2 - Arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Palo-Sammakkovaaran etelarinteessa ja Pahtovaaran itäosassaesiintyy harmaata, hienorakeista hapanta laavaa,jossa suurimpien, kvartsi- ja amfibolitaytteistenmantelien halkaisija on 10-15 cm. Samaa kiveä on tavattunoin 10 km luoteeseen, Kallunkivaaran ja Kalliovaaranitäosassa, joten kysymyksessä on todennäköisestiandesiittisissa laavoissa oleva dasiittinen välikerros.Vulkaniittialueen litostratigrafiasta ja geokemiastaKenttähavaintojen seka aerogeofysikaalisten karttojenalustavan tulkinnan perusteella Sallan tutkimusaluemuodostaa yhtenäisen vulkaniittikompleksin, johon kuuluviavulkaniittiyksiköita voidaan seurata etelästä,Kuusamon liuskealueelta lähes sadan kilometrin matkanSaijan kylan pohjoispuolelle, lähelle Sallan ja Savukoskenkuntien rajaa.Vulkaniittikompleksin kuuluu tutkimusalueella basalttisia,andesiittisia ja dasiittisia mantelilaavoja sekäryoliittisia tuffeja ja tuffiitteja (Kuvat 19-20).Vulkaniitteihin on tunkeutunut eri puolilla aluettakerrosmyötäisiä komatiittijuonia sekä eri-ikäisiä diabaasej a .Koostumukseltaan basalttisia kiviä on tavattu vain Tenniöjoeneteläpuolelta, tutkimusalueen pohjoisosasta, jabasalttiyksikön litostratigrafinen asema vulkaniittikompleksissaonkin epäselvä. Pääosa tutkimusalueestakoostuu andesiittista mantelilaavoista, joita esiintyykaikkialla vulkaniittikompleksin alueella. Laavakontaktienperusteella maäritetty laavapatjojen paksuus ontutkimusalueen eteläosassa noin 20 metriä, kerroskaateidenollessa loivasta, avoimesta poimutuksesta johtuenlänteen tai itään. Analyysitulosten alustavan tarkastelunperusteella andesiittien koostumus vastaa 1ahinnäSavukosken alueen alalapponisia V2-ryhmän vulkaniitteja(ks. kuva 4).Andesiittisten mantelikivien päällä on happamien vulkaniittienmuodostama kivilajiyksikkö, jonka paksuus Aatsinginhaudanitäpuolella on ilmeisesti useita satojametrejä. Dasiittisten laavojen ja niiden päälle kerrostuneiden,ryoliittisten tuffien ja tuffiittien muodostamaayksikköä voidaan seurata Saijan kylan pohjoispuoleltaAatsinginhaudan eteläosaan, ja mahdollisesti samavulkaniittihorisontti ulottuu kaakkoon, Sammakkovaaran-Pahtovaaranalueelle saakka. Happamiin vulkaniitteihinliittyy paikoin ohuina valikerroksina magnetiittiraitaisiarautamuodostumia, jotka erottuvat geofysikaalisillakartoilla magneettisina anomalioina. Aatsinginhaudanetelä- ja lounaispuolella happaman vulkaniittiyksikönyläosaan kuuluu voimakkaasti poimuttunut kivilajiseurue,jossa hienorakeiset tuffit ja selvästikerrokselliset, karbonaattipitoiset tuffiitit vuorottelevatmantelipitoisten laavojen kanssa.