2 - Arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

eiden kontaktivyöhykkeestä löydettiin vulkaniiteillepohjakonglomeraatti, jossa pallomateriaali on päaasiassagranodioriittista tai tonaliittista syvakivea ja iskosvulkaanista alkuperää olevaa materiaalia. Syvakivipallojaon jopa itse vulkaniitissa, ja konglomeraattimuistuttaa Börnevannin konglomeraattia Norjan puolella.Petsamon muodostuman pohjakonglomeraati'ssa onpolymiktinen pallomateriaali, ja iskos on grauvakkainenja karbonaattipitoinen (Skrukkebukta, Norja).Kuorboaivi (3932 07,lO)Geofysikaalisten korkealentokarttojen ja kenttahavaintojenperusteella Silisjoen ja Opukasjarven vulkaniititnäyttavat jatkuvan Kuorboaiville. Taman vuoksi kerattiinnaytteita myös Kuorboaivin amfiboliiteista/vulkaniiteistavertailumateriaaliksi.Naatamö (4914 01)Naatamön alueelta on jo tehty kenttatyöt 1:100 000-mittakaavaistageologiasta karttaa ja selitystä varten.Siksi alueelta kerättiin naytteita profiililta Puollimvarrinyli eri tyyppisista gneisseista ja amfiboliiteista.Alueella on runsaasti leikkaavia, tummia, emaksisiajuonia, jotka eivät ole deformoituneet. Nämä juonetovat tyypiltään samanlaisia kuin Norjassa Sörvarangerinalueella (Bugge, J.A.W.,1980. The Sydvaranger type ofquartz-banded iron ore, with a synopsis of Precambriangeology and ore deposists of Finmark. Geol. Surv. Finland,Bull. 307). Nama juonet saattavat liittyä nuorempaankinlohkoliikuntojen juonimuodostukseen (esim.Laanilan juoni, 988 Ma) tai vulkanismiin.Naatamön alueen gneisseja ja amfiboliitteja leikkaa Pirivaarangraniitti, jonka ika on 2604 Ma.Surnujarvi (4824 03)Surnujarvella kartoitettiin systemaattisesti paljastumatkoko 1:20 000:n karttalehtialueelta (Surnupaat 482403). Aikaisemmissa geologisissa kartoissa Petsamonvulkaniittien jatkeet on useimmiten piiretty juuri tamankarttalehtialueen kautta Suomen puolelle. Kartoituksenja naytteenoton lisäksi P.Virransa10 tekialueelta rakennetulkinnan.Alueella on doomimainen rakenne; alimpana on garnodioriitti-tonaliittija sen päällä vaihtelevat kiillegneissi,kvartsi-maasälpägneissi, amfiboliittiraidat jameta-arkoosikvartsiitit. Näiden gneissien välissä onrautamuodostuma (BIF) ja siihen oleellisesti liittyvä