Kieli kulttuurin peilinä

käyttävätkin sanaa sud’ba selvästi enemmän kuin suomen kielessäkäytetään vastaavaa sanaa kohtalo.Venäjän kielessä on myös kiintoisa kieliopillinen rakenne, joka onaktiivin ja passiivin välimuoto: kohde on akkusatiivissa kuten aktiivilauseessa,aiheuttaja instrumentaalissa kuten passiivilauseessa.Lauseen Lodku uneslo vetrom voisi kääntää suomeen rakennettamyötäillen: Veneen vei tuulen voimasta. Rakennetta käytetään silloin,kun jotakin odottamatonta tapahtuu. Usein se aiheutuu luonnonilmiöstä(Salama pirstoi puun, Ukkonen rikkoi sähköjohdot), mutta myösihmisen toimin-ta voi olla tapahtuman taustalla (Sotilas joutui luodinsurmaamaksi, Terroristien pommi surmasi lapsia, Vanhus tuli autonyliajamaksi).Entä voiko vastaavasti jonkin sanan puuttuminen kielestä kertoajotakin sitä ympäröivästä kulttuurista? Ehdokas tällaiseksi sanaksion haasteellinen. Venäjän kielessä on sana vyzov ”haaste”, muttasitä on näihin päiviin asti käytetty lähinnä vain oikeusterminä.Englanti–venäjä -sanakirjassa challenging käännetään trudnyj nointeresnyj (vaikea mutta mielenkiintoinen), mikä sinänsä on osuvakuvaus sanan merkityksestä, mutta tällainen käännös samalla kertoositä, että kyseinen sana puuttuu venäjän kielestä. Uuteen suomi–venäjä -sanakirjaan on otettu sama käännös, kun muutakaan ei oletarjolla. Kertooko sanan puuttuminen, että venäläisiltä puuttuvat haasteet?Ei välttämättä, kyllä Suomessa tehtiin paljon innovaatioita ennenkuin niitä alettiin nimittää innovaatioiksi. Toisaalta sanan puuttuminenkielestä kertoo siitä, että kielenpuhujilla ei ole ollut tarvetta ”keksiä”käsitteelle omaa sanaa. Kieli pyrkii mukautumaan sen käyttäjientarpeisiin.Kaiken kaikkiaan kielen ja kulttuurin väliset suhteet ovat edelleeniso kiistelyn aihe tieteessä. Asiaan on vaikea saada lopullista selvyyttä.Päättelyketjua haittaa myös muna–kana -ongelma. Muovaako kieliihmisajattelua, vai onko asia päinvastoin: kansa on muovannut kielenomiin tarpeisiinsa? Johtopäätöksissä tulee olla varovainen. Siitä, ettäsuomen kielestä puuttuu futuuri, ei seuraa, että suomalaiset eivätajattelisi tulevaisuuttaan.Venäläisyyttä puhekulttuurissa?Jos kielen rakenteen suhde kieltä puhuvien ajatusmaailman on kiistanalainen,niin siinä, miten kieltä käytetään, on varmasti kulttuurisiaeroja. Näitä asioita on tutkittu varsin vähän, mutta omakohtaistenhavaintojeni ja venäläisten kanssa käymien keskustelujeni pohjaltauskallan julkituoda joitakin seikkoja:Ambivalentti asenne kielen muoti-ilmiöihin. Venäläiset käyttävätmielellään kieleen ilmaantuvia muotisanoja: imidž, konsalting,glamur, eksljuziv, tender, promošn, brend, saundtrek (nämä kaikkiovat siis venäjän kielen sanoja, tosin latinalaisin kirjaimin kirjoitettuna).Samalla he kuitenkin haluavat osoittaa halveksivansa näitä sanoja.Sen vuoksi he usein kommentoivat niitä negatiivisesti – mutta kuitenkinkäyttävät niitä.Kielellä leikittely. Kaikissa kulttuureissa kielellä leikittely on osapuhekulttuuria. Sen avulla puhuja osoittaa nokkeluutensa ja kerääsiten huomiopisteitä puhekumppaneiltaan. Venäläisille kielellä leikittelyon vielä tyypillisempää kuin monille muille kansoille. Yksi esimerkki:Emilia Mustakallion gradutyössä tutkittiin kolmen venäjänkielisensananparren ja sanonnan käyttöä. Kustakin niistä löytyy sata erilaistaväännöstä.Viittaukset yhteiseen kulttuuritaustaan. Tämäkin on yleismaailmallinenilmiö. Mutta venäläiselle viittaamineen yhteiseen tietopohjaanon erityisen tärkeää. Sillä on kaksi funktiota. Toisaalta sen avullapuhuja voi osoittaa tietävänsä nämä asiat, toisaalta tällaisten viittaustenavulla luodaan yhteenkuuluvuutta: tunnemme samanlaisia asioita,kuulumme siis samaan porukkaan.Konfliktipuhe. Normaalissa kanssakäymisessä, ainakin kun ollaankotipiirin ulkopuolella erilaisissa julkisten tai yksityisten palveluidenpiirissä, monissa kulttuureissa vältetään kovaäänistä tiukkaa puhetyyliä.Venäläinen käyttää suomalaista useammin suoraa puhetta,jossa voidaan mennä myös henkilökohtaisuuksiin. Tämä ei kuitenkaanvälttämättä merkitse välirikkoa tai aiheuta kaunaa puhujien välille.124STUDIA GENERALIA 2009SUURIRUHTINASKUNNASTA ITÄMEREN KAAUPUTKEENMIKÄ ON MUUTTUNUT SUOMAN JA VENÄJÄN SUHTEISSA?125