Koko raportti pdf-muodossa - TTS

4SisällysluetteloEsipuhe .............................................................................................................................3Tekijät...............................................................................................................................7Tiivistelmä ........................................................................................................................9Abstract ..........................................................................................................................101 Johdanto ......................................................................................................................112 Energiansäästön kaupallistaminen ...........................................................................132.1 Menestystekijöitä ja sudenkuoppia ..................................................................132.2 Energiataloudellisuus ja kestävä kehitys..........................................................152.3 Suomalainen tuotekehityspanostus ..................................................................172.4 Kiinteistövaranto..............................................................................................182.5 Kiinteistöalan vilkas 1990-luku .......................................................................192.6 Kansainvälistyminen, klusteroituminen ja elinkaaritarkastelut .......................212.7 Tuotekehitys kilpailutekijänä ...........................................................................222.7.1 Menekki ja markkinat..........................................................................232.7.2 Ydintuote ja brandi ..............................................................................232.7.3 Tuotteen laatu ......................................................................................242.7.4 Tuotteen elinkaari ................................................................................242.7.5 Juurruttaminen.....................................................................................242.7.6 Toiminta...............................................................................................262.7.7 Tutkimustahot......................................................................................262.7.8 Loppukäyttäjän toiminnan tehokkuus..................................................272.8 Asiakas- ja käyttäjänäkökulma.........................................................................282.9 Tieto- ja viestintätekniikan soveltamisesta ......................................................313 RAKET - Rakennusten energian käytön tutkimusohjelma ...................................334 Tiedonkeräys ja analysointimenetelmät...................................................................354.1 Tapausten valinta .............................................................................................354.2 Storytelling.......................................................................................................354.3 Kysely...............................................................................................................364.4 Teemahaastattelu..............................................................................................364.5 Toimiala- ja menekkiselvitykset ......................................................................374.6 Muilta aloilta sovellettava tieto........................................................................375 Energiansäästöteknologioiden kuvaukset ................................................................385.1 Valintaperusteet................................................................................................385.2 RAKET -teknologiat - tavoitteet ja tulokset ....................................................405.2.1 Energiansäästöikkunat .........................................................................415.2.2 Lämpöpumppu.....................................................................................44

55.2.3 Faasimuutosvaraaja (PCM-varaaja).....................................................465.2.4 Huonekohtainen ilmanvaihtolämmitys................................................475.2.5 Heatbox -ilmalämmitysjärjestelmä......................................................496 Kaupallistamiseen vaikuttavat tekijät......................................................................526.1 Tutkijoiden RAKET - tutkimus- ja kehitysprojektien edistyminen .................526.1.1 Tutkimuskokonaisuus..........................................................................526.1.2 Energiansäästöikkunat .........................................................................546.1.3 Lämpöpumput......................................................................................606.1.4 Faasimuutosvaraaja..............................................................................636.1.5 Ilmanvaihtolämmitys ...........................................................................686.2 Yritysten RAKET - tuotekehityksen ja liiketoiminnan kehittyminen..............736.2.1 Fenestra................................................................................................736.2.2 Tiivi Oy................................................................................................796.2.3 Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy..................................................876.2.4 Thermosystems Oy ..............................................................................916.2.5 Plancof Oy ...........................................................................................956.3 Energiansäästöteknologiatutkimus ja edistäjät.................................................996.3.1 Asiakaskyselyt .....................................................................................996.3.2 Motiva Oy..........................................................................................1016.3.3 Ikkunatutkimus ja RTT r.y.................................................................1066.3.4 Lämpöpumppututkimus ja SULPU r.y. .............................................1086.4 Muilta aloilta sovellettava tieto......................................................................1176.4.1 Bio- ja tietotekniikan keksintöjä hyödyntävä terveydenhuolto..........1176.4.2 Tieto- ja viestintäala - uusien toimintatapojen kehto.........................1227 Johtopäätökset ..........................................................................................................1267.1 Energiansäästöstäkö "pöyryt", "koneet" ja "nokiat"? .....................................1267.2 Kuntatason hankkeilla kaikki mukaan ...........................................................1277.3 Kansainväliset erot energiapolitiikassa tuntuvat markkinoilla.......................1277.4 Liian pieni kansainvälistymään......................................................................1287.5 Sähkönkulutuksen nousun hallinta.................................................................1287.6 Rakennusalan tuotekehityksen luonteesta......................................................1297.7 Kokonaisvaltaisen talotekniikan kehitystarve................................................1307.8 Ydintuotteen ylivoimaisuuden unohtamisessa piilee sudenkuoppa...............1307.9 Ihmisestä kiinni ..............................................................................................1317.10 Edelläkävijän kova osa.................................................................................1317.11 Loppukäyttäjän asialla..................................................................................1337.12 Teknisen tutkimuksen ja kaupallisen tuotteen välinen kuilu .......................1347.13 Juurruttamisen ja kaupallistamisen työkalujen puute...................................1357.14 Tutkimusohjelman epäselvä rooli ................................................................1367.15 Muilta aloilta havaittua ................................................................................137

68 Kaupallistamisen edistämistoimet...........................................................................1408.1 Markkinamuutokseen kannustaminen............................................................1408.2 Markkinamuutokseen tiedottamalla...............................................................1418.3 Valmiin tuotekehitystyön kaupallistaminen...................................................1428.4 Markkinamuutokseen kansainvälistä markkinapotentiaalia hyödyntämällä..1428.5 Kaupallistamisen työkalujen kehittäminen ....................................................1428.6 Tutkimusohjelmien roolin kirkastaminen ......................................................1438.7 Rakennusalan muutospaineet.........................................................................1438.8 Kokonaisvaltaisesti toimivan talotekniikka-alan kehittäminen .....................144Lähdeluettelo................................................................................................................146Haastateltavat ..............................................................................................................161Liite 1. Esimerkkituotteiden valintaLiite 2. "PERKU" -projektin kyselyyn sisällytetyt kaupallistettavia tuotteita koskevatkysymyksetLiite 3. Yhteenveto "Lämpöpumpun soveltuvuus pientalojen lämmitykseen"tutkimuksen tuloksista (SULPU 2001)Liite 4. RAKET -tutkimusohjelman teesit á la tutkimusprofessori Markku Virtanen(anon. 1999)

7EsipuheRakennusten energiankäytön tutkimusohjelma (RAKET) toteutettiin vuosina 1993-1998VTT Rakennustekniikan koordinoimana. Nyt raportoitavassa tutkimuksessa on selvitettyRAKET -tutkimusohjelmassa aikaansaatujen tutkimus- ja tuotekehityshankkeidenkaupallistamista. Tutkimus on osa Turun Kauppakorkeakoulun koordinoimasta hankkeesta.TKKK:n osuus raportoidaan erikseen. Tutkimuksen rahoitti Tekes.Tutkimus kuuluu LINKKI 2 Energiansäästön päätöksenteon ja käyttäytymisentutkimusohjelmaan, joka toteutettiin vuosina 1997-2001 Työtehoseuran koordinoimana.Ohjelman tarkoituksena oli tutkia niitä päätöksiä, toimintoja, toimijoitaja olosuhteita, jotka yhdistävät tai erottavat energiansäästön teknisiä mahdollisuuksiaja laitteiden tai menetelmien käyttäjiä. Ohjelmassa yhdistettiin yhteiskunta-ja käyttäytymistieteiden sekä teknologian ja talouden tutkimuksen keinoja.Tutkimusta on Tekesin edustajana valvonut teknologiapäällikkö Heikki Kotila. Koordinaattorinedustajina ovat olleet rehtori Paavo Okko ja tutkija Asko Miettilä. LINKKI2 -tutkimusohjelman rakentamisaiheisten ja uutta teknologiaa koskevien tutkimustenyhteiseen seurantaryhmään kuuluivat Erkki Eskola (kauppa- ja teollisuusministeriö),Maarit Haakana (ympäristöministeriö), Juhani Heljo (Tampereen Teknillinen korkeakoulu),Heikki Härkönen (Motiva Oy), Mirja Kosonen (KTM), Heikki Kotila (Tekes),Teija Lahti-Nuuttila (KTM), Päivi Laitila (Motiva Oy), Mervi Lehto (VTT Rakennus- jayhdyskuntatekniikka), Mia Leskinen (VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka), MårtenLindholm (HKR), Asko Miettilä (TKKK), Jorma Ruokojoki (Suomen Kuntaliitto),Martti Siren (Helsingin kaupungin Kiinteistövirasto), Ulla Soitinaho (KR-Rakennuttaja), Esko Virtanen (Tekes) sekä LINKKI 2 –ohjelman koordinaattori PirkkoKasanen (Työtehoseura).Tutkimuksen toteutuksen ja onnistumisen edellytyksenä ovat asiantuntijat, joita työnyhteydessä on haastateltu. Tutkijat esittävät tästä korvaamattomasta avusta parhaimmatkiitokset.Tutkimuksen toteutti VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, jossa työn vastuullisenatutkijana on toiminut erikoistutkija Mervi Lehto.Helsingissä joulukuussa 2001Pirkko Kasanen

8TekijätDI Mervi Lehto toimii erikoistutkijana VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa. Hänenerityisalueenaan rakentamisen teknologian osalta ovat älytalokonseptin hyödyntämiseenliittyvä tutkimus sekä viesti- ja tietotekniikan soveltaminen rakennusalalla ja yhdyskuntatekniikassasekä tietoyhteiskuntaan liittyvät kysymykset. Hän on käyttänyt tutkimustyössäänrakentamisen ja talotekniikan laatua ja käyttäjälähtöistä rakentamista näkökulminaeri teknologioilla saavutettavien hyötyjen arvioinnissa. Teknologian onnistuneisuusvoidaan mitata muun muassa loppukäyttäjän toiminnan tuottavuutena, kuluttajanostopäätösten määränä ja laatuna, energiatehokkuutena, liikenteen taloudellisuutena,sisäilman laatuna ja talotekniikan toimivuutena, rakenteiden joustavuutena, kiinteistöpalvelujensaatavuutena, jne. Kone- ja tietoteknisen koulutuksensa lisäksi taloudellisiinkysymyksiin Mervi Lehto on perehtynyt tuotantotalouden, kiinteistöjohtamisen ja kansainvälisentalouden näkökulmista niin tutkimustyössään kuin opinnäyttein.

9TiivistelmäEnergiansäästön ja uusiutuvien energiateknologioiden muodostamasta suuresta markkinapotentiaalistaaletaan olla tietoisia vasta nyt, kaksi vuotta RAKET -tutkimusohjelmanpäättymisen jälkeen. Vuosina 1993-1998 kehitettyjen teknologioiden kaupallistamiseenvaikuttavia tekijöitä ja edistämistoimia kartoitettiin tuote-esimerkkien avulla. Selvitettiintutkimushankkeiden kulku ja RAKET -ohjelman jälkeisten tutkimus- ja tuotekehityshankkeideneteneminen. Kehitystyön merkitys yrityksien liiketoiminnalle kävi ilmituotteiden vaiheista ennen ja jälkeen RAKET -tutkimuspanoksen.Mukaan valittiin vakiintuneiden tuoteperheiden uusista jäsenistä energiansäästöikkunatja muista pk-yritysten tuotteista lämpöpumput sekä uutuustuotteet: faasimuutosvaraajasekä tulisijan ilmalämmityslaite. Immateriaalista tuotetta edusti ilmanvaihtolämmitysjärjestelmä.Valittujen tuotteiden takaa löytyi pk-yrityksiä, joista monet ovatalansa edelläkävijöitä. Joillakin tuotteilla ei ollut vielä valmistajaa.Kaupallistamistavoitteiden toteutumismahdollisuuksista ja niihin vaikuttavista tekijöistäkerättiin tietoa tuotantolaitoksista ja tutkijoilta usealla tavalla: teemahaastatteluin, storytelling-menetelmällä, kirjallisuusselvityksin ja pienen kyselyn avulla. Hankitun tiedonperusteella laadittiin energiansäästöteknologian kaupallistamisen edistämisen toimenpide-ehdotukset.RAKET -tutkimusohjelman toteutuksen aikaan tutkimustyö oli pääosin teknologiavetoista(technology push), vaikkakin markkinalähtöisyys (market pull) oli vaikuttamassataustalla. Teknisen kehitystyön ohella kaupallistaminen oli niin tutkijoiden kuin yritysjohtajienmielenkiinnon piirissä. Merkitykselliseksi koetun tutkimusohjelmatyön tuloksenayrityksillä oli uusi teknologisesti kilpailukykyinen "RAKET -tuote". Niiden tuotannollisestikäyttökelpoiseksi saattaminen vaati tuotekehityshankkeita. Jotkut yrityksetpanostivat vielä tuotteen kaupalliseen kehittämiseen, joidenkin kamppaillessa kaupallistamisenvaikeuksissa.Ammattirakennuttajien ja kuntien vastuulla on isoja hankkeita, joissa vaikutusmahdollisuudetenergiansäästöpotentiaalin hyödyntämiseen ovat merkittävät. Kiinnostus uusiutuviinenergiavaihtoehtoihin osoittautui ammattirakennuttajien keskuudessa toistaiseksimiltei olemattomaksi. Sen sijaan tutkimusten ja energiansäästötuotteita tuottavienyritysten asiakaskunnan perusteella kuluttajien ja asuntoyhtiöiden kiinnostusenergiansäästötuotteiden hankintaan on kasvava.Myönteiset asenteet, ekologinen valveutuneisuus ja käytön edullisuus perustelevat energiansäästötuotteidenhankintaa. Muun muassa tiedottamisella ajatellaan voitavan vaikuttaakulutustottumuksiin tulevaisuudessa ja syntyvällä kysynnällä kääntää rakennusalaenergiansäästömyönteisemmäksi. Yleisesti ja RAKET -ohjelmankin jäljiltä valmiin tuotekehitystyönkaupallistamisessa on iso energiansäästöpotentiaali. Kansainvälisen energiapolitiikanerot, juurruttamisen ja kaupallistamisen työkalujen puute, tutkimusohjelmienroolin epäselvyys, teknisen tutkimuksen ja kaupallisen tuotteen välinen kuilu,energiansäästötuotteiden kehittämisestä kiinnostuneiden pk-yritysten resurssipula kaupallistamisvaiheessa,kokonaisvaltaisen talotekniikan kehitystarve, rakennusalan tuotekehityksenluonteen ja alan ihmissuhdeongelmat ovat energiaa säästävien ratkaisujenvieroksumisen syitä.

10AbstractThe realisation of the commercialisation of the energy efficient technology developedduring the RAKET -research programme in 1993-1998 has been studied with the aid ofexamples of the high performance products. The role of the high performance technologyfor the business can be discovered from the phases of the product examples and theirmarkets before and after the RAKET -research programme.High performance windows and heat pumps were selected to stand for the somewhatmature phase of the R&D of the energy efficient technology. The energy storing basedon the phase change and the air heating device for fireplaces were picked in order tostudy the newcomers in the high performance energy technology business. Thus, newproducts for the portfolio of well established companies, and products from the pioneeringSMs were in the sample. As an example of immaterial production a system developmentfor air heating was studied.Information on factors influencing on commercialisation was gathered from industrialpartners and researchers using various methods: interview study, story telling methodfor tracing the R&D history of the products, literature review and questionnaire. Proposalfor action on promoting the commercialisation of the energy efficient technologywas composed from the researchers' and industrial management's argumentation.The approach to the R&D work during the RAKET -research projects was rathertechnology push than market pull, although the commercialisation was all the time inmind. The research was important for the industry, because that after the industry had anew technically competitive RAKET -product. Still, R&D -projects were needed foreffective production methods. Projects for commercialisation followed in manycompanies. Some had problems with commercialisation, and almost everyone reporteddifficulties in reaching the turbulent growing market phase.Professional building developers and municipal organisations have the best chances forbig energy savings. Their interest towards energy efficient solutions was non-existent.Besides, a certain portion of home builders, consumers and housing associations wereready to buy energy efficient technology, and this trend is increasing.Positive attitudes, ecological awareness and low operating costs were favouring the energyefficient solutions. Among other things, the information has been considered to bea powerful tool for affecting the consumers and increase demand for energy efficiency,which further on will change the attitudes within the construction industry more positivetowards high performance technology. Part of the RAKET -research programme'sresults are not commercialised. This is quite general situation after the R&D of innovations- especially radical innovations such as energy efficient products. The study revealedseveral factors for reasoning this type of situation starting from the conflictingtargets of the research publishing and the international rules on standardisation to theneed of holistic view on indoor and energy technology, lacking R&D resources and badpersonal connection between key actors in the field.Due to the commercially unsuccessful R&D -project a huge energy saving potential inthe ready made unused innovations in the field exists.

11JohdantoLINKKI 2 -tutkimusohjelman tarkoituksena on tutkia - yhdistämällä yhteiskunta- jakäyttäytymistieteiden sekä teknologian ja talouden tutkimuksen keinoja - niitä päätösketjuja,toimintoja, toimijoita, olosuhteita ym., jotka yhdistävät tai erottavat toisaaltaenergiansäästön teknisiä mahdollisuuksia ja toisaalta laitteiden ja menetelmien käyttäjiä- kuluttajina tai muissa rooleissa. Yhtenä neljästä tutkimusohjelman osa-alueesta on"Uuden teknologian käyttöönotto", johon tämä tutkimus kuuluu. Muut ovat "Kotitaloudetja asuinrakennukset", "Kunnat, yritykset, organisaatiot " ja "Toimenpiteiden seurantaja vaikuttavuus ja seurannan menetelmät".Markkinoilla ja kehitteillä on runsaasti uusia teknologisia ratkaisuja, joiden käyttöönottojohtaisi energiansäästöön. Usein näiden tueksi tarvitaan uusia menetelmiä tai toimintatapoja,jotka mahdollistavat teknologiaan liittyvän energiansäästöpotentiaalin toteutumisen.Uuden teknisen tuotteen kohdalla mielenkiinto ei rajoitu vain teknologian ja tuotantotapojenkehittämiseen, vaan käyttäjänäkökulma on mukana jo tuotekehitystyössä. Vielätuotteen valitsemisen ja ostopäätöksen jälkeiset käytön aikaiset olosuhteet ja edellytyksetotetaan huomioon. Tuotekehityksen intressiryhmiin luetaan kuuluvaksi tuotantoelämänedustajien ja asiakkaiden lisäksi yhteiskunnalliset osapuolet. Sosiologisten tekijöidenmukaanotto teknistaloudelliseen tutkimukseen on ollut erityisesti EUtutkimuksenpolttopisteessä EU:n viidennessä puiteohjelmassa. Politiikan keinojen vaikutuksetteknologian diffuusionopeuteen on nostettu uusimpana tutkimusaiheena esille.Tässä tutkimuksessa RAKET -tuotteiden ja teknologioiden kaupallistamista tutkittiinkartoittamalla kaupallistamiseen vaikuttavia tekijöitä ja edistämistoimia RAKET -tuoteesimerkkienja niiden asiakkaiden avulla. Tarkastellaan RAKET -tutkimusohjelmassakehitettyjen teknologioiden tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden etenemistä ja niissäkehitettyjä tuotteita ja menetelmiä.Kaupallistamistavoitteiden toteutumismahdollisuuksista ja niihin vaikuttavista tekijöistäkerättiin tietoa usealla tavalla.Ensinnäkin valittiin tutkittaviksi tietty osa laajassa tutkimusohjelmassa olleista tutkimuksistaasiantuntijoita kuulemalla. Mukaan otettiin tuote-esimerkkejä aivan tuotteenkehityskaaren alussa olevista tuotteista aina jo myynnissä olevien tuotteiden uusiin versioihinasti (Kuva 5.). Mukaan otettiin sekä alalla pitkään toimineiden yritysten että vasta-alkajientuotteita ja menetelmiä.Jotta energiaa säästävien menetelmien ja tuotteiden kehittämisperusteiden avulla voidaankuvata kaupallistamiseen vaikuttavia tekijöitä, otettiin mukaan menestystuotteidenlisäksi joitakin arvoituksellisilta näyttäviä teknologioita. Tarkastelemalla sekä menestystekijöitäettä muuttuvaan toimintaympäristöön soveltuvia uusia tavoitteita pystyttiin tekemäänehdotuksia uuden teknologian kaupallistamisen tehostamistoimiksi RAKET -tutkimusohjelmaan liittyvien teknologioiden osalta ja yleisimminkin rakennusten energiankäyttöönliittyen.Tieto tutkimushankkeiden etenemisestä saatiin haastattelemalla tutkimukseen osallistuneitatutkijoita että tutkimusohjelmaan osallistuneiden yritysten edustajia. Storytelling -menetelmällä kuvataan haastatteluin saatu tieto. Samalla RAKET -tutkimusohjelmansijoittuminen liiketoiminnan kehittämiseen tulee kartoitetuksi ja kuvatuksi.

12Yritysedustajien keskuudessa tehtiin teemahaastattelu, jolla selvitettiin 1) yritysten kaupallistamisentoimintatapoja yleisemmin, 2) teknisessä tutkimusohjelmassa kehitettyjentuotteiden tuotekehityksen merkitystä kaupallistumisessa, 3) tuotteiden vaiheita tutkimusohjelmanjälkeen ja 4) RAKET -tutkimuksen merkitystä nykyisessä muuttuneessarakennusten energiankäyttöön liittyvässä toimintaympäristössä. Teemahaastattelu ulotettiintuotekehitysprojekteissa työskenteleviin yritysedustajiin ja alan järjestöjen edustajiin,joilta saatiin näkemystä asiakkaan kannalta uuden teknologian kaupallistamiseenvaikuttavista tekijöistä. Tässä tutkimuksessa ei siis kerätä tietoa loppukäyttäjän - asukkaan,työntekijän, tms. - vaikutuksesta kaupallistettavuuteen, vaikka heidän valintansaovat yhtä merkittävässä asemassa kaupallistamiseen, etenkin menekkiin vaikuttavientekijöiden joukossa. Teemahaastattelussa esille otettavista tekijöistä sekä muuttuneestamarkkinatilanteesta on laadittu kirjallisuuteen perustuva katsaus tutkimuksen johdannoksi.LINKKI 2 -tutkimusohjelmassa tarjoutui mahdollisuus yhteistyöhön "PERKU" -hankkeen kanssa, jonka kyselyyn lisättiin joitakin kaupallistamisen kannalta tutkittaviatuotteita käsitteleviä kysymyksiä, jotta voitiin selvittää, onko kunnallisissa korjaushankkeissakäytetty RAKET -tuotteita tai niiden kaltaisia tuotteita.Tutkimuksen lopuksi laadittu ehdotus rakennusten energiankäyttöön liittyvän teknologiankaupallistamisen tehostamistoimiksi ja edistämiseksi perustuu tässä tutkimuksessaselvitettyjen kaupallistamiseen vaikuttavien tekijöiden ja edistämistoimien kartoitukseen.Se on yhteenveto haastateltujen asiantuntijoiden ja yritysedustajien käsityksistä,jotka perustuvat RAKET -tuote- ja menetelmäesimerkkeihin ja yleisemminkin käsityksiintutkimusohjelmien tehosta energiansäästön kaupallistamisessa.

131 Energiansäästön kaupallistaminenTeknologioiden lopullinen arvo ja kaupallistamismahdollisuudet ovat riippuvaisia yritystaloudellisistaja yhteiskunnallisista tekijöistä. Rakennuttajien, kiinteistönomistajienja kiinteistöalan asiakkaiden kysyntäkäyttäytyminen uusien energiateknologioiden toimittajiinnähden on joiltakin osin koeteltu RAKET -ohjelmassa kehitettyjen tuotteidenosalta nyt, kun tutkimusohjelman päättymisestä on kulunut kaksi vuotta. Asiaan vaikuttavattekijät ovat vielä tutkimatta, kuten LINKKI 2 -tutkimusohjelman ohjelmoinnin yhteydessäon todettu. Tutkimuksessa havainnoidaan talouselämässä tunnettujen kaupallistamiseenvaikuttavien tekijöiden ilmentymistä energiansäästöteknologioiden kaupallistamisessa.Seuraavassa on esitelty muutamia energiansäästön kaupallistamiseen vaikuttavia tekijöitätehtävän empiirisen tutkimuksen perusteeksi eri näkökulmien kautta havainnoituina.1.1 Menestystekijöitä ja sudenkuoppiaEnergiatehokkuudesta puhuttaessa korostetaan energian käytön tehokkuutta pelkänenergian säästön sijasta. Käytetystä energiapanoksesta tulee saada irti mahdollisimmansuuri teho eikä pelkästään kuluttaa vähän. Energiansäästöstä ja energiankulutuksen alentamisestapuhuttaessa ei välttämättä aseteta tavoitetta panostuksesta saatavalle hyödylle,vaan ainoastaan kulutukselle. Näin saatetaan säästää kyllä energiaa kulutuksen vähentämisennäkökulmasta, mutta käyttää sitä niin, että saavutettu hyötykään ei ole juuriminkään arvoinen. RAKET -tutkimusohjelmassa on energiatehokkuuden tavoittelua,vaikka ohjelman nimi viittaa neutraalisti rakennusten energiankäyttöön.Tässä tutkimuksessa tutkitaan, miten RAKET -teknologiat ovat kaupallistuneet tutkimusohjelmanpäätyttyä, jolloin kaupallistamisvaiheen tulee alkaa. Asiaa tutkitaan erityisestituotekehityksen kilpailukyvyn näkökulmasta, mutta mukaan otetaan kaikki kaupallistamiseenvaikuttavat tekijät.Teknologian kaupallistuminen on syrjäyttänyt 1990-luvulla laadun ja ylivoimaisen tuotannonteollisen tuotannon kilpailukyvyn avaintekijöiden joukossa. On havaittu, ettäteknologian kaupallistamisen johtavat yritykset (MacKinsey teoksessa Uusi-Rauva et.al. 1994) kaupallistavat 2-3 kertaa kilpailijoitaan enemmän tuotteita ja prosesseja. Nesisällyttävät tuotteisiinsa 2-3 kertaa enemmän uusia teknologioita ja tuovat uudet tuotteetmarkkinoille puolet lyhyemmässä ajassa kuin kilpailijansa. Ne kilpailevat myöskaksi kertaa suuremmilla tuote- ja maantieteellisillä markkinoilla kuin huonommin menestyvät.Menestymisen edellytyksenä on kaupallistamisen asettaminen ensisijaiseksitavoitteeksi, mitattavien tavoitteiden asettaminen jatkuvalle tuotekehitykselle, organisatoristentaitojen kehittäminen ja esimiesten rohkaiseminen aggressiiviseen toimintaan.Tuotekehitystyössä menestyneet yritykset ymmärtävät käyttäjien todelliset tarpeet epäonnistujiaparemmin, kiinnittävät paljon enemmän huomiota markkinointiin ja suorittavatkehitystyön tehokkaammin, mutta eivät välttämättä nopeammin kuin epäonnistujat.Onnistuakseen tuotteen tulee soveltua yrityksen osaamiseen ja sillä tulee olla riittävätmarkkinat. Menestyjät käyttävät tehokkaammin ulkopuolista teknologiaa. Heillä onepäonnistujia paremmat yhteydet ja he ovat vanhempia ja kokeneempia. Menestyjät eliminoivatpuutteellisuudet ennen markkinoille tuloa. Ylivoimainen osaaminen käytetään

14hyväksi olemalla hallitsevassa asemassa riittävän suurilla markkinasegmenteillä. (Turunen1991)Epäonnistuneissa tapauksissa lähdetään usein liikkeelle pelkästään hyvän tuoteidean varassaja markkinapotentiaalin turvin unohtaen jatkossa vielä hankkia riittävät resurssittuotekehitystä ja tuotantoa varten. Virheellisillä tuotteilla pilataan maine ja markkinat.Markkinoiden koko ja hintataso yliarvioidaan ja kilpailijat aliarvioidaan. (Turunen1991)Kiinteistöbrandiajattelun lanseerauksen yhteydessä on tullut esiin uusia markkinoinninsudenkuoppia. Sellaisia voivat olla (Riihimäki & al. 2001, ss. 71-75):yksipuolinen strategiavalinta, joka korostaa ainoastaan pääoman kustannustehokkuuttaeikä ole dualistinen ottaen mukaan teknologiapainotteista tulevaisuuden arviota, johonvoitaisiin perustaa markkinadifferentiaatio;markkinointiosaamisen puute ja sen merkityksen vähättely sekä puutteelliset markkinointiorganisaatiot,niukat markkinointiresurssit ja vähäinen ulkopuolisen avun käyttömarkkinoinnissa;puutteelliset markkinatutkimukset keskittyvät alueelliseen ja kiinteistötyyppikohtaiseenkvantitatiiviseen volyymien dokumentointiin trendien ja kulutustottumusten kehityksenseurannan sijasta;teknologia- ja tuotantovaltainen yrityskulttuuri vastustaa uudistuksia, yrityskulttuurinmuutosvastarintaisuus, joka estää rakennusteknisten seikkojen uudelleen arvioinnin jakysyntää vastaavien erityispiirteiden kehittämisen kohteen toteutuksessa, mitä kysynnänluonteen analysointi, selkeä segmentointi ja vastaavien palvelukonseptien kehittäminenedellyttävät;tuotekehityskustannusten välttäminen kopioimalla edelläkävijää, jolloin sitoutuminen eiole riittävää ja konseptin edellyttämien palvelujen laadun varmistamisen heikkous johtaaepäonnistumiseen;rakennuskustannusten kasvuun tuijottaminen rakennuskohteen hintajouston ja katetasonnostomahdollisuuksien sijasta; riittävän suunnittelujänteen ja oikean markkinoille tulonajoittamisen aliarvioiminen;puutteet sidosryhmien määrittelyssä ja markkinoinnin kohdistamisessa; virheet (ja ennakkoasenteet)mediavalinnassa ja argumentoinnissa.Sähkö- ja elektroniikka-alaa voidaan hyvällä syyllä pitää 1990-luvun Suomen edelläkävijänäniin teknisessä kuin kaupallisessakin mielessä. Tieto- ja viestintätekniikka onenergiansäästöteknologian kaltainen siinä mielessä, että molemmissa on kyse ns. radikaalinteknologian käyttöönottamisesta (ks. Luku 1.7.5 Juurruttaminen). Siksi lieneehyvä tarkastella vertailukohtana sähkö- elektroniikka-alan menestystekijöitä, joita ovat(Laine & al. 2000 s. 9):kyky uudistua markkinoilla, joille on tyypillistä erittäin lyhyet markkinoille tuloajat,selkeän vision, tiukan fokuksen ja tarkan vainun omaaminen tulevista trendeistä,

15markkinajohtajan mahdollisuus luoda tarpeita, koska asiakkaat eivät niitä tunnista,vahvan yhteistyökyvyn hallinta innovatiivisuuden ja nopean reagointikyvyn turvaamiseksi,kyky keskittyä ydinosaamiseen sekä laajojen alihankintaverkkojen, kumppanuuksien jastrategisten liittoutumien hallintaan,liiketoimintalogiikan uudistumiskyky modulaarisuuden, automatisoinnin ja verkostoitumisenyleistyessä,kansainvälisen ja globaalin markkinoinnin osaaminen,asiakaspinnan hallinta erityisesti lokalisoinnin haasteisiin vastaamiseksi massaräätälöinninyleistyessä,hyvin koulutetun henkilöstön onnistunut rekrytointi ja toimintaan sitouttaminen,poikkitieteellisyyden ja -toiminnallisuuden hyödyntäminen eli kyky integroida eri teknologioita,tuotekehitystä sekä myynti- ja markkinointitoimintaa asiakkaille tarjottavankokonaisratkaisun löytämiseksi.1.2 Energiataloudellisuus ja kestävä kehitysSuomen energian kokonaiskulutus oli 1289 petajoulea vuonna 2000 ja kääntyi laskuunväheten Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1,6 prosenttia ja loppukäyttö 1 %:n(Tilastokeskus 2001a). Kansantalouden energiaintensiteetti eli energian kokonaiskulutuksensuhde bruttokansantuotteeseen laskikin edelleen jyrkästi. Myös kansantaloudensähköintensiteetti on viime vuosina vähentynyt.Puu (20 %) on edelleen öljyn (27 %) jälkeen toiseksi suurin energialähde (Tilastokeskus2001a). Ydinvoima(18 %) ja vesivoima (15 %) ovat seuraavina. Tuulivoiman tuotantokasvoi (60 % edellisen vuoden tuulienergiatuotannosta ja sen osuus koko sähkönhankinnasta0,1 %).Eri energiamuotojen kulutuksen voimasuhteet muuttuivat vuonna 2000 (Tilastokeskus2001a) niin, että öljyn käyttö väheni 4 %, turpeen 17 %, ja hiilen 1,5 %, kun taas maakaasunkasvoi 2 %, ja puun käyttö pysyi ennallaan. Uusiutuvien energialähteiden osuuskokonaisenergiankulutuksesta on 24 % ilman turvetta ja 30 % turve mukaan luettuna.Tuontisähkön osuus sähkönkulutuksesta saavutti vuonna 2000 uuden ennätyksen eli 15% sähkön kokonaiskulutuksesta. Sähkön käyttö kasvoi 1,7 % edellisestä vuodesta ja kalenteri-ja lämpötilakorjattuna 2,8 %. Sähkön käyttö kasvoi leudoista säistä huolimatta,mikä oli selvästi vähemmän kuin bruttokansantuotteen 5,7 prosentin kasvu.Rakennusten sähköenergian kulutuksessa on ollut havaittavissa alustavien tutkimustenperusteella nousujohteisuutta niin uudisrakentamisessa (Lehto & Karjalainen 1996, Lehto& Karjalainen 1997) että peruskorjauksessa (Leskinen & al. 2001). Tulokset perustuvatkuitenkin liian pieniin otoksiin yleisen trendin toteamiseksi.

16Rakennuskannan sähkönkulutuksessa on lämmityksen tai jäähdytyksen jälkeen valaistuksenja sähköllä käyvien laitteiden osuus merkittävä niin kotitalouksissa (Energia.fi2001.) kuin toimitaloissa (Himanen et. al. 1996). Kuitenkin eri kulutuspisteiden mukaistasähkönkulutusta on tutkittu empiirisesti hyvin vähän (Himanen et. al. 1996), koskamittaustietojen saaminen kehittyneestä taloautomaatiosta huolimatta on ollut hankalaatai mahdotontakin.KUVA 1. ENERGIAN KOKONAISKULUTUS JA LOPPUKÄYTTÖ 1970-2000 (TILASTO-KESKUS 2001A)Tarkempaa energiamittausta kuitenkin kehitetään (Paiho et. al. 2000). Ruotsalainen rakennusliikeon myös voittanut hopeasijan Miljötävling 2000 -kilpailussa uudella asuinrakennuskonseptilla,jossa mitataan tietoja viestintätekniikalla erikseen energian ja vedenkulutusta,autolämmitystä, turvallisuutta ja talon ylläpitoa (Kjellgren & Persson2001). Rakennuskonseptiin kuuluvat energiansäästöikkunat, matalalämpötilainen lämmitys,energiatehokkaat kodinkoneet ja ympäristöystävällinen jätteenkäsittely. Ensimmäisettalot, joissa energiankulutusta voidaan seurata kulutuskategorioittain valmistuvatkesäkuussa 2002.Kioton pöytäkirjassa ja sitä koskevassa EU:n (Euroopan Unionin) taakanjaossa on Suomenkasvihuonekaasupäästöjen tavoitteeksi vuodelle 2010 asetettu vuoden 1990 taso(Tilastokeskus 2001a). Kasvihuonekaasupäästöjen määrä alitti kokonaisuudessaan jovuonna 1999 perusvuoden 1990 tason. Hiilidioksidipäästöjen lasku johtuu pääosin öljynja turpeen käytön vähenemisestä. Sähkön tuotannossa näitä oli vuonna 2000 korvattumuun muassa tuontisähköllä ja vesivoimalla, jonka tuotanto kasvoi vuonna 2000 runsaidensateiden vuoksi.Energian käytön tehokkuus eli loppukäytön kestävyys on riippuvaista kansantaloudenkasvusta, johon eniten vaikuttaa teollisuuden energiankäytön tehostuminen, koska senenergiankulutus on noin puolet koko energian kulutuksesta (Tilastokeskus 2001a). Rakennustenlämmityksen osuus on noin vajaa viidennes (yli 200 petajoulea) koko energiankäytöstä(Tilastokeskus 2001a). RAKET -tutkimuksen kaltaisten ponnistusten jaenergiaa säästävän tuotekehityspanoksen kansantaloudellinen merkitys on siis mittava jokotimarkkinoilla.

17Suomen WWF:n tutkimuksen mukaan vuonna 2010 kestävän energiateknologian vienninarvo Suomesta maailmalle voi olla jo 3,3 miljardia euroa. Ala työllistäisi tuollointäysipäiväisesti 25 000 suomalaista. WWF:n tutkimuksen mukaan vuoden 2010 jälkeenkestävän energiateknologian markkinat kasvavat todennäköisesti edelleen nopeasti, jollointästä alasta voidaan odottaa uutta Suomen vientiteollisuuden tukijalkaa (Wilkman2001).Energian tuotannossa tehtävillä päätöksillä on merkittävä megaluokan rooli kestävänkehityksen toteutuksessa. Vaikka Suomen hyvä tilanne kannustaa menestymään jatkossakinhyvin kansantalouksien välisessä vertailussa, ei hyvä tilanne välttämättä edesautamotivoitumista lisäsäästöihin, jos lisäsäästötavoitteet puuttuvat. Lisäsäästö- tai paremminkintehokkuustavoitteiden asettamisella yksittäiselle kansantaloudelle parannetaanluonnollisesti sen kansainvälistä kilpailukykyä ja kansallista hyvinvointia.Kansantalouden energiaintensiteetin parantumiseen on erilaisia syitä - muitakin kuinenergiapoliittisia. Niiden mittaamisen kehittämisellä energiatehokkuuden merkitys yhteiskunnassapaljastuu. Laaja, monimuuttujainen ja aikasarjoihin perustuva tarkastelulahjomattomasti kertoo sen, onko edistymistä todella tapahtunut vai onko ongelmia vainsiirretty paikasta toiseen voimasuhteiden mukaan.Nykyään suuntaus on enemmän määrällisten tarpeiden tyydyttämisestä toiminnallisten jalaadullisten tarpeiden tyydyttämiseen päin (Riihimäki & al. 2001, s. 17.). Kehittyneissätalouksissa hyvinvoinnin perustan luovat yhä moninaisemmat tekijät, joiden esiinmarssiinvoi löytää viitteitä Maslowin tarvehierarkiasta (Huitt 1998), kun otetaan huomioon,että tulevaisuuden tutkimuksen mukaan yksilöllisyyden merkitys on kasvussa kollektiivisuudenväistyessä (Himanen & al. 2000 s. 60., Toffler 1980, Naisbitt 1984, Naisbitt &Aburdene 1990, Toffler 1980, Dryden & Vos 1996). Tämä on nähtävissä rakennusalallakinasiakas- ja loppukäyttäjälähtöisestä lähestymistavasta. Yksilöllisen vastuun ottaminenkulkee harmonisessa kehityksessä (Himanen & al. 2000 ss. 59.) yksilöllisen päätöksenteonrinnalla, mitä korostetaan erityisesti sosiologian ja psykologian piirissä(esim. Redfield 1997, Stevens 1994). Tasapainoisessa tilanteessa yhteiskunta ei lepäämuutamien yksilöiden varassa, vaan tukee kaikkia jäseniään parhaimmasta heikoimpaankaikkien siis energiatavoitteidenkin saavuttamisessa.Rakennetun ympäristön lopputuotteiden - tilat, rakenteet, laitteet ja palvelut - kilpailukykyei enää jatkossa perustu lisääntyvälle tuotannolle, vaan siihen, kuinka onnistuneestituotteisiin lisätään tietoa, joka hyödyttää tuotteiden käyttäjiä. Tämän kehityksen oletetaantuovan uusia innovaatioita kiinteistöalalle (ks. Luku 1.9.).1.3 Suomalainen tuotekehityspanostusTutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin Suomessa 23,1 miljardia markkaa vuonna1999, mikä on 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Osuus on kasvanut jatkuvasti1990-luvulla ja yli kaksinkertaistunut sen aikana. Vuonna 2000 bkt-osuuden arvioidaanolevan 3,3 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisusta Tutkimus- ja kehittämistoiminta1999.Suomen t&k -menot ovat määrältään varsin pienet suuriin OECD-maihin verrattuna.Suomen osuus OECD-maiden yhteenlasketuista t&k -menoista on vain 0,6 prosenttia.Tutkimusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on kuitenkin Suomessa yksi OECD-

18maiden korkeimpia. Suurin bkt-osuus oli vuonna 1999 edelleen Ruotsissa, 3,8 prosenttia.Myös Japanissa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Koreassa osuudet ovat suuria.Yritysten osuus kaikista tutkimusmenoista on noussut voimakkaasti 1990-luvun aikana:vuonna 1991 osuus oli 57 prosenttia ja vuonna 1999 jo 68 prosenttia. Sähköteknisen teollisuudentutkimus- ja kehittämismenot olivat vuonna 1999 yhteensä 8,5 miljardiamarkkaa, mikä oli yli puolet kaikista yritysten t&k -menoista.Teollisuuden tuotekehityspanostus on sähköteknistä ja metalli- ja konepajateollisuutta(12,8 % 1999) lukuun ottamatta ollut kymmenen prosentin alapuolelle.Yrityssektorin t&k -menot ovat kasvaneet 1990-luvulla lähes yksinomaan sähköteknisenteollisuuden yrityksissä, joiden tuotekehityspanostus on ollut vuonna 1999 53,8 %. Sähköteknisenteollisuuden t&k -menot olivat vuonna 1999 reaalisesti lähes viisi kertaasuuremmat kuin vuonna 1991, kun muilla toimialoilla vastaava kerroin oli 1,5.Osansa 1990-luvun myönteisessä kehityksessä on noususuhdanteella, mutta erityisestielektroniikkateollisuuden kohdalla on tuotekehityksen osuus on nähty merkittävänä (ks.EXT Elektroniikka tietoyhteiskunnan palveluksessa Tekesin tutkimusohjelma osoitteessa:http://www.tekes.fi/Resource.phx/plaza/tekes/tivi-etx.htx) Suomen kiipiessä kärkimaidenjoukkoon kolmannen teknologisen murroksen hyödyntämisessä. Professori ManuelCastells:n mukaan nämä murrokset ovat: 1) höyrykoneen keksiminen, 2) polttomoottorinkeksiminen, sähkötekniikan, kemian ja metallurgian tehokas hyödyntäminen ja 3)tietoja viestintätekniikan kehittäminen (Himanen & al. 2000, Himanen & Lehto 2001).Rakennusalaa on perinteisesti pidetty alhaisen t&k -panostuksen teollisuutena ja tähänväittämään löytyy tilastolliset perusteet. Rakennusala piti 1999 perää alakohtaisessa vertailussa0,9 prosentin tuotekehityspanoksellaan TeVaNaKe -teollisuuden kanssa, jonkapanostus oli 0,5 % (Tilastokeskus 2001b)."Rakentamisen perinteiset toimintatavat ovat jarruttaneet uusien tuoteideoiden käyttöönottoa.Laadukkaalla toiminnalla on rakennusalalla ollut vaikea ansaita, etenkin kunaikoinaan viranomaismääräykset olivat vielä tiellä.", kirjattiin vielä 1990-luvun lopullaVTT Rakennustekniikankin esitteisiin. Nykyaikaiset ohjeet ja määräykset turvaavat sekäkuluttajan etua että takaavat yritysten kilpailukykyä kiristyvässä kilpailutilanteessa. Käytännössäsiis pyritään edistämään niitä tuoteominaisuuksia, joilla saavutetaan mahdollisimmanmonta eri intressitahoille yhteistä etua (Vainio 1999, Vainio 1998, Vainio & al.1997).Yli kaksi kolmasosaa Suomen tutkimusmenoista syntyy Helsingin, Tampereen tai Oulunseutukunnissa (Tilastokeskus 2001b). Helsingin seutukunnan osuus koko maan t&k -menoista oli 45 prosenttia vuonna 1999. Toiseksi suurin osuus oli Tampereen seutukunnalla,13 prosenttia. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on keskittynyt vahvasti myös Oulun(11 %), Turun (6 %), Jyväskylän (3 %) ja Salon (3 %) seutukuntiin.1.4 KiinteistövarantoKiinteistöt - erityisesti asuntotuotanto - on nähty yhtenä merkittävänä kansallisena varallisuuseränä.Kiinteistö- ja rakennusklusterin (Riihimäki et. al. 2001, s. 11.) pääoma-arvoon yli 2200 MrdFIM:a, joka on kaksi kolmasosaa tai noin 70 % Suomen 3000

19MrdFIM:n kansallisvarallisuudesta (Anon. 2001d). Kiinteistö- ja rakennusklusterin liiketoiminnassaliikkuu noin 250 MrdFIM:a vuodessa (Riihimäki et. al. 2001, s. 11) jakäyttö- ja ylläpitokustannuksissa 85 MrdFIM (Kuoksa & Aalto 2001, s. 3). Ala työllistääpuolen miljoonan henkilötyövuoden verran vuosittain (Riihimäki et. al. 2001, s. 11) elinoin 20 % suomalaisista (Anon. 2001d.). Käyttö- ja ylläpitokustannuksista suurimmanosan muodostaa energia 25 MrdFIM (Kuoksa & Aalto 2001.). Talotekniikkapalveluja,joihin monet tässä selvityksessä mukana olevat teknologiat kuuluvat hankitaan kiinteistöönuusinvestointivaiheessa, mutta vielä enemmän käyttövaiheessa. Kotimaassa talotekniikanyritykset myyvät palveluja kiinteistön investointivaiheessa 8 MrdFIM vuositasolla,mutta käyttövaiheessa pelkästään uusimisten osuus hankinnoista on 6 MrdFIMvuodessa (Kuoksa & Aalto 2001.).Yhteiskunnalliset toimet, kuten lainsäädäntö ja verotus ovat säädelleet teknologioidenyleistymistä ja yritykset ovat voineet hyötyä erilaisista tuista sekä tuotekehityksessä ettätuotannossa. Yhteistyötä valtiollisten toimien ja yritystaloudellisten tavoitteiden yhdensuuntaistamiseksion tehty yhä enemmän, koska on havaittavissa, että yhteiskunnallistentahojen ja yksityisten yritysten yhteiset ponnistukset tuottavat parhaiten tulosta taloudenkehittämisessä (ks. Porter 1998, Airisto 1998).Rakennuslainsäädäntöä ja -ohjeistusta on kehitetty kuntapainotteiseksi. Tämä saattaakorostaa maan eri osien rakennusolosuhteiden erilaisuutta. Se antaa kuntatasolla mahdollisuuksiauusien teknologioiden hyödyntämiseen alueellisesti, mikä saattaa olla erityisestienergiansäästöteknologian juurruttamisen kannalta merkityksellistä ja edistääkunnallista kilpailukykyä, mutta vaikuttaa osaltaan kansalliseenkin kehitykseen. Tulevaisuudessakestävän kehityksen tuotannon mahdollisen tuotantobuumin yhteydessä tällaisellakehityksellä voi olla suurikin merkitys alueellisessa taloudessa. Luonnollisestikuntatason päätöksenteossa voidaan ajautua energiaa säästävien teknologioiden osaltakielteisellekin kehityspolulle. Tätä vaaraa hälventää kuitenkin nykyiset arvot, jotka kiinnittäväthuomiota kuntien väliselle kilpailulle niin kotimarkkinoilla kuin kansainvälisestikinainakin Euroopan Unionin piirissä.Suomalaisen talouselämän keskittyminen kasvukeskuksiin tuo myös uutta ajateltavaaalueellisen kehityksen suunnasta ja merkityksestä sekä sen vaikutuksesta energiansäästöäedistävään päätöksentekoon niin kunnallisella kuin yritystasollakin. Helsingin ja viidenmuun kasvukeskuksen (Turku, Tampere, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Oulu) merkityskiinteistöliiketoiminnassa on tällä hetkellä koko ajan korostumassa (Kaleva & Olkkonen2001).1.5 Kiinteistöalan vilkas 1990-lukuSuomi on siirtynyt 1980 -luvulta lähtien avoimempaan ja kansainvälisempään markkinatalouteen.Vapautumisen myötä rakennusalalla yhteiskunnallinen ote on 1990-luvullahellittänyt, josta osoituksena ovat rahoitusmarkkinoiden kehittyminen, vuokrasäännöstelynpurkaminen ja verotuskäytännön uudistaminen. Suomalainen kiinteistötalous on kehittynyt1990-luvulla niin teoreettisesti kuin käytännössä vilkkaasti huolimatta noihinvuosiin sisältyneistä lamavuosista, jotka koettelivat suhdanneherkkää rakennusalaapoikkeuksellisen voimakkaasti (ks. Vainio & al. 1998, s. 15.). Kaiken kaikkiaan rakennuskohteet1990-luvulla ovat olleet aivan erilaisia kuin 1970- ja 1980-luvuilla ja niiden

20toteuttaminen on vaatinut ja vaatii erilaisia resursseja niin tuoteteollisuudelta kuin rakennuksiatoteuttavilta osapuolilta (Sneck 1998).Rakentamisen suuret määrälliset muutokset ovat muokanneet alan yrityskenttää ja tuottaneetrakentamiseen uusia teknologioita. Jälleenrakennuskausi toi rankarakenteet jalämmöneristämisen, betonivalut ja talotekniikan. Rakentamisen hulluihin vuosiin liittyielementtirakentaminen ja sitä seuranneeseen uudisrakentamisen lamaan liittyivät energiaasäästävät teknologiat. (Vainio & al. 1998, s. 16.)Kiinteistöjen merkitys sijoitusinstrumenttina koki niin suuren romahduksen suomalaisessataloudessa, että luottamus niihin ei vielä 2000-luvun alussakaan näytä palautuneenentiselleen - ainakaan asuntojen varovaisen hintakehityksen perusteella arvioiden - yhtähyvin kuin osakesijoittamiseen, joka on ehtinyt jo kokea uuden voimakkaan nousun jalaskunkin. Toisaalta kiinteistöliiketoiminnan kehitys on ollut vakaata kansainvälisestikintarkastellen (Kaleva & Olkkonen 2001). Viimeksi kuluneina seitsemänä "lihavavuonna" suomalainen rakennusteollisuus on voinut kasvaa muun liiketoiminnan mukana.Rakennusalan liiketoiminnan kehityksestä ja sen muutoksista 1990-luvulla voidaan kiteyttää(Vainio & al. 1998): painottuminen korjausrakentamiseen, tuottavuuden kasvunhitaus muihin toimialoihin nähden, kansainvälistyminen, verkostoituminen ja laatujärjestelmienkäyttöönotto, tietotekniikan soveltaminen suunnittelu- ja koko rakennusprosessiin,työllisyyden jousto. Em. teoksesta löytyy myös määrällisiä rakennusalankehitystä kuvaavia lukuja 1990-luvulta (ks. Vainio & al. 1999.). Tilastokeskuksestalöytyy myös kattavaa tietoa elinkeinoelämän kehityksestä (Tilastokeskus 1998 ja 1999).Teollistuvassa ja kaupungistuvassa yhteiskunnassa rakentamista ohjasivat määrällisettarpeet. Nykyään tyydytetään enemmän toiminnallisia ja laadullisia tarpeita. Rakennettuaympäristöä on jatkuvasti kehitettävä vastamaan yhteiskunnan ja talouden tarpeita(Riihimäki et al. 2001, s. 17.).Kiinteistöalalle on syntynyt 1990 -luvulla uusia liiketoimintamuotoja - kiinteistöpalvelujentultua keskeiseen asemaan - erityisesti toimitilajohtamiseen (ks. Leväinen 2001, Riihimäkiet. al. 2001, s. 15, Kaleva & Olkkonen 2001, Puhto 1998a, 1998b, 1999, Routto2000). Yritystaloudellisia kannattavuuslaskelmamenetelmiä on uudistettu ja kehitettyalalle syntyneitä toimintatapoja vastaaviksi. Kiinteistöjen merkitystä niin tuotannon tekijänäkuin sijoitusinstrumenttina on kehitetty ja sillä alueella on syntynyt uudentyyppistäajattelua rakennuskannasta liiketoiminnan tekijänä.TKK:n ja TTKK:n rakentamistalouden opetuksen lisäksi varsinainen kiinteistöjohtamisenkorkeakouluopetus on aloitettu 1980-luvun lopulla TKK:n Maanmittausosastonkiinteistöopin laboratoriossa prof. Kari I. Leväisen toimesta. Alan järjestöt - RAKLI ry(Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto), Suomen Kiinteistöliitto ry, RakennusteollisuudenKeskusliitto, Rakennustuoteteollisuus ry RTT, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojenliitto SKOL, LVI-Keskusliitto - toimivat aktiivisesti alan kehittämisessä ja koulutuksessa,kuten myös TKK:n koulutuskeskus Dipoli Oy. Tekes tukee kiinteistöalan kehitystätutkimusohjelmillaan: Infra - Rakentaminen ja palvelut ja Rembrand - Palveleva kiinteistöliiketoiminta.Vastaavaa kehitystyötä on tehty asuntorakennuttajien ja -omistajientoimesta asuntokiinteistöjen osalta em. organisaatioissa.

21Rakennus on erityisesti tuotantoelämän näkökulmasta nähty pääosin kustannuksena jatuotannon tekijänä, jolla ei ole merkittävää tuottovaikutusta (cf. Thompson & Plouffe1999, s. 274, Lehto et. al. 2001, Lehto 2001). Kiinteistönpidon kehittymisen myötä tämänäkemys on väistymässä ja kiinteistölle asetetaan tuottovaatimuksia myös loppukäyttäjäntaholta eikä vain kiinteistön omistajan taholta.Kiinteistön käyttäjä haluaa toimitilojensa edesauttavan tuottavuuden saavuttamisessa jalisäämisessä. Erilaiset kiinteistöpalvelut ovat syntyneet osittain vanhoista palvelutehtävistä,kuten siivouksesta, ravintolatoiminnasta ja kokoushuonekäytännöistä, mutta aivanuusiakin on muodostunut vastaanottopalveluihin ja kiinteistönhoitajan (building manager)tehtäviin sekä uusien tekniikoiden talokohtaisen räätälöinnin vaatimiin yhteenliittämistehtäviin(building integrator). Kiinteistöpalveluista on kehittynyt aivan uusi liiketoimintakiinteistönpidon ja -huollon yhteyteen tai erilliseksi uudeksi yhtiöksi. Kiinteistöpalvelujenvälityksellä energiansäästötalkoisiin otetaan mukaan tilojen loppukäyttäjä -työntekijä tai asukas (vrt. LINKKI -tutkimusohjelmat). Toimistoväen motivoimista työpisteensäenergiankulutuksen vähentämiseen palkkioin on kokeiltu mm. NCC:n Tukholmantoimitalossa (ks. Luku 1.8.).Toimitilojen tuottavuuden yhteydessä on erityisesti kiinnitetty huomiota sellaisten energiansäästötapojenkehittämiseen, jotka eivät vaikuta sisäilman laatuun heikentävästi.Aiheesta on käynnissä eurooppalainen selvitys EU:n viidennen puiteohjelman Energia,ympäristö ja kestävä kehitys -alaohjelmassa, joka käsittelee uusiutuvien energialähteidenkäyttöä (RUE, Renewable Usage of Energy in Buildings).Huomioon otettavina tekijöinä ovat kuvaan tulleet elinkaarikustannukset, ympäristövaikutuksetja energiatehokkuusvaatimukset, joita erityisesti energiankäyttöön liittyvilletuotteille asetetaan tuottovaatimusten muodossa energiansäästön sijaan.Ympäristöpolitiikan huomioonottaminen on kehittynyt voimakkaasti 1990-luvulla jarakennusalallakin on tehty työtä ympäristöystävällisten tuotteiden ja ympäristövaatimustenkehittämisessä (Häkkinen & al. 2000, Häkkinen 1999, Häkkinen & al. 1999a,b,c,d,Häkkinen & Xu 1999, Häkkinen & al. 1998, Häkkinen & al. 1997, Häkkinen & Kaipiainen1996).Kestävän kehityksen konseptiin kuuluu ympäristöystävällisyyden lisäksi inhimillisenhyvinvoinnin varmistaminen. Tällä saralla yrityksissä on edetty inhimillisen pääoman(human capital) mukaan ottamisella henkilöstötaseen muodossa. Tieto- ja palveluyhteiskunnankehittyessä pidemmälle inhimillisen pääoman merkitys tuoteominaisuuksienkehittämisessä ja niiden tarjoamisessa koko ajan lisääntyy lisäarvopalvelujen, palvelutuotteiden,sisältötuotannon ja konsultoinnin ja tiedolla tehtävän liiketoiminnan muotojenkehittyessä.1.6 Kansainvälistyminen, klusteroituminen ja elinkaaritarkastelutKiinteistö- ja rakennusklusteria voidaan pitää yhtä suurena toimialakokonaisuutena kuinmetsä-, metalli- ja tietotekniikkaklustereita (Riihimäki et. al. 2001, s. 11). Kiinteistöliiketoiminnankehittyminen avoimen markkinatalouden suuntaan sekä kansainvälistyminen,tietoja viestintätekniikan sovellusten hyödyntäminen ja energiatehokkuuden vaaliminenelinkaarikustannustarkastelujen ja kestävän kehityksen näkökulmista ovat mer-

22kittäviä kiinteistötalouden kehityssuuntia erityisesti talotekniikan markkinoiden muutostatarkasteltaessa (ks. Kuoksa & Aalto 2001, s. 3.).Kiinteistöala toimi pitkään suljetuilla kotimarkkinoilla. Monet tekniset ja organisatorisetratkaisut muodostuivat itsestään selvyyksiksi. Suomen liittyminen Euroopan Unioninsisämarkkinoiden osaksi, vilkastunut ulkomaankauppa ja julkisen sektorin organisatorisetmuutokset muuttivat kuitenkin tilanteen. Tulevaisuudessa kiinteistöalan suuria haasteitaovat muun muassa määrällisten ja toiminnallisten tarpeiden muutokset, uusi talous,väestön ikääntyminen Suomessa, muuttoliike, Euroopan talouden kehitys ja yhteinenraha sekä ympäristökysymykset. (Riihimäki & al. 2001)Suomalainen talotekniikka on kylmän ilmanalan oloissa kehittynyt laadullisesti Länsi-Euroopassa arvostetulle tasolle. Alan vienti on 33 % rakennustuotteiden viennistä (Pajakkala& al. 2001). Talotekniikan tarjonnalla on mahdollisuuksia ja haasteita juuri kiinteistöjenkäytössä ja ylläpidossa, joiden Suomen osuus kiinteistöjen käyttö- ja ylläpitokustannuksistaon Euroopan tasolla n. 2 %:n luokkaa, eikä talotekniikan tarjonnalla olejuurikaan merkitystä investointien kokonaisvolyymiin (Kuoksa & Aalto 2001, s. 3.).Suomessa on jo useita kansainvälistyneitä talotekniikan teollisuus- ja tukkukauppayrityksiä,mutta suurimalle osalle alan yrityksistä, etenkin pk-yrityksille kansainvälistyminenavaa uusia markkinoita ja mahdollisuuksia saada kehityksen kannalta tärkeää informaatiota(Kuoksa & Aalto 2001, s. 6.).Talotekniikassa koetaan tärkeäksi tehostaa ja nopeuttaa innovaatioprosesseja, hyödyntäätieto-, viestintä- ja automaatioteknologiaa, kehittää yritysten ja niiden asiakkaiden prosessejaja toimintatapoja sekä palveluja, kehittää sovellusten pohjalta toimintamalleja jateknologiaa alalle, luoda alalle yhteinen määritelmä, saada alan yritykset ja niiden asiakkaatverkottumaan tehokkaammin sekä teknologia - että liiketoimintaprosesseissa sekävaikuttaa teknologia- ja toimintaprosessien tehostamisen kautta elinkaariedullisuuteen jaympäristömyönteisyyteen (Kuoksa & Aalto 2001, s. 1.). Tavoitteena on erityisesti parantaapienten ja keskisuurten yritysten innovaatioiden menestymisedellytyksiä verkottumisenavulla sekä kotimaassa että kansainvälisesti.Keväällä 2001 on valmistunut rakennusalan keskeisimpien vaikuttajien toimesta alanvisio vuoteen 2010, jossa on käsitelty alan toimintaympäristöä ja rakennuspoliittista ohjelmaa(vrt. Anon. 2001a.).Kiinteistöalan kirjallisuudessa alan kehityksen avaintekijöihin luetaan jossakin määrineri tekijöitä, kuin teollisuudessa (vrt. Luku 1.1.).1.7 Tuotekehitys kilpailutekijänäTutkimusohjelmissa on mukana tutkimus- ja tuotekehityshankkeita. Ne liittyvät siisoleellisesti yritysten teknologia-strategian kehittämiseen. Teknologiastrategian kehittämisessävoidaan erottaa neljä vaihetta: liiketoiminnan määrittely, toimiala ja kilpailijaanalyysi,yrityksen kilpailustrategian määritys ja tuotekehitysstrategian luominen. Tässäselvityksessä tarkastellaan näistä kahta viimeksi mainittua.Tuotekehityksen toteuttaminen voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: idean hahmottuminen,esitutkimus ja karsinta, arviointi ja suunnittelu (liiketaloudelliset analyysit), käynnistäminen,luonnostelu, varsinainen kehitystyö, testaus ja viimeistely, tuotannon ja

23markkinoinnin valmistelu ja markkinoille vienti eli kaupallistaminen, jota tuotekehityksenvaihetta tarkastellaan tässä selvityksessä.Seuraavassa tarkastellaan tuotekehityksen osatekijöitä, jotka ovat keskeisenä osana tämäntutkimuksen teemahaastattelussa selvitettäessä kaupallistamiseen vaikuttavia tekijöitäja edistämistoimia (vrt. Luku 3.4.).1.7.1 Menekki ja markkinatTuotteen menekkiin vaikuttavia yleisimpiä yritystaloudellisia tekijöitä ovat tuotekehityksenonnistuneisuus, asiakkaiden tavoitettavuus ja muut jakelutiehen liittyvätsaavutettavuusseikat (varastointi ja kuljetustoiminnot), tuotanto- ja muiden kustannustenvaikutus hinnoitteluun ja koko hinnoittelutapa, viestinnän kohdentuvuus ja muuoikeellisuus, tuotteen soveltuvuus muuhun tuotantoon, tuotesuojaus ja standardointi,jne.Kaupallistamista voidaan mitata siihen käytettävällä ajalla ja toisaalta sillä, kuinka monessasovellutuskohteessa eri teknologioita voidaan käyttää (Uusi-Rauva et. al. 1994).Tällöin voidaan esimerkiksi ajan vaikutus laskea tuotekehitysprojektin ylittymisestä,markkinoille tulon myöhästymisestä, yksikkökustannusten ylittymisestä, jne. Tämänkaltaiseen määrälliseen analyysiin eivät tämän tutkimuksen resurssit anna mahdollisuuksia.1.7.2 Ydintuote ja brandiMielikuvatavoitteiden täyttyminen ei enää ole pelkästään tuotteen laadusta kiinni, vaanLiitännäispalvelutyrityskuva ja palvelut vaikuttavat mielikuviin ja sitä kautta menekkiin. Tuotetietämys ja-tuntemus sekä vakuuttuminen Neuvontatuotteesta vaikuttavat ostopäätökseen. Asennus Mielikuvatavoitteitahyödynnetään luotaessa brandia, joka perustuu pitkälti tuotenimen käyttöön (ks.Riihimäki et. al. 2001, s. 19). Brandiin liittyvien hyvien kokemusten perusteella kuluttajanja tuotteen Lisäarvo välille - syntyy Brandi tavallaan ( Avustavat side. Ylivoimaista palvelut ydintuotetta ) edelleen Ulkois-tarvitaatettujenyritysbrandin palvelut antamien lupausten ja odotusten Logo täyttämiseen. Yrityskuva Brandimarkkinoinnillapainottaa viestinnässään kuluttajalle tärkeitä asioita. Brandi erottaa tuotteet tuotteiden toisistaan jatekee tietyn tuotebrandin muita haluttavammaksi, Ydintuote koska tai käyttämällä tiettyä liittäminen tuotebrandiäkuluttajat viestivät arvoistaan ja sitä, millaisia ihmisiä he haluavat olla (Keller teoksessaRiihimäkiydinpalvelutet. al. 2001).RAKET -tutkimusohjelma keskittyi voimakkaasti ydintuotteiden ja -palvelujen kehittämiseen.Tuotteiden markkinoitavuus oli esillä markkinoiden valmistelumielessä. Tuotteenavustavien osien Pakkaus tai brandin eikä liitännäispalvelusten Tavaramerkki ja lisäarvopalvelujen (vrt.Kuva 2.) merkitystä vielä siinä vaiheessa voitu monenkaan tuotteen osalta tutkia. Neovat kaupallistamisvaiheessa käytettäviä työkaluja.Koulutus jakäytönopastusKotiinkuljetusKUVA 2. TUOTTEEN TAI PALVELUN KERROKSISUUS (MODIFIOITU UUSI-RAUVAET. AL. 1994 S. 243.)

24Tuotteen soveltuvuus yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin ja trendeihin saattaa olla ensiarvoistamenekin edistämisen kannalta. Ympäristötekijät, tasa-arvon ja työvoimapolitiikanvoi nopeasti nimetä esimerkeiksi tällaisista tekijöistä.Kiinteistöalalla ei juurikaan ole brandejä (ks. Riihimäki & al. 2001, s. 45.), mutta RakennustutkimusRTS Oy:n ja Taloustutkimus Oy:n vuosina 1998-1999 tekemän 1049henkilön puhelinhaastattelun perusteella rakennusalan tuotteista on löytynyt asiakkaidenselvästi ja helposti nimettäväksi sopivia tuotteita (vrt. Kuva 12.).1.7.3 Tuotteen laatuTuotekehitys tähtää innovaatioon, mikä merkitsee sitä, että tekninen keksintö saatetaankaupallistettavaksi tuotteeksi ja sille etsitään juurruttamisvaiheen kautta sopivat markkinat.Näin ollen kaupallistamista ei voi pitää irrallaan tuotteen ominaisuuksista, joihinsuunnitteluun kuuluvalla tuotekehityksellä vaikutetaan, eikä valmistuksesta: raakaainehankinnoista,alihankintaketjusta, työvoiman laadusta, asiakaspalvelusta ja huollosta.Näillä kaikilla on vaikutusta tuotteen hintaan, valmistusvolyymiin ja kustannuksiin,joilla markkinoista kilpaillaan.Teknologiat voidaan jakaa osaamisen pohjalta avain-, tuki- ja delegoitaviin (ulkoistettaviin)teknologioihin. RAKET -tutkimusohjelmassa kehitettiin joko aivan uutta teknologiaa,jolla ei vielä ollut valmistajaa, tai suunnittelu- ja laskentamenetelmiä sekä energiansäästötuotteita,jotka ovat mukana olleiden yritysten ja tutkijoiden - joskaan ei tutkimuslaitosten- avainteknologioita.1.7.4 Tuotteen elinkaariTuotteen elinkaari on riippuvainen tuotekehityspanostuksen ja markkinoiden (myynninvolyymin ja hinnan) kehittymisestä ns. S-käyrän mukaisesti (vrt.Kuva 5.): esittely- (ei kilpailua), kasvu- (hinnan ja laadun merkitys kasvaa), yleistymis-(kysyntä ja voitto suurimmillaan), kyllästymis- (voitto pienenee) ja laskuvaihe (tuotepoistuu).Tuotteita voidaan luokitella ns. Bostonin ikkunan avulla, jossa markkinoiden mukaantuotteet ryhmitellään tähdiksi (suuri markkinaosuus ja korkea volyymikasvu), lypsylehmiksi(suuri markkinaosuus ja pieni volyymikasvu), kysymysmerkeiksi (pieni markkinaosuusja korkea volyymikasvu) ja koiriksi (pieni markkinaosuus ja matala volyymikasvu).RAKET -tutkimusohjelmassa kehitetyt uudet energiansäästötuotteet omaavatuseissa tapauksissa korkean volyymikasvuodotuksen. Ne ovat jo alkaneet hyödyntämäänsitä kehittyäkseen tähdiksi tai ne ovat kysymysmerkin asemassa (vrt. Kuva 6.).1.7.5 JuurruttaminenRadikaalit innovaatiot tarvitsevat juurruttamista ympäröivään yhteiskuntaan. Radikaaliustässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että innovaatio on tarkoitettu markkinoille, joita eivielä ole (Kivisaari & al. 1999).Näihin voidaan lukea uuden teknologian tuotteet, joista tietoja viestintätekniikan sovelluksetsekä bio- tai nanotekniset tuotteet käyvät hyvistä esimerkeistä. Energiansäästö-

25teknologiat voivat perustua uuteen tekniseen keksintöön siten, että niiden pohjalta tarvitaanrakennukseen ja siis rakennusalalle täysin uusi tuote. Ne voivat myös olla mukanahyvinkin perinteisissä ja markkinoille juurtuneissa tuotteissa, mutta näiden tuoteominaisuudetmuuttuvat uuden keksinnön ansiosta niin merkittävästi, että niiden ostopäätöksentekeminen vaatii tuotteen uuden ominaisuuden juurruttamista.Kivisaaren tutkimusryhmä on tutkinut terveydenhuollon demonstraatiohankkeiden avullasitä, kuinka käyttöönoton edellytykset luodaan ja teknologian kehittäminen saadaanvastaamaan muuttuviin yhteiskunnallisiin ja inhimillisiin tarpeisiin markkinoiden toimijaverkostontunnistamisen, kulttuuristen pelisääntöjen ja johtamisstrategioiden kuvaamisenja toimijaverkon rakenteen analyysin avulla (Kivisaari & al. 1999, s. 1 ja s. 5.).Hollantilaisten kehittämä strategisen niche-johtamisen viitekehyksen menetelmä tarjoaaliikkeenjohdolle ja poliittisille päätöksentekijöille työkaluja sellaisen tilan luomiseen,jossa tietyn teknologian kehittämistä suojataan markkinoilta tulevia paineita vastaan(Kemp ym. 1998, Weber ym. 1999 ja Hoogna 1998 teoksessa Kivisaari & al. 1999, s. 3ja s. 5.). Tämän ympäristöteknologian yhteydessä kehitetyn ns. teknologinen niche konseptinlähtökohtana on näkemys siitä, että kokeilun kautta voidaan selvittää käyttäjienvaatimukset ja käyttöönoton vaikutukset sekä ymmärtää, mitä muutoksia tarvitaan tuotesuunnitteluunja tukitoimiin (Kivisaari & al. 1999, s. 5).Juurruttamisprosessin ydinkysymyksiä ovat tuote-palvelukonseptin määrittely, toimijaverkostonosapuolten valinta sekä osapuolten keskinäisten suhteiden määrittely (Kivisaari& al. 1999, s. 7.). Tuotteen määrittelyyn otetaan mukaan: sen arvo käyttäjälle, arvokehitysprosessille, sopivuus käyttöympäristöön, hyväksyttävyys ja normien mukaisuus(vrt. myös Kuva 2.). Toimijaverkostoon kuuluvat tuottajat, käyttäjät ja yhteiskunnallisettoimijat (vrt. Luku 1.8.), joiden suhteet (intressit, roolit, luottamus, sitoutuminen)määritellään.Avaintoimijoiden tunnistamiseen käytetään tarkoitukseen laadittua viitekehystä (Edenteoksessa Kivisaari & al. 1999, s. 11), jossa erotellaan ulkopuoliset, osalliset, pelisääntöjenluojat ja pelaajat intressin ja vaikutusvallan mukaan.Minkä tahansa alan toimijat voidaan jakaa neljään pääluokkaan (Lehto 2001a):omaehtoinen toimija (subject agents) eli ne, jotka ovat aktiivisia systeemin suunnittelussa,sääntöjen luonnissa, johtamisessa ja palvelussa,vastaanottava toimija (object agents) eli ne, jotka käyttävät tai/ja hyötyvät systeemistä,kuten asiakkaat ja loppukäyttäjät,katalysaattori eli ne, jotka vaikuttavat systeemiin, mutta eivät ota osaa sen toimintaan,kuten viranomaiset,passiivinen indikaattorit (passive indicators) eli ne, joihin systeemi suoranaisesti vaikuttaajoko myönteisesti tai kielteisesti, kuten kiinteistössä vierailevat tai sen naapurusto.

261.7.6 ToimintaYrityksen toiminta-ajatuksesta ja niihin liittyvistä yrityksen arvoista seuraa yrityksentoiminta. Strategian kautta päästään toiminta-ajatuksesta toimintapolitiikkaan, johonliittyvät asiakas-, tuote-, hinta-, jakelu-, viestintä- ja ympäristöpolitiikka.Yritys voi valita haastajan, jäljittelijän tai erikoistujan strategian pyrkiessään valtaamaanhaluamansa osuuden markkinoista tai kasvaessaan markkinajohtajaksi. Sen toiminta voiolla hyökkäävää, puolustavaa tai sopeutuvaa. Tuotekehitysstrategioiksi valikoituu näinollen joko pioneeri, seurailija, soveltaja tai jäljittelijä. Toimintaa voidaan analysoidaesimerkiksi SWOT -analyysin valossa kartoittamalla yrityksen nykyhetken vahvuudet jaheikkoudet ja tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat.Yrityksen tuotepolitiikka vastaa kysymyksiin: "Millainen tuote?"; "Kuinka paljon valmistetaan?";"Mitkä valmistusperiaatteet valitaan?" ja "Miten panostetaan tuotekehitykseen?".Jakelu alkaa myyntityöstä ja päättyy toimitettuun tuotteeseen. Tuotteen jakeluun käytetäänmonenlaisia strategioita. Niiden tavoitteena on luonnollisesti tavallisesti korkeidenjakelukustannusten hallinta siten, että se samalla edistää tuotteen menekkiä. Uuden tieto-ja viestintätekniikan ansiosta jakeluun on saatu uusia työvälineitä. Osittain niidenansiosta jakeluportaita, joihin perinteisesti ovat kuuluneet tukku- ja vähittäismyynti onvoitu vähentää ja toimitukset suoraan tehtaalta jopa loppukäyttäjälle ovat alkaneet yleistymäänjoidenkin kulutustuotteidenkin kohdalla (vrt. Luku 3.6.).1.7.7 TutkimustahotTutkimusyhteistyön osapuolina voivat olla tietopankit ja informaatiopalvelut, yliopistot,korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja ulkopuoliset yritykset. RA-KET -tutkimusohjelmassa yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten merkitysyritysten yhteistyöosapuolina oli korostunut, vaikka yhteistyötä tehtiin laajalla rintamalla.Tutkimusohjelma koostuu tutkimushankkeista, jotka toteutetaan projekteina. Projektiliiketoimintaon käsite, jolla tarkoitetaan sellaisen yrityksen - projektiyrityksen - toimintaakokonaisvaltaisesti, joka toimittaa ja toteuttaa projekteja asiakkailleen (Artto & al.1998). Suuri osa suomalaisista yrityksistä on siirtynyt liiketoiminnassaan järjestelmä- jakokonaistoimituksiin. Toimitukset ovat asiakaskohtaisia tai ainutkertaisia kokonaisuuksia,projekteja. Projekteja toimittavia projektiyrityksiä on kaikilla toimialoilla. (Artto1999.) Jos vaikka ei haluaisi lukea tutkimusohjelman projektia projektiliiketoimintaan,on sen siihen rinnastaminen mielekästä. Suomessa toimii kansainvälisestikin edistyksellinenProjektitoiminnan yhdistys (PTY).Projektiliiketoimintaa määrittelevästä standardista ISO 10006 ja sitä käsittelevistä tutkimuksistavoidaan löytää onnistuneen projektin avaimet: asiakaspalvelun, innovaatioidenja tuotannon erinomaisuus, maantieteellisesti hajautettujen organisaatioiden perustaminenja hallinta, toimintoprosessien yksinkertaistaminen, avoimuus yhteistyökumppaneidenkanssa, tietotaidon hallinta, notkeus tuotestandardien soveltamisessa ja rohkeusuusien haasteiden ottamiseen (Puskala & Kähkönen 1999). Erityisesti rakennusalalla

27menestys perustuu investointihankkeiden toteutusmallin hallintaan, joustavuuteen ja riskinottokyvykkyyteen(Puskala & Kähkönen 1999).Asiakkaan ja käyttäjän mukaan ottaminen kiinteistöalan toimijoihin on viime vuosinatullut mukaan myös rakennusalalle. Uutena yhteistyötahona rakennus- ja kiinteistöalantoimijoiden joukkoon tulee ottaa poliittiset vaikuttajat. Heidän toimintansa tarkoituksenatietyn ryhmän tai aatteen edunajamisen lisäksi miellyttää äänestäjiä, jotta tulevat valituiksiseuraavalla vaalikierroksella uudelleen. Heidän vaikutuksensa tuotteiden käyttöönottoonon merkittävä ja tähän asti miltei tuntematon tuotekehityksen alue. Tutkimustyöaiheen parissa on alkanut (Salomon et al. 2001).Markkinoiden täydentäjänä yhteiskunnassa on paljon vapaaehtoistyötä ja voittoa tuottamatonsektori, jonka merkitys erityisesti uusien tuotteiden käyttöönotossa saattaa ollamerkittävä. Erilaiset kansalaisjärjestöt ja muut aktiiviset tahot kuten kylätoimikunnat taiesimerkiksi Oranssi ry:n (Omaehtoisen nuorisoasumisen yhdistys) tapaiset organisaatiotvaikuttavat yhä merkittävämmin yhteiskunnassa lisäten yksittäisen kansalaisen mahdollisuuksiaosallistua päätöksentekoon ja vastuunkantoon.1.7.8 Loppukäyttäjän toiminnan tehokkuusMarkkinat segmentoidaan ja rakennemuutoksia seurataan sovellusten muuttamiseksitilanteen vaatimusten mukaan. Ryhmittelyssä voidaan käyttää alalla olevien toimijoidenmukaista jaottelua: yritysasiakkaat, loppukäyttäjät kotitalouksissa eli kuluttajat, yhteiskunnallisetintressiryhmät: valtiolliset ja kunnalliset tahot sekä poliitikot (ja heidän äänestäjänsäeli kansalaiset). Asiakkaat usein vielä profiloidaan erilaisten yrityksen kilpailukyvynkannalta merkittävien kriteerien perusteella. Näitä luokituksia on monia.Tämän tutkimuksen aiheen kannalta relevanttia on tarkastella asiakkaita ja kuluttajiakeksintöjen ja uutuuksien käyttöönottajien jaottelun kannalta: uudistajat, varhaiset, keskinopeatja hitaat omaksujat sekä vitkastelijat. Koska loppukäyttäjiin puututaan välillisestijaottelua ei ole korostettu teemahaastattelussa.Viime aikoina on huomattu kuluttajien käyttäytyvän yhä itsenäisemmin esimerkiksi mediatuotteidenkulutuksessa, eivätkä he välttämättä osta tai käytä juuri niitä tuotteita, joidenkohderyhmään he asiakasprofiloinnin mukaan kuuluvat ja minkä mukaan mediatuoteon kehitetty.Rakentamisen muuttuminen käyttäjälähtöiseen suuntaan edellyttää rakennukselta kykyäolla tuottavana tekijänä rakennuksen käyttäjän toiminnoissa. Esimerkiksi asunnon tehtävänäon antaa suojaa yhteiskunnan perusyksikön perheen toiminnoille, toimiston tai tehtaantehtävänä on olla tuottava toimitila, jne. Rakennuksen liittyminen elämän tai ihmisenperustoimintoihin antaa viitekehyksen (vrt. Kuva 3.), jonka pohjalta rakennuksentuottavuutta voidaan tarkastella asiakasprofiloinnista huolimattakin (Lehto 1998). Monettalonhankkijat ja rakennuttajat haluavat olla vaikuttamassa rakentamispäätöksiin itsenäisesti.Teknologian kehittämisessä technology-for-all ajattelu yleistyy, kohdentaen tuotevarioinninvain niihin kohtiin, joille syntyy edellytykset ihmisten fyysisistä ja psyykkisistäeroista. Tuotevarioinnillahan on tähdätty myös tiettyyn asiakassegmenttiin sen maksukyvynperusteella, josta klassiset esimerkit löytyvät autonvalmistuksesta. Asuntotuotan-

28nosta esimerkkinä voi mainita ns. kovan rahan ja sosiaalisen asuntotuotannon. Käyttäjälähtöisenrakentamisen ajattelun edistyessä asukkaan ja rakennuksen käyttäjän valintamahdollisuuksiakehitetään yhä enemmän.© Veli Himanen& Mervi LehtoTaiteet ja ja viihdeTerveydenhoitoUskonnolliset ja ja henkiset palvelutKoulutus ja ja tutkimusLaki Laki ja ja järjestysSosiaalitoimiHallintoVÄLITTÄVÄTTOIMINNOTLiikenneTiedonvälitysRahoitusKauppaKOTITALOUSRuoanlaitto, ruokailu ja ja ostoksetHarrastukset ja ja virkistäytyminenHygienia ja ja nukkuminenAvioituminen ja ja lastenhoitoPuutarhaus ja ja pihatyötTalotekniikka ja ja korjauksetSiivous ja ja PERUS-pyykinpesuTOIMINNOTERIYTYNEETTOIMINNOTANSIOTYÖTPalvelusektoriElintarviketeollisuusRakentaminenMaa- Maa- ja ja metsätalousTavaratuotantoEnergiatuotantoMaanpuolustusKUVA 3. YHTEISKUNNAN TOIMINNOT1.8 Asiakas- ja käyttäjänäkökulmaMarkkinalähtöisen tuotesuunnittelun perinteet (innovaatio -käsitteen oivaltaminen) onteollisuudessa luotu 1970-luvulla (vrt. mm. TKK:n tuotantotalouden opetus). Nykyinenelektroniikkateollisuutemme tai sitä edeltänyt korkean teknologian alamme, puunjalostusteollisuuslienevät hyviä esimerkkejä teknis-taloudellisia periaatteita hyödyntäväntuoteinnovaatioajattelun tuloksista. Lisäksi siellä on aloitettu verkottumisen hyödyntäminen,mikä on Suomen kaltaisessa pienessä maassa välttämätöntä taloudellisesti riittävienmarkkinoiden valtaamiseksi.Kuitenkaan uusin innovaatioajattelu ei pysähdy tähän, vaan ottaa huomioon vielä innovaationmerkityksen yhteiskunnalle ja muille hyödyntäjätahoille (vrt. pääjohtaja ErkkiKM Leppävuoren puhe 14.1.1999 Tieteen päivillä). Erityisesti asuntosuunnittelussa tämäntapainen innovaatioajattelu on välttämätöntä, koska kyseeseen tulevat rakentamisenja siihen liittyvien tekniikoiden lisäksi hyvinvointi- ja sosiaalitekniikan, yms. seikkojenhuomioonottaminen.Teollisuudelle ei riitä, että se tietää, mitä nykyiset kuluttajat ajattelevat tuotetarjonnasta,vaan esimerkiksi SMART -tutkimusohjelman haluttiin selvittävän tulevaisuuden tutkimuksenkeinoin asiakkaiden ja käyttäjien tulevia tuotetarpeita.Eikä siinäkään vielä kaikki. Arvomme ja asenteemme vaikuttavat yhdessä teknisten jataloudellisten tekijöiden kanssa erityisesti siihen, mistä asuntomme ostamme ja millaisenasunnon haluamme. ”Human capital” tulee yhä merkityksellisemmäksi tuotannossa.Kuka tietää, mitä asunnon viihtyisyys itse asiassa tarkoittaa? Tämäntapaisia kysymyksiäselvitellään monissa yliopistoissa jo teknisissäkin tieteissä joko osana etiikan opintoja

29(vrt. prof. Caroline Whitbeck, Case Western Reserve University & prof. Igor Aleksander,London Imperial Gollege) tai osana tietojärjestelmien kehittämistä (vrt. Tuomen jaHaikosen Nokialle tekemät väitöskirjat) sekä taloudellisten ja organisatoristen tavoitteidensaavuttamiseksi (vrt. hiljainen tieto/tacit knowledge, esim. filtri. Hannele Koivula,tal.tiet.tri Seija Kulkki, prof. Karl-Erik Sveiby, jne.). Rakentamisessa on näitä käsitteitäkäsitelty ikiaikaisesti mm. harmonisten mittajärjestelmien, kiinalaisten rakennusperinteidenja muiden vastaavien järjestelmien avulla. Tilavaisto on kaikille tuttu, mutta onselvitettävä, miten se vaikuttaa asunnon ostopäätöksiin nykyaikana. Esimerkiksi Yhdysvalloissaon ajateltu energiayhtiötä eikä rakennusliikettä älyasuntojen sisääntuloporttia(gateway) tarjoavaksi yritykseksi yritysten imagosta asukkailla olevan käsityksen vuoksi.Toimitaan rationaalisten perusteiden sijasta tunteeseen vedoten (vrt. Luku 1.7.2).Termi tunne sisältää sekä psykologisen että henkisen aspektin.Viimeisintä tietoa käyttäjälähtöisestä lähestymistavasta markkinointimahdollisuuksienlisäämisessä löytyy mm. terveydenhuollon tietotekniikan alalta (Hyppönen 1999.). Käyttäjälähtöinennäkökulma ja käytettävyys otetaan huomioon uusien tuotteiden markkinoinnissa,jotta tuotteet yhä paremmin soveltuisivat loppukäyttäjän tarpeisiin ja sitenlisäisivät tuotteiden käytettävyyttä, josta kaupallistaminen ja markkinat syntyvät.Käytettävyys on uusi tapa selvittää tuotteen soveltuvuutta käyttäjälleen ja sen käyttötarkoituksenmukaisuutta.Tietoa ja apua käytettävyyttä koskeviin kysymyksiin saa muunmuassa Teknillisen korkeakoulun ja Tampereen yliopiston käytettävyyslaboratorioistatai VTT Automaation Ihminen ja kone -yksiköstä. Käyttäjälähtöisen rakentamisen merkitystäuuden tietoja viestintäteknologian yhteydessä on tutkittu myös älytalokonseptintestauksessa (Lehto 1998, Lehto 2001a,b).Yrityksiin ja tutkimusmaailmaan hankittiin merkittävää kilpailuetua 2000-luvullesiirryttäessä Tekesin SMART -tutkimusohjelmassa (1997-2000), jossa pääpaino olitietotekniikan parhaiden kehitystulosten sulauttamisessa lopputuotteisiin, mutta jossatehtiin myös tutkimusta arvo- ja teknologiaskenaarioista tulevaisuuden asiakkaantarpeiden selvittämiseksi, tulevaisuuden käyttöliittymien (käyttäjäliitynnän)kehittämisestä ja niiden tekniikoista, käyttövarmuuden kehittämisestä tuotteidenluotettavuuden parantamiseksi (Meristö 2000, Maijala 2000, Alanen 2000).Kiinteistötaloudessa hankintapäätöksistä vastaavan - kiinteistönomistajan, rakennuttajantai asiakkaan (toimitilan tai asunnon vuokraajan tai ostajan) - asema on merkittävä, koskakyseessä ovat suuret hankintakohteet. Voimakkaasti muuttuvilla markkinoilla asiakaslähtöisyydenmerkitys yrityksen kannattavuuteen on suuri, kun taas nopea teknologinenkehitys, vakaat markkinaodotukset, suotuisa yleisen taloudellisen tilanteen kehitysja kilpailun rajoitukset vähentävät asiakaslähtöisyyden vaikutusta (Uusi-Rauva & al.1994 s. 216). Edellä mainituista asiakaslähtöisyyden merkitystä heikentävistä tekijöistärakennusalaa on eniten koskenut vakaat markkinaodotukset, koska asuntopula on ollutvallitseva sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Se on ollut joiltakin osin hellittämässä ainakinmäärällisesti, jos ei laadullisesti, mutta alueellinen kehitys voi nostaa sen edelleenpaikallisesti vallitsevaksi. Vieläkään suomalaiset eivät asu tilavasti eurooppalaisen mittapuunmukaan, vaan asuntokoon puolesta olemme englantilaisten kanssa häntäpäässä.Teknologiainnovaatioiden kaupallistamiseen vaikuttavat viime kädessä loppukäyttäjienarvot ja asenteet (market pull). On siis syytä tietää, millä tavoin kulutustottumukset painavatleimansa rakennusten energiankäyttöön liittyvien tuotteiden kaupallistamiseen.

30Erona teknologiavetoiseen (technology push) aikaan on, että tuotteen käyttöönoton pääasiallisinperuste löytyy asiakkaan - usein yritysasiakkaan - ja käyttäjän - usein kuluttajantai asukkaan - tilan hinnan ja vuokran kustannus-hyötysuhteesta, jotka perustuvatrakennuksen elinkaarikustannuksille ja -tuotoille (ks. Lehto 2001a,c). Tällöin kaupallistamisessaon oleellista kiinnittää huomiota siihen, että energiataloudelliset investoinnitovat usein elinkaarinäkökulmasta kannattavampia kuin vain rakennuskustannuksiin tuijotettaessa.Väite pätee niin yritys- kuin kansantaloudenkin tasolla. Osin on siis kysymysmyös kuluttajien, tässä rakennuttajien, valistustyöstä.Asiakas- ja käyttäjälähtöinen rakentaminen kehittyy rakennusalalla sitä mukaa, kun alamuutoinkin kehittää toimintatapojaan vastatakseen kestävän kehityksen ja elinkaariajattelunhaasteisiin. Tiedottaminen energiankäytön tehostamistavoista kuluttajille on yksitärkeistä loppukäyttäjän huomioon ottamisen menetelmistä.Käyttäjänäkökulmasta löytynee muitakin kuin tiedon puutteeseen ja kustannushyötysuhteeseenperustuvia rationaalisia syitä energiateknologiahankintojen tekemiselletai niiden tekemättä jättämiselle.Markkina- tai kysyntälähtöisyys on sen verran uutta rakennusalalla, että erityisesti termitasiakas- ja käyttäjälähtöinen ovat epäselvät. Käyttäjällä asiantuntijapiireissä tarkoitetaanuseasti rakentamisen ja ylläpidon yritysosapuolia eikä niinkään yritysten asiakkaita eliasukkaita, rakennuksessa työskenteleviä, jne. Kysyntä siis jakautuu asiakasyritysten jaheidän asiakkaiden eli käyttäjien kysyntään. Kysyntälähtöisyys jakautuu asiakaslähtöiseenja käyttäjälähtöiseen osaan.Jos ketju rakennuttajasta tai rakentajasta katkeaa yritysasiakkaiden ja heidän työntekijöidensätarpeisiin ja loppukäyttäjän tarpeet jätetään pois, voi tarjonta jäädä kohtaamattakuluttajaa ja ostajat eivät saa mitä haluavat. Toisaalta kuluttajatutkimusten pohjaltakäyttäjien tarpeita ja toiveita tarkasteltaessa saatetaan alan yritykset asettaa mahdottomaantilanteeseen palvelutarjonnan kehittämisessä.Markkinalähtöisen rakentamisen kansainvälinen tutkimustarve on useaan otteeseen todettuerilaisissa ekologiseen ja älytalorakentamiseen liittyvissä yhteyksissä (Smart HousingFoundation:n; EIBG:n, European Intelligent Building Group), ikääntyvien asuntotarpeitakäsittelevissä konferensseissa ja verkostoissa (HUSITA, ILSE, yms.) sekä esteettömänasumisen tavoitteiden yhteydessä. Joutsen merkin -tapainen ekologinen kriteeristöpuuttuu vanhusten ja vammaisten yms. erityisryhmien tarpeiden määrittämisessäja esimerkiksi kehitteillä oleva Europa House organisaation eurooppalainen yhteinentuotekehitys ei sekään perustu toistaiseksi tarvekartoituksille.Rakennus arkkitehtuureineen, rakenteineen, talotekniikkoineen ja kiinteine kalusteineenja laitteineen ja toisaalta sen ympäristö palveluineen ja liikennejärjestelyineen muodostavatkokonaisuuden, josta vasta käyttäjä todella voi mitata ulos kiinteistöpalvelujen kehittämisenhyödyt, kuten ajansäästön, energiatehokkuuden, matkojen vähentymisen jatoimintoketjujen toimivuuden, joiden perusteella puolestaan ostopäätökset syntyvät jakulutus- sekä käyttäytymismuodot kehittyvät. Näiden arvoketjujen tutkimus on tai onollut vähäistä.Rakennustuottaja perustaa toimintansa vielä harvoin systemaattisiin tarvekartoituksiinomien tuotteittensa ominaisuuksista ja menekistä, vaikkakin seuraa oman alan myynnin

31kehittymistä. Rakennusalan menetelmät tähän tarkoitukseen ovat vaatimattomat. Vaikkakokeneen rakennusalan myyjän ”näppituntumassa” ei olekaan mitään vikaa ja käytännöntoiminnan kannalta se on edelleen käyttökelpoinen, sen rajallisuus saattaa kuitenkin aiheuttaatuotannon virhearvioita sekä laadullisesti että määrällisesti. Jos ison yrityksentuotannon tuotekehitystä ohjataan myyjän tai myyjien elämänkokemuksen perusteella,voidaan saada hyvin suuntautunut tulos ja reagoida esimerkiksi liian myöhään markkinanmuutokseen. Markkinatutkimuksia ja tarvekartoituksia tulee käyttää nykyistäenemmän.Tuotantohyödykkeiden - joihin RAKET -teknologiat kuuluvat - markkinoinnissa tai kutennykyään ilmaistaan B2B (business-to-business) markkinoinnissa asiakaslähtöisyyson jossakin määrin sidoksissa myös rahoitusmuotoihin. Pörssiyhtiöt ovat sidoksissa ehkäjonkin verran enemmän kuin muulla tavoin rahoitetut yhtiöt markkinoiden käyttäytymiseen,koska osakemarkkinat ja niiden käyttäytyminen - tavallisen kuluttajan ja sijoittajanostokäyttäytyminen - ovat niissä yhtä kuin omistajan ääni.1.9 Tieto- ja viestintätekniikan soveltamisestaTieto- ja viestintätekniikka tukee laajasti yksilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen vuorovaikutusta,tiedon välittämistä ja hyödyntämistä sekä palveluiden tarjoamista ja niidensaavuttamista.Elektroniikkateollisuuden viennin kasvun eräänä moottorina ja Suomen kaltaisessa pienessämaassa edellytyksenäkin on ollut uudenlainen yritysten vuorovaikutus (ks. EXTElektroniikka tietoyhteiskunnan palveluksessa Tekesin tutkimusohjelma osoitteessa:http://www.tekes.fi/Resource.phx/plaza/tekes/tivi-etx.htx). Yrityksen kilpailukyvynkannalta ratkaisevaa on nopeus, joustavuus ja verkostoituminen. Julkinen sektori kehittäätietoyhteiskunnan toimintapuitteita ja edistää palvelukykyisen teknologian ja infrastruktuurinrakentamista monin tavoin. Pelkästään Tekesin tutkimusohjelmien määrätällä alueella on mittava ja EU:n viidennen puiteohjelman projekteista suuri osa sisältävääjonkinasteisen tietoja viestintäteknisen osan, ainakin jos tulosten julkistamisentyövälineet otetaan huomioon.Rakentamisessakin on alkanut uusien yritysklustereiden hyödyntämisen aikakausi, jonkavaikutukset teknologioiden kaupallistamiseen on tuntematon ja mielenkiintoinen vaikuttavatekijä (vrt. mm. RAKLI:n rakennusklustereiden kehittämistä selvittävä Rembrand -tutkimusohjelma). Vuorovaikutus - yksi kaupankäynnin peruspilareista - sekä tarjoaamahdollisuuksia että rakentaa esteitä RAKET -ohjelmassa kehitetyn teknologian, järjestelmienja tuotteiden liiketoimintaketjujen syntymiseen.Uusimpina kilpailutekijöinä voidaan pitää vielä uusia kauppatapoja ja lisäarvopalveluja,joita erityisesti kehitys kohti tiedon ja osaamisen yhteiskuntaa tuottaa. Tietoyhteiskunnassatieto ja osaaminen eivät ole pelkästään sivistyksen perusta, vaan myös keskeisintuotannontekijä (Lehto 2001a). Energian tuottajat ovat hyödyntäneet tietämystä asiakassuhteistaja kehittäneet niihin perustuvia tietoja viestintätekniikkaan perustuvia lisäarvopalvelujatuotteisiinsa (esim. sähkölaskun tietopaketit). Lisäarvopalveluilla ne pyrkivätsaavuttamaan kuluttajan entistä paremmin sekä markkinointi- että energiansäätöneuvonnanmerkeissä (ks. esim. Haakana & Soitinaho 1999, Aho & al. 1999, Haakana & al.1998, Haakana & Sillanpää 1994, Haakana & Sillanpää 1996). Alan hintakilpailun kiris-

32tyessä riittävästi todellinen kilpailu käydäänkin juuri näiden lisäarvopalvelujen kaltaisillauusilla tuotteilla, jotka toimitetaan asiakkaalle varsinaisen energiatuotteen mukana.Uuteen taloudelliseen tilanteeseen liittyviä tekijöitä ei kaikkia ole voitu helposti tunnistaa,mistä hyvänä esimerkkinä voi elektroniikkateollisuudesta mainita GSM- ja NMTteknologiat,jotka onnistuivat vastaavien länsieurooppalaisten standardien samaan aikaanepäonnistuessa. Aiheeseen on paneuduttu sittemmin tutkimuksen keinoin. ProfessoriKalle Lyytinen Jyväskylän yliopistosta on kirjoittamassa aiheesta kirjaa ja GSMteknologianmenetystekijöitä sivutaan kesällä 2001 ilmestyneessä Lyytisen oppilaanBekkers:n väitöskirjassa ja tullaan sivuamaan Fomins:n ja Mannisen syksyllä ilmestyvissäväitöskirjoissa. Näin RAKET -ohjelmassa kehitettyjen tuotteiden kaupallistamisenkäsittelyyn saa myös muilta aloilta sovellettavaa tietoa.Voidaan olettaa, että uusi energiaa säästävä teknologia ei ole vakiintunut käytäntöön eikäsitä hyödynnetä siinä laajuudessa kuin on mahdollista. Tähän voi olla useita syitä,joista poikkitieteellisen selvityksen ja toimintatapojen puute saattaa olla yksi - ainakin,jos elektroniikkateollisuuden menestymisestä halutaan ottaa oppia. Siellähän juuri teknistaloudellinenverkostoituminen ja asiakkaan tai loppukäyttäjän tarpeiden huomioonottaminenvalmistuksessa ovat taanneet nykyisen kaltaisen menestyksen, joka on kehittynyt1990-luvulla. LINKKI 2 -tutkimusohjelma tarjoaa tähän tutkimusotteeseen juurioikean viitekehyksen. VTT Rakennustekniikassa tänä vuonna toteutettava projekti “Talotekniikkaklustereidentuotemenekin varmistaminen” tukee tässä raportoitua hanketta.Tieto- ja viestintäteknisten tuotteiden tuotekehityksen yhteydessä ovat kehittyneet myöskäyttäjäliitynnän (myös käyttöliittymä) tuotekehityksen (Nurminen, Heimbürger, Lehto1997, Pulli & Manninen 1999) ja testauksen periaatteet, joista ovat ilmestyneet ISO9241 ja ISO 13407 standardit. Käytettävyyslaboratorioita toimii TKK:n, Tampereen yliopistonja Oulun yliopiston yhteydessä ja VTT:ssä Ihminen kone yksikössä. Näiden periaatteidenja testausmenetelmien soveltamista rakennusalalle on suunniteltu samaantapaan kuin tuotantolaitoksien ohjausyksiköiden suunnittelussa jo toimitaan.Toimitilojen energiansäästöön liittyvä EU:n viidennen puiteohjelman Energia, ympäristöja kestävä kehitys -alaohjelmassa on viimeisellä 15.3.2001 päättyneellä tarjouskierroksellahyväksytty toimitilojen energiankäytön tehostamiseen liittyvä tutkimus(EBOB), jossa on tarkoitus kehittää toimistotyöntekijöille tietoja viestintätekniikkaanperustuva energiansäätölaitteisto, jonka toteutuksessa käyttäjälähtöisellä suunnittelullaja käytettävyyden testauksella on keskeinen rooli. Mukana hankkeessa Suomesta ovatVTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ja TKK Käytettävyyslaboratorio.Hollantilaiset kehittävät energiansäästöajattelua, jossa älykotikonseptiin perustuen etsitääneri osapuolten markkinakombinaatioita ja tiedottamisen avulla stimuloidaan tällähetkellä hajanaisten markkinoiden yhteistyötä (Trines & van Geet 2001).

332 RAKET - Rakennusten energian käytöntutkimusohjelmaKuusivuotinen tutkimusohjelmatoteutettiinvuosina 1993-1998 jajoitakin loppuraporttejailmestyi vielä vuoden1999 puolella, joistatämän selvityksen kannalta merkittävin on koko ohjelmaa käsitteleväja sen sisällön kokonaisuudessaan kuvaava loppuraportti(Virtanen 1999). Tutkimusohjelmaan osallistui yli 100 eri tahoarakennusalan eri sidosryhmistä. Tutkimusohjelman rahoittivatTekes, kauppa- ja teollisuusministeriö ja ohjelmaan osallistuneetyritykset. Kokonaisrahoitus oli 150 milj. FIMTutkimusohjelman johtajana toimi tutkimusprofessori Reijo Kohonen (1993-1994) jatutkimusprofessori Markku J. Virtanen VTT:ltä (1995-1998). Sittemmin Kohonen(1995) on siirtynyt ABB Installaatiot Oy:n teknologiajohtajaksi ja Virtanen (2000) YITHuber Oy:n teknologiajohtajaksi.Ohjelman tavoitteena on kehittää uuteen laite-, rakenne- ja säätötekniikkaan perustuviaenergiansäästöratkaisuja sekä edistää uusien ratkaisujen tuotteistamista ja käyttöönottoaenergiankäytön tehostamiseksi rakennuksissa (ks. Kohonen 1993.).RAKET -tutkimusohjelmassa tutkimus ja tuotekehitys kohdistui energiaa säästäviinmenetelmiin ja tuotteisiin, joiden joukossa oli uusiutuviin energiavaihtoehtoihin perustuviaratkaisuja ja ohjelman aikana kehitettiin kokonaan uusia tuotteitakin. Kehityshankkeetovat keskittyneet asuintalokohtaisiin uudistuksiin ja asuinrakennuksiin asennettaviintuotteisiin.Tutkimus jakautui neljään tutkimusalueeseen: 1 matalaenergiarakennukset, 2 rakenne- jalaitejärjestelmät, 3 käyttöteknologiat ja rakennusautomaatio ja 4 energiataloudellisetsuunnitteluteknologiat ja tietojärjestelmät. RAKET -tutkimusohjelma tuotti runsaastierilaisia uusia energiateknisiä ratkaisuja.Tutkimusohjelman alkuvuodet osuivat rakennusalan syvimmän laman aikoihin. TutkimusjohtajaKohonen toteaakin, että tutkimusohjelman alkumetrit olivat tasapainoiluamuuttuvassa yrityskentässä. Hän kirjoittaa (Kohonen 1994): "Yrityksiä kuolee, uusiayrityksiä syntyy, kotimarkkinat ovat jäässä, vienti vetää. ... Pitäisi löytää tasapaino vientiteollisuudenja nykyisen rakennuskannan tarpeiden kesken samalla turvaten tutkimuksellinenja tieteellinen ote." Haasteellisuudesta huolimatta tutkimusohjelman volyyminousi vuoden 1993 n. 25 milj. FIM:sta vuonna 1994 40 milj. FIM:an. Käynnissä olituolloin 60 hanketta.Ensimmäiset lupaavat tulokset (ks. Kohonen 1994.) saavutettiin matalaenergiatalojentutkimusten osoittaessa, että taloudellisesti kilpailukykyiseen hintaan on mahdollistasaavuttaa 50 %:nen lämmönkulutustaso silloiseen normitasoon verrattuna, mikä merkitseekulutuksen laskua 75 kWh/m 2 a :ssa. Teknisesti oli mahdollista asettaa tavoitteet jopa25 %:in silloisesta kulutustasosta eli 40-60 kWh/m 2 a :sta, mutta sen edellyttämät investoinniteivät jää enää marginaalisiksi ja taloudellisuus kärsii. Ohjelman aikana hyvinrakennettujen pientalojen energiankulutus laski 150:stä 120:en kWh/m 2 a. RAKET:ssavoitiin pitää taloudellinen energiankulutustasotavoite 50 %:ssa ja jo ohjelman aikanateknisiä mahdollisuuksia nähtiin voitavan jopa kiristää 10 %:n kulutustason saavuttamiseen.Niiden saavuttaminen edellyttää teknisesti mahdollisten, mutta jo RAKET:llekin

34asetettujen tavoitteiden mukaisen tutkimustyön jatkamista edelleen nykyisestä tasostaantaloteknisen laitetekniikan yksinkertaistamiseksi ja pienitehoisempien lämmityslaitteidenkehittämiseksi.Rakennuksen vaipan lämmöneristyksen parantamisen ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotonlisäämisen lisäksi koerakennuksissa testatut ja toimiviksi havaitut suunnitteluratkaisut,markkinoille tulleet energiaa säästävät laitteet ja ikkunat sekä valaistuksen jalämpöenergian varaamistapojen kehittäminen tekivät mahdolliseksi energiaa säästävänrakentamistavan käyttöönoton yleisesti. Hyvien tuotteiden, huolellisen rakennustyön jaasukkaiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitys alan kehittymisessä ja energiansäästönkaupallistamisessa tuli esille ohjelman aikana. RAKET:n avulla tuotevalmistajat ja talopakettitoimittajatkehittivät valmiuksiaan tarjota energiaa säästäviä ratkaisujaan asiakkailleen.Motiva Oy on toteuttanut jo Remontti-ikkuna- ja Matalaenergiatalo -kilpailut,joilla energiaa säästävien teknologioiden sisällyttämistä tuotantoon ja niiden tunnettuuttaasukkaiden keskuudessa edistetään. Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen (SULPU)voidaan osittain katsoa syntyneen RAKET:ssa ja sitä edeltäneissä Energiataloudellistenrakennusten ja rakennusosien tutkimusohjelmassa (ETRR) ja LVIS-2000 luotujen yhteistyöverkostojenvaraan.

353 Tiedonkeräys ja analysointimenetelmätRAKET -tuotteiden kaupallistamiseen vaikuttaneista tekijöistä ja niiden merkityksestäkerätään tietoa 1) asiakkailta, 2) tuotannosta ja 3) mahdollisuuksien mukaan muilta aloilta,joissa on vastaavia RAKET -tuotteisiin sovellettavia kehityssuuntia nähtävissä. Työssäkerätään tietoa yrityksistä ja välillisesti heidän tietonsa asiakkaista sekä verrattaan rakennusalanenergiansäästöteknologioita lyhyesti terveydenhuollon uuden teknologiankehittämiseen ja tietoja viestintäteknologisen tuotannon toimintatapoihin.Kaupallistamiseen vaikuttavia tekijöitä ja edistämistoimia kartoitetaan RAKET -tuoteesimerkeistäniiden kehittäjien ja tuottajien asiantuntija-arvioiden avulla.3.1 Tapausten valintaTutkimukseen mukaan otettavien teknologioiden valinta tehtiin tutkimusohjelman tuntevienasiantuntijoiden avulla.Näiksi asiantuntijoiksi osoittautuivat tutkimusprofessori Markku J. Virtanen VTT Rakennustekniikasta(nyk. YIT:ssä), viestintäpäällikkö Päivi Laitila Motiva Oy:stä, tutkijaJuhani Heljo Tampereen Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden laitokselta jaerikoistutkija Mikko Nyman VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. Heidän arvionsaesitettiin LINKKI 2 -tutkimuksen seurantaryhmälle kommentoitaviksi.Tutkijahaastattelujen yhteydessä kävi ilmi vielä muutamien haastattelujen tarpeellisuusniin ikkuna- kuin lämpöpumpputeknologian osalta ja tutkija piti tärkeänä Keksintösäätiönja Motiva Oy:n edustajien mukaan ottamista haastateltavien joukkoon.3.2 StorytellingAluksi tutkimuksen kulku tuotekehitystavoitteineen ja kaupallistumiselle asetettuine tavoitteineenja esteineen selvitetään keräämällä tuotantolaitoksista ja tutkijoilta storytelling-menetelmällä historiatietoa RAKET -tutkimusohjelmassa kehitettyjen tuotteidenvaiheista ja niiden osuudesta yrityksen liiketoiminnassa sekä ennen että jälkeen RAKET-tutkimuspanoksen.Storytelling -menetelmää on tieteellisenä tutkimusmenetelmänä tarkasteltu erityisestiopetuksen näkökulmasta (Terry 1978, Snowden 1999a) sekä "knowledge management":nja oppivien organisaatioiden kannalta sekä uuden tietoja tietämystekniikansoveltamisen työkaluna (Snowden 1999b). Se soveltuu hyvin havainnollistamaan käsitteellistätutkimusta (vrt. Keskinen 1999, ss. 32 Even tarina).Professori Anders Törnqvist:n (Spatial Planning, Blekinge Institute of Technology,Karlskrona) aloitteesta storytelling -menetelmää käytettiin European Facility ManagementNetwork:n toteuttamassa EU:n neljännen puiteohjelman projektissa "Productionworkspace. Improving the quality of production via workspace design" kuvaamaankiinteistönjohtamisen vaiheita kuudessa suuressa eurooppalaisessa tuotantolaitoksessa(ABB, Ericsson, DAF, Philips, Volvo, BMW). Projektiin otti Törnqvist:n lisäksi osaakiinteistöalan professoreja muistakin ruotsalaisista yliopistoista sekä alan professorejaSuomesta, Englannista ja Alankomaista.

36Storytelling -menetelmällä projekteihin osallistuvat - ennen muuta tutkijat - kuvaavathankkeen aikaan sidotusta lähtökohdasta eikä esimerkiksi tavoitteellisesti tai muutennormatiivisesti. Näin pyritään antamaan kuvauksessa tilaa erityyppisille tekijöille, niillekin,joita ei perinteisesti ole pidetty aiheeseen liittyvinä relevantteina vaikuttajina janäin ollen olemaan johdattelematta haastateltavaa, jotta hankkeen etenemisen polveilevastakuvauksesta voidaan myöhemmin poimia sekä ongelmakohtia että vahvuuksia.Storytelling -menetelmällä pyritään saamaan selville myös niitä yllättäviä, usein hankkeenulkopuolisia ja epärationaaliseltakin tuntuvia tekijöitä, joiden perusteella hankeeteni tiettyyn ennalta suunnittelemattomaankin suuntaan, ja joista käänteistä myös määrätietoisen,suunnatun työn lopputulos myös muodostui.Yritysedustajia on pääosin haastateltu teemahaastattelumenetelmällä. Kuitenkin haastattelunalkuun on eri lähteistä poimittu yritystieto täydennetty storytelling -periaatteeseennojautuvin haastatteluosuuksin, jotta on saatu kattava esitys RAKET -tutkimuksenosuudesta yritystoiminnan kehityksessä.3.3 KyselyLINKKI 2 -tutkimusohjelman "PERKU" -tutkimusprojektin (Peruskorjausten energiavaikutuksetkuntien palvelurakennuksissa) peruskorjauskohteita käsittelevän kyselytutkimuksenyhteyteen tehtiin muutama kysymys (vrt. Liite 2.) RAKET -tutkimusohjelmassa kehitettyjen teknologioiden käyttämisestä peruskorjauksessa.3.4 TeemahaastatteluRAKET -tutkimusohjelmassa kehitettyjen teknologioiden ja järjestelmien toimittamiseenja liiketoimintaketjujen syntymiseen liittyvä tietämys kerätään tutkimusohjelmaanosallistuneista yrityksistä teemahaastattelulla. Yrityksistä haastatteluun valitaan mukaansekä teknisiä että taloudellisia asiantuntijoita, joilla on kontakteja myös tuotteiden asiakkaisiin(ks. Luku Haastateltavat).Teemahaastattelu RAKET -yrityksissä kohdistuu saatuihin kokemuksiin ja tulevaisuudentoimenpiteisiin. Teemahaastattelun yhteydessä kerätään tiedot kohdeteknologiasta jasen elinkaaren vaiheesta sekä yrityksen tulevaisuuden suunnitelmista ao. teknologiankaupallistamisesta tai muista kehittämistarpeista (julkisilta osin). Tiedonkeräyksessäkeskitytään menestystekijöihin ja niiden toteutumisen ehtoihin sekä mahdollisiin yllätyksellisiintekijöihin, jotka hidastavat kaupallistamista.Teemahaastatteluun sisällytetään tuotantohyödykkeiden (ts. energiateknologiatuotteiden)juurruttamiseen, kaupallistamiseen ja markkinointiin liittyviä teemoja, kuten markkinointistrategia,ostokäyttäytyminen ja asiakkaiden tarpeiden huomioonottaminen,markkinoiden segmentointi yms., tuotepäätökset, jakelutie, viestintä, hinnoittelu, palvelustenmarkkinointi ja lisäarvopalvelut, vienti ja viennin esteet, yhteiskunnallisten toimijoidenvaikutus ja muuttuvat toimintaympäristöt.Teemahaastattelun ytimen muodostavat tuotekehityksen kilpailutekijät, koska kyseessäon tutkimusohjelman kaupallistaminen. Koska kuitenkin innovaation muidenkin osienmerkitys erityisesti kaupallistamisessa on erityisen tärkeä, on ne otettu mukaan haastatteluihin(vrt. Luku 1.). Teemahaastattelulomake on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 4.).

NOPEUS, AJOITUSTAVOITEMITTAUSTEHOKKUUS,PUUTTEELLISUUKSIEN ELIMINOINTIYHTEYDETKOKEMUS / IKÄT&K:N LUONNE:PIONEERI,SEURAILIJA,SOVELTAJA,JÄLJITTELIJÄVALMISTETTA-VUUSTUOTTAVUUSKANNATTAVUUSRESURSSIEN(RAHOITUS,KOMPONENTIT,TYÖVOIMA,RAAKA-AINEET)SAATAVUUSJUURRUT-TAMINENTOIMINTATAPA:HYÖKKÄÄVÄ,PUOLUSTAVA,SOPEUTUVA,YHTEISTYÖPERUSTAINEN,MUULAATUTASO(ASIAKKAAN,KORKEA, MATALA)HINTATASO37TEKNINEN EDIS-TYKSELLISYYSNORMIENMUKAISUUSULKOPUOLISENTEKNOLOGIANKÄYTTÖ(TAITO)IDEAN SOVELTU-VUUS YRITYKSENOSAAMISEENKÄYTTÖARVOKÄYTTÖYMPÄRIS-TÖÖN SOPIVUUSHYVÄKSYTTÄ-VYYSKULTTUURIINSOPIVUUSKÄYTTÄJÄN TO-DELLISEN TAR-PEEN TYYDYTYS(PERUS- JA IL-MAISTU VAATI-MUS, LISÄARVOTKUVA 4. TEEMAHAASTATTELULOMAKEErilaisista tuotteista ja menestystekijöistä ei kaikkiin kysymyksiin ole voitu aina antaayhteismitallista arviota. Osa ominaisuuksista on mitattavissa konkreettisesti esimerkiksirahassa ja osassa arvo voi olla vaikka imagoarvo. Kaikki tulokset ja mielipiteet ovat kuitenkinhyvä tuoda esille tekijöitä kartoitettaessa, vaikka niiden keskinäiseen tärkeyteenei tässä voida puuttua sen tarpeellisuudesta huolimatta. Tässä mielessä teemahaastattelujenanalyysiin voisi käyttää esim. QFM -menetelmää (Leinonen & Huovila 2000, Turunen1991), jossa kullekin tekijälle annetaan tärkeyttä kuvaava painoarvo. Pisteytys edellyttääasiantuntijaryhmän käyttämistä, joten siihen ei tässä yhteydessä ryhdytty.Teemahaastatteluista saatu tulos olisi voitu jäsentää filosofian tohtori Yrjö Seppälän kehittämiksitulevaisuustaulukoiksi ja niiden avulla testata saatua tulosta asiantuntijaryhmässä,jos sellainen olisi ollut käytettävissä.3.5 Toimiala- ja menekkiselvityksetRAKET -tutkimusohjelman aikana tuotteiden kaupallistamiseen kiinnitettiin huomiotaja tutkimusohjelman raportoinnista on löydettävissä myös siitä tietoja (Virtanen 1999,Kohonen 1993, Kohonen 1994). Tutkijoita ja yrityksiä on pyydetty itse arvioimaan tuotekehityksenmerkitystä eri kaupallistamiseen vaikuttavien tekijöiden mukaan. Näidenoheen liitetään saatavilla olevaa tutkimustietoa tuotteiden menekistä tai asiakkaiden näkemyksistä,joita ei tässä selvityksessä ole voitu ottaa mukaan "PERKU" -kyselyä laajemmalti,mutta joita myös tutkija Asko Miettilä Turun Kauppakorkeakoulusta onselvittänyt LINKKI 2 -tutkimusohjelmassa.Menekkitietoa kerätään eri alojen toimialajärjestöistä. Toimialajärjestöjen edustajiahaastattelemalla kerätään lisäksi tietoa alan kaupallistamisnäkymistä yleisemminkin.3.6 Muilta aloilta sovellettava tietoLisäksi kerätään tietoa muutamasta vastaavasta tapauksesta muilta teknologian aloilta.Tieto etsitään kirjallisuudesta ja käynnissä olevista tutkimuksista sekä haastattelemallatoimialayhdistyksien henkilöitä. Tarkoitus on löytää kaupallistamiseen vaikuttavia tekijöitä,jotka on sovellettavissa RAKET -tuotteiden kaupallistamisen tehostamiseen.

384 Energiansäästöteknologioiden kuvaukset4.1 ValintaperusteetTutkimussuunnitelmaa varten valittiin tutkimukseen mukaan otettavat teknologiaratkaisut(Taulukko 1. Liitteessä 1.).Asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella (Taulukko 2. Liitteessä 1.)mielenkiintoisimmiksi kaupallistamisen kannalta ovat nousseet konkreettiset, teknisettuotteet, joita RAKET -tutkimusohjelmassa edustavat rakenne- ja laitejärjestelmät tutkimusalueessakehitetyt tuotteet (vrt. Kuva 5.). Tämän kaupallistamiseen liittyvän tutkimuksenpainopiste asettuu siten teolliselle ajalle tyypilliseen tuoteryhmään.Tietoajan sarastaessa mielenkiinto suuntautuu helposti myös muihin tuoteryhmiin, joissaovat edustettuina aineettomammat tuotteet, kuten suunnittelumenetelmät ja laskentapalvelutuotteet(vrt. Kuva 5.). Koska tästä aihepiiristä ei vielä RAKET -tutkimusohjelmanosalta ole tehty tutkimusta, on katsottu viisaaksi avata ongelma yhden tuoteryhmän osaltaja saada käytössä olevat tutkimusresurssit siten parhaiten hyödynnetyksi.Selvitettäviin aihealueisiin valittu ilmanvaihtolämmitys (OKI) edustaa uutta tapaa yhdistäätähän asti kaksi erillistä taloteknistä järjestelmää toisiinsa. Laitetekniikkapainotteisuutensalisäksi sovellus sisältää paljon energiataloudellisten suunnitteluteknologioidenpiirteitä. Siinä on mukana myös säätöjärjestelmä, joka edustaa rakennusautomaatiota.Tutkimuksen laajentaminen erilaisiin tuoteryhmiin tuottaa kattavamman ja mielenkiintoisemmantuloksen, mutta saattaa jäädä liian pintapuoliseksi ja siten sivuuttaakin joitakinoleellisia tekijöitä. Jos rajallisella otoksella saavutetaan mielenkiintoisia tai keskeisiätuloksia aineellisten tuotteiden kaupallistamisesta, mikään ei estäne tutkimuksen laajentamistajatkossa muihinkin tuoteryhmiin.Tuote-esimerkkien joukkoon on valittu S-käyrällä kuvatun elinkaarensa eri vaiheissaolevia tuotteita (vrt. Kuvat 5. & 6.). Tuote-esimerkkejä on poimittu tuotteista, joidenvalmistajat ovat jo pitkään toimineet alalla ja jotka tutkimuksen keinoin ovat halunneetparantaa tuotettaan ja säilyttää markkina-asemansa. Erityisesti ikkunat ovat tästä hyvänäesimerkkinä. Myös lämpöpumppu on tällainen tuote, mutta huomattavasti aikaisemmassaelinkaarensa vaiheessa - ikkunoihin eritoten verrattuna - huolimatta edistymisestääntuotekehityksensä alkuaskelista jo kompaktiksi tuotteeksi, mihin RAKET -tutkimusohjelman tutkimus- ja tuotekehitysprojekteilla voitiin merkittävästi vaikuttaa.Mukaan on haluttu ottaa myös tuotteita, joiden valmistajat kuuluvat pk-sektoriin, jottatämän tärkeän yritysryhmän - ainakin työllistämisvaikutukseltaan merkittävän - erityiskysymyksettulevat otetuksi huomioon tutkimuksessa.Teknologioiden valintaan liittyvien viestintäpäällikkö Päivi Laitilan ja erikoistutkijaMikko Nymanin haastattelujen yhteydessä esitettiin seuraavat tiedon keräykseen liittyväthuomiot:• Energiansäästön rinnalla selvitetään energiasaneerauksella saatavaa tuottoa ja arvonmuutoksia,jotka saattavat olla erilaiset eri tuotteiden kohdalla.

39• Tuotteista ja komponenteista on hyvä selvittää yleinen markkinatilanne, sillä useinmarkkinajohtaja kehittää tuotetta haluamaansa suuntaan ja muiden on seurattava perässä.• Haastatellaan sekä tutkimuksen tekijöitä että tuotekehittäjiä ja yritysten muita edustajia.• Kyselyllä selvitetään yritysedustajien näkemyksiä tutkimuksen hyödyllisyydestä,mutta myös onko alan tutkijoiden tai teollisuuden edustajien asenteet ja arvot ovat vaikuttamassatuotekehitykseen ja siksi heitäkin on haastateltu.HeatBoxilmalämmityslaiteMARK-KINATIlmanvaihtolämmitysIkkunatLämpöpumppuMARKKINAN NOPEA KASVUTURBULENTTINEN VAIHET&K:N JA MARKKINANVÄLINEN KUILUPANOSTUST&K JA KOE-MARKKINATLämmönvaraajaKUVA 5. TUTKITTAVIKSI VALITTUJEN RAKET -TUOTTEIDEN SIJOITTUMINENKARKEASTI TUOTEKEHITYSPANOSTUKSEN JA MARKKINOIDEN KEHITYSTÄ KU-VAAVALLE S-KÄYRÄLLEkorkeaTähdetLämpöpumputEnergiansääs-töikkunatHuonekohtainenilmanvaihtoVaiheenmuunnosvaraajaKysymysmerkitmatala´suuripieniKUVA 6. RAKET -TUOTTEIDEN SIJOITTUMINEN BOSTONIN IKKUNAAN

404.2 RAKET -teknologiat - tavoitteet ja tuloksetValituista tuotteista ja niiden keskeisyydestä energiatehokkuuden ja ekologian kannaltavoidaan kiteyttää seuraavaa (vrt. Taulukko 1.):Ikkunat ovat tuote, joka ikääntyessään aiheuttaa melkoista lämmönhukkaa ja jonka viimeaikaisen kehityksen ansiosta rakennusten energiatehokkuutta voidaan monin tavoinparantaa. Ikkunoita joudutaan korjaamaan joka tapauksessa ja oikeanlaisella korjauksellasaatetaan parantaa energiatehokkuutta merkittävästi, jos se huomataan ottaa huomioon.Lämmön tuotanto on suurinta silloin, kun sen tarve on alhaisimmillaan. Näin on sekävuodenaikojen (kesän ja talven ero) vaihtelun että vuorokauden (yön ja päivän ero) vaihtelunjohdosta. Lämmön varastoimisen ratkaiseminen parantaa merkittävästi energiatehokkuutta.Erittäin karkeasti yksinkertaistaen voidaan todeta, että kun parannetaan sisäilman laatuasaatetaan nostaa energiankulutusta ja taas energiatehokkuutta nostettaessa saatetaan tinkiäsisäilman laadusta. Teknisessä tutkimuksessa energia ja sisäilmaolot ovat olleet erillisettutkimuskohteet ja vaikkakin osittain samat henkilöt ovat toimineet näiden kysymystenäärellä, ei tuloksia ole liitetty toisiinsa eikä kysymyksiä ole tarkasteltu systemaattisestiyhdessä. Ilmanvaihtolämmitys on eräs yritys puuttua näihin kahteen kysymykseensamanaikaisesti.TAULUKKO 1. RAKET -TUOTTEIDEN TEKNISIÄ OMINAISUUKSIATehon muutosJälkeenEnergiansäästöikkunatLämpöpumppuAurinkokeräimetIlmanvaihtolämmitysIlmalämmityslaiteFaasimuutosvaraajaTuote Hankintahinta Takuuaika Huoltoväli HuoltokustannusEnnenJälkeenEnnenJälkeenEnnenJälkeenEnnenJälkeenEnnenennallaan 1 ennallaan ennallaan 2 - - 2,0 3 0,8 3ennallaan40.000 FIM2000FIM1800FIMennallaan 10 v. 10 v. 1 4 3,1 4ennallaan 20 v. 20 v. - - 100 5 130 51000FIM 6 1000FIM 6 2 v. 2 v. - -81600FIM7 7

411 Selektiivilasin lisähinta pudonnut 50 %100 mk/m 2 :sta 50 mk/m 2 :n. RAKET -tutkimusohjelmassa paneuduttiin juurilasimateriaalin parantamiseen.2 Ikkunat mitoitetaan 25 vuoden kestoiänmukaan kuten muutkin rakenteet eikäsiihen ole tullut muutosta. Uusissa ikkunoissakäytetään säänkestävää alumiinipinnoitusta,joka vähentää maalauksentarvetta tai poistaa sen, mutta ao. ominaisuusei ole varsinaisesti RAKET -projektin tulosta, vaan kehitetty erillisessäprojektissa, ellei oteta huomioon sitä,että ominaisuus on mainittu Tulevaisuudenikkuna tutkimuksen kuluessa.3 Lämpöhäviötä ilmaiseva kerroin(Wm 2 K) on parantunut.4 Tuotto lasketaan kWh:na. Hyötysuhdeparantunut; energiakerroin 3,1.5Tehon tuotto (W/m 2 ) parantunut.6 Hinta koskee OKI -päätelaitetta.7 Varaajan tilantarve (m 2 ) vähenee.8 Ensimmäiset laitteet prototyyppejä, joilleei ole laskettu myyntihintaa.Energiakysymysten kohdalla kuten monien muittenkin taloudellisten kysymysten kohdallaperinteiset taloustieteistä nousevat arvostukset ovat olleet vallalla. Yritys- ja kansantaloudellisettosiasiat määrittävät arvot, jotka otetaan huomioon ratkaisujen edullisuuttakuvaavissa laskelmissa. Luonnon ja ihmisten hyvinvointi eli siis kestävän kehityksenmäärittämän lähtökohdan mukaiset arvot ovat kuuluneet vielä vähäisessä määrintällaisten tarkastelujen piiriin. Henkilöstötase, kotityön huomioon ottaminen bruttokansantuotteenlaskennassa ja käytettävyystutkimus ergonomian rinnalla ovat esimerkkejäinhimillisen hyvinvoinnin huomioon ottamisesta taloudellisissa laskelmissa. Globaalitelinkaaritarkastelut taas ottavat huomioon ekosysteemimme tilaan vaikuttavat tekijät,joskin näissä yhteyksissä ongelmien kompleksisuus ja laajuus vaikeuttavat huomattavastitarkastelua ja arvojen määritystä. Uusiutuvien energiamuotojen kohdalla kuten aurinkolämmityksessätai lämpöpumppujen käytössä nämä uudet arvot näyttäytyvät, koskaniiden käyttämälle energialle (auringon valolle tai ilman lämmölle) ei perinteisesti olemääritelty hintaa. Samoin ilmalämmityslaitteen tapaiset pienet tekniset parannuksetsaattavat merkittävästi auttaa niin ympäristöä kuin ihmistäkin.4.2.1 EnergiansäästöikkunatTuotteen kuvaus:Ikkuna on lasirakenteinen rakennuksen vaipan osa, jossa erotetaan omiksi osikseenlasit, karmi ja puitteet. Perinteisten ikkunoiden lämpöhäviöt ovat muutavaippaa korkeammat. Kaikkien ikkunan osien lämmöneristävyyttä voidaan parantaa.Energiansäästöikkunoissa käytetään eristyslaseja sekä hallitusti tiiviitä karmijapuiterakenteita, joissa on käytetty lämpöä johtamattomia materiaaleja. Eristyslaseissakäytetään erilaisia pintamateriaaleja, valoa läpäiseviä eristeitä, tyhjiötä,sähkölämmitystä, tummuvia materiaaleja, jne. lämpöhäviöiden vähentämiseksi jaauringon lämpöenergian keräämiseen.Jatkotutkimuksen tarve:Tuotteita viedään vuosittain satojen miljoonien arvosta ja itse tekniikka on merkittävästikehittynyt vasta viime vuosina. Tarve uuden tekniikan kehittämiseen ja ikkunoiden in-

42tegrointiin koko rakennuksen osaksi on suuri. On syytä selvittää ikkunoiden turvatekniikka,lämmitys ja ilmanvaihto, joista siis kaksi viimeksi mainittua kuuluvat RAKET -tutkimusohjelman aihepiiriin.Tuotteen elinkaariTuotteiden puumateriaali on yleensä poltettavissa ja alumiini kierrätettävissä. Lasia voidaankierrättää lähinnä pakkauslasiksi tai lasivillaksi. Selektiivilasien pinnoite voi aiheuttaaongelmia, jos sitä käytetään ikkunalasien valmistukseen, se aiheuttaa optisia virheitäja epätasaista rakennetta, joka voi rikkoa lasin. Tuotteissa käytetään entistä enemmänalumiinia, joka on lopettanut kyllästetyn puumateriaalien käytön. Kaikki käytössäolevat komponentit ovat siis kierrätettäviä tai myrkyttömästi hävitettävissä olevia materiaaleja.

43Tutkimus tutkimuslaitoksissaTuotekehitys yrityksissäRAKET tavoitteetUusien ikkunarakenteiden termiset ja optisetominaisuudet.Uusien ikkunarakenteiden taloudellinen kannattavuusasuinrakennuksissa.Tavoitteena oli luoda tutkittuja optimoitu tuoteperhe Suomenolosuhteisiin, jokatäyttää myös ulkomaiset vaatimuksetesimerkiksi vedeneristyksen ja ekologisuudenosalta.Tarkoitus oli kehittää myöskorjausrakentamiseenikkunatyyppejä, joko korvaamallavanha ikkunakokonaan tai lisäämälläaiemman rakenteenlämmöneristyskykyä vastaamaannykyisiä vaatimuksia.

44RAKET tuloksetLämmönläpäisy-, spektriset säteilynläpäisyjaheijastusominaisuudet on määritetty useilleeri lasimateriaaleille ja valoaläpäiseville materiaaleille.Useille ikkunarakenteille on määritetty(osin mittauksin ja osin laskennallisesti)U-arvot, säteilynläpäisysuhteet, kokonaisenergianläpäisysuhteet,näkyvän valon läpäisysuhteetja ultraviolettisäteilyn läpäisysuhteet.Teknologiansiirron kautta onsaatu tietoa myös mm. aerogeelien, tyhjölasienja kromaattisten lasien ominaisuuksista.Asuinpientalojen (normitalo) energiankulutustietojahyödyntäen on laskettu ikkunainvestointienkannattavuusrajat tyypilliseen 3-lasiseen kirkkaaseen ikkunaan verrattuna(paljonko lisäinvestointi saa olla 3-lasiseenkirkkaaseen ikkunaan verrattuna).Asuinpientalojen (normitalo) energiankulutustietojahyödyntäen on laskettu ikkunainvestointienkannattavuusrajat, joilla tarkoitetaanlisäinvestoinnin kustannusta verrattunatyypilliseen 3-lasiseen kirkkaaseen ikkunaan.Energian hinnalla 40 p/kWh, korkokannalla 5% ja laskenta-ajalla 20 vuotta, 3-lasisen (joista1 pienemissiviteettipinnoitettu) ns. HeatMirror kalvolla varustetun Argon -täytteisenikkunan (lasiosa U=0,9 W/m 2 K) ikkunainvestoinninkannattavuusraja tyypilliseen 3-lasiseen kirkkaaseen ikkunaan (lasiosa U=1,9W/m 2 K) verrattuna on 330 mk/m 2 .Lämmönläpäisyltään em. ratkaisu vastaa 4-lasista ikkunaa, missä on 2 pienemissiviteettipinnoitettualasia ja Argon-täyte.Tietous uusista ikkunalasienmateriaaleista ja karmienkehitysmahdollisuuksistajohti parempien ikkunatuotteidenkehittämiseen erityisestipk-sektorin ja Tekesinyhteisissä tuotekehityshankkeissaRAKET -ohjelmanjälkeen.Fenestran ikkuna "HeartMirror" ikkunatuote on n.50% parempi eristyskyvyltäänkuin aiemmat ikkunat.Siinä eristyspaketin keskimmäinenkerros on pienenemispinnoitteellavarustettumuovikalvo pelkän lasinsijaan. Tuotekehitystavoitteeseenpyrittiin yrityksessäRAKET -tutkimusohjelmas-ta huolimattakin.Ikkunoita, jotka vastaavatmyös ulkomaisia vaatimuksiasyntyi, mutta niiden tuotekehitykseenprojektin vaikutusoli valmistajan mukaanvähäinen.Ikkunoiden ja ilmanvaihdonintegrointi oli koekohde,jonka todettiin vaativan lisätutkimusta.4.2.2 LämpöpumppuTuotteen kuvaus:Luonnossa on runsaasti auringosta peräisin olevaa lämpöenergiaa varastoituneena maaperään,kallioon ja vesistöihin. Tämä uusiutuva lämpöenergia on kuitenkin hyvin alhaisessalämpötilassa. Siksi tarvitaan lämpöpumpputekniikkaa, jolla energiaa jalostetaankiinteistöjen lämmitykseen ja lämpimänveden tuottamiseen. Lämmön kerää maahan,kallioon tai veteen upotettu putkisto, jossa kiertää jäätymätön, ympäristöystävällinenliuos. Lämpöpumppu perustuu siihen, että energia moninkertaistetaan paineistus- jajäähdytysprosessissa. Sopivaa kylmäainetta paineistettaessa se kuumenee ja vapauttaa

45energiaa. Vastaavasti, kun sen paine laskee, se jäähtyy ja se sitoo energiaa (kuten jääkaappi).Lämpöpumppu ottaa aurinkoenergiaa joko maasta tai vedestä, jolloin lämmönlähteenä voi olla tontin pintamaa, porakaivonvesi tai järvi- tai merivesi taikka kallio.Veden kierrätyksen voimanlähteenä on käytetty sähköenergiaa.Tutkimus tutkimuslaitoksissaTuotekehitysyrityksissäRAKET tavoitteetRAKET tuloksetLämpöpumpun hyötysuhde tarkoittaa kerrointa, joka saadaan,kun lasketaan, kuinka monta kilowattia yksi kilowattiantaa tehoa lämpöpumpussa. Tavoite oli saada ainakin 2,5 -3 :n kertaistetuksi otettu teho.Matalaenergiapientaloon ja saneerattavaan pientaloon onkehitetty kaksi mahdollisimman taloudellista pientalon liuos-vesikompressorimaalämpöpumpunprototyyppiä, joistatoinen on 5 kW:n tehoinen uudisrakennuksiin tarkoitettu jatoinen 8 kW:n tehoinen saneerauskohteisiin tarkoitettu.Kehitetyissä ja koeajetuissa prototyypeissä on pystytty selvästiparantamaan lämpimän käyttöveden valmistuskykyä,lämpökerrointa ja säätöjärjestelmää verrattuna aikaisempiinlaitteisiin. Rakenteet on silti pystytty pitämään yksinkertaisina.Pienemmän laitteen lämpökerroin on höyrystimelle tulevanliuoksen lämpötilasta (-5 0 C-10 0 C) ja lämmönjakoverkostonmenoveden lämpötilasta (30 0 C-40 0 C) riippuen välillä 2.5-3.0. Prototyyppeihin on rakennettu logiikkapohjaiset säätöjärjestelmät.Kehitettiinedelleen yrityksissäRA-KET -lämpöpumpuntyönimelläkulkevatlämpöpumpputuotteet.Laskentamenetelmäkehityksen tuloksena voitiin todeta, ettäjärjestelmä on taloudellisesti järkevä toteuttaa, kun uusiinrakennuksiin asennetaan 5-8 kW:n pumput ja saneerauskohteissalaitteiston maksimiteho on 10-15 kW. Pumppujenkokoalueet tarkoittavat maksimitehoja. Laitteisto toimiimoitteettomasti nykyisillä tekniikoilla ja laitteilla.Jatkotutkimuksen tarve:Järjestelmien yleistymistä on hidastanut jonkin verran energian hinta, joka on niin alhainen,ettei suhteellisen korkean lämpöpumppuinvestoinnin takaisinmaksuaika ole riittävänhyvä porkkana sen hankinnan edistämiseksi. Tarvitaan tuotekehitystä tuotteen hintahyötysuhteenparantamiseksi, uusia ohjausmenetelmiä sekä tekniikan integrointia muunlämmöntuoton osaksi. uudet lämpöpumpun markkinointiperusteet: ekologisuus, helppokäyttöisyys,siisteys - ovat saaneet aikaan tuotekaupan murroksen.RAKET -projektin jälkeen tuotteen todettiin tarvitsevan vielä ohjaus- ja säätölaitteidenviritystä asennuksen jälkeen ja asennuksen vaativan erityistaitoja ja -tietoja, joten alalla

46tarvitaan koulutusta, selkeät ja yksinkertaiset käyttöohjeet mm. virheellisten säätöjenestämiseksi.4.2.3 Faasimuutosvaraaja (PCM-varaaja)Tuotteen kuvaus:Varaajan avulla voidaan varastoida energiaa. Faasimuutosvaraaja perustuu aineen faasimuutokseen,eli varaajaan varastoidussa aineessa olevaa entalpiaa nostetaan varattaessaja puretaan energiaa otettaessa. Varaajassa käytettyjä aineita ovat esimerkiksi suolatkuten ruokasuola, suolahydraatit ja suolahapot. Faasimuutosvaraajaa voidaan käyttäävesivaraajien, jotka nekin ovat tietenkin faasimuutosvaraajia, mutta joihin termillä eitavallisesti viitata, sijaan. Ne säästävät varaajatilavuutta n. 30 % ja toimivat myös alhaisissalämpötiloissa esim. -20 o C:ssa kylmäakkuna.Faasimuutosvaraajilla voidaan varastoida energiaa. Faasimuutosmateriaalit varastoivatja vapauttavat lämpöä muuttaessaan olomuotoaan eli faasiaan. Lämmönvarastointi tapahtuulähes isotermisessä lämpötilassa latenttilämpönä, jolloin lämmönvarastointi onriippumaton lämpötilaeroista. Valitsemalla faasimuutosaineen sulamislämpötila oikeinvoidaan lämpöä tai kylmää varastoida lyhytaikaisesti materiaaliin. Faasimuutosmateriaalejaon olemassa laaja valikoima. Faasimuutosvaraajien yhteydessä tulevat kyseeseenpääasiassa suolahydraatit, parafiinit ja rasvahapot.Tutkimus tutkimuslaitoksissaTuotekehitys yrityksissäRAKET tavoitteetTavoitteena on pienentää varaajien kokoa, koskaominaislämpökapasiteetti on suurempi faasivaraajaliuoksessakuin vedessä. Näin samaan tilavuuteenolisi mahdollisuus varastoida enemmänlämpöä tai myös kylmää. Taloudellista hyötyäsyntyy siten, kun voidaan varastoida enemmänilmaislämpöä tai yösähkön antamaa energiaa.Faasimuutosvaraajassa energianvarastoinnissa hyödynnetäänfaasimuutosmateriaalin suurta latenttilämpöä.Lämmönvarastointi ei niinkään perustulämpötilamuutokseen vaikkakin varaaja varastoimyös tuntuvana lämpönä energiaa. En tiedä oikein,että voisiko puhua suuremmasta ominaislämpökapasiteetista,joka on kuitenkin lämpötilariippuva termi.Faasimuutosvaraajien ehdoton etu tavallisiin vesivaraajiinverrattuna on kylmäenergian varastoinninmahdollisuus (eli T

47RAKET tuloksetProjektissa keskityttiin arvioimaan energian varastointiaja todettiin faasimuutosvaraajan olevan hyvävaihtoehto energian säilömiseen. Taloudellista merkitystäon vaikea arvioida, koska se riippuu sovellusalueestaja muusta järjestelmään kytketystä tekniikasta,kuten aurinkokeräimistä. Myös energian hintaon ratkaiseva tekijä lämmönvarastoinnin, kutenyleensäkin energiansäästön taloudellisuutta arvioitaessa.Faasimuutosvaraajassa varastointilämpötila on alhaisempi kuin muun tyyppisissävaraajissa. Alhaisen lämpötilan käyttö varaajassa pienentää energiahukkaa jasäästää välillisesti eli faasimuutosvaraaja omaa hyvän kylmävarausominaisuuden,joka on käyttökelpoinen kylmissä olosuhteissa.Jatkotutkimuksen tarve:Varaajateknologiasta ei ole pystytty saamaan optimaalista hyötyä. Sen vuoksi sitä ei olevoitu kaupallistaa käytännössä ollenkaan Suomessa. Tarvetta jatkotutkimukseen on itseteknologian kehittämisessä ja varaajatilavuuden optimoinnissa.RAKET -projektin aihe TKK:lla oli "Termisen energian varastoinnin hyväksikäyttömahdollisuudetrakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä". Tavoitteena ei ollut kehittääfaasimuutosvaraajaa. Faasimuutosvaraajasta tehtiin mielenkiinnosta lyhyt selvitys,joka oli yhdessä kokoelmaraportissa mukana. RAKET -projektin jälkeen tehtiin 2-vuotinen Tekes -projekti nimeltään "Rakennusmateriaalien soveltuvuus lyhytaikaiseenlämmönvarastointiin", jossa tutkittiin, mitä hyötyä faasimuutosmateriaalien lisäykselläon rakennusmateriaalien (esim. betoniväliseinä) lämmönvarastointiominaisuuksiin. Elitavoitteena oli jäähdyttää huonetilaa varastoimalla päivällä ylimääräistä lämpöä rakenteisiinja tuulettaa lämpö yöllä ulos. Ongelmaksi muodostui huone lämmönsiirto huoneilmanja rakenteen välillä. PCM-seinää ei voitu ladata ja purkaa tehokkaasti.Mutta mitä tulee faasimuutosvarastoihin. Niitä on tutkittu hyvinkin paljon muualla maailmalla.Kaupallisia tuotteita ei ole syntynyt, koska hinta nousee helposti korkeammaksikuin vesivaraajassa. Maailmassa on tällä hetkellä yksi PCM-varaajia valmistava yritysRanskassa (www.cristopia.com). Kehityksen kenttä on tällä hetkellä itse faasimuutosaineissaja niiden kestävyydessä sekä hinnassa, vaikkakin tällä hetkellä alkaa löytyä tehokkaita,edullisia ja kestäviä oikealla lämpötila-alueella olevia aineita markkinoilta. Jospuhutaan muista sovellutuksista esim. BMW käyttää tällä hetkellä suurissa autoissaanPCM-akkuja jäähdytyspiirissä lämmön varastoijana. Tällöin vältytään auton kylmäkäynnistykseltätalvioloissa jos ei käytetä lohkolämmitintä.Tällä hetkellä tutkimus keskittyy PCM-varastoitiin lähinnä faasimuutosvaraston lämmönsiirronparantamiseen ja PCM-varaajien käyttöä ns. passiivisena varaajana esim.huoneilman jäähdyttäjänä. Eli päivällä lämpö varaajaan ja yöllä ulos.Jatkotutkimusta tarvitaan edelleen PCM-aineiden kemiallisesta käyttäytymisestä.4.2.4 Huonekohtainen ilmanvaihtolämmitysTuotteen kuvaus:

48Kyseessä on sekä asuin- että toimistorakennuksiin kehitetty ilmalämmitysratkaisu, jossatuloilmaa lämmitetään vasta tuloilmaventtiilissä, jolloin energian käyttö on optimaalista,kun ilman siirtyessä kanavistossa ei synny energiahukkaa. Energiatehokkuutta lisäämäänkäytetään ilmalämmityksen integroimista varaaviin rakenteisiin. Tuloilmavirta on tarpeenmukainen,eli ilmavirta perustuu kuormitukseen. Ilmaan siirretty energia vaihteleeja ilmavirran kasvaessa korjataan entalpiaero sekä rakennuksen lämpöhäviöt ja samallahuomioidaan ilmaislämpö, kuten ihmisistä saatava ilmaislämpö. Tekniikka vaatii älykkäänohjausjärjestelmän. Se on monessa mielessä optimaalinen menetelmä energiankäytön minimoinnissa ja samalla taataan hyvä asumis- tai työmukavuus

49Tutkimus tutkimuslaitoksissaTuotekehitys yrityksissäRAKET tavoitteetRAKET tuloksetTavoitteena oli rakentaa huonekohtainenilmalämmitysjärjestelmä laitteistoksiolemassa olevista teollisistalaitteista.Erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisujatestattiin niin asuinpientalossa kuinkerrostalossa sekä toimistoissa. Laitteistokoottiin markkinoilla olevistateollisesti valmistetuista komponenteista,kuten ilmanvaihtokojeista,pääte-elimistä, kanavistoista, jne. Ilmankuljettamiseenkäytettiin ilmanvaihtokonetta,joissa oli LTO (lämmöntalteenotto). Kanaviston pääteelimiinasennettiin sähkövastus, jokahoitaa ilman lämmittämisen optimaalisesti.Tuloilmaan siirretty energiahoiti koko lämmitys- tai jäähdytysenergiatarpeenhuonekohtaisesti.Useita koerakennuskohteita rakennettiin.Järjestelmä osoittautui taloudellisestijärkeväksi ja teknillisesti helpoksitoteuttaa markkinoilla olevilla laitteilla.Tutkimuksen yhteydessä haettiin lehti-ilmoituksinpientalorakentajienhankkeita koerakennuskohteiksi jailmanvaihtolämmitys tai -jäähdytysasennettiin muutamaan kerros- jatoimistotaloon.Kiinnostus uuteen ratkaisuun oliilmeinen jaenergiansäästötavoitteidensaavuttaminen asiakkaiden kiinnostuksenpiirissä.Pientalorakentajista kaikki poikkeuksettaovat osoittaneet olevansa seurantahaastattelujenperusteella tyytyväisiäjärjestelmään.Kerros- ja toimistorakentajat eivätmyöskään ole ilmaisseet tyytymättömyyttään,mutta ilmanvaihtolämmitysei ole osoittautunut eduistaanhuolimatta suosituksi lämmitys- taijäähdytysratkaisuksi tällä sektorilla.Järjestelmän soveltaminen on toistaiseksijäänyt koerakentamisen asteelle.Jatkotutkimuksen tarve:Yhdistämällä ilmalämmityslaitteisto osaksi koko rakennuksen älykästä ohjausta, voidaansäästää edelleen energiaa eri laitteistojen synergisen toiminnan ansiosta. Laitteistonedelleen kehittämiseksi tarvitaan tuotekehitystä ja tutkimustietoa dynaamisen ohjausmenetelmänja ohjauslaitteiden aikaansaamiseksi. Taloteknisten laitteistojen yhteenliittäminensaattaa parantaa entisestään laitteiston toimivuutta muutoinkin kuin säädön osalta.Komponenttien kehittämisessä monet esille nousseet parannusehdotukset ovat vieläottamatta käyttöön.4.2.5 Heatbox -ilmalämmitysjärjestelmäTuotteen kuvaus:

50Tulisijaan tuotua tai varattua energiaa voidaan järjestelmällä käyttää osittain ilmalämmityksentai ilmanvaihdon tuloilman lämmittämiseen. Osa korvausilmasta johdetaan tulisijanläpi, jossa se lämpiää tulisijan massaan varastoituneen energian avulla. Tämän jälkeensekoitettu tuloilma lämmittää lisää huoneisiin jaettavaa ilmaa lämmöntalteenottokennon(LTO) avulla, jolloin sen lämpötila nousee. Järjestelmän lisäetuna on se, ettäkenno ei jäädy, koska tuloilma lämmitetään sitä ennen. Haittana on LTO:n hyötysuhteenheikkeneminen.Järjestelmään voidaan liittää aurinkokeräimet, joiden merkitys on suurimmillaan kesäaikana.Vuorokautisen energiansaannin vaihtelun aiheuttama varauskapasiteetin tarvevoidaan toteuttaa tiili- tai kivimassalla tai energia voidaan sitoa veteen.Tutkimus tutkimuslaitoksissaTuotekehitys yrityksissäRAKET tavoitteetTuotetta ei tutkittututkimuslaitoksissa.Tavoitteena oli tutkia laitteiston soveltuvuutta em.käyttötarkoitukseen ja järjestelmän hyötysuhdetta erilaisissaympäristöissä kuten sähkölämmitystaloissa jakaukolämpötaloissa.Tutkimuksen mukaan järjestelmä on taloudellisesti jateknisesti järkevä toteuttaa. RAKET -projektin yhteydessäkehitettiin ja rakennettiin koejärjestelmä. Tutkimuksentuloksena havaittiin, että energiaa voidaan laitteistollasäästää merkittävästi. Esimerkiksi kaukolämpöävoitiin säästää eräässä käyttökohteessa jopa 60 %.RAKET tuloksetValmistajien mukaan ongelmaksi voi muodostua palomääräykset,joiden mukaan ilman lämmittäminentulisijassa ja sen jakaminen useaan huoneeseen saattaaaiheuttaa jossakin rakenteissa ylikuumenemista.Markkinoita ei voi rakentaa räätälöidyn yksittäisratkaisunvaraan, vaan tuote tulee olla valmis ratkaisu, jokavoidaan asentaa erilaisiin takkoihin ja erilaisten lämmitysjärjestelmienosaksi. Tarvitaan yhteistyötä uunienvalmistajien kanssa, mikä voisi johtaa laitteistojenstandardointiin ja kehittymiseen sellaisiksi, että niitävoi käyttää eri takka- ja uunivalmistajien tuotteissa.Jatkotutkimuksen tarve:Tulee ratkaista tekniikka, jolla tuote voidaan toteuttaa paloturvallisesti. Ilmeisesti tulisijaanasennettavaa vesikiertojärjestelmää palomääräykset eivät estä. Näin on mahdollistakehittää tekniikkaa edelleen lämmönvaihtimen tapaan toimivaksi, jolloin ilma ei kierrätulisijassa.Muuta

51Osa Heatbox -järjestelmästä on kaupallisena tuotteena olemassa ns. "lämpökasettina",joka on tulisijaan asennettu “kasetti”, jota käytetään yhden huonetilan lämmittämiseen.Kasetti hyödyntää puulla tuotettua energiaa. Kasetti palvelee vain sitä huonetta, jossatulisija on, eikä siten toteuta kokonaisjärjestelmän ideaa lämpimän ilman jakamisestatasaisesti koko rakennukseen siitä huoneesta, jossa lämmönlähde sijaitsee.

525 Kaupallistamiseen vaikuttavat tekijätRAKET -tuotekehitysja -markkinointi-ideat luotiin ja työ niiden saattamiseksi kaupallisiksituotteiksi tehtiin 1980-luvun lopun ja 1990-luvun Suomessa, jolloin muutoksetrakennus- ja kiinteistöalalla olivat suuret. Johtopäätösten yhteydessä kerätystä aineistostasaatua tulosta peilataan edellä kuvattuja kiinteistö- ja rakennusalan liiketoimintaympäristönmuutoksia vastaan.On oletettu, että tutkimuksen tuloksista on kuljettava kivikkoinen matka kaupalliseentuotteeseen (vrt. Luku 1.7.). Jotkut tuotteet eivät ehkä kulje tätä matkaa koskaan tai niidentielle osuu sekä vastoinkäymisiä että onnenkantamoisia. Määrätietoisella ja suunnitelmallisellatoiminnalla tutkimusohjelmien tulosten käyttöönoton edistämiseksi saattaaolla merkittävä osuus tämän tien loppuun kulkemisessa. Millainen tämä vaikutus on ollutja millaiseksi sitä tulevaisuudessa kannattaa kehittää?Tutkimusprojektin jälkiseuranta pitkällä aikavälillä on mielekästä, koska todelliset vaikutuksetnäkyvät vasta vuosien jälkeen uuden teknologian kohdalla. Joskin on todettava,että yhä tehostuvassa taloudessa enenevässä määrin pyritään tutkimustulosten - perustutkimuksenkintulosten - hyödyntämiseen mahdollisimman nopeasti ja tässä lienee onnistuttukin.Tutkimusprojektin jälkeen tuotteisiin saattaa tulla muutoksia, joiden merkitystäpitäisi myös pystyä arvioimaan.5.1 Tutkijoiden RAKET - tutkimus- ja kehitysprojektien edistyminenSeuraavassa on kuvattu RAKET -tutkimusohjelman tutkimusprojektien eteneminen jatulokset työhön osallistuneiden tutkijoiden haastattelujen perusteella (ks. LukuHaastateltavat).Aluksi esitellään RAKET -tutkija, jota on haastateltu tätä tutkimusta varten. Haastatteluntulos on kirjattu (kursivoitu osuus) tutkijan esittelyn jälkeen. Ne kuvaavat RAKET -tutkimuksen kulkua ja siinä saavutettuja tuloksia. Keskusteluissa on käsitelty myös kunkinteknologian kaupallistamiseen liittyviä tekijöitä. Kaikilla haasteltavilla on ollutmahdollisuus tarkistaa haastattelustaan kirjoitettu raportti.Tutkijahaastatteluissa on punaisena lankana käytetty storytelling -menetelmän mukaisestitapahtumien etenemistä ja keskustelut on käyty vapaamuotoisesti.5.1.1 TutkimuskokonaisuusTutkimusjohtaja Markku J. Virtanen toimi tutkijana RAKET -ohjelmassa jo tutkimusjohtajaReijo Kohosen johtaessa ohjelmaa ja oli mukana aivan tutkimusohjelman ohjelmoinnistalähtien, vaikkakaan ei vaikuttanut merkittävästi ohjelmointipäätöksiin. Hänestävoidaan sanoa, että hän on RAKET –ohjelman henkilöitymä. Tutkimusjohtaja Virtanenon ohjelman valmistumisen jälkeen kiteyttänyt ohjelman antia teesien muotoon(Liite 4.).Ohjelmointi

53RAKET -tutkimusohjelman taustalla kokonaisuudessaan oli ETRR – ja LVIS 2000 -tutkimusohjelmassa kehitetyt matalaenergiatalokonseptit ja tuoteideat. Tutkimusohjelmalleyritettiin asettaa kaupallisuuden edistämistavoite kohdentamalla se energian käytöntutkimukseen. Ohjelmoinnin yhteydessä tutkimus suuntautui enemmän teknologiavetoisuudenkannalle. Niinpä RAKET:ssa asetettiin energiankulutustavoitteet (Virtanen1999, s. 28 ja s. 41.) matalaenergiataloille ja sekä laskelmin että koerakentamallatodennettiin, että asetetut edut on mahdollista saavuttaa. Haluttiin varmistua siitä, ettäon olemassa kaupallistamisvaiheessa olevat tuotteet, joiden ominaisuudet vastaavat asiakkaantarpeita. Jälkeenpäin ajatellen kaupallistamistavoitteen asetantaan on kypsyttyvasta nyt, ohjelman jälkeen.Ohjelman sisältö muodostui "sillisalaatiksi", koska tavoitteen asetannassa oli väljyyttä.Toisaalta ohjelman kuluessa sen julkiseksi päärahoittajaksi tuli Tekes KTMe:n sijaan.Ohjelman hankkeet muuttuivat samalla enemmän rakennusalan yritysten tarpeita vastaaviksija lyhytjänteisimmiksi. Kiinteistökannan energiankäytön edullisuutta tavoiteltiinerilaisten yksittäisten tuotteiden ja järjestelmien kehitysprojektein. Ohjelmalle ei asetettumäärällisiä tavoitteita, ainoastaan suunnan ilmaisuja (Virtanen 1999, s. 15.).Yritystavoitteet ja tutkimusohjelman tehtäväRakennusalan yritysten tuotekehityspanostus on vaatimatonta, yrityskohtaisesti jopavain promilleja liikevaihdosta, kun sen tulisi olla prosentteja. Yrityksillä erityisesti rakennusalallaon pyrkimyksenä saada pienellä rahallisella panostuksella mahdollisimmanpaljon tutkimustietoa. Tämä johtaa helposti siihen, että tutkimukselta toivotaan ratkaisujamyös joihinkin akuutteihin ongelmiin. Toivotaan selvityksiä, jotka eivät varsinaisestikuulu tutkimusohjelmatyöhön, mutta liittyvät siinä tehtävään tutkimukseen.Toisena ongelmana on se, että vielä monet yritykset haluavat pitää tuotetut tiedotainoastaan omana tietonaan säilyttääkseen etumatkan kilpailijoihin. Toisaalta julkisellatutkimusrahalla ei haluta vaikuttaa kilpailutilanteeseen. Tästä syntyy ristiriitatilanneyksittäisen yrityksen ja tutkimusohjelman välille.Tutkijat tavoittelevat tulosten julkaisemista ja yrityksille on etua, mitä pidempi viivetutkimustuloksen syntymisen ja julkaisemisen välillä on. Toisaalta tiedottamalla uudestakeksinnöstä voidaan edesauttaa uusien tuotteiden markkinointia. Yritysten vähäisen tuotekehityspanostuksenvuoksi liian aikainen ja virheellisten tuotteiden lanseeraus vaaniivaarana alalla. Onnistunut tuotteistaminen edellyttää koko innovaatioprosessin läpikäymistäja panostamista ydintuotteen ylivoimaisuuteen silloinkin, kun brandin ja lisäpalvelujenavulla hoidetaan markkinointia. Rakennusalan panostus varsinaiseen tuotteistamiseenvoi jäädä vajavaiseksi. Informaatioteknologian tarjotessa yhä parempia keinojamainontaan ja lisäarvopalveluihin saatetaan sortua brandiajattelun huumaan. Brandinlupaukset ja odotukset eivät enää vastaa ydintuotteen ominaisuuksia, jonka kehittäminenon jäänyt tekemättä. Uusi toimintatapa, jossa käynnissäpitopalveluja liitetään urakointiinedellyttää perusprosesseilta toimivuutta. Tämän kehitystarpeen merkityksen lienee helpomminoivaltavan, jos molempia toimia on käytössä ja kehitetään samassa talossa.Yritykset saattavat edelleenkin pelätä jossakin määrin, että esimerkiksi VTT:n kaltaisestatutkimuslaitoksesta tiedot voivat vuotaa kilpailijoille, vaikka tutkimuslaitokset ovaterityisesti kiinnittäneet tähän ongelmaan huomiota.

54Käytännössä uuden innovaation kehittämisen ja käytännön toiminnan välillä vallitseekuilu, jonka silloittamiseen ei ole ollut keinoja. Yritysten tuotekehityspanostuksen vaatimattomuudenvuoksi rakennusalan kehitystyö on hyvin lyhytjänteistä ja ennakointikyvytöntä.Vuoden tai puolentoista pituista tuotekehitysvaihetta pidetään usein liian pitkänä.5.1.2 Energiansäästöikkunat19 90EnergiataloudellisteUlkomaisten valmistajienRAKET -tutkimusohjelman ikkunatutkimukseen ottivat osaa monet tutkijat eri tutkimuslaitoksistaja yrityksistä. rakennusosien VTT Rakennustekniikassa tut-ikkunatutkimukseen osallistui-n rakennusten jatietotaidon kartoittaminenvat pääasiassa ryhmäpäällikkö kimusohjelma Ismo Heimonen ja 19 erikoistutkija 91 Kari Hemmilä. Hemmilätyöskentelee edelleen pääasiassaETRR (KTM)uuden ikkunateknologian parissa selvittäen ikkunoidenlämpöteknisiä ominaisuuksia, remontointia ja sen vaikutusta koko rakennukseen.1990 - 1993• Uusi ikkunateknologiahanke19 92ETRR taustallaEnergiataloudellisten rakennusten ja rakennusosien tutkimusohjelmassa (ETRR) vuosina1990-1993 dipl.ins. Antero Punttilan (Ekono 19 Oy) 93johdolla yhteistyössä yritysten jaVTT:n kanssa luotiin pohjaa suomalaiselle ikkunakehitykselle (Kuva 7.). Tuohon astiikkunoiden kehitys oli karkeasti ottaen keskittynyt ainoastaan lämmöneristävyyden parantamiseenlasien määrää 19 94 lisäämällä.REMONTTI-IKKUNAKILPAILU1995-1997I• Tutkimuslaitokset• FenestraEsimerkiksi selektiivilasiset 1995 - 1999 ikkunat olivat tuolloin 19 96kotimarkkinoilla • Ikkunatehdas tuntemattomat,Hautanen Oy• Tiivi Oyvaikka Suomessa oli 80-luvulla Tähtilasi Oy valmistikin selektiivilasia. SelektiivilasienI Tulevaisuuden ikkunakehitystai tyhjiön käyttömahdollisuudet • Metsäpuu ja eristyslasin Oy tiiviste-• Wirebo Oy:Lammin Ikkuna Oylisäksi kartoitettiin täytekaasunmateriaalit ja rakenteet alumiinin II Ikkunoiden ja muiden karmientuotekehitysperus-lämpöä 19 97 eristävien ratkaisujen osalta. Lisäksitutkittiin sähkön tai ultraviolettivalon vaikutuksesta tummenevien Ikkunavalintatyökalu lasien teknologiaa.myyntityöhöteet(ei julkinen)Ikkunoiden lämmöneristävyydenIII Selektiivistenlaskentaohjelmia hankittiin ja niitä testattiin sekä sovellettiinpinnoitteiden kotimaisiin ja olosuhteisiin 19 98 sopiviksi.LINKKI 2 -MOTIVA ja ikkuna- ja lasival-Tutkimuksessa mistajat kartoitettiin sen hetkinen kansainvälinen ikkunakehityksen tila niin tuoteteknologiankuin laskentamenetelmien osalta (Hemmilä 1993a,b, Hemmilä & Punttila19 951993, Hemmilä 1992). Johtavia ikkunavalmistajia löytyi mm. amerikkalaisista ja kanadalaisistaRAKETyrityksistä.-tutkimusohjelma(Tekes)täytekaasujentoimivuus jaETTR:n tutkimusohjelma yhteydessä ensimmäisen kerran systemaattisesti kansainvälinen • Eristyslasiyhdistys ikkunateknologianry.(KTM / Tekes)toteuttaminen• Woikoski Oytiedonsiirto tehtiin Suomeen julkisella tutkimuksella, jolloin kaikilla alalla1998-2000IV Älyikkuna• Lasiliiri Oytoimivilla yrityksillä oli kiinnostuksensa mukaan 19 mahdollisuus 99Käytön edistäminensaada alan viimeisintietous käyttöönsä.ENERGIAMERKINTÄ JA -LUOKITUS20 00Tulevaisuuden ikkunakehitysRAKET • Alavuuden - tutkimusohjelmassa Puunjalostustehdas Oy ikkunatutkimus suuntautui ensimmäiseksi Euroopan Komissiotulevaisuuden• Alumglas OyEurooppalainen yhteistyöikkunakehitykseen (Heimonen & al. 1999). Jo ETRR:n yhteydessä hankittua tietoa ikkunoiden• Ikkunatehdas lämmön- Hautanen ja säteilynläpäisyn Oyparantamismahdollisuuksista ja niiden vaikutuk-• Eskopuu Oy,sista • Lammin niin Ikkuna pientalojen Oy kuin toimistojenkin energiakustannuksiin saatettiin ajan tasalle.Uutta • Metsäpuu tutkimustietoa Oy, niin lasiosista, karmista kuin puitteistakin hankittiin ulkomailta -edelleen erityisesti Pohjois-Amerikasta.• Pihlavan Ikkuna Oy• Tiivi OyIIISPARKLIKE perustetaan

55KUVA 7. ENERGIANSÄÄSTÖIKKUNAN KEHITYKSEN VIRSTANPYLVÄÄT 1990-LUVULLA

56Painopiste oli tulevaisuuden ikkunateknologiassa. Sitä edustivat uudet karmi- ja puiteratkaisutja materiaalit, lasivälien optimointi, erilaiset selektiiviset pinnoitteet ja täytekaasut,valoa läpäisevät eritysmateriaalit, tyhjiölasitekniikat, sekä sähkökromaattiset lasit.Keskityttiin tietoon, mitä ei vielä oltu kaupallistettu, vaan mitä tutkittiin tutkimuslaitoksissa.Projekti osallistui myös kansainväliseen International Energy Association (IEA) Task 18-projektiin (Advanced glazing and associated materials for solar and building applications).Tiedon soveltamismahdollisuudet kotimaisiin olosuhteisiin tutkittiin laajamittaisesti.Näin tiedonsiirto suomalaisille yrityksille saatiin tehdyksi suomalaisista lähtökohdistakäsin. Projektin osatavoitteena oli tuottaa ikkunateollisuudelle soveltuvaa tietoa ikkunaratkaisujentuotekehityksen tueksi. Tutkimuksen aikana yhteistyö suomalaisten yritystenkanssa laajeni käsittämään markkinajohtajan (Fenestra Oy) lisäksi pienemmätkin ikkunatehtaatja erityslasivalmistajat.Tulevaisuuden ikkunaprojektissa pureuduttiin ikkunavalinnan kannattavuuteen lämmitys-ja jäähdytysjärjestelmien mitoitussäästöjen muuttuessa. Tuloksena syntyi myyntityöhöntarkoitettu ikkunavalintatyökalu, millä myyntihenkilöstö voi laskennallisesti arvioidaerilaisten ikkunavaihtoehtojen energiataloutta ostajan rakennuksessa. Laskentatyökaluntietokannan avulla voidaan helpottaa asiakkaan ikkunavalintaa teknisistä ja taloudellisistalähtökohdista käsin. Työkalun avulla verrataan kunkin valmistajan omiatuotteita keskenään eri käyttötarkoituksissa, eikä etsitä eri ikkunavalmistajien tuotteidenparemmuusjärjestystä. Työkalun otti ensimmäisinä käyttöön Tiivi Oy, Lammin IkkunaOy (tuotemerkki: Wirebo ikkunat) ja Metsäpuu Oy (tuotemerkki: Domus ikkunat). Tutkijaträätälöivät valintatyökalun tietokannat kunkin yrityksen tarpeisiin heidän omienikkunoiden perusteella.Karmien tuotekehitysperusteetSelvitettiin ikkunan karmien lämmöneristävyyden parantamismahdollisuuksia materiaalivalintojenja rakenneratkaisujen perusteella. Käytössä olevat karmimateriaalitkartoitettiin ja niiden käyttömahdollisuudet suomalaisissa ikkunoissa tutkittiin. Ikkunakarminrakenteelliseen lämmöneristettävyyteen koetettiin vaikuttaa muun muassakarmin lämpökatkoja tutkimalla.Ikkunavalmistajat pyrkivät ohentamaan karmi- ja puiteprofiileja säästääkseen kustannuksia.Tämän ohentamisen vaikutusta lämmön eristyvyyteen selvitettiin.Tärkeimpien vientimaiden palo- ja lämmöneristävyysvaatimustasot selvitettiin, koskaniistä todettiin olevan oleellisesti apua ikkunavalmistajien tuotekehityksessä.Tutkimuksesta ei ole julkista raporttia.Selektiivisten pinnoitteiden ja täytekaasun toimivuus ja toteaminenUuden kehittyneen lasiteknologian parannettua merkittävästi ikkunoiden lämmöneristävyyttäoli aika kiinnostua erilaisten ikkunatuotteiden tunnistamisesta, sillä niitä oli hyvinvaikea tai mahdotonta silmämääräisesti erottaa toisistaan. Eristyslasin kaasupitoisuudenKaasukromatografinen mittaus edellytti lasin irrottamista ikkunasta ja mittauspiikin

57työntämistä välilistan läpi, koska tarkoitukseen ei ollut lasia rikkomattomia mittalaitteitapuhumattakaan edullisesta ja helppokäyttöisestä jokamiehen mittarista. Jo lasien paksuudenja niiden välisten etäisyyksien määrittäminen ikkunasta ei ollut ikkunatehtaidentiedossa. Selektiivilasien toteaminen on vaikeaa ja niiden erottaminen toisistaan milteimahdotonta.Asiakkaat halusivat varmistua siitä, että olivat saaneet sellaiset lasiosat ja täytekaasut,mitkä olivat tilanneet ja mistä olivat maksaneet. Epäluottamuksen hälventämiseksi ostajanon voitava varmistua kaasun tyypistä ja määrästä tai lasipinnoitteiden laadusta. Eristyslasivalmistajillaei ollut käytössään tuotannon laadunvalvontajärjestelmää, jolla varmuuskaasutäytteestä olisi saatu.Tutkimuksessa tarkasteltiin eristyslasia rikkomattoman lasiosien ja täytekaasutunnistuksenfysikaalisia ja kemiallisia perusteita, määritysmenetelmiä ja tarkoitukseen soveltuviamittalaitteita. Näitä olivat mm. kaasun havaitseminen ultraäänen avulla tai sen tunnistaminensähkökentällä viritetyn eli ionisoidun kaasun emittoimasta säteilystä.Projektin aloitteesta Helsingin yliopiston Fysikaalisen kemian laitoksen tutkijat (prof.Markku Räsänen, tutkijat Mika Pettersson ja Leonid Khriachtchev) jatkoivat mittatekniikankehitystyötä, mikä on johtanut mittalaitekeksinnön patentoimiseen ja patenttihakemuksiinympäri maailman. Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Helsinki UniversityLicencing Oy etsi patentille hyödyntäjää (ks. Rusanen 2001). Keksintö tehtiinvuonna 1997 ja valmistaja mittarille löytyi vuonna 2000. Keksintöön perustuvaa mittalaitettavalmistava yritys on aloittamassa tuotantoaan (http://www.sparklike.com/) HelsinginLauttasaaressa. Ensimmäiset toimitukset on tehty vuoden 2001 alussa.Koska kaasutäytön mittalaite on ainoa laatuaan maailmassa ja lasia rikkomattoman mittalaitteentarve on ilmeinen ja mittava niin valmistuksessa kuin tutkimuksessakin, ovatmittalaitteen markkinanäkymät lupaavat (ks. Rusanen 2001). Rusasen mukaan SparklikeLtd:n ensimmäinen messukäynti poiki yli 200 yhteydenottoa ja mittalaitteen valmistuksesta,tuotekehityksestä ja markkinoinnista vastaava Niklas Törnkvist arvioi potentiaalistenasiakkaiden määräksi 5.000-10.000 (Rusanen 2001).Niin kotimaassa kuin muuallakin laadunvarmistuksen ja vastaanottotarkastuksen lisäksikaasumittarilla arvellaan olevan tulevaa käyttöä rakennusvalvonnassa ja kuntokartoitustenyhteydessä kahdestakin syystä. Ensinnäkin sitä tarvitaan kunnon toteamiseksi ja tarvittavanuuden ikkunan laadunvalvontaan. Kehitteillä oleva ikkunoiden energiamerkintätulee edelleen lisäämään mittareiden tarvetta.ÄlyikkunaTutkimuksessa selvitettiin tyhjiölasin rakennevaihtoehtoja, valoa läpäisevien eristeidenkäyttömahdollisuuksia ja lämmitettäviä ikkunalaseja (Hemmilä & Heimonen 1999a,Hemmilä & Heimonen 1999b, Heimonen 1999, Heimonen 1998), joita oli jo tutkittuETRR -tutkimusohjelman ikkunahankkeessa.Lämmitettävän ikkunaratkaisun kohdalla tutkittiin erityisesti lasin lämpöenergian ja ikkunanlämpöhäviöiden kasvun välistä yhteyttä. Lasin lämmitykseen käytetään selektiivilasinsähköä johtavaa metallipinnoitetta. Älyikkunaprojektissa tutkittiin myös, kuinkapaljon tehoa lämmitettävät ikkunat kestävät ilman, että johdin tai lasi rikkoutuvat.

58Lämmönjohdinpinnoitteen valmistusmenetelmän kehittäminen Eglass Oy:lle teetti lisäksitutkimustyötä.Tyhjiölasien ja lasien väliin tulevien, valoa läpäisevien lämmöneristeiden tutkimustyössätehtiin kansainvälistä yhteistyötä jo ETRR:ssä aloitetun IEA:n Task 18 -projektinIEA) Task 18 -projektiin (Advanced glazing and associated materials for solar and buildingapplications) kanssa.Remontti-ikkunakilpailuRAKET -tutkimusten kanssa ajallisesti samaan aikaan (vrt. Kuva 7.) MOTIVA toteuttiKTM:n rahoituksella Remontti-ikkunakilpailun, jonka tarkoituksena oli löytää teknistaloudellisenoptimaalinen ikkunasaneerausratkaisu (Anon. 1998). Remonttiikkunakilpailuntarkoituksena oli todentaa energiansäätöikkunoiden käytön edullisuuttakorjausrakentamisessa. Ikkunakilpailun esitutkimus tehtiin RAKET:n rahoituksella. Tähäntyöhön osallistuivat monet RAKET -tutkimusohjelman tutkijat, joten ikkunakilpailuja RAKET saivat toisistaan synergiaetua, vaikkakaan ikkunakilpailu ei ollut RAKET -hanke.Tutkijat hankkivat lähtötietoa Remontti-ikkunakilpailuun suunnitteluvaiheen käynnistämiseksija osallistuivat kilpailun pyörittämiseen pitäen yhteyttä alan yrityksiin informoidenkilpailun säännöistä ja osallistumismahdollisuuksista.Remontti-ikkunakilpailun tutkijat ottivat yhteyttä rakennuttajiin ja esittelivät uusia tuotteitaja kilpailua messuilla. Koerakennuskohteiden hankkiminen energiansäästöikkunoilleoli ikkunakilpailun yhteydessä aluksi hankalaa. Lopulta koerakennuskohteitatuli niin runsaasti, että niitä ei kaikkia voitu sisällyttää Remontti-ikkunakilpailuun. Tavallisetasunto-osakeyhtiöt, kunnalliset rakennuttajat sekä vuokrakiinteistöjä rakennuttavatsäätiöt innostuivat subventoiduista energiansäästöikkunoista saadessaan paremmatikkunat normaaliin hintaan. Kilpailun voittajat olivat sitoutuneet remontoinnissaan tiettyynhintakattoon ja jokainen urakkatarjous tarkastettiin, ettei hinta ylity.RAKET:n perintönä energialuokitus ja tuloilmaikkunaRAKET -tutkimusohjelman merkittävimmät tulokset liittyvät energiansäästöikkunoidenenergiansäästövaikutuksen toteamiseen niin laskennallisten selvitysten kuin testaustenperusteella. Teollisuudelle käytännön hyötyä on koitunut ikkunarakenteen parantamisesta,missä muun muassa karmien kehitystyö oli merkittävässä asemassa. Kokonaan uudenkorkean teknologian tuotteen täytekaasumittarin ja sitä hyödyntävän yrityksen - SparklikeLtd:n - syntyminen RAKET -tutkimusohjelman ikkunatutkimuksen perintönä onluonnollisesti merkittävää uuden liiketoiminnan synnyttämistä.RAKET -tutkimusohjelmassa tehty tutkimus on johtanut energialuokituksen ja -merkinnän kehittämiseen yhteistyössä Motiva Oy:n kanssa. Sen perusteita on tutkittumuun muassa Tekesin ja yritysten yhteishankkeissa vuosina 1999-2000. Nyt on käynnissäEuroopan Komission SAVE -tutkimusohjelmassa eurooppalainen tutkimushanke tällaisenyhteiseurooppalaisen merkinnän aikaansaamiseksi vuosien 2001-2003 aikana.RAKET -tutkimusohjelman, REMONTTI -ikkunakilpailun ja LINKKI 2 -tutkimusohjelman perusteella on noussut esiin uutena ongelmana korvausilman saanninvaikeutuminen vanhassa kerrostalokannassa ikkunaremontin yhteydessä. Vanhassa ik-

59kunassa korvausilma oli suunniteltu otettavaksi ikkunatiivisteiden välistä huokumalla.Uudet energiansäästöikkunat ovat niin tiiviit, että ne eivät toimi enää korvausilmanantajina. Tähän ongelmaan on löydetty ratkaisuja yhdessä ikkunavalmistajien kanssamuun muassa tuloilmaikkunakehitystyö yhteydessä (Hemmilä & Kovanen 2000, Kovanen& Hemmilä 2000).Kaupallistaminen RAKET -ikkunatutkimuksessaRAKET -projektin yhteydessä ikkunoiden kehittämisen kohdalla argumentoitiin teknistenratkaisujen yhteydessä myös taloudellisten tekijöiden merkitystä (Heimonen 1998,Heimonen & al. 1999). Kaupallistaminen oli kuitenkin enemmänkin implisiittisesti esillä.Teknologia- ja laskentamenetelmävaihtoehtojen ja tuotantotalouden kehittämisen yhteydessämietittiin muun muassa:ratkaisuja, joilla asiakas löytää itselleen optimaalisen ikkunaratkaisunratkaisuja, joilla asiakas voi varmistua saamansa ikkunatuotteen laadusta, kun se ei aistinvaraisestiole mahdollistamiten valmistajan kannattaa hinnoitella taikka vaihtoehtoisesti sanoen kuinka paljonasiakkaan kannattaa maksaa elinkaaritarkastelun antaman energiansäästön perusteellakustakin tuotteestamillaiset ovat kansainväliset standardit, määräykset ja ohjeet, jotka ohjaavat ikkunamarkkinoita.Kaupallistamiseen liittyvää työtä on jatkettu käyttäjälähtöisen rakentamisen tutkimuksensuuntaan LINKKI 2 -tutkimusohjelman yhteydessä, jossa systemaattisesti kyselytutkimuksellaon selvitetty asukkaan, isännöitsijän, valmistajan ja viranomaisten käsitys ikkunakehityksestä(Hemmilä 2000, Hemmilä & al. 2000). Tällöinkin kuitenkin tuotannonkehittämisen ja tuotekehityksen edistäminen on tutkimuksen johtopäätöksissä keskeinen,eikä kaupallistamiseen tähtääviä tekijöitä ja toimia ole systemaattisesti etsitty,vaikkakaan niitä ei voi erottaa teknisestä kehitystyöstä erilleen.LINKKI 2 -tutkimusohjelman yhteydessä toteutettu asiakaskysely (Hemmilä & al. 2001)osoitti, että asukkaat ja isännöitsijät ovat valmiita panostamaan uusiin ikkunoihin ainakinjonkin verran, vaikka kyselytutkimuksessa ei korostettu millään tavoin uusien ikkunoidenmonia hyötyjä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ikkunaremontin vuoksi asuinkerrostalokiinteistönenergian kokonaiskulutus laski keskimäärin 6 % ikkunaremontin ansiostaenergiansäästöpotentiaalin ollessa 16 %.Suurilla valmistajilla on niin taloudellisia kuin henkisiä voimavaroja uusimman tiedonhankintaan omaan käyttöönsä. Ne saavuttavatkin alan markkinajohtajan aseman uutuustuotteittensaavulla ja siten ohjaavat alan kehitystä. Pienet valmistajat ovat enemmänriippuvaisia tutkimuslaitosten tutkijoiden työstä ja julkisesta tutkimusrahoituksesta.Hyödyntäessään aktiivisesti tutkimushankkeista saamaansa uutta tietoa ne pärjäävät kilpailussaja pitävät kilpailutilanteen terveenä. Julkiset tutkimushankkeet tarjoavat yrityksilleyhteistyökanavan, jollaista ei muilla tavoin ole saavutettavissa. Kansainvälinenmarkkinointi, alan kehitysnäkymät, energiataloudellisuus ja ekologia, yms. vaativat alanyritysten - vähintäänkin kotimaisten - yhteistoimintaa.

605.1.3 LämpöpumputProfessori Antero Aittomäki Tampereen Teknillisen korkeakoulun Energia- ja prosessitekniikastaon ollut mukana lämpöpumpputeknologian kehittämisessä aivan teknologianSuomeen rantautumisesta alkaen; 1970-luvulta. Hän on mm. Suomen Lämpöpumppuyhdistyksenkunniajäsen. Hän oli päävastuussa RAKET -tutkimuksenlämpöpumppuprojekteista.Lämpöpumppubuumi 1977-1984Lapuan Yleishiomo Oy oli aloittanut pientalolämpöpumppujen valmistuksen jo 1974tuomalla tanskalaisen Geoterm -tuotemerkin Suomeen ja kehittämällä tuotetta tanskalaistenkeksijöiden kanssa suomalaisiin oloihin. Jo tuolloin TTKK oli mukana lämpöpumpunkehitystyössä. Lapuan Yleishiomon toim.joht. Matti Mäkynen aloitti teollisenlämpöpumppuvalmistuksen Suomessa. Hän oli hyvä liikkeenjohtaja, joka tiesi, mitentuotetta tuli kehittää ja kuinka tuotekehitys tulee hoitaa. Siitä huolimatta Lapuan YleishiomoOy teki lämpöpumpputeknologian kehittämisen vuoksi konkurssin, joka vei mukanaanyrityksen kannattavankin toiminnan, mikä siirtyi toiselle yritykselle. Tuotekehityksenvaatima panostus ja uuden tuotteen markkinoiden hidas liikkeellelähtö vaativatveronsa pk-yrityksessä. Lämpöpumppuvalmistuksen raunioille Antero Mäkitalo, JormaSaksi ja Timo Pihlajamäki perustivat Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:n.Energiakriisin siivittämä lämpöpumpputeknologian myönteinen kehittyminen 1980 -luvun alussa aiheutti isot odotukset lämpöpumppujen käytölle ja alalle syntyi useitavalmistajia. Kaikkien alalle syntyneiden valmistajien tiedot ja taidot eivät riittäneet toimivienlaitteistojen suunnitteluun, valmistukseen ja asennukseen, mikä oli omiaan heikentämäänmyös asiallisin perustein alalla toimineiden yritysten liiketoimintaa.Geoterm -tuotteen pohjalta syntyneen suomalaisen lämpöpumpputuotteen jälkeen tarvittiinedelleen merkittävää tuotekehitystä, joten pientalolämpöpumpputuote uusittiin. Yrityksentoiminnan jatkuessa tuotantoa kehitettiin ja lämpöpumpusta tuli sarjatuotantotuote.Pientalolämpöpumppujen valmistusmäärät olivat kuitenkin vaatimattomat. SuomenLämpöpumpputekniikka Oy valmisti myös räätälöityjä, pientalopumppuja isompialämpöpumppuja. Ne menivät muun muassa erilaisiin laitostyyppisiin rakennuksiin, kutenvanhainkoteihin, oppilaitoksiin, ja myös motelleihin, yms.RAKET -tutkimusohjelman projekteja edelsi LVIS-2000 tutkimusohjelman projekti"Lämpöpumppu matalaenergiatalossa" vuosina 1990-1992 (Aittomäki & Viita 1992).Vaikkakin tuontiteknologiaa oli sovellettu alalla toimivan yrityksen ja tutkijoiden toimestasuomalaisiin oloihin (vrt. Geoterm -tuotemerkki), teknologiaan liittyvä laskentasekä tuotekomponentit tarvitsivat vielä kehittämistä.RAKET ja lämpöpumppujen toinen tuleminenEnsimmäiset RAKET -tutkimusprojektit olivat vuosina 1992-1995 toteutetut "Pientalolämpöpumpunkehittäminen" ja "Pientalolämpöpumpun prototyyppien suunnittelu",joista muodostui lämpöpumpputeknologian toisen tulemisen alkuun paneva voima (Aittomäki& al. 1994, Aittomäki & al. 1995). Tutkimuksessa kehitettiin ja rakennettiin yhdessäEnersys Oy:n kanssa uusi lämpöpumppumalli, joka asennettiin kahteen koekohteeseen.Toisen prototyypin pohjalta lapualainen Suomen Lämpöpumpputekniikka Oylähti kehittämään oman Tekesin rahoittaman tuotekehitysprojektinsa turvin Lämpöässä

612000 -tuotettaan edelleen. Toisen pohjalta rovaniemeläinen Ekowell Oy (nyk. ThermosystemsOy) kehitti oman tuotteensa. TTKK osallistui myös näihin tuotekehitysprojekteihin.Koska osoittautui jatkuvasti olevan tarvetta selvittää laajemminkin markkinoilla olevienlämpöpumppulaitteiden toimintaa todellisissa käyttöolosuhteissa riittävän pitkän ajan,RAKET -tutkimusohjelmassa toteutettiin vielä seurantaprojekti vuosina 1997-1998"Pientalolämpöpumppujen toiminta käyttökohteissa", jossa testattiin muitakin kuin prototyyppienkehittämiseen osallistuneita tuotteita (Aittomäki & al. 1999). Haluttiin saadatarpeeksi luotettava kuva järjestelmien toiminnasta ja saavutettavissa olevasta energiansäästöstä. VTT:n tehtävänä oli tässä tutkimuksessa prototyyppien mittaaminen eri komponenttivaihtoehdoillaerilaisissa käyttötilanteissa, jotka saatiin aikaan mittauksiin tarkoitetussaemulaattorissa. Tutkimuksen tulokset saatettiin kaikkien projektiin osallistuneidenkäyttöön. Tutkimusta tarvittiin lämpöpumpputeknologian vikadiagnostiikan kehittämiseenja sitä kautta laitteiden parantamiseen.Kaupallistaminen RAKET -lämpöpumppututkimuksessaKäyttäjän ja sen kautta markkinoitavuuden kannalta on oleellista, että lämpöpumput todettiintutkimuksessa merkittävästi energiaa säästäviksi (Aittomäki et. al. 1999, s. 13.).Työn alla olivat tehokkaan energiataloudellisen lämpöpumpun kytkentä lämpimän käyttövedenja lämmitysverkoston vedenvaraajiin testaamalla ja yhdistämällä lämpöpumpunosat (lämpöpumpun kompressori, tulistuksen jäähdytin lämpimän käyttöveden valmistukseen,lauhdutin lämmitysveden lämmittämiseen, kaksiosainen varaaja, lämpimänkäyttöveden verkosto, lämmönjakoverkosto) entistä paremmin toimivaksi kokonaisuudeksi.Vaikka tekninen tuotekehitys paneutui teknisten ongelmien ratkaisemiseen, oli kehitystyössäkäyttäjänkin näkökulma oleellinen, koska mm. käyttöveden valmistuskapasiteetissaoli aiemmissa lämpöpumpuissa ongelmia. Käyttäjän tarpeet olivat mielessä, koskaniin tutkijoilla kuin valmistajillakin oli jo miltei kahdenkymmenen vuoden kokemuslämpöpumpputeknologian kehittämisestä, valmistuksesta ja markkinoinnista sekä vaihteleviakokemuksia markkinoiden kehittymisestä.Tuotekehittelijä ja yrittäjä on lämpöpumppujen kehittämisessä tietynlaisessa noidankehässä.Odotettiin, että lisääntyneeseen kysyntää vastataan hyvällä tuotteella, koskamarkkinoiden ja oman markkinaosuuden lisääminen edellyttää kilpailukykyistä tuotetta.Toisaalta tuotteen kehittämiseen tarvitaan varmuus markkinoista.Lämpöpumpputeknologian soveltamisessa energian hinnalla ja yhteiskunnallisilla toimilla,kuten harjoitetulla energiapolitiikalla ja lainsäädännöllä ja ohjeistuksella on merkittäväosuus.1990 -luvun alussa lämpöpumppujen myynti romahti, kun energian hinta tasaantui jareaalihinta putosi, eikä lämpöpumppuinvestoinnista koitunut yhtä merkittävää taloudellistaetua kuin nykyisillä tai jo 1996 jälkeisillä energianhinnoilla. Vuosisadan vaihteeseentultaessa pientalolämpöpumppujen menekki on lähtenyt voimakkaaseen nousuun(Anon. 2001b). SULPU on tutkinut lämpöpumppumarkkinoita sekä samalla selvittänyt,mikä on lämpöpumppujen tämänhetkinen tila mm. vikaantumisen suhteen (Anon.2001b, Kuva 8.).

621990 -luvun alkupuoliskolla saneerauskohteiden osuus markkinoista oli uudisrakentamistamerkittävämpi. Nyt 2000 -luvulla uudisrakentaminen on lämpöpumppujen menekinkannalta saneerausta merkittävämpi, vaikka uusittavien lämpöpumppujen kauppa onkäynnistynyt. 1980 -luvulla käyttöönotettuja lämpöpumppuja arvellaan olevan käytössänoin 10.000 kpl. Monet niistä joudutaan jo vaihtamaan uusiin.19 7019 74Lapuan Yleishiomo OyGeoterm -tuotemerkki SuomeenTanskastaLämpöpumppubuumi1977-198419 7719 7819 8219 8319 84SuomenLämpöpumpputekniikka Oy19 86Ekowel Oy(nyk. Thermosystems Oy)Myyntivolyymikpl vuodessa2002000LVIS 2000 -tutkimusohjelma1990-1992Lämpöpumppu matalaenergiapientalossaRAKET -tutkimusohjelma(Tekes) 1993 - 1998I PientalolämpöpumpunkehittäminenIIPientalolämpöpumpunprototyypin suunnitteluIIIPientalolämpöpumpuntoiminta käyttökohteissaSuomen LämpöpumppuyhdistysSULPU ry19 9019 9219 9319 9419 9519 9619 9819 9920 0020 01I• Enersys Ky• IVOII• IVO, Ekowell Oy,• Suomen LämpöpumpputekniikkaOy• Danforss Oy• IP-Productor Oy• Loval Oy• Suomen Grandforss Oy• Urho Tuominen OyIII• Ahlsell Oy• Aguael Oy• Kesko• LP-Pumppu Oy• Pemco Oy• SuomenLämpöpumpputekniikka OyPirkanmaan ympäristöpalkintoKuva 8. Lämpöpumpputeknologian Kehityksen Virstanpylväät 1970-2000.RAKET -tutkimusohjelmassa kehitellyt lämpöpumput on suunnattu pientalomarkkinoille.Niiden kohdalla lämpöpumppuhankintapäätöksen tekevät yksityiset pientalorakentajateli periaatteessa yksityiset kuluttajat.Valmistajien tai paremminkin lämpöpumppuja toimittavien ja SULPU:nkin tavoitteisiinon kuulunut lämpöpumppukokonaistoimitusten kehittäminen. Eräs toimittaja kuitenkin

63epäonnistui tällaisen asiakkaan kannalta helpontuntuisen konseptin lanseerauksessa.Pientaloja rakennuttavat näyttävät haluavan vaikuttaa taloihin tuleviin ratkaisuihin, eivätkäole siis esimerkiksi olleet innokkaita ostamaan valmiita paketteja, joissa on lämpöpumppulaitteistonlisäksi mukana maalämmön keräysputkiston asennus tai kaivonporaus,ellei tarjolla ole tarpeeksi erilaisia vaihtoehtoja. Itse lämpöpumpputoimitus halutaankyllä ostaa pakettina. Sen sijaan koko LVI-järjestelmää ehkei, koska talon hankkijahaluaa mahdollisesti vaikuttaa esim. lämmönjakojärjestelmään. Tosin lattialämmitys ontullut vallitsevaksi vesijärjestelmäksi, mikä edistää kokonaistoimitusta. Syitä tähän lieneesyytä tutkia laajemmin ja tarkemmin.Ruotsissa on lainsäätäjä toiminut lämpöpumppujen puolesta, kun siellä määräyksinedellytetään, että jokaisessa sähkölämmitteisessä talossa tulee olla mahdollista muuttaalämmitys toimivaksi muullakin kuin suoralla sähköllä. Tällaisiksi on asennettu lämpöpumppuja,joiden markkinoiden kasvu on ollut tasaista 1980 -luvulta lähtien ja tuotteetkehittyneet vastaavasti. Ruotsissa ilmalämpöpumppu on yleisempi kuin Suomessa, missämaalämpöpumppu on ollut ehdoton suosikki oman kodin rakentajien keskuudessa.Suomessa noudatetaan perinteistä kansainvälistä käytäntöä, jossa taloon asennetaan yhdenenergiamuodon mukainen lämmitysjärjestelmä. Tälle tietystä energiamuodosta yksinäänkiinnipitämisen käytännölle ei liene mitään rationaalista perustetta. Tässä asetelmassalämpöpumput ovat ikään kuin vastakkain muiden energiamuotojen kanssa ja taistelevatniiden kanssa markkinaosuudesta. Vastakkainasettelun sijasta asennoituminenvoi olla täydentämiseen keskittynyttä. Nyt kukin energiamuoto pyrkii minimoimaanoman järjestelmän investointikustannukset ja edistämään käytön aikaisen energiankulutuksenvähentämistä samaan aikaan, kun yrityksen tavoitteet ovat saman energiamuodonmarkkinoiden edistämisessä. Eri energiamuotojen yhdistelmillä vältetään tällainen tilanneja ennen muuta mahdollisuudet investoinneiltaan edullisiin tuotekehitysratkaisuihinparanevat ja kunkin energian käyttöperiodit voidaan valita käytettävän energian kulloisenkinhinnan edullisuuden mukaan.Ruotsissa asennoituminen energia-asioihin on toisenlaista. Siellä energiayhtiötkin yhdessäviranomaisten ja valmistajien kanssa edistävät rahoituksella energian säästöä valitsemattakapeakatseisesti tutkimuksen sisältöä.5.1.4 FaasimuutosvaraajaTeknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratoriossa työskentelevä tutkija Piia Lambergosallistui RAKET -tutkimusohjelman lämmönvarastointia käsitteleviin tutkimuksiin,jotka johtivat faasimuutosvaraajatutkimukseen, josta hän valmistelee parhaillaanväitöskirjaa.RAKET johdatti maanalaisista vesivarastoista faasimuutostutkimukseenTKK:n LVI-laboratorio oli mukana RAKET -tutkimusohjelmassa vuosina 1996-1998.Faasimuutosvaraajatutkimukseen johtava työ alkoi vuonna 1997 erilaisten energian varastointitekniikoidenja maanalaiset varastojen, kuten maaperävarastojen, luonnonvesikalliovarastojen,maanalaisten tankkivarastojen ja maanpäällisten vesivaraajien tutkimuksella(Paalanen & Sirén 1997, Cronvall 1997, Lamberg & al. 1997, Lamberg &Sirén 1997.) tutkimuksella. Työssä selvitettiin energian varastoinnin yhdistämistä talo-

64tekniikkaan. Toimiiko energianvarastointi ja millä tavalla suomalaisissa olosuhteissa jasaadaanko siitä hyötyä täkäläisissä oloissa.Ruotsissa maanalaisten varastojen rakentaminen on Suomea yleisempää, vaikka molemmissamaissa on hyvin samantapainen maaperä ja siten samanlaiset tekniset mahdollisuudet.Ruotsissa yleinen poliittinen ilmapiiri suosii energiavarastointiteknologian tutkimusta,jota on mm. Luleå:ssa, missä on maanalaisen varastoinnin huippuasiantuntijoita.Maanalaiseen energian varastointiin tarvittavaa tekniikkaa on olemassa ja johtaviamaita alalla on Hollanti.Suomessa kalliovarastointia on kokeiltu Keravan aurinkokyläkokeilun yhteydessä jamm. ABB:llä on ollut kiinnostusta tekniikan kehittämiseen. Suomessa kukaan ei vieasiaa eteenpäin, kun kukaan ei vaadi. Suomessa lainsäädäntö kieltää pohjavesivarannonkäyttämisen mihinkään muuhun kuin käyttöveden ottoon, joten pohjaveden käyttö energiavarastonaja sen lämpötilan nostaminen 40-50 C-asteeseen ja jäädyttäminen ei olemahdollista avoimessa kierrossa. Lämmitys saattaa vaikuttaa veden laatuun. Kallioonvoidaan luonnollisesti rakentaa muunkin tyyppisiä varastoja, joissa on suljettu kierto taiesimerkiksi allas tai tankki lämpövarastolle.Vuoden 1997 tutkimuksessa tuotiin kansainvälistä tietoa Suomeen maanalaisista energiavarastoistaja tehtiin tilannekatsaus teknologian sen hetkisestä tasosta maailmalla.Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratorion lisäksi tutkimuksessa oli mukana kalliotekniikanosasto, joka tutki aihetta maaperän ja kalliotekniikan kannalta.Tutkimuksissa (Paalanen & Sirén 1997, Cronvall 1997, Lamberg & al. 1997, Lamberg& Sirén 1997) selvitettiin kuinka erityyppisten rakennusten (Lamberg & al. 1997, Liite5.1, s. 10) - asuinpientalon, kerrostalon, toimiston ja teollisuuskiinteistön - talotekniikkavoidaan yhdistää energiavarastointiin. Työssä tutkittiin erilaisia varastotyyppejä ja siinäkäytettiin hyväksi numeerista laskentaa.Neljännessä "Termisen energian varastoinnin hyväksikäyttömahdollisuudet rakennustenlämmityksessä ja jäähdytyksessä" -tutkimuksen osassa 4. (Lamberg & al. 1997) oli mukanalämpöpumppu- ja kylmäkoneteknologiaa sekä jätelämmön hyödyntämistä yhteiskunnalliseltakannalta. Etsittiin ratkaisuja siihen, miten tietyssä prosessissa syntyväälämpöä voidaan edullisella tavalla käyttää toisaalla, missä on energiavajetta, kuten esimerkiksinaapurustossa siten, että puunjalostustehtaan tuottamalla lämmöllä lämmitetäänläheinen asuinalue tai paahtimo yms. Tähän tutkimukseen tuli mukaan muidenkinmateriaalien kuin veden faasimuunnoksen hyödyntämistä energian varastoinnissa. Tutkimuksenloppuraportissa kerrottiin lyhyen kappaleen verran faasimuutosvaraajista.Mielenkiinto sellaisten materiaalien kuin parafiinin ja suolahydraattien faasimuunnoksenkäyttämiseen energianvarastoinnissa virisi.Merkittävintä energian varastoinnin osalta RAKET -tutkimuksissa oli se, että sen perusteellasyntyi mielenkiinto jatkaa eteenpäin energianvarastointitutkimusta. RAKET -tutkimusohjelman jälkeisen tutkimuksen ideat ovat tulleet muualta kuin RAKET:sta.RAKET antoi lähtökohdan nykyiselle tutkimukselle.Faasimuutosvaraajatutkimus

65Tämän alueen tutkimus on vilkasta Ruotsissa, Saksassa, Japanissa, Ranskassa, Englannissaja Yhdysvalloissa. Nasa on käyttänyt 30-vuotta sitten jo PCM-materiaaleja lämpötilojentasaamiseen kuten wc-säiliöiden suojaamiseen. Etsitään varastointiin soveltuviaaineita ja niihin tarvittavia lisäaineita. Selvitetään aineiden lämmönvarastointikykyä sekäkestävyyttä toistuvien syklien rasituksessa ja pyritään riittävän kestävään aineeseen,jotta syklien määrä saadaan taloudelliselle tasolle sovelluksen mukaan.RAKET:n jälkeen syntyi kaksivuotinen Tekes-hanke rakennusmateriaalien soveltuvuudestalyhytaikaiseen lämmönvarastointiin (Lamberg & Sirén 1998, Lamberg & al.2000), jossa oli mukana 11 yritystä. Ideana oli tarkastella, millä tavalla faasimuutosmateriaalitesimerkiksi suolahydraatit voidaan sekoittaa betonin joukkoon siten, että uuteenvaippamateriaaliin sitoutunutta energiaa voidaan käyttää huonetilojen jäähdytyksessä.Päivällä huonetilassa olevaa ylimääräistä lämpöä varastoidaan PCM-materiaaleihin, jolloinhuoneilman lämpötila laskee. Yöllä seiniin varastoitunut lämpö puretaan pois. Pyrkimyksenäoli vuorokauden mittainen lataus- purkaus sykli, mutta huomattiin, että syklimuodostui pidemmäksi, lähes viikon mittaiseksi. Aineita etsitään alan johtavissa laboratorioissaeri maissa ja suomalaisessa tutkimuksessa painopiste on ollut teknisten ja taloudellistenreunaehtojen kehittämisessä materiaalien käytölle paikallisissa oloissa.Työssä tehty ns. feasibility study perustui laskennallisiin selvityksiin ja pieniin kokeiluihineikä täysmittakaavaisiin demonstraatioihin (Lamberg & al. 2000, Tiivistelmä). Betonillaei saatu rohkaisevia tuloksia. Betoni on luonnostaan jo niin hyvin lämpöä varastoiva,että sen varastointikykyä on vaikea enää nostaa. Monet aineet osoittautuivat liianhitaiksi ja siten varastointiominaisuuden noston kustannuksiin nähden kalliiksi rakenteiksi,lisätessään lämmönluovutuskykyään vain 2-3:n asteen verran jaksossa. Kevytsoratuotteidenlämpökapasiteettia voidaan parantaa lisäaineilla. Eteläisissä maissa tilanneon toinen ja siellä päästään suurempiin lämpötilan vaihteluihin näillä uusilla sekoitemateriaaleilla.Tämän tutkimuksen perusteella sekoiterakennusmateriaalien käyttö faasimuutosmuutosvaraajinaon suljettu pois tutkimuksesta. Faasimuutosominaisuuksia voi integroida rakennusmateriaaleihin,mutta se ei ole taloudellisesti eikä teknisesti järkevää.Tutkijan uraTekes-hanketta on seurannut osallistuminen faasimuutosvaraajatutkimukseen neljävuotisessatutkijakoulussa (1998-2001) ja tavoitteena on alan väitös. Sen aikana olen voinutkeskittyä tutkimaan aiheesta sitä, mikä kiinnostaa minua eniten. Tämän alan tutkimusSuomessa on vähäistä ja kiinnostuneita tahoja harvassa. Oman aktiivisen työni lisäksituntuu että, vain yritysasiamiehet ottavat yhteyttä ja VTT:llä on tiettävästi ollut aiheeseenkiinnostusta.Henkilökohtaisen kouluttautumisen vuoksi osallistuin Venture Cup 2000-2001 -liiketoimintasuunnitelmakilpailuun faasimuutosvaraajatekniikalla. Suomessa ensimmäistäkertaa järjestettyyn kolmivaiheiseen kilpailuun kuuluu koulutusjakso, jonka aikanaosallistujat luovat uuden idean pohjalta kuvitteellisen yrityksen ja sen liiketoimintastrategian(www.venturecup.org.). Toisessa vaiheessa valitaan koulutusjakson aikanaluodun kirjallisen aineiston pohjalta kymmenen parasta ideaa loppukilpailuun. Loppukilpailussaidea esitellään todellisille rahoittajille ja erillinen raati palkitsee parhaimmatja parhaiten esitellyt ideat.

66Liiketoimintasuunnitelma tehtiin työnimellä ”PCMcool”. Suunnitelman mukaan yrityssuunnittelee, markkinoi ja myy passiivista PCM -jäähdytysjärjestelmää toimisto- ja palvelurakennuksiin.Se sijoittui kymmenen parhaan joukkoon toisessa vaiheessa eli palkittiinkilpailun toisessa vaiheessa.RAKET-tutkimusohjelmaTekes1995 - 1998Termisen energianvarastoinnin hyväksikäyttömahdollisuudet rakennustenlämmityksessä jajäädytyksessä19 9519 9619 9719 9819 9920 0020 01• Ins.tmsto Olof Granlund Oy• ABB• Halton Oy• Lipa-Betoni Oy• Rakennusteollisuus ryTEKES -hanke 1998-1999Rakennusmateriaalien soveltuvuuslyhytaikaiseen lämmönvarastointiinOsa 1. FaasimuunnosmateriaalitrakentamisessaOsa 3. Faasimuunnosrakenteidenkäytön tekniset ja taloudellisetreunaehdotTKK tutkijakoulu 2000-2001Väitöskirjatyö faasimuutosmateriaaleistarakennusalalla20 02KUVA 9. FAASIMUUTOSVARAAJATUTKIMUKSEN KEHITTYMINEN RAKETINTARJOAMASTA ALKUSYSÄYKSESTÄ KAUPALLISTEN SOVELLUTUSMAHDOLLI-SUUKSIEN ETSINTÄÄNLiiketoiminta kiinnostaa jo luonteenikin vuoksi, sillä en koe olevani perinteisen tutkijatyypinluontoinen, vaan olen etenkin kansainvälisen tutkimusyhteistyön yhteydessä oppinutja tottunut keskustelemaan vilkkaasti työstäni erilaisten ihmisten kanssa. Olen ollut2-3 vuotta mukana IEA faasimuutosmateriaaleja ja niiden hyödyntämistä käsittelevänAnnex 10 työryhmän työssä, missä olen huomannut haluavani ottaa kantaan alankehitykseen ja olevani myös halukas esiintymään, vaikka se aluksi onkin vaikeaa.Kilpailussa kyse oli passiivisesta faasimuutokseen perustuvasta jäähdytysjärjestelmästätoimistorakennusten jäähdytykseen, johon nykyinen tutkimus on keskittynyt.Ongelmista kaupallisiin ratkaisuihin

67Ongelmallista erillisessä energiavarastoinnissa on lämmön hidas siirtyminen ilman välitykselläja aineiden hitaus lämmön sitomisessa ja luovutuksessa. Ongelmia on kyettyratkaisemaan jossain määrin ja tutkimus menee siihen suuntaan. Alalla on aivan äskettäintehty uusi keksintö näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Aineiden kestävyyttä on vielätutkittava. Yhdestä syklistä tulee päästä kymmeneen mieluiten 2000 sykliin tai oikeastaankesto pitää pystyä ilmaisemaan vuosina.Kun aineet on kehittyneet ja ongelmista päästää hiljalleen eroon, tutkimus menee eteenpäinja syntyy uusi järjestelmiä ja sovellutuksia. Rakennusalalle on varsinaisesti hyvinvähän sovelluksia. Esimerkiksi terveydenhoitotuotteissa aineen faasimuutosominaisuuttaon käytetty enemmän, koska siellä on monenlaista tarvetta nopeaan lämpötilan vaihdokseen.Sen avulla pidetään muun muassa jäsen lämpimänä tai kylmänä.Yhdysvalloissa faasimuutos on käytössä niinkin yllättävänä sovelluksena kuin kotiinkuljetettavien pizzojen lautasena. Sikäläisen lain mukaan pizza on toimitettava tietynlämpöisenä perille. Jotta pizza ei jäädy kuljetusmatkalla se kuljetetaan faasimuutoslautasella,millä se säilyy kuumana. Äärimmäisiin olosuhteisiin - kylmiin tai kuumiin - kehitetyssävaatetuksessa faasimuutosmateriaaleilla on paljon käyttöä. Ne joko säilyttävätkantajansa lämpimänä tai imevät liikaa kuumuutta. Palomiesten turvavaatteet ja (kilpaajajien)kypärät ovat eräs alan kaupallisista sovelluksista.Rakennusala näyttää vanhoilliselta ja uusien ideoiden läpivieminen vie aikaa. Alalla vallitseevarautunut ilmapiiri ja siellä tarkkaillaan "astuuko kukaan kenenkään varpaille".Se on vaikea toimiala uuden idean ja tuotteen esittelemiseen. Rakentaminen on Suomessanopeatempoista ja tärkeintä on, mitä se maksaa ja kuka saa hankkeen nopeiten tehtyä.Ei ole aikaa eikä rahaa kehittämiseen. Rakentaminen on niin kilpailtu ala, että kehittämiseenei ole resursseja. Yleinen ilmapiiri jarruttaa kehitystä, kun kaikilla on vain kiiretehdä rahaa. Tuotteen myyminen on vaikeaa, koska luotetaan enemmän perinteiseentekniikkaan.Erityisesti talotekniikassa ongelmaksi on alkanut lisäksi muodostumaan asennushenkilökunnanpuute. Isot ikäluokat jäävät eläkkeelle ja suomalainen koulutusyhteiskuntasyytää korkeasti koulutettua väkeä alan johtotehtäviin. Putkimiehen ura ei ole trendikäseikä arvostettu nuorien keskuudessa eikä yhteiskunnallisestikaan. Kenttätyövoimaankouluttautumiselle ei jää mahdollisuuksia, kun opiskelijamäärät pienenevät alemmanasteen koulutuksessa ja koulutus sen myötä kuihtuu. Työvoimapulasta muodostunee ongelmateollisuudelle ja yrittäjyydelle. Jo nyt lvi-puolen ihmisistä on huutava pula ja alankorkeakouluopiskelijoitakaan ei ole runsaasti.Kansainvälisesti alan ilmapiiri todella hyvä ja tiedonvaihto avointa ja vilkasta. Jos jokinidea halutaan viedä käytäntöön saakka, silloin pidetään vain yksityiskohdat omana tietona.Teknologian myyminen on liikaa insinööripainotteista. Venture Cup:ssa opin että, kuntehtävänä on myydä tuote 6-7 minuutissa, puhuin tuotteesta kaksi minuuttia, kun sitäolisi tarvinnut kuvata vain 20 sekuntia ja käyttää aika markkinointiin eli asiakkaan hyötyynjne. Tutkimusta ei tarvitse myydä konferensseissa, mikä opettaa ja totuttaa tutkijatvääriin esittelytaitoihin. Tarvitaan koulutusta siihen, että kyetään esittämään asiat markkinoinninnäkökulmasta, ettei juututa teknisiin yksityiskohtiin. Wenture Cup -kokemusosoitti, mitä markkinat todella odottavat tutkijalta.

68Kaupallisen alan ihmiset eivät odota uuden tuotteen olevan niin valmiin kuin insinöörit.Sen sijaan kaikkien kannalta on hyvä, että markkinat on riittävän hyvin tutkittu mahdollisimmanaikaisessa vaiheessa, jotta voidaan vakuuttaa asiakkaat ja samalla luodaan tervettävarovaisuutta, mikä on uuden tuotteen kohdalla paikallaan.Tutkijan ei kannata luottaa vain omiin voimiinsa ja ammattitaitoonsa uuden tuotteenkaupallistamisessa, vaan täytyy löytää sellainen kumppani, joka ymmärtää markkinoistaja kaupallistamisesta. Tutkija ei voi tehdä itse kaikkea yksinkertaisesti ajan puutteenvuoksi ja omalla kohdallani siksikään, että en halua keskittyä ja pyörittää tuotteen markkinointia.Täytyy löytää työryhmä, jossa jokainen on terveellä tavalla kiinnostunut japystyy tekemään oman osuutensa.5.1.5 IlmanvaihtolämmitysErikoistutkija Juhani Laine on toiminut RAKET -tutkimusohjelmassa eritoten matalaenergiatalojenkehitystyössä, saavuttaen merkittäviä teknisiä voittoja rakennusten energiakulutuksenpienentämisessä murto-osaan lähtötilanteesta. Matalaenergiateknologiaon saavuttamassa nyt kaupallistamisessaankin merkittäviä tuloksia. Yhdessä tutkijaMikko Saaren kanssa Laine on kehittänyt myös ilmanvaihtolämmitystä, jonka tarpeellisuuttahe molemmat ovat pitäneet hyvin merkittävinä talotekniikan kehittämisessä.Ilmalämmityksestä ilmanvaihtolämmitykseenEnergiakriisin jälkeen 1970- ja 1980- lukujen vaihteessa ilmalämmityksen yleistyminenpysähtyi toimineen laitetekniikan vuoksi ja lähti alamäkeen. Silloin tarvittiin kehityshanke,jolla oikeutetusti arvosteltu tekniikka haluttiin saadaan pysymään mukana taloteknisessäkehityksessä.Perinteisen ilmalämmityksen ja nykyisen ilmanvaihtolämmityksen suurin eri on siinä,että ilmanvaihtolämmityksessä ilmanvaihtokoneet riittävät siirtämään talon tarvitsemanlämmitystehon eikä tarvita kiertoilmaa lämmittämiseen. Perinteisen ilmalämmityskoneenkiertoilmakone ja ilmanvaihtokone voitaisiin korvata pelkällä ilmanvaihtokoneella.Mukaan saatiin huonekohtainen lämpötilansäätö, kun perinteisesti kiertoilmallatoimittaessa asunnon lämpötilaa säädettiin keskitetysti. Säätötekninen kehitystyö kohdistuiyksinkertaisten huonekohtaisten lämmittimien kehittämiseen.Uudistusta haluttiin korostaa myös muutamalla ilmalämmityksestä käytetty termi ilmanvaihtolämmitykseksi.Heti ensimmäisen tutkimusraportin (Laine 1985a,b) ilmestymisen jälkeen syntyivätvalmistajien nykyisinkin käyttämät lämmöntalteenotolla varustetut ilmanvaihtokonetyypit.Kun ilmanvaihdon lämmöntalteenottokoneille laadittiin tyyppihyväksyntä ohjeetniiden laatu parani huomattavasti siitä, mitä se oli ollut heti energiakriisin jälkeen.Aluksi ilmanvaihtolämityksen toteutuksessa käytettiin näitä ilmanvaihtokonetyyppejä,mutta vielä ei ollut mukana huonekohtaisia päätelämmittimiäEBES RAKET:n edeltäjä

69"Rakennusten lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiin integroidut energiataloudelliset rakennejärjestelmät"EBES -tutkimuksessa alettiin kehittää koko taloa käsittävää järjestelmää,jossa otetaan huomioon yhtä aikaa sekä rakenne- että ilmanvaihtojärjestelmät japyritään niiden hallittuun yhteistoimintaan (Korhonen & al. 1988. Laine & Saari 1993b).Alettiin kehittää ilmanvaihtolämmitystä, joka yhdistyi varaavaan runkolämmitykseen.Koetalo valmistui Vuosaareen 1992 (Kaitamaa & al. 1993), kun tutkimusta oli tehty jokahden tutkimusohjelman aikana.Kehitys tutkimusideasta toteutukseen on pitkä. Ilmanvaihtolämmityksen kehitys ideastamuutamien erilaisten ratkaisujen - kylläkin hyvin toimivien - kaupalliselle tuotteistusasteelleon ottanut noin 15 vuotta. Markkinat ovat vasta avaustumassa matalaenergiarakentamisenyleistymisen myötä.Yhdessä koerakennuksessa voidaan ylipäätään kokeilla vain osia ideasta ja kokonaisjärjestelmänkehittämisen kaltaisessa tutkimuksessa erityisesti. Rakennuksen kokonaisjärjestelmäntoimivuuden kehittäminen on keskeinen rakennustuotteen luomisen edellytysja energiansäästöteknologian ratkaisu. Kokonaisvaltaisen ratkaisun kehittämisen ongelmanaon sekin, että kun ratkaisuja integroidaan ei yrityksissä nähdä yhden kokonaispaketinetua, vaan yritetään pikemminkin pienellä osarahoituksella saada vain oman tuotteenkehitystä mahdollisimman pitkälle.Pelkän ilmanvaihtolämmityksen tutkimuksessa on edelleenkin potentiaalia. Yksivalmistaja edelleen kehittää ilmanvaihtolämmitystä. "Muna kana" -ongelma on tuttututkimuksessa. Ilman markkinoita voi kehittää tuotetta vain tiettyyn pisteeseen asti. Josmarkkina ei lähde kehittymään, tuotekehitys alkaa maksaa liikaa.Esimerkiksi Saksassa on jo 1980-luvun lopulla erilaiselle matalaenergiatalokonsepteilleasetettu kymmenen vuoden päähän määrällinen energiansäästötavoite. Määräyksiämuuttamalla aina viiden vuoden välein saadaan energiankulutuksesta noin 30 % pois.Kellään ei ole mahdollisuuksia tulla markkinoille DIN-standardien kanssa yhteensopimattomallatuotteella. Alan tuotekehitys on edennyt ripeästi 90-luvulla riittävän ajoissamääritellyn selkeän tavoitteen mukaisesti. Pitkän ajan trendi tähtää kymmenes osaan1990-luvun alun energiankulutusarvosta. Koko ala pyrkii sitä kohti.Samaan aikaan Suomessa ei ole tapahtunut minkäänlaista kehitystä energiansäästön suhteen,vaan on rakennettu kuten ennen. Joihinkin ideoihin tartutaan ja ne kopioidaan sellaisenaan.Esimerkiksi voi ottaa kaksoislasiseinän. Sitä on tutkittu vähän kaikkiaankinmaailmalla ja suomalaisissa olosuhteissa. Luotetaan siihen, että kun rakenne on suosittuYhdysvalloissa ja Euroopassa sitä voi ja kannattaa rakentaa Suomessakin. Teknistenominaisuuksien epävarmuuden lisäksi tuotekehityksen puuttuessa törmätään yllätyksiin.Kaksoislasiseinän kohdalla sellaiseksi on osoittautunut puhdistus. Siihen ei ole varauduttuminkäänlaisin ratkaisuin, alalta puuttuu toimijat ja kilpailu, joten kertapesu jomaksaa paljon ja puhdistustarve toistuu säännöllisesti nopein välein.Energiataloutta pidetään pelkästään negatiivisena eli monesti yrityksen myyntiä vähentävänä.Pitäisi osata ymmärtää, että energiansäästö on keino pysyä markkinoilla.Tuotekehittäjällä ei useinkaan ole tietoa ja näkemystä tulevaisuudesta. Aina uuden tutkimuksenaluksi katsotaan vain menneeseen. Koerakentamista leimaa tämän hetken ra-

70kennustavan mukainen rakentaminen ei tulevaisuuden ratkaisujen kehittäminen ja soveltaminen.Tilanne on ollut uusien ideoiden tutkimuksen kannalta seisahduksissa jo kymmenenvuotta. Näyttää siltä, että tarvitaan energiansäästömääräyksiä. Vain pakolla voidaanpäästä eteenpäin.Energian hinnanvaihtelut on epävarmuustekijä energiansäästöteknologian kehittämisessä,joka saattaa merkittävästikin vaikuttaa erityisesti yhden komponentin energiatehokkuuteen.Siten energiansäästöteknologian kehittäminen on poliittinen kysymys. Ilmastopolitiikkaasettaa tuotekehityksen uudenlaisten kysymysten eteen.Toimisto- ja asuinrakennusten tuotekehitys (TAT) otti mukaan koko rakennuksen kehittämisenEBES tutkimusten jälkeen TAT -tutkimusohjelmassa luotiin alku rakennuksen kokonaisjärjestelmänkehittämiselle (Sarja & al. 1989a,b). TAT kehitti sekä toimisto- ettäasuinrakennuksien rakennekokonaisuutta. Jo TAT -tutkimuksissa toimistorakennukseenetsittiin energiansäästöratkaisuja teollisen valmisosarakentamisen keinoin. Myöhemminsitä on kutsuttu METOP:n -nimellä.METOPEnergiataloudellista valmisosarakentamisella toteutettua matalaenergiatoimistotalonprototyyppiä on kutsuttu nimellä METOPEBES- projekteissa ei parannettu vaippaa, vaan sitä käytettiin energiavarastona. Matalaenergiatalonkehittämisen lähtölaukaisu kuului METOP projektin alussa, kun RAKET -tutkimusohjelma alkoi. Tavoitteena oli käytännössä todentaa, että toimistorakennuksissaon mahdollista saavuttaa hyvä, yksilöllinen säädettävä sisäilmasto käyttöenergiaa ja rakentamiskustannuksiasäästävästi ja ettei lämpiminä vuodenaikoinakaan tarvita CFCaineitakäyttäviä eikä muitakaan jäähdytyskoneita (Laine & Saari 1994).METOP ilmanvaihtolämmitys ja -jäähdytys projekti saatiin käyntiin 1990-luvun alussajuuri ennen rakennusalan romahdusta. Moni kiinnostuneista yrityksistä meni konkurssiinprojektin aikana. Vasta nyt on muutaman vuoden rakennettu näitä 1980-luvun lopunideaan perustuvia taloja. Saksalaiset ovat olleet kiinnostuneita ratkaisusta ja sieltä ontullut kyselyjä, kun aiheesta on julkaistu artikkeleita (Laine & Saari 1993a, Luoma 1993,Onojima & al. 1996). He kuitenkin soveltavat tavallisesti ideat itse omiin taloihinsa, eivätkäole tehneet konkreettista kansainvälistä yhteistyötä. He olivat heti aikaisin liikkeelläkoko energiansäästöbuumin kanssa.Tutkimus ohjautuu projekteittain, jotka alkavat ja loppuvat, vaikka todellisuudessa tuotekehityson päättymätön prosessi, joka on koko ajan työn alla. Tutkimustyössä kehitetääntietyn yrityksen tuotetta. Työ sujuu hyvässä hengessä, mutta henkilöiden tehtävienmuuttuminen yms. tekijät aiheuttavat muutoksia tutkimukseen osallistuvissa yritysedustajissa.Tämä haittaa sitoutumista kehitettävään ideaan. Toisaalta sitoutunut henkilö voijatkaa idean kehittelyä uudessa tehtävässään, mutta jos hän on vaihtanut yritystä vaadittaisiinuusi projekti, mutta samalla idealla ei saa uutta tutkimusrahoitusta ja yritysten

71resurssit ovat niukat. Tosin kyynisesti voi todeta, että samat ideat toistuvat kymmenenvuoden välein.Kun toimitaan perinteiseen tapaan operoidaan keräämällä tutkimusohjelmiin erilaisiaprojekteja, ei saada kiinteitä ohjelmia, joilla on selvä tavoite. Erillisprojektien tulokseteivät vaikuta todelliseen rakentamiseen. Aina toistetaan erillisprojekteja. Tuntuu lopulta,että ei kannata edes aloittaa taas alusta, tehdä seuraavaa ja sitä seuraavaa. Sillä lailla eitule valmista ja todellista energiansäästöön vaikuttavaa muutosta rakentamistapaan.Jos hyvä energiansäästöratkaisu saadaan aikaan, kuten nyt esimerkiksi matalaenergiapientalotalotoimittaja ei rohkene tehdä päätöstä siirtymisestä energiansäästötuotteeseen,vaan myy sekä uutta että vanhaa tuotetta. Asiakkaan on tällaisessa tilanteessa vaikealuottaa uuteen energiansäästötuotteeseen, kun talotoimittaja on pitänyt vanhaa tuotettaniin hyvänä, että on säilyttänyt sen mallistossaan. Tilanne on arveluttava siksikin,että perinteinen ratkaisu on halvempi ja siis kaiketi huonompi vai miten asiakas asianymmärtää. Kuitenkin esitettäessä energiansäästötuotteen maksavan enemmän ja pidettäessäperinteinen tuote kaupan, ei ostohalukkuutta synny.Vain muutamilla talotekniikan suunnittelutoimistolla on aikaa ja varaa olla mukana tutkimuksessatai koulutuksessa. Suunnittelun kilpailuttaminen on johtanut siihen, että hyvääsuunnittelua nyt ei saa enää rahallakaan. Rakentamisen kustannuspaineiden vuoksisuunnittelijat eivät uskalla edes ehdottaa oikeita ratkaisuja, etenkään niitä, joiden säästövaikutuksetkohdistuvat investoinnin jälkeiseen aikaan, mihin energiansäästöratkaisutasettuvat.Toisaalta ruotsalaisen talotehtaan kaltaisia todellisia kokonaisvaltaisia talotuotteita eiole. Ruotsalais-talo pystytetään kuukaudessa, maksaa 600000 FIM ja on 150 m 2 :n kokoinen,mistä valmistaja hakee katetta viimeiseen asti tehokkaaksi hiotulla tuotteella.Rakentaminen on tietyssä mielessä tehottomampaa kuin teollisuus. Asian oivaltaa, kunmiettii, mitä auto maksaisi, jos jokainen asiakas vaatisi omaansa muutaman sentin lisääleveyttä tai määrittelisi haluamansa pituuden, kuten taloihin tehdään esimerkiksi erkkerisinne toinen tänne.METOP -taloihin kehitettiin hajautettua automaatiota (Pietarinen & Saari 1997, Pietarinen& Saari 1999). Työ jäi kuitenkin kesken, koska yritysten mielenkiinto huonesäädin -tuotteeseen hiipui. Kansainvälisen kilpailun kovetessa usko omaan tuotekehitykseen todettiinriittämättömäksi. Osittain syy jäi epäselväksi, koska tuotteella näytti olevan mahdollisuuksiasuomalaisen osaamisen valossa. Joskus on käynyt niinkin, että pienemmänyrityksen hyvä tuote ostetaan pois markkinoilta, millä tehokkaasti jarrutetaan kehitystäoman perinteisen tuotannon ylläpidon nimissä.METOP:sta MEPI:inToimistorakennuksien ilmanvaihtolämmityksen kehittämisestä siirryttiin pientalojenilmanvaihtolämmityksen kehittämiseen (Laine & Saari 1997a,b,c,d Laine & Saari1998a,b, Laine & Saari 1996a,b, Laine & Saari 1994, Romo 1996, Niinisaari & al.1994).Projektin aluksi etsittiin paikallislehteen (Länsiväylä) laitetulla ilmoituksella halukkaitakoerakentajia. Perheiden kiinnostus energiaa säästävään taloratkaisuun oli suuri ja koe-

72rakentamiseen löytyi 70-80 ehdokasta. Niiden joukosta valittiin kaksi ja talot rakennettiinEspoon Haukilahteen ja Kauklahteen. Myöhemmin on osoittautunut, että asukkaatovat hyvin tyytyväisiä ratkaisuun ja talot ovat herättäneet paljon kansainvälistä ja korkeantasonmielenkiintoa. Taloissa ovat vierailleet niin pääjohtajat kuin ulkomaiset ministeritja suurlähettiläät. Jotkut heistä ovat olleet naisia. Onkin hyvä tässä yhteydessä todeta,että rakennusalan miesvaltaisuus saattaa olla eräs syy alan jäykkyyteen ja uudistumishaluttomuuteen.Sosiaaliset suhteet ovat jäykkiä, mikä itse asiassa jäykistää alaa.Neuvotteluissa saatetaan törmätä arvovaltakysymyksiin, jne., jonka alle peittyy itse asia,josta ollaan hyvinkin samaa mieltä.Rakentamistapa vaatii muutosta, jos halutaan saada energiatehokkuutta rakentamiseen.Kuten jo mainittiin alalle tulee saada enemmän mitattaviin suureisiin perustuvia määräyksiä.Ympäripyöreät ohjeet tuottavat vaikeuksia rakennustarkastukselle. Samoin mittausmenetelmienja tapojen kirjavuus askarruttaa. Tuotehyväksyntä otetaan sieltä, mistäsen helpoiten saa, eikä aina ole käytössä luotettavaa mittausmenetelmää ja saattaa olla,että kaikki eivät mittauksissaan noudata normeja samalla tavalla.MEPI- projektinkin anti on jäänyt prototalojen asteelle. Mukana hankkeessa ollut talotehdasei lopultakaan ollut valmis tekemään muutoksia tuotantolinjaansa uusien ratkaisujenvaatimusten mukaisesti, vaan palasi vanhaan mallistoonsa.Matalaenergiatalo -kilpailu näyttää olevan keino saada ainakin lisää yksittäiskohteita.MOTIVA:n järjestämässä matalaenergiatalokilpailun voittajissa oli mukana useita ME-PI-projektissa kehitettyihin ratkaisuihin perustuvia taloja, muun muassa Sotka, Herrala,Vaajatalon ESPI.Espoon Haukilahden ja Kauklahden koetalot (Kanervan ja Renlundin perheiden talot)ovat saaneet seuraa Haakanan perheen vuonna 2000 Espooseen rakennetusta ilmanvaihtolämmityspientalosta(Lehto 2000).MEPI -ratkaisuja on sovellettu myös matalaenergia kerrostaloihin (Helsingin MalminSoidintien rakentaminen vuonna 1999, Anon. 1997d.) sekä puukerrostaloihin NordicIndustrifondin kehitysohjelman Nordic Wood -projektissa (Saari & al. 2000, Leppänen& al. 1999, Ahtiainen & Leppänen 1999, Ahtiainen & al. 1995a, Ahtiainen & al.1995b). Kehitys on menossa siihen suuntaan. Ilmanvaihtolämmityksen lisäksi mukanaovat vaippaparannukset ja tiiviimmät energiansäästöikkunat jo melunkin vuoksi. Radanvarrelle rakennettuun taloon ei haluttu yhtään reikää radan puolelle, mistä huono ilma jamelu pääsisi sisään. Hyvin rakennettu talo on onnistuneen lämmityksen perusedellytys(Laine & Saari 1997e).Äänitekniikasta voi todeta sen verran, että jo 1970-luvulla ilmanvaihtolämmitysratkaisuihinehdotettiin äänenvaimentimia. Kukaan ei uskonut kodeissa sellaisia tarvittavan.Lopulta asiakkailta alkoi tulla valituksia ilmanvaihdon melusta. Jo EBES -tutkimuksenyhteydessä vuonna 1985 (Laine 1985a, s. 22) on ehdotettu kehittynyttä ilmanvaihtokoneeseenintegroitua äänenvaimennusta, joka nyt on alkamassa saavuttamaan suosiota.Kanavistoon on lisätty hiljalleen äänenvaimennusta pitäytyen koko ajan liian lyhyisiinvaimentimiin tutkijoiden suosituksista huolimatta.Jos rakennus- ja LVI-suunnittelu on kriisissä, energiatalouden suunnittelijaa ei ole lainkaan!LVI-suunnittelija ei riitä siihen hätään.

735.2 Yritysten RAKET - tuotekehityksen ja liiketoiminnankehittyminenSamoin kuin tutkijoiden kohdalla tässä yrityshaastatteluja käsittelevässä osassa storytelling-menetelmän mukaisesti kuvataan lyhyesti yrityksen historiikki keskittyen yritystenvaiheisiin ja tuotteiden elinkaareen. Osa yrityksiä koskevasta tiedosta on kerätty kirjallisestamateriaalista ja osa yrityksen edustajia haastattelemalla. RAKET -projektin tapahtumaton sijoitettu yrityksen kehittymisen mukaiseen viitekehykseen ja sen merkitystäyrityksen tuotteeseen tai palveluun (brandin), tuoteperheen tai koko yrityksen kehitykseenon arvioitu.Tämän vaiheen tulosta esiteltäessä aluksi esitellään yrityksen edustaja, joka on antanuthaastattelun tutkimukseen (ks. Luku Haastateltavat). Sen jälkeen esitellään yrityksenhistoria, jonka jälkeen puhutaan haastateltavan suulla (kursivoitu teksti) tuotekehityksestäja sen tuloksista, sekä RAKET -tutkimuksen jälkeisistäkaupallistamispyrkimyksistä sekä monesti kaupallistamiseen yleisemminkin liittyvistäkäsityksistä ja huomioista. Kaikilla haasteltavilla on ollut mahdollisuus tarkistaa heidänsanomakseen kirjattu teksti.Haastatteluissa on punaisena lankana käytetty storytelling -menetelmän mukaisesti tapahtumienetenemistä ja käyty vapaamuotoista keskustelua kaupallistamiseen vaikuttavistatekijöistä teemahaastattelulomakkeen pohjalta (Kuva 4.). Teemahaastattelulomakelähetettiin yritysedustajille ennen haastattelua ja he ottivat sen huomioon haastattelunyhteydessä sen lisäksi, mitä heillä muutoinkin kaupallistamisesta oli mielessään.5.2.1 FenestraTuotekehityspäällikkö Ahti Syrjäaho on toiminut Fenestra Oy:ssä jo kahdenkymmenenviidenvuoden ajan ja hänellä on pitkän ajan kokemus ikkuna-alan markkinajohtajanluotsaamisesta. Hänen vastuullaan on yrityksen tuotekehitys, johon kuuluu hänen lisäkseenkaksi henkilöä. Syrjäaho ei osallistunut itse suoranaisesti RAKET -tutkimusohjelman tutkimuksiin, vaan niistä huolehti Jukka Vahtila, joka ei enää ole yrityksenpalveluksessa.Yrityshistoria - Fenestra Paloheimo-konsernissaFenestra kuuluu Paloheimo-konserniin, joka on kansainvälisesti toimiva vuonna 1889perustettu monialainen perheyritys.Paloheimo on suomalainen monialakonserni (Paloheimo 2001). Sen toiminta on jo ylisadankymmenen vuoden ajan perustunut puun monipuoliseen ja osaavaan jalostamiseen.Paloheimon teollisuuden kolme keskeisintä tuotannonhaaraa olivat alkujaan: puu,tiili ja sähkö. Yhtiö toimitti puuta ja tiiltä kaikkeen rakentamiseen, sähköä lähiseudulleja valuuttaa se sai sahatavarakaupasta. 80-luvun alussa Paloheimon teollisuuden rooli japrofiili muuttuivat ratkaisevasti: kuopiolaisesta Saastamoinen Oy:stä tuli PaloheimoOy:n sisaryritys. Syntyi Paloheimo-ryhmä.Paloheimo muodosti merkittävän suomalaisen puu- ja rakennustuoteteollisuuden yritysryhmän,johon sen entisten toimialojen lisäksi tulivat mukaan muun muassa vaneri- ja

74lastulevyteollisuus sekä rakennuspuusepänteollisuus. Voimavarat kasvoivat, mutta niinkasvoivat myös taloudelliset rasitteet.80-luvun lopun ja 90-luvun alkupuoliskon Paloheimon teollisuuden toimintaa leimasiaktiivinen leikkausten, synergioiden hakemisen ja vahvuuksien tukemisen aika. Ensimmäinenmerkittävä leikkaus oli luopuminen julkisivutiilien tuotannosta vuonna 1987.Tasan kymmenen vuotta myöhemmin Paloheimo saavutti tavoittelemansa konsernirakenteenja mittava rakennemuutos saatiin päätökseen.1922IKKUNATEOLLISUUDENALKU (Saastamoinen Oy)KUVA 10. MUUTOSTEN VUODET. MUUTOSTEN VUODET KUVAA PALOHEIMONKONSERNIRAKENTEEN KEHITTYMISTÄ. AIKAJANAN VASEMMALLA PUOLELLAON KUNKIN LIIKETOIMINNAN PERUSTAMINEN TAI HANKINTA JA OIKEALLAPUOLELLA LAKKAUTUS TAI MYYNTI.Vuonna 1997 Paloheimo-konsernin perustaksi emoyhtiön Paloheimo Oy:n lisäksi muodostuivatneljä tytäryhtiötä: Fenestra Oy, Lundia Oy, Paloheimo Parquets Oy ja PaloheimoWood Oy sekä osakkuusyhtiö Elnova, josta Paloheimo omistaa puolet. Toisiaantäydentävät päätoimialat ovat rakennus- ja sisustustuotteet, sahateollisuus sekä sähkölaitostoiminta.Konsernin liikevaihto vuonna 2000 oli noin 952 milj. markkaa ja henkilöstön määrä1250 henkilöä. Lähes puolet liikevaihdosta tulee viennistä ja ulkomaisista liiketoimin-

75noista. Elnovan ja muiden osakkuusyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 561 milj.markkaa ja henkilöstön määrä 250 henkilöä. Jo neljän polven ajan Paloheimon suku onjohtanut ja kehittänyt yhtiön liiketoimintaa. Varatuomari Arvi Paloheimo perheineen jahänen sisarensa omistavat nykyisin yli 96 % emoyhtiön osakkeista.Fenestra syntyi vuonna 1992 Paloheimon ja silloisen Rakennustoimisto A. Puolimatkanikkunateollisuuksien fuusiona. Kokonaan Paloheimon omistukseen Fenestra siirtyivuonna 1997. Ikkunatehtaat sijaitsevat Forssassa ja Kuopiossa.Fenestran liikevaihto vuonna 1999 nousi lähes 360 miljoonaan markkaan, josta vienninja ulkomaisten liiketoimintojen osuus oli 10 %. Fenestran tiimeissä työskentelee lähes720 ammattilaista, jotka valmistavat vuosittain noin 310 000 ikkunayksikköä.Kotimaan lisäksi Fenestra on toimittanut ikkunat useisiin huomattaviin kansainvälisiinkohteisiin. Keskeisiä vientimarkkinoitamme ovat Baltian maat, Venäjä ja muut IVYmaat,Puola, Turkki ja Japani. Fenestran tytäryhtiö AS Fenestra on yksi Viron suurimmistaikkunavalmistajista.Tuotteet ja tuotantoFenestran tuotevalikoimaan kuuluvat puu-alumiini- ja puuikkunat sekä parvekeovet. Fenestratarjoaa sopivat tuotteet ja kattavan palvelun niin suuriin asuin- ja liikerakennuksiinkuin pientaloihinkin.Ikkunat ja ovet tuotetaan täsmällisesti käyttäjän tarpeiden ja rakennuskohteen mukaan.Fenestran ikkunaratkaisut ovat kokonaisuuksia, jotka sisältävät tarvittaessa kaikensuunnittelu- ja mittauspalvelusta takuutyönä tehtävään asennukseen. Nykyaikaista tietotekniikkaahyödyntävä toiminnanohjausjärjestelmämme varmistaa toimitusten oikeaaikaisuuden.Fenestra on ainoa suomalainen ikkunatoimittaja, jolla on sertifioitu ISO 9001 –mukainen laatujärjestelmä. Tuotteet on testattu alan pohjoismaisissa ja muun muassaSaksan, Englannin ja Venäjän tutkimuslaitoksissa. Ikkunat täyttävät näiden maiden korkeimmatlaatuvaatimukset.Heat Mirror:sta SuperlasiinFenestra Oy osallistui RAKET -tutkimusohjelman ensimmäiseen tutkimukseen tulevaisuudenikkunakehityksestä. Tuossa tutkimuksessa selvitettiin ja mitattiin silloin HeatMirror -tuotenimellä kulkenut tuote, jonka yksinoikeuden Suomeen Fenestra Oy oli sopinutyhdysvaltalaisen patentin haltijan kanssa.. Tuoteidean löytymisessä ja yhteistyönkehittämisessä patentinhaltijan kanssa oli Fenestran apuna ulkopuolinen konsultti, jonkakanssa Fenestralla on ollut muutoinkin yhteistyötä.Heat Mirror:a on kehitetty edelleen ja se perusteella syntynyt energiansäästöikkuna Superlasion Fenestran tämänhetkinen avaintuote. Yrityksen ydinliiketoiminta perustuuavattavien perusikkunoiden myyntiin, joissa hyvin lämpöä eristävien lasiratkaisujenkäyttöä pyritään lisäämään.Fenestra aloitti amerikkalaisen lasirakenteen yksinvalmistuksen lisenssillä Suomessa jo1995. Uutuutena siinä oli kaksi muovipintaa lasissa. Ko. ikkunaideaa ei siis ole RA-

76KET:ssa keksitty, vaikkakin superlasituotetta on testattu tutkimusohjelman yhteydessä(Heimonen & al. 1999, s. 9 vaihtoehto 4).Fenestra toi yksinoikeussopimukseen perustuen markkinoille Superlasin, joka perustuulämpöä heijastavaan filmirakenteeseen. Eristyskaasurakenteeseen verrattuna filmieristeinenSuperlasi on pitkäikäisempi ja varmempi vaihtoehto: kaasua on vaikea eristää,filmi sen sijaan säilyy ominaisuuksiltaan muuttumattomana vuosikymmeniä. Superlasirakenteenansiosta ikkunan lämmöneristyskyky on erinomainen, U-arvotasoltaan vakiona1,1 ja lasin osalta jopa 0,9. Superlasi suojaa erinomaisesti myös liialliselta auringonlämpösäteilyltä ja haitallisilta UV-säteiltä.Superlasi-ikkunan lämmöneristyskyky ja auringonsuojaominaisuudet mahdollistavatpienemmät investoinnit lämmitys- ja ilmastointijärjestelmiin. Esimerkiksi lämpöpatterienmäärää voidaan vähentää ja ikkunan kokoa voi kasvattaa lattiasta kattoon, jolloinhuoneesta tulee valoisampi ja viihtyisämpi.RAKET:n tulevaisuuden ikkunatutkimuksen eräs keskeinen tulos oli myyntihenkilöstölletarjottava ikkunoiden valintatyökalu. Fenestra on tältä osin ollut omavarainen jakehittänyt omaan myyntityöhönsä vuonna 1994 ikkunoiden valintaan oman tietokoneohjelmiston,jolla ei ole yhteyttä RAKET -tutkimuksiin.Tuotekehitys ja tutkimusFenestra tekee jatkuvaa kehitysja tutkimustyötä entistä kestävämpien, ekologisempienja energiataloudellisempien ikkunaratkaisujen puolesta. Energiansäästöikkuna on muunmuassa palkittu MOTIVAn järjestämässä Remontti-ikkunakilpailussa 1995-1998. Yksikeskeisimmistä kehityskohteista on Superlasi, jonka lämmöneristys- ja auringonsuojaominaisuudetovat huippuluokkaa.Fenestra on ollut ikkunakehityksen pioneeri jo 20 vuoden ajan. Markkinajohtajana Fenestrallaon oma tuotekehityslinjansa, jolla se on kilpailijoitaan edellä. Tämä tuotekehitysstrategiavalintaon yritykselle jossakin määrin suurempi rasite kilpailijoihin nähden.Vaikka konsernitasolla ei puututa Fenestran tuotekehitykseen, jo Fenestran yrityskoko(kolme tuotantolaitosta) aiheuttaa jonkin verran lisähaasteita tuotekehitykselle tuotantoteknologianja erilaisten työmenetelmien huomioimisessa.Vaikka erikoisikkunoiden valmistaminen olekaan kultakaivos, kun valtaosa tilauksistakohdistuu perusikkunaan, on niitä oltava, koska yrityskoon vuoksi odotetaan monipuolistatuotevalikoimaa ja kilpailun vuoksi kysyntään on pystyttävä vastaamaan myös erikoiskohteissa.Joidenkin ikkunoiden kohdalla tuoteratkaisut ovat pitkän kokemuksen valossa ongelmallisia.Sen vuoksi niihin on menty vasta kysynnän painostuksesta ja markkinoidenkannalta jälkijunassa. Esimerkiksi poistoilmaikkunalla on ollut vähän kysyntää, pääasiassasaneeraustapauksissa, kuten Espoon kaupungintalon kohdalla. Sielläkin tyydyttiinlopulta vanhat ikkunat korjaamaan remontin yhteydessä.Vastavirtaventtiilillä varustetun tuloilmaikkunan kohdalla taasen sen sopimattomuusjoissakin tapauksissa vallitseviin ilmanvaihto-olosuhteisiin aiheuttaa kosteuden kondensoitumistaikkunapintaan tai vetoa ikkunaan. Näin voi käydä helposti kovilla pakkasilla.Vaikka vika on ilmanvaihdossa tai järjestelmäyhteensopimattomuudessa reklamaatiot

77kohdistuvat ikkunaan, mikä on tietenkin kiusallista edes hoitaa. Tutkimusta järjestelmäyhteensopivuudestatalotekniikka-alalla todella tarvitaan.Ulkopuolisten tutkimusten käyttöä hankaloittaa jonkin verran se, ettei voi olla täysinvarma, ettei tuloksia ole tulkittu tietyllä tavalla tai manipuloitukin. Lisäksi ne usein ovathyvin vaikealukuisia. Talotekniikka on niin nuori ala, että alalla senkin vuoksi vallitseeyleinen tietämyksen puute.Vienti ja kansainväliset tutkimuksetSuhtautuminen kansainväliseen yhteistyöhön on ehdottoman myönteinen. Fenestra onosallistunut myös Euroopan Unionin rahoittamiin tutkimusprojekteihin. Niukkojen tuotekehitysresurssienvuoksi niihin ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia osallistua isommassamäärin, koska yksinkertaisesti aikapula asettaa omat rajoituksensa. Fenestra onRTT:n Ikkuna- ja oviryhmä ry:n jäsen. Sen kautta on saatavissa uusin EUtutkimustietous.Tuotannon valtaosa menee kotimaahan jo oman tyyppisen ikkunarakenteemme vuoksi.Jostakin syystä suomalainen ikkuna on maailmanlaajuisesti outo ilmestys, jonka käyttörajoittuu ainoastaan jonkin matkaa itärajamme ulkopuolelle.Parhaimmillaan Fenestran vienti on ollut 30 % tuotannosta, josta 1970- ja 1980-luvuillasuuri osa meni Ruotsiin. Tällä hetkellä viennin osuus on vain noin 10 %. Paikallistenmääräysten, ikkunarakenteiden ja rakennustapojen tuntemus ovat viennin edellytyksenä.Esimerkiksi yksi avautuva puite on muualla kuin Suomessa suosituin.Japanilaiset ovat ottaneet suomalaisen ikkunarakenteen myönteisesti vastaan ja vientivetää etenkin Hokkaidon saarelle. Siellä suomalaisen kaltaiset viileät ilmasto-olot lienevätselityksenä markkinoiden kehitykselle. (Uusin japanilainen pientalorakennustapa onyllättävän skandinaavinen ulkonäöltäänkin, joten se voi siksikin olla japanilaisten suosiossa.Tutkijan huomautus.)Esimerkiksi englantilainen rakennustapa, jossa arkkitehti toimii jatkuvassa yhteydessätyömaahan ja tekee suunnitelmat työn edetessä hankaloittaa ikkunatoimitusta. Lyhyinkääntoimitusaika eli noin kolme viikkoa tilauksesta (englannin viennin yhteydessä seoli neljä viikkoa) ei riitä silloin, kun tilausta tehdessä jo asennus voitaisiin aloittaa. Lisäksiao. rakennustapa aiheuttaa paljon muutoksia - suunnittelija jatkuvasti saatavilla javasta viime tingassa kaikki osaset laitetaan paikoilleen - suunnitelmiin ja siten tilaukseen,mikä on mahdotonta hallita. Alkuperäinenkin tilaus saattaa olla liian epämääräinen.Saksalaisten kohdalla odottaisi energiansäästön olevan hyvinkin tervetullutta. KuitenkinFenestran kokemusten mukaan saksalaiset edellyttävät tuontituotteilta energiaystävällisyyttäja muitakin paikallisiin oloihin ja määräyksiin soveltuvia ominaisuuksia, muttasallivat omilla tuotteillaan hyvinkin perinteisiä ratkaisuja. Näin ollen energiansäästönvaatimus tuntuu enemmän protektionismilta kuin aidolta kiinnostukselta energiatehokkuuteen.Puola ja IVY-maat ovat olleet viimeisen kolmen vuoden aikana kasvava markkina-alue.

78On hyvä huomata, että mitä suurempi markkina sitä kovempi kilpailukin. Suomalaisetyritykset ovat usein liian pieniä todella suurille markkinoille.Näyttää siltä, että juuri suomalaisen ikkunarakenteen omalaatuisuus, erityisesti sen syväkarmirakenne, auttaa meitä suojautumaan tuonnilta, jota tosin on jossakin määrinharrastettu. Ns. pvc-ikkunaa eli pvc-muovirakenteisella karmi-ikkunaa tuotiin jonkinverran Suomeen, mutta se ei saanut jalansijaa täällä. Suomalaiset äänieristävyysvaatimuksetovat myös vaikeat toteuttaa ja siten tuontituotteiden kompastuskivi.AsiakassuhteetAsiakkaiden luottamus on saavutettu yrityksen hyvällä laatujärjestelmällä.Yrityksen asiakkaat jakautuvat kahteen hyvin erilaiseen ryhmään: rakennuttajat ja rakennusliikkeetkäyttävät yrityksen tuotteita tuotantonsa osana ja toisaalta omakotirakentajattilaavat ikkunan omaan kotiinsa. Ammattimaisten rakennuttajien intressissä on investointihankkeensaja tuotantonsa tehokkuus ja tuottavuus, kun taas omakotirakentajatmiettivät usein ainutkertaisen hankinnan kannattavuutta ja viihtyisyyttä pitkällä tähtäimellä.Näin ollen viimeksi mainitut kiinnittävät huomiota tuotteen energiavaikutuksiinja ympäristönäkökulmiin, kun taas ensiksi mainituille tuotteen edullisuus on tavallisimminoleellinen valintaperuste.Saattaa olla, että julkisella sektorilla ainoaksi energiansäästöä edistäväksi tekijäksi joudutaanottamaan määräykset esimerkiksi määrittämällä sallittu maksimi U-arvo ikkunoille.Suunnittelijoiden kautta ei tunnu olevan mahdollista merkittävästi vaikuttaatuotteiden menekkiin. Hankinnat tehdään monesti piirustusten suosittelusta huolimatta.Pientalopuolella markkinointi tehoaa. Joskus tuntuu, että pientalorakentajat juoksevatliiaksikin mainosten perässä.YmpäristöasiatSuomen suurimman ikkunavalmistajan asemakin velvoittaa korostamaan ympäristönäkökulmaa.Fenestra on aidosti ympäristön asialla ja yrityksessä on ympäristölaatusertifikaattityön alla. Itse ikkunan valmistuksesta syntyy vain noin 10-15 % niistäpäästöistä, joihin ikkunoilla voidaan vaikuttaa. Eniten ikkunoilla voidaan vaikuttaa senkäytön aikana syntyviin saasteisiin. Risto Saarni on tutkinut, että mitä parempi ikkunasitä vähemmän päästökuormia syntyy (Heimonen & al. 1999, Saarni 1996).Fenestra on törmännyt yllättäviin vaikeuksiin hankkiessaan tuotteilleen päästöluokitusta.Luokitus perustuu päästömittauksiin, joissa emittoituviin aineisiin luetaan mukaan myöspuuaineesta erittyvät luontaiset pineenit, joita tuoreesta puusta erittyy merkittävässämäärin.Lisäksi emissiomittaus perustuu 1000 mm x 400 mm -kokoiseen ikkunarakenteeseen,jossa kehyksen merkitys korostuu, kun mitattavan lasipinnan osuudeksi jää vain noin 50mm:n levyiseksi. Laskennallisesti tämä voidaan korjata, mutta korjausta ei voida sisällyttääviralliseen luokitukseen.Näin ollen hyväksymiskäytäntö ja erityisesti siihen liittyvä mittausmenettely ohjaavattuotekehitystä joskus hiukan omituiseenkin suuntaan. (Tämä hyväksyntään liittyvä "vi-

79ranomaisongelma" on aiheuttanut muissakin yhteyksissä em. vaikeuksia ja johtanut turhiinlisärakenteisiin ja siis lisäkustannuksiin. Tutkijan huomautus.)Samanlainen on ollut tilanne korvausilmaventtiilin kohdalla. Sen vedottomuusmittauksissaanturit ovat aivan ikkunan keskellä, jolloin venttiili tulee suunnitella niin, että ilmavirtaohjataan ikkunan reunoille, jotta testin voi läpäistä. Kaikkiaan korvausvirtaventtiilinasentaminen ikkunarakenteeseen on hyvin ristiriitainen tuotekonstruktio, koskaprimääri tavoite on saada ikkuna mahdollisimman tiiviiksi ja sitten karmiin porataan isoreikä venttiiliä varten.Tässä yhteydessä myös yhteistyö VTT:n kanssa on ontunut. VTT:ssä on vielä yksikköjä,joissa suhtaudutaan ylimielisesti, byrokraattisesti ja vanhoillisesti (uudistuksiin).Helsingin Sanomat julkaisi jutun rakennustuotteiden pintamateriaalien päästöluokituksesta,jonka jälkeen asiakkailta alkoi tulla kyselyjä ja selvityspyyntöjä myös ikkunoidenja ikkunoissa käytettävien materiaalien päästöluokituksista.5.2.2 Tiivi OyTiivi Oy:ltä haastattelun antoivat perheyrityksen perustaja konsernijohtaja Eero Niskanen,toimitusjohtaja Marko Niskanen ja kehitysjohtaja Markku Riihimäki.Yrityksen perustiedotEero Niskasen vuonna 1977 perustama yhden miehen yritys on runsaassa 20 vuodessakasvanut vakavaraiseksi yritykseksi (Kuva 13.), joka työllistää 442 osaavaa ikkunantekijää(myynti-, tuotanto- ja asennushenkilöstö) Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. Tehtaanalihankintaverkoston palveluksessa on noin 50 henkilöä. Liikevaihto oli vuonna 1999210 milj. FIM, ikkunoiden ja ovien vuositoimitusten asiakasmäärä n. 9500 ja ikkunatuotantokapasiteetti160.000 ikkunayksikköä. Pääasialliset vientimaat ovat Ruotsi ja Venäjä.Tiivi Oy:n liikeidea on valmistaa ympäristöystävällisiä ja korkealaatuisia ikkunoita jaovia peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteisiin. Tiivi-palvelu kattaa kaiken mittauksestaja suunnittelusta asennukseen - jopa rahoitukseen saakka.Kuva 11. Tiivi -ikkunoiden markkinakehitys ja vienti vuonna 2000.Konsernin emoyhtiö Tiivituote Oy sijaitsee Suomen Pohjanmaalla Haapajärvellä, missä7380 m 2 :n tuotantotiloissa valmistetaan ikkunoita ja ovia Suomen markkinoille. Myyn-

80nistä vastaa koko maan kattava myyntiverkosto ja suurkohteisiin erikoistuneet myyjätpalvelevat tehtaan lisäksi alueellisilla myyntikonttoreilla.Tytäryhtiö Tiivi Fönster Ab ja Ruotsin markkinoille ikkunoita valmistava tehdas 12000m 2 :n tuotantotiloineen sijaitsevat Flenin kunnassa Sparreholmissa, n. 100 km TukholmastaGöteborgiin. Tiivi Ab:n toiminta Sparreholmissa alkoi maaliskuussa -99. Tälläuusimmalla tehtaallamme on yli satavuotiset perinteet laadukkaiden puusepäntuotteidenvalmistajana. Sen tuotantokapasiteetti on 50.000 ikkunayksikköä ja myynti-, tuotanto- jaasennushenkilöstö 100 henkilöä.Murmanskissa Venäjällä vuodesta 1990 toimiva tehdas ja tytäryhtiö OAO Eurotiivivalmistavat Venäjän markkinoiden tarvitsemat tuotteet. Tuotantokapasiteetti siellä on100.000 ikkunayksikköä. Myynti-, tuotanto- ja asennushenkilöstö muodostuu 120 henkilöstä.Tehdas toimii 7000 m 2 :n tuotantotiloissa. Palvelupisteet ulottuvat Moskovan jaPietarin alueille.Rakennustutkimus RTS Oy:n ja Taloustutkimus Oy:n vuosina 1998-1999 tekemän 1049henkilön puhelinhaastattelun perusteella Tiivi-ikkuna osoittautui neljänneksi suosituimmaksirakennustuotteeksi Suomessa, kun haastateltavia pyydettiin spontaanisti mainitsemaanerinomaisiksi kokemansa rakennustuotteet (vrt. Kuva 12.).Oraksen hanatTikkurilan maalitRannilan katteetTiivin ikkunatPukkilan laatatPuustellin keittiötPartekin ParmanmineraalituotteetHonkarakenteenhirsimökitSyprocin kipsilevytTulikiven uunitErinomaiset rakennustuotteet0 20 40 60 80 100 120 140 160 180vastaajien lukumääräKUVA 12. RAKENNUSTUTKIMUS RTS OY:N TUTKIMUKSEN MUKAAN TIIVI-IKKUNA SIJOITTUU NELJÄNNEKSI SUOSITUIMMAKSI RAKENNUSTUOTTEEKSISUOMESSA.Tuotannon kehittäminenEero Niskanen aloitti ikkunan valmistuksen korjaamalla ja lasittamalla vanhoja ikkunoitasiellä, missä tarvittiin käsityötä. Aivan alkuvuosina ikkunakarmit tehtiin rakennustyömaillaerikseen puutoimituksena ja lasitus tiivistyksineen (kittauksineen) oli omatoimituksensa. Alkuajoista lähtien Tiivi Oy on tuottanut ikkunoita korjausrakennuskohteisiin.Vuoteen 1982 jokainen ikkuna räätälöitiin asiakkaan mittoihin ja vaatimuksiin jaasennettiin huolellisesti paikoilleen. Vuonna 1983 mallisto uusittiin ja valmisikkunoidenvalmistus aloitettiin. Silloin oli jo saatavana ja Tiivilläkin käytössä selektiivilasiset lasit-

81teet, joita toimitti Alavuudella toimiva Lasitukku Oy. Tähti Lasi Oy valmisti myös jotuolloin selektiivipinnoitteista ikkunalasia.Tiivi Oy toimitti kuultomaalattuja ikkunoita vuoteen 1986, jolloin ikkunanpuitteet ryhdyttiinpeittomalaamaan. Sitten tulivat pian myös alumiiniverhoillut karmit. Vuonna1990 ikkunoita ryhdyttiin varustamaan lisävarustein. Säleverhot, hyttysverkot ja korvausilmaventtiilitasennettiin ikkunoihin jo tehtaalla.Viimeisin tuotekehitystulos on kaihtimen uusi säätömekanismi, joka oli juuri valmistunutja helpottaa oleellisesti ikkunalasien välissä olevan sälekaihtimen säätöä, kun säädinon karmin alanurkassa helposti käden ulottuvilla.Tätä ennen Tiivi Oy oli kehittänyt kolmikippi-ikkunan, joka on avattavissa joko sivultavaakatasossa tai ylhäältä kippaamalla.Tiivi Oy osallistui RAKET -projekteihin: "Tulevaisuuden ikkunaprojektiin" ja erityisentärkeänä yrityksessä pidettyyn "Karmien tuotekehitysperusteet" -projektiin. Vuonna1996 tulivat varsinaiset energiansäästöikkunat, joiden kehittämistä varten Tiivi Oy:lläoli oma tuotekehitysprojekti, jonka rahoitukseen myös Tekes osallistui. Tekes-projektintuloksena syntyi tuoteperhe: Tiivi-Safiiri, Tiivi-Rubiini ja Tiivi-Timantti.Tämän kehitystyön osana oli myös markkinakokonaisuuden kehittäminen uuden tuoteperheenympärille. Selvitettiin, miten tieto saadaan liikkumaan oikeanlaisille asiakkailleja kehitettiin tuotantoa kykeneväksi vastaamaan asiakkaiden toiveisiin.Vuonna 1998 tehtiin strategiaprojekti, johon myös saatiin Tekes mukaan. Sen tavoitteenaoli kehittää toimintakokonaisuutta ja tuotantoa vielä joustavampaan suuntaan erityisestipk-yrityksen näkökulmasta.Tiivi Oy toimi kaksikymmentä vuotta pelkästään saneerauksessa. Nyt on kaksi vuottatoimitettu myös uudisrakennuksille ikkunoita. Aiemmin ei ollut resursseja eikä osaamistaisoon massatuotantoon. Siihen tarvitaan nyt jo hankitut isot koneet, pitkiin sarjoihinpystyvät tuotantolinjat sekä joustavuutta tehtaan koko toiminnassa. Tuotannon on pystyttäväedulliseen yksilötuotantoon asiakkaan tilauksen mukaan ja sen on kyettävä tekemääntämä kaikki tehokkaasti ja vielä niin, että Tiivi on hyvä työpaikka jokaiselle tiiviläiselle.Tuottavuus on suoraan verrannollinen läpimenoaikaan ja siihen, että kyetään tekemäänoikeita asioita kerralla oikein. Tuotannon tehokkuuden lisäämisessä on oleellista tuotantolaitteidenpääomatehokkuus, järkevyys konekannan iässä ja teknologian tasossa(Suomessa melko korkeatasoisia ja uusia koneita suosiva valmistustapa). Teknologiaavoidaan käyttää myös typerästi hyväksi. Toisaalta työlainsäädäntö ja sosiaalikustannuksetjohtavat automaation lisääntymiseen. Lisäksi sesonkiluonteisessa tuotannossa muunmuassa kesäloman aikaisten työntekijöiden saatavuus ja kaikkien työntekijöiden sitoutuminenyrityksen arvoihin ja saaminen toimimaan niiden mukaisesti merkitsevät paljonyritykselle.Oleellista kasvussa luonnollisesti on jatkuvuus kannattavuudesta tinkimättä. Kasvussakiinteiden kustannusten hallinta ja lisäresurssien hankinta ovat merkittävimmät tekijät.Henkilökysymys on merkittävä liiketoimintavalinta, koska vain ihmiset voivat hoitaatehdasta hyvin tai huonosti. Heidän sitoutumisensa työhönsä vaihtelee jopa 50-80 %:n

82välillä. Uusien henkilöiden myötä yrityksen henkinen vireys voi kasvaa tai huonontua jasillä on suuri vaikutus kannattavuuteen.Olen (Eero Niskanen) paljon miettinyt, miten näitä ikkunoita tulee teknisesti ja tuotannollisestivalmistaa ja lopulta hänestä tuntuu, että kaikki on kuitenkin ihmisestä ja ihmisistäkiinni - sekin, miten yritys pärjää.Perheyrityksessä sitä miettii, millaisena yrityksen jättää lapsilleen. Niskaset, joista isänlisäksi neljä tai välillä viisi lapsista toimii vakituisesti yrityksessä ovat osallistuneet jokolme vuotta Suomen Perheyritysten liiton toimintaan sen perustamiskokouksesta lähtien(http://www.perheyritystenliitto.fi/). Mikko Niskanen on nuorten hallitustoiminnassamukana. Liitossa edustettuna olevat yritykset kattavat noin 70 % teollisista työpaikoista.Liiton toiminnassa pohditaan perheyrityksille yhteisiä ongelmia. On selvää, että yritys eipärjää itsestään. Se ei ole kenellekään vain paikka, josta tulee itsestään rahaa. Yritys tuleepitää elävänä. On yleisesti selvää, että yrityksen koolla eli loppusumman pilkun paikallaei ole niin suurta merkitystä, etteikö aina tule ajatella ja tehdä tietyt toiminnot hyvinja huolella riittävän katteen aikaansaamiseksi. Perheyrityksissä yrityskoosta huolimattaon tietyt omantapaiset kysymyksensä, kun perheen kesken akuutit asiat ja läheisetperhesuhteet ovat läsnä yhtä aikaa yrityksen johtamisen ja työn kanssa.Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toimia, vaan esimerkiksi asiakastyytyväisyyttä tai yrityksensisäistä joukkuepeliä ja jokaista yksilösuoritusta voidaan aina edistää ja parantaa.TuotekehitystyöTiivi Oy on vuosien varrella aktiivisesti kehittänyt tuotteitaan sekä omalla tuotekehityspanoksellaanettä osallistumalla alan kehitystyöhön vilkkaasti sekä teknologian että yritystoiminnankehittämiseksi. Se on kehittynyt alan edelläkävijäksi.Muun muassa argonkaasuikkunat olivat niin radikaali tuote, että vaikka niillä kolmilasisellaikkunalla päästiin nelilasisen energiansäästöarvoihin, ei uutta tuotetta kyetty argumentoimaanriittävästi, vaan tuote meni huonosti kaupaksi. Sen sijaan Tiivi-Safiiri, Tiivi-Rubiinija Tiivi-Timantti tuotteiden muodostamasta tuoteperheestä erityisesti Rubiinija Timantti ovat yrityksen nykyisiä ydintuotteita, joissa energiansäästö toteutuu. Puuikkunatovat miltei kokonaan väistyneet puualumiini-ikkunoiden tieltä, joiden myynti on80 % koko tuotannosta. Vesiohenteiseen maalaukseen siirryttäessä rakennettiin kokonaanuusi tuotantolinja ja kaatopaikkajätteiden ja ongelmajätteen (EKOKEM:in toimitettavan)synty loppui.Tiivi Oy:ssä ajatellaan, että niin energiansäästön kuin ekologiankin toteutuksessa tuleeolla mukana täysillä tai sitten ei ollenkaan.Ikkuna on hyvän sisäilman osatekijä. Ilmanvaihto ja ilmastointi, ikkuna ja valaistusmuodostavat yhteisesti kehitettävän hyvän sisäilmaston kokonaiskonseptin. Tähän astisisäilman laatuun on vaikutettu standardiohjeistuksella, joka määrittää sen, kuinka montakertaa koko huoneen ilman on vaihduttava määräajassa. Huoneilman laatuun eli hiilidioksidimittaukseenperustuvaan ilmanvaihtoon nähden riittävien ilmanvaihtokertojentoteuttaminen kuluttaa monesti hukkaan energiaa, koska saatetaan vaihtaa täysin puhdastailmaa uuteen. Määräysten mukainen ilmanvaihto oikein toteutettuna saattaa merkitähuoneilman jäähtymistä alle mukavuustason, kun tuloilman lämpötila on 12 o C.

83Air-Tech oli hyvä projekti Tiivi Oy:n kannalta. Siinä kehitettiin korvausilmaventtiili jatuloilmaikkuna. Vaikeutena vieläkin on, että poisto ei toimi aina moitteettomasti.Tarvittaisiin vielä hiilidioksidimittari, valaistuksen säätöä ja ilman laadun mittareita jne.Älytalon tuleminen ohjausjärjestelmineen tulee omalta osaltaan vaikuttamaan tämän kokonaiskonseptinkehittämiseen. Tulee määrittää kriteerit siihen, miten sisäilmaa ohjataanälykkäillä järjestelmillä.Tuloilmaikkunan ja ilmastointiratkaisun vaikutukset terveyteen ja esimerkiksi bakteerienleviämiseen tulee selvittää. Suodatus ja ilmanvaihtotarpeesta aiheutuva tuloilman jahuonelämpötilaeron aiheuttaman vedon tunteen välttäminen ovat muun muassa tekijöitä,jotka tulisi saada hallintaan.Tiivi Oy haluaa olla edelläkävijä terveellisyyden edistämisessä, kehittää toimintatapaa,joka takaa turvallisuutta kokonaistoimitusvastuun ottamisella ja olla toteuttamassa sisäilmaoloihinviihtyvyyttä tuotteen laadun avulla. Kun Tiivi Oy haluaa olla kärkeäomalla alallaan tuotekehityksessä, se pyrkii takaamaan, ettei kilpailija kulje samalla tasolla.Edelläkävijyys vaatii koko toimittaja- ja alihankintaverkostolta vastaavaa laatua.Kokonaiskonseptin kehittämisessä yritysten välinen yhteistyö on välttämätöntä. Siinäniin erilaisten yritysten kesken muodostuneessa konsortiossa kuin kilpailijoittenkin välisessäyhteistyössä oikeanlaisen yhteistyömuodon (ns. oikeiden kemioiden) löytyminenon tärkeää käytännön työssä. Usein yritysten markkinointikonseptit eroavat ja voivataiheuttaa kitkaa yhteistyössä erityisesti asiakkaiden keskuudessa ns. kentällä.Yhteisten projektien toteuttamisessa on ongelmiakin. Omaan tuotekehityshankkeeseenverrattuna yhteishankkeiden hyöty on panokseen nähden vähäisempi. Tulokseksi saattaaenimmäkseen tulla yleissivistyksen luoteista tietoa. VTT:n projekteissa, joissa on useitakumppaneita työ on viipaloitunut liiaksi. Kuitenkin jos hyvä ryhmä syntyy, joka on sitoutunuttutkimusaiheeseen ja aikatauluun, sen kannattaa perustaa uusia yhteisprojektejaja tarkkaan viipaloida projektitehtävät keskenään, koska resurssipula kuitenkin puoltaayhteishankkeita.Tarvitaan myös menetelmät miten markkinaympäristöä ja sen valmiutta uuden tuotteenkäyttöönottoon testataan. Asunto-osakeyhtiöt ovat kaikkiaankin herkkiä asiakkaita, koskapäätöksenteko niissä on vaikeaa.KaupallistamisestaEU:n myötä KTM:n tuki markkinoinnin kehittämiseen on pudonnut pois kilpailua vääristävänä.Jäljelle on jäänyt Tekesin antama tekninen tuki, jonka onnistumisen edellytyksenäpitkälti pidetään kehitystyön kaupallistumista. Kaiken kaikkiaan ikkunoidentuotekehityksessä on kysymys asumismukavuuden kehittämisestä, mikä ei ole pelkästäänyritysten, vaan myös yhteiskunnan intressissä. Tässä tarvitaan erilaisiaarviointiperusteita tuen määrää määritettäessä.Asiakas on aina itsekäs. Uuden paremman tuotteen on oltava edullisin. Ainoa tapakehittää kaupallistumista ja parantaa tuotantoa ja saada uudet tuotteet riittäväntuotantoystävällisiksi. Kaikkea ei voi saavuttaa tehtaalla. Lisäksi tarvitaan palvelua kentällä.

84Viimeiset 20 vuotta teollisuus on toiminut melko yksinään markkinoilla ja voinut vaikuttaaomista lähtökohdistaan markkinoinnissa. Nyt innovaation eri osapuolet ovatkaikki yhdessä samalla pelilaudalla. Esimerkiksi se, millä on tuotteen kehityksessä uutuusarvoamerkitsee vähän eri asiaa eri yhteyksissä. Sillä vallitseeko demokratian tai sivistyneendiktatuurin pelisäännöt markkinoilla ei liene merkitystä. Enemmän kilpailussamerkitsevät verovähennysoikeudet tai korjausavustusperusteet. Esimerkiksi, jos korjausavustuksiamyönnettäisiin enemmän talvella kuin kesällä ikkunaremontteihin, voitaisiinloiventaa alan voimakasta sesonkiluonteisuutta.Vallitseva rakennuskulttuuri yritystasolla hyväksytään, mutta energiansäästön edistämiseksiolisi syytä säätää vähän tiukempia määräyksiä.19 7019 7419 77Eero Niskanen perustaa Tiivi Oy:nMyynti alkaa nousta19 82Myyntivolyymikpl vuodessa5000019 8619 8919 90OAO Eurotiivi perustetaan Muurmanskiin19 92RAKET-tutkimusohjelma(Tekes)1995 - 1999I Tulevaisuuden ikkunakehitysII Ikkunoiden karmi-entuotekehitysperus-teet(ei julkinen)15000019 9319 9419 9619 9719 98Sertifioitujen metsien puu raaka-aineeksiEnergiansäästöikkunat tuotekehityshanke:Tiivi-Safiiri, Tiivi-Rubiini, Tiivi-TimanttiStrategiaprojekti tuotannon kehittämiseksiEkologinen maalauslinja otetaan käyttöönPuuntyöstöjätteen hyödyntäminenkaukolämpöön aloitetaanliki 20000019 99Tiivi Fönster Ab perustetaan Sparreholmiin20 00KolmikippuikkunaSälekaihtimen säätömekanismiSisäilman kokonaiskonseptin kehitystarveÄlytalotekniikan huomioonottaminen

85Kuva 13. TIIVI OY:n kehitys yhden miehen yrityksestä ikkunamarkkinoiden edelläkävijäksi.Vuonna 1998 ostovoima palasi laman jälkeen ja Tiivi Oy:n markkinaosuus on vakiintunut5-7 %:in pitkän aikavälin (3-4 vuoden) tarkastelussa. Tiivi Oy on näin ollen ollut jojonkin aikaa markkinoiden kolmanneksi suurin.1990-luku on ollut historiallisesti erikoinen. Tiivi Oy:n liikevaihto oli vielä 1991 70milj.FIM, kun nyt markkinaosuus on ollut 254 milj.FIM. Tämä vuonna liikevaihto noussee270-280 milj. FIM:in ja ulkomaantoimintojen osuus on siitä 30 %. Suorat tuotekehityskulutovat 20 % liikevaihdosta, vaikka kirjanpidossa ne kirjautuvat erilohkoille. Yritysolisi juuri nyt vakavaraisempi, jos yhteisyrityksissä ei olisi palanut Venäjällä moniakymmeniä miljoonia Tiivinkin rahaa. Silti Tiivi Oy pysyy Venäjän toiminnassa edelleenmukana, sillä Tiivillä uskotaan Venäjän nousuun. On opittu toimimaan sikäläisten tapojenmukaan, jotka poikkeavat monessa ja merkittävästi suomalaisesta työmoraalista jamarkkinakäyttäytymisestä. Nyt jo kilpaillaan Venäjällä venäläisten yritysten, ei tuonninkanssa.Tiivi Oy oli toiminut 17 vuotta ennen ensimmäistä ulkomaan kauppaa. Kansainvälistymisenyhteydessä on kasvettu ja opittu paljon. Kaikkien on sitouduttava yrityksen toimintatapaanja esimerkiksi ymmärrettävä eri maihin menevien tuotteiden erot ja osattavavalmistuksessa ottaa kansalliset erot huomioon. Esimerkiksi saksalaisille on tärkeääkulmaliitokset ja pintakäsittely, kun taas karmin piiloon jäävien sisäpintojen hiominen eiole siellä yhtä tärkeää, kuin esimerkiksi Suomessa, jossa halutaan ikkunan näyttävänsiistiltä silloinkin, kun se on avattuna.Tiivillä on tutustuttu myös muun muassa amerikkalaisen maailman suurimman ikkunanvalmistajan- Andersson Co. tuotantoon ja toimintaan. Andersson Co:n tuotantolaitoksetovat 20 ha:n suuruiset ja tuottavat 20 000 ikkunaa päivässä eli 4,5 miljoonaavuodessa. Tuotteet kuljetetaan asiakkaille ympäri Yhdysvaltoja, jossa autorahti on riittävänedullista (kontti Torontosta Seattleen maksaa 700 $), jotta rahti ei muodostu ongelmaksi,kuten joissakin tapauksissa Suomessa ja lähiympäristössämme. Kuljetustarpeenhallinta on ollut tärkeää Tiivillä lähiympäristön markkinan kuljetusten hallinnassa. Toisaaltapaikalla rakentamisen kehittyminen vaikuttaa jakelukanavan suunnitteluun.Kansainvälisessä toiminnassa paikallisten rakennustapojen ja tottumusten tuntemuksenlisäksi paikallisten normien täyttäminen tai pikemminkin ylittäminen vasta johtaa markkinoille.YmpäristöasiatEnergiansäästöikkunoiden takana on luonnollisesti Kioton sopimus ja tarkoitus sennoudattamiseen. Tiivi on määrätietoisesti tehnyt työtä ympäristöasioiden kehittämiseksi.Viimeisen kolmen vuoden aikana on Tiivillä tehty Suomen ikkunateollisuutta mullistaviamuutoksia.Vuonna 1997 tuotteistoon tulivat energiaa säästävät ikkunat Tiivi-Safiiri, Tiivi-Rubiinija Tiivi-Timantti. Tavallisessa kotitaloudessa energiaa säästyy energiaikkunoiden avullanopeasti. Asumisviihtyvyys kohoaa heti ja pienentyneiden lämmityslaskujen myötä Tiivinenergiaikkunat maksavat vuosien mittaan lopulta itse itsensä.

86Maaliskuussa 1998 Tiivi käynnisti ensimmäisenä suomalaisena ikkunatehtaanamaalauslinjan, jossa käytetään vesiohenteisia, ympäristöystävällisiäpintakäsittelyaineita. Sisäilman laatu paranee kun maalatuista pinnoista ei haihduformaldehydipäästöjä kuten katalyyttimaalilla maalatuista ikkunoista. Syksyllä 1998Tiivi liittyi kaukolämpöverkkoon, joka hyödyntää syntyvät puuntyöstöjätteetenergianlähteenään.Sekä ikkuna että ovituotannossa käytetään tiukkasyistä mäntyä, joka tulee lähialueidensertifioiduista metsistä. Sertifioinnilla tarkoitetaan sitä, että ikkunatuotannossa käytettäväpuutavara tulee hyvin hoidetuista talousmetsistä, joiden luonnontilaiset ympäristötesim. purojen, lampien, kallioiden ja soiden ympäristöt säästetään harvinaisten eläin- jakasvilajien käyttöön jättämällä uudistusaloille säästöpuustoa, välttämällä soiden ojittamista,torjunta-aineiden käyttöä sekä esim. jättämällä vesistöjen rantaan suojavyöhyke,joka sitoo kiintoaineita ja ravinteita ja estää näin vesien laadun heikkenemisen. Samallakorostuu myös kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen tärkeys. Käyttämälläsertifioitujen metsien puuta jätetään arvokasta perintöä tuleville sukupolville.Tiivi -ikkunoilla halutaan säästää ympäristöä ja energiaa tinkimättä lainkaan elämänlaadusta.Tiivi palvelutIkkunoiden ja ovien hankinta ja asennus on ammattilaisten työtä. Tiivi -palvelu tekeekaiken ikkuna- ja ovihankintaan liittyvän työn ja oheistoiminnot. Tiivi ottaa kokonaisvastuun"verhoja vaille valmis" periaatteella ja antaa takuun koko toimitukselle. Asentajienosaamisen ja asiakaspalvelun halutaan olevan huippuluokkaa.Edustaja tulee kotikäynnille, suorittaa mittaukset, suunnittelee ikkuna- ja ovityypit sekäniiden mallit asiakkaan toiveet huomioonottaen sekä tarvittaessa vanhaa arkkitehtuuriakunnioittaen.Kun tilaus saapuu tehtaalle, tiukkasyinen pohjoisen puu alkaa muotoutua energiaikkunoiksija lämpöoviksi. Tiivillä on käytössään uusin tuotantotekniikka ja asianmukaisetkoneet. Tieto siirtyy suoraan tuotannonsuunnittelun tietokannasta työstökoneille, jolloininhimilliset virheet saadaan eliminoitua.Koulutetut Tiivi -asentajat liikkuvat asennusautoilla, jotka ovat liikkuvia työpajoja koneineenja laitteineen. Likainen työ tehdään autoissa, ei huonetiloissa. Vanhat ikkunat jaovet poistetaan, eristeet ja rakenteet tutkitaan. Kun uudet Tiivi -ikkunat ja ovet on asennettupaikoilleen, jätteet viedään pois ja jäljet imuroidaan. Asennus suoritetaan ripeästi,laadusta tinkimättä ja materiaalit toimitetaan kilpailukykyiseen hintaan.Tiivi Oy antaa ikkunoille ja oville sekä asennuspalvelulle kahden (2) vuoden teknisentakuun kirjallisena. Tiivi -ulko-ovien suoranapysymistakuu on 10 vuotta. Ikkunoissa jaovissa käytettäville eristyslasielementeille lasin valmistaja antaa kymmenen (10) vuodentakuun.Tiivin palveluhenkisyys on todettavissa yrityksen kotisivuilta ja sen koin vieraillessaniyrityksessä. Haastatteluaika vierähti pitkälle iltaan, kun aikataulusyistä ja huonon säänvuoksi pääsimme aloittamaan melko myöhään iltapäivällä ja vieraanvaraisuutta osoit-

87taakseen Eero Niskanen saattoi vielä autollaan edelläni ajaen minut oikealle tielle, jottaosasin Haapajärveltä matkani seuraavaan kohteeseen. (Tutkijan huomautus.)5.2.3 Suomen Lämpöpumpputekniikka OyToimitusjohtaja Juhani Malkamäki on tullut SLP Oy:n palvelukseen 1999 omasta yrityksestään,jossa hän toimi liikkeenjohdon konsulttina. Tuotantojohtaja Jorma Saksi onSLP Oy:n toinen omistaja ja kuuluu yhtiön toisen omistajan Antero Mäkitalon kanssaSLP Oy:n perustajiin. Juhani Malkamäki toimii tällä hetkellä myös SULPU:n hallituksenpuheenjohtajana.MarkkinanäkymätAla on ollut kasvussa 90-luvulta alkaen. Energian hinnan nousu, kuluttajien kiinnostusympäristöasioihin ja ulkomaisten kilpailijoiden tulo Suomen markkinoille ovat lisänneetmaalämmön tunnettuutta sekä tehneet alaa ja tuotteita yhä kysytymmiksi 1990-luvunaikana.Tällä hetkellä markkinanäkymät ovat hyvät. Pientalorakentajat ovat alkaneet luottamaanlämpöpumppuihin ja sähkön hinta on nousussa ja yösähkön käytöstä luovutaan. Aivanviimeisimmät Rakentajan Suorakanavan Oy:n (www.suorakanava.fi) tilastot toukoheinäkuultaosoittavat, että uusien omakotirakentajien keskuudessa sähkölämmitys onlaskenut 10 % (59 %:sta 49 %:in) ja maalämpöpumppujen määrä vastaavasti noussut 5% (14 %:sta 19 %:in).Yhtiön myynnin kasvu näkyy kuvasta (Kuva 14.).1000 FIM250002000015000100001000 FIM500001995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002KUVA 14. SLP OY:N MYYNNIN KEHITYS VUOSINA 1995-2002 (ENNUSTE)SLP:n kehityksestäMaalämmön käyttö lämmityksessä on yhteydessä energian hintaan. 1970-luvun energiakriisiantoi vauhtia lämpöpumppuidean kehittelyyn ja lämpöpumppujen käyttö alkoiyleistyä energiakriisin (1973) jälkeen. Ideaa kehitettiin niin lämpötekniikan kuin laite-

88tekniikankin näkökulmista. 1980-luvun alkuun mennessä tekniikan hyväksikäytössä olisaavutettu merkittäviä tuloksia. 80-luvun alkupuoliskolla tapahtunut energian hinnanlasku alkoi jarruttamaan maalämmön kysyntää.Joillekin valmistajille syntyi ongelmia, kun järjestelmiä ei osattu suunnitella ja asentaaoikein, eivätkä siten käyttäjät saaneet niistä kaikkea irti. Luvattu hyötysuhde ei toteutunutja laitteiston rakentaminen kuhunkin taloon vaati siihen erikseen suunnitellun ns.räätälöidyn laitteiston, jota ei osattu valmistaa.Lämpöpumppujen kehittäminen aloitettiin Lapualla jo vuonna –74. Kaupungissa toimisilloin Mäkynen-yhtymä. Vuosina 1982-1983 valmistettiin jo noin 400 konetta vuosittain.Juuri ennen ensimmäisen lämpöpumppubuumin romahtamista yrityksessä investoitiinkiinteistöön ja nostettiin kapasiteettia 800 koneen myyntiin tähdäten. Panostus tehtiinlainarahoituksella ja myynnin käännyttyä laskuun yhtiön kassavarat loppuivat ja yhtiömeni nurin.Mäkynen yhtymässä työskentelivät myös Antero Mäkitalo, Jorma Saksi ja Timo Pihlajamäki.He perustivat Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:n vuonna –83. Lämpöpumpputekniikkaaloitti täysin toisenlaisen yrityskulttuurin pohjalta. Toimittiin miltei kokonaanoma- ja tulorahoituksen pohjalta. Omistajat työskentelivät yrityksessä tehden pitkääpäivää ja heidän palkkansa jousti yrityksen menestyksen mukaan. Yrittäjien ylimääräisestäpanostuksesta syntynyt hyöty jätettiin yrityksen kassaan.Lämpöpumppubuumin jälkeisessä aallonpohjassa tuottavaa toimintaa löytyi eniten jotoimitettujen lämpöpumppujen huollosta ja korjauksesta. SLP Oy huolsi niin MäkysenRAAKA-AINEET JAkuin muidenkin KOMPONENTITPUOLIVALMISTEET KOKOONPANO MARKKINOINTI1997 valmistajien pumppuja, jolla saralla oli alan kirjavuuden vuoksi tehtävää.Vikaantumistapauksissa kuluttaja usein pystyi vielä käyttämään vakuutusta korjauslaskunhoitamiseen. Tietous lämpöpumpuista kasvoi ja lämpöpumppuja tunteviaammattimiehiäRAAKA-AINEETsyntyiJAtaloon. Tosin on todettava, että jo Mäkysen-yhtymänMARKKINOINTIammattitaidollaluotu KOMPONENTIT lämpöpumpputuote oli kaikin tavoin kohdallaan ja tietous korkea-PUOLIVALMISTEET2002KOKOONPANOtasoista.JÄLKIMARKKINOINTILämpöpumppumarkkinaRAAKA-AINEET JAalkoi elpymäänPARTNERSHIP1990-luvun alkupuoliskolla. SLP Oy alkoi saadatilauksia myös isoista koneista erityisesti kalanviljelylaitoksilta. Myynti VenäjälleKOMPONENTITTUOTTEETHUOLTOSOPIMUSkäynnistyi. Vuoden 1997 miljoonan tulos jätettiin yhtiöön, eivätkä omistajat PARTNERSHIP -YRITYKSEN vieläkäänMARKKINOINTIluopuneet varovaisesta talouspolitiikastaan. Timo Pihjalamäki jäi eläkkeelle 1992 javuonna 1999 Antero KEHITYSVASTUU Mäkitalo sairastui. KHEITYSVASTUU Mäkitalo ja Saksi olivat uuden tilanteen edessä.ULKOPUOLISILLASLP OY:LLÄYrityksen hoitamiseen tarvittiin lisävoimia ja kunnollinen toimintastrategia, koska alaoli uudelleen voimakkaassa kasvussa. Yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssalinjattiin yritystä eteenpäin ja päätettiin lähteä toteuttamaan kasvustrategiaa. (vrt. KuvaUUSI15.).VÄISTYVÄTOIMINTOVOIMASSAOLEVATOIMINTOTOIMINTOKuva 15. SLP Oy:n jalostusketjun kehitysLiikkeenjohdon konsultti Juhani Malkamäki oli tehnyt yhteistyötä SLP Oy:n kanssauseaan otteeseen. Jo vuonna 1990 hän teki Te-keskuksen toimeksiannosta yrityksenkuntoraportin ja 1999 kuntoanalyysin. SLP Oy:n omistajat päätyivät ehdottamaan Malkamäellesiirtymistä SLP Oy:n toimitusjohtajaksi. Molemminpuolinen luottamus olisyntynyt aikaisemman yhteistyön yhteydessä. Malkamäki tiesi yrityksen 90 prosenttisen

89vakavaraiseksi ja omistajat tunsivat Malkamäen liikkeenjohdollisen ammattitaidon.Jorma Saksi jatkoi yrityksen tuotantojohtajana.Tarkoituksena oli saada uusia markkinointikumppaneita ja Fortumin kanssa on jo sopimussekä uusi jälleenmyyntiverkosto on otettu käyttöön (Kuva 15.). Kolmannes myynnistämenee teollisuus- yms. organisaatioihin. Tämä myyntityö tehdään edelleen suoraantehtaalta. Yritys keskittyy omassa tuotannossa kokoonpanoon ja osavalmistus on ulkoistettualihankkijaverkostoon. Riittävä laatutaso varmistetaan jatkuvalla koulutuksella.Nyt markkinat ovat alkaneet vetämään ja jos kehitys jatkuu tällaisena yritys tulee kasvattamaanedelleen voimakkaasti liikevaihtoaan ja henkilöstöään.Toimitusaika on tällä hetkellä noin 5-6 viikkoa mutta tarpeen vaatiessa asiakas saa haluamansatuotteen jopa kahdessa päivässä. Tuotantolinjat ja logistiikka on suunniteltusarjavalmistusajatuksen mukaan ja tuotteet tehdään aina asiakaskohtaisesti varusteltuna.Lämpöpumppujen toimitukset painottuvat syksyyn. Kausivaihtelujen tasaamiseksi jatuotantokapasiteetin nostamiseksi yritys on aloittanut myös kaukolämmön pientalojakokeskustentuotantoyhteistyön ison alan valmistajan kanssa.Yrityksen käynnistyessä se työllisti 4 henkilöä. Tänään Suomen LämpöpumpputekniikkaOy työllistää 14 henkilöä. Suomessa käytössä olevista noin 17.500 maalämpöpumpustan. 10.000 on Lapualla valmistettuja. Lämpöässä on alan markkinajohtajaSuomessa. Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:n toiminnan aikana tiloja on vaihdettuja laajennettu neljästi. Nykyään yritys toimii 3200 neliön tiloissa Lapualla.RAKET -lämpöpumppuRAKET -projektit osuivat SLP Oy:n kannalta oikeaan aikaan. Juuri ennen tuotannonvoimakkaan kasvun alkua ehdittiin paneutumaan tuotekehitykseen.. Myös RAKET -projektissa kehitetty tulistustekniikka on edelleen nykyisten tuotantomallien perusta.Lämpöpumppujen uusi tuleminen 1990-luvulla voidaankin osittain laittaa myös RAKET-projektin kehitystyön ansioksi.RAKET -hankkeen lisäksi SLP Oy:llä oli oma tuotekehityshanke vuosina 1996-1998,jonka rahoitukseen osallistuivat Tekes ja SLP Oy. Hankkeen omarahoitusosuus 1,5 milj.mk:n hankkeessa oli 420 tmk. Tämä panostus oli merkittävä harkitun riskinotto tilanteessa,jossa yrityksen liikevaihto oli hakemusta kirjoitettaessa 1,8 milj. mk. Myynninkasvun ansiosta siitäkin selvittiin omalla tulorahoituksella. Tämän hankkeen ajoitus olihyvä kylmäaineiden muutokseen nähden. Uusi tuote kehitettiin tiedossa olevalle uudellekylmäaineelle.Markkinoille menevät tuotteet jouduttiin kehittämään hieman RAKET -pumpusta eroavallefilosofialle. RAKET -pumppu oli ylivarustettu, erittäin hieno lämpö-pumppu. Tämänvuoksi sen myyntihinta tuli liian korkeaksi. Myös ohjausjärjestelmä osoittautui liianvaikeaksi käyttäjälle ja käyttöönotossa oli jatkuvasti vaikeuksia. Tämän takia yritysjoutui käymään uuden tuotekehitysvaiheen ja tekemään merkittäviä muutoksia. Ohjaus-

90järjestelmä vaihdettiin Oumaniin ja tuotteen rakenne ja muotoilu uudistettiin kokonaan.Tuotteesta tehtiin ”markkinointikelpoinen”.Vuosina 1999-2001 toteutettiin Tekesin avustamana 800 tmk:n täystehoisen koneen tuotekehitysja muotoiluhanke, jonka yhteydessä uudistettiin kaikkien tuotteiden ulkonäkö.Samassa yhteydessä toteutettiin yrityksen omana panostuksena koko viestintämateriaalinuudistus. Yrityksen omat kustannukset nousivat yli 500 tmk:n.Tuotteiden ulkoisen asun muuttaminen vaatii suuria ponnistuksia koko toimintaketjussa.Alihankkijat, muotintekijät, muoviosat, pintakäsittelytekniikat jne. menivät uusiksi uudenilmeen aikaansaamiseksi.Mitä suurempi ilmaisenergian osuus on, sitä suurempi on riippumattomuus energianhinnannousuista.Maalämmössä hinnannousut kohdistuvat vain ostettavaan energiaan, mikäon nykyään noin 30 % kokonaisenergiamäärästä. Täystehoinen lämpöpumppu ei käytäsähkövastusta lisälämmitykseen, jolloin päästään todella pieniin käyttökustannuksiin jailmaisenergian osuus on maksimaalinen.KaupallistamisestaYrityksissä ei aina osata kaupallistaa hyviä ideoita. Ulkopuoliset eivät kuitenkaan voiyleensä muuttaa yrityksen toimintatapoja ja ajatusmallia. Ulkopuolelta voidaan tuodayritykseen tietoa, mutta yritys itse aina joko käyttää sen hyväkseen tai tekee toiset valinnat.TKK:n ja VTT:n tapaisten organisaatioiden kanssa tehdyissä projekteissa harvoin onnistutaankaupallistamisessa. Tarvitaan toisenlaista osaamista ja sitoutumista muihinkinkuin teknisiin kysymyksiin. Markkinoitavuuteen, kilpailutekijöiden ja -ympäristön analysointiinja tutkimukseen tarvitaan voimakasta otetta ja näkemystä yrityksen sisällä.Markkinointi- ja tuotekehityspanostus vaatii pk-sektorin yritysten liikevaihdosta niinison osan, että jos niistä yksikin menee hukkaan seuraavaa panostusta joudutaan odottamaanvuosia, mistä toiminta kärsii. Tekesin ja KTM:n tulisikin tehdä entistä enemmänhankkeita ja tukipäätöksiä tuotteiden markkinoille saattamiseksi.Vaikka SLP Oy haluaa jatkaa omaksumaansa vakavaraisuuteen perustuvaa linjaa, pakkoon ottaa riskejä markkinoinnissa. Tuote yksinään ei takaa menestymistä eikä markkinointikaan.Molemmat tarvitaan. Laadukas ja toimintavarma tuote sekä hyvä ulkonäköyhdistettynä voimakkaaseen markkinointityöhön ovat yrityksen vahvuudet. Markkinoillemuutettuja uusia tuotteita on runsaan vuoden aikana myyty jo yli 600 kpl ja tilauskantahuomioiden noin 21 milj. mk:n arvosta.Idearikkaus ei aina takaa menestymistä. Tuotteen sarjavalmistuksella saadaan parhaitentuottavuutta nousemaan ja kannattavuutta parannettua. Elinkaariajattelu on tärkeää jauutuuksien osuus tulisi olla vähintään 15-20 %, koska niistä nousevat ne seuraavienvuosien menestystuotteet.Kaupallistumista varten on toteutettu yhteistyössä prof. Ari Salosen kanssa markkinaselvityksiinperustuva brandin lanseeraus. Salonen on teollinen muotoilija, joka onollut kiinnostunut ja perehtynyt siihen, miten muotoilulla voidaan vaikuttaa tuotteen

91menekkiin. Hän on koettanut selvittää mitä ostaja ostaa. SLP Oy:n panostus hankkeeseenon suoraan 200.000 FIM ja välillisesti hankeen kautta toiset 200.000 FIM.Projektissa laitettiin yrityksen ilme täysin uusiksi. Aletaan korostamaan LÄMPÖÄSSÄtuoteimagoa ja SLP yritys jää taustalle luomaan luotettavuutta pitkäaikaisesta toiminnastaasiakkaan eduksi. Yrityksen kotisivut, messuosastot ja kaikki kirjeenvaihtoon liittyvätasiakirjat saivat uuden yhtenäisen ilmeen, joka korostaa lämpöpumpun luomaan kodinlämpöä talvipakkaseen eikä tekniikkaa. LÄMPÖÄSSÄ on kodikas, helppo ja luotettava.Imago tulee väreistä ja muotoilusta ja tuotteiden ulkonäöstä sekä siitä viestinnästä mitenmarkkinoilla toimitaan.Aivan kuten kännykkä ja Nokia yhdistetään tarkoitus on, että tulevaisuudessa asiakkaatyhdistävät maalämmön ja LÄMPÖÄSSÄN.Asiakasta kiinnostaa myös millä hinnalla ylivoimainen tuote on ostettavissa. Yhdeksänkymmenestä ostajasta käy jossakin katsomassa toimivaa konetta. Asiakkaan ongelmienhoitaminen ja tyytyväisyyden takaaminen on hyvin tärkeää myyntityön ja imagon kannalta.Tuotteen helppokäyttöisyyttä on SLP Oy:ssä saatu aikaan mm. Ouman Oy:n automatiikalla,jonka käyttämiseen ei tarvita paksua ohjekirjaa.Vaimo ja teini-ikäiset lapset tekevät perheessä ostopäätökset, vaikka usein perheenpääselvittääkin tarkkaan tuotteiden laatua ja hinnan.Maalämpöpumppu on taloudellinen yli 150 m 2 :n taloissa, missä SLP Oy:llä on tällä hetkellä54 %:n markkinaosuus. SLP Oy:ssä keskitytään asiakassegmenttiin, joka rakentaaisompia jopa 200-300 m 2 :n taloja, vaikka markkina kasvaa voimakkaasti myös pienempientalojen osalta. Isomman talon rakentaja on ensisijaisesti kiinnostunut lämpöpumpunkyvystä tuottaa lämpöä edullisesti. Investoinnin hieman korkeampi hinta saadaankuitenkin näissä taloissa suhteellisen nopeasti takaisin.Lämpöpumppualalla toimivat valmistajat, maahantuojat, asiantuntijat ja tavarantoimittajatperustivat vuonna 1999 alalle oman yhdistyksen Sulpu ry. Yhdistyksen toimintaajatuksenaon koko lämpöpumppualan kokonaisvaltainen kehittäminen. Tavoitteena onalan yritysten yhteistyön aktivointi, tietotaidon kasvattaminen, tiedotus- ja koulutusmateriaalintuottaminen jne. Alan arvostuksen lisäämiseen yhdistys tähtää myös laajan sertifiointihankkeenavulla. Oppilaitoksille tehdään opetusmateriaalia ja alan oppikirjoja.Maalämpöasentajille järjestetään oma koulutusohjelma ja ammattitaitokoe jonka läpäisseetsaavat oikeudet, ns. sertifikaatin, lämpöpumppujen asentamiseen.5.2.4 Thermosystems OyIlpo Vaara - "pitkänlinjan" lämpöpumppumies - työskentelee nykyään ThermosystemsOy:n tuotantojohtajana. Thermosystems Oy:n taustalla on monivaiheinen lämpöpumpputeknologiankehitystyö ja siihen liittyvät yritykset.Yritysten lämpöpumppuVaara tuntee yrityksen taustalla toimineita yrityksiä aina vuodesta 1977 lähtien, jolloinlämpöpumppujen valmistus alkoi Kylmätyö Oy:ssä Ekopak -tuotemerkillä Nummi-

92Pusulan Saukkolassa. Valmistus oli samanaikaista ja yhtä suurta kuin Lapualla Geoterm-lämpöpumppujen tuotanto. Vaara toimi tuolloin erimerkkisten lämpöpumppujen jälleenmyyjänäPohjois-Suomen alueella. Vuonna 1986 toiminta kompastui menekkivaikeuksiin,joiden erääksi syyksi tuohon aikaan epäiltiin silloisen Imatran Voiman (IVO,nyk. Fortum) kymmenien miljoonien panostusta sähkölämmityksen kehittämiseen jamarkkinointiin.Ekopak -tuotemerkin raunioille perustettu Finnekopak Oy valmisti ja myi isoja lämpöpumppujaopistoihin ja hotelleihin, kun omakotitalojen lämpöpumppumarkkinat olivattyrehtyneet miltei kokonaan. Niiden tuotantovolyymit olivat olleet siihen mennessä5000-6000 pumppua vuodessa. Saukkolassa toiminut Finnekopak teki konkurssin vuonna1988, jolloin Vaara toimi edelleen lämpöpumppujen jälleenmyyjänä, mutta olilaajentanut toimintaansa perustaen oman lvi-urakointiyrityksen. Vuosien 1980-1994välisenä aikana asennettiin noin 300 lämpöpumppua.Finnekopak Oy:n tuotantojohtaja Matti Karppinen, jolla oli myös Tekiterm -niminenosakeyhtiö jatkoi Finnekopak Oy:n toimintaa Ekowell Oy:nä Saukkolassa sijaitsevassatehdashallissa. Ekowell Oy valmisti noin 30-40 lämpöpumppua vuosittain lähinnä autotalliolosuhteissaja sekin päätyi konkurssiin vuonna 1994. Myyntivaikeuksien vuoksiyrityksen rahoitus oli heikkoa ja komponenttien hankintakin perustui käteiskauppaan jaerilliseen noutoon. Lopulta pankki pyrki perimään saataviaan ulosmittaamalla tehdashallin,jolloin toiminta tuli mahdottomaksi.Matti Karppinen toimii edelleen lämpöpumppujen parissa. Hänellä on menestyksekäslämpöpumppujen huoltoyhtiö. Lämpöpumppujen huolto vaatii erikoisosaamista, jotaKarppisella on runsaasti alan eräänä merkittävimmistä kehittäjistä. Karppinen hoitaamyös Thermosystems Oy:n lämpöpumppujen Etelä-Suomen myynnin ja huollon.Lämpöpumppuasentajiakin on vähän Suomessa. Lämpöpumppujen asennus vaatii sekäkylmä-alan että putkiasennuksen osaamista ja lisäksi on tunnettava sähköalaa riittävästikompressorikorjausta varten. Tällaista yhdistelmäosaamista on harvassa. Kylmäasentajaosaa kyllä laittaa liuoksen, mutta ei tunne säätöä eikä pakkaskestävyyttä, yms. Putkimiesei taas osaa selvittää vajaatäyttöä, vaikka hallitsee muutoin liitokset yms.Vuonna 1994 Keski-Suomen opisto Suolahdelta päätti siirtyä lämpöpumpuista kaukolämpöönja myi lämpöpumppulaitteistonsa. Ne päätyivät kaupalla Matti Karppiselle,Ilpo Vaaralle ja toimintaan mukaan uutena osapuolena tulleelle elektroniikkayrittäjä VeliViertolalle, jonka omakotitaloon oli myös hankittu lämpöpumppulaitteet. Tästä yhteistyöstävirisi ajatus siirtää Ekowell Oy:n entinen tuotanto Rovaniemelle ja Veli Viertolastatuli Thermosystems Oy:n uusi omistaja vuonna 1994 ja Ilpo Vaarasta sen tuotantopäällikkö.Thermosystems Oy:n rinnalla toimi Liisa Karppisen, Ilpo Vaaran ja Veli Viertolanomistama lämmönvaihtimia Thermosystems Oy:lle valmistava yritys, jonka toimintalakkaa ensi viikolla pääoman puutteeseen. Noin 70 kappaleen spiraalilämmönvaihtimentuotanto ei riitä enää Thermosystems Oy:n kasvavaan tuotantoon. Vaikka spiraalilämmönvaihtimellaon mahdollista räätälöidä erikoislämpöpumppuja, ei sen käyttö lämpöpumpuissakannata levylämmönsiirtimiin verrattuna.

93Levylämmönsiirtimen ja spiraalisiirtimen hintaero aiheuttaa noin tuhannen markan hinnaneronlämpöpumpun lopulliseen hintaan. Spiraalisiirtimen valmistus on vaativaa jasarjat tällä tavoin toimittaessa lyhyet. Levylämmönsiirtimiä ryhdytään tuomaan ThermosystemsOy:n tuotantoa varten Ruotsista. Niitä valmistetaan myös Italiassa.Spiraalilämmönsiirtimiä on valmistettu Thermosystems Oy:n tiloissa. Vapautuvat tilat jakaksi työntekijää tarvitaan lämpöpumpputuotantoon. Lisäksi nykyistä ThermosystemsOy:n tehdashallia jatketaan 20 metriä lämpöpumpputuotannon kasvun vuoksi.Edelläkävijän elkeitäSamoin kuin muillakin johtavilla lämpöpumppuvalmistajilla Thermosystems Oy:n edeltäjilläoli jo ennen RAKET -projektia omat lämpöpumppumallistonsa. RAKET -projektissa kehitettiin teknologialtaan erittäin hyvä, mutta kustannuksiltaan kallis lämpöpumppu.Kaikkia RAKET -ratkaisuja ei Thermosystems Oy:ssä haluttu ottaa kustannussyistämukaan tuotantoversioon, joka teknisiltä toimintaperiaatteiltaan on yhteneväRAKET -pumpun kanssa. Lähinnä on kysymys sellaisista seikoista, kuin lämmönvaraajamateriaalinpitämisestä mustana rautana ruostumattoman teräksen sijaan, jne.Thermosystems Oy on omavarainen lämmönvaihtimien ja elektroniikan suhteen, jotkanähdään myös kustannuksia kurissa pitävinä.Yhteisomistus elektroniikka-alan valmistajan Veli Viertolan kanssa on johtanut lämpöpumppujenohjauslaitteiston kehittämiseen yhteistyössä Tekesin kanssa. Ohjaimessa onenemmän lämpöpumppuohjauksia kuin muilla valmistajilla, koska se on erityisesti valmistettulämpöpumpun ohjausta varten.Jokaiseen lämpöpumppuun on ohjaimen välityksellä (nollamodeemikaapelilla) modeemiyhteystehtaalta tai huoltoliikkeestä, jolloin jo etäältä voidaan nähdä vikaantumistapauksessa,mistä saattaa olla kysymys. Modeemiyhteys korvataan kännykkäliittymällä,jolloin kuluttajille ja huoltoon saadaan hälytykset ja tilannetiedotukset lämpöpumpuntoiminnasta tekstiviesteinä. Ohjaimessa on käyttötuntimittari kompressorin ja varalämmitysjärjestelmänkulutuksen seurantaan. Ohjaimen avulla asiakkaan on helppo saadatietoja lämmön- ja käyttöveden kulutuksestaan, kun laitteeseen on yhdistetty kilowattimittari.Tosin tällä hetkellä lukema on laskutoimituksen takana, mutta se on tarkoituskorjata asiakasystävällisemmäksi. (Mittalaitteen tarjoama mahdollisuuskulutuspistekohtaiseen eri kulutustyyppeihin jakautuvaan seurantaan on tärkeäenergiansäästön motivoimisessa tarvittava laiteominaisuus, joka on puuttunut tähän astikokonaan niin julkisesta kuin pientalorakentamisesta. Tutkijan huomautus.)Kulutusmittaus luo luottamusta asiakkaisiin lämpöpumpun tarjoaman ilmaisenergiantehokkuudesta.Ohjaimen ohjelmoitava logiikka perustuu tällä hetkellä 14.000 rivin c-kieliseen koodiin.Tarkoitus on lisätä ohjelmointikapasiteettia tilallisesti ja hinnallisesti. Mukaan otetaanmuutakin talon ohjausta, kuten kosteusvalvontaa, valaistuksen ja autolämmityspisteenohjausta, yms. Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin pidemmän tähtäimen suunnitelmissa.Ongelmana tuotekehityksessä on resurssipula. Omistaja vaatii tuloksia ja tuotekehityksentyövoimakustannukseen ei riitä tulorahoitusta. Yhden miehen varassa kehitys eteneehitaasti. Tekes-projekteja on kuitenkin toteutettu noin vuoden välein. Kompaktin lämmönsiirrinyksikönlisäksi on viimeksi suunniteltu uusi lämpöpumppumalli ECT, johon

94on tehty lukuisia parannuksia. Tuotevalikoimaa on ajateltu karsia nykyisestä 22 mallistavähemmäksi.Veli Viertolan elektroniikkayrityksellä on yhteistoimintaa mm. Nokian kanssa ja lämpöpumppujenohjaimelle etsitään kansainvälisiä markkinoita. Ensinnä mielessä ovat olleetNorjan markkinat. Kotimaisten lämpöpumppuvalmistajien kanssa yhteistyö on historiallisestiollut riitaista, mikä on haitannut yhteistyön viriämistä kotimaassa. SULPU:nmyötä yhteistyömahdollisuudet saattavat avautua.RAKET -projektista oli Thermosystems:n tuotekehitykselle merkittävä, sillä pumppuyhteensopivuudenansiosta mm. RAKET:ssa tehdyt lämmönvaihdintestaukset luettiin tarkkaanja niiden avulla oli mahdollista varmistua oman tuotannon toimivuudesta.Vaikka olen ollut lämpöpumppumyyjä pitkät ajat, on lämpöpumppujen suunnittelu elämäntehtäväni.Olen kaiket ajat piirrellyt lämpöpumppuja ja kehittänyt niistä hyviä ja taloudellisia.Minun jäljiltäni on Thermosystems Oy:n nykyinen tuotanto. Viimeisin muutoson tehty lämmönvaihtimeen, josta on tehty entistä pienempi ja edelleen helposti kokoonpantavaja huolettava osa.Alkuun tietoa lämpöpumppujen suunnitteluuni valui Matti Karppisen kautta HeimoHaapalaiselta, joka on ollut lämpöpumppusuunnittelun pioneereja. Heimo laski ja Karppinenkyseli. Näin ovat syntyneet Thermosystems Oy:n edeltäjienkin ensimmäiset pumput.Haapalainen oli mukana RAKET -projektissakin. Karppinen ja Haapalainen ovatnaapurukset Saukkolasta. Heitä kannattaa haastatella myös.RAKET:n aikana Matti Karppisen kanssa oivallettiin, että Heimo Haapalaisen RAKET -lämpöpumppu on optimiratkaisu, jossa ei ole vaan otettu taloudellisuutta riittävästihuomioon.Lämpöpumppu omanlaisensa uusioenergianlähdeRuotsalaisten lämpöpumppujen määrä on nyt 300.000 kpl, kun Suomessa ollaan vasta20.000 kpl paremmalla puolella. Ruotsalaisten menestyksen takana on kansallinen energiapolitiikka.Suomalaisille on kuitenkin hyvä, että ruotsalaiset ovat markkinoilla, koskaheidän lämpöpumppujen suosio luo asiakkaisiin uskottavuutta täälläkin.Ruotsissa on vasta alettu oivaltamaan, että Suomessa kehitetyt maalämpöpumput ovatomavoimaisia tulistuskoneita, joissa ei käytetä sähkövastuksia. Ruotsalaisten osateholämpöpumppujensuosion takana lienee lauhkeampi ilmasto ja sähkölämmityksen yleisyys,jolloin osatehopumppu soveltuu sähköyhtiönkin tuotevalikoimaan. Suomalainenmaalämpöpumppu soveltuu hyvin talojen primäärienergianlähteeksi.Päättäjätasolle on SULPU:n valtuuskunta esitellyt lämpöpumppua muista uusienergiamuodoistaerillisenä lämmönlähteenä. Lämpöpumppu on ainoa aurinkolämpö, jokalämmittää helmikuun 15. päivä yhtä lailla kuin vuoden muinakin päivinä, mihin suoraaurinkoenergia ei pysty. Erona tuuli- ja aurinkovoimaan on sekin, että lämpöpumput tarjoavattaloudellista etua suoraan asiakkaille, mitä ei päättäjätaholla taideta vielä ymmärtää.Suomalaisessa energiapolitiikassa öljyn ja sähkön myynnissä on ollut valtion monopoli,ja valtion etua vastaan kukaan ei ole pulissut. Tuntuu vaikealta uskoa, että öljy on niin

95edullinen, että sitä kannattaa pumpata kaukana Lähi-Idässä, rahdata se Sköldvik:in, jalostaasiellä ja vielä kuljettaa Ivaloon. Uskoisi päästöjen ja kustannusten valossa paikallisenlämmönlähteen olevan edullisemman. (Onkohan öljyn lämpöarvo todella niin korkea,että sen kuljettaminen eri puolille maailmaa kannattaa vai onko vain niin moni teknologiaöljyriippuvaista? Tutkijan huomio.)Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin tarvitaan etenkin kun uusi tuote vaatii vieläkehittämistä. Tuen puutteen lisäksi asenteet jarruttavat kehitystä, jolloin vastus on kaksinkertainen.Kasvu on ollut viime vuosina isoa ja asettunut 30 prosentin kohdalle. Mahdollinen lamaei välttämättä vaikuta lämpöpumpputuotantoon. Ruotsalaiset markkinat ovat kilpaillut,mutta Norja näyttää Suomen vertaiselta markkinalta. Thermosystems pyrkii luopumaansuoraan tehtaalta loppukäyttäjälle myymisestä. Se on aikaa vievää, eivätkä alan muutammattilaiset tykkää siitä. Tähän asti olen huolehtinut tavaratilauksista, tuotannosta jatuotesuunnittelusta sekä myynnistä. Sopimukset 15 liikkeen myyntiketjun kanssa on tehtyja ensimmäiset tilauksen sen kautta saatu. Tosin tukkuliikkeet alkavat vasta nyt ollalämpöpumpusta kiinnostuneita, kun markkinat on luotu. Ne eivät tule mukaan alkuaikojenmuutaman kappaleen myyntiin. Thermosystems keskittyy myynnissään putkiliikkeisiinja vientiin.5.2.5 Plancof OyYrittäjä Pertti Puustisen Plancof Oy on asiantuntijayritys, joka on erikoistunut elintarviketuotanto-,energia- ja ympäristötekniikan.Heatbox - järjestelmän tuotekehitysprojektiProjektin ensivaiheessa kehitettiin ja testattiin tavanomaiseen uuniin tai takkaan ilmankiertopiirilläkytkettävä massavaraaja. Ilmalämmitteiseen massavaraajaan varataan lämpöätulisijasta ja päinvastoin. Tulisijan palokammioon sijoitetussa erikoisteräksestävalmistetussa lämmönvaihtimessa kiertoilma kuumenee, josta se puhalletaan eristetynkanaviston kautta kauempana muissa huonetiloissa sijaitsevaan, kiviaineksesta valmistettuun,massavaraajaan. Ilman lämpöenergia kuumentaa massavaraajan ja palaa jäähtyneenätakaisin tulipesän lämmönvaihtimeen.Hankkeen aikana testattiin useampi prototyyppi ja viimeisissä ratkaisuissa tällä uudellamassavaraustekniikalla lämmönsiirto tulisijasta massavaraajaan toimi hyvin. Tulisijaankytketty ilmalämmitteinen massavaraaja on tulisijan veroinen lämmityslaite joka voidaanvarustaa yösähkövastuksin.Lämmönvaihtimella varustettu tavanomainen tulisija kuumensi toisessa huoneessa sijaitsevanvajaan tuhannen kilon painoisen massavaraajan yli sataan asteeseen, ydinosanjopa yli kahteensataan asteeseen runsaan tunnin lämmitysjakson aikana. Lämmönsiirtotehotulisijasta varaajaan on 30-40 kilowattituntiaHankkeen aikana saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää myös termisen energian varastoinninhyväksikäyttömahdollisuuksia kehitettäessä rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä.

96Projektin toisessa vaiheessa keskityttiin kehittämään tulisijaan asennettava Heatbox -järjestelmä, joka tuottaa uunin rakenteisiin varatusta lämmöstä taloon lämmitysilmaa.Tällä Heatbox -järjestelmällä toimivaksi voidaan rakentaa useimmat uudet tehdastekoisettulisijamallit ja myös paikalla muurattavat tulisijat. Suuria muutoksia tulisijaan eitule, varustesarjat ovat edullisia ja järjestelmä on hyvin turvallinen.Tavanomainen tulisija suunnitellaan ja rakennetaan toimivaksi siten, että uunin/takanyläosan sisään, erilleen palo- ja savukaasutiloista, sijoitetaan tehokas metallirakenteinenHeatbox -lämmönvaihdin varusteineen.Lämmitysilma kanavoidaan tulisijasta suoraan talon ilmanvaihtokoneelle, jossa lämmitysilmasekoitetaan ilmanvaihtokoneen tuottamaan raittiiseen korvausilmaan. Näin järjestelmäyhdistää tulisijan ilmanvaihtojärjestelmään jolloin hyödynnetään jo valmiinaolevaa lämmönjakokanavistoa ja saadaan tulisijan tuottama lämpö jaettua edullisesti,tasaisesti ja tehokkaasti koko taloon hallitusti termostaatin ohjaamana.Vaihtoehtoisesti lämmönsiirto tulisijasta huonetiloihin voidaan toteuttaa myös termostaattiohjattuapuhallinta ja lämmitysilman omaa jakokanavistoa käyttäen.Heat Box ilmalämmityslaite on asennettu ainakin kolmeen asuntomessutaloon Raisiossa.Yksi niistä oli Talo Mummola Raision asuntomessuilla (Anon. 1997a,b).Heatbox-järjestelmän on suunnitellut Plancof Oy, Raisiosta ja on toteuttanut sen yhteistyössäUunisepät Oy:n, Polartherm Oy:n, VTT:n ja Tekesin kanssa.Vapaa-ajan asunnon matalaenergia lvis -järjestelmän koerakentaminenProjektin tavoitteeksi asetettiin kehittää integroitu LVIS -järjestelmä, joka turvaa vapaaajanasunnon lämmön, veden ja sähkön kaukana asutuskeskuksesta, sähköverkon ulottumattomissaja vaikeissa olosuhteissa tulisijalämmityksellä ja tuuli- ja aurinkoenergialla.Koerakentamiskohde sijaitsee Korppoon kunnan Norskatan kylässä, saaressa sähkönjakeluverkonulottumattomissa.Vuonna 1995 suoritettiin hankkeeseen liittyvä LVIS -suunnittelu ja rakennuksen pystytystyörungon osalta vesikattoon asti. Katto toteutettiin ns. energiakattona, jossa auringonsäteilyenergia lämmittää peltikatteen ja aluskatteen välissä virtaavaa ilmaa. Töitäjatkettiin 1996 kesällä rakentamalla kaksi tulisijaa, jotka on varustettu lämmönvaihtimella.Toinen tulisija huolehtii sijoitushuoneen lisäksi toisen makuuhuoneen lämmittämisestäpuhaltamalla sinne lämmintä ilmaa, jota lämmönvaihdin tuottaa. Olohuoneeseenasennettiin lämmönvaihtimella varustettu takka. Takan lämmönvaihtimesta saadaankuumaa ilmaa joko suoraan huonetilan lämmitykseen ja/tai konvektorivaraajaan lämpimänkäyttöveden tuottamiseksi. Konvektorivaraaja on sijoitettu varastoon. Kesällä konvektorivaraajaanpuhalletaan energiakatolta saatavaa lämmintä ilmaa käyttöveden lämmittämiseksi.Koko järjestelmää ohjaa tätä hanketta varten suunniteltu ja rakennettu automaattinenelektroninen ohjauskeskus.Rakennuksen katolle asennettiin tehokkaat aurinkopaneelit ja viereiselle kalliolle tuuligeneraattori.Nämä syöttävät sähköä tarpeen mukaan suuren kapasiteetin omaaviin akkuihin,joihin varastoidulla matalajännitteisellä sähköllä kaikki rakennuksen sähkölaitteettoimivat valaistusta ja vedenpumppausta myöten. Vedenpumppauksen lisäksi onsuunniteltu, että rakennus varustetaan pienellä kuumavesiboilerilla, joka saa esilämmite-

97tyn veden konvektorivaraajasta ja jossa olevalla 12 V vastuksella voidaan lämmittää vettätakka- ja kattolämmön saannin ollessa poissuljettu. Järjestelmää ohjaa järjestelmänohjauskeskus.Kesällä 1997 kohteessa on suoritettu viimeisimpiä sisustus- ja sähkötöitä. Kohde on sitenlähes valmis. Käytännön kokeet voidaan aloittaa rakennuttajan käyttäessä kohdettaoman aikataulunsa mukaan.Kohde on energian suhteen omavarainen vapaa-ajan asunto, jossa on integroitu yhteentakkojen, energiakaton, aurinkopaneeleiden ja tuuligeneraattorin energiantuotanto. Neyhdessä hoitavat kohteen huoneistolämmityksen, vedenlämmityksen, käyttösähkötuotannonja vedenpumppauksen.Hankeen on toteuttanut Tutun Uunisepät Oy, suunnittelijana ja koordinaattorina on toiminutPlancof Oy.Kaupallistamiskynnyksen ylittäminenHeatBox ei yltänyt kaupallistamiskynnyksen yli. Tuotetta ei kuitenkaan ole vieläkäänhaudattu, vaan ideoita tuotteen parantamiseksi edelleen syntyy ja aina silloin tällöin yksittäiskappaleitavalmistetaan. Vaikka patenttihakemusten on annettu raueta, tehdylletuotekehitystyölle toivotaan edelleen hyödyntäjää, joko meiltä PlanCofista, missä tuotesyntyi tai niistä yrityksistä, jotka olivat mukana kehittämässä tuotetta taikka aivan ulkopuolisestakiinnostuneesta tahosta.Tuote on vaipunut "kuolemanlaaksoon" tuotekehitysvaiheen jälkeen ja kaupallistumisenkompastuskiviksi voi nimetä montakin tekijää. Ensinnäkin Heatbox -ilmanvaihtolämmitys yhdistää toisiinsa kaksi taloteknistä järjestelmää tulisijalämmityksen- pääasiassa takkalämmityksen - ja ilmanvaihdon. Tästä seuraa kolmekin ongelmaa.Kukaan ei ole koskaan myynyt mitään tämän kaltaista aiemmin. Ostajat eivät osaa sitäkysyä ja heille idea on uusi. Juurruttamista siis tarvitaan (tutkijan huom.). Tulisija ontulisija, eikä siihen muuta tarvita. Ilmanvaihto on ilmanvaihto ei lämmitys - ainakaanmaallikon näkökulmasta. Bioenergiamarkkinat ovat vasta tulossa.Tuotteen kehitysvaiheessa jo syntyy ongelmia kahden erilaisen järjestelmän yhteenliittämiseenliittyvistä teknisistä kysymyksistä. On epäselvää kenen kuuluu panostaa tutkimukseenja tuotekehitykseen erityisesti niissä kohdin, joissa vaaditaan kunkin yrityksentuotteen modifioimistarpeen ja muutosparametrien määrittämistä kokonaisratkaisunsaattamiseksi toimivaksi.Tuotteen markkinointivastuu jakautuu kahdelle eri taholle tai sen kuulumisesta toisellevalmistajalle on päästävä yhteisymmärrykseen.Tuotteen suunnitellun valmistusvaiheen alkuun osui vielä keskeisenkomponenttivalmistajan - lämmönvaihdinvalmistajan - vetäytyminen hankkeesta.Polarterm Oy sai jättitilauksen Yhdysvaltain armeijalta, jolla se kykeni kasvattamaanvolyyminsä kymmenkertaiseksi ja pakotti keskittymään muihin tuotteisiinsa, kuinlämmönvaihtimiin. Tilalle ei saatu toista HeatBox -ilmalämmitysjärjestelmästäkiinnostunutta lämmönvaihdintoimittajaa, joka olisi halunnut liittää tarkoitukseensopivan vaihtimen tuotevalikoimaansa. Todennäköisesti sen valmistaminen olisi tullutsuhteellisen kalliiksi.

98Kaupallistumista haittaa myös nykyisten omakotitalojen ilmanvaihtokoneiden heikohkosoveltuvuus takkalämmön jakolaitteeksi. Heatbox-takka tuottaa helposti jatkuvan tarpeellisen3 kW lämmitystason Ilmanvaihtokoneet eivät näin suurta lämpöenergiamäärääpysty nykyisellä rakenteella jakamaan mm. moottorien kuumenemisriskin vuoksi joissalämmitysilma suunnataan tulevaan korvausilmaan ennen puhaltimia. Tarvitaan erillisetilmansekoitussäätimet jotka aikaansaavat heikkotehoisen lämmönjaon vähentäen loppuasiakkaidenja laitevalmistajien kiinnostusta ratkaisuun. Tähänkin löytyy kyllä ratkaisu.Omakotirakentajat eivät panosta juurikaan talon LVI-suunnitteluun. Takan lämmönhyödyntäminen tehokkaasti energiansäästömielessä ei ole välttämättä maallikkojen mielenkiinnonkohteena. Lisäksi suunnittelijakunta ei tunne tuotetta. Sitä ei ole kyetty tekemääntunnetuksi arkkitehtien keskuudessa eikä lvi-suunnittelijoilla ole riittävää tietoasen liittämiseksi osaksi rakennuksen ilmanvaihtosuunnitelmaa.Ongelmat mihin haettiin ratkaisua evät ole poistuneet, päinvastoin. Nykyisten takkojenja uunien tarpeenmukainen säädettävyys on edelleen heikko ja lämpöenergian jakaantuminensamoin. Tuskin minkään muun lämmitysjärjestelmän kohdalla siedettäisiin vastaaviapuutteita?Miten tuote saatetaan pienyrityksestä suurille markkinoille?RAKET -tutkimusohjelma oli tuotteen kehittämisen kannalta tärkeä ja tuloksia tuottavavaihe. Ei pelkästään Plancofille vaan myös takkavalmistajille ja ilmanvaihtoyrityksillesyntyi runsaasti uutta tietoa hankkeen aikana.Kehitettyjen tuotteiden markkinoille saattamiseen tulee kiinnittää nykyistä enemmänhuomiota. Kaupallistava taho puuttuu ja teknisesti kehitetyt tuotteet - liian monet kilpailukykyisistäratkaisuista - päätyvät "kuolemanlaaksovaiheeseen", mikä luonnollisesti onvoimavarojen ja syntyneiden yhteistyöliittojen haaskausta sekä potentiaalin käyttämättäjättämistä.Aina tietenkin yrittäjä voi katsoa peiliin ja etsiä kohtia, joissa hän voi parantaa omaatoimintaansa.Pienellä suunnitteluyrityksellä ei ole voimavaroja tuotekehitysvaiheen ja markkinavaiheenvälisen voimakasta kaupallistamista vaativan vaiheen ylittämiseen. Siihen tarvittaisiinjonkinasteista tukea, mitä nyt ei ole saatavilla. Tekesin tuki tuotekehitykseen onerinomainen ja saa aikaan hyviä tuotteita, mutta kaupallistaminen kaipaa panostusta,johon ei tuotekehittely kykene. Tähän vaiheeseen tullee kehittää omanlaisensa tukimuoto.Rahallista tukea ehkä tarvitaan, mutta sitä tärkeämpää on markkinointiasiantuntijaavuntarjoaminen teknisen tuotekehityksen toteuttaneille.Nykyisellään Tekes tarkistaa kyllä kunkin kehitettävän tuotteen markkinanäkymät. Onkuitenkin helppoa laskea ja kirjata paperille osoitettavissa oleva markkinapotentiaali,mutta kuinka se käytännössä toteutetaan sitten, kun tuote on valmis? Tämän vaiheentoteutustavat eivät ole aina yrittäjien tiedossa. Kukin tuote on aina erikoistapaus.HeatBox on nykyisellään teknisesti toimiva tuote, jota kuitenkin tulisi vielä kehittääkaupallisesti kiinnostavammaksi. Asiakkaan on vaikea ylipäätään havaita ilmanvaihdonparanemista. HeatBox:n kohdalla helposti ajatellaan, että kyllä ilma riittävästi leviää

99takkahuoneesta muihin huoneisiin, eikä tunnusteta lämpimän ilman tasaisesta leviämisestäeri huoneisiin syntyvää etua.Tunteeko Tekes täysin kentän pk-yritysten taloudelliset tuotekehityksen toimintaedellytyksetja usein kovan arkipäivän? Onko ehkä väliinputoajia? Ovatko varakkaammat jaköyhemmät yhtiöt samalla viivalla? On hyvä miettiä tätäkin. On varsin tavanomaista,että yrittäjä elää raskaiden tuotekehityshankkeiden aikana säästöillään koska hanke nieleeyhtiön varat. Yhtiömiesten oma painostus omana työnä ja rahana voi olla hyvinhuomattava. Yrittäjän palkka on lähes aina viimeinen yrityksestä nostettavissa olevajäännöserä kun liiketoiminnan tuloista vähennetään kulut. Jos ei ole pystynyt nostamaanpalkkaa, ei myöskään Tekes avusta, tehtyä työtä, koska säädökset tuntevat osakeyhtiönosalta pelkästään maksettuihin palkkakustannuksiin perustuvat avustukset Rahoitusinstrumentittulisi kehittää esim. yhdenmiehen osakeyhtiön osalla niin. että sillä tulisi ollasamat laskennalliseen palkkaan perustuvat avustuksen saantimahdollisuudet alempienyhtiömuotojen yhtiömiesten tapaan. Ratkaisun luulisi löytyvän, jos niin halutaan. Taloudellisettuotekehityksen toimintaedellytykset tulisi turvata myös silloinkun rahan tarveon kaikkein suurin.5.3 Energiansäästöteknologiatutkimus ja edistäjätTässä osassa tutkimusta esitellään energiansäästöteknologian edistämiseen liittyviä tutkimustuloksiasekä muutaman energiansäästön ja tutkimuksen edistämiseen liittyvänorganisaation (Motiva Oy, Keksintösäätiö ja SULPU ry.) edustajien haastattelut (vrt.Luku 0.). Samoin kuin tutkijoiden ja yritysedustajien kohdalla haastattelutietoja (kursivoituteksti) edeltää haastateltavan ja hänen edustamansa organisaation esittely. Kaikkihaastateltavat olivat jollakin tavoin mukana RAKET -tutkimuksessa, vaikka he edustavattässä ennen muuta laajempaa käsitystä uusien teknologioiden kaupallistamisesta.Kaikilla haasteltavilla on ollut mahdollisuus tarkistaa heidän sanomakseen kirjattu teksti.Haastatteluissa on käytetty apuna teemahaastattelulomaketta, mutta itse haastattelutilanteessaon käyty vapaamuotoinen keskustelu kaupallistamiseen vaikuttavista tekijöistäjoko energiansäästön osalta tai muiden alojen tuotteiden kaupallistamista rakennusalaanverraten.5.3.1 AsiakaskyselytPERKU -kyselyn tulosKiinnostus uusiutuviin energiavaihtoehtoihin perustuvien tuotteiden käyttöön rakennustensaneerauksessa osoittautui "PERKU" -hankkeen kyselyjen perusteella (Liite 2.) olevankunnallisten rakennuttajien keskuudessa toistaiseksi olematon. Tietoa - erityisestikokemuspohjaista - uusista vaihtoehtoisista tuotteista kaivattiin. Kysely käsitteli energiansäästöikkunoita,lämpöpumppuja ja aurinkokerääjiä ja -paneeleita.Edellä mainitut tulokset saatiin muilta - lähinnä kunnallisilta - kuin pientalorakennuttajilta,joille tällä hetkellä pääasiassa myydään lämpöpumppuja, ilmanvaihtolämmitysratkaisujaja myytiin tulisijan ilmalämmityslaitetta, joita kehitettiin RAKET -tutkimusohjelmassa. Kunnallisille ja ammattimaisille rakennuttajille on tarjolla vastaa-

100via isomman kokoluokan energiaa säästäviä tuotteita, joten tuotteen puuttuminen ei voiolla energiaa säästävien ratkaisujen vieroksumisen syynä.Tulos paljastaakin yleisluontoisesti ammattirakennuttajien asenteita ja heidän toimintaympäristössäänvallitsevia käytäntöjä ja rajoituksia uuden energiaa säästävän teknologiankäyttöönotossa.Uudet energiaa säästävät tuotteet voidaan mieltää myös ainoastaan kestävän kehityksentavoitteiden saavuttamisen välineiksi ja niiden kustannusvaikuttavuudesta voi asiakkaillaolla energiataloudellisten elinkaarilaskelmien puuttuessa käsitys, joka vaikuttaa kielteisenostopäätöksen syntymiseen. Tähän tulokseen tuli tutkija Asko Miettilä Turunkauppakorkeakoulusta haastateltuaan rakennuttajien edustajia.Pientalorakennuttajien käsitys energiansäästöä edistävien tuotteiden kaupallistettavuudestaon merkittävä monien RAKET:ssa kehitettyjen teknologioiden kohdalla. Pientalorakentajiensuhtautuminen kaiken kaikkiaan ympäristöystävällisiin rakentamistapoihinei ainakaan ole millään tavoin kielteinen, vaan ekologisesti kestävä ja ekotehokas rakentaminenetenevät hitaasti, mutta varmasti ja tavallinen rakentaminen muuntuu ympäristöystävälliseensuuntaan, vaikkakin energiansäästö on ympäristöystävällisyyttä paremmassasuosiossa (Riihimäki & Mikkola 2001). Aivan kuten Miettiläkin totesi rakennuttajiahaastatellessaan, ympäristöystävällisyydestä halutaan myös taloudellista etua, mitäenergiansäästö ainakin käytön aikana tarjoaa, joskin vielä joissakin tapauksissa tavallistaratkaisua isommin investointikustannuksin. Ekologisen talon rakennuskustannukset ovatenää 2-4 prosenttia tavallista rakentamista korkeammat ja nykyisellä energianhinnallamatalaenergiatalo maksaa itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa (Riihimäki &Mikkola 2001).Rakentajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijätPerinteinen teknologialähtöinen energiatarkastelu on parhaimmillaan muun muassa sentapaisissa tutkimuksissa kuin Motiva Oy:n kulutusvertailututkimuksissa (ks.www.motiva.fi) ja muun muassa Fortumin tutkimuksessa, jossa selvitettiin teknistaloudellisinvertailulaskelmin eri teknologioiden edullisuutta (Haapakoski 2000). Pientalonlämmityskustannusselvityksessä laskettiin viiden eri lämmitysjärjestelmän 1 hankinta-ja käyttökustannukset uudessa omakotitalossa. Kokonaiskustannuksia vertailtaessaedullisin vaihtoehto on sähköpatterilämmitys 10200 mk/a, seuraavina tulevat edullisuusjärjestyksessähuonekohtainen lattia- ja kattolämmitys 10400 mk/a, vesikiertoinensähkölämmitys 12400 mk/a, maalämpöpumppu 12400 mk/a, porakaivoa hyödyntävälämpöpumppu 14300 mk/a, ja kokonaiskustannuksiltaan kallein vertailtavista ratkaisuistaon öljylämmitys 15200 mk/a.Eri asia on, onko ostaja kiinnostunut tästä tiedosta, saako hän sen ja onko se hänelle sittenkäänymmärrettävässä muodossa. Vaikka markat puhuvatkin selkeää kieltään, voi1 1. Sähkölämmitys, sähköpatterit, 2. Sähkölämmitys, lattia- ja kattolämmitys, 3.Sähkölämmitys, vesikiertoinen lattialämmitys, 4. Maalämpöpumppu, vesikiertoinenlattialämmitys, 5. Öljylämmitys, vesikiertoinen lattialämmitys, jotka edustavat yhteensänoin 85 % markkinaosuutta uusien pientalojen lämmitystapavalinnoissa. Puukattila- jakaukolämmitystä ei selvityksessä tarkasteltu.

101itse teknisten vaihtoehtojen kohdalla tulla epävarmuutta vaikkapa siitä, ovatko kaikkivaihtoehdot mukana. Lisäksi laskelmien puolueettomuus askarruttaa aina. Näkemyksiäteknisen ja teknis-taloudellisen tiedon tarpeellisuudesta energiansäästötuotteiden kaupallistavuudenedistämisessä on esitetty sekä puolesta että vastaa.VTT:n huhtikuussa 2001 omakotirakentajien keskuudessa tekemän kyselyn perusteella(Riihimäki & Mikkola 2001) hyvälaatuisuus on kolmen tärkeimmän valintakriteerinjoukossa tuotteesta riippumatta. Talopakettien kohdalla ulkonäkö ja takuu ovat seuraavaksitärkeimmät, kun taas lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmissä tärkeätä ovat helppohoitoisuusja energiankulutuksen vähäisyys. Rakennusmateriaalien kohdalla helppohoitoisuusja hyvä ulkonäkö ratkaisevat. Ympäristöystävällisyydellä on suurin painoarvolämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien kohdalla, vaikkakin sen merkitys ei olekaan vieläkovin tärkeä ja on vielä monille epäselväkin. Ekotehokkuuden kohdalla tärkeimmiksikoetaan rakennuksen pitkäikäisyys ja kestävyys.Vaikka omakotirakentajat kokevat saavansa tietoa rakentamisesta useimmiten helpostimatalaenergiapientalojen ja ympäristöystävällisten talopakettien tunnettuus on vähäistä(Riihimäki & Mikkola 2001), joka viimeksi mainittujen kohdalla voi johtua uutuudesta,mutta matalaenergiatalojen edullisuudesta on tiedotettu eri yhteyksissä - lehdistössä jaasuntomessuilla - jo RAKET -tutkimusohjelman alkuvuosista lähtien - vuodesta 1994.Muun muassa Motiva Oy:ssä energiansäästöikkunan ja matalaenergiatalojen kohdallaon nähty asukkaiden motivoimisella ja heidän vaatimuksin voitavan tulevaisuudessakääntää rakentaminen energiansäästömyönteisemmäksi ja työtä tähän suuntaan tehdäänniin energiamerkintää kehittämällä ja energiakilpailuja järjestämällä kuin muullakin tiedottamisensaralla. Energiamerkintä on nähty myös pientalorakentajien keskuudessa tärkeäksi(Riihimäki & Mikkola 2001).Vapaaehtoisuudella ja kaupallistamista kehittämälläkuluttajien vaatimusten kautta Suomessa halutaan edetä myös isompiin rakennuskohteisiinenergiansäästötuotteilla.5.3.2 Motiva OyJohtava asiantuntija Heikki Härkönen on toiminut Motivassa kahdeksan vuotta. Keskeisenätehtävänä hänellä on ollut energiansäästön ja -tehokkuuden sekä uusiutuviin energiamuotoihinliittyvän teknologian edistäminen muun muassa hankintakilpailuja järjestämällä.Tähän tutkimukseen antamassaan lausunnossa Härkönen on korostanut ja yksinkertaistanutsanomaansa joissakin asioissa saadakseen asian ytimen esille.Motiva Oy:n kahdeksan vuottaMaaliskuussa 1993 Motiva aloitti toimintansa kolmen vuoden projektina. Kauppa- jateollisuusministeriö tilasi projektin hallinnointipalvelun Finntech Oy:stä, silloisestaVTT Technology Oy:stä.Toiminta vakinaistettiin 1996 ja Motivasta tuli Finntechissä aputoiminimellä toimivaitsenäinen yksikkö. Finntechin toiminnan lakkauttamisen yhteydessä joulukuusta 2000lähtien Motivasta tuli itsenäinen valtion omistama osakeyhtiö.

102Motiva Oy:n perustoimintaa ohjaa kauppa- ja teollisuusministeriö, mutta Motiva toimiitiiviissä yhteistyössä myös muiden ministeriöiden ja laitosten sekä monien muidenenergian käyttöön liittyvien organisaatioiden kanssa.Energiankäytön uusi suuntaMotivan toiminnan taustalla ovat kansainväliset ilmastosopimukset, Suomen energiastrategia,uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma ja energiansäästöohjelma.Suomi on sitoutunut palauttamaan hiilidioksidipäästöt vuoden 1990 tasolle vuoteen2010 mennessä.Toiminnan taustalla ovat uusi energiansäästöohjelma ja uusiutuvien energialähteidenedistämisohjelma. Motivalla on vapaaehtoisen energiansäästön edistäjänä suunnannäyttäjänrooli. Energian tehokas käyttö vaatii ajattelutavan ja toimintatapojen suunnanmuutosta.Motivan toiminta-ajatuksena on toteuttaa energiansäästöohjelmaa ja vuonna 2001 valmistuvaailmasto-ohjelmaa sekä uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaa aktivoimallaenergiansäästöä, energian tehokasta käyttöä ja uusiutuvien energialähteidenkäytön markkinoita.Motiva on keskeinen toimija energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentämisessä.Motivan päämääränä on energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvienenergialähteiden käytön lisääminen vapaaehtoisin keinoin. Motivan ydintehtävänä ontuottaa, jalostaa ja jakaa tietoa sekä vauhdittaa menetelmien ja uuden teknologian käyttöönottoa.Tutkimustiedon hyödyntämisestäEnergia-alan tutkimustyössä syntyy runsaasti raportoitua tietoa. Tämä tieto on hyödyllistävasta, kun se on saatu käyttöön eli sovelletuksi tuotteisiin, joiden markkinaosuudetovat merkittävät ja kasvavat ja jotka kaupallistuvat mahdollisimman nopeasti. Pelkässäraporttien tuottamisessa kaupallistamisen osuus vähäinen.Moni energiansäästöteknologia on keksitty ja tutkittu täysin kaupallistettavalle asteelle,mutta niiden käyttöönotto puuttuu. Energiansäästön edistämiseksi monesti riittäisi, ettäjo olemassa olevia ratkaisuja kaupallistetaan.Usein tutkijat pyrkivät "pelastautumaan" projekteista - saamaan valmista asetetussa aikataulussatai päätymään olettamaansa haluttuun lopputulokseenkin - millä keinoillatahansa, eikä käyttöönottoon liittyviin seikkoihin ole edes resurssointia. Virheellinentutkimustieto toimii markkinoinnin jarruna. Tarvitaan resurssointia innovaation kehittämisenjokaiseen vaiheeseen ei vain kovaan tekniseen tutkimukseen vaan myös pehmeämpienosuuksien kuten markkinoinnin, jakelun, tiedottamisen yms. toteuttamiseen.Tutkijoita ei pitäisi velvoittaa päätymään johonkin kaupallistamisenkin kannalta mielekkääseentulokseen ilman siihen kohdistettua toimeksiantoa. Tulee selvästi erottaakaupallistamisvaihe omakseen teknisestä tuotekehityksestä. Tulee selventää, mitätarkoitetaan kaupallistamisella ja mitä markkinan avaamisen eteen on tarkoitus tehdä.Myös tutkimustuki voi häiritä markkinoita.

103Tutkijoiden pysyessä lestissään he teknisellä alalla huolehtivat innovaation teknisestäosasta ja juurruttamiseen ja kaupallistamiseen on omat pelaajansa ja keinonsa. Näidentutkimisen tavoitetta ei voi asettaa teknologiaohjelmalle tai RAKET:n kaltaiselle tekniselletutkimusohjelmalle. Toisaalta teknologia ei saa olla irrallaan ulkomaailmasta, vaantuntuma markkinaan tarvitaan.KaupallistamisprosessiKaupallistaminen on monitahoinen prosessi, jonka kuvaaminen tässä yhteydessä kokonaisuudessaanon mahdotonta muuten kuin esimerkkien avulla. Hankintakilpailut ovatesimerkiksi energiansäästöikkunoiden kohdalla osoittautuneet käyttökelpoiseksi kaupallistamisenmenetelmäksi.Oleellista uuden energiansäästöteknologian kaupallistamisessa on toteuttaa markkinakehityksenmuutos. Markkinamuutoksen saavuttamiseen tarvitaan tutkimuksen ja tuotekehityksenlisäksi demonstrointia, levitystä, kysynnän lisäämistä (Härkönen 2001).Markkina muuttuu tutkimusohjelmalla varsin hitaasti. Työ uusien teknologioiden parissaon teknologiavetoista, kun taas markkinointi ja kaupallistaminen perustuvat asiakkaidenja kuluttajien luomiin mielikuviin uudesta teknologiasta tai tuotteesta ja sen perusteellatehtäviin päätöksiin. Insinöörityöhön keskittynyt tuotekehitys saattaa toimia osaltaanuuden teknologian markkinoinnin jarruna. Kuluttaja ei osta tuotetta takaisinmaksuajaneikä markkojen säästön vuoksi, mihin usein insinöörikeskeisellä ajattelulla tuotetuissakaupallistamisperusteissa vedotaan, vaan perustaa päätöksensä mielikuviin. Tuotekehityksenhyödyntäminen on vajavaista, kun tuotteen loppukäyttäjää hyödyttäviä hyviäominaisuuksia ei osata ulosmitata kaupan kautta. Kun yritykset eivät aina osaa tuodatuotteittensa hyviä puolia esille ne eivät pysty hyödyntämään ja markkinoimaankaanparhaita tuotteitaan.Kaupallistettava tuotekehitys on tarvepohjaista. Pahimmassa tapauksessa joissakin esittely-ja kokeiluhankkeissa liikutaan liian kaukana käytännössä mahdollisten sovellustentuotekehityksestä. Teknologiavetoisella ajattelulla saatetaan esittely- tai kokeilukohteeseenkasata kokonaisuuden kannalta harkitsemattomasti kaikkea mahdollista teknistäuudistusta ajattelematta, miten yksinkertaisimmin ratkaista käsillä oleva teknologialleasetettu tehtävä. Taloudellinen optimointi saattaa puuttua kokonaankin uutuuksista.Yrittäjältä vaaditaan rohkeutta uskaltaa ryhtyä pienelle ja hajanaiselle alalle, mitä energiansäästöteknologianmyyminen on. Ei myöskään huomata, että jo 1-3 %:n osuusmarkkinoista voi toimia niin tehokkaana markkina-agenttina, että se riittää markkinamuutoksensynnyttämiseen.Halvin vai edullisinMatkalla perustutkimuksesta myyntimiehelle innovaatio kohtaa niin monta sen edistymistäjarruttavaa tekijää niin yrityksen sisällä että markkinoilla, että ilman jonkin asteistaenergiansäästötuotteiden käytön motivointia järkiperäisetkin tuotteet jäävät hyödyntämättä.Motivointi onnistuu parhaiten vapaaehtoisuuteen perustuvilla keinoilla. Isomarkkina tahtoo noudattaa määräyksiä niiden alarajan täyttämällä.

104Yksi tärkeimmistä energiateknologian edistämisen jarruttajista lienee halvimman ratkaisunetsiminen. Voidaan syyllä kysyä, miksi energiatehokas ei ole halvin? Tässäkin oikeanmielikuvan esittäminen auttaa, sillä tunnettuahan on, että köyhällä ei ole varaa ostaahalpaa eli edullisin ratkaisu löytyy vertaamalla panostusta tuotokseen, onpa kyseessäinvestoinnin hinnan ja laadun suhde tai investoinnin ja käytön kustannusten vertailu.Myyntityö järjestöjen eli puolueettoman tahon kanssa lisää luottamusta ja auttaa juurruttamisessa.Tuotteiden näkyvä luokitus energiatehokkuuden suhteen on voimakas kannanottotuotteen edullisuudesta.Niillä markkinoilla, joissa energiansäästötuotteet kilpailevat hankintahinta on niin merkittäväkulmakivi, että hyvälläkin ratkaisulla häviää tarjouskilpailun kuin tarjouskilpailun.Markkina on tyhmä ja toimii epärationaalisesti, koska asiakas ei tunne kaikkia vaihtoehtojaeikä voi vertailla riittävien argumenttien valossa. Markkina toimii tavallaan,mutta optimaalisemmaksi sen toiminta muuttuu, jos tietoa kaikista vaihtoehdoista onmahdollisimman monella vielä päätöksenteonhetkeen kyetään ajoittamaan oikeanlainenmotivointiaktiviteetti.Säästöstä syntyy kielteisiä mielikuvia. Eikä säästö siis ole mikään myönteinen myyntivaltti.Energiaa säästävien hyvien asioiden myyminen on turhauttavaa ja haastavaa.Energiansäästön kääntäminen myönteiseksi mielikuvaksi on iso haaste. Joidenkin uusienenergiansäästötuotteiden kohdalla on vaikeakin sanoa, kuinka suuri energiansäästölopulta tulee olemaan. Ei ole tarkkaa vertailukohtaa eikä pitkäajan seurantatietoa toteutuneistakohteista.Optimaalista olisi, jos voisi "energiansäästösaarnan" sijasta kertoa, mitä kaikkea muutahyvää tietyllä tuotteella saa aikaan ja sitten voisi todeta sen säästävän myös energiaa.Energiansäästön kaupallistamisen edistäminen pelkän pakon kuten määräysten kauttakäy aina kivuliaasti, eikä kukaan osapuolista ole pakkoratkaisujen yhteydessä tyytyväinen.Toisaalta vapaaehtoisten keinojen käyttäminen on osoittautunut toistaiseksi vähintäänerittäin - tai liian - hitaaksi tieksi. Määräyksiin lienee syytä turvautua vasta, kun vapaaehtoisetkeinot on loppuun käytetty.Ostajan kannalta energiatehokas unelma on saatava halvalla. Ellei ostaja saa energiatehokastatuotetta edullisesti tai saavuta sillä muutakin hyötyä kuin energiansäästön, energiansäästötuotteidenmarkkina tahtoo jäädä idealistien markkinaksi.KilpailustaSuomalaisessa yrityskulttuurissa ns. selkään puukottaminen on valitettavan yleistä. Epäkypsässätoiminnassa markkinointi ei perustu oman tuotteen hyvyyden esittämiseen,vaan kilpailijan markkinointia pyritään parhaan taidon mukaan haittaamaan. Erityisestijuurruttamista vaativat tuotteet, joihin energiansäästötuotteetkin kuuluvat, mutta tietenkinkoko markkinoinnissa tämänkaltainen työtapa on turmiollinen niin sen harjoittajallekuin muille alalla toimiville kaupallistamisnäkökulmasta, koska se murentaa asiakkaidenluottamusta itse teknologiaan ja myös sen valmistajiin. Kun ei voi vakuuttua tuoteominaisuuksientai yritysominaisuuksien perusteella tuotteen laadusta, ostopäätös jääkokonaan tekemättä, jos tuote on korvattavissa toisenlaisella ratkaisulla. Toimitaan perinteiselläeli helpoimmalla tavalla. Energiansäästön kohdalla se merkitsee pitäytymistä

105vanhaan teknologiaan energiansäästötuotteiden ostamisen asemesta. (Asiakas ei voiuhmata myyjien asiantuntemusta, jos hän ei ole juuri sen ala guru. Jo alalla toimivillakinvoi olla uskomuksia asiatiedon sijasta energiansäästöratkaisujen järkevyydestä. Tutkijanhuom.)SULPU kulkee hyvänä esimerkkinä siitä, että alan toimijat ovat yhdessä sopineet yhdistystoimintansayhteydessä siitä, että jokainen lämpöpumppukauppa on jokaisen alallatoimivan edun mukaista, olipa se oman yrityksen tai kilpailijan. Tätä kehitystä ovat edistäneeterityisesti SULPUN puheenjohtajista Jussi Hirvonen ja Juhani Malkamäki. Tätäkautta alan myynti on noussut.Ruotsissa sähköyhtiöt ovat ottaneet lämpöpumppuliiketoiminnan osakseen. Sähköratkaisunohella myydään lämpöpumppua. Kun uusi kilpaileva teknologia on osa omaa yritystäei tarvitse kaventaa omaa toimintaa uuden teknologian levitessä, kuten voi käydä,kun vastustaa uudistusta, joka usein tulee vastustuksesta huolimatta edullisuutensa ansiosta.Markkinainstrumenttien puuteTuotteita kehittävällä innovaattorilla on tuote valmiina, eikä tie siitä eteenpäin markkinoilleurkene tuotetta eteenpäin kehittämällä. Tuotekehityshankkeen ulkopuolelle jäävätmuotoilu, pakkaus, tuotepalvelut, jne. Jotkut yritykset ovat ilmaisseet neuvottomuutensatässä tilanteessa.Ei katsota tarpeelliseksi luoda yrittäjälle keinoja hyvän tuoteinnovaation loppuunsaattamiseen,vaan ajatellaan, että elinkelpoiset tuotteet pärjäävät ja menevät markkinoillekaupallistamattakin. Kukaan ei kanna huolta tutkimusohjelman jälkeen sen tuloksista,koska tekniselle tutkimusohjelmalle asetetaan tekniset kehitystavoitteet. Toisaalta investointiavustuksetyms. edistämistoimet tuovat markkinoille onnenonkijoita, jotka eivätpitkällä tähtäimellä välttämättä kanna tuotevastuitaan. Tieto avustuksesta ohjaa ostopäätöstäavustuksen saannin mukaiseen ajoitukseen, mikä haittaa tuotantoa. Lisäksi avustuksenlakattua koko siihen perustuva energiansäästömarkkina saattaa hävitä.Tiedosta ja valistuksesta, mitä Motivakin tekee on käyttöönoton edistämiselle apua. Jokatilanteessa ei vain ole selvää, pitääkö markkinan hoitaa tämänkaltaiset tehtävät. Tarvitaanmekanismit siihen, että markkinakin vaikuttaa oikeiden ratkaisujen löytymiseen.Teknologia muuttaa markkinoita, kuten vaikkapa viime vuosina optinen tallenne on vallannutkokonaan vinyylitallennemarkkinat. Energiatehokkuuden markkinoinnin haasteenaon se, miten se saataisiin herättämään vastakaikua sijoittajissa, toisissa yrityksissä taivaikkapa Keksintösäätiössä. IEA:n Annex 7 Market Transformation työssä on havaittu,että liian pitkälle viety tekninen tuotekehitys ja energian hinnoittelun muutokset potkaisevattakaisin. CLIMTECH - Teknologia ja ilmastonmuutos teknologiaohjelman (1999-2002) tehtäviin kuuluu selvittää, mitkä ovat energiatehokkaan teknologian käyttöönotonedistämiskeinot ja miten niillä voidaan muuttaa markkinaa. Markkinamuutos on monentekijän summa. Tulee osata tunnistaa muutosagentit ja ennakoida niiden muutosten vaikutuksetkoko energiaketjuun ja uusien teknologioiden juurruttamiseen. Markkinainstrumenttienselvitystyötä tarvitaan.

106Niukkuuden vallitessa kehitysresurssien käytössä joudutaan tarkkaan miettimään, mitenne käytetään ja tekemään tarkkoja valintoja, jotta markkinat saadaan toimimaan tehokkaasti.Vanha totuus, että vaativa kotimarkkina on viennin edellytys on hyvä muistaaenergiansäästöteknologiankin kohdalla. Vaativan kotimarkkinan kehitykseen voidaanvaikuttaa vapaaehtoisuuteen perustuvin toimin ja määräyksin. Energiavero - vaikka korkeakin,joka palautetaan energiansäästäjille takaisin on hyvä porkkana ja käytössä mm.Hollannissa, Englannissa ja Tanskassa.Yrittäjät eivät saa uusia tuotteita käyttöön siksikään, kun järjestelmäkonsepteja, joilleesimerkiksi juurruttaminen perustuu ei kehitä juuri kukaan. Motiva Oy koittaa saadamarkkinat hyödyntämään energiatehokkuutta asiakaslähtöisyydellä, juurruttamisella jabrandien ja lisäpalvelujen luonnilla.5.3.3 Ikkunatutkimus ja RTT r.y.Energiansäästöikkunoiden valintaan vaikuttavia tekijöitä on kartoitettu Suomessa jaRuotsissa tehdyillä haastattelu- ja kyselytutkimuksilla (Kasanen & Persson 1997, Anon.1997a). Tässä tutkimuksessa on eritelty energiansäästöikkunan yleistymiseen vaikuttavattekijät huolellisesti seuraavasti:uutuustuotteille tulee antaa reilu tai oikeudenmukainen mahdollisuus tuotevertailussaperinteiseen tuotteeseen nähdenuutuustuotteen määritelmä voi vaihdella kansallisten olosuhteiden mukaanostopäätöksen tekee rakennuttaja arkkitehdin avustuksella ja silloin tavallisesti investointikustannustenmerkitys painottuu elinkaarikustannusten jäädessä taka-alallearkkitehti kuten muutkin suunnittelijat ovat riippuvaisia tuotteen toimittajan tekemistäesitteistä ja niissä esitetyistä suunnitteluohjeistaarkkitehti ei tavallisesti ole yhtä lailla vastuussa ratkaisujensa taloudellisuudesta kuintekniset suunnittelijat, mutta heidän nimensä liitetään heidän suunnittelemiin taloihinsarakennuttajat ja suunnittelijat eivät ole halukkaita käyttämään ratkaisuja, jotka poikkeavatliiaksi perinteisestä rakennustavasta, koska kokeilujen epäonnistuessa ne liitetäänheidän nimiinsä ja koska tutut tuotteet ovat helppoja käyttää suunnittelun osaratkaisunajos tuote on tuttu rakennusyhtiölle se helpottaa osaltaan suunnittelijoidenkin työtä, koskayksityiskohtiin ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota kuten ennestään tuntemattomantuotteen kohdallane henkilöt, jotka ovat tekemisissä rakennushankkeen alkuvaiheen kanssa ovat avainasemassaenergiansäästöikkunoiden hankinnan suhteen, jos he kannattavat niitä neyleensä pysyvät suunnitelmissa mukanaikkunavalintaan tyypillisimmillään vaikuttavat esteettiset tekijät, suunnittelun toimivuus,toiminnalliset ja muut tekniset ominaisuudet, tehovaatimukset ja mahdolliset talonmuut yleiset suunnitteluperiaatteet, kuten joustavuus

107rakennusliike kilpailuttaa ikkunaurakan, jossa ratkaisevaa on suunnitelmien noudattaminen,kustannussäästöt ja taattu laatu sekä toimitusaikataulujen pitävyysjoskus markkinointi onnistuu vaikuttamaan urakkakilpailun suunnitteluun ja kilpailuasiakirjoihinkirjattaviin kriteereihin energiansäästöratkaisujen ominaisuuksien esiinsaamiseksienergiansäästöikkuna vaatii toisenlaisen lvi-järjestelmän ja -laitoksen kuin tavallinenikkuna ja sitä varten lvi-suunnittelijalla ja muillakin suunnittelijoilla on oltava käytössäänriittävät ohjeet uuden tuotteen ominaisuuksien huomioonottamiseksi suunnittelutyössäjos energiansäästöikkunoita ei sisällytetä rakennus- ja lvi-suunnitelmiin riittävän ajoissasuunnittelussa tukeudutaan tavallisiin ikkunaratkaisuihinasukkaat tai asunto-osakeyhtiöt päättävät korjausrakentamisen yhteydessä remontin laadustaja laajuudesta ja ovat silloin useimmiten vastuussa ostopäätöksistälopputarkastuksen yhteydessä käsitykset tuotteesta muodostuvattutkijat kehittävät uuden tuotteen ja tutkivat sen vaikutukset, mutta yleinen mielipidevaikuttaa alan auktoriteettien ja kunnallisten ja valtiollisten tahojen päätöksentekoondemonstraatiot koekohteissa tai naapureiden kokemukset saavat vakuuttumaan energiansäästöratkaisunedullisuudestakun energian hinta nousee energiansäästöikkunoiden mahdollisuudet päästä mukaanhankkeisiin kasvavatyksityistalouksissa energiankulutuksen laskemisen merkitys on tärkeäisoissa organisaatioissa energiankulutuksen ja investointikustannusten laskemisen eriytymineneri yksiköihin haittaa edullisimman kokonaisratkaisun tekemistä ja silloin energiatehokasratkaisu saattaa jäädä hankkimattapäätöksenteon monivaiheisuus ja erilaisten kriteerien painottuminen sattumanvaraisestikinjoidenkin yksittäisten mieltymysten mukaan johtaa joskus lopulta epäedulliseen lopputulokseenkustannuskalkyylissä, jolloin päätetään säästää jättämällä vähän kalliimmatmutta kokonaisratkaisun kannalta edullisimmat energiansäästöikkunat hankkimattaon ehdotettu käytäntöä, jossa asukkaalle annetaan energiankulutustietoja ja jos kustannuksetnousevat hälyttävästi heillä olisi oikeus energiankulutuksen seurantatutkimukseentai energiakatselmukseenalkuaikoina usein uudesta teknologiasta on vain yksi tuotevaihtoehto tarjolla, joten riittävänkilpailun puute saattaa arveluttaa suunnittelijoitauutuustuotteen hyödyt on oltavat kiistattomat, jotta ostajat luottavat tuotteeseen, jonkahe yleensä muutoin tuntevat huonostiasunto-osakeyhtiöissä vähävaraisimmat henkilöt ovat haluttomia kalliisiin remontteihin.

108Motiva järjesti Remontti-ikkunakilpailun yhteistyössä VTT Rakennustekniikan jaTTKK Rakentamistalouden laitoksen kanssa (Anon. 2001c). Kilpailussa palkittiin kaksiuudisikkunaa ja kaksi korjausratkaisua. Remontti-ikkunakilpailu toteutettiin 1995-1998.Remontin tehneiden kiinteistöjen energiankulutuksia seurattiin vuoden 1999 loppuun,jolloin saatiin tietoa ikkunaremonttien todellisista energiansäästövaikutuksista. Kilpailunaikana energiansäästöikkunoiden myynti jopa nelinkertaistui ja niitä on myyty kilpailunjälkeen jo lukuisiin korjaus- ja uudisrakennuskohteisiin.Kilpailun voittaneista ikkunaratkaisuista ja tietoa ikkunaremontista on koottu esitteeseen,jota voi tilata Motiva Oy:stä.RTT r.y., Ovi- ja ikkunaryhmäRakennustuoteteollisuus RTT ry on rakennustuotteita valmistavan teollisuuden etujärjestö(http://www.rttry.fi/).Liiton tehtävänä on jäsenyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja jäsenyritystenyhteisten etujen ajaminen sekä elinkeinopolitiikassa että työmarkkinatoiminnassa. Näitätoteutetaan vaikuttamalla rakennustuotealan tutkimus- ja kehitystoimintaan koulutukseensekä rakennustuotteiden standardisointiin ja laatuhyväksyntään.RTT toimii jäsenistönsä yhdyssiteenä ja palvelee jäseniään niiden toimintaan liittyvissäkysymyksissä. Liitto tuottaa jäsenyritysten, päättäjien ja tiedotusvälineiden käyttöön tietoatoimialasta ja sen kehityksestä.Koko alan yhteisten edunvalvontakysymysten lisäksi RTT edistää tuoteryhmäkohtaistakehitystoimintaa, standardisointia ja alan tuotteiden käyttöä.Tuoteryhmäkohtainen toiminta tapahtuu RTT:n jaostoissa, jotka ovat betoniteollisuusjaosto,puutuotejaosto, rakennusmateriaalijaosto ja teräsrakennejaosto.RTT:n yhteydessä toteutetaan myös rakennustuotealan erillisprojekteja, jotka liittyvätkilpailukyvyn parantamiseen, vienninedistämiseen, tutkimukseen ja kehitykseen.RTT on Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsen ja eurooppalaisen yhteisjärjestöCEPMC:n (Council of European Producers of Materials for Construction) jäsen.Rakennuspuusepänteollisuuden tuotannon myyntiarvo ilman puusepänteollisuuden valmistamienkaapistojen osuutta oli vuonna 1998 Suomessa noin 1,7 miljardia markkaa.Tästä summasta ikkunatuotanto kattoi 820 miljoonaa, ovituotanto 750 miljoonaa ja kattotuolit170 miljoonaa markkaa. Vuodesta 1991 tuotanto on kasvanut noin 8 % vuodessa,vienti runsaan 30 % vuodessa. Vuonna 1998 noin puolet rakennuspuusepänteollisuudentuotannosta meni vientiin, tuonnin osuus on alalla ollut hyvin pientä. Rakennuspuusepänteollisuustyöllisti vuonna 1996 reilut 4000 ihmistä.5.3.4 Lämpöpumppututkimus ja SULPU r.y.Pientalorakentajat ja ison kokoluokan lämpöpumppuasiakkaat

109Pirkanmaan ympäristöpalkinnon teemana oli tänä vuonna (2001) ilmastonmuutoksentorjunta. Aihepiiri koettiin ilmeisesti liian haastavaksi, koska ehdotuksia tuli vain kuusi.Ilmastonmuutoksen hallintaan tarvitaan eri tason toimijoiden sekä pieniä että suuria päätöksiäja tekoja.Pirkanmaan ympäristöpalkinto 2001:n kunniamaininnan sai Luopioisten kunta maalämmönvalinnasta (Pirkanmaan ympäristökeskus 2001). Suunnittelutyöhön oli osallistunutKonsulttitoimisto Enersys Oy:stä toim.joht. Heimo Haapalainen, joka on yksilämpöpumpputeknologia-asiantuntemuksen uranuurtajista Suomessa. Luopioisten maalämpöpäätöskelpaa ympäristökeskuksen mukaan esimerkiksi kaikille Suomen kunnille.Lämpöpumpulla saadaan käyttöön noin kolme kertaa niin paljon lämpöenergiaa kuinmitä pumpun käyttö vie. Lisäenergia saadaan maasta tai, kuten Luopioisissa, järvestä.Luopioisissa maalämpöön investointi nosti hankkeen kustannuksia miljoona markkaa,mutta hinta laskettiin saatavan takaisin muutamassa vuodessa. Maalämpö säästää tässäkohteessa noin 100 000 litraa öljyä vuodessa. Tulevaisuudessa maalämpöä saatetaankäyttää Luopioisissa myös asuinalueiden lämmitykseen.Markkinoilla on siis RAKET:ssa kehitettyjä pientalolämpöpumppuja isompia lämpöpumpputuotteita(ks. Pirkanmaan ympäristökeskus 2001), jotka soveltuvat kunnallisillerakennuttajille ja rakennuttajaorganisaatioille. Nämä tahot kuitenkin osoittautuivatLINKKI 2 -tutkimusohjelmassa tehtyjen selvitysten perusteella toistaiseksi penseiksilämpöpumpputekniikan käyttöä kohtaan (Leskinen & al. 2001), vaikka siis tapauskohtaisestisuhtautuminen on ollut myönteistä ja lämpöpumpputeknologian valitseminen onpalkittukin ympäristöpalkinnolla.Pientaloasukkaiden keskuudessa maalämmön suosio on selvästi nousussa ja se oli toiseksisuosituin (16 % vastaajista oli valinnut sen) ensisijainen lämmitysmuoto sähkölämmityksen(68 % vastaajista valinnut sähkön) jälkeen VTT:n huhtikuussa 2001 tekemänkyselyn perusteella (Riihimäki & Mikkola 2001). Puulämmitys on myös suosittu(47 %), mutta toissijaisena lämmitysmuotona. Öljyn suosio uudisrakentamisessa on vähenemässäja kaukolämmön suosion alhaisuuteen voi vaikuttaa myös sen heikko saatavuuserityisesti haja-asutusalueilla, missä maalämpö on kaikkein suosituin. Siellä maalämmönvalitsi joka kolmas, kun taajamassa siihen luotti vain joka kymmenes (Riihimäki& Mikkola 2001).Motivasta löytyy tietoa lämpöpumppujen (Motiva 2001a., Motiva 2001b.) käytöstä pientalojenlämmittämisessä ja myös vertailutietoja erilaisten energiamuotojen taloudellisuudesta(Motiva 2001c.). Lämpöpumppujen edullisuus näkyy näissä vertailuissa.KUVA 16. PIENTALON ENERGIAKUSTANNUKSET (MOTIVA OY 2001C.)SULPU, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU r.y.Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtajana toimii Rovaniemenammattikorkeakoulussa (Ramk) projektipäällikkönä toimiva insinööri Timo Löfgren.Hän on uuden yhdistyksen perustamisajatuksen ideoija.

110SULPU esittelySuomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry. on perustettu vuonna 1999. Sen tavoitteenaon (SULPU 2001):SULPU on edunvalvontajärjestö yrityksille, joiden mielenkiinnon kohteena on edistäälämpöpumpputekniikan luottamusta herättävää markkinointia.SULPU tuottaa jäsentensä käyttöön kuluttajille ja LVI-suunnittelijoille suunnattua puolueetontatiedotusmateriaaliaSULPU kouluttaa ja sertifioi jäseniensä jälleenmyyjiäSULPU toimii puolueettomana lausunnonantajana, tuottaa informaatiota, tilastoja, koulutusohjelmia,kirjoittaa artikkeleita, valistaa päättäjiä jne.SULPU tekee yhteistyötä usean viranomaisen, järjestöjen ja laitosten kanssa, esim. MotivaOy, VTT, KTM, Tekes, Teknilliset Korkeakoulut, Teollisuusliitto yms.SULPUn jäsenkunta koostuu useimmista maassa toimivista lämpöpumppujen valmistajistaja maahantuojista sekä myös yrityksistä ja organisaatioista, jotka toimivat lämpöpumpputekniikanalalla.SULPUn tavoitteena on luoda suuremmat markkinat lämpöpumpuille, luomalla eri keinoinalalle luotettavuuden leiman ja siten turvallisuuden tunteen asiakkaille.Se toimii Rovaniemen Ammattikorkeakoulun yhteydessä ja sen jäsenkuntaan kuuluvatMotivan lisäksi 28 alan valmistaja-, maahantuoja-, asentaja-, konsultti- tai intressiyritystä.SULPU tuottaa ja jakaa informaatiota sekä jäsenistölleen että kuluttajille, kouluttaaja on mukana alan toiminnan laatua kehittävissä hankkeissa. SULPU on ollut hyvin aktiivinenmyös Euroopan Lämpöpumppuyhdistys EHPA:n ja Nordisk Heat Pump Foorumintoiminnassa.SULPU:n perustaminenLVI-insinööri Timo Löfgren toimi Pohjois-Suomalaisen LVI-alan yrityksen toimitusjohtajana1988 alkaen vuoteen 1994, jonka jälkeen hän vuonna 1995 perusti oman vientikonsultointiinerikoistuneen konsulttitoimiston. Toimisto toimi yhteistyössä silloisenUlkomaankauppaliiton (nyk. FINPRO) kansainvälistymisprojektien vetäjänä samassakerroksessa Tekesin paikallistoimiston kanssa.Lämpöpumppuvalmistaja Ekowell Oy:n konkurssin jälkeen yritykselle haettiin jatkajaa,joksi sittemmin tuli rovaniemeläinen Thermosystems Oy, joka oli esittänyt Tekesin paikalliselleedustajalle Pauli Torviselle, tarvitsevansa tuotekehitystään varten lämpöpumppujentestausaseman ja siihen tuotekehitysrahoitusta. Tekes ei kuitenkaan voinutrahoittaa pelkästään yhden yrityksen tuotekehityspanostusta näin voimakkaasti, vaanhalusi edistää alaa kokonaisuutena ja etsi puolueettoman tahon mukaan projektiin. SilloinRovaniemen Ammattikorkeakoulu tuli mukaan hankkeeseen ja Timo Löfgren pyydettiinprojektin vetäjäksi.

111Projektin alussa Timo Löfgren totesi, että alalla on vain kaksi kotimaista isompaa valmistajaa,jotka nekin ovat pk-yrityksiä sekä lisäksi muutama pienempi valmistaja, jotentestausaseman kaupalliset tuotanto-odotukset ovat tämän markkinan valossa vaatimattomat.Suomen liityttyä EU:n jäseneksi oli Suomen ratifioitava EU:n taholta toteutettuEN255 lämpöpumppujen testausstandardi, jonka mukaan Suomessakin tullaan lämpöpumppujentestaukset aikanaan tekemään. Lisäksi hän päätteli, että EU -standardin avullavoidaan luoda paineita valmistajien suuntaan kuluttajien kautta. Jos kuluttajat vaativattestattuja tuotteita, valmistajien on niitä tarjottava. Lämpöpumpun kohdalla laiteinvestointion etenkin pientalorakentajalle merkittävä (30.000-40.000 FIM), joten siinäkinmielessä testauksen antama tuotetakuu on kuluttajalle tarpeen.Timo Löfgren toimi koulutuksiensa ja työkokemuksensa pohjalta tottuneesti kaikissaPohjoismaissa. Hän on valmistunut koneinsinööriksi Oulussa ja LVI-insinööriksi GävlessäRuotsissa, ja lisäksi hänen sukuaan asuu Norjassa ja Ruotsissa. Näin hänen henkilökohtainentoimintapiirinsä ja kielitaitonsa (suomi, ruotsi, norja ja tanska) kattaa suurimmanosan Skandinaviaa.Tekes -projektiin liittyen hän vieraili vuonna 1998 Sollentunan lämpöpumppumessuillaja tutustui siellä Ruotsin lämpöpumppuyhdistys SVEP:in (Svenska VärmepumpföreningenSVEP) henkilöihin ja toimintaan. Siellä hän ensimmäisen kerran neuvotteli mahdollisuudestaperustaa lämpöpumppuyhdistys myös Suomeen. Ruotsalaiset suhtautuivathänen yhteistyöpyyntöihinsä hyvin suopeasti. Hän sai käyttöönsä ruotsalaiset säännöt,julkaisuluvan heidän tiedotus- ja esitemateriaaliinsa, jne. veloituksetta.Palattuaan näine eväineen takaisin Suomeen hän aloitti yhteydenotot eri puolille yhdistyksenperustaakseen, koska se voisi luoda aikanaan mahdollisuuksia myös projektissakehitettävän testausaseman kaupallistamiseen. Suomessa oli aiemmin Suomen Kylmäyhdistysry:n alaisuudessa toiminut lämpöpumppujaosto, jonka toiminta oli hiipunutalan toimijoiden vähäisyyteen ja sisäisiin kiistoihin. Aie raukesi sillä erää.Vuonna 1998 kesällä asuntomessut olivat Rovaniemellä ja siellä Timo Löfgren tapasiJussi Hirvonen ILP-tekniikka Oy:stä ja otti puheeksi yhdistysasian, koska hänestä sellainentarvittiin Suomeen. Jussi Hirvonen innostui asiasta ja hänen tietämän mukaan Motivallakinolisi ollut samanlaisia toiveita, mutta yhdistyksen johtoon tarvittaisiin aikaisempienkokemuksien pohjalta joku puolueeton taho, johon Timo Löfgren ehdotti silloistatyönantajaansa Rovaniemen ammattikorkeakoulua.He ottivat yhteyttä Motivaan Heikki Härköseen, koska pitivät Motivaa parhaana tahonatämän asian edistämisessä. Härkönen veti toiminnan käyntiin ja Rovaniemen Ammattikorkeakouluoli vahvasti asiassa mukana, koska sillä oli testausasema-asian ajamiseenyhdistyksestä hyötyä.Helmikuussa 1999 oli SULPU:n perustava kokous, jossa vahvistettiin yhdistyksellesäännöt ja toimintasuunnitelma. Yhdistykseen tulivat mukaan alan keskeiset toimijat jayhdistykseen toivotaan jäseniksi kaikkia alalla toimivia. Jussi Hirvonen valittiin hallituksenpuheenjohtajaksi ja Timo Löfgren toiminnanjohtajaksi. Timo Löfgren oli pitänytjatkuvasti yhteyttä Ruotsiin ja sai sieltä ohjeita ja tietoja toiminnan käynnistämiseen jakehittämiseen. Uuden perustetun yhdistyksen jäsenkunta teki messu- ja opintomatkanRuotsiin SVEP:in kutsusta heti seuraavana toimintavuotenaan.

112Perustamiskokouksen jälkeen tehtiin yhdistyksen kotisivut ja ryhdyttiin lanseeraamaanyhdistystä ja sen asiaa eri tiedotusvälineiden kautta. SULPU:n toimipaikka Rovaniemellävahvistaa Ramk:n testausaseman ja rovaniemeläisen lämpöpumppuosaamisen tunnettuutta.Vaikka alan suurimmista yrityksistä vain toinen on lähellä Rovaniemeä, eivätkuljetusetäisyydet ole testaustoiminnassa kuitenkaan keskeiset, koska rahti muodostuupääosin lastauksesta ja purusta yms. käsittelyistä, kuin itse matkan pituudesta.Yhteydenpitoa Ruotsiin ja myös Norjaan ja Tanskaan jatkettiin ja sen perusteella saatiinaikaan Tukholmaan Pohjoismaisten lämpöpumppuyhdistysten puheenjohtajien ja toiminnanjohtajienkokous. Kokouksessa päätettiin yhdistää pohjoismaisia voimia japerustettiin Nordisk Heat Pump Forum (NHPF). Kokouksessa suunniteltiin muunmuassa yhteispohjoismaisen mitoitusohjelmiston aikaansaamista, koska alanyhtenäistämisellä nähtiin monia etuja. Timo Löfgren oli juuri ennen kokousta ollutyhteydessä Motivaan toimialajohtaja Ilari Ahoon, joka kansainvälisessä tutkimustyössäänoli saanut tietää, että oli perusteilla eurooppalainen lämpöpumppuyhdistys.Timo Löfgren esitteli asian NHPF:n kokousväelle, joka ei ollut kuullut siitä mitään.Pohjoismaiset lämpöpumppuyhdistysten edustajat suunnittelivat yhteisen strategianeurooppalaisen lämpöpumppuyhdistyksen perustavaa kokousta varten ja kun sen aikakoitti pohjoismaiset alan johtavat toimijat saivat molempiin perustettavan eurooppalaisenlämpöpumppuyhdistyksen EHPA:n (European Heat Pump Association,www.ehpa.org) työryhmiin edustuksen. Norjasta Roar Rose tuli strategiatyöryhmänpuheenjohtajaksi ja Jussi Hirvonen jäseneksi. "Labelling" -työryhmän puheenjohtajaksivalittiin Arne Lögdberg Ruotsista ja jäseneksi Timo Löfgren. "Labbeling" -työryhmässäkäsitellään EU:n yhtenäistä testausta ja energiamerkintää.EHPA:n "Labelling" -työryhmä kehittää eurooppalaista tuotesertifikaattia, jonka tarkoituksenaon saattaa lämpöpumppujen tuotesertifiointi pakolliseksi koko Euroopassa. Kukinkansallinen lämpöpumppuyhdistys hoitaa tämän toiminnan sekä kotimaisen koulutuksenja asennussertifioinnin kansallisesti. Tarkoitus on tuotteiden lisäksi saattaa testaus,asennus- ja myyntityö sertifioinnin piiriin niin, että aikanaan lämpöpumppujenmyyntiä voi harjoittaa ja asennuksia tehdä vain siihen koulutetut ja sertifioidut henkilöt.Tämä työtä varten on jätetty tutkimusrahoitushakemus EU:n SAVE -ohjelmaan.Eurooppalaisessa mittakaavassa Ruotsi on selvä markkinajohtaja lämpöpumppualalla jasiellä on eniten asennuksia (380.000 kpl). Pohjoismaiden lisäksi aktiivisia toimijoitalöytyy Saksasta, Ranskasta, Sveitsistä, Itävallasta ja Hollannista.Eurooppalainen lämpöpumppuyhdistys julkaisee European Heat Pump News tiedotuslehtistä.Uusi eurooppalainen testausmenetelmästandardiEdellä mainitun Tekes- ja RAKET-projektin yhteydessä Rovaniemen ammattikorkeakoulullerakennettiin yhteisrahoituksella, josta Ramk kattoi yli 50 % EN255:n mukainenlämpöpumppujen testausasema (Kuva 17.), jota käytetään sekä kaupalliseen tuotekehitysmittaukseenja viralliseen hyväksyntää edellyttävään mittaukseen että koulutukseen.

113KUVA 17. LÄMPÖPUMPPUJEN TESTAUSASEMA ROVANIEMEN AMMATTIKOR-KEAKOULUSSA (KUVA: TIMO LÖFGREN)On osoittautunut, että ruotsalainen mittaus on suomalaista kalliimpaa ja testaukselle voiolla kysyntää yli maiden rajojen, mutta tällä hetkellä testaustoiminta on jäissä, koskaEN255:tä ollaan muuttamassa. Uuteen standardiin tullee muutoksia ja lisäyksiä mm. testausajanpituuden määritys, tulistuksen mittausmenetelmät yms. jotka puuttuvat edellisestäversiosta.Uuden standardin myötä odotetaan testaustoiminnan vilkastuvan. Se on tarpeen lämpöpumpunkaupallistamisessa ja alan pitämiseksi laadukkaana ja laitteiden luotettavana.Vieläkin alan mainetta pilaavat jäljittelijät, jotka eivät panosta tuotekehitykseen ymmärtääkseenlämpöpumppujen toiminnasta riittävästi valmistuksen laadun varmistamiseksi.Annetaan katteettomia lupauksia asiakkaille, kun toimitetaan väärin mitoitettuja ja toimimattomialaitteistoja. Kun panostus markkinointiin puuttuu reklamaatiot jätetään hoitamatta.Niin kauan kuin menekki on riittävä reklamaatioiden suhteellinen määrä on alhainen,mutta markkinatilanteen vaikeutuessa niistä tulee kiristyvän kilpailun myötäerittäin merkittävä tekijä koko alan menekille. Alalle tulon kynnys on pidettävä riittävänkorkeana mm. testaus- ja sertifiointivaatimuksien asettamisella, jotta alalla pystyvättoimimaan vain koulutetut osaajat ja testatut tuotteet.SULPU on toiminut lausunnon antajana, neuvottelijana ja sovittelijana, kun asiakkaatovat joutuneet ajamaan asiaansa epäasiallisten toimittajien toiminnan seurauksesta.SULPUn jäsenyyden ja koulutuksien myötä nämäkin toimijat saisivat apua oman tietotaitonsanostamiseen, kun vain olisivat asenteiltaan valmiit ottamaan sitä vastaan.SULPU jäsenyritykset ovat sitoutuneet asialliseen ja luotettavaan markkinointiin ja esiintulleet epäasiallisuudet otetaan tarvittaessa esille johtoryhmän kokouksissa, jotta luotettavatoiminta kuluttajia kohtaan säilyy ja alan maine pysyy laadukkaana.SULPUn toiminta on kasvattanut merkittävästi ennen niin eripuraisen alan avoimuutta.Hallituksen kokoukset pidetään silloin tällöin jäsenten toimitiloissa ja kokous tarjoaanäin tilaisuuden tutustua kunkin yrityksen toimintaan; valmistukseen ja tuotekehitykseen.Käyttökelpoiset tiedot leviävät jäsenkunnan keskuuteen. On huomattu, että ammattilaistenkesken ei laitteissa ole "maata mullistavia" salaisuuksia. Tärkeämpää onkin

114päästä eroon "Pelle Peloton" -syndroomasta jakamalla alan korkeaa asiantuntemustavaativaa teoreettista ja käytännön tietoutta, jolla alan luotettavan toimittajan maine lepää.Insinöörit puhuvat tekniikasta ja siitä pitääkin insinöörien kesken puhua. Asiakkaalletulee sen sijaan luoda oikeita ja rehellisiä mielikuvia lämpöpumpuista, saada kiinnostumaansen positiivisesta imagosta, kuten esimerkiksi ympäristöystävällisyydestä sekälämmittämisen edullisuudesta.Talotekniikan kehityskeskuksen VTT:llä teettämän tutkimuksen mukaan (Häkkinen &al. 2001) rakennuksen 50 vuoden elinkaaren aikana 95 % päästöistä syntyy energiankäytöstä, jolloin lämpöpumpputekniikan tapaisten ekologisten tekniikoiden suosimisellaon suuri merkitys. Kun lämpöpumppu toimii normaalisti lämpökertoimella 3, saadaanpelkästään siihen siirtymällä lämmitysenergian käyttö muuttumaan 66 prosenttisesti aurinkoenergiaksija rakennusten päästökuorma putoamaan 95:stä noin 33 %:in suoraansähkölämmitykseen verrattuna.Valmisosatoimituksesta asiakasmyönteiseen kokonaisvaltaiseen talotoimitukseenMaalämpöpumppu on parhaimmillaan yli 150 m 2 :n pientaloissa ensisijaisena lämmitysmuotona.Noin 180-240 m 2 :n taloissa lisäinvestoinnin takaisinmaksuaika voi olla jopaniinkin alhainen kuin 3-4 vuotta. Erityisesti alle 150 m 2 :n matalaenergiataloissa poistoilmalämpöpumppuon taloudellisin vaihtoehto. Maalämpöpumppu vaatii noin 55.000-75.000 FIM:n laiteinvestoinnin, kun poistoilmapumppu, joka hoitaa ilmanvaihdon, käyttövedenlisälämmön on merkittävästi pienempi laiteinvestointi (noin 35.000 FIM:nluokkaa).Ruotsissa 95 % talopakettien toimittajista sisällyttää poistoilmalämpöpumpun talotoimitukseensajopa niin, että talonostaja ei edes välttämättä tiedä, että hänellä on poistoilmalämpöpumppu.Kaikkiaan talopakettitoimitusten periaatteet poikkeavat Ruotsissa suomalaisestakäytännöstä. Suomessa on oleellista, että valmisosatoimituskin käsittää mahdollisimmanvähän ja asiakkaalle jätetään hoidettavaksi kaikki muu sen ulkopuolelta.Monesti myös asiakas suostutellaan tähän kertoen hänen pystyvän hankkimaankin kaikenmuun omien suhteittensa kautta edullisesti. Sen sijaan ruotsalainen talotoimittajapyrkii sisällyttämään toimitukseen mahdollisimman paljon ja myy mieluusti "avaimetkäteen" -toimituksen. Ruotsalaiset pyrkivät tällä toiminnallaan laadukkaaseen ja tehokkaastihallittavaan kokonaistoimitukseen. Kokonaistoimitus toteutetaan tuttujen verkostonatoimivien alihankkijoiden ja materiaalitoimittajien kanssa nopeasti ja tehokkaasti.Entinen talkoomentaliteetti ei enää toimi talonrakentamisessa. Ihmiset ovat tulleet kiireisemmiksija uusavuttomuuttakin esiintyy. Näyttää siltä, että talon hankintaan tarvittavatvarat saadaan parhaiten ja helpoimmin omasta työstä, sieltä missä talon hankkijallaon korkein ammattitaito, eikä hartiapankista, jossa joudutaan perehtymään monesti täysinvieraaseen ja uuteen alueeseen.Poistoilmalämpöpumppuvalmistajat ovat helpottaneet laitteensa asennusta siten, ettälaiteasennusta varten on olemassa sisäkattoon kiinnitettävä asennuspohja, johon pumppukalustusvaiheessa kytketään jo valmiiksi asennettuihin yläpuolelta lähteviin ilmanvaihtokanaviinja lattiaan lähteviin käyttövesi ja lämpöputkiin. Paikalla tehtävä asennustyöjää näin minimiin.

115Kokonaisvaltaiseen talotoimitukseen mentäessä vastuu talotoimituksesta on yhdellätoimittajalla eikä asiakkaalle ikäviä takuun katvealueita jää toimitukseen.Kokonaistoimitus on kalliimman tuntuinen, kun se sisältää kaikki rakentamiseen kuuluvattoimitukset ja senkin vuoksi siihen siirtyminen saattaa verottaa pioneerin asiakaskuntaaaluksi. Kuluttajalle se on kuitenkin yleensä taloudellisin ja helpoin vaihtoehto jakokonaiskustannus tiedetään jo tilausvaiheessa.Kansainvälistymisen taitoKansainvälistyminen edellyttää kohdemaan rakennuskulttuurin, talotyylien ja rakennustapojenperinpohjaista tuntemusta. Suomalaisen konseptin myyjät ovat useimmiten tulleetulkomailta "verissä päin" ja kalliin kokemuksen omaavina takaisin.SULPU:n toiminta Ramk:n yhteydessä ja "lämpöpumpun lähetyssanoman" eteenpäinvieminenyleisemminkin on edesauttanut Ramk:n kansainvälisessä tunnettuudessa, jaammattikorkeakouluille on myös asetettu kansainvälistymistavoitteet, joita mitataan tietynlaisenpisteytyksen avulla.Timo Löfgren on käynnistänyt lämpöpumppuihin liittyvän yhteistyön Itävallan Pinkafeldissätoimivan alan ammattikorkeakoulun kanssa. Sen myötä ollaan Ramk:ssa harjoittelijavaihdonavulla teettämässä molempien oppilaitosten lämpöpumppujen testausasemiinlaadunvarmistusjärjestelmät opinnäytetöinä yhteistyössä itävaltalaistenkanssa. Niin suomalainen kuin itävaltalainenkin opiskelija saavat paljon apua toisiltaantyöskennellessään yhdessä puoli vuotta Ramk:ssa. Henkilökohtaisilla suhteilla on paljonmerkitystä myös yhteistyön jatkumisessa opiskeluvuosien jälkeen ja uuden alan edistämisessä.Näin Timo Löfgren kasvattaa alalle nuorta polvea ja myös suomalaista jatkajaatestausasematoimintaan.Timo Löfgren on myös ollut opettamassa lämpöpumpputeknologiaa Itävallassa lämpöpumpputekniikanintensiivikurssilla ja itävaltalainen professori tulee myös opettamaanlämpöpumpputeknologiaa Ramk:ssa keväällä 2002.Ruotsin lisäksi Norjasta on tullut kyselyjä testauksesta. Uuden standardin ja sertifioinninpakollisuuden myötä testaustoiminnan odotetaan vilkastuvan.Suomalainen lämpöpumppuosaaminenSuomalainen maalämpöpumppuosaaminen on teknologian osalta ainutlaatuista, koskatäällä on kehitetty maalämpöpumppu, joka perustuu tulistuspiiriin käyttämiseen käyttövedentuotannossa ja lauhdutuspiiriin käyttämiseen matalalämpötilaisen lämmitysvedentuottamiseen. Liuospiiriä voidaan niin haluttaessa käyttää joko tuloilman jäähdytyskäyttöönja/tai poistoilman lämmön talteenottoon. Tällaisia integroituja järjestelmiä ollaankoko ajan kehittämässä ilmanvaihtokoneita valmistavien yritysten kanssa. Tekniikkavaatii osaamista sekä tuote- ja järjestelmäkehitystä, mutta lopputuloksena saadaan entistäympäristöystävällisempiä ja energiaa säästävämpiä järjestelmäkokonaisuuksia.Standardinmukainen puolueeton ja sertifioitu testaus tulee osata tehdä oikein ja riittävällätarkkuudella, jotta luottamus valmistukseen saadaan korkealle tasolle.

116Lämpöpumput vaativat monipuolista erityisosaamista. Niin asentajan kuin myyjänkintäytyy tietää, mitä pumpulta kussakin käyttökohteessa halutaan. Suomessa on jo käynnissäkoulutus- ja sertifiointiohjelma OM/Lapin lääninhallituksen ja Ramk:n toimesta.Mukana SULPUn lisäksi on myös viisi ammattikorkeakoulua ja lukuisia toisen asteenoppilaitoksia sekä järjestöjä. SULPU:n eli käytännössä alan yritysten panostus ohjelmaanon yhteensä 100.000 FIM.RAKET -tutkimusohjelman testausasemaprojektista, joka virisi Thermosystems Oy:naloitteesta, on syntynyt varsinaisen testausaseman lisäksi SULPU ja sen kansallinen jakansainvälinen toiminta, alan kehitystyö sekä tutkimus ja koulutus koko alan tarpeisiin.Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU rykplSuomen lämpöpumput 1994-200025002000Ilmalämpöpumput(ILP)1500Poistoilmalämpöpumput(PILP)1000Maalämpöpumput(MLP)50001994 1995 1996 1997 1998 1999 2000Kuva 18. lämpöpumppumarkkinoiden kehitys suomessa

117Ramk ja SULPU tutkivat ja kehittävätSuurin menneillään oleva kehityshanke, Koulutuskokonaisuus lämpöpumpputeknologianedistämiseksi, on ESR -rahoitteinen yli 2 miljoonan FIM:n lämpöpumppualan koulutus-ja sertifiointijärjestelmän kehittämishanke.SULPU tekemän kartoituksen mukaan vuoden 2000 lopussa lämpöpumppuja oli käytössäkaikkiaan 24.500, joista maalämpöpumppuja reilut 17.500 (Anon. 2001b.). Viimevuosi oli lämpöpumppualalle merkittävä, koska lämpöpumput ohittivat öljylämmityksenpientalorakentajien suosiossa. Lämpöpumppujen myynnin kasvu on viimeisen viidenvuoden aikana noussut 200 lämpöpumpun marginaalisesta vuosivolyymista 2000 lämpöpumppujärjestelmätoimitukseen.Alasta on tullut merkittävä lvi-toimiala.Käytössä olevat 24.500 lämpöpumppua säästävät energiaa vuosittain 300.000.000 kWh,mikä vastaa 20.000 sähkölämmitteisen talon lämmitysenergian kulutusta. Lämpöpumpuillatuotetun kasvihuonekaasuvapaan ilmaisenergian ansiosta hiilidioksidipäästöjä jäätupruamatta n 100.000.000 kg (CO2-ekv.) vuodessa. (Anon. 2001b.)5.4 Muilta aloilta sovellettava tieto5.4.1 Bio- ja tietotekniikan keksintöjä hyödyntävä terveydenhuoltoTerveydenhuollon piirissä on eräänä merkittävänä tuotekehityssuuntana ollut tietotekniikanliittäminen alan tuotteisiin ja tähän kombinaatioon perustuvien tuotteiden ja järjestelmienkäyttöönotto (ks. Luku 1.7.5.). Tämä kehitys on ollut viime vuosikymmeninävallitseva monilla aloilla. Terveydenhuollon markkinoille lanseerattujen uusien tuotteidenmenestymisestä on tehty perusteellinen tutkimus, jonka antia kannattaa hyödyntäätässä yhteydessä (Kivisaari & al. 1999).Keksintösäätiö ja terveydenhuollon tutkimuksen kaupallistaminenDI Taina Saksa toimii Keksintösäätiön ja Helsingin yliopiston innovaatioasiamiehenätutkimuslaitos Biomedicumissa. Innovaatioasiamiehen tehtäviin kuuluvat mm. keksintöalanneuvonta ensisijaisesti yliopiston piirissä toimiville ja opiskeleville henkilöille,teollisoikeusneuvonta ja keksintöjen suojaamisen ohjaus, yhteistyö tutkijoiden kanssalähtien tutkimusohjelmavaiheesta tutkimuslähtöisten keksintöjen edistämiseksi ja löytämiseksi,kaupallistamiskelpoisten keksintöjen identifiointi, arviointi, markkinointi yhdessäeri yhteistyökumppaneiden mm. Helsingin yliopiston tutkimus- ja kansainvälistenpalvelujen ja Licentia Oy:n kanssa. Taina Saksa on toiminut yhtenä kätilönä LicentiaOy:ssa (ent. Helsinki University Licensing Oy) Sparklike Ltd:tän perustettaessa, joka onsaanut alkuideansa RAKET -tutkimusohjelmassa tehdyistä ikkunatutkimuksista.KeksintösäätiöKeksintösäätiö tukee ja edistää suomalaista keksintötoimintaa sekä keksintöjen kehittämistäja hyväksikäyttöä. Keksintösäätiön perustoiminnot ovat neuvonta, keksintöjen arviointi,keksintöjen suojauksen, tuotekehityksen ja markkinoinnin rahoitus sekä keksintöjenkaupallistamisen muu edistäminen. Kaikki toiminta on luottamuksellista ja neuvontaon ilmaista.

118Myönteisen rahoituspäätöksen kriteerit ovat keksinnön markkinaläheisyys, keksinnöllisyysja patentoitavuus sekä teknologian taso. Rahoitus on tarkoitettu yksityishenkilöidenja pienyrittäjien keksintöjen kehittämiseen tuotteiksi markkinoille joko keksijäyrittäjänomana tuotantona tai lisenssi- tai muun hyödyntämissopimuksen avulla.Keksintöpörssi välittää yrittäjille uusia tuote- ja liikeideoita myös Internetin avulla.Toiminta-ajatuksensa mukaisesti säätiö osallistuu myös yleistä keksinnöllisyyttä ja innovatiivisuuttaedistäviin valtakunnallisiin projekteihin.Keksintösäätiö saa pääosan käyttövaroistaan kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaankuuluvana valtionapuna. Keksintösäätiö toimii Otaniemen teknologiakeskuksessaEspoossa Innopolissa, missä säätiöllä on myös oma työpaja prototyyppien valmistustavarten. Lisäksi keksintöasiamiehet/innovaatioasiamiehet ympäri Suomea teknillistenoppilaitosten, teknologiakeskusten yhteydessä ja useimmissa yliopistoissa neuvovatkeksijöitä omilla alueillaan.Biomedicum Helsinki -säätiöPääkaupunkiseudun lääketieteellinen tutkimus on keskitetty yhteen tutkimus-ja opetuskeskukseen,Biomedicumiin Helsingin Meilahden lääketieteellisellä kampuksella. Sielläkohtaavat alan lahjakkaimmat tutkijat ja vaativin kansainvälinen ja kotimainen tutkimustyö.Biomedicum tarjoaa huipputason olosuhteet noin 1000 tutkijalle sekä opiskelutilatlääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille kahdeksi ensimmäiseksi opintovuodeksi.Suomalainen lääketieteellinen tutkimustyö on erittäin korkealaatuista myös kansainvälisestitarkasteltuna. Työn tulokset näkyvät merkittävinä alan palkintoina ja apurahoina,mutta ennen kaikkea käytännön ratkaisuina koko kansan terveydenhoidossa.Biomedicum kokoaa yhteen tutkijoita ja tutkimusryhmiä, jotka voivat työskennellä tiiviistiyhteisen päämäärän hyväksi. Heidän työllään on entistä vankemmat taloudellisetpuitteet, sillä Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan, Valtion sekä Helsingin,Espoon ja Vantaan kaupunkien ohella myös teollisuus tukee Biomedicumin toimintaa.Biomedicum tarjoaa tutkimustyön sovelluksia yrityksille, jotka puolestaan voivat tarjotakansalaisille parempia tuotteita, esimerkiksi lääkkeitä. Näin Biomedicum toimii merkittävänäyhdistäjänä ja lähentäjänä teollisuuden ja yhteiskunnan välillä.Biomedicum on vuosituhannen panostus lääketieteelliseen tutkimukseen. Sen merkitystälääketieteelle on verrattu jopa Helsingin yliopiston perustamiseen.Sparklike LtdSparklike:n perustaminen, joka kulki Licentia Oy:ssa työnimellä: "VTT:n ikkunalasinkaasumittausmenetelmä" eli lyhyesti "eristyslasiprojekti" oli hyvin myönteinen kokemus.Uusi idea kyettiin suhteellisen lyhyessä ajassa kehittämään, kaupallistamaan jasaattamaan toimivaksi yritykseksi. Tavallisesti uusien tutkimuslähtöisten ideoiden jainnovaatioiden kehittäminen tapahtuu varsin pitkällä aikajänteellä.Helsingin yliopiston Kemian laitoksella prof. Markku Räsäsen heitosta liikkeelle lähtenytprojekti oli hyvä ja mielenkiintoinen tarvealkuisuutensa ansiosta. VTT:ltä oli esitetty(Kari Hemmilä), että lasiarikkomaton eristelasien kaasun mittausmenetelmä puuttui ja

119tutkijoiden välisen keskustelun jälkeen menetelmää ja laitetta alettiin kehitellä kemianlaitoksella.Hankkeesta on kaikille osapuolille jäänyt hyvä mieli. (Myös VTT:llä ollaantyytyväisiä uudesta yrityksestä vaikka, sen rooliksi lopulta on osoittautunut olla ikäänkuin asiakkaan osassa esittämässä tarvetta. Tutkijan huom.) Konkreettinen prototyyppituoteja sen kanssa työskentely osoittautui nopeasti kehittyväksi, myönteiseksi hankkeeksi.Yliopistoissa innovaatioiden kaupallistamisen päävaihtoehdot ovat lisensiointi ja keksinnönvaraan perustettava yritys. Kummassakin tapauksessa keksintöjen kaupallistaminenyleensä edellyttää niiden suojaamista ja tavallisin tutkimuslähtöisten keksintöjensuojamuoto on patentointi. Suomessa muutamalla yliopistolla (mm. Helsingin yliopisto)on oma teknologiansiirtoyritys, lisensiointiyritys, joka voi omalla riskillään ottaa vastattavakseenmm. suojauksesta ja markkinoinnista aiheutuneet kustannukset, etsii hyödyntäjänja jakaa sitten tutkija/keksijän kanssa keksinnöstä saatavat tuotot. Näin oli esim.eristelasiprojekti (Sparklike ltd) - tapauksessa. Kemian laitoksen tutkijat eivät itse halunneetryhtyä yrittäjiksi vaan tekivät sopimuksen Licentian kanssa, joka sitten lisensioikeksinnön edelleen uudelle perustettavalle yritykselle Sparklike Oy:lle.Julkaisu ja/tai patentti?Terveydenhuollon alalla päätös mahdollisesta kaupallisesta kiinnostavuudesta ja hankkeeneteenpäinviennistä joudutaan usein tekemään äärimmäisen aikaisessa vaiheessa.Usein jo siinä vaiheessa, kun on vasta saatu alustavia tarkistamattomia tuloksia/havaintojayliopistolla tehtävistä tutkimuksista, on päätettävä julkaistaanko tutkimustulosvai haetaanko sille patenttia, koska patenttilainsäädäntö ei salli julkaistun keksinnönpatentointia. Päätöstä tehtäessä on huomioitava, että patentti on kaupallinen välineja päätöksen on perustuttava keksinnön kaupallisen menestymisen arviointiin. Sensijaan tutkijoilta edellytetään julkaisuja rahoituksen jatkumiseksi ja meritoitumiseen.Virkojen haussa ja jo yliopiston tulosseurannassa kiinnitetään huomiota julkaisujenmäärään. Lentävä sanonta onkin, että jos tutkija ei ole julkaissut mitään vuoteen, hän onkuollut.Toisaalta on huomioitava, etteivät julkaiseminen ja patentointi ole toisiansa poissulkevia,tutkimustulokset voidaan julkaista, kunhan patenttihakemus on laitettu vireille patenttivirastoonennen tieteellisen artikkelin julkiseksi tuloa. Yleensä myös artikkelin julkiseksitulo kestää (joskus jopa vuoden), jolloin on riittävästi aikaa patenttihakemuksenvireillepanoon. Hyvin harvoin tutkija/keksijä kuitenkin suostuu lykkäämään kovin pitkäksiaikaa tulostensa julkaisemista ja tässä tilanteessa tutkimustuloksia kaupalliseltakannalta arvioiva osapuoli on hampaaton leijona. Suomen lainsäädännön (Työsuhdekeksintölaki)mukaan nimittäin yliopiston/korkeakoulun tutkija pääsääntöisesti omistaaitse oikeudet tekemäänsä keksintöön.Toisaalta kun patentointiprosessi on aloitettu, silläkin on etenemisaikataulunsa ja senkustannukset nousevat ajan myötä. Patenttihakemuksen jätöstä laskien juokseva 12 kk:netuoikeusaika hurahtaa äkkiä, jolloin on laitettava kansainvälinen patentointi vireille.Kun patenttihakemus on jätetty virastoon, voidaan ottaa yhteyttä mahdollisiin hyödyntäjiin,mikäli ollaan lisensioimassa innovaatiota eikä esim. hyödynnetä keksintöä omassayrityksessä . Harva hyödyntäjäyritys saa tehtyä mukaantulopäätöstä ennen kuin kansainvälinenhakemus on jätettävä sisään ja jolloin kustannukset alkavat todenteolla juos-

120ta. Patenttiasiamiesten käyttö ja patentointiprosessi lausuntoineen ja vastineineen maksavat.Edelleen myöhemmin saattaa osoittautua, että varmistuskokeiden perusteella idea eitoimikaan tai ei ainakaan odotetulla tavalla. Patentoinnin osalta kohtuullisilla kustannuksillaselviää noin kaksi ja puoli vuotta, jona aikana voi vielä hylätä patenttiajatuksenkustannusten nousematta aivan kohtuuttomiksi. Tänä aikana olisi siten löydettävä kiinnostunutkumppani, joka olisi valmis kehittämään innovaatiota edelleen ja ottaisi myösvastattavakseen kansallisten vaiheiden patentoinnin kustannukset.USA:ssa voi hakea patenttia vielä vuoden kuluttua tutkimuksen julkaisusta. Monettutkijat ovat erehtyneetkin julkaisemaan patentoitavaksi tarkoitettuja tuloksiaan saatuaantutkijakokemusta Yhdysvaloissa, missä on tuo vuoden "grace period" käytäntö. Suomenkokoisen alueen lainsäädännön muutoksella ei ole merkitystä patentoinnissa, mutta esimerkiksiEuroopan Unionin piirissä kehitettävän yhteisöpatentin yhteydessä asiaa kannattapohtia.Yritykset nopeasti liikkeelleTerveydenhuollon yrityksillä, erityisesti lääketehtailla on resurssit ja kiinnostusta, jakyky verrattain nopeasti lähteä kehittämään uutta tutkimustulosta tuotteeksi, mikäli nenäkevät uudella tuotteella riittävät mahdollisuudet. Lisäksi niiden tuotteilla on yleensälaajat kansainväliset markkinat.Teollisuudessa voi myös törmätä ns. NIH -ilmiöön (Not Invented Here). Ei haluta hyödyntäämuualta tuotua ideaa. On myös mielenkiintoista havaita, kuinka se, kenelleasiansa esittää vaikuttaa innostukseen yrityksessä. Usein uusi idea tulee esille keskusteluissatuotekehitysyksikön henkilöstön kanssa. He ovat kuitenkin asemansa ja tehtäviensäpuolesta haluttomia esittämään eteenpäin ja yrityksen johdolle ideaa, jonka he itsekinehkä olisivat kyenneet tai heidän ehkä olisi odotettu keksivän. Markkinointi- tai vaikkapaympäristöosasto innostuvat tuotekehitystä paremmin uusista ajatuksista.Rahoitus tutkimustyöpainotteistaTutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä patentointiin on mahdollista saada rahaa, muttasitä tarvittaisiin juuri markkinoinnin/kaupallistamisen vuoksi matkustamiseen, esitteisiinja moniin juokseviin menoihin, jotka ovat usein pieniä itse työpanokseen verrattuna,mutta puuttuessaan saattavat romuttaa isonkin hankkeen. Kuitenkin suhdeluvut tutkimuksen,tuotekehityksen ja markkinoinnin välillä ovat 1:10:100. Vaikea sanoa, onkotämä ainoastaan suomalainen vai laajempi ongelma. Kuitenkin edelleen ajatellaan, ettähyvä teknologia huolehtii ilman markkinointipanostustakin itsestään. Alkavia pieniä,uuteen teknologiaan perustuvia yrityksiä rahoitetaan alussa ehkä herkemmin. Mutta perinteisempäänteknologiaan nojautuvien ja/tai palveluja tarjoavien yritysten voi ollahankalampaa löytää rahoittajiaJo 1980 -luvun alussa tohtori Puumalainen kehittäessään magneettikuvauslaitteita esittiesitelmässään Teknillisen korkeakoulun kevättorstai-iltapäivien Enterprice Forumissatuotekehityksen rahoitusongelmien kulminoituvan juoksevien kustannusten kohdalla.Tuotekehitysrahoitusta saadaan tekniseen kehitystyöhön, mutta kun tämä edellyttää yhteydenpitoaasiantuntijoihin ja asiakkaisiin, joista syntyy joskus isojakin puhelinlaskujaetenkin vielä sähköpostittomaan aikaan, niille ei löydy rahoitusta ja ne voivat kaataa

121miljoonien tuotekehitysprojektin (tutkijan kommentti). Tämä tilanne on edelleen vaikeutenaerityisesti aloittavilla pk-sektoriin siinä vaiheessa kuuluvilla yrityksillä. Viimeksihaastattelupäivänä tämä oli tullut ilmi."Tutkijatyyppi" Venture Cup:ssaVaikka ihmisiä ei olekaan mahdollista tyypittää, voidaan kuitenkin todeta, että tutkijantyöstä ovat ehkä monesti kiinnostuneita henkilöt, jotka eivät ehkä ole kovin ulospäinsuuntautuneita.Tutkijoiden voi olla myös vaikea riittävän yksinkertaisesti esittää omaatutkimusaluettansa ja tutkimustuloksiansa siten, että tutkimusalaa tuntematon ymmärtäisiasiaa/innovaatiota. Ollessani Venture Cup liiketoimintaideakilpailun tilaisuudessakuuntelemassa kuinka kilpailun osanottajat esittelivät yrityksiään pääomasijoittajillevain muutamat ryhmät/yritykset kykenivät esittelemään liikeideansa ja yrityksenä annetussaajassa eikä kaikkien esitysten perusteella ei edes tiennyt mistä oli kyse, joten esityksiäkuunnelleiden rahoittajien joukosta esitettiinkin toisinaan kysymys: "Mihin tätätuotetta käytetään?"Tutkijat oppivat konferensseissa tulosten esittämistapaan, joka ei vastaan markkinoinnintarpeita. Konferensseissa asiantuntijoiden välisessä kommunikaatiossa yksityiskohtaisellatiedolla ja sen todistuksella on painoa, kun taas hyödyntäjät ovat kiinnostuneita aivantoisenlaisista asioista, kuten miten tuotetta voi käyttää tai mitä muita etuja tai mieltymyksiäse tuottaa (vrt. Julkunen & Nätti 2000, Esittämistaidon merkitys tietointensiivisessätyössä, tutkijan huom.).Yleisemminkin meillä ollaan teknologiaviehättyneitä. Helposti tutkija puhuu yksityiskohdistaja unohtaa tuoda esille kaiken muun asiaan liittyvän ja samalla tuotteesta saatavanhyödyn. Markkinoinnin osaajien keskuudessa ei teknologia yksinään ketään viehätä,vaan kuinka paljon siitä saa rahaa.Tutkijat saattavat olla toisaalta liian sinisilmäisiä tutkimustiedoistaan puhuessaan, eivätkäaina huomaa toisen aikeita. Merkittäviä tuloksia on luiskahtanut suhteellisen edullisestiyrityksiin. Kaikkiaan on myönteistä, että tieto menee eteenpäin ja kaupallistuu,mutta luonnollisesti tutkijoidenkin tulee saada osuudestaan riittävä maksu. Esimerkiksikun eräs yritys oli sijoittunut tutkijoiden keskuuteen ja heiltä tiedusteltiin tiedonsaantiinliittyviä kysymyksiä osoittautui, että tietoa oli ollut saatavilla runsaasti ja monesta varsinaisentyön ulkopuolisestakin hankkeesta. Jotta tiedonvaihto ei saa teollisuusvakoilunpiirteitä suhtaudutaan monissa tutkimusyksiköissä hyvinkin pidättyvästi vierailijoihin jahaastatteluihin. Myös joissakin yhteyksissä erityisesti yliopistomaailmassa tilaustutkimustenluottamuksellisuuden pitäminen on tuottanut vaikeuksia, kun tutkijat eivät oleosanneet arvioida kaupallistamisen kannalta tärkeiden tietojen luonnetta ja tarvetta pitäänekin salassa.Tutkijan ja yritysjohtajan ammatitJotkut tutkijat saattavat elätellä toivetta harjoittaa yritystoimintaa tutkijan työn ohessa.Tämä voi olla vaikeaa, koska yksinkertaisesti molemmat tehtävät ovat hyvin vaativianiin ajankäytöllisesti kuin ammattitaidollisesti ja poikkeavat selvästi toisistaan vaatienerilaista osaamista.Toisaalta puhtaan ammattijohtajan ongelmaksi etenkin uuden teknologian yrityksissäsaattaa muodostua sitoutumattomuus itse tuoteideaan. Tuotteen tai palvelun kehittäjä on

122niin sitoutunut tuotteeseen ja ideaan, että hän on valmis sinnikkäästi edistämään sitävaikeuksista huolimatta.Eräs tapa madaltaa tutkijoiden yrittämiskynnystä on tarjota liikkeenjohdollista apua tutkijoille.Joissakin tapauksissa siitä on apua erityisesti, jos tutkijat ovat henkilöinä kiinnostuneitayrittämisestä. Kuitenkin menestystarinoissa he usein siirtyvät kokopäivätoimisestiyrittäjiksi. Ongelmana liikkeenjohdollisen avun tarjoamisessa on koulutuksestatunnettu tosiseikka, että tietyn asian opettaminen esimerkiksi kursseilla ei aina välttämättäole johtanut asian välittömään soveltamiseen arkisessa työssä. Koulutus ja neuvontaeivät riitä, jos sitoutuminen yrittämiseen ei ole aitoa.Kaikkiaan yrittäminen kuten kaikki tehtävät on pitkälti henkilön ominaisuuksista kiinni,joissa luottamus omaan asiaansa ja sinnikkyys näyttelevät merkittävää osaa.Uuden keksinnön tekijä on aina arvostettava henkilö ja keksijän titteliin liitetyt monethullunkuriset piirteet kuuluvat kyllä vain komiikan piiriin. Keksijät tulevat usein siltäalalta, jolta he ovat tehneet keksinnönkin ja ovat valmiita sijoittamaan ideansa kaupallistamiseenomia varojaankin, mikäli niitä vain on käytettävissä. Voi myös olla, että keksintöliittyy alaa jolla keksijä toimii, mutta hän on oivaltanut sen soveltamismahdollisuudettoisen alan yhteydessä.Tilakysymys kertoo kontaktitarpeestaBiomedicum -talon rakennuttaminen alkoi 1990-luvun puolivälissä. Tuolloin tutkijoidenkeskuudessa tehdyn tarvekartoituksen perusteella yritystilan tarve rakennuksessa katsottiinolemattomaksi. Jo nyt kuuden vuoden kuluttua, talon valmistuttua, on ilmennyt tutkijoidentaholta tarvetta saada syntyville yrityksille tiloja ja toisaalta on runsaasti yrityksiä,jotka olisivat halukkaita toimimaan tutkimus- ja sairaalamaailman välittömässä läheisyydessäja/tai toimimaan tutkijoiden kanssa samassa tilassa. Muutos tässä mielessäon käynyt nopeasti ja selvitykset mahdollisuuksista rakentaa jo täydelle tontille on laitettukäyntiin.5.4.2 Tieto- ja viestintäala - uusien toimintatapojen kehtoSähkö- ja elektroniikka-alan palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista käsittelevässätutkimuksessa (Laine & al. 2000) todetaan: "Uusien teknologioiden ja älyn osuudenkasvamisen tuotteissa ja palveluissa nähtiin tuovan mahdollisuuksia alalle. Myös kykyhaistella ja luoda tulevia trendejä tuo jopa rajattomia mahdollisuuksia kasvulle." Tämäntapainen ajattelu tuntuu olevan vierasta rakennusalalla energiansäästötuotteiden kohdalla,koska rakennusalan yritykset ovat haluttomia käyttämään uutta teknologiaa (vrt.PERKU -tutkimus (Leskinen & al. 2001) ja Miettilän tekemät rakennuttajien haastattelut)ja tässä tutkimuksessa tehdyissä haastatteluissa kävi ilmi, että uusi teknologia koetaanusein loukkauksena vanhalle hyvälle rakennustavalle (jopa äärimmillään henkilökohtaiselletoiminalle alan asiantuntijana).Uutta teknologiaa valmistavat yritykset tukeutuvat rakennusalalla markkinoinnissaankuluttajiin. Tässäkin mielessä rakennusala poikkeaa tai on poikennut nopeasti kehittyvästäsähkö- ja elektroniikkateollisuudesta, jossa myös yritysten välinen palvelutoimintaon vilkasta ei vain perinteisen alihankintatoiminnan muodossa, vaan muun muassa erilaistenulkoistamistoimien ja liiketoiminnan dynaamisuuden (ks. Luku 1.1.) synnyttämi-

123en verkostojen muodossa. Tukeutuminen kokonaistoimituksen sijasta kunkin rakennustuotteenkohdalla loppuasiakkaaseen asettaa kuluttajan ristiriitatilanteeseen antaen alastaepäluotettavan kuvan, jarruttaa uuden teknologian käyttöönottoa ja pitää alaa matalanteknologian maineessa.Tieto- ja viestintäteknologiassa uudetkin yritykset suuntautuvat nopeasti globaaleillemarkkinoille. Alan suurimmiksi ongelmiksi nousee (Laine & al. 2000) heikohko markkinatuntemuspalvelujen tarjonnan ja kysynnän suhteen sekä verraten vähäinen ulkomaisenpalvelutarjonnan tuntemus. Teemahaastattelun antaman tuloksen perusteella energiansäästötuotteitavalmistavat yritykset ovat jonkin verran maksaneet oppirahoja kansainvälistenmarkkinoiden tuntemuksesta. Sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten tavoitteissaglobaalien markkinoiden tuntemuksen lisääminen on välttämättömyys. Sen sijaanenergiansäästöalan yrityksistä monet ovat vetäytyneet kotimarkkinoille erityisesti isommiltaulkomarkkinoilta, jotka koetaan alan yrityksille liian suuriksi.Globaalia markkinahakuisuutta tässä tutkimuksessa esille tulleista yrityksistä edustaaRAKET -tutkimuksen energiansäästöikkunatutkimuksen tulosten hyväksikäytön yhteydessäsyntynyt Sparklike Ltd. Tosin yrityksen tuotteen - erikoismittauslaitteen - luonnesuuntaa ensinnä katseet tutkimuslaitosasiakkaisiin, joiden kansalliset markkinat ovatrajalliset kasvavalle yritystoiminalle. Kuitenkin mittalaitteen kehitystrendit rakennustarkastuksentyövälineen kautta aina joka kodin ikkunamittariksi eivät välttämättä edellytäglobaaleja markkinoita, joille yritys eittämättä näilläkin tuotteillaan tulevaisuudessa tähdännee.Ikkunavalmistuksessa naapurimaiden ja Japanin suomalaisen tuotteen kaltaiset markkinatvetivät, mutta yksittäisen yrityksen mahdollisuudet esimerkiksi Saksan markkinoidenvaltaamiseksi uusilla energiansäästöikkunoilla Yhdysvaltain megamarkkinoista puhumattakaantuntuivat liian vaikeilta. Samaan tulokseen on tultu muun muassa ilmanvaihtolämmityksenenergiansäästöratkaisujen markkinoinnissa. Lämpöpumppujen jafaasimuutosvaraajan kohdalla kansainvälisen ja kotimaisen yhteistyön merkitys nähtiintärkeäksi uuden teknologian juurruttamiseksi. Sen sijaan yritysten välinen yhteistyö taiajatus sen edistämisestä kansainvälisten markkinoiden valtaamiseksi samaan tapaankuin sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksissä puuttuu vielä näidenkin teknologioidenkohdalta rakennusalalta.Tietoverkkotoimijoille on esitetty alla olevaa jaottelua (Saario 2001):Infrastruktuuritaso (runkoverkkojen ylläpitäjät, Internet-operaattorit, verkkoteknologianvalmistajat, turvajärjestelmien tuottajat, pc- ja palvelintietokoneiden valmistajat, valokuitukaapeleidenja linjavahvistimien valmistajat)Sovellustaso (ohjelmistovalmistajat, tietokantojen ylläpitäjät, Internet-konsultit ja –kouluttajat)Välittäjätaso (verkkomainostoimistot, nettipörssivälittäjät, sisällöntuottajat ja porttaaliyhtiöt)Kaupankäyntitaso (internetin välityksellä tavaroita ja palveluja myyvät yhtiöt).Vaikkakin tie sähköisen kaupankäynnin kautta käy asiakkaisiin suoraan teollisuudestakoteihin, voidaan mm. tästä jaottelusta havaita, että tietoverkkojen käyttö edellyttää tie-

124tyn tapaisen monien toimijoiden muodostaman jakelutien synnyttämistä, jotta verkkotoimii muiden alan yrityksille suorana kanava asiakkaisiin eli sähköisen kaupankäynninvälineenä. Sähköisen kaupankäynnin leviämistä hidastaneiden tekijöiden, kuten sähköisenrahan puuttumisen lisäksi on toivottava erityisesti pk-sektorin kannalta, että tietoverkkojentehokas käyttäminen kaikkine taustaorganisaatioineen ei tule muodostumaankynnyskysymykseksi tuotteiden jakelussa.Tietotekniikkainvestointien onnistumisesta on suomalaisen alan kehityksen valossa hyvinmyönteinen kuva erityisesti, jos tarkastellaan alan sisäistä tuotekehityspanostusta javerrataan sitä alan liikevaihdon kasvuun 1990-luvulla (vrt. Luvut 1.3. ja 1.9.). Sen sijaankun tarkastellaan tietoja viestintätekniikan projektien onnistuneisuutta asiakasorganisaatioidenkannalta todetaankin, että tietotekniikkainvestoinnit epäonnistuvat suurellatodennäköisyydellä (Välimäki 1999). Pilkkomalla tietotekniikkaprojekti hallittaviin kokonaisuuksiinja osaavilla projektipäälliköillä onnistuminen varmistuu. Myös joustavuus,tavoitteiden ja odotusten oikea ymmärtäminen ja mallintaminen, ohjaustavan johdonmukainenräätälöinti tilanteeseen sopivaksi, projektin riskien hallinta ja koko projektiorganisaationkyvykkyys edesauttavat hankkeen onnistunutta läpimenoa.RAKET -tutkimusohjelman yksittäisten projektien läpimenoa voidaan tarkastella edelläkuvattujen tekijöiden kannalta, koska ne sopivat alan kuin alan projekteihin. Tutkimusohjelmanyhtenäisen tuloksen saavuttamisen kannaltakin projektin pilkkominen hallittaviinkokonaisuuksiin yhdessä oikein ymmärrettyjen tavoitteiden ja odotusten kanssa johtaneeparempaan tulokseen kuin mitä RAKET -tutkimusohjelmassa, jota on mainittuhajanaiseksi ja liian pirstaleiseksi (vrt. tutkimusjohtaja Virtasen ja konsernijohtaja Niskasenhaastattelut), mutta toisaalta tarpeelliseksi (Niskanen) oikeiden tuotekehitysperusteidenaikaansaamisessa.Nokian johtaja Sari Baldauf on Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osaston järjestämänEnterprice Forumin luennoilla keväällä 2001 selostanut nokialaista jäljittelemätöntäyrityskulttuuria, sen menestymistä asiakkaisiin - kuluttajan ostovoimaan,rahoittajiin - sijoittajan mieltymyksiin ja omiin työntekijöihin - luottamukseen japehmeisiin arvoihin - keskittymällä ja muutoksen hallinnan osaamisella.Nokian eurooppalaisella laatupalkinnolla kirkastettua yrityskulttuuria verrataan musiikkiesityksiin.Sitä kuvataan nuottien mukaan aina vain hienommin soittamaan kykenevälläsinfoniaorkesterilla, jonka toimintamalli sopii hyvin teollisella ajalla tuotannollisestiloppuun hiottuihin tuotantolaitoksiin.Tietoajalla myydään osaamista: ohjelmistoja, sisältöjä tai palveluja, joita tuotteisiin liitettynäkutsutaan lisäarvopalveluiksi sekä asiantuntemusta eli konsultointia. Niiden tuottamiseentarvitaan jazzbändin kurinalaista teemanmukaista improvisointia. Läpimurtotuoteideoitavarten otetaan vielä käyttöön tosi rento rokkibändimeininki.Johtaja Sari Baldauf kertoi yrityskulttuurin olevan vaikeimmin tarvittaessa muutettavissa.Arvojen kaltaisiin pehmeisiin tekijöihin sisältynee paljon yrityksen olemassaololleoleellista. Kulttuurin luovat yksilöt, mutta se säilyy, vaikka väki vaihtuu. Hän painotti,että luottamus - työntekijöihin, asiakkaisiin, sopimuksiin, yms. - merkitsee eniten tietoajanliiketoimissa.

125Rakennusalaa ei voi helposti luonnehtia jazz bändiksi, eikä sillä ole ollut tapana "hempeillä"pehmeillä arvoilla. Näihin kuitenkin usein liittyy uusien tuoteideoiden siemenetja energiansäästötuotteidenkin kaltaisten tuotteiden kysynnän arvostaminen ja sen lisäämisentavoittelu.Tietoajalla tunnetaan globaalit markkinat ja toimitaan paikallisesti. Mitä enemmän ryhmätyöon valttia, sitä tärkeämpää on kenen joukoissa pystyt seisomaan. Muutoksen aikaanei kannata jäädä odottamaan tulevaa innovaatiota, vaan toimia kullakin hetkelläparhaalla tavalla. Kansainvälistyminen ei johtaja Baldaufin mukaan ole mikään erityinentaito, vaan luonnollinen osa nykyistä toimintaa. Kansainvälistyvällä rakennusalalla tämälienee tärkeää ottaa huomioon, vaikka toiminta vielä jonkin aikaa olisi pääosin paikallista.TKK:n koulutuskeskus Dipolin 20 -vuotisjuhlassa johtaja Sari Baldauf muistutti, ettätuotteiden kansainvälisessä lanseerauksessa ei voi onnistua enää maa kerrallaan etenemällä,vaan uudet tuotteet on saatava kuluttajien ulottuville samanaikaisesti eri puolillamaailmaa. Hän esitteli myös niitä vaikeuksia, joita yritys kohtaa uuden tuotteen markkinoinnissa,kun onnistuneen tuotekehitysvaiheen jälkeen syntyy ammottava kuilu seuraavaksitulevan varsinaisen markkinointivaiheen alkamiseen (S-käyrän nousuun lähtö).Tämän kuilun ylittämisen vaikeuteen useimmat uudet tuotteet kilpistyvät. Sen vuoksisen ylittämiseen keskitytään Nokialla aivan erityisesti kun halutaan luoda uusin tuotteinuusia markkinoita.

1266 JohtopäätöksetRAKET -tutkimusohjelma käynnistettiin ETRR -tutkimusohjelman jälkeen ja RAKET:nohjelmoinnin yhteydessä keskusteltiin vilkkaasti keskittymisestä energian käytön tutkimiseenja energiansäästön kaupallistamiseen. Toisaalta tutkijat kokivat tarvetta ETRR:njälkeenkin vielä kehittää teknologioita, mikä selvästi näkyy RAKET:n tuloksesta. Monettuotteet ovat vasta RAKET:n myötä kypsyneet teknisen innovaatio-osansa osalta.Tutkijoiden kokemuksesta ja omaksumasta tutkimusperinteestä johtuen ja tutkimusrahoituksenollessa teknistä tutkimusrahoitusta ja sen käytön tavoitteet sitä vastaavat RA-KET -tutkimukset painottuivat innovaatioprosessin alkupäähän eli siis teknisesti - eienää tuotannollisesti tai kaupallisesti - ylivoimaisen tuotteen kehittämiseen. Monet yrityksetovat kyenneet omin avuin hyödyntämään tämän hyvin tarpeelliseksi heidän kohdallaanosoittautuneen tiedon käyttämällä omaa osaamistaan ja rahoitustaan tuotannonmuutoksiin, kaupallistamiseen eli innovaation loppuosan toteuttamiseen tai ovat hakeneetja saaneet siihen osaan edelleen Tekes-tukea toteuttaen monia TekestuotekehityshankkeitaRAKET -teknologioista. Aivan kaikkien uusien tuoteideoidenosalta tässä ei ole onnistuttu, vaikka ne teknisesti on pystytty osoittamaan energiatehokkaiksiratkaisuiksi.Haastattelut painottuivat energiansäästöteknologian edistämiseen ryhtyneiden uusien taipk-sektorin yrityksiin, joiden ensisijaisia energiansäästötuotteiden asiakkaita ovat pientalorakentajatja asunto-osakeyhtiöt. Tutkimuksen tuloksena syntynyt rajaus lienee mielekäsrakennus- ja taloteknisen alan kehitykselle asetettujen tavoitteiden valossa.RAKET -tutkimusohjelma keskittyi voimakkaasti ydintuotteiden ja -palvelujen kehittämiseen.Tuotteiden markkinoitavuus oli esillä markkinoiden valmistelumielessä. Tuotebrandin,liitännäispalvelusten ja lisäarvopalvelujen merkitystä ei RAKET -teknologiatutkimusohjelmassa voitu monenkaan tuotteen osalta tutkia. Ne ovat kaupallistamisvaiheessakäytettäviä työkaluja, joita on kehitetty yrityksissä tutkimusohjelmanjälkeen.Mukaan tämän tutkimuksen aihepiiriin tulivat radikaalin tuotteen, joksi energiansäästöteknologialuetaan juurruttamiseen liittyvät tekijät, joita tarvitaan teknisen tuotekehityksenjälkeen ennen kaupallistamisvaihetta siirryttäessä uuden tuotteen kanssa markkinoille.Teollisuuden sähkönkulutuksella on suuri energiansäästöpotentiaali, jonka hyödyntämisestävoi vakuuttua sähköintensiteetin kehityksen perusteella. Teollisuudessa rakennustenenergiankulutus on vähäinen tuotannon energiankulutukseen nähden. Tunnettua on,että energiapulassa kamppaileva teollisuus on ollut kiinnostunut muun muassa vaihtoehtoisistailmaisenergian lähteistä. Teollisuuden kiinnostus energiansäästötuotteiden käyttöönottoonei tullut tässä tutkimuksessa esille.6.1 Energiansäästöstäkö "pöyryt", "koneet" ja "nokiat"?Niin kiinteistövarantomme suuri taloudellinen arvo kuin energiankulutuksen suuri merkitysrakennuskannan käyttökustannuksissa edellyttävät vakavaa suhtautumista energiansäästötuotteidenhyödyntämiseen.

127Suomen WWF:n tutkimuksen mukaan vuonna 2010 kestävän energiateknologian vienninarvo voi nousta merkittävästi ja sen jälkeenkin kestävän energiateknologian markkinatkasvavat todennäköisesti edelleen nopeasti, jolloin tästä alasta voidaan odottaa uuttaSuomen vientiteollisuuden tukijalkaa puujalostusteollisuuden ja sähkö- ja viestintäalanrinnalle. Alalta voi nousta myös kansainvälisesti menestyneitä yrityksiä, joista hyvinäsuomalaisina esimerkkeinä käyvät JP-yhtiöt, Kone osakeyhtiö ja Nokia.Rakennusalalla on samat mahdollisuudet kansainväliseen menestymiseen energiansäästöteknologiallakuin muillakin aloilla, minkä RAKET -tutkimusohjelmakin on osoittanutSparklike Ltd:n synnyn perusteella ja muun muassa Tiivi Oy:n laajentuminen naapurimaihinenergiansäästöikkunaliiketoiminnallaan.6.2 Kuntatason hankkeilla kaikki mukaanMonessa mielessä päätöksentekoa on siirretty valtiolta kunnille ja miksei myös edelleenyksittäiselle rakennuttajalle. Energiansäästötuotteiden nykyinen asiakaskunta koostuupääosin pientalorakentajista ja yksittäisistä taloyhtiöistä. Kuntatasoinen energiansäästötoimintatuo uuden teknologian edut useampien ulottuville - myös niiden ulottuville,jotka eivät voi henkilökohtaisesti vaikuttaa, vaikka haluaisivatkin asuntonsa energiaratkaisuihin.Arvomaailman muuttuessa yhä enemmän kestävän kehityksen periaatteitasuosivaksi lienee tällainen kunnallinen toimintatapa keino asuinpaikan suosion kasvattamiseenja kasvukeskusten taloudellisen kehityksen karkaamisen vaikutustenvähentämiseen.Kunnallista päätöksentekoa painottavan rakennuslainsäädännön kehityksen lisäksi kuntienvälisen kilpailukyvyn ylläpitoon sopii muutoinkin hyvin energiansäästöteknologianedistäminen ja siten sen kaupallistaminen isoissakin uudisrakennus- ja saneerauskohteissasekä energiantuotannossa.Mikäli halutaan, kuntatasolla voidaan suosia isompien ja vaikutuksiltaan merkittävienenergiansäästöhankkeiden toteutumista, kuten on jo voitu todeta lämpöpumppujen osaltaLuopioisten kunnassa. Markkinamuutosta tällä tasolla on edelleen edistettävä.Tutkimusmenoista suurin osa syntyy Helsingin, Tampereen tai Oulun seutukunnissa.Tämän tutkimuksen otoksen perusteella Suomen yrittäjyys energiansäästötuotteidenkohdalla sijoittuu näiden seutukuntien ulkopuolelle. Tutkimusyhteisöjä ja yrittäjiä erottaatoisistaan maantieteellinen etäisyys, jonka on vasta viime aikoina muun muassaBiomedikumin tapaisten tutkimuskeskusten ja yrityshautomojen toiminnan vilkastuessatodettu olevan ehkä merkityksellisempi kaupallistumiselle kuin mitä erityisesti vapaantiedonvaihdon mahdollistavan tietoyhteiskunnan huumassa on osattu arvella.6.3 Kansainväliset erot energiapolitiikassa tuntuvat markkinoillaMonessa yhteydessä erityisesti yrityshaastatteluissa tuotiin esiin energiapolitiikan vaikutusyleisiin asenteisiin ja lainsäädäntöön ja määräyksiin keinoina saada energiasäätötuotteidenkäyttöönotto nykyistä laajemmaksi.Ruotsalaista ja suomalaista energiapolitiikkaa erottanee toisistaan asenteiden erot.Suomessa tuijotetaan eurooppalaiseen (maailmanlaajuiseen) traditioon perustuvaan eri

128energiamuotojen väliseen kilpailuun, kun taas ruotsalainen sähköyhtiö uskaltautuulämpöpumppumarkkinoilla yhdistämällä sähkön ja uusiutuvan energiateknologian.Saksalaisessa energiapolitiikassa, joka on tunnettu ekologisesta hengestään asetetaantietyin aikavälein toteutettavia määrällisiä tavoitteita tietyn pitkäntähtäimen korkeanenergiansäästötavoitteen saavuttamiseksi. Sen jälkeen standardein ja määräyksin valvotaantavoitteen toteutumista. Suomessa kärjistetysti sanoen toimitaan ilman minkäänlaistaohjausta ja pitäytyen vanhoihin tuotteisiin ja rakennustapaan.Teknisen tutkimuksen selkeää määrällistä tavoitteenasetantaa tarvitaan ja sitä olisi tarvittumyös RAKET -tutkimusohjelmassa, jonka tavoitteet jäivät suuntaan antaviksi määrällistentavoitteiden puuttuessa.Ohjeiden ja määräysten hampaattomuus hyvän rakennustavan edistäjänä vapaaehtoisuudenpohjalta askarruttaa erityisesti uusien teknologioiden kohdalla, jotka monesti ylittävätohjein ja määräyksin asetetut tavoitteet tai niiden sanelemat vähimmäisvaatimukset,jotka käytännössä ovat vakiintuneet vallitsevaksi rakennustavaksi.Lisäksi ohjeiden ja määräysten täyttämiseksi tarvittava testaus tuottaa ongelmia uusientuotteiden kohdalla. Se ei kykene mittaamaan uusia ominaisuuksia sillä tavoin, että niidenedut tulisivat esille, kuten havaittiin käyneen muun muassa energiansäästöikkunoidenkohdalla. Samoin vertailujen tekeminen tuoteominaisuuksista ontuu, kun vanha kriteeristöon riittämätön uusille tuoteominaisuuksille.Normiston puutteiden aiheuttamien kotimaisen kilpailun vaikeuksien lisäksi kansallisetnormit joko sallivat eurooppalaisen teollisuuden vapaan markkinoinnin ja etabloitumiseneri maihin tai eivät. Muun muassa suomalaiset energiansäästöikkunavalmistajat ovatepäonnistuneet ympäristöystävällisillä Saksan markkinoilla paikallisen normiston tiukkuudenasettaessa ulkomaisen valmistajan liian vaikeaan tilanteeseen. Samanlaiseksinormiston osalta tilanne on havaittu Saksassa matalaenergiatalojen markkinoinnin suhteen.6.4 Liian pieni kansainvälistymäänMoni energiansäästöteknologituotteiden valmistaja oli menossa tai kokeillut kotimaataisompien markkinoiden valtaamista.Toiminta lähipiirissä Pohjoismaissa ja Venäjällä sekä Suomen kaltaisissa ilmastooloissa,kuten Japanissa on koettu onnistuneeksi, mutta pienen yrityskoon vuoksi suuremmanmarkkinan avaaminen ei ole juurikaan onnistunut.6.5 Sähkönkulutuksen nousun hallintaRAKET -tutkimusohjelman tavoitteisiin on kuulunut sähkön kulutuksen vähentäminen.Kuitenkin kansantalouden tilastojen perusteella sähkön kulutus on nousussa ja tehtyjenalustavien selvitysten perusteella sähkön kulutus saattaa olla uudessa rakennuskannassaja peruskorjausten yhteydessä myös nousussa.

129Sähkölämmitys on suosittu pientalojen lämmitysmuoto, vaikka suuri osa muusta asuntokannastalämpiää kaukolämmöllä.On mahdotonta toistaiseksi sanoa, millainen vaikutus määrällisesti RAKET -teknologialla on sähkön kulutukseen. Kuitenkin asetettu tavoite ja siihen pyrkiminenvoidaan nähdä oikeansuuntaiseksi. Muun muassa koko matalaenergiatalokonseptin kutenenergiansäästöikkunoiden ja lämpöpumppujen kehittämisellä voidaan alentaa lämmityssähkönkulutusta. Joskin ne laskevat myös muita - siis kaikkia - energialähteitäkäyttävien lämmitysten energiankulutusta.Rakennuskannassa sähkönkulutuksessa valaistuksen ja sähköllä käyvien laitteidenosuudet ovat merkittävät niin kotitalouksissa kuin toimitaloissa. Kuitenkin eri kulutuspisteidenmukaista sähkönkulutusta on tutkittu empiirisesti hyvin vähän.Lieneekin syytä tutkia, suosiiko nykyinen tekninen kehitys ja kulutustottumukset sähkönkäyttöä rakentamisratkaisuissa yleisesti ja millainen valaistuksen, eri lämmitysmuotojensekä tietoja viestintätekniikan soveltamisen vaikutus sähköenergian kulutukseen on.Tärkeä kysymys tietoyhteiskunnan kehittyessä on tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksienhyödyntäminen energiansäästön edistämisessä. Lähinnä esille nousevat tietyntaloteknisen järjestelmän energiankulutuksen laskeminen säätötekniikan avulla sekä kokonaisenrakennuksen energiankulutuksen laskeminen ns. mediataloja tai integroitujarakennuksia (älytalon alakäsite) rakentamalla, joissa järjestelmien tehokkaallayhteiskäytöllä pienennetään rakennuksen laitteistojen kokonaisenergiankulutusta. Tällätekniikalla on samaan aikaan mahdollista edistää tuotteen käyttäjäystävällisyyttä ja sitenkaupallistettavuutta, mikä on ollut tavoitteena mm. lämpöpumppujen asukkaalletarkoitettujen kännykästä tehtävien ohjaustoimintojen kehittämisessä tai minkähyödyntämistä suunnitellaan ikkunateollisuudessa.Huonosti säätyvän teknologian päälle asetettu säätöteknologia ei paranna kuitenkaantuotteen tai prosessin säätyvyyttä erityisesti, kun rakennusalan tuotteet eivät vielä toimikeskenään yhteen, jolloin asiakkaan kannalta tärkeän rakennustason säädön tekeminenon vaikeaa.6.6 Rakennusalan tuotekehityksen luonteestaRakennusalan tuotekehityspanostus on määrällisesti alhainen ja saadun haastattelutuloksenperusteella henkinen sitoutuminen uusiin ideoihin heikko, mikä jarruttaa energiansäästötuotteidenkaupallistamista, vaikka ainakin kuluttajamarkkinat näyttävät suhtautuvanuusiin ratkaisuihin myönteisesti. Kaikissa tapauksissa energiansäästöteknologia eiole niin kypsää tekniikkaa, että sitä voitaisiin terveellä tavalla edistää rakennusalalletyypillisillä pienillä t&k -panostuksilla - niin rahallisilla kuin henkisilläkään.Energiansäästöteknologian juurruttaminen vaatii kaikkien alan yritysten sitoutumistauusien tuotteiden toimittamisen taakse, jotta asiakaskunnan luottamus saavutetaan. Rakennusalanvoimakas kehittyminen 1990-luvulla on painottunut voimakkaasti kestävänkehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, asiakasmyönteisyyden ymmärtämiseen ja tietojaviestintätekniikan hyödyntämiseen sekä kiinteistömarkkinoiden kehittämiseen. Kaupallistaminenja juurruttaminen puuttuvat alan uusista toimintajulistuksista. Se voi osal-

130taan vähentää alan merkittävien toimijoiden ja isojen yritysten sitoutumista kaupallistamiseenja juurruttamiseen.Nopeuden merkitystä, tuotekehitystavoitteiden asetantaa tai aggressiivisuutta ei tuotekehitysstrategiankohdalla juurikaan mainittu. Näyttää siltä, että niukkojatuotekehitysvaroja ei yritetä käyttää erityisen tehokkaasti hyväksi.Toisaalta yksittäisen tutkimuksen yhteydessä rakennusalan yritykset saattavat asettaauuden tuotteen käyttöönotolle epärealistisen lyhyen (puolitoista vuotta) ajan. Tuijotetaantuotekehitykseen kuluvaan aikaan (todennäköisesti rahallisen panostuksen minimoimiseksi)eikä sen tehokkuuteen.Laskelmoinnin ja aggressiivisuuden sijaan suomalainen yrittäjä näyttää koettavan palvellaasiakkaansa mahdollisimman hyvin ja ystävällisesti sekä toimia kilpailijoitaankinkohtaan "reilun pelin" hengessä. Viime mainitun puolesta puhui muun muassa sulpulaistenyritysten yhteistyö.Tutkijat kokevat turhautuneisuutta tutkimustulosten kaupallistumisen vaatiman pitkänajan ja rakennusalan uusien ideoiden vastaanottohaluttomuuden vuoksi.6.7 Kokonaisvaltaisen talotekniikan kehitystarveErityisesti talotekniikassa, joka kuuluu rakennusalan nuorimpiin toimialoihin tuotteidenja järjestelmien integroituminen keskenään ja rakennukseen on puutteellista, mikä osaltaanvaikeuttaa energiansäästötuotteiden ja -menetelmien hyödyntämistä, sillä ne eivättahdo toimia teknisesti moitteettomasti muun rakennustekniikan osana. TeknologiajohtajaMarkku Virtanen oli ottanut tämän asian esille jo kirjoittaessaan RAKET -tutkimusohjelman päätteeksi ohjelman perinnön teesien muotoon. Miltei kaikkien haastattelujenyhteydessä kävi ilmi, että taloteknisten järjestelmien erillisyys haittaa jollakintavoin tuotteiden kaupallistumista. Vikatilanteet luetaan uuden energiansäästöteknologiansyyksi silloinkin kun se toimii moitteettomasti. Asiakasta on mahdotonta saada vakuuttumaanmuusta ja alan toisen toimijan maineen pilaamisessakaan ei ole mieltä.Tästä lähtökohdasta käsin on luotava energiansäästöinnovaatioiden edellyttämä yritystenkeskinäinen yhteistyö, johon muut alalla toimivat voivat ottaa osaltaan osaa. Tämän yhteistyönkehittäminen vaatinee ehkä enemmänkin henkisiä kuin taloudellisia voimavaroja,jos niitä voi toisistaan erottaa.6.8 Ydintuotteen ylivoimaisuuden unohtamisessa piilee sudenkuoppaTeemahaastatteluissa toistuvat useaan otteeseen rakennusalan toimintatapojen soveltumattomuuskaupallistamiseen ja jo johdannossa esitettyjen markkinoinnin sudenkuoppientoteutumisen mahdollisuudet ovat olemassa (vrt. Luku 1.1., s. 13.).Onnistuneen tuotekehityksen nähtiin miltei jokaisessa yrityksessä välttämättömäksi, jottavoitiin tuottaa ylivoimainen tuote ja tuottaa sitä ylivoimaisella tuotannolla kustannustehokkaastija kilpailukykyisesti, mikä taanneen onnistumisen. Muutamat tutkijat sensijaan toivat esiin turhautuneisuutensa rakennusalan yrityksien tuotekehitystavoitteisiin.He jopa uskoivat alalla toimivan yrityksiä, joissa markkinointikonstein pidetään yllä

131tuotteen hyvää imagoa, eikä kaupallistamiselle löydy todellista vastinetta tuotekehityksestä,mitä käsitystä vahvistaa alan tuotekehityskustannusten alhaisuus. Ylisanoin luotubrandi, jonka takana ei ole tuotteen ja tuotannon ylivoimaisuutta voi haitata merkittävästienergiansäästötuotteiden kauppaa.Ylivoimaisen tuotekehityksen ja tuotannon sekä markkinoinnin merkityksen varaan rakentavattoimintansa energiansäästötuotteita valmistavat pk-sektorin yritykset, jotkamyös vievät - joissakin tapauksissa isoinkin henkilötason uhrauksin - uusia ideoitaeteenpäin - äärimmillään ne raportoivat energiansäästötuotteiden kehittämisen olevantyötä suuremman eli elämäntehtävän.Jos ei asiakkaan sydäntä valloiteta millään alalla yhdellä keinolla, vaan ylivoimaisuusvaatii monen asian olemista parhaalla mahdollisella tavalla paikallaan, lienee selvää,että uuden radikaalin tuotteen kaupallistamiseen kannattaa käyttää kaikki keinot parhaallamahdollisella tavalla joka vaiheessa.6.9 Ihmisestä kiinniOrganisatoristen taitojen merkitys korostui haastatteluissa niin yritysedustajien kuin tutkijoidenkinpuheenvuoroissa. Ihmisiä ja henkilösuhteita pidettiin jopa merkittävimpänätekijänä uusien energiansäästöteknologioiden tuotannon ja kaupallistamisen onnistumisessaja sen heikkoutta epäonnistumisessa. Organisatorisia taitoja tarvitaan sekä omanorganisaation sisällä, että alan yritysten yhteistyössä ja asiakassuhteiden hoitamisessa.Uuden teknologian kehittämiseen tarvitaan uuteen asiaan helposti orientoitumaan kykeneviähenkilöitä. Uutuuksien kokeminen oman arvovallan loukkaukseksi tai omien aikaisempienvalintojen ja toimintojen arvosteluksi muodostaa energiansäästötuotteistajopa henkilökohtaisesti koettavan uhan. Uhkakuva-ajattelu estää näkemästä uutta teknologiaaliiketoiminnan kehittämisen mahdollisuutena, joka johtaisi niiden hyödyntämiseenrakennusalalla.Joidenkin alalla toimineiden tulisielujen voimat tahtovat ehtyä nykyisenkaltaisessa tilanteessa,jossa asenteet ja tuotekehitysresurssit ovat liian niukat energiansäästötuotteidenkaltaisten tuotteiden kaupallistamiseen (vrt. seuraava luku). Maltillisemmat - usein kokeneemmatja resurssien käytön hallintaan perehtyneet - eivät ole omalla osaamisellaankyenneet tukemaan tulisieluisten energiansäästöpyrkimyksiä.Rakennusalan henkilösuhteet saattavat muodostua vuosien varrella niinkin tulehtuneiksi,että järkiperäinen kaupankäynti on sen vuoksi heikkoa. Puuttuvat yhteydet heikentävätmenestymiselle tärkeiden ulkopuolisten taitojen ja teknologioiden hyödyntämistä.Energiansäästötuotteiden kohdalla tällä hetkellä myös juurruttaminen kärsii alan huonoistaihmissuhteista. Lämpöpumppuyhdistyksen toimintaa voidaan pitää onnistuneenauudentyyppisen yhteistoiminnan kehittämisyrityksenä.6.10 Edelläkävijän kova osaJoissakin yrityksissä edettiin selvästi edelläkävijän ottein ja uusiin energiansäästötuotteisiinoli tehty merkittäviä teknisiä ja tuotannollisia uudistuksia, mutta myös käyttäjänkannalta tärkeitä muutoksia. Muun muassa Tiivi Oy:n loppuun saakka mietitty asiakas-

132palvelu ja SLP Oy:n Lämpöässä tuotebrandin kehitystyö ovat hyviä esimerkkejä edelläkävijöidenenergiataloudellisten ratkaisujen asiakasystävällisestä kaupallistamistavoista.Niissä yrityksissä, joissa korostettiin edelläkävijän asemaa tuotekehityksessä sekä asiakaslähtöisenmarkkinoinnin merkitystä tehostettiin myös tuotantoa ja myyntiä vastaamaanyrityksen tavoitteita. Niissä myös oli kyetty nostamaan myyntiä jatkuvasti myösenergiansäästötuotteiden osalta.Parhaiten energiansäästötuotteiden markkinoinnissa olivat onnistuneet ne yritykset, jotkaolivat tehneet selkeän päätöksen luopua perinteisen teknologian mukaisesta tuotannostakokonaan ja siirtyä kokonaan uuden teknologian käyttöön.Tuotekehityksen ja markkinoinnin läpiviennin tehokkuuden merkitystä myyntivolyymiinhaastatteluissa ei mainittu.Joissakin tapauksissa kuitenkin todettiin tuotekehitysresurssien riittämättömyyden estävännopean etenemisen, jolloin on mahdollisuus jäädä markkinoilla toiseksi. Tällöinsaattoi vielä kyse olla tilanteesta, jossa jo tuotekehitys revittiin yhden miehen selkänahasta,jolle oli sälytetty vielä muitakin tehtäviä, kuten tuotannon hallintaa. Tällaisestalähtökodasta on vaikea ottaa selville kaupallistamisen oikeita keinoja, vaikka senmerkityksen ja tarpeen tunnistaakin selvästi.Jos vaikka yrittäjät näyttävät toipuvan konkursseistakin, oli edellä kuvatun kaltainenpuuttuvien resurssien tilanne aikoinaan SLP Oy:ssä kärjistynyt joidenkin keskeistentoimijoiden sairastumiseen taikka loppuunpalamiseen. Näin isossa kriisissä oli pakkotarkastella tilannetta kokonaisvaltaisemmin. Oli punnittava yrityksen osaamisen vahvuuksiaja heikkouksia. Tekninen ja taloudellinen vahvuus erottuivat kaupallistamisesta,mitä piti ryhtyä vahvistamaan.Hallitsevassa asemassa olevilla yrityksillä ilmeni haluttomuutta ottaa käyttöön uuttaenergiansäästöteknologiaa (vrt. Luku 6.11.). Ne olivat joutuneet sopeuttamaan myyntinsärakennusalalla valitsevaan yleiseen muutosvastarintaiseen käytäntöön ja toimittivatmitä suururakoitsijat edullisuuteen vedoten tilasivat.Edelläkävijäyrityksissä asiakkaan tarpeita - usein itsekkäitä - tyydytetään tarjoamallaenergiansäästötuotteita, jotka tarjoavat asiakkaalleen ylivoimaisia etuja energiansäästössäja mieluummin jonkin muun lisähyödyn.Toisissa yrityksissä siis annettiin asiakkaiden ohjata tuotekehitystä ja tuotantoa passiivisestiseuraten isojen tilausten sanelemaa linjaa, kun taas toisissa omalla energiansäästöönpaneutuneella tuotekehityspanostuksella ohjattiin ostajien käyttäytymistä ja kaupallistamallalisättiin tuotantovolyymiä.Valitettavan usein kävi ilmi, että energiansäästöteknologiatuotteiden markkinat oli jossakinvaiheessa pilattu jäljittelijöiden toimesta virheellisin tuottein ja hoitamattominreklamaatioin (vrt. Luku 6.11.).

1336.11 Loppukäyttäjän asiallaEnergiansäästöteknologia on yksi asiakaslähtöisen rakentamisen kulmakivistä, sillä hyötyhänsiitä lankeaa pääosin investointikustannuksen jälkeiseen vaiheeseen, josta hyötyyennen muuta asiakas tai muu loppukäyttäjä, joskin investoija saa hyötynsä välillisestikasvavan asiakastyytyväisyyden kautta.Yksityiset kuluttajat - ei ammattilaiset - ovat tämän tutkimuksen yhteydessä kerätyn tutkimustiedonvalossa osoittautuneet tässä mielessä edistyksellisimmiksi. Energiansäästötuotteidenkohdalla siis rakennusalan yrityksen ja sen asiakkaan ja asiakkaan asiakkaanvälistä markkinamekanismia ja erityisesti potentiaalista kaupallistamisvalmiutta kannattaaselvittää tätä tutkimusta suuremmalla otoksella.Rakennusala on tähän asti miltei täysin pitäytynyt investointivaiheen kehittämiseen. Seon tässäkin uuden tilanteen edessä, mikä vaatii asennemuutosta ja kekseliäisyyttä, jottaasiakkaan tai käyttäjän edusta löydetään win-win -periaatteen mukaisesti omaakin liiketoimintaaedistävät toimintatavat, jotka siis parantavat yhtä aikaa niin asiakkaan kuinrakennusalan yrityksen tulosta.Niidenkin, jotka ovat saaneet taloudellista oppia joko koulutuksen tai kantapään kauttalienee vaikea entisiin toimintamalleihin perustuvan tiedon ja kokemuksen perusteellauskoa, että win-win -periaatteella voi lainkaan kilpailukykyisesti toimia. Aito panostaminenasiakkaan tai loppukäyttäjän etuun saattaa asiantuntija-arvioiden valossa puuttuarakennusalan yrityksiltä. Ainakaan rakennusalan yritykset ja alan tuotekehityksessä toimivatasiantuntijaorganisaatiot eivät ole syttyneet tutkittujen teknologioiden hyödyntämiseenomissa hankkeissaan siitä huolimatta, että merkit viittaavat loppukäyttäjien olevanhyvin halukkaita energiansäästötuotteiden hankintaan ja käyttöön.Jako ammattirakennuttajien ja kuluttajiin lukeutuvien omakotirakentajien tai taloyhtiöidenvälillä energiansäästötuotteiden ostokäyttäytymisessä ja siten tuotteita tuottavienyritysten tuotekehityksen ja markkinoinnin ohjailussa oli selvä. Jotkut valmistajat antoivatedellä mainittujen rakennuttajatahojen ohjailla isoilla ostoillaan tuotantoaan energiansäästönkannalta epäedulliseen suuntaan. Toiset yritykset taas suuntasivat markkinansasinne, missä heidän valitsemalleen energiansäästötuotantolinjalle oli kysyntää. Kuitenkinkummassakin tapauksessa yritysten mainonta korosti tuotannon ekologisuutta,silloinkin kun yrityksen pääasiallinen myynti koostuu muista kuin energiansäästötuotteista.Kilpailun vuoksi kaikkien on kehitettävä kalliilla tuotekehitysprojekteilla ekologisettuotteet, jotta yritys voi esiintyä edistyksellisenä.Tällaisen toimintatavan vallitessa luonnollisesti asiakkaan on mahdotonta ilman perusteellisiaselvityksiä tai asiantuntija-apua tietää, onko hänen ostamansa tuote todella mainonnanmukainen. Harhaanjohtava mainonta tietenkin kostautuu kaikkien yritystenenergiansäästötuotteiden maineen menetyksenä, jos asiakkaille muodostuu virheellisenmainonnan perusteella virheellinen kuva energiasäätötuotteiden suorituskyvystä. He uskovatostaneensa energiansäästötuotteen ja saavatkin tavallisen tuotteen, jonka suorituskyvynperusteella he arvostelevat energiansäästötuotteen ominaisuuksia.Uusimmat energiansäästöideat ottavat loppukäyttäjän entistä paremmin mukaan rakennuksenenergiankulutuksen vähentämiseen. Ideoita on esitetty siitä, kuinka loppukäyttäjiävoidaan motivoida säästämään energiaa uuden säätö- ja viestintätekniikan avulla.

134Suomalainen teknologiamyönteisyys on tunnetusti voimakasta. Joissakin tapauksissaviehtymys tekniikkaan ajaa muiden kaupallistumistekijöiden edelle ja uudet energiansäästötuotteeteivät sen vuoksi kohtaa markkinoita. Ne eivät yksinkertaisuudessaan viehätäasiakasta yhtä paljon kuin asiakkaan rahoista kilpaileva kehittynyt ja mukavuuttamuutoin lisäävä korkea teknologia.6.12 Teknisen tutkimuksen ja kaupallisen tuotteen välinen kuiluKaupallistaminen ei ole ollut - eikä tietenkään myöhemmin syntynyt juurruttaminen oleollut - rakennusalalla yleisesti yrityksissä yhteisen kehittämisen kohteena vielä RAKET-ohjelman aikoihin (vuosina 1993-1998) eikä ohjelmaan osallistuneet tunteneet sitä.Alalla on iso joukko hyviä energiansäästöratkaisuja, joita ei ole hyödynnetty ja tämänkintutkimuksen yhteydessä erityisesti ilmanvaihtolämmityksen kehittäjät olivat turhautuneitaideoittensa hitaasta käyttöönotosta rakennusteollisuudessa ja sitä kautta lopulta rakentamisessa.Kehitettyjen tuotteiden markkinoille saattamiseen tulee kiinnittää nykyistäenemmän huomiota. Motivassa arvellaankin, että suomalainen energiansäästö hyötyymerkittävästi jo olemassa olevien teknologioiden kaupallistamisesta.Erityisesti radikaalimpien energiansäästötuotteiden - lämpöpumppujen ja HeatBox -ilmalämmitystuotteen - kohdalla teknisen tutkimusohjelman ja myydyn tuotteen välillejäävän kuilun ylittäminen koettiin haasteeksi. HeatBox -ilmalämmitys oli pudonnut toistaiseksitämän kuilun pohjalle ja lämpöpumppuvalmistajat olivat tehneet yhdessä töitäruotsalaisilta saamansa mallin mukaisesti markkinoiden luomiseksi ja olivat ylittäneettuo kuilun (vrt. Kuva 5.) päätyen voimakkaasti nouseviin markkinoihin (vrt. Kuva 18.).Ruotsalaiset näkevät energiansäästön kaikkien etuna, jolloin jokainen askel tähän suuntaan- vaikkakin kilpailijan ottama - edistää kunkin omaa asiaa juurruttaessa uutuustuotetta.SULPU suuntaa jo katseensa eurooppalaiseen yhteistyöhön ja on ollut mukana tarjoamassatutkimushankkeita Euroopan Unionin tutkimusohjelmiin. SULPU:lla näyttää olevan- tietoisesti tai ei - samanlainen etenemistapa, mistä johtaja Sari Baldauf esitelmässäänTKK:n koulutuskeskus Dipolin 20-vuotisjuhlassa puhui todeten, että aivan uusillamarkkinoilla voi aluksi kansainvälistymisessä edetä vaikka maa kerrallaan, kunhanhuomaa, että heti kansainvälisten markkinoiden synnyn jälkeen on kyettävä lanseeraamaanuutuustuotteet yhtä aikaa kaikissa maissa, mikäli mielii valloittaa markkinat puolelleen.Pahimmassa tapauksessa yrittäjältä, joka usein uuden tuoteidean kohdalla on aloittamassapientä yritystään puuttuu kaupallistava taho ja teknisesti kehitetyt tuotteet - liian monetkilpailukykyisistä ratkaisuista - päätyvät yhden yrittäjän kuolemanlaaksoksi nimeämänkuilun pohjalle, mikä luonnollisesti on voimavarojen ja syntyneiden yhteistyöliittojenhaaskausta sekä potentiaalin käyttämättä jättämistä.Yhteistyön kehittämisen lisäksi yrittäjä voi etsiä kaupallistamisen parantamismahdollisuuksiamyös oman toimintansa ja sosiaalisten taitojen kehittämisestä.Suunnittelu, joka on joltakin osin välittänyt tietoa tutkimuksen ja tuotannon välillä onrakennusalalla kilpailutettu 1990-luvun laman aikana niin loppuun, että sekään ei enää

135kykene riittävästi omaksumaan uusia ideoita ja tutkimustuloksia saattaakseen ne suunnitelmiinja siten soveltaakseen energiansäästöteknologiaa. Näin ollen suunnittelulla ei oleenää edes mahdollisuuksia toimia välittäjän tehtävässä. Tieto, taito ja perinteet kuilunylittämiseen puuttuvat. Tämän kuilun silloittaminen vasta luo energiansäästötuotteidenja -menetelmien innovaatioille mahdollisuuden kehittyä. Tässä kohtaa rakennusala voisiottaa oppia suomalaisesta viestintäteknologian jätistä (Nokia), joka toiminnassaan erityisestipyrkii varmistamaan uutuustuotteen pääsyn onnistuneen tuotekehityksen ja tornadomaisestikasvamaan alkavan liiketoiminnan välisen kuilun yli.Kaupallistamistekijöiden hallinta on rakennusalalla on osittain sattumanvaraista johtuenalan yhteistyötaitojen puutteesta ja klusteroituneisuuden heikkoudesta. Yritys ei yksinäänpysty enää verkottuneessa taloudessa kilpailemaan verkottuneita konsortioita vastaankaupallistumisessa. Verkottuminen on ollut muun muassa tietoja viestintätekniikassaisompien markkinoiden luomisen edellytys. Niitä luomalla myös "kuolemanlaakso"ylitetään ja turbulenttisesti kasvavat markkinat luodaan.6.13 Juurruttamisen ja kaupallistamisen työkalujen puuteJuurruttaminen, kaupallistaminen ja markkinointi ovat teknisen tutkimusohjelman jälkeentarvittava innovaation kehittämisvaihe, johon erityisesti energiansäästön kaltaisenuuden teknologian osalta tarvitaan paljon panostusta. On selvä puute siinä, että energiansäästöinnovaationkehitys tehdään systemaattisesti vain sen alkuosan, teknisen tuotekehityksenosalta.Tarvitaan työkalut - menetelmiä, käytäntöjä, jne. - sekä resursseja innovaation loppuosaan:juurruttamiseen, kaupallistamiseen ja markkinointiin. Resursoinnissa tarvitaanvarautumista useisiin eriasteisiin teknisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja poliittisiin tutkimuksiinja kehitysvaiheisiin ja erilaisten osaamisten yhdistämiseen.Iteroimalla innovaation eri vaiheita aivan kehitystyön alusta pitäen voi jo tekninen tuotekehityshyötyä markkinatiedosta - kuten asiakaspalautteesta ja kansainvälisistävariointitarpeista - mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.RAKET -tutkimusohjelma näyttää tutkittujen teknologioiden kohdalla onnistuneen teknisissätavoitteissaan, mutta sen tulosta ei ole kaikkien teknologioiden osalta voitu kaupallistaakehitettyjen ratkaisujen teknologisen kehittyneisyyden edellyttämällä tavallajohtuen pitkälti siitä, että tutkimusohjelmassa ei ollut käytössä kaupallistamisen asiantuntemustaja tekninen tutkimusohjelma tähtää tuotekehityshankettakin varhaisempaantuotteen kehitysvaiheeseen, jolloin kaupallistuminen saa vielä odottaa, vaikka esimerkiksiasiakkaan vaatimukset ovat merkittävästi jo tässä vaiheessa esillä.Pienellä pk-yrityksellä ei ole välttämättä voimavaroja tuotekehitysvaiheen ja markkinavaiheenvälisen voimakasta kaupallistamista vaativan vaiheen ylittämiseen. Siihen tarvittaisiinjonkinasteista tukea, mitä nyt ei ole saatavilla. Tekesin tuki tuotekehitykseenon erinomainen ja saa aikaan hyviä tuotteita, mutta kaupallistaminen kaipaa panostusta.Tähän vaiheeseen tullee kehittää omanlaisensa tukimuoto. Rahallista tukea ehkä tarvitaan,mutta sitä tärkeämpää on markkinointiasiantuntija-avun tarjoaminen teknisen tuotekehityksentoteuttaneille.

136Juurruttamiseen tarvitaan tutkijoiden ja yhteiskunnallisten vaikuttajien asenteiden muutostayhtä lailla kuin markkinamuutosta tavoitelleiden yritysten keskinäistä yhteistyötä.Innovaation kehittämisen eri vaiheissa tarvittavien juurruttamisen edellyttämien isojenkinmuutosten suorittamisen vastuunkantaja on nimettävä kulloinkin avainasemassaolevasta tahosta.Juurruttamista ovat tahollaan hoitaneet toimialakohtaiset yhdistykset ja toimialajärjestöt.Ne toimivat moitteettomasti, vaikka eivät ole ehkä toimineet aina juurruttamisen eteentietoisesti. Niiden tavoitteenasetanta on monipuolista, eivätkä ne aseta välttämättä tuotantoelämäntuottavuuden tavoitteita etusijalle. Eivätkä ne aina tuotantokokemuksenpuuttuessa voi käytännössä vaikuttaa yhteiskunnallisestikaan taloudellisten ja terveellistenteknologioiden käyttöönottoa edistävästi.6.14 Tutkimusohjelman epäselvä rooliTekniset tutkimusohjelmat käsittelevät pääosin innovaatioprosessin alkuosaa, eivätkäpuutu innovaation kaupallistamis- ja markkinointivaiheeseen. Tekniselle tutkimuksellesaatetaan asettaa tai tavallisimmin asetetaan myös kaupallistamisen tavoite ainakinmarkkinapotentiaalin määrittämisen muodossa. Kuitenkaan tekninen tutkimus ei omaaresursseja ja vain harvoissa tapauksissa taitoja myös kaupallistamisen tutkimiseen tutkimus-ja tuotekehityshankkeen yhteydessä. Nykyään vielä radikaalien tuotteiden, kutenenergiansäästötuotteiden kohdalla tulee kehitystyöhön sisällyttää juurruttamisvaihe.Tekniselle tutkimusohjelmalle on ollut ja lienee edelleen mahdollista asettaa vain innovaationtekniseen osaan liittyvät tavoitteet.Tekniset tutkimuslaitokset ja yliopistot, korkeakoulut eivät omaa riittäviä taitoja juurruttamis-ja kaupallistamisvaiheen läpiviemiseen. He asettavat muita korkeammat tavoitteettuotteen teknisille valmiuksille, joskus turhaankin asiakkaan kiinnittäessä ensisijaisestihuomionsa kaupallisten vaatimusten toteutukselle. Toisaalta kaupallistamiseen perehtyneiltätutkimustahoilta puuttuu kyky oivaltaa teknistä innovaatiota. Yritykset sovittavatteknistä osaamista ja kaupallisuutta toisiinsa parhaan kykynsä mukaan osittain vajavaisintiedoin ja sattumanvaraisestikin. RAKET -tutkimusohjelma puutteineenkin onkuitenkin ollut tärkeä haastatelluille yrityksille erityisesti tiedollisesti uusien tuotteidenkehittämisessä ja kaupallisesti perustellessaan energiansäästön luotettavalla tavalla.Viime vuosina on pyritty rajoittamaan julkisen rahoituksen osuutta siellä, missä se haittaamarkkinatilannetta. On haluttu tervehdyttää yritystoimintaa kannustamalla kustannustehokkuuteenilman ulkopuolista tukea ja tuotantovolyymin ja myynnin vastaavuuteen.Toisaalta yritykset ovat RAKET -tutkimusohjelmankin yhteydessä toivoneet niukkojentutkimusresurssien sanelemana selvityksiä, jotka eivät varsinaisesti kuulu tutkimusohjelmatyöhön,mutta liittyvät siinä tehtävään tutkimukseen.Joissakin tapauksissa yritykset ovat onnistuneet naamioimaan kaupallistamista edistävänhankkeensa tuotekehityshankkeeksi ja saneet siihen yhteiskunnallisten rahoittajien tukea.Tämä on mahdollista erityisesti uusien kaupallistamistapojen kehittämisen yhteydessä.Yrityksen näin saama etumatka voi olla merkittävä, koska samaan aihepiiriin eitavallisesti anneta kahta kertaa tutkimustukea.Uuden energiansäästöteknologian kehittämisen rahoittaminen ei liene yhden yrityksenasia tai ainakin se käy sille hyvin raskaaksi. Tutkimusohjelmien ja yhteiskunnan tuke-

137man tutkimuksen rooli nykyisessä monimuotoisessa toimijakentässä on epäselvä ja osittainristiriitainen edellä kuvattujen tekijöiden perusteella juurruttamisen tarpeiden ja yksitäisenyrityksen edun ajamisen kohdalla, yhtä lailla kuin sen todettiin olevan ristiriitainenteknologian ja kaupallistamisen kehittämisessä.Täytynee harkita, kuuluuko energiansäästöteknologian kehittämisen rahoittaminen yrityksilleyhdessä vai hyötyykö yhteiskunta siitä niin paljon, että sen kannattaa perustaatähän innovaation loppuosan toteuttamiseen rahoituskanavat. Tärkeää kuitenkin on erottaanämä vaiheet toisistaan, sillä ilman sitä, jotkin yksittäiset yritykset saattavat onnistuasaamaan julkista tukea juurruttamisvaiheeseen etenkin asiakas- ja käyttäjälähtöisen rakentamisenkehittämisen yhteydessä, mikä vääristää kilpailua jättäessä muut tämän tuenulkopuolelle.Tutkimuskäytäntö ja -rahoitus suosivat uusien ideoiden ilmaista tai tutkimusrahoitukseensisältyvää tulosten esittämistä tieteellisissä julkaisuissa, mikä tapa on vahvasti ristiriidassatutkimustulosten kaupallistamisen eli patentoinnin kanssa. Tutkijoiden tapa esittäätutkimustuloksia tiedeyhteisön piirissä on vieras rahoittajille ja yrityselämälle, joillaon edellytykset tutkimustulosten kaupallistamiseen, mikä johtaa siihen, ettei uusia ideoitakaupallisteta riittävästi tai asioita sekä eri osapuolia ymmärretään huonosti.Ongelmana on myös se, että vielä monet yritykset haluavat pitää tuotetut tiedot ainoastaanomana tietonaan säilyttääkseen etumatkan kilpailijoihin. Syntyy ristiriitatilanne yksittäisenyrityksen ja tutkimusohjelman välille, kun tutkijat tavoittelevat tulosten julkaisemistaja yrityksille on etua, mitä pidempi viive tutkimustuloksen syntymisen ja julkaisemisenvälillä on. Toisaalta tiedottamalla uudesta keksinnöstä voidaan edesauttaa uusientuotteiden markkinointia, mutta tuotteen julkaisemisen oikea ajoittaminen on tässätärkeää, eikä aina noudata esimerkiksi tutkijoiden tulos- tai meritoitumistavoitteita. Yritystenvähäisen tuotekehityspanostuksen vuoksi liian aikainen ja virheellisten tuotteidenlanseeraus vaaniikin vaarana alalla.Energiansäästötuotteitten onnistuneen käyttöönoton vaatiman rakennuksen energiajärjestelmienkokonaiskonseptin kehittämisessä yritysten välinen yhteistyö on välttämätöntä.Siinä niin erilaisten yritysten kesken muodostuneessa konsortiossa kuin kilpailijoittenkinvälisessä yhteistyössä oikeanlaisen yhteistyömuodon (ns. oikeiden kemioiden)löytyminen on tärkeää käytännön työssä. Usein yritysten markkinointikonseptit eroavatja voivat aiheuttaa kitkaa yhteistyössä erityisesti asiakkaiden keskuudessa ns. kentällä.Tarvitaan myös menetelmät, miten markkinaympäristöä ja sen valmiutta uuden tuotteenkäyttöönottoon testataan.Yhteisten projektien toteuttamisessa omaan tuotekehityshankkeeseen verrattuna hyötyon panokseen nähden vähäisempi. Kuitenkin jos hyvä ryhmä syntyy, joka on sitoutunuttutkimusaiheeseen ja aikatauluun, sen kannattaa perustaa uusia yhteisprojekteja ja tarkkaanviipaloida projektitehtävät keskenään, koska resurssipula kuitenkin puoltaa yhteishankkeita.6.15 Muilta aloilta havaittuaTerveydenhuollon yrityksillä on keinot ja halukkuus uuden tutkimustuloksen hyödyntämiseen.Lähinnä lääketeollisuuden isot jätit kyttäävät uusia keksintöjä saadakseen uudenlääkkeen maailmanlaajuiseen jakeluun. Rakennusalan kotoperäisyys ja suomalaisten yri-

138tysten kansainvälisesti pieni yrityskoko erottavat suomalaista rakennusalaa näistä jäteistä.Elektroniikkateollisuudessa riittävän laadukas pienyritys etsii sopivaa markkinarakoaison yrityksen alihankinnasta pystyäkseen myymään uusia ideoitaan. Usein tällainentoiminta johtaa erikoistumiseen, jolla on alihankintaa suuremmat markkinat ja kansainvälinenelektroniikka-alan yritys syntyy. Rakennusalalla on uuden idean osalta samatmahdollisuudet. RAKET -ohjelmakin on osoittanut Sparklike Ltd:n synnyn perusteella,että rakennusalalla on samat mahdollisuudet kansainvälistymiseen kuin muillakin aloilla.Rakennusalaa ja elektroniikka-alaa erottaa toisistaan alojen ikä. Vanhalla alalla rakenteetjäykistävät ja alan kasvuvauhdin luoma markkinaimu ei ole yhtä voimakas. Kuitenkinuusien ideoiden ja tutkimustulosten, kuten energiansäästötuotteiden markkinaimu onhyvä. Energiansäästö ja ekologia ovat uusia asioita kuten tietoja viestintätekniikka.Toisin kuin sähkö- ja elektroniikka-alalla rakennusalalla ei energiansäätöteknologiankaltaista uutta teknologiaa pidetä mahdollisuutena vaan uhkana eikä sen tuomaa alankasvupotentiaalia tunnisteta, vaan ala tyytyy matalan teknologian maineeseen. Tällainenei kuitenkaan ole tilanne rakennusalan pk-alan yrityksissä, joita tässä tutkimuksessahaastateltiin. Vaan päinvastoin uusien tuotteiden ja teknologioiden mahdollisuuksiinmarkkinoiden luojina uskottiin. Sen sijaan pk-yrityksissä ei ollut mahdollisuuksia ja resurssejaastua isoille kansanvälisille markkinoille lääketeollisuuden tai tietoja viestintäalantapaan. Alan klusteroituminen ja verkkottuminen kansainvälisesti on niin alussa,että sitä kauttakaan ei synny tai osata synnyttää kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia.Projektiliiketoiminnan menetystekijöiksi luokiteltuja tekijöitä ei siis näin ollen hallitavielä rakennusalalla. Puutteita on toimintoprosessien yksinkertaistamisessa, avoimuudessayhteistyökumppaneiden kanssa, tietotaidon hallinnassa, notkeudessa soveltaa tuotestandardejaja rohkeudessa uusien haasteiden ottamiseen, investointihankkeiden toteutusmallinhallinnassa, joustavuudessa ja riskinottokyvykkyydessä. Viimeksi mainittuihinviittaa erityisesti alan ammattimaisten rakennuttajien haluttomuus uusiutuvien tai energiansäästötuotteidenkäyttöönottoon.Mainittakoon tässä yhteydessä, että energiansäästötuotteiden kohdalla myös kansanvälisillemarkkinoille pääsyä estää protektionistiset paikalliset normit, joiden ylittämisessäeivät suomalaisyritykset ole onnistuneet päästäkseen tai pitääkseen markkinaosuutensa.

139

1407 Kaupallistamisen edistämistoimetRAKET -tutkimusohjelmasta tähän tutkimukseen valitut tuotteet osoittautuivat edustamaanpääosin uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja pk-yritysten tuotteita.Seuraavaan on koottu haastatteluissa esille tulleen ja kirjallisuudesta löydetyn perusteellatehtäviä - monia hyvin visaisiakin ja pitkään jo avoimina olleita, jotka toteuttamallaenergiansäästötuotteiden kaupallistamista voidaan edistää. Kestävän kehityksen eteenviime vuosina tehty kehitystyö antanee yhä parempia mahdollisuuksia esitettyjen tehtäviensuorittamiseen ja ratkaisemiseen.Tutkimuksen lähtökohta on liiketaloudellinen. Kestävän kehityksen edistäminen edellyttääkuitenkin kunnallisia, kansallisia, eurooppalaisia ja globaaleja toimia. Suomalaistenlienee hyvä etsiä oma äänensä sieltä, missä se soi kauneimmillaan ja laulaa sitä eurooppalaisessaja globaalissa kuorossa. Näin teemme oman osuutemme kansainvälisessäenergiansäästötuotteiden liiketoiminnassa perustaen sen omiin vahvuuksiimme ja antaensen - ehkä hyvästäkin hinnasta - koko globaalin yhteisön käyttöön ekologisemman maailmanaikaansaamiseksi.Ylivertaiseen suoritukseen joka tapauksessa, mutta erityisesti pienten yksikköjen - pkyritystenja pienen maan - kyseessä ollen tarvitaan kaikkien asiaan vaikuttamaan pystyvienaukotonta yhteistoimintaa. Tehtäviin tarttuvia esittäessä voinee toimia vanhan joululaululeikintavoin ja osoittaa: "sinä ja minä".7.1 Markkinamuutokseen kannustaminenEnergiansäästötavoitteiden konkretisoiminen Kioton sopimuksen tavoitteita tarkemminja jos mahdollista tuotekohtaisestiEnergiansäästöä suosivien määräysten laatiminen tai muiden pakotteiden ja kannustimienasettaminen siten, että ne samalla kannustavat vapaaehtoiseenkin energiansäästöön,eivätkä toimi vain hyväksyttävänä alarajanaUusien ekologisten ja energiansäästötuotteiden mittaus- ja testaustoiminnan kehittäminensiten, että se ottaa huomioon myös uutuustuotteiden ominaisuudetPerinteisten ja uutuustuotteiden kesken tasapuolisen vertailukriteeristön laatiminen tuotevertailujentekemiseenEnergiansäästöä suosivien määräysten laatiminen tai muiden pakotteiden ja kannustimienasettaminen siten, että yrityksissä voidaan määrätietoisten askelten kautta saavuttaatietty parempi tuotteiden energiatehokkuus, jolla on kaupallistamisen edellytykset sensijaan, että pyritään kehittämään - ilman portaittaista tavoitteenasetantaa - mahdollisimmanenergiatehokas tuote ja ollaan jatkuvassa tuotekehitysvaiheessa ilman jo saavutetunhyödyn ulosmittaamista kaupallistamallaEurooppalaisten yhtenevien normien luominen energiansäästöön, jotta kansallisiin normeihinperustuva protektionismi vaikeutuu (tutkijan lisäys)

141Kioton sopimuksen tavoitteita täydentävien kansallisten tavoitteiden luominen kansallisenhyvinvoinnin ja ekologisuuden edistämiseksi (tutkijan lisäys)Rakennuksen loppukäyttäjän ottaminen mukaan yhdeksi energiansäästön toteuttajaosapuoleksiesimerkiksi joko kehittämällä loppukäyttäjälle soveltuvia energianhallintalaitteita,joilla vaikutetaan rakennuksen rakenteisiin tai talotekniikkaan, tai parantamallarakennusten energiajärjestelmien käyttäjäystävällisyyttä ja käytettävyyttäEnergiansäästötuotteiden kilpailukyvyn takaaminen niin, että ne korvaavat kokonaanperinteiset energiaa tuhlaavat tuotteetVielä vahvasti yhteiskunnallista juurruttamista vaativaa energiansäästötuotekokonaisuuttakohtaan suomalaisessa energiapolitiikassa tunnettujen asenteiden muutoksen aikaansaaminenja siten yksipuolisen - usein tuttua perinteistä ratkaisua suosivan - yhteiskunnallisennormiston säilymisen tai lisääntymisen estäminenTeknologia- ja talouspainotteisten energiapoliittisten toimien harmonisoiminen yhteenkuluttajan tai kansalaisen kestävän kehityksen mukaisen edun ja pehmeiden arvojenkanssa, kuten esimerkiksi käyttömukavuuden ja -turvallisuuden tai edistyksellisyyden javastuuntunnon kanssa, jotta energiansäästön käyttöönotto voi perustua muihinkin hyötyihinkuin kohtuullisiin investointi- ja käyttökustannuksiin7.2 Markkinamuutokseen tiedottamallaEnergiansäästötuotteista ja niiden vaikutuksista saatavilla olevan tiedon ja tiedottamisenmonipuolistaminenJatketaan tiedottamista ja loppukäyttäjän motivoimiseksi tehtävää tutkimus- ja selvitystyötäenergiansäästötuotteiden kysynnän aikaansaamiseksi kuluttajissa ja kaupallistamisentoteutumiseen kuluttajien kysynnän kauttaEnergiansäästöteknologian, joka luetaan ns. radikaaleihin tuotteisiin juurruttamisen jaison markkinamuutoksen edistämistapojen kehittäminen niin, että päästään kaikkientoimijoiden: yhteiskunnalliset tahot (politiikka, määräykset), yritykset (markkinointi) jakuluttajat (ostaminen ja käyttöedun tavoittelu) yhteisin ponnistuksin eteenpäin, eikä uusiateknisiä innovaatioita jätetä yksin pk-sektorin ja sinne usein juuri perustetun yrityksenjuurruttamis- ja kaupallistamismahdollisuuksien varaanErityisesti pk-yritysten yhteistoiminnan ja verkottumisen edistäminen ja toimintamahdollisuuksienparantaminen, koska niiden joukosta tulevat monet energiansäästötuotteidenedelläkävijät - kehittäjät ja valmistajatEnergiansäästötuotteiden nykyisen asiakaskunnan kasvattaminen pääosin pientalorakentajistaja yksittäisistä taloyhtiöistä koostuvasta joukosta alueellisen kuntatasoisen energiansäästötoiminnanavulla tuoden uuden teknologian edut useampien ulottuville ja sitenmerkittävästi kasvattaa markkinoita ja yhteiskunnallista etuaEnergiansäästön kehittämisessä on puhtaasta teknologiakeskeisestä ajattelusta siirryttäväinnovaatioprosessin kokonaisvaltaiseen hallintaan, jossa teknisen kehityksen, juurrutta-

142misen ja kaupallistamisen ylivertaisuudella yhdessä saavutetaan näkyviä (markkinoituja)tuloksiaVaihtoehtoisten energiansäästöön tarvittavien teknologiakokonaisuuksien kehittäminensekä niiden käytön kannustimien ja ohjauksen kehittäminenUusiutuvia energialähteitä kannattavan energiapolitiikan ja perinteistä (ehkä vanhakantaistakin)energiateknologiaa suosivien käytäntöjen vastakkaisasettelun purkaminen, jottakokonaisvaltaisen tarkastelun avulla päästään kehittämään energiansäästöteknologioidenyhteenliittämistä ja niihin perustuvia laitteistoja, joilla päästään asiakasta tyydyttäviinvirheettömästi ja luotettavasti toimiviin energiansäästöratkaisuihin, jotka puolestaanovat näiden tuotteiden kaupallistamisen edellytyksenäSähköisen vuorovaikutuksen ja kaupankäynnin edellytysten varmistaminen pkyrityksilleyhä tärkeämpien, kustannuksiltaan kallistuvien ja enenevässä määrin osaamistavaativien tietoja viestintäteknisten välineiden maailmassa (tutkijan lisäys)7.3 Valmiin tuotekehitystyön kaupallistaminenLukuisien olemassa olevien teknisen innovaation asteelle kehitettyjen hyvien energiansäästöratkaisujenkäyttöönotto juurruttamisen ja kaupallistamisen avulla niin yrityksissäkuin tutkimuslaitoksissaLukuisien jo kehitettyjen energiansäästötuotteiden käyttöönoton edistäminen rakennushankkeissaja tuotekehityksen ja kaupallistamisen välisen kuilun ylittämistä tukevillatoimilla7.4 Markkinamuutokseen kansainvälistä markkinapotentiaaliahyödyntämälläEnergiansäästötuotteiden kansainvälisen markkinapotentiaalin hyödyntämiskeinojen kehittäminensuomalaisen elinkeinoelämän uuden tukijalan luomiseksiKansainvälisesti kilpailukykyisen energiansäästöteollisuuden mahdollisuuksien, kehitystavoitteidenja toimintatapojen saattaminen osaksi energiansäästötuoteteollisuuden toimintaa(tutkijan lisäys)7.5 Kaupallistamisen työkalujen kehittäminenEnergiansäästöteknologian juurruttamiseen tarvittavien työmenetelmien kehittäminenEnergiansäästöteknologian juurruttamiseen tarvittavien yhteistoimintamenetelmien kehittäminenyritysten väliseen yhteistoimintaan, kun teollisuus ei enää toimi yksinäänmarkkinoilla, vaan erilaisten toimijoiden verkostoissa ja klustereissaInnovaation tarvitseman teknisen tuotekehityksen tuen täydentäminen kaupallistamiseentarvittavilla resursseilla niiltä osin kuin kyseessä on yrityksen etua laajempi etu

143Tuotekehityksen ja "hyvin vetävien" markkinoiden eli turbulenttisen markkinakasvunvälisen kuilun ylittämiseen tarvittavien keinojen luominenKaupallistamisen keinojen saattaminen yrittäjien ja tuotekehittäjien tietoon esimerkiksikehittämällä yrittäjien tukimuotoja tuotekehitystuen jälkeen annettavalla markkinointiasiantuntijakonsultoinnilla7.6 Tutkimusohjelmien roolin kirkastaminenKehitystyö ulottaminen teknisestä tuotekehityksestä kaupallistamiseen - juurruttamiseenja markkinointiin - ja tutkimuksen tavoitteiden ja työmenetelmien muokkaaminen niitävastaavaksiNiin teknologian ja talouden kuin yrityksen ja yhteiskunnan välisten tutkimustyön rahoittamisenja toteuttamisen vastuunjakojen selkeyttäminenKaupallistamista haittaavien tutkijoiden tulos- ja meritoitumiskäytäntöihin liittyvien tavoitteidenja tuotteiden patentointisääntöjen välisten ristiriitaisuuksien purkaminen tutkimuksentai patentoinnin toimintatapoja muuttamalla ja harmonisoimallaInnovaatioprosessin laatukäsikirjan laatiminen tuotekehitystuen ja markkinointituenmyöntämiskäytäntöjen yhteyteen niitä varten, joilla ei ole vakiintuneita tutkimus- ja tuotekehitys-eikä markkinointikäytäntöjä yrityksessään (tutkijan lisäys)Innovatiivisen tutkijayhteisön ja kaupallistamiseen kykenevän yrityselämän yhteistyönedistäminen7.7 Rakennusalan muutospaineetEnergiansäästötuotteiden vientimahdollisuuksien reunaehtojen ja työllisyysvaikutustenselvittäminenTerveiden kilpailukeinojen ja yhteisten uutuustuotteiden juurruttamispyrkimysten arvostamisenlisääminen henkilötason yhteistyötä rakennusalalla kehittämälläEnergiansäästötuotteiden kaupallistamista haittaavien puutteellisten tuotekehitysresurssien,liian lyhyen tähtäimen kehitystavoitteiden, tulehtuneiden henkilösuhteiden, uutuustuotteidenuhkaavuuden ja kaupallistumiseen liittyvien tekijöiden huonon tunnettuudenpoistaminenKiinnostuksen ja panostuksen lisääminen huipputeknologian kehittämiseen , jotta markkinoillesaadaan tuotteita, joilla on aidosti mahdollisuudet ylivoimaisten tuoteominaisuuksienansiosta ja tuotantotapojensa puolesta luoda kilpailukykyinen energiansäästötuotebrandiisoille markkinoilleRakennusalan pk-sektorin edelläkävijäyrityksien myönteisen asenteen uutta teknologiaaja erityisesti uusiutuvia ja energiaa säästävää teknologiaa kohtaan levittäminen koko rakennusalalle,missä nämä tekijät koetaan uhkana - joskus jopa henkilökohtaiselle arvovallalle,mikä puolestaan heikentää alan tuotteiden kaupallistamista eikä alan potentiaa-

144liset mahdollisuudet uusien menestystuotteiden ja kansainvälisesti kilpailukykyisten yritystensyntymiseen pääse toteutumaan kuin harvinaisten yksittäistapausten kohdallaEnergiansäästötuotteiden käytön esteiden poistaminen ammattimaisten rakennusalantoimijoiden keskuudestaKunniakkaitten perinteiden alan kehittäminen nopealiikkeiseksi ja joustavaksi ylipäätäänja isoissakin yksiköissä, jotta luodaan edellytykset resursseiltaan kansainvälisestiriittävän mittaviin yhteistoimintamalleihin ja yrityskokoihin, minkä jälkeen näitä resurssejatulee rohjeta ja kyetä käyttämään kannattavasti, mikäli ala mielii muiden alojen kehitysvauhtiinmukaanMahdollisesti rakennusalalla kasvavan sähköenergian kulutuksen todentaminen, vaikutustenarviointi ja toimenpide-ehdotusten laatinen7.8 Kokonaisvaltaisesti toimivan talotekniikka-alan kehittäminenRadikaalin energiansäästötuotteen sopeuttaminen tai rakennusalan muun tuotannon sopeuttaminenuuteen energiansäästötuotteeseenTalotekniikkakonseptin kokonaisvaltainen kehittäminen uuden tai energiansäästötuotteidensaamiseksi toimivaksi osaksi talokokonaisuuttaPäästöjen ja energiateknisen tuotehyväksyntätestausten kehittäminenSäätö- ja älytalotekniikan hyödyntäminen tuotteiden käyttäjäystävällisyyden ja haluttavuudenlisääminen kaupallistamisen edistämiseksi

145

146LähdeluetteloAho, Ilari; Asikainen, Jarmo; Haakana, Maarit; Veltheim-Asikainen, Laura; Äijälä, Sari.1999. Energian ja veden käyttö hallintaan. Opas kiinteistönhoitosopimuksen laatijoille.Helsinki: Suomen Kiinteistöliitto. 112 s. (Kiinteistöalankustannus Oy - REP Ltd;)Ahtiainen, A. & Leppänen, Pekka. 1999. Ekologinen puutalo. Helsinki: RakennustietoOy, 1999. 99 s. ISBN 951-682-394-7Ahtiainen, A., Hynynen, A., Leppänen, P. & Nousiainen, K. 1995b. Rakennan ekotalonpuusta. Helsinki: Rakennustieto Oy, 1995. 111 s. ISBN 951-682-359-9Ahtiainen, A., Häkkinen, Tarja, Leppänen, Pekka, Perälä, A.-L., Saarela, K., Saari,Mikko & Tirkkonen, T. 1995a. Marjalan ekologinen pientalo, Liperi. Espoo: VTTRakennustekniikka, 1995. 88 s. + liitt. 16 s. Tutkimustulokset.Airisto, Lenita. 1998. Rautarouva - Teräsmies globaalilla markkinapaikalla. Helsinki:Otava. 510 s.Aittomäki, Antero, Kianta, Jani, Haapalainen, Heimo, Simppala, Matti. 1999. Pientalolämpöpumppujentoiminta käyttökohteissa. Tampere: Tampereen teknillinen korkeakoulu,Energia- ja prosessitekniikka. 36 s. (Tampereen teknillinen korkeakoulu, Raportti149.) ISBN 951-, ISSN 1238-4747Aittomäki, Antero, Sonninen, Jyrki, Viita, Ilkka, Haapalainen, Heimo, Kauppila, Kari,Laitinen, Ari. 1994. Lämpöpumpun kehittäminen. Tampere: Tampereen teknillinen korkeakoulu.96 s. (Tampereen teknillinen korkeakoulu, Energia- ja prosessitekniikka. Raportti96.) ISBN 951-722-127-4, ISSN 0358-8874Aittomäki, Antero, Viita, Ilkka, Haapalainen, Heimo, Kauppila, Kari, Laitinen, Ilari.1995. Pientalolämpöpumpun prototyyppien suunnittelu. RAKET 93...98. Energiataloudellisetlämmitysratkaisut. Tampere: Tampereen teknillinen korkeakoulu. 22 s. (Tampereenteknillinen korkeakoulu, Energia- ja prosessitekniikka. Raportti 104.) ISBN 951-722-337-4, ISSN 1238-4747Aittomäki, Antero, Viita, Ilkka. 1992. Lämpöpumppu matalaenergiapientalossa. Tampere:Tampereen teknillinen korkeakoulu. 43 s. (Tampereen teknillinen korkeakoulu,Energia- ja prosessitekniikka. Raportti 83.) ISBN 951-721-792-7, ISSN 0358-8874Alanen, Jarmo. 2000. Käyttövarmuuden kehittäminen. Helsinki: Tekes. Smart -tutkimusohjelma. [Tutkimusohjelman www kotisivu] [Referoitu 11.8.2001] Saatavana:http://www.machina.hut.fi/smart/Aleksander, Igor, FREng. 1999. Gabor Professor of Electrical Engineering and Head ofIntelligent and Interactive Systems Department of Electrical and Electronic Engineering- Exhibition Road, London, SW2 2BT; Pro Rector, External Relations, Imperial Collegeof Science Technsology and Medicine - Exhibition Road, London, SW7 2AZ,http://www.ee.ic.ac.uk/research/neural/aleksander.html.

147Anon 1997a. High Performance Windows: Assessment of Energy and Cost Efficiencyand Market Conditions - HIPE. Stockholm: NUTEK, Swedish National Board for Industrialand Technical Development. (NUTEK, Info 379-97)Anon. 1996. Tekniikan Akateemiset liiton julkaisemat insinöörien eettiset ohjeet. bAnon. 1997b. Mummola talon esite. Arkkitehtitoimisto Juha Lehto.Anon. 1997c. Talo Mummola. Oman kodin Talotekniikka heinä-elokuu 1997. ss. 60-61.ISSN 12365173 (Talotekniikka-Julkaisut Oy.)Anon. 1997d. Asuinkerrostalo 2000. Asu paremmin tutkimusprojekti, II-vaihe. Uudisrakentamiskohteenkoerakentamisvaihe. Kiinteistö Oy Malmin Soidintie 10, Helsinki.Forssa 1997. LoppuraporttiAnon. 1998. Ikkunaremontti edessä? Remontti-ikkunakilpailun tulosten pohjalta tehtyesite. MOTIVA, Espoo 1998. 16 s.Anon. 1999. Tutkittua. RAKETin teesit talotekniikan tutkimustoiminalle tulevaisuudessa.Taletekniikka 8/99. ss. 78. ISSN 12365173 (Talotekniikka-Julkaisut Oy.)Anon. 2001a. Kiinteistö- ja rakennusklusterin visio 2010. Hyvän elämän puitteet. Kiinteistö-ja rakennusala. Raportti 1. 30.5.2001. [www kotisivu][Referoitu 30.5.2001] Saatavana:http://www.rtk.fi/visio2010/pdf/visio2010.pdfAnon. 2001b. Suomessa 24.500 lämpöpumppua. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SUL-PU ry. Lehdistötiedote 25.6.2001.Anon. 2001c. MOTIVA Remontti-ikkunakilpailu. [www kotisivu] [Referoitu12.8.2001] Saatavana: www.motiva.fi/tietopankki/asuminen/asukerrosremonttiikkunat.html.Anon. 2001d. Kiinteistö- ja rakennusklusterin visio 2010. Hyvän elämän puitteet. Helsinki:Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Suomen Kiinteistöliitto, RakennusteollisuudenKeskusliitto, Rakennustuoteteollisuus RTT, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojenliitto SKOL, LVI-Keskusliitto, teknologian kehittämiskeskus Tekes. 32 s.(Kiinteistö- ja rakennusala. Raportti 1. 30.5.2001.)Anon. z. 1996. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet. Suomen sairaanhoitajaliitto ry.Artto, K., Heinonen, R., Arenius, M., Kovanen, V., Nyberg, T. 1998. Projektiliiketoimintayrityksen menestystekijäksi. Tekes ja Projektitoimintayhdistys. Helsinki. 142 s.Artto, Karlos. 1999. Projektiyritykset ja projektiliiketoiminnan tutkimus. Projektitoiminta,Projektitoimintayhdistyksen (PTY) jäsenlehti, Vol XXII, No. 1/99 ss. 20-23. ISSN1455-4178Cronvall, Timo. 1997. Termisen energian varastoinnin hyväksikäyttömahdollisuudetrakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Osa 2. Maanalaiset varastot. Espoo: Teknillinenkorkeakoulu. LVI tekniikan laboratorio. 55 s. ISBN 951-22-3486-6 (Teknillinenkorkeakoulu, Konetekniikan osasto, LVI-tekniikan laboratorio, B 48. ISSN 0786-0854)

148Dryden Gordon, Vos Jeannette. 1996. Oppimisen vallankumous. Ohjelma elinikäistäoppimista varten. WSOY. Tietosanoma. 524 s. ISBN 951-885-129-8Energia.fi. 2001. Energia.fi on energia-alan kohtaamispaikka ja tietopankki. Sivustoajulkaisee Adato, energia-alan julkaisu-, koulutus- ja tietopalveluyhtiö yhteistyökumppaneinaan.Energia-alan Keskusliitto ry Finergy, Sähköenergialiitto ry Sener ja SuomenKaukolämpö Sky ry. [www kotisivu] [referoitu 12.8.2001] Saatavana:http://www.energia.fi/koti/Erkiö, Eero. 1999. Energiakatselmusvolyymin laskun syyt ja kasvumahdollisuudet.LINKKI 2 Energiansäästön päätöksenteon ja käyttäytymisen tutkimusohjelma. Julkaisu10/1999.Fenestra Oy. 2001. Se on ikkuna. [www kotisivu] Referoitu 28.6.2001. Saatavana:http://www.fenestra.fi/Haakana, Maarit; Sillanpää, Liisa. 1994. Energiansäästön toteutuskeinot erilaisissa talouksissaja informaatiotavan vaikutus keinojen valintaan ja säästötulokseen. LINKKI -Kuluttajien käyttäytymisen ja energiansäästön tutkimusohjelma. Vuosiraportti 1994.Julkaisu 6. Toim. Anne Arvola. Helsingin yliopisto. Helsinki (1995), 43 - 62 + liitt. 4Haakana, Maarit; Sillanpää, Liisa. 1996. Palautteen ja säästöneuvonnan vaikutus energiankulutukseen.Vuorovaikutteinen vertailututkimus kotitalouksissa. Helsingin yliopisto,sosiaalipsykologian laitos, Helsinki. 138 s. LINKKI - Kuluttajien käyttäytymisen jaenergiansäästön tutkimusohjelma. Julkaisu : 16.Haakana, Maarit; Sillanpää, Liisa; Korhonen, Anne. 1998. Käyttötapamuutosten pysyvyysja siihen vaikuttaneet tekijät. Kulutuslukujen jälkiseuranta kotitalouksissa. Helsinki:LINKKI 2 Energiansäästön päätöksenteon ja käyttäytymisen tutkimusohjelma, Julkaisu: 4. ISBN 951-788-278-5Haakana, Maarit; Soitinaho, Ulla. 1999. Kiinteistönhoitohenkilöstön motivointi energiansäästöön.Kokemukset koulukohteista VTT, Espoo. 43 s. + liitt. 14 s. (VTT Tiedotteita- Meddelanden - Research Notes : 2001) ISBN 951-38-5613-5; 951-38-5614-3Haapakoski, Matti. 2000. Pientalon lämmityskustannusten selvitys. Fortum Power andHeat Oy, Teknologia. Helsinki. 29 s. Referoitu 28.11.2001. Saatavana:http://www.energia.fi/koti/rakentajalle/kustannusvertailu_raportti.pdf.Haikonen, Pentti O. A. 1999. An artificial cognitive neural system based on a novel neuronstructure and a reentrant modular architecture with implications to machine consciousness.Helsinki University of Technology. 156 s. (Applied Electronics Laboratory.Series B, Research reports; 4) ISBN 951-22-4730-5 ISSN 1456-1174Heimonen, Ismo, Hemmilä, Kari & Risto Saarni. 1999. Tulevaisuuden ikkunoiden kehitystarpeetja valinta. 50 s. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes 1939.) ISBN951-38-5430-2, ISSN 1235-0605Heimonen, Ismo. 1998. State-of-the-art energy-efficient windows in Finland. CADDEDEnergy Efficiency Newsletter (1998) No: 4, 17 - 19.

149Heimonen, Ismo. 1999. Valoaukoista hybridirakenteisiin. Lasirakentaja (1999) No: 2, 20- 22.Heinonen, J. Laine, T. Suokas, M. Sirén K. Termisen energian varastoinninhyväksikäyttömahdollisuudet rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Osa 6.Termisen varastoinnin huomioonottaminen taloteknisessä suunnittelussa.1998. LVItekniikanlaboratorio. Raportti B 58. 53 s.Hemmilä, Kari, Saarni, Risto, Taivalantti, Kirsi. 2000. Energiansäästöikkunan käytönedistäminen. Helsinki. 58 s. (LINKKI 2, Energiansäästön päätöksenteon ja käyttäytymisentutkimusohjelma, julkaisu 15/2000) ISBN 951-788-310-2, ISSN 1456-5013Hemmilä, Kari. 1992. Ikkunan lämmöneristävyyden parantaminen. VTT rakennusmateriaalilaboratorio,Espoo . 44 s. (ETRR-tutkimusohjelma, Raportti 13)Hemmilä, Kari. 1993a. Ikkunateknologian kehitysnäkymät. VTT rakennusmateriaalilaboratorio,Espoo . 39 s. (ETRR-tutkimusohjelma, Raportti : 27)Hemmilä, Kari. 1993b. Improving the thermal insulation of windows. VTT BuildingMaterials Laboratory, Espoo . 39 s. (ETRR Research Programme, Report : 28)Hemmilä, Kari; Heimonen, Ismo. 1999a. Eristyslasin täytekaasu ja sen pysyvyys. Lasirakentaja.Vol. 3 (1999) , 28 - 31Hemmilä, Kari; Heimonen, Ismo. 1999b. Energiansäästöä sälekaihtimilla Lasirakentaja.Vol. 3 (1999) , 21 - 24.Hemmilä, Kari; Kovanen, Keijo. Edistyksellinen tuloilmaikkuna. Rakennustaito (2000)No: 4 , 52 - 53Hemmilä, Kari; Punttila, Antero. 1993. Uusi ikkunateknologia. VTT rakennusmateriaalilaboratorio,Espoo . 38 s. (ETRR-tutkimusohjelma, Raportti : 29)Himanen, Veli & Lehto, Mervi. 2001. Information economy. Impacts in Travel andCommunication. In: Nokkala, Marko (ed). Conference proceedings, NECTAR (Networkon European Communications and Transport Activities Research) Conference No 6:Transport Innovations, Competitiveness and Sustainability in Information Age. Espoo,Finland, 16th- 18th May, 2001. Espoo: Veli Himanen tmi, VTT Technical ResearchCentre of Finland, HUT Helsinki University of Technology. ISBN (to be published)Himanen, Veli, Kasanen, Pirkko, Lehto, Mervi. 1996. Tiedon siirtää vähemmällä - työhönliittyvän henkilöliikenteen energiankulutuksen vähentäminen. Helsinki: HelsinginYliopisto. 142 s. (LINKKI, Kuluttajien käyttäytymisen ja energiansäästön tutkimusohjelma.Julkaisu 10/1996.) ISSN 1237-3087, ISBN 951-45-7296-3Himanen, Veli, Lehto, Mervi & Mannermaa, Mika. 2000. Viesti ja matka kulkevat omiateitään. Tieto- ja viestintätekniikan vaikutus matkustamiseen. Helsinki: Liikenneministeriö.140 s. (Liikenneministeriön julkaisuja 24/2000/L) ISBN 951-723-303-5, ISSN0783-2680.

150Holopainen, Riikka; Nyman, Mikko; Tattari Kai; Häkkinen, Tarja. 2000. Pientalonlämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän elinkaariarviointi (LCA) ja ympäristöseloste.Suomen talotekniikan kehityskeskus, Helsinki. 39 s. + liit. 27 s. (TAKE SERIE KLU FREPORT 39.)Huitt, William G. 1998. Maslow's Hierarhy of Needs. Valdosta State University. Dept.of Psychology, Counseling & Guidance. [www home page] Educational Psychology Interactive.[Referred 7.5.2001] Available at:http://www.valdosta.edu/~whuitt/psy702/regsys/maslow.htmlHyppönen, Hannele. 1999. Handbook of Inclusive Design of Telematics Applications.Inclusion of the Disabled and Elderly People in Telematics. Telematics ApplicationProgramme project no. SU1109/DE. (WP4 deliverable D4.2.5). Helsinki: Stakes. 59 s.ISBN 951-33-1026-4. [Referoitu 10.7.2001] Saatavana:http://www.stakes.fi/include/handbook.htmHäkkinen, Tarja. 1999. Rakennustuotteiden ja taloteknisten järjestelmien ympäristökuormitus.Ekotietosarja: Ekotehokkaan rakennuksen suunnittelu. Häkkinen, Tarja; Saari,Mikko; Vares, Sirje; Vesikari, Erkki; Leinonen, Jarkko. Rakennustieto (1999), s.142- 151.Häkkinen, Tarja; Ahola, Pirjo; Vanhatalo, Leila; Merra, Arja. 1999d. Pintakäsitellynulkoverhouslaudan ympäristövaikutukset käyttöiän aikana. Espoo, VTT. 120 s. + liitt.17 s. ISBN 951-38-5010-2 (VTT Julkaisuja - Publikationer; 834)Häkkinen, Tarja; Huovila, Pekka; Leppänen, Pekka. 1999b. Ympäristöä säästävä rakentaminensuomessa. Käytäntö, osaaminen ja apuvälineet. Helsinki, Teknologian kehittämiskeskusTekes, 1999. 14 s.Häkkinen, Tarja; Huovila, Pekka; Tattari, Kai. 2000. Eco-efficiency of building. InternationalConference Sustainable Building 2000. Proceedings. Maastricht, NL, 22 - 25 Oct.2000 (2000), 578 - 580Häkkinen, Tarja; Kaipiainen, Maarit. 1996. Ekologiset kriteerit rakennussuunnittelussa.Helsinki, Rakennustietosäätiö, 1996. 47 s. + liitt. 5 s. ISBN 951-682-428-5 (Kestävänrakennussuunnittelun perusteet; 6) WWW: http://www.rts.fi/ecologi.htmHäkkinen, Tarja; Saari, Mikko; Vares, Sirje; Vesikari, Erkki; Leinonen, Jarkko. 1999a.Ekotietosarja: Ekotehokkaan rakennuksen suunnittelu. Helsinki, Rakennustieto, 1999.ISBN 951-682-576-1Häkkinen, Tarja; Tattari, Kai; Klobut, Krzysztof; Laine, Juhani; Aho, Ilari. 1998. Talotekniikanlaitteiden ja järjestelmien ympäristövaikutukset, arviointiperusteet ja ympäristöselosteet.Loppuraportti. Serie KLU F / Report 11 / Klustereiden vahvistaminen, elinkaaritoiminta.Helsinki, Suomen talotekniikan kehityskeskus (TAKE), 1998. 105 s. +liitt. 6 s.Häkkinen, Tarja; Tattari, Kai; Klobut, Krzysztof; Nyman, Mikko; Saari, Mikko; Laine,Juhani. 1999c. Taloteknisten laitteiden ja järjestelmien ympäristövaikutukset, arviointiperusteetja ympäristöselosteet. Helsinki, Suomen talotekniikan kehityskeskus, 1999.

151105 s. + liitt. 6 s. (TAKE SERIE KLU F REPORT 11; Klusterirakenteiden vahvistaminen,elinkaaritoiminta.)Häkkinen, Tarja; Vares, Sirje; Vesikari, Erkki; Saarela, Kristina; Tattari, Kai. 1997. Rakennusmateriaalienja -tuotteiden ympäristövaikutukset ja niiden arviointiperusteet. Espoo,VTT, 1997. 138 s. + liitt. 10 s. ISBN 951-38-5118-4 (VTT Tiedotteita - Meddelanden- Research Notes; 1836)Häkkinen, Tarja; Xu, Zhengzhong. 1999. Environmental study In: Promotion of energysavingconstruction materials Promotion of Energy-Saving Construction Materials in PRChina, Final Report. Pareco - Uniscience Ltd. Asian Development Bank; Government ofthe Peoples Republic of China (1999), s. 49 - 55.Härkönen, Heikki. 2001. Market transformation, markkinamuutos. Climtech - Teknologiankaupallistamisen ja käyttöönoton edistämismenetelmät. Helsinki. 16.2.2001. (julkaisematonesitelmä)Härmä, M., Sallinen M., Stenberg, D., Stenberg, T., Hublin, C., telakivi, T., Värri, A. &Partinen, M. 2000. Vireystila ja tietointensiiviseen työhön liittyvät uni-valvetilan häiriöt.Teoksessa: Tietointensiivinen työ -kärkihanke. Suunnitteluvaiheen loppuraportti. Helsinki:Työterveyslaitos & Sitra. 241 s. [Referoitu 12.8.2001] Saatavana:http://www.occuphealth.fi/ttl/tiedotus/tietoins.htmJulkunen, Raija & Nätti, Jouko. 2000. Uudet työkulttuurit, työaika ja perhe. Teoksessa :Tietointensiivinen työ -käkihanke. Suunnitteluvaiheen loppuraportti. Helsinki. Suomenitsenäisyyden juhlarahasto SITRA, Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos, Suomen Akatemia,Opetusministeriö, Tekes, Kansallinen työelämän kehittämisohjelma, HelsinginPuhelin Oyj. 210 s.Kaitamaa, Anneli, Laine, Juhani & Saari, Mikko. 1993. EBES-asuinkerrostalo. Espoo:Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1993. 62 s. + liitt. 17 s. (VTT Tiedotteita 1515).ISBN 951-38-4449-8Kaleva, Hanna, Olkkonen, Olli. 2001. The Finnish Property Market 2001. Turku: KTIInstitute for Real Estate Economics in co-operation with Dividum Oy, Interavanti Oyj,kapiteeli Ltd, Polar real Estate Co., Rakli, Sponda Plc, Julius Tallberg Real Estate Co.34 p.Kasanen, Pirkko, Persson, Agneta. 1997. Conditions for the Diffusion of High PerformanceWindows - an Organisational Perspective. In: Sustainable Energy Opportunitiesfor a Greater Europe. The Energy Efficiency Challenge for Europe. Proceedings of the1997 ECEEE Summer Study, 9-14 June 1997, Spindleruv Mlýn, Czech Republic. Part2. Panel No 4. 12 p.Keskinen Auli. 1999. Towards User Empowerment. On Development of Utilisation ofInformation and Communications Technology in Decision Making of Administrations.295 p. (University of Tampere. Studia Politica Tamperensis. No. 6.) ISBN 951-44-4590-2

152Kivisaari, Sirkku; Kortelainen, Sami; Saranummi, Niilo. 1999. Innovaatioiden juurruttaminenterveyden huollon markkinoilla. Helsinki: Tekes. 70 s. ISBN 952-9621-59-0(Tekes. Digitaalisen median raportti 7/99. ISSN 1455-223X)Kjellgren, Tommy, Persson, Agneta. 2001. Energy efficiency and environmental awarenessintegrated in the every day living - Awarded in the enviroment 200 competition,new buildings class. Proceedings of the 2001 eceee Summer study. Further than everfrom Kioto? Rethinking energy efficiency can get us there. June 11th-16th, Mandelieu,France. Volume 2. ss. 48-59.Kohonen, Reijo (toim.). 1994. Vuoden 1993 keskeiset tulokset. Espoo: VTT Rakennustekniikka.107 s. (RAKET, Rakennusten energiankäytön tutkimusohjelma. Julkaisuja 1.)ISBN 952-5004-00-7, ISSN 1237-4814Kohonen, Reijo. 1993. RAKET, Rakennusten energiankäyttö. Energiateknologian tutkimusohjelmanrunkosuunnitelma 1993-1998. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriö.39 s. (Kauppa- ja teollisuusministeriö. Energiaosasto. Katsauksia B:141.) ISBN 951-47-7225-3, ISNN 0788-8546Koivunen, Hannele. 1997. Hiljainen tieto. Otava. Helsinki. 232 s.Korhonen, P., Laine, Juhani, Muro, O. & Virtanen, Markku. 1988. EBES - integroituLVIS- ja rakennejärjestelmä. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 83 s. + liitt. 2s. (VTT Tutkimuksia) ISBN 951-38-3108-6Kovanen, Keijo; Hemmilä, Kari. Uuden sukupolven tuloilmaikkuna. Lasirakentaja Vol.1 (2000)Kulkki, Seija. 1996. Knowledge Creation of Multinational Corporations. KnowledgeCreation through Action. Helsinki. p. (Doctoral Dissertations, A:115, Publications of theHelsinki School of Economics and Business Administration.) ISBN ISSNKuoksa, Taavi, Aalto, Erkki. 2001. Talotekniikan innovaatioselvitys INNO II. Helsinki:TAKE, RAKLI. 24 s. [Referoitu 11.8.2001.] Saatavana: http://www.lvivvs.fi/projektit.htmlLaine, Juhani & Saari, Mikko. 1993a. Realization of good indoor climate in METOPlow-energy office building. Teoksessa:/In: Indoor air '93. The 6th International Conferenceon Indoor Air Quality and Climate, July 4 - 8, 1993, Helsinki. Espoo: HelsinkiUniversity of Technology, Laboratory of Heating, Ventilating and Air Conditioning,1993. S./P. 401 - 406. (Proceedings, Volume 5). ISBN 951-22-1565-9Laine, Juhani & Saari, Mikko. 1993b. Ventilation for energy efficiency and optimumindoor air quality. EBES - energy efficient residential building. "EUROPA-HUIS". Informationüber Finnische bautechnik. Hamburg 1993, Hochschule fr Bildende KnsteHamburg. S./P. 231 - 239.Laine, Juhani & Saari, Mikko. 1994. MEPI-Kanerva pienenergiakoti. Teoksessa: RA-KET Rakennusten energiankäytön tutkimusohjelma. Vuoden 1993 keskeiset tulokset.Espoo: VTT Rakennustekniikka, 1994. S. 64 - 73. (RAKET JULKAISUJA 1). ISBN952-5004-00-7

153Laine, Juhani & Saari, Mikko. 1994. METOP, CFC-aineeton matalaenergiatoimistotalo[METOP, CFC-free low-energy office building]. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus,1994. 58 s. + liitt. 21 s. (VTT Julkaisuja 795). ISBN 951-38-4503-6Laine, Juhani & Saari, Mikko. 1996a. MEPI Low-Energy Houses. Teoksessa:/In: Aikivuori,H. & A. (ed.) CIB W70, Helsinki ‘96 Symposium. User-oriented and Cost EffectiveManagement, Maintenance and Modernization of Building Facilities, September 2 -4, 1996, Helsinki. Helsinki: Association of Finnish Civil Engineers RIL. S./P. 193 -196. ISBN 951-758-358-3Laine, Juhani & Saari, Mikko. 1996b. Sisäilmastomittaukset matalaenergiapientaloissa.Teoksessa: Ruotsalainen, R. & Säteri, J. (toim.) Sisäilmastoseminaari 20.3.1996. Espoo:Teknillinen korkeakoulu, LVI-tekniikan laboratorio, 1996. S. 31 - 36. (SIY raportti 6).ISBN 951-97186-4-8Laine, Juhani & Saari, Mikko. 1997c. Ilmanvaihtolämmitys - luonnollinen valinta matalaenergiataloon.Teoksessa: Ruotsalainen, R. & Säteri, J. (toim.) Sisäilmastoseminaari19.3.1997. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, LVI-tekniikan laboratorio, 1997. S. 251 -256. (SIY raportti 8). ISBN 951-97186-7-2Laine, Juhani & Saari, Mikko. 1997d. Ilmanvaihtolämmitys matalaenergiatalossa. Talotekniikka1/1997. S. 18-21. (Lehtiartikkeli) ISSN 12365173Laine, Juhani & Saari, Mikko. 1997e. Ventilation Heating System for Cold Climates.Teoksessa:/In: Ottósson, K. & Sigurjónsson, J. (toim./ed.) Cold Climate HVAC '97. InternationalConference on HVAC in Cold Climate, April 30 - May 1, 1997, Reykjavík,Iceland. Reykjavík: ICEVAC, The Icelandic Heating, Ventilating and Sanitary Associotion,1997. P. 203 - 208. (Proceedings).Laine, Juhani & Saari, Mikko. 1998b. ESPI-matalaenergiapientalot. Espoo: Valtion teknillinentutkimuskeskus, 1998. 76 s. + liitt. 44 s. (VTT Tiedotteita 1924). ISBN 951-38-5332-2 (URL: http://www.inf.vtt.fi/pdf/)Laine, Juhani. 1985a. Pientalon ilmanvaihtolämmitys. Kauppa- ja teollisuusministeriöKTM, energiaosasto, Helsinki. 47 s. ISBN 951-46-8900-3 (Sarja D : 82 ISSN 0358-3910)Laine, Juhani. 1985b. Ilmanvaihtolämmitys - tulevaisuuden ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä.LVI-lehti. Vol. 37 (1985) No: 9 , 75 - 80Laine, Juhani; Saari, Mikko. 1997a. Ilmanvaihtolämmitys matalaenergiatalossa. Talotekniikka(1997) No: 1 , 18 - 21Laine, Juhani; Saari, Mikko. 1997b. Ilmanvaihtolämmitys - luonnollinen valinta matalaenergiataloon.SIY Raportti 8. Sisäilmastoseminaari '97. Espoo, 19.3.1997. SisäilmayhdistysSIY. Espoo (1997), 251-256Laine, Juhani; Saari, Mikko. 1998a. Ilmanvaihtolämmitys ja tiivis talo paras. Talomestari(1998) No: 4 , 22 - 25

154Laine, Krista, Penttinen, Heli & Kotsalo-Mustonen, Anna. 2000. Sähkö- ja elektroniikka-alanpalvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta. LTT-Tutkimus Oy. Helsinki.49 s. ISBN 952-457-002-5 (Tekes Teknologiakatsaus 94/2000. ISSN 1239-758x)Lamberg, Piia, Jokisalo, Juha, Sirén Kai. 2000. Rakennusmateriaalien soveltuvuus lyhytaikaiseenlämmönvarastointiin. Osa 3. Faasimuutosrakenteiden käytön tekniset jataloudelliset reunaehdot. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. LVI tekniikan laboratorio. 60s. ISBN 951-22-4981-2 (Teknillinen korkeakoulu, Konetekniikan osasto, LVI-tekniikanlaboratorio, B 68. ISSN 1455-2043)Lamberg, Piia, Sirén Kai, Laine Tuomas, Keinänen Antti. 1997. Termisen energian varastoinninhyväksikäyttömahdollisuudet rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä.Osa 3. Rakennus- järjestelmä- varasto yhdistelmien analysointi. Espoo: Teknillinen korkeakoulu.LVI tekniikan laboratorio. 73 s. ISBN 951-22-3565-X (Teknillinen korkeakoulu,Konetekniikan osasto, LVI-tekniikan laboratorio, B 49. ISSN 0786-0854)Lamberg, Piia, Sirén Kai. 1997. Termisen energian varastoinnin hyväksikäyttömahdollisuudetrakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Osa 4. Lämpöpumppu ja kylmäkonetermisen energian varastoinnissa. Teollisuuden jätelämmönlähteet ja niiden hyödyntäminenrakennuksissa. Faasimuutosvaraajat ja faasimuutosrakennusmateriaalit. Espoo:Teknillinen korkeakoulu. LVI tekniikan laboratorio. 39 s. ISBN 951-22-3910-8(Teknillinen korkeakoulu, Konetekniikan osasto, LVI-tekniikan laboratorio, B 52. ISSN1455-2043)Lamberg, Piia, Sirén Kai. 1998. Rakennusmateriaalien soveltuvuus lyhytaikaiseen lämmönvarastointiin.Osa 1. Faasimuutosmateriaalit rakentamisessa - Tilannekatsaus. Espoo:Teknillinen korkeakoulu. LVI tekniikan laboratorio. 71 s. ISBN 951-22-4190-0(Teknillinen korkeakoulu, Konetekniikan osasto, LVI-tekniikan laboratorio, B 56. ISSN1455-2043)Lehto, Mervi & Karjalainen Sami. 1997. The Intelligent Building Concept As A UserOriented Approach To The Office - Focusing On The Indoor Air And The Energy Consumption.In: J.E. Woods, D.T. Grimsrud, N. Boschi (eds.). HB/IAQ 97, Healthy Buildings/ IAQ ’97 Global Issues and Regional Solutions. Washington DC, USA Sep 28 -Oct 2, 1997. Blacksburg (VA), USA: Virginia Polytechnic Institute and State UniversityPrinting Services. pp. 427-432. ( Proceedings, vol. 2.) ISBN 0-929900-25-1Lehto, Mervi, Karjalainen, Sami. 1996. Eroaako älytalojen sisäilmasto muiden toimitilojensisäilmastosta? Teoksessa: Risto Ruotsalainen & Jorma Säteri (toim.) Sisäilmastoseminaari.Espoo, 20.3.1996. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, LVI-tekniikan laboratorio.s. 25-30. (SIY Raportti 6.) ISBN 951-97186-4-8.Lehto, Mervi, with Markus Thomas A., Lautier François, Leväinen Kari I., ÖstmanTommy. 2001c. Euro FM report. Production workspace. Improving the quality of productionvia workspace design. Working paper - Workspace Research. Report onWorkspace Research. European Facility Management Network. (Thematic NetworksProject BRRT-CT97-5027, Project funded by the European Community under the Industrial& Materials Technologies Programme (Brite-EuRam III), Brussels, Belgium.)Arco Publisher (Arko Uitgeverij BV). The Netherlands (Nieuwegein). April 2001. 27 p.Designed and typeset by Artnic, Deventer, (The Netherlands) ISBN (to be published)

155Lehto, Mervi. 1996. Lyhyesti arvokeskustelusta. Retee 10/10.96. VTT Rakennustekniikanhenkilöstölehti. ss.10-11.Lehto, Mervi. 1998. Tekniikkaa ikä kaikki - käyttäjän käsitys asumisen automaatiosta.Helsinki: Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakentamisosasto. 180 s. (Suomen ympäristö244.) ISSN 1238-7312, ISBN 952-11-0339-6Lehto, Mervi. 2000. Energiaa säästämällä selviää asumisesta helpommalla. Oman kodintalotekniikka. Heinäkuu-lokakuu 2000. s. 87-92. ISSN 12365173 (Talotekniikka-Julkaisut Oy.)Lehto, Mervi. 2001a. The Feasibility of the Intelligent Building Concept in Office Buildings.VTT Publications. (to be published 2002)Lehto, Mervi. 2001b. Erilaiset älytalokonseptit. Various Intelligent Building Concepts.Kiinteistöjohtamisen kansainvälinen tutkijaseminaari. International research seminar onreal estate management. Toimitilajohtaminen ja palvelukonseptit. Facility managementand service concepts. Espoo. 29 th -30 th March, 2001. Espoo: Helsinki University ofTechnology. Institute of Real Estate StudiesLeinonen, Jarkko & Huovila, Pekka. 2000. House of the rising value. InternationalGroup for Lean Construction 8th Annual Conference. Brighton, GB, 17 - 19 July 2000.Brighton: International Group for Lean Construction. Brighton.Leppänen, Pekka. 1994. Rakennan energiaa säästävän pientalon. Helsinki: RakennustietoOy, 1994. 62 s. ISBN 951-682-315-7Leppänen, Pekka; Pulakka, Sakari; Saari, Mikko; Viitanen, Hannu. 1994. Life-cyclecostoptimised wooden multi-storey apartment building Nordic Wood, Phase 2, ProjectP-2. Final report. Espoo, VTT, 1999. 73 p. VTT Tiedotteita - Meddelanden - ResearchNotes; 1994 ISBN 951-38-5605-4; 951-38-5606-2 Saatavana:http://www.inf.vtt.fi/pdf/tiedotteet/1999/T1994.pdfLeskinen, M., Heljo, J., Holopainen, R. ja Haakana, M. 2001. Perusparannusten energiavaikutuksetjulkisissa rakennuksissa. Helsinki. s. (LINKKI 2, Energiansäästön päätöksenteonja käyttäytymisen tutkimusohjelma, julkaisu 20/2000) ISBN 951-788-332-3,ISSN 1456-5013Leväinen, Kari, I. (toim.). 2001. Facility management and service concepts. Internationalresearch seminar on real estate management. (Kiinteistöjohtamisen kansainvälinentutkijaseminaari. Toimitilajohtaminen ja palvelukonseptit.) Espoo. 29 th -30 th March2001. Espoo: Helsinki University of Technology. Department of Surveying. Institute ofReal Estate Studies. 151 s. ISBN 951-22-5512-X (Teknillinen korkeakoulu, Kiinteistöopinja talousoikeuden julkaisuja C 72, ISSN 0783-9537)Luoma, Marianna. 1993. Sisäilmaston mittaaminen METOP-koetalossa. Espoo: Valtionteknillinen tutkimuskeskus, 1993. 70 s. + liitt. 29 s. (VTT Tiedotteita 1485). ISBN 951-38-4379-3Lyytinen, Kalle. 2001. Kotisivu. referoitu 30.11.2001. Saatavana:http://www.cs.jyu.fi/~kalle/

156Maijala, Pekka. 2000. Tulevaisuuden käyttöliittymien kehittäminen ja sen tekniikat.Helsinki: Tekes. Smart -tutkimusohjelma. [Tutkimusohjelman www kotisivu] [Referoitu11.8.2001] Saatavana: http://www.machina.hut.fi/smart/Meristö, Tarja. 2000. Arvo ja teknologiaskenaariot. Helsinki: Tekes. Smart -tutkimusohjelma. [Tutkimusohjelman www kotisivu] [Referoitu 11.8.2001] Saatavana:http://www.machina.hut.fi/smart/Motiva 2001a. Pientalon lämmitysjärjestelmät -opas - MOTIVA. [www kotisivu] [Referoitu12.8.2001] Saatavana: http://www.motiva.fi/pientalolämmitysMotiva 2001b. Tekniikka - Tietopankki - MOTIVA. [www kotisivu] [Referoitu12.8.2001] Saatavana: http://www.motiva.fi/tietopankki/tekniikka/tekenergiaasaatavateknologialista.htmlMotiva 2001c. Energian käyttäjän tietopankki. Kulutustietoa. [www kotisivu] [Referoitu12.8.2001] Saatavana: http://www.motiva.fi/tietopankki/index.html jahttp://www.motiva.fi/tietopankki/asuminen/pics/vertailutaulukko.gifNaisbitt, John & Aburdene Patricia. 1990. Megatrends 2000. Avon Book. ISBN0380704374Naisbitt, John. 1984. Megatrends. Ten New Directions Transforming Our Lives. WarnerBooks.Niinisaari, Matti, Koskela, Hannu & Saari, Mikko. Koerakentamishanke - Asuinkerrostalonilmanvaihto-ilmalämmitys. Teoksessa: RAKET Rakennusten energiankäytön tutkimusohjelma.Vuoden 1993 keskeiset tulokset. Espoo: VTT Rakennustekniikka, 1994.S. 84 - 96. (RAKET JULKAISUJA 1). ISBN 952-5004-00-7Nurminen, Riitta, Heimbürger, Anneli & Lehto, Mervi. 1987. Vuorovaikutteiset kuvalevyjärjestelmät.Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 78 s. + liitt. 30 s. (VTT tiedotteita- Meddelanden - Research Notes 739) ISBN 951-38-2929-4, ISSN 0358-5085Onojima, H., Laine, Juhani & Saari, Mikko. 1996. The METOP building under the Japaneseweather condition. Teoksessa/In: Ikeida, K. & Iwata, T. (toim./ed.) Indoor air'96. The 7th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, July 21 - 26,1996, Nagoya. Japan. Tokyo: INDOOR AIR'96 Organizing Committee of the Conference,1996. S./P. 391 - 396. (Proceedings, Volume 4.) ISBN 4-9900519-4-7Paalanen, Jukka, Sirén Kai. 1997. Termisen energian varastoinnin hyväksikäyttömahdollisuudetrakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Osa 1. Varastointitekniikat -Tilannekatsaus. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. LVI tekniikan laboratorio. 69 s. ISBN951-22-3475-0 (Teknillinen korkeakoulu, Konetekniikan osasto, LVI-tekniikan laboratorio,B 47. ISSN 0786-0854)Paiho, Satu, Leskinen, Mia, Mustakallio Panu. 2000. Automaatiojärjestelmän hyödyntäminenrakennusten energiatietoisen käytön apuvälineenä. Espoo: Valtion teknillinentutkimuskeskus. 63 s. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes : 2072) ISBN951-38-5774-3, ISSN 1235-0605 [URL: http://www.inf.vtt.fi/pdf/ ISBN 951-38-5779-4]

157Pajakkala, Pekka, Jaakkola, Liisa, Vainio, Terttu. 2001. Rakennustuotteiden ulkomaankapanseurantajärjestelmä. Tampere: VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. 38 s.ISBN 952-5004-35-XPaloheimo 2001. Päätä onnistua, niin onnistut. Rima korkealla. [www kotisivu] Referoitu28.6.2001. Saatavana: http://www.paloheimo.fi/.Pietarinen, Petri & Saari, Mikko. 1997. Ilmanvaihtolämmityksen hajautettu automaatio[Distributed control of ventilation heating systems]. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus,1997. 47 s. (VTT Tiedotteita 1859). ISBN 951-38-5153-2(URL: http://www.inf.vtt.fi/pdf/)Pietarinen, Petri & Saari, Mikko. 1999. Ilmanvaihtolämmityksen hajautettu automaatiomatalaenergiatalossa. [Distributed automation of ventilation heating system in a lowenergybuilding]. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1999. 43 s. (VTT Tiedotteita1950). ISBN 951-38-5415-9 (URL: http://www.inf.vtt.fi/pdf/)Pirkanmaanympäristökeskus. 2001. Pirkanmaan ympäristöpalkinto 2001 puunpoltonpuhtaasta tekniikasta - kunniamaininta Luopioisille maalämmön valinnasta. Tiedote25/2001. 16.5.2001. Saatavana: http://www.vyh.fi/ajankoht/tiedote/pir/T160501.htm.Porter, Michael, E. 1998. The Competitive Advantage of Nations. Hampshire: MacMillanBusiness Press Ltd. 855 p. ISBN 0-333-73642-7Puhto, Jukka. 1998a. Tutkimus kiinteistön hoidosta. Suomen kiinteistölehti, 1998. Vol.10, nro 8, s. 6.Puhto, Jukka. 1998b. Kiinteistönhoidon sopimusasiakirjat. Espoo: Teknillinen korkeakoulu,rakentamistalous, 54 s. (Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorionraporttisarja 169).Puhto, Jukka. 1999. Kiinteistöpalvelut Yhdysvalloissa. Teknillinen korkeakoulu Rakentamistaloudenlaboratorio, 1999. 32 s. ( Rakentamistalouden laboratorion raportteja185).Pulli, Petri, Manninen Tony. 1999. Tietojenkäsittelyopin peruskurssi, syksy 1999. Oulu:Oulun yliopisto. [www kotisivu] [Referoitu 10.7.2001] Saatavana:http://www.tol.oulu.fi/~tmannine/tkop99/luennot99.pdfPuskala, Rauno, Kähkönen, Kalle. 1999. Projektijohtamisen kolme aaltoa. Projektitoiminta,Projektitoimintayhdistyksen (PTY) jäsenlehti, Vol XXII, No. 1/99 ss. 20-23.ISSN 1455-4178Redfield, James. 1998. The Celestine Vision. Living the New Spiritual Awareness.Warner Books Inc. 1997. Juva: WSOY. 268 s. ISBN 951-0-22672-6Riihimäki, Markku, Lehtinen, Erkki, Muroma, Martti, Häme, Taneli & Näkyvä, Tapio.2001. Brandiajattelu kiinteistöalalla. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 86 s.(VTT tiedotteita - Meddelanden - Research Notes 739) ISBN 951-38-5029-3, ISBN951-38-5030-7 (URL: http://www.inf.vtt.fi/pdf/), ISSN 1235-0613, ISSN 1455-0857(IRL: http://www.inf.vtt.fi/pdf/)

158Riihimäki, Markku, Mikkola, Kati. 2001. Omakotirakentajien valmiusympäristöystävällisiin rakennustapoihin. Tampere: VTT Rakennus- jayhdyskuntatekniikka. 30 s. (julkaistaan myöhemmin)Romo, Ilkka. Energiaa säästävät koetalot, ratkaisut ja tulokset. Helsinki: RakennustietoOy, 1996. 46 s. ISBN 951-682-394-7Routto, E., Puhto, J. 2000. Ulkoistetun kiinteistönhoidon laadunvalvonta. Espoo: Teknillinenkorkeakoulu Rakentamistalouden laboratorio, 2000. 57 s. (Teknillisen korkeakoulunrakentamistalouden laboratorion raportteja 189).Rusanen, Tapio. 2001. Ikkunalasien välien kaasutäytteen voi helposti mitata. Johtoporras.Press Information Worldwide. [www kotisivu] [Referoitu 30.7.2001] Saatavana:http://www.nic.fi/talous/yksi2001/kaasu.htmSaari, Mikko, Leppänen, Pekka, Pulakka, Sakari & Viitanen, Hannu. 2000. Performancebased optimisation of HVAC-systems and structures in wooden multi-storey apartmentbuilding. Cold Climate HVAC 2000, The Third International Conference on Cold ClimateHeating, Ventilating and Air-Conditioning, Proceedings. Sapporo, JP, 1 - 3 Nov.2000. Hokkaido University (2000), s. 197 - 202.Saario, Seppo. 2001. Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. 9. painos. WSOY. 357 s. ISBN:951-0-24246-2Saarni, Risto. 1996. Ikkunoiden energiatalous. Tampere: Tampereen teknillinen korkeakoulu(TTKK). 55 s. + 10 liites. (TTKK, Rakentamistalous julkaisu 7/1996).Sarja, A., Korhonen, P., Lanu, M., Laine, J., Luoma, M., Laitinen, A., Määttä, J. & Virtanen,M. 1989. Tavoitejärjestelmän kuvaus. TAT-rakennusjärjestelmä. Espoo: Valtionteknillinen tutkimuskeskus, betoni- ja silikaattitekniikan laboratorio, LVI-tekniikan laboratorio,1989. 153 s. + liitt. 3 s. (Raportti 2).Sarja, A., Korhonen, P., Lanu, M., Laine, J., Luoma, M., Laitinen, A., Määttä, J. & Virtanen,M. 1989. Järjestelmäkortit. TAT-rakennusjärjestelmä. Espoo: Valtion teknillinentutkimuskeskus, betoni- ja silikaattitekniikan laboratorio, LVI-tekniikan laboratorio,1989. 243 s. (Raportti 3).Sneck, Timo. 1998. Rakennusalan henkilöstön kehittäminen. Verkkojulkaisu saatavana:http://www.vtt.fi/rte/esr. Espoo: VTT Rakennustekniikka.Snowden, D. J. 1999a. The Paradox of Story. Simplicity and complexity in Strategy.Modified version of original article published in the Journal of Straggly & ScenarioPlanning, ARK Publications, Nov. 1999. [www home page] [Referoitu 12.7.2001]Available at: http://www-4.ibm.com/software/data/knowledge/media/storytelling.pdfSnowden, Dave. 1999b. Storytelling and Other Organic Tools for Chief Knowledge andLearning Officers. Corporate University Review. Nov/Dec. 1999. [www home page]CUC Home Page. [Referoitu 12.7.2001] Available at:http://www.traininguniversity.com/magazine/articles/Snowden.asp

159Stevens, Jose. 1994. Transforming your dragons. Turning Personality Fear Pattern intoPersonal Power. ISBN 1-879181-17-7SULPU, Suomen lämpöpumppuyhdistys r.y. 2001. TIETOA LÄMPÖPUMPUISTA.[www kotisivu] Referoitu 28.6.2001. Saatavana: http://www.sulpu.fi/.Suokas, M. Heinonen, J. Karola, A. Laine, T. Sirén, K. Termisen energian varastoinninhyväksikäyttömahdollisuudet rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Osa 5.Maanalaiset varastot- lämpötekninen simulonti ja taloudellinen kannattavuus. 1998.TKK, LVI_tekniikan laboratorio. Raportti B 57. 55 s.Sveiby, Karl-Erik. 1997. The New Organizational Wealth: Managing and MeasuringKnowledge Based Assets. Berrett-Koehler San Fransisco, March 1997. ISBN 1-57675-014-0 (http://www.sveiby.com.au/)Terry, Denny. 1978. Story telling and Educational Understanding. [www home page][Referoitu 12.7.2001] Available at: http://www.wmich.edu/evalctr/pubs/ops/ops12.pdfThompson, Stephen, Plouffe, Robert. 1999. Technology and Industry Trends for BuildingControl and Facility Automation. In: Ir. G.Klepfisch (ed.). Intelligent and ResponsiveBuildings. CIB Working Commission WO98. 1st International Congress. Brugge,Belgium. March 29th - 30th 1999. Antwerpen: Technologisch Instituut vzw. pp. 269-276. ISBN 90-76019-09-6Tilastokeskus 2001a. Energiaan liittyvää tietoa: StatFin-palvelu. Suomi lukuina Tilastoopas.Energiaennakko 2000. [www kotisivu] [Referoitu 9.7.2001] Saatavana:http://www.stat.fi/tk/yr/yeenergia.htmlTilastokeskus 2001b. Tilastouutisia. Tieteeseen, teknologiaan ja tutkimukseen liittyväätietoa. [www kotisivu] [Referoitu 9.7.2001] Saatavana: http://www.tilastokeskus.fiTilastokeskus. 1998. Statfin-palvelu. Suomi lukuina. Tilasto-opas. Teollisuuden ja rakentamisenkatsaus 1998. Saatavana: http://www.stat.fi/tk/yr/rake_tekatsaus98.htmlTilastokeskus. 1999. Statfin-palvelu. Suomi lukuina. Tilasto-opas. Suuret tehdasteollisuusyritykset1999. Saatavana: http://www.stat.fi/tk/yr/rake_tekatsaus99.htmlToffler, Alvin. 1980. The Third Wave. Bantam Books, New York. 537 s.Toffler, Alvin. 1980. The Third Wave. Batam Books. ISBN 0553246984Trines, Ruud & van Geet Cuno. 2001. Smart technology for homes - An integrated approachto sustainable development. Proceedings of the 2001 eceee Summer study. Furtherthan ever from Kioto? Rethinking energy efficiency can get us there. June 11th-16th,Mandelieu, France. Volume 3. ss. 158-167.Tuomi, Ilkka. 1999. Corporate knowledge: Theory and Practise of Intelligent Organizations.University of Helsinki, Metaxis. Helsinki. 453 p. ISBN 951-98280-0-1

160Turunen, Olof. 1991. QFD - avain tuotteen kehittämiseen. Helsinki: Suomen Metalli-,Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto MET ry. 57 s. ISBN 951-817-510-1(MET Tekninen tiedotus 1/91, ISSN 0788-0987)Uusi-Rauva, Erkki, Haverila, Matti, Kouri, Ilkka. 1994. Teollisuustalous. Toinen painos.Tampere: Infacts Johtamistekniikka Oy. 472 s. ISBN 951-96765-0-3Vainio, Terttu. 1998. Rakentamalla hyvinvointia 1998. Tampere, VTT, 1998. 33 s.ISBN 952-5004-18-XVainio, Terttu. 1999. Rakentamalla hyvinvointia 1999. Tampere, VTT, 1999. 41 s.ISBN 951-5004-25-2Vainio, Terttu; Lehtinen, Erkki; Pajakkala, Pekka. 1998. Menestystuotteitarakennusalalle. VTT, Espoo. 88 s. + liitt. 4 s. ISBN 951-38-5413-2; 951-38-5414-0(VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes : 1931)Vainio, Terttu; Pajakkala, Pekka. 1997. Rakentamalla hyvinvointia. Tampere, VTT. 32s. ISBN 952-5004-13-9Vainio, Terttu; Riihimäki, Markku; Mäkelä, Pekka. 1999. Rakennuskustannusindeksi2000. VTT, Espoo. 70 s. + liitt. 2 s. ISBN 951-38-5617-8 (VTT Tiedotteita - Meddelanden- Research Notes : 2003)Whitbeck, Caroline. 1998. Ethics in Engineering Practice and Research. CambridgeUniversity Press. Case Western Reserve University. 330 p.Wilkman, Sami. 2001. Kestävän energiasta uudet nokiat - Suomen kestävän energiateknologianvienti. Helsinki: Suomen WWF. 24 s. ISBN 952-5242-05-6 (Suomen WWF:njulkaisu no 14. ISSN 0788-0804)Virtanen, Markku. 1999. Loppuraportti. RAKET. Rakennusten energiankäytön tutkimusohjelma.Espoo: valtion teknillinen tutkimuskeskus, Rakennustekniikka. 292 s.Välimäki, Jari. 1999. Pienet projektit ja hyvä projektipäällikkö mahdollistavat tietotekniikkainvestointienonnistumisen. Projektitoiminta, Projektitoimintayhdistyksen (PTY)jäsenlehti, Vol XXII, No. 1/99 ss. 20-23. ISSN 1455-4178

161HaastateltavatTAULUKKO 2 TUOTE-ESIMERKIT JA NIIHIN LIITTYVÄT HAASTATELTAVAT HEN-KILÖTTuoteENERGIANSÄÄSTÖTUTKIMUSkaupallistaminen ja energiansäästökilpailuttutkimuskokonaisuusuusien tuotteiden kaupallistaminen ja uusienyritysten perustaminenMATALAENERGIA-ASUINTALOTIlmanvaihtolämmitysENERGIANSÄÄSTÖKOMPONENTITLämpöpumputHaastateltavatJohtava asiantuntija Heikki HärkönenMotiva OyTeknologiajohtaja Markku J. VirtanenYIT Huber OyInnovaatioasiamies Taina SaksaKeksintösäätiö jaBiomedicum Helsinki -säätiöErikoistutkija Juhani Laine jatutkija Mikko Saari,VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaProfessori Antero AittomäkiTTKK Energia- ja prosessitekniikkaToimitusjohtaja Juhani Malkamäki jatuotantojohtaja Jorma Saksi,Suomen Lämpöpumpputekniikka OyTuotantopäällikkö Ilpo VaaraThermosystems OyEnergiansäästöikkunatToiminnanjohtaja Timo LöfgrenSuomen Lämpöpumppuyhdistys (SULPU)Erikoistutkija Kari HemmiläVTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaTutotekehityspäällikkö Ahti SyrjäahoFenestra OyKonsernijohtaja Eero Niskanen,toimitusjohtaja Marko Niskanen jakehitysjohtaja Markku RiihimäkiTiivi Oy

162FaasimuutosvaraajaIlmalämmityslaite tulisijaan (Heat Box)Tutkija Piia LambergTKK LVI-laboratorioToimitusjohtaja Pertti PuustinenPlancof Oy

Liite 1 (1/4)Liite 1. Esimerkkituotteiden valintaTutkimussuunnitelmassa mainitut teknologiat, jotka oli esitetty esimerkkeinä mahdollisistaesimerkkivaihtoehdoista.Taulukko 1. Tututkimuksessa ensisijaisesti tutkittavat teknologiatYritysTuote / TeknologiaLaitejärjestelmät1Helvar Oy Elektroninen liitäntälaite taloautomaatioon2ABB Fläkt Oy Thermonet2Halton Oy Merki3LVI-Parmair iv-lämmityskoje✗Suomen Lämpöpumpputekniikka Oyuusi lämpöpumpputuoteMatalaenergiarakennukset4Suomen Taloteollisuus Oy uusi tyyppitaloRakennejärjestelmät✗Fenestra Oyuusi ikkunaratkaisuKäyttö- ja suunnitteluteknologia4Helsingin kaupunki energianhallinta✗on mukana tutkimuksessa, 1 ? , 2 ei RAKET -tuote, 3 ei erityistä kaupallista mielenkiintoa,4 laskentamenetelmä

Liite 1 (2/4)TAULUKKO 2A. RAKET TUOTE-ESIMERKKIEN VALINTAPERUSTEETTuote1ValintaperusteASUINKOERA-KENNUS-KOHTEETAurinkolämpö käyttövedessäIlmanvaihtolämmitysValaistus+ Mikko Nyman (VTT): Kannattaako käyttää aurinkolämpöälämpimän veden lämmittämiseen kaukolämpöalueella, missäsuurin osa lämmityskohteista sijaitsee, kun sitten lämpölaitos,joka joutuu tuottamaan joka tapauksessa sähköä, joutuu ajamaanylimääräisen lämmön lauhteena mereen.Aurinkolämmön käyttö ei ole viisasta Suomessa. Eri asia on josotetaan globaali näkemys ja katsotaan, mihin niitä voi viedä.Aurinkolämpö mielenkiintoinen ei fossiilinen, uusiutuvaenergialähdevaihtoehto.Päivi Laitila (MOTIVA): Ei keskeisin, mutta voihan sellainenkintapaus olla mukana.+ Mikko Nyman (VTT): Kannattaa ehdottomasti selvittää tarkemmin.Päivi Laitila (MOTIVA): Onko mukana varsinaista tuotetta.- Mikko Nyman (VTT): Saatu paljon energiaa säästymään. Mitenselvitetään arkkitehtien taito saada luonnon valoa sisään.Päivi Laitila (MOTIVA): Selvitetty jo LVIS 2000 projektissa.Suurkeittiö - Mikko Nyman (VTT): Pyritään siihen, että kun isot lämpömääräteristetään ja kohdennetaan hyvin voidaan energiankulutustavähentää ja työympäristöä parantaa.

Liite 1 (2/4)Kiinteistöjen energiankulutuslaskenta- Mikko Nyman (VTT): Yksittäisen ikkunaremontin tai ilmastointilaitoksensaneerauksen kustannusvaikutus voi olla hyvinkinhuono ja kaikki kannattaa purkaa. Kokonaisuutta tarkastellenpäästään parempaan ratkaisuun. Jos ikkunat on joka tapauksessavaihdettava, kun ne ovat lahot tai vetää niin paljon tms.niin silloin samalla jos tehdään muita remontteja päästää edullisempiinlukuihin. Tämä oli vähän minulle epäselvä logiikka.Tulee myös tehdä vertailulaskelmat oikein. Ei saa verrata huonolaatuisenkustannusta hyvälaatuisen kustannukseen. Täytyymuistaa esim. lämmön talteenoton vaikutus jne.Juhani Heljo (TTKK): Eihän tämä energiatehokkuus kannatalainkaan, jos sitä yksinään ryhdytään laskemaan muuta kuinpientaloissa. Täytyy laskea erikseen pientalot, asuntoosakeyhtiöt,vuokrataloyhtiöt ja kovanrahan yrittäjän näkökulma.Päivi Laitila (MOTIVA): Uudet tehokkaammat tuotteet on otettukäyttöön perinteisesti muun remontin yhteydessä. Ei kukaankorjaa energiatehokkuuden vaan korjaamistarpeen vuoksi. Vainlisäkustannuksen mukaan ottaminen laskelmiin on ollut yleinenkäytäntö.1 + -merkki tarkoittaa otettu mukaan; - -merkki vastaavasti poisjättämistä

Liite 1 (3/4)TAULUKKO 2B. RAKET TUOTE-ESIMERKKIEN VALINTAPERUSTEETTuoteKOMPONENTIT1ValintaperusteLämpöpumput + Mikko Nyman (VTT): Ruotsissa on erilainen tilanne kuinSuomessa, minkä vuoksi Ruotsissa lämpöpumppu onkannattavampi kuin Suomessa. Heillä paljon vesivoimaa jaydinvoimaa, joka on saasteetonta, kun Suomessa käytetäänpaljon öljyä ja muita fossiilisia polttoaineita. Sähköntuotannonhyötysuhde on vain 50 % ja jos lämpöpumpun tehokerroinon 2 ja se käyttää sähköpumppuja jne. on lopputulos +/-nolla eli sama kuin polttaisi suoraan öljyä. Rovaniemellä onlämpöpumppujen testausasema, josta saa lisätietoja prof.Markku Virtaselta. Tehtiin vanhojen virheiden kartoitus(virheanalyysi), luotiin uudet laskentaperusteet lämpöpumpuilleja suunniteltiin niihin perustuva uusi tuote. Lämpöpumpuntoinen tuleminen voi olla menestystarina. Selvitämyyntiluvut ja valmistajan toimet myyntikampanjan aikaansaamiseksi.Suomen lämpöpumppuyhdistys on perustettumyynninedistämiseen ja sieltä saanee myyntitietoja.Päivi Laitila (MOTIVA): RAKET:ssa toteutettu lämpöpumppujentoinen tuleminen yhdistämällä erillisistä komponenteistatekniikka yhtenäiseksi, varmatoimiseksi, kannattavaksikodinkonemaiseksi tuotteeksi, jonka kuka tahansavoi ajatella ostavansa kotiinsa ilman erityissuunnittelua, mikätarvittiin, kun varaaja koottiin erillisistä komponenteista.Näin saatiin uusi mahdollisuus lämpöpumppujen käyttöönottamiselle:vaihtoehtoinen ja realistinen lämmitysmuoto. Mitoitustavanmuutos 80-90 % tehon mukaiseksi oli merkittäväuudistus, mitä varten tehtiin suunnitteluohje.

Liite 1 (4/4)EnergiansäästöikkunatFaasimuutosvaraajaHeat Box IlmalämmityslaitetulisijaanKylpyhuoneen kuivain+ Mikko Nyman (VTT): Ikkunapuolella syntynyt 1990-luvullapaljon uusia tuotteita. Ei enää tehdä kaksilasista tai kolmilasista,vaan todella hyviä ratkaisuja valitaan k-arvon perusteella.Selvitetään huolellisesti. Markkinajohtaja lähinnä yrittääsaada muut uskomaan, että ikkunat kannattaa vaihtaa uusiinjne. Se vaikuttaa ja muut pienemmät tuottajat seuraavat perässä,mikäli niillä on tarjota vastaavia tuotteita. KannattaaRakennustuotantoteollisuusliitosta (RTT) tiedustella eri tuotteidenmenekkitietoja esim. viimeisen viiden vuoden aikana.Voi piirtää myös S-käyrää tuotteet koko elinkaarelle. Paksummateristeet vaativat paksummat ikkunat ja sen vuoksimm. eristepaksuuksien vahvistuksiin ei olla menty. Mitä sanooikkunamies? Saneerausikkunakilpailu myynnin edistämiskeinonakannattaa selvittää. Kannattaa verrata, miksi läpinäkyväteristeet eivät ole pärjänneet ikkunoille, jotka näyttävätajavansa paremmin asiaansa kuin eristeet. Onko eristemissään ikkunaa parempi. Ikkunaa on tutkittu RAKETissa,ETRR:ssa ja LVIS2000:ssa.+ Mervi Lehto (VTT): Otetaan yksi tällainen uusi tekniikka jakatsotaan, miksi rakentamisessa ei uudet ratkaisut pure.Mikko Nyman (VTT): Niillä ei saavuteta mitään hyötyä. Einiitä tarvita.Päivi Laitila (MOTIVA): Ei kaupallistamisen asteella, jotenselvitetään kevyesti.+ Mervi Lehto (VTT): Selvitetään pienvalmistajan tuotteenselviytymisehdot.Päivi Laitila (MOTIVA): En tunne asiaa riittävän valitakseni.- Mikko Nyman (VTT): Pitää päästä siihen, että kylpyhuoneensisäilma saadaan kuntoon niin, että ei tarvita kuivaajaa.Päivi Laitila (MOTIVA): Jos jostakin karsitaan niin tästä.ThermoNet - Mervi Lehto (VTT): Ei ole varsinainen RAKET tuote, vaantuote on kehitetty omassa tuotekehityshankkeessaan. Erinomainenuusi tuote, josta ei saa kaupallistamiseen liittyväätietoa, koska valmistaja on panostanut tuotekehitykseenmerkittävästi.1 + -merkki tarkoittaa otettu mukaan; - -merkki vastaavasti poisjättämistä

Liite 2 (1/3)Liite 2. "PERKU" -projektin kyselyyn sisällytetytkaupallistettavia tuotteita koskevat kysymykset(kursivoinnilla merkityt kohdat)16. Mitä energiankulutukseen vaikuttavia korjauksia, muutoksia tai lisäyksiärakennukseen tehtiin nyt toteutetussa peruskorjauksessa?(rastita kaikki mahdolliset)Vaippa vanhat ikkunat korjattiin ikkunat uusittiinvanhat olivat kaksilasiset puukarmilla kolmilasiset puukarmilla kaksilasiset metallikarmilla kolmilasiset metallikarmillauudet ovat lämpölasit, millaiset? ___________________________________________________________________ muunlaisetsälekaihtimet lisättiin poistettiin uusittiinikkunapinta-ala pysyi samana pieneni

Liite 1 (4/4) lisääntyi ulkoseiniä lisäeristettiin yläpohja lisäeristettiin julkisivukorjauksella vaikutettiin lämmönkulutukseen, kuten mm. tiiveys paraniLämmitys primäärilämmitystapa muutettiinmistä? ________________________mihin? ________________________ lämmönjakotapa muutettiinmistä? ________________________mihin? ________________________

Liite 2 (2/3) lämmönsiirtimet uusittiin lämmityksen säätöautomatiikka uusittiin termostaattiset patteriventtiilit asennettiin patteriverkoston perussäätö tehtiin öljypoltin uusittiin öljykattila uusittiin maalämpöpumppu otettiin käyttöön muu lämpöpumppu asennettiin (mikä?) _______________________ aurinkokerääjät asennettiin lisälämmitykseksi käyttövettä varten muusta syystäaurinkokerääjät ovat sähköiset vesi/glykolikiertoiset muu17. Esimerkkikohteessa toteutettuihin energiaa säästäviin (es) ratkaisuihin päätyminena) mitä vaiheita hankkeessa oli (esisuunnittelu, hanke, ym.)?__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________b) missä vaiheessa es- ratkaisut tulivat mukaan ja kuka ratkaisujen mukaanotosta päätti?Oliko suunnittelijoille esitetty jo valmiiksi vaatimukset?______________________________________________________________________

Liite 1 (4/4)____________________________________________________________________________________________________________________________________________c) mitkä tai mikä virkaporras/osasto/muu taho päätti es-ratkaisuiden mukaanotosta?__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________d) millä perusteella pääasiassa kohdassa 16 mainitut muutokset tehtiin (voit eritellä,mitkä korjaukset tehtiin milläkin perusteella)? korjaustarve syntyi osien vanhenemisesta ja kulumisesta (mitkä korjaukset?)____________________________________________________________________________________________________________________________________________

Liite 2 (3/3) korjaukset tehtiin energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi (mitkä korjaukset?)____________________________________________________________________________________________________________________________________________ korjaukset tehtiin sekä korjaustarpeen vuoksi, että samalla tehtiin muutos energiaasäästäviin ratkaisuihin (mitkä korjaukset?)____________________________________________________________________________________________________________________________________________ joitakin vielä käyttökelpoisia osia vaihdettiin, koska se oli tässä yhteydessä edullista(mitkä korjaukset?)____________________________________________________________________________________________________________________________________________ muusta syystä (mistä?) -____________________________________________________________________________________________________________________________________________

Liite 3 (1/2)Liite 3. Yhteenveto "Lämpöpumpun soveltuvuuspientalojen lämmitykseen" tutkimuksen tuloksista(SULPU 2001)Oulun yliopiston vuonna 1998 suorittamassa tutkimuksessa ´Lämpöpumpun soveltuvuuspientalojen lämmitykseen´ saatiin kiteytettynä seuraavat tulokset:Ennen vuotta 1989 asennetuissa pumpuissa (18 kpl) oli vikoja 14 laitteessa. Kompressorinvaihto 6 laitteessa, nestevuotoja 12 laitteessa ja maaliuospumppu 4 laitteessa.Vuoden 1989 jälkeen asennetuissa laitteissa (21 kpl) vikoja oli ainoastaan kahdessapumpussa. Molemmissa tapauksissa maaliuospumppu uusittiin.Keskimääräiseksi lämpökertoimeksi saatiin 39 lämpöpumpun otannassa 2,95.Paikkakunnittain lämpökertoimiksi saatiin:• Rovaniemi (15 kpl) 2,80• Oulu (17 kpl) 2,97• Tampere ( 5 kpl) 3,15• Vantaa ( 2 kpl) 3,54vikojaEnnen vuotta 1989 asennetuissa pumpuissa (18 kpl)Kompressorin nestevuotoja maaliuospumppuvaihto14 laitteessa 6 laitteessa 12 laitteessa 4 laitteessavikojaVuoden 1989 jälkeen asennetuissa laitteissa (21 kpl)Kompressorinvaihtonestevuotojamaaliuospumppu2 laitteessa ei ei 2 laitteessaLämmityskohde kpl keskimääräiseksilämpökertoimeksiLattialämmityskohteissa 15 3,23Patterilämmityskohteissa 14 2,80Ilmalämmityskohteissa 10 2,76Maa oli lämmönlähteenä 32 2,90Järvi oli lämmönlähteenä 3 3,01Kaivo oli lämmönlähteenä 4 3,39Yhdistelmä maa lämmönlähteenä ja patterit luovuttajina 11 2,76Yhdistelmä maa lämmönlähteenä ja ilma luovuttajina 9 2,72

Liite 3 (2/2)Yhdistelmä maa lämmönlähteenä ja lattial. luovuttajina 12 kpl 3,16Yhdistelmä kaivo lämmönlähteenä ja lattia luovuttajina 3 3,54Tyytyväisiä (%)Melko tyytyväisiä(%)Tyytymättömiä (%)Toimintaan 85 12 3Edulliseen käyttöön 69 18 3Helppoon käyttöön 92 8 -Kokonaisuuteen 89 8 3Lämmitysmuoto tyytyväisiä (%) tyytymättömiä (%)Maalämmitys 901)32)Öljylämmitys 43 4Sähkölämmitys 45 51) 3% kokonaisotannasta 39 = noin 1 käyttäjä, joka on ollut tyytymätön laitteistoonsa ilmeisenviallisen laitteen tai virheellisesti mitoitetun järjestelmän vuoksi2) Öljyalan keskusliiton tutkimuksessa vuodelta 1996Syynä lämpöpumppujärjestelmään tyytyväisyyteen lienee osasyynä sen ympäristöystävällisyys.Maalämpö on taloudellista ja se saastuttaa ympäristöään vain sen verran mitäsen tarvitsema sähköenergia on valmistusprosessissaan päästöjä aiheuttanut.

Liite 4 (1/2)Liite 4. RAKET -tutkimusohjelman teesit á latutkimusprofessori Markku Virtanen (anon. 1999)Pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittääja tuotteistaa energiansäästörakennustenrakenne- ja laiteratkaisut niin pitkälle,että niiden toteuttaminen ei vaatisi erityisosaamista.Talopakettivalmistajientoimitukseen tulisi kuulua myös rakennustenlaitejärjestelmät, jolloin voitaisiinpuhua aidosti talopaketeista.Suunnittelijoilla on yleisesti ottaen melkovähän kokemusta ja tietoa matalaenergiatalojenLVIS-järjestelmien suunnittelustaja mitoituksesta. Koerakentamiskokemustenmukaan yksinkertaisetmalliratkaisut olisivat paras keino kehittääsuunnittelua.Matalaenergiatalo- ja ekotalokonseptiensoveltuvuus tulisi testatakansainvälisissä tutkimusprojekteissa,millä edistettäisiin taloihin liittyvientuoteratkaisujen vientiä.Korjausrakentamisen energiansäästösaneerausratkaisujatulee kehittää paitsikotimaan myös lähialueiden tarpeisiin.Muun muassa rakennusten lämmöneristys-ratkaisuja tulee tuotteistaa korjausrakentamisentarpeisiin.Uuden lasiteknologian sovelluksia tuleekehittää ensisijaisesti toimistorakennuksiinpäivänvalon hyödyntämiseksi sekäilmastoinninjäähdytystarpeen hallitsemiseksija sitä kautta sähkönkäytön vähentämiseksiAurinkoteknologian integrointia vartenrakenteisiin tulee kehittää sovelluksiaaurinkoteknologian hintakilpailukyvynja käytäntöön siirtymisen esteiden madaltamiseksi.merkittävästi kehitettävä niin rakennekuinlaitejärjestelmien osalta.Laitejärjestelmien tutkimusta tuleesuunnata voimakkaasti sähköä säästävänteknologian kehittämiseen ja entistä yksinkertaisempientaloteknisten järjestelmäkokonaisuuksienkehittämiseen.Automaation sulautus järjestelmiin jajärjestelmäosiin tulee olla kehitystyönkohteena, koska näin voidaan nostaataloteknisten järjestelmämoduulien jalostusarvoaja kilpailukykyä. Tuotteisiintulisi sisällyttää muun muassa ohjaus-,säätö- ja vikadiagnoositoiminnot.Rakennustason tuotteiden ja järjestelmienlisäksi tutkimukseen ja kehitykseenon sisällytettävä myös rakennusten ulkopuolisetjärjestelmät huippukuormitustenleikkaamiseksi ja energiaketjujenoptimoimiseksi.Pienitehoisia huonelämmittimiä jalämmöntuottolaitteita tulisi kehittääedelleen ja niitä tarvitaan markkinoillelisää.Lämpimän talousveden ja taloussähkönenergiankulutuksen vähentämiseen eiole riittävästi panostettu. Tähän asiaanon jatkossa tehtävinä tutkimus- ja kehityshankkeillapuututtava.Jotta uusi laitetekniikka omaksuttaisiinlaajemmin ja sen avulla tavoiteltavatedut todella saavutettaisiin, on järjestelmienkäytön ja huollon opastusta perusteellisestiuudistettava.Sisäilman laadun dynaaminen mallintaminenja hallinta on vielä heikosti hallinnassa.Tätä tärkeätä aluetta on vielä

Liite 4 (2/2)Kiinteistöyhtiöiden toimintoja tukevientyökalujen ja järjestelmien kehitystyötäpitää jatkaa, koska näillä on odotettavissamerkittävää energiansäästövaikutustasijoitettuihin resursseihin verrattuna.Tulevaisuudessa tarvittavan tiedon hallinnassaja menetelmien kehittämisessätulevat olemaan avainasemassaa suunnitteluntietojärjestelmät, missä mahdollisuuson rakennusprosessin osapuoltenyhteinen tietopankki. Siinä rakennuksentiedot on mallinnettu standarditavalla jatallennettu yhteiseen tietokantaan.Vikadiagnostiikkaa on rakennuksissatoistaiseksi hyödynnetty vähän. Sen soveltamistarakennuksiin tulisi lisätä.Tuotteistettuja ja kaupallistettavia suunnitteluohjelmiaja -työkaluja on jatkossakehitettävä, jotka ovat yksinkertaisia jakäyttäjän huomioon ottavia sovelluksiavarsinkin suunnittelun alkuvaihetta varten.Kehitettävien suunnittelutyökalujentulee tukea rakennusteknologian vientiä.Tiedonsiirtostandardien kehitys eteneenopeasti, joten kansainvälisen kehityksenseuraaminen jatkossa on tärkeätä.Elinkaarikustannusten arviointimenetelmienja kaupallisesti sovellettavienympäristövaikutusten arviointimenettelyjenkehittäminen vaativat vielä huomattavialisäpanostuksia.

Koko raportti pdf-muodossa - TTS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?