Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden sekä kuntaorganisaatioiden ...

tyy muun muassa hiilidioksidia. Anaerobisissa eli hapettomissa olosuhteissa tapahtuvassahajoamisessa syntyy muun muassa metaania, joka on 21 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasukuin hiilidioksidi. Kaatopaikoilla syntyvä kaasu on peräisin käytännössäkokonaan biopohjaisen aineksen hajoamisesta. Kaatopaikkakaasun hiilidioksidia ei otetalaskennassa huomioon, sillä se on peräisin eloperäisestä aineksesta. Samoin toimitaanesimerkiksi tarkasteltaessa biopolttoaineiden käyttöä energiantuotannossa. Kaatopaikkakaasunkasvihuonekaasuista päästöjen kannalta merkittävä on ainoastaan metaani.Kiinteiden jätteiden päästöjä tarkastellaan käytössä oleville ja suljetuille kaatopaikoilletoimitettujen jätteiden ja biohajoavien jätteiden osalta. Kuntien osuuksien Hangassuonjäteaseman vuosittaisista jätemääristä oletetaan olevan suhteellisen vakiot vuodesta riippumatta.Kuntien osuudet Hangassuon vanhalta ja uudelta loppusijoitusalueelta syntyneistämetaanipäästöistä on arvioitu vuonna 2009 jäteasemalle tuotujen jätemäärien perusteella.Porin osuus metaanipäästöistä on ollut 74 prosenttia, Ulvilan 12 ja Nakkilanviisi prosenttia.Käytössä olevat kaatopaikatHangassuon jäteaseman vanha loppusijoitusaluePorin, Ulvilan ja Nakkilan kiinteät jätteet toimitaan Porin Jätehuollon Hangassuon jäteasemalle.Hangassuon kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 1987. Hangassuolla onvanha ja uusi loppusijoitusalue. Vanha, 12 hehtaarin loppusijoitusalue poistettiin käytöstä31.10.2007. Sen jälkihoitotyöt käynnistyivät kesällä 2009 ja jatkuvat vuoteen2012.Kaatopaikoilla syntyvän kaasun haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää kaasun talteenotolla.Hangassuon kaatopaikkakaasua on kerätty vuodesta 2001 lähtien. Vuodesta 2008lähtien kaasusta on tehty sähköä. Vain osa biokaasusta saadaan talteen, joten vanhaltaloppusijoitusalueelta vapautuu metaania myös ilmaan. Hangassuon jäteaseman päästöton laskettu Suomen ympäristökeskuksen Kaatopaikkojen metaanipäästöjen laskentamallillaPorin Jätehuollossa. Mallin mukaan vuonna 2009 Hangassuon vanhalta loppusijoitusalueeltavapautui metaania 1 125 tonnia. Vanhalta loppusijoitusalueelta otettiintalteen 1 224 000 m 3 kaatopaikkakaasua, josta metaanin osuus oli 54 prosenttia eli 474tonnia. Vapautuneesta metaanista saatiin otettua talteen noin 42 prosenttia.Hangassuon jäteaseman uusi loppusijoitusalueHangassuon jäteaseman uusi loppusijoitusalue on otettu käyttöön vuonna 2007. Metaanintuotanto loppusijoitusalueelta alkaa yleensä vasta noin viiden vuoden kuluttua käyttöönotosta(Tarja Räikkönen, Porin kaupungin ympäristövirasto, keskustelu, 10.3.2011).Loppusijoitetulla jätteellä tarkoitetaan kaatopaikan täyttöön jäävien jätteiden määrää elijätteiden kokonaismäärästä on vähennetty kompostoitavat jätteet ja kaatopaikalta poisviedyt jätteet, kuten ongelmajätelaitokseen ja kierrätetykseen viedyt jätteet. Vuonna2009 Hangassuon jäteasemalle loppusijoitetun jätteen määrä oli 23 825 tonnia. Porinosuus loppusijoitetun jätteen määrästä oli 17 537 tonnia, Ulvilan 2 966 tonnia ja Nakkilan407 tonnia. Vuonna 2009 Nakkilan loppusijoitetun jätteen ja erityisesti yhdyskuntajätteenmäärä (190 tonnia) on ollut niin pieni, että yhdyskuntajätettä on Nakkilasta täytynytviedä muuallekin kuin Hangassuolle (Hangassuon jätemäärät vuonna 2009). Nakkilanosalta päästölaskennassa on käytetty loppusijoitetulle jätteelle arviota 200 kiloa23