolto 1 733Maatalous 7 825Maankäyttö 1 886Yhteensä 56 66845

TAULUKKO 22. Nakkilan tuotantoperusteiset kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneinavuonna 2009.PäästösektoriCO 2 -ekv. (t)Liikenne 17 048Energiantuotanto 3 074Jätehuolto 1 733Maatalous 7 825Maankäyttö 1 886Yhteensä 31 56614 %Liikenne3 %31 %EnergiankulutusJätehuoltoMaatalous52 %KUVA 7. Nakkilan kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri osa-alueille vuonna 2009.Maankäyttösektori ei ole mukana tarkastelussa.KuntaorganisaatiotKuvassa 8 on esitetty Porin ja Ulvilan kaupunkien sekä Nakkilan kunnan kulutusperusteisetkasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuonna 2009.46

4000030000CO2-ekv. (t)2000010000PoriUlvilaNakkila0Liikenne Energiankulutus Jätehuolto Maatalous Maankäyttö-10000-20000KUVA 8. Porin ja Ulvilan kaupunkien sekä Nakkilan kunnan kasvihuonekaasujen päästöt (positiivinenluku) ja nielut (negatiivinen luku) hiilidioksidiekvivalentteina vuonna 2009.Pori, Ulvilan ja Nakkilan kuntaorganisaatioiden toiminnasta aiheutuneet kasvihuonekaasujenkulutusperusteiset päästöt ja nielut on esitetty taulukossa 23. Porin kaupunginenergiantuotannosta aiheutui päästöjä 172 161 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, joten Porinkaupungin tuotantoperusteinen kasvihuonekaasutase oli 172 605 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.Ulvilan ja Nakkilan kunnilla ei ole ollut omaa energiantuotantoa, joten niidentuotantoperusteiset päästöt ovat muodostuneet vain liikenteestä, jätehuollosta, maataloudestaja maankäytöstä. Kuntaorganisaatioiden kasvihuonekaasupäästöjen jakautumineneri osa-alueille on esitetty kuvissa 9, 10 ja 11.TAULUKKO 23. Porin, Ulvilan ja Nakkilan kuntaorganisaatioiden kulutusperusteiset kasvihuonekaasujenpäästöt (positiivinen luku) ja nielut (negatiivinen luku, sinisellä) hiilidioksidiekvivalenttitonneinavuonna 2009. Kuntien omistamien kiinteistöjen erillislämmityksen päästöjä ei olehuomioitu laskennassa. Jätehuollon päästötiedot sisältävät vain jätevedenpuhdistuksesta aiheutuneetpäästöt, ei kiinteiden jätteiden päästöjä. Porin kaupungin osalta liikenne sisältää tieliikenteenpäästöjen lisäksi myös Porin Sataman satamapäästöt satama-alueella (5 380 CO 2 -ekvivalenttitonnia).Päästösektori Pori Ulvila NakkilaLiikenne 10 398 75 37Energiankulutus 33 798 4 898 568Jätehuolto 235 22 8Maatalous 1 514 219 99Maankäyttö -11 703 722 -1 464Yhteensä 34 242 5 936 -75247

1 %3 %23 %LiikenneEnergiankulutusJätehuoltoMaatalous73 %KUVA 9. Porin kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri osa-alueille vuonna2009. Maankäyttösektori ei ole mukana tarkastelussa.0 %4 % 1 %LiikenneEnergiankulutusJätehuoltoMaatalous95 %KUVA 10. Ulvilan kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri osa-alueille vuonna2009. Maankäyttösektori ei ole mukana tarkastelussa.48

14 %5 %1 %LiikenneEnergiankulutusJätehuoltoMaatalous80 %KUVA 11. Nakkilan kunnan kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri osa-alueille vuonna2009. Maankäyttösektori ei ole mukana tarkastelussa.49

4. LähteetAKEn vuosikertomus 2001. . Luettu 13.9.2011.AKEn vuosikertomus 2009. . Luettu25.7.2011.e3Portaali 2011. . Luettu 9.8.2011.Energiateollisuus 2010. Kaukolämpötilasto 2009.Energiateollisuus 2011. Kunnittainen sähkönkäyttö 2007–2010. .Luettu 14.9.2011.Finavian lentoliikennetilasto 2009.Finavian ympäristöraportti 2009.Hangassuon jätemäärät vuonna 2009. Excel-taulukko. Porin Jätehuolto.Lampinen, J. 2001. Porin ilmanlaatu. Kasvihuonekaasutase 1990 ja 1997. Ilmansuojelujulkaisu2/2001. Porin kaupunki, ympäristötoimisto.Lampinen, J. 2002. Porin ilmanlaatu. Kasvihuonekaasupäästöt 2000 – Teollinen energiantuotantoja liikenne. Ilmansuojelujulkaisu 4/2002. Porin kaupunki, ympäristötoimisto.LIPASTO-laskentajärjestelmä 2011. VTT. . Luettu13.9.2011.Länsi-Satakunnan metsänhoitoyhdistys 2010. Ulvilan kaupunki, metsätaloussuunnitelmavuosille 2010–2019.Metsäntutkimuslaitos 2006. Metsätilastollinen vuosikirja 2006. SVT, Maa-, metsä- jakalatalous 2006.Motiva 2004. Yksittäisen kohteen CO 2 -päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävätCO 2 -päästökertoimet.Motiva 2009. Pientalon lämmitysjärjestelmät.Motiva 2010. Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimetsekä energian hinnat.Mäkelä, K. & Auvinen, H. 2010: Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöt. LIISA 2009laskentajärjestelmä. Tutkimusraportti, VTT.Oulun Energia 2011a. .Luettu 25.2.2011.50

Oulun Energia 2011b.. Luettu 14.9.2011.Petäjä, J. 2007. Kasvener – Kuntatason kasvihuonekaasu- ja energiatasemalli. Päivitys10.5.2007. Suomen ympäristökeskus.Pori Energia 2010. Se ekompi energiakumppani. Toimintakertomus 2009.Porin Jätehuolto 2010. Toimintakertomus 2009.Porin kaupungin ilmasto-ohjelma Nro 1 – Toimenpideohjelma ilmastokuormituksenvähentämiseksi 2010–2020. Luonnos. Raportti, ympäristötoimisto 1/2010.Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2010. Porin hallintokeskus, Talouspalvelut.Porin Vesi 2010. Vuosikertomus 2009.Pöyry 2010. Laskelma lämmityksen päästöistä. Öljyalan palvelukeskus Oy.Tike 2010. Kotieläinten lukumäärät kunnittain 2009. Maa- ja metsätalousministeriöntietopalvelukeskus. . Luettu 19.9.2011.Tilastokeskus 2010a. Polttoaineluokitus 2010.Tilastokeskus 2010b. Rakennukset ja kesämökit 2009. Suomen virallinen tilasto (SVT).Tilastokeskus 2011a. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2009. Katsauksia 2011/1.Ympäristö ja luonnonvarat.Tilastokeskus 2011b. Greenhouse gas emissions in Finland 1990–2009. National inventoryreport under the UNFCCC and the Kyoto Protocol.Turku Energia 2010. Vuosikertomus 2009.Väestötietojärjestelmä 2011a. Kuntien asukasluvut suuruusjärjestyksessä. Rekisteritilanne31.12.2010. Väestörekisterikeskus.. Luettu 16.9.2011.Väestötietojärjestelmä 2011b. Kuntien asukasluvut suuruusjärjestyksessä. Rekisteritilanne31.12.2009. Väestörekisterikeskus.. Luettu 23.9.2011.Väestötietojärjestelmä 2011c. Suomen asukasluku vuodenvaihteessa 2009–2010. Väestörekisterikeskus.. Luettu28.9.2011.Öljyalan Keskusliitto 2011. . Luettu1.3.2011.51