2.3.2010Kehityspolitiikkaa<strong>Tansania</strong> <strong>ja</strong> <strong>Vietnam</strong>Kehitysapu <strong>Tansania</strong> <strong>ja</strong> <strong>Vietnam</strong> 1961-67: ‘maltillinen’keskivertopolitiikka,päämääränä modernisaatio 1967-1980-luku: radikaaliu<strong>ja</strong>maa –politiikka(afrososialismi <strong>ja</strong>omaehtoisuus, kyläistäminen) 1980-luvun puoliväli – n.2000 vakauttaminen <strong>ja</strong>rakennesopeutus (IMF <strong>ja</strong>Maailmanpankki syöttivät):devalvaatio, kaupanvapauttaminen,yksityistäminen… 2000-luku: köyhyydenvähentäminen edellisenpoh<strong>ja</strong>lla <strong>ja</strong> avun harmonisointi– ekstraktiivinen kapitalismiYhdistymisen jälkeensuunnitelmatalous <strong>ja</strong>tuotannon kollektivisointimyös etelässä, NL:n tukihupeni 1980-luvulla, USA:nsaarto1986: Doi Moi –uudistukset:mahdollisuus viljellä <strong>ja</strong> myydäomilta palstoilta, yrityksilleenemmän liikkumatilaa, omaaloite, MP alkoi tukeaVapaakauppaan vähitellen(WTO-jäsenyys 2007), pankit<strong>ja</strong> isot yritykset edelleenvaltion omistuksessa, tuontia,pääomavirto<strong>ja</strong> säädellään’Sosialistisesti suuntautunutmarkkinatalous’ Nousu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> laskua, uusi nousu2000-luvulla, DAC maidenapu melkein 3-kertaistunut2,8 mrd USD:hen 2007 (n. 60/ henki), enimmäkseen lah<strong>ja</strong>a- Kiina, Intia tulossa 38 % avusta yleiseenbudjettitukeen (14 donoria) Riippuvuus kasvaa: 11,4 %BKT:sta 2000, 17,4 % 2007 Kaikki tärkeimmät avusta<strong>ja</strong>tläsnä : Maailmanpankkisuurin, AfDB, EY/EU, UK,USA, Hollanti, pohjoismaat,Japani… Avusta<strong>ja</strong>t harmonisoineettoimintaansa, hallituksen rooliheikompi Lähes tyrehtyi 1980-luvulla,kasvanut 1990-luvulta, 2,5mrd USD 2007 (30 USD /henki), suuri osa lainaa Alle 10 % yleiseenbudjettitukeen (11 donoria) Riippuvuus vähentynyt: 5,5% BKT:sta 2000, 3,6 % 2007 Japani tärkein avusta<strong>ja</strong> (1/3,WB, ADB myös suuria Hallitus määrää tahdin,avusta<strong>ja</strong>t harmonisoivat omaatoimintaansa Suuri osa avustainfrastruktuuriin, myösaluekehitykseen<strong>Tansania</strong>n trendejä Talouden kasvuluvut korkeahkot (6-7 % yleensä, 5 %2009), eräät makroekonomiset indikaattorit laskussa(inflaatio yltyy kaksinumeroiseksi) tai kiistanalaiset(kasvuluvut) HBS 2006-07: köyhyyden väheneminen 2001-07 hidasta(köyhyysra<strong>ja</strong>n alapuolella 35.7 33.3 % väestöstä,aboluuttinen määrä lisääntynyt miljoonalla) Lisää koulu<strong>ja</strong> rakennettu, koulussakäynti lisääntynyt,lapsikuolleisuusluvut laskussa mutta vähän muutostaaikuisten lukutaidossa, tautien esiintymisessä, jne. Avunantajien johtopäätös: apu ei ole ollut riittäväntuloksellista Ei viitteitä talouden rakennemuutoksesta (‘mama <strong>ja</strong>kuokka’ -talous: riippuu maasta <strong>ja</strong> säästä)<strong>Vietnam</strong>in trendejä Talouden menestystarina <strong>ja</strong>tkunut, talous kasvaa (7.5-8.5%/v aiemmin, 6.5-7.5% 2009) Köyhyys puolittunut aikaa sitten (köyhyysra<strong>ja</strong>n alapuolella58 % väestöstä 1993, 24.1 % 2004) Taloudessa käynnissä rakennemuutos – muuttumassakeskituloiseksi maaksi 2010, teollisuusmaaksi 2020? Monipuolinen vientirakenne: nousi muutamassa vuodessamaailman toiseksi suurimmaksi riisin, kahvin, cashew’nviejäksi, myös tärkeä teva-, <strong>ja</strong>lkineviejä Väestönkasvu laantunut, väestörakenne sopivannuorisopainotteinen (29 % alle 15 v. – vrt. Kiina 19.5 %,<strong>Tansania</strong> 44 %) Taustalla maa- <strong>ja</strong> viljelyreformit, korkea koulutustaso Tähänastinen talousintegraatio alimmalla tasolla, vastedesvaikeampaa, joutuu itsekin avaamaan markkinoitaan,nousemaan arvoketjuissaApu <strong>ja</strong> kasvu <strong>Tansania</strong>ssa Yleiset korrelaatiot avun <strong>ja</strong> talouskasvun välillä heikot <strong>ja</strong>kiistanalaiset, <strong>Tansania</strong>ssa selvemmin positiivinen <strong>Tansania</strong>ssa paljon talouskasvusta näyttää olleenapuvetoista Historiallisesti apuvirtojen <strong>ja</strong> talouskasvun lisääntyminennäyttävät osuvan pitkälti yksiin (1970-luvun alku, 1980- <strong>ja</strong>1990-luvun loppu, 2000-luku) ’Julkinen hallinto’ nopeimmin kasvavia talouden alo<strong>ja</strong>(viestinnän, kaivostoiminnan jälkeen) Sellainen kasvu on pinnallista, ei osoita edes tuotannonsaati tuottavuuden nousua – <strong>ja</strong> tuottavuus on taloudellisenkehityksen avainApu <strong>ja</strong> valtio Valtio hyötyy avusta enemmän kuin kansa? <strong>Tansania</strong>n ’Views of the People 2007’: useimmat (kantaaottaneista): apu hyödyttää eniten virkamiehiä Valtion toimeenpaneva osa (presidentti, avainministerit <strong>ja</strong> -virkamiehet) hyötyvät <strong>ja</strong> vahvistuvat muidenkustannuksella? ’Kyllä, mutta riippuu myös avun muodosta (vrt. budjettituki<strong>vs</strong>. hankeapu) Apu johtaa veropoh<strong>ja</strong>n laiminlyömiseen <strong>ja</strong> heikentää valtionvastuuvelvollisuutta kansalaisiaan kohtaan? <strong>Tansania</strong>n evidenssi: valtion oma varainkeräys parantunutmutta yhä vain 16 % bkt:sta, verorasitus <strong>ja</strong>kautuu kovinepätasaisesti, köyhimmät <strong>ja</strong> rikkaimmat välttyvät2
2.3.2010Apu, inflaatio <strong>ja</strong> valuuttakurssitArgumentti: apu tms. tuo ulkomailta varo<strong>ja</strong> jotkakäytettäessä kotimaassa lisäävät liikkeellä olevan rahanmäärää <strong>ja</strong> voivat johtaa inflaatioon tai valuutan arvonvahvenemiseen mikä taas vähentää kv. kilpailukykyä(’Hollannin tauti’), siis vaikutus täytyy ’sterilisoida’Keskuspankki voi myydä velkakirjo<strong>ja</strong> ’siivotakseen’ lliianlikviditeetin, se johtaa korkokannan nousuun (<strong>Tansania</strong>nantolainauskorot 15-16 %, ongelma PK-yrityksille)Keskuspankki voi myös myydä ulkomaanvaluuttaa suoraan,se työntää paikallisen valuutan arvoa ylöspäin<strong>Tansania</strong>n evidenssiä: HT hallinnassa viime aikoihin astmutta uhkaa nyt yltyä, korkeat <strong>ja</strong> vaihtelevat korot olleetiso ongelma, viime aikoina merkkejä myös <strong>Tansania</strong>nshillingin vahvistumisesta (apu, kaivos- <strong>ja</strong> turismitulot)Talouskriisi avuksi?Apu <strong>ja</strong> kuplatalous Apuvirrat puhaltavat ilmaa (pienehköön) osaantaloutta isommissa kaupungeissa:korkeatasoisten asuntojen, ökyautojen <strong>ja</strong> -ravintoloiden, tuontitavaroita pullisteleviensupermarkettien kysyntä kasvaa Koskee lähinnä ulkomaisia ekspatriaatte<strong>ja</strong>, myöspaikalta palkattu apuhenkilöstö mukana mutta eritavoin Tarjoajina paikallisen liike- tai poliittisen eliitinjäsenet (osin päällekkäisiä), verkosto<strong>ja</strong> syntyy Johtanut <strong>Tansania</strong>ssa talouden lisääntyvään’dollarisaatioon’Apu <strong>ja</strong> korruptio Korruptio vähäistä <strong>Tansania</strong>ssa 1970-luvun alussa,kasvanut samalla avun kanssa Jokin verran apuvaro<strong>ja</strong> varmasti mukana korruptiossariippumatta avun muodosta (’vuoto’) – paljon satunnaistatietoa (’kaikki tietävät’), vähän kovaa evidenssiä Avussa paljon laillisia silti korruptoivia aineksia(erikoisetu<strong>ja</strong>, palkanlisiä, autonkäyttöä, matko<strong>ja</strong>…) ’Korvaavuus’ (’fungibility’) – apu lisää resurssivarantoa jokavoidaan käyttää eri tarkoituksiin, myös korruptioon Vastavoimia: varainhallintotekniikan kohennus,tilikäytännöt parantuneet budjettituen <strong>ja</strong> korirahoituksenvaatimusten vuoksi, avoin keskustelu (mutta ’antikorruptio’myös politiikkaa)Korruptio <strong>Tansania</strong>ssa TPI:n korruption kokemusindeksi: <strong>Tansania</strong> pudonnut 126:ksi(180 maasta), 2.6 pistettä v. 2009 (3.0/102. v. 2007) ’Pikkukorruptio’ <strong>ja</strong>tkuvasti laa<strong>ja</strong>a: paperit kuntoon, lääkettäsairaalassa – kaikki maksaa, poliisi <strong>ja</strong> oikeuslaitos ehkä kaikkeinpahimmat Suurkorruptiovyyhtejä setvitään: hämäräperäisiä tutka- <strong>ja</strong>voimalakauppo<strong>ja</strong>, rakennus- <strong>ja</strong> tieurakoita, muutamat näkyvät(ex)ministerit sotkeutuneet niihin Yli 100 milj. USD hävisi <strong>Tansania</strong>n keskuspankista ennen edellisiävaale<strong>ja</strong> – minne? Hallitsevan puolueen osuus? Osa rahoista palautettu, pääministeri, muutama muu eronnut,joitain epäiltyjä tuotu oikeuteen (<strong>ja</strong> vapautettu takuita vastaan) –pitkät oikeudenkäynnit edessä Vakavan korruptionvastaisen kampan<strong>ja</strong>n alku vai avunantajientyynnyttelyä <strong>ja</strong> 2010 vaalikampan<strong>ja</strong>a?Avun lieveilmiöitä <strong>Vietnam</strong>issaThua Thien Hue, <strong>Vietnam</strong>, 04/2009 <strong>Vietnam</strong> kulttuurisesti <strong>ja</strong> poliittisesti suljetumpi yhteiskunta,tiedetään vähemmän mitä tapahtuu <strong>Vietnam</strong>in taloudessa paljon epävarmuustekijöitä muttaavun merkitys niiden syntyyn tuskin keskeinen Inflaatio kiihtyi 2008 (ruoka), valtionpankki yrittänyt pitäävaluutan arvoa yllä, keinottelu uhkaa Uudistukset <strong>ja</strong> talouskasvu olivat jo alkaneet kun apu alkoilisääntyä Korruptio levinnyt laa<strong>ja</strong>lle: <strong>Vietnam</strong> TPI:n indeksissä 120.si<strong>ja</strong>lla 2.7 pisteellä 2009, parantunut vain hieman (121.2008), yhteys apuun epäselvä mutta tuskin olematon3