dfcl3 – fysiikan hahmottava kokeellisuus 8. aihekokonaisuus
dfcl3 – fysiikan hahmottava kokeellisuus 8. aihekokonaisuus
dfcl3 – fysiikan hahmottava kokeellisuus 8. aihekokonaisuus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
DFCL3/Fysiikan <strong>hahmottava</strong> <strong>kokeellisuus</strong>Ryhmä P8:Marita Intonen jaAnne-Marian MajavaB. Kvantifiointi ja kvantitatiiviset kokeetTiheysB1. Tiheyden kvantifiointi viiTyövälineet:Työn suoritus:vaaka, mittalasi, eri ainetta olevia kappaleita (esim. puu, metalli,muovailuvaha) ja nesteitä (esim. vesi, suolaliuos, alkoholi)Tehdään sarja kokeita, jossa määritetään samanaineisten,erikokoisten kappaleiden tilavuus ja massa. Esitetään tuloksetjokaiselle aineelle erikseen (V,m) <strong>–</strong>koordinaatistossa.Havaitaan, että mittauspisteet asettuvat (V,m) <strong>–</strong>koordinaatistossa suoralle. Suorat ovat jyrkkyydeltään erilaisia.Suoran jyrkkyys, eli fysikaalinen kulmakerroin ρ=m/V, onkutakin ainetta kuvaava, sille ominainen suure, tiheys. Mitäjyrkempi suora, sitä suurempi on aineen tiheys.Kiinteinä aineina käytimme puuta, alumiinia ja kuparia(Taulukko 1). Puu- ja kuparikappaleet olivat kuutioita, jotenniiden tilavuuden määritimme mittaamalla.Alumiinikappaleiden tilavuus määritettiin mittalasiinupottamalla (Kuva 4).Kuva 4Kulmakertoimista (Kuvaaja 1) saimme tiheyksiksi ρ puu = 0,68 g/cm³, ρ alumiini= 2,64 g/cm³ (taulukkoarvo 2,7 g/cm³) ja ρ kupari = 9,55 g/cm³ (taulukkoarvo8,96 g/cm³).Taulukko 1Tiheyden kvantifiointi - Kiinteät aineetpuu alumiini kuparim (g) V (cm 3 ) m (g) V (cm 3 ) m (g) V (cm 3 )6,4 9,3 48 17 88 9,313,1 18,6 96 35 177 18,619,4 27,9 144 52 266 27,925,6 37,2 193 72 355 37,231,9 46,5 241 90 443 46,58