Me Rakentajat 2/03 pdf - Rakentaja.fi

Kesä 2003Hinta 5 €AuringonpaistettaItävallassaEnnen oli miehet rautaaSuomen yleisinrakennusvirheAmmattiylpeys kunniaan-stipendit jaettuPientalojen Irlanti

Rakennusteollisuus RT on ottanut ohjenuorakseenyhteiskuntavastuullisen toiminnan. Asiantaakse on paneuduttu niin voimakkaasti, että tahtotilastaon tehty 28-sivuinen julkaisu, jossa kuvataan niitänäkökulmia, miten RT:ssä yhteiskuntavastuu koetaan.Tämä kannanotto ei ole syntynyt käden käänteessä, vaansen eteen on tehty satoja, jopa tuhansia tunteja töitä.YIT-Yhtymän henkilöstöjohtaja Antero Saarilahti on toiminut13-henkisen raporttityöryhmän puheenjohtajana.AsiantuntijanaYhteiskuntavastuu yrityksenarkipäivän toiminnoksiRaportin, ja siis Rakennusteollisuus RT:n, mukaan yhteiskuntavastuullaon rakennusteollisuudessa kolme ulottuvuutta: sosiaalinenvastuu, taloudellinen vastuu ja ympäristövastuu. Kiinteistöjarakennusalan työllisyys on yhteensä 500 000 henkilötyövuotta.Rakentaminen on siis merkittävä osa suomalaista kansantaloutta.Ei tekniikkaa vaan halu toimiaRakentamisen kehityspyrkimyksiä on koordinoitu Visio 2010 -työryhmissä. Siinä olevat yhteiset tulevaisuuskuvanäkymät ovatolleet niin hyviä ja kiehtovia, että ne ovat osaltaan innoittaneet jaohjanneet yhteiskuntavastuu -työryhmää. – Nyt julkaisuksi koottuvastuullisuusnäkökulma ei silti ole osana Visio 2010 ohjelmaa,sanoo puheenjohtaja Saarilahti. – Haluan myös korostaa, ettäjulkaisu ei ole sopimuspaperi, eikä raportin sanomaa voi delegoidayrityksen sisällä eikä eteenpäin. Uskon kuitenkin, että julkaisussaolevat vastuulinjaukset ja niiden sisältö toteutuvat. Niistä tuleeosa vastuullisten yritysten arkipäivän toimintoja pohtiessamme millaisiatuotteita teemme ja miten toimimme asiakkaidemme kanssa.Asia on nähty tärkeänä ja päämäärät ovat yhteiset. Tehtiinkerralla hyvä raportti, joskaan asiat eivät muutu kerralla, muttakehitystyö nopeutuu. Yhteiskuntavastuullisuus ei ole tekninen ratkaisu,vaan halu toimia, kiteyttää Saarilahti.Periytyvää yhteiskuntavastuuta– Vaikka yhteiskuntavastuu onkin terminä ehkä uusi, niin kyllärakentamisen yhteiskuntavastuu toteutuu pääosin kuten ennenkin.Alalla on paljon sekä suuria että pieniä yrityksiä, jotka rakentavatlaadukkaasti ja tuottavat mm. asuntoja kohtuuhintaan rehellistä jaammattitaitoista työvoimaa käyttäen, Saarilahti muistuttaa.Rakentamisen yhteiskuntavastuun yksi osapuoli on yhteiskuntaitse, sen rakentamista ohjaavat ja valvovat viranomaiset. Asiaavoidaan siis katsoa myös toisinpäin. – Rakentamisen järkevän tehokkuudenkannalta on tietysti tärkeätä, että rakennus- ja kaavamääräyksetovat kunnossa eikä kaavoituksen ja lupa-asioidenhoidossa ole kohtuutonta hitautta, valvonnalla on myös opastavarooli ja että yhteiskunta panostaa omalta osaltaan tutkimustyöhön,erittelee Saarilahti.Turvallisuutta kaikilta tahoiltaPientalorakentajan ja asunnon ostajan kannalta yhteiskuntavastuutulee näkyä niin, että rakentamisessa käytettävät tuotteet ovatkestäviä, turvallisia, esteettisiä ja kohtuuhintaisia. Kaikissa yhteydenpidoissaja neuvotteluissa tulisi korostua neuvonnan merkitysasioitiinpa sitten viranomaisten, teollisuuden, rakennustarvikekaupantai asuntokauppiaan kanssa. Myydään sitä, mikä on tarkoituksenmukaista,Saarilahti tiivistää. Asunnonostajan täytyy voida uskoa,että asunto on hyvistä materiaaleista hyvin tehty ja jos jotainkuitenkin sattuu, vastuullinen rakentaja korjaa. Yksittäisen ihmisenkannalta asunnon osto on niin merkittävä tapahtuma, että siinä eihaluta epäonnistua. Vastuullisuutta on myös riittävän ajoissa liikkeelläolevan ostajan toivomuksien noudattaminen. Kuluttajille tulisitarjota varmuutta ja turvallisuutta kaikilta tahoilta.Vastuun monta ulottuvuuttaYhteiskuntavastuu on muutakin kuin välittömästi ulospäin näkyväätoimintaa. Sosiaalisen vastuun pääelementtejä ovat yrityksenhenkilöstöstä, sen hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen,sidosryhmäsuhteet ja tietyt eettiset toimintatavat. Taloudellinenvastuu korostaa yrityksen tervettä toimintakykyä alalla yrityksen,omistajien ja yhteiskunnan kannalta. Ympäristövastuun henkinoudattaa kestävän kehityksen periaatteita, jonka keskeinenosio on elinkaariajattelu.2

SisältöRakennusalan uusi oteKestävä kehitys nousi 1990-luvulla yleväksi periaatteeksi, jota peräänkuulutettiinyritysten vuosikertomuksissa.Juhlapuheissa luvattiin toimia sen mukaisesti,se oli osa markkinointiviestiä. Itse asiassapuheet olivat niin uskottavan tuntui-vauhdin; joka tapauksessa melkoinen kilvenkiillotusyhdeltä aika ajoin ryvettyneeltä toimialalta,joka haluaakin näyttää olevansamainettaan parempi vastuunkantaja.Jospa vastaavan yhteiskuntavastuun julkaisisivattoimintasitoumuksella myös esim.sia, että niihin uskottiin osassa yrityksiä itsekinja uloskin näkyvä toiminta muuttui pa ja hallitus. Miksei myös jääkiekkomaa-ammattijärjestöt, käytettyjen autojen kaup-ihan itsestään ja aidosti kestävän kehityksenmukaisiksi ikään kuin ääneen lausumatdet?Ehkäpä tämä maailma tai ainakinjoukkue, euroviisuilijamme ja iltapäivälehtominapäiväkäskyinä. Nyt rakennusteollisuudenviesti on yhteiskuntavastuu, jonka suuteen luottavaisemmin silmin. Tässätämä maailmankolkka voisi katsoa tulevai-lanseeraushenki on niin voimakas, että maassa olisi parempi asua ja elää ja tätämyös siihen sitoutumiseen on uskominen, maata olisi parempi rakentaa – yhdessä yhteiskuntavastuullisesti.vaikka Eput taustalla laulaisivatkin: “Vaintahroja paperilla, älä siis suutu, ei niistä asiatmiksikään muutu”. Aika näyttää muutos-Raimo Holopainen, päätoimittajaKesä 2003Julkaisija:Me Rakentajat yhteistyöryhmäToimitus:Suorakanava OyLuotsinmäenpuistokatu 1, 28100 PoriPuh. 02-641 2161, fax 02-633 6284Päätoimittaja:Raimo Holopainenraimo.holopainen@suorakanava.fiToimituspäällikkö:Tapio Näslundtapio.naslund@suorakanava.fiToimituskunta:Mirja ForsmanTord HolmlundPaula KasevaJohanna PakkanenMarkku MäenpääAsko MäistiTuula NordbergHeikki PerkiöRaimo HolopainenTaitto ja ulkoasu:Virve Rintasalovirve.rintasalo@suorakanava.fiEija Kannisto-Setäläeija@suorakanava.fiIlmoitusmyynti:Aulis RuotsalainenP. 044-564 0564aulis.ruotsalainen@suorakanava.fiPainopaikka:PunamustaKansikuva:Jarno Kylmänen46891012131416192023242526303236384042444546474850Pientalojen IrlantiAuringonpaistetta ItävallassaSuunnittelija viheltää aikalisänSammutus ennen tulipaloa: Kosteus hallintaanSuomen yleisin rakennusvirhe – ilmavuodot rakenteissaJärkevä investointi terveelliseen viihtymiseenTaiteilija maalaa savikattotiilelleUudet palomääräykset vaikuttavat valittaviin materiaaleihinLaadukasta betonirakentamista paikallavalaenDecibel – ääntä eristävä ja vaimentava akustointilevyTiileritiili ja ympäristöEnnen oli miehet rautaaTyötä vai taidettaRakentajasta maanpesijäUusi putkitustekniikka lisää asumisviihtyisyyttäKattoremontti kannattaa tehdä talvellaEnergiaratkaisut elämäntilanteen mukaanUnipipe-komposiittiputkisto valtaa alaaHyvä sisäilma virkistävää oppilaitaViileää vaaleaa ja hehkuvia värejäKelluvien betonilattioiden kaareutumisen ongelmat haltuunRakentaminen suuntautuu ylöspäinAmmattiylpeys kunniaan -stipendit jaettuWorldSkills Competition punnitsee nuorten taidotUusia tuuliaPiilosana-tehtävä 2/2003Palaute3

Suomalainen tuntee heti olonsakotoisaksi astuessaan Irlanninmaaperälle. Tunne vaan vahvistuuasioidessa irlantilaisen kanssa, olipakysymyksessä sitten majapaikan varaaminen,kahvilassa käynti tai tienkysyminen. Irlantilaiselle aika ei tunnumerkitsevän mitään, ikään kuinsanaa kiire ei olisi lainkaan käännettykääniiriksi tai valtakieli englanniksi.Kaikkialla Irlannissa aistii ikivanhankulttuurin voimallisen leiman.Ikivihreyden lisäksi suomalainen, kotimaassaanbetonilähiöihin tottunutturisti ei voi olla ihastelematta irlantilaisenmaaseudun ja pikkukaupunkienpientaloarkkitehtuuria, talojenharmoniaa ja rohkeata värien käyttöä.Me Rakentajatvihreä ja vehreä, eikä sitä suotta kutsutaVihreäksi saareksi.Sukulaiskansaa?Irlanti ja irlantilaiset tuntuvat jotenkinSuomen sukulaisilta, vaikka yhtäläisyyksiäon itse asiassa aika vähän. Itsenäistyminentapahtui samoihin aikoihin (1921), väkilukuon hieman pienempi, vajaa neljä miljoonaa.Irlannin pinta-ala on vain neljännesSuomesta. Yli 90 % irlantilaisista onkatolilaisia. Irlantilaisen tunnistaa jo kaukaa,silti heissä on jotain samaa jukuripäisyyttäja junttimaisuutta kuin meissä “härmäläisissä”.Juomakulttuurikin näyttää jokseenkinsamanlaiselta, vaikka sikäläinenkapakkakulttuuri perustuukin enemmänmusiikin, runouden ja myös toisten ihmistenkuunteluun.Laulua ja lampaitaMusiikki on aina ollut tärkeä tekijä Irlannissa.Onhan maa voittanut euroviisutkinperäti seitsemän kertaa, 90-luvulla kol-Irlanti on Euroopan pientalovaltaisinmaa, sillä jopa 96 % taloista on nyt meilläkinperäänkuulutettua tiivistä ja matalaa.Hallitseva rakennusmateriaali on kivi japuutaloa saa itse asiassa hakemalla hakea.Syyt “puuttomuuteen” juontavat jo 1600-1700 -luvuille, jolloin jopa 95 % Irlannintammivaltaisista metsistä kaadettiin laivojenrakennusmateriaaliksi ja polttopuuksi.Irlanti on metsättömyydestään huolimattaPientalojen IrlantiTeksti ja kuvat: Raimo Holopainen4

Me Rakentajatme kertaa peräkkäin 1992-1994 ja viimeksi 1996 Elmear Quinninesittäessä kauniin sävelmän The Voice. Kauniiden balladienlisäksi Irlannissa on tuotettu Molly Maloney -tyyppisiä juomalauluja.Irlannin kansansoitin on harppu, jota on soitettu jo 1300 -luvulta asti. Juuri harpun säestyksellä kauniit balladit ovat entistäherkempiä. Irlantilaiset osaavat myös tanssia, minkä todistaa lähesvuosittain Suomessa vieraileva upea River Dance -ryhmä.Irlannin maaseutua hallitsevat lampaat. Matalin kiviaidoin reunustettujalammaskarsinoita on jatkuvana virtana, Siellä täällä joukossaon myös härkälaitumia. Lampaita kuljeskelee kyllä joskusihan missä sattuu ja mutkaisilla sekä kapeilla teillä onkin hyvä ollatarkkana, sillä lammas ei ymmärrä tai halua väistää.Golfia ja GuinnesiaIrlanti on myös golfaajan unelmamaa. Kenttiä on yli 400, niilläon aina tilaa suomalaisille. Pelikierros on myös varsin edullinen,halvimmillaan 11-15 euroa kierrokselta. Toki maailmankuulut huippukentätveloittavatkin sitten jo kymmenkertaisen hinnan. Pelikierroksenjälkeen maistuu toki olut, eikä mikä tahansa olut –Guinnesia se olla pitää. Suomalaisten suosima lager-tyyppinenolut on ainakin pubin hanoissa tuontitavaraa.Irlanti on matkailumaa vailla vertaa. Nähtävyyksiä ja huikeitamaisemia on matkan varrella tuon tuosta. Ja jo viehättävät rakennuksetmaaseudulla, pikkukylissä ja kaupungeissa ovat näkemisenarvoisia. Eikä matkaa tarvitse suunnitella lähestulkoon ollenkaanetukäteen. Jokaisesta kaupungista ja kylästä löytyy edullisiaBed & Breakfast -paikkoja yllin kyllin. Eikä hintakaan pakota päätä:kahden hengen en-suite loistavalla Irish breakfastilla on luokkaa20-30 euroa henkilöä kohden. Maa on muuten paratiisin veroinen,mutta varoitettakoon: aina silloin tällöin saattaa hieman sataaja tuuli tuivertaa Atlantilta, mutta sää vaihtuu onneksi yhtänopeasti myös toisinpäin.5

Me RakentajatAuringonpaistetta ItävallassaMaaliskuun alussa järjestettiin Itävallan Welsissä energiansäästömessut.Esillä oli runsaasti erilaisia uusiutuvan energian ratkaisuja: puukattiloita,pellettikattiloita, lämpöpumppuja ja aurinkolämpölaitteita. 1650näytteilleasettajan tarjontaan mahtui toki monta muutakin pientalorakentajankannalta mielenkiintoista tuotetta ja teemaa, mutta seuraavassa on lyhytkatsaus erityisesti aurinkoenergiatekniikkaan Itävallassa.Suosittu lämmitystapasarjoja. Samalla organisoitiin myös erityisiäkursseja, joiden kuluessa osallistujatItävalta on yksi Euroopan edelläkävijämaitaaurinkoenergian hyödyntämisessä. nyttemmin mennyt enenevässä määrin teh-rakensivat itselleen keräimet. Kehitys onEteläisessä Euroopassa hyödynnetään runsaastiyksinkertaisia käyttöveden lämmitti-valtaosa asennettavista keräimistä nykyidasvalmisteistenkeräinten käyttöön, joitamiä ja niinpä esimerkiksi Kreikassa näkee sin onkin.usein talojen katoilla pari aurinkokeräintä Toinen oleellinen tekijä on ollut valtionja vesivaraajan.tuki. Itävallassa rakentamista ohjataanItävallassa on viime vuosina asennettu monessa suhteessa, ei pelkästään lämmitystapojenosalta, erilaisten tukien avulla.runsaat 160 000 neliötä aurinkokeräimiävuosittain. 1990-luvun jälkipuoliskolla tahti Aurinkoenergiaa kuten muitakin uusiutuvanenergian muotoja on tuettu samoinoli vieläkin huikeampi, yli 200 000 neliötävuodessa. Niinpä keräimiä onkin arvioituolevan käytössä noin 2,3 miljoonaa ne-esimerkiksi Ylä-Itävallassa tulee nykyisinkuin matalaenergiarakentamista. Niinpäliötä eli noin 0,3 neliötä asukasta kohden. joka kolmanteen rakennettavaan pientaloonaurinkolämpöjärjestelmä.Vertailun vuoksi, Suomessa asennustahtion ollut suuruusluokaltaan noin 1000 neliönluokkaa ja vastaavasti myös asennettu Keräintarjontapinta ala lienee Suomessa vielä alle 10 000neliömetriä.Itävallassa, niin kuin Euroopassa yleensäkin,valtaosa asennettavista keräimistä onMiten tähän on sitten Itävallassa päästy?Alkuvaiheessa keräimiä tehtiin paljon ns. tasokeräimiä. Vaikka markkinoilla ontee-se-itse periaatteella. Markkinoilla oli jo pitkään ollut tehokkaampia tyhjöputkikeräimiäja peileillä varustettuja saatavissa itserakentajille sopivia rakennus-auringonsäteilyä jossain määrin keskittäviä keräimiä,ovat tasokeräimet säilyttäneet valta-asemansa.Tämä näkyi hyvin myös Welsinmessuilla, joissa suurin osa esillä olleistakeräimistä oli nimenomaan erilaisia tasokeräimiä.Syy tähän on yksinkertainen: hinta suhteessakeräinten tuottoon. Tyhjöputkikeräintenhinta on selvästi korkeampi kuintasokeräinten ja kun samalla tasokeräintennykytekniikka antaa pientalokäyttööntäysin riittävän hyötysuhteen ja vuotuisenenergiatuoton, jää tyhjöputkien markkinointiargumenteiksivain pienempi tilantarve ja tietty “high-tech” leima.Valtaosa kaupan olevista tasokeräimistäon Suomenkin markkinoilta tuttuja runsaankahden neliön katon päälle asennettaviakeräimiä. Uutena suuntauksena olinähtävissä kattoon integroitavat – siis osaksikattoa asenntavat – aurinkokeräimet. Niidenhinta on noin viidenneksen alhaisempikuin tavanomaisten keräinten, mutta osaasennus- ja kokoonpanotyöstä jääkin rakennuspaikalle.Kattoon integroitavissa keräimissäei myöskään ole varsinaista runkoatai koteloa tavanomaisten keräintentapaan.Toinen muutaman viime vuoden aikanayleistynyt piirre on käyttää pinta-alaltaansuurempia keräimiä. Koko järjestelmäänasennetaan vain yksi, riittävän kookas keräin,jolloin säästetään paikan päällä tehtävääasennustyötä. Kolikon toinen puolion sitten se, että keräinten liikutteluun jakatolle nostamiseen tarvitaan konevoimaa.Tällaisten keräinten yksikkökoko on tyypillisesti5-8 neliötä.Olipa keräinten koko ja tyyppi mikä tahansa,on niissä nykyisin lähes poikkeuksettaselektiivinen – eli auringon säteilyähyvin vastaanottava, mutta vain vähän lämpöäulospäin säteilevä – pinnoite. Nestekiertoon useimmiten järjestetty kupariputkistoon,joka on joko ultraäänihitsattu taikovajuotettu kupariseen keräinlevyyn eliabsorbaattoriin. Absorbaattorista pyritääntekemään yhä ohuempi ja keveämpi tavoitteenayhtäältä kustannus- ja materiaali-Teksti ja kuvat: Seppo Peltola6

Me Rakentajatjolla niin lattia-, katto- kuin seinälämmityksiäkin.Erityistä huomiota Itävallassa kiinnitetäänvaraajan kerrostumiseen. Markkinoillaon tätä silmällä pitäen tarjolla erilaisillakerrostumista edistävillä järjestelyillä varustettujavaraajia. Tällaisia järjestelyjä ovatesimerkiksi herkillä läpillä varustetut putket,jotka ohjaavat tuotetun lämmön lämpötilanmukaan juuri oikeaan kohtaan varaajassa.Messuilla oli myös esillä moniakaksoisvaippavaraajia, joissa kuuma ja lämminosuus erotetaan seinämällä toisistaan.Muuta lämmitystekniikkaasäästö ja toisaalta keräimen aiempaa nopeampireagointi auringon säteilyn pilkahdukseen.Toisin sanoen keräin lämpeneenopeasti auringon alkaessa paistaa.Aurinkokeräinten hintataso ei juurikaanpoikkea suomalaisesta; vastaavien tuotteidenhintaerot ovat vain muutaman prosentinluokkaa suuntaan tai toiseen. Kuluttajankannalta oleellinen ero tuleekin yhteiskunnantuen kautta, joka vaihtelee Itävallassakinosavaltiosta toiseen.AurinkolämpöjärjestelmätAivan kuten Suomessakin, perusaurinkolämpöjärjestelmätuottaa Itävallassa lämmintäkäyttövettä ja syykin on sama. Parhaanatuottokautena pääasiallinen lämmöntarvesyntyy lämpimästä käyttövedestäkun lämmitystarvetta ei juurikaan ole.Mitoitusohjeena on, että keräimistä saadaankesäaikaan 90 % lämmön tarpeesta.Puhtaiden käyttövesijärjestelmien ohellakäytetään myös huonetilojen lämmitystätukevia järjestelmiä. Näillä tavoitellaanmerkittävää aurinkoenergian osuutta keväällähelmikuulta lähtien ja syksyllä ainalokakuulle asti myös lämmityksessä. Parhaitentässä onnistutaan uudisrakennuksissaja erityisesti matalaenergiataloissa. Lämmitystätukevissa ratkaisuissa tarvitaan suuremmankeräinmäärän ohella myös enemmänlämmön varastointikapasiteettia.Perinteisen lämmitystekniikan ratkaisutpoikkeavat Itävallassa suomalaisesta tyylistä.Kun Suomessa käyttövesi tuotetaan vesikiertoisenlämmityksen yhteydessä kattilaantai varaajaan sijoitetulla käyttövesikierukalla,toimitaan Itävallassa toisin päin.Käyttövesi varastoidaan varaajaan, jota kattilalämmittää kierukan välityksellä. Niinpälämmitystä tukeva aurinkolämpöjärjestelmämuotoutuukin helposti suomalaisestakäytännöstä poiketen kahden varaajanjärjestelmäksi.Pienempi varaaja sisältää käyttövettä,jota lämmitetään kierukoitten avulla aurinkokeräimilläja kattilalla. Suurempaan varaajaanvarastoidaan keräinten tuottamaenergia siltä osin, kun sitä ei tarvita käyttövedenlämmitykseen. Tästä varaajastaotetaan lämpöä myös lämmityskiertoon,jonka tulisi ensisijaisesti toimia matalallalämpötilatasolla. Tähän messuilla oli tar-Energiansäästömessuilla oli esillä myösmonia muita lämmitystekniikoita, käytännössäjokaiselle jotain. Esillä oli erilaisiasekä pilke- että pellettikattiloita, öljy- jakaasukattiloita sekä tavanomaisina ettäkondenssikattiloina, lämpöpumpuja jne.Puulämmityksen vahva esillä olo perustuuvarmasti ainakin osin yhteiskunnan puulämmityksellekohdistamaan tukeen.Kattilat vaikuttivat melko suurilta ja massiivisilta,mutta myös hyvin varustelluiltaesimerkiksi automatiikan suhteen. Esimerkiksipellettikattiloissa oli yleisesti automaattinensäännöllisesti toistuva nuohous.Kaiken kaikkiaan messut tarjosivat mainionläpileikkauksen lämmitystekniikkaanKeski-Euroopassa. Katsottavaa olisi riittänytpäiväkausiksi.7

LämmöneristysSuomen yleisinrakennusvirhe– ilmavuodot rakenteissaKylmät ja vetoiset lattiat,vedon tunne seinän lähellä, matalatja jopa alle 0 °C mitatut lämpötilatrakenteiden pinnoilla aiheuttavatvuosittain satoja riitatapauksiarakentajien ja talon asukkaiden välillä.Syynä ovat rakenteiden ja materiaalienväliset epätiiviit saumat,jotka toimivat osaltaan ilmanvaihdonkorvausilman tuloreitteinä. Ongelmanpoistaminen ei maksaisi oikeastaanjuuri mitään. Asian tärkeys tulisivain huomioida suunnittelun kauttavaatimuksissa, jotka sitten työmaallavalvotusti toteutetaan.Vuosittain on runsaasti todella aiheellisiariitatapauksia, joissa asukas ymmärrettävästiei voi hyväksyä jopa pakkasen puolellelaskevia rakenteiden pintalämpötiloja.Tyypillisesti ongelma esiintyy puurakenteisissataloissa, joissa on poistoilmanvaihto.Puurakennuksissa on lukematon määrärakenteiden ja materiaalien liittymiä jarakentajasta riippuen, niiden tiiviystasotvaihtelevat suuresti. Kun talosta poistetaanpuhaltimella ilmaa n. 200-300 m 3 tunnissa,tulee sisälle vastaava määrä ulkoilmaa.Tämä ilmamäärä tulee osin suunniteltujareittejä pitkin, mutta sisällä olevan alipaineenjohdosta myös kaikkien vaipan epätiiviyksienkautta. Kun ulkona on pakkastaesim. -20 °C, jo pieni ilmavirta riittääjäähdyttämään rakenteen siltä alueelta,josta ilma tulee rakenteen sisälle. Useinvielä pakkasella saatetaan sulkea normaalitkorvausilma-aukot ikävän vedon vuoksi,jolloin kaikki korvausilma tulee rakenteissaolevien epätiiviyksien kautta. Tyypillinenriita syntyy viimeistään silloin, kuntalo lämpökuvataan sisältäpäin. Tällöin jokaisestatalosta löytyy verrattain suuria lämpötilaerojarakenteiden liittymistä juuriedellä kerrotusta syystä.Puhallusvilla ei ole lattian eristePahin yhdistelmä puurakenteisessa talossaon puhallusvillalla eristetty rossipohjaja poistoilmanvaihto.Rakennuslehdessä kerrottiin taannoinHelsingin Mellunmäessä sijaitsevienHelas:n 13 uudehkosta asunnosta, joissalämpöhäviöiden aiheuttamat korjauksetaiheuttavat n. 50.000-60.000 euron laskun.Eräs syy korjauksiin on rossipohja,jossa on ilmavuotoja ja eristeenä on käytettyselluvillaa. Kaikilla puhallettavilla eristeilläon jonkin asteinen painuma, mineraalivilloilla5 % ja sellueristeellä 20 %,tyyppihyväksynnän mukaan. Kun eristepainuu, muodostuu lattian ja eristeen väliinilmaväli ja tähän ilmaväliin imeytyyulkoa kylmää ilmaa sekä ilmanvaihdonettä tuulen vaikutuksesta. Kylmä ilma pääseeesteettä leviämään koko lattian alueelleja tuloksena on epämiellyttävän kylmälattia. Pohjois-Karjalassa oli muutamavuosi sitten tilanne, jolloin yli 30 asteenpakkasella jäätyi talon sisällä oleva vesijohtoaina, kun saunaa lämmitettiin. Kiukaanaiheuttama alipaine imi raakaa pakkasilmaasisälle taloon, joka sitten sopivastiosui vesijohtoon ja putki jäätyi. Kun- Suomen yleisin rakennusvirhe on rakenteidenhuono ilmatiiveys. Ongelmat korostuvatkylminä talvina kun poistoilmanvaihdollaimetään raakaa pakkasilmaa rakenteidenepätiiveyksien kautta sisälle ja rakenteidenpintalämpötila saattaa laske miinuksen puolelle.Teksti: Pekka Rönkkö Kuvat: Paroc Oy10

LämmöneristysOikea eriste puurakenteisessa lattiassa on jämäkkä ja painumaton Vuorivillalevy. Puhalluseristeiden käyttöä lattiassa tulee välttä´ä niidenpainumaominaisuuksien takia. Ulkoapäin ilmavirtaukset eristetilaan on ehdottomasti estettävä.lattiaa avattiin, todettiin puhallussellun painuneen niin, että lattianalla oli selvä tuuletusväli. Viime talvena Porvoossa jäätyivätperunat uudehkon talon eteishallin lattialla ja omistaja mittasipakkaskaudella useasta paikasta alle 0 asteen lämpötiloja. Taloon elementtirakenteinen ja alapohja on ontelolaattojen varaantehty rossipohja.Puhalluseristeet eivät ole tyyppihyväksyttyjä lattianeristeenä juuriniiden painumaominaisuuksien vuoksi. Puurakenteiseen lattiaanoikea eriste on jämäkän kimmoisa levyvilla, joka säilyttää paksuutensakoko talon iän. Eriste saa olla mielellään 10-20 mm ylipaksu,jolloin se puristuu lattian ja kantavan rakenteen väliin täyttäenvarmasti koko tilan.Uudet lämmöneristysmääräykset tulevat voimaan 1.10.03 janiiden tavoitteena on erittäin hyvä ilmatiiviys. Tämä on täysinymmärrettävää, sillä niin kauan kuin ihminen on itselleen asumuksiarakentanut, hän on pyrkinyt talviaikaan tilkitsemään kaikkiraot ja reiät vedon ja kylmyyden vähentämiseksi. Nyt pyritäänuusien määräyksien ja ohjeiden kautta välttämään hataria ja “hengittäviä”taloja. Tavoitteena on n 50-tiiviysluku 1, joka tarkoittaaerittäin huolellisesti toteutettua rakennusta, jossa kaikki rakenteidenja materiaalien saumat sekä läpiviennit on tehty mahdollisimmanilmatiiviisti. Lisäksi v. 2006 voimaan tuleva EU:n rakennustenenergiatehokkuusdirektiivi edellyttää huonon tiiviyden aiheuttamanenergiahukan korvaamista tehokkaammalla eristyksellä taimuilla energiaa säästävillä keinoilla.Vaikka ohjeita ja määräyksiä annetaan, niin jos niitä ei viedätyömaalla toteutukseen ja työntekijälle saakka, vaikutus voi käytännönrakentamisen lopputuloksessa olla vähäinen. Mutta yksietu varmasti ohjeilla ja määräyksillä on. Maksumies on riitatapauksissapaljon helpompi osoittaa kuin nykyisin, kun selviä vaatimuksiailmatiiviydestä ei ole.Uudet määräykset edellyttävät erittäin hyvää tiiviyttä11

IlmanvaihtoJärkevä investointiterveelliseen viihtymiseenSisäilmaa koskevat määräykset (D2) uudistuvat lokakuussa.Muutokset tähtäävät terveelliseen sisäilmaanyhdistettynä suunnittelun joustavuuteen ja kohtuullisiininvestointeihin. Muutoksilla saadaan aikaan myös energiansäästöjä.Erkki Marjasto Vallox Oy:stä käy tyytyväisenä läpi sisäilmamääräyksissä(D2) tehtyjä parannuksia. “Uudet määräykset antavat suunnittelijoilleenemmän mahdollisuuksia tehokkaan ilmanvaihdon ja terveellisensisäilmaston toteuttamiseen. Tavoitteena on, että suunnitteluvaiheessamääritellään huoneistoon luonnonmukaisesti toimiva,asuntokohtaisesti säädettävä tulo-ja poistoilmanvaihto”, Marjasto kertoo.“Suunnittelun lopputuloksena ilmavirrat kulkevat huoneistossaniin, että puhdas tuloilma huuhtelee huoneiston virratessaan kohtipoistokohteita.”Ohjattu sisäilmastoHuoneiston sisäilmastoa suunniteltaessa lähtökohtana on se,että ilmavirrat valitaan normaalikäytön mukaan. Kokonaisilmavirtajaetaan tarkoituksenmukaisesti koko tilaan. Ilmanvaihdonmäärää saavat asukkaat itse ohjata. Kolmivaiheista järjestelmäätulee voida tehostaa vähintään 30 prosenttia. Toisaalta asukkaallatäytyy olla myös mahdollisuus säätää ilmanvaihto poissaoloasentoonnormaalikäytön lisäksi.Erkki Marjasto tulkitsee D2:n ideaa niin, että ilmanvaihto onkokonaisprosessi, jossa käyttäjä voi hallita hyvää sisäilmastoa.Silloin myös energiankäyttö pysyy kurissa ja lämmöntalteenotonavulla syntyy säästöjä rakennuksen kokonaisenergiakustannuksissa.“Huoneistoihin ei tuoda liian suuria ilmavirtoja, jotka voisivat aiheuttaavetoa tai energianhukkaa. Luonnonmukaisia ilmavirtojahyödyntävä ja huoneistokohtaisesti ohjattava tulo- ja poistoilmanvaihtoei kohota energiakustannuksia, kun käytetään poistettavanilman lämpöä ulkoa otettavan ilman lämmittämiseen.”Energiansäästöä järkevästiLokakuussa uudistuvien sisäilmamääräysten mukanaan tuomia kustannuksiaarvioitaessa on hyvä huomioida myös se, että nykyaikaisiinilmanvaihtokoneisiin vakiona liittyvä poistoilman lämmöntalteenottoon järkevä vaihtoehto, kun halutaan vähentää rakennusten kokonaisenergiankulutusta.Esimerkiksi kerrostaloissa 30 prosentinenergiankulutuksen säästötavoite on helpompi saavuttaa lämmöntalteenotonavulla kuin pelkästään rakenteellisilla ratkaisuilla.Tämän hetken hyvin rakennetuissa rakennuksissa lämmöneristys-ja ilmanvaihtomääräysten muutoksen aiheuttama kustannusnousuon keskimäärin noin 2,5% rakennuskustannuksista. Taloissa,joissa ei aiemmin ole käytetty tulo- ja poistoilmanvaihtoa lämmöntalteenotolla,voi rakennuskustannusten kasvu olla 3-6%.Peruskorjattaessa rakennuksia on kuitenkin syytä harkita vakavastitulo- ja poistoilmanvaihtoa lämmöntalteenotolla varsinkin, kunvuoden 2006 alusta edellytetään kaikilta rakennuksilta hyvää energiatalouttaja energiatodistuksia tilojen energiatehokkuudesta.Kuinka paljon ilmaa tulee vaihtaa?Tässä suunnitteluesimerkissä pyritään luonnonmukaiseen, asuntokohtaisestisäädettävään ilmanvaihtoon, jossa puhdas ilma tuodaanmakuuhuoneisiin ja oleskelutiloihin. Näistä tiloista ilma virtaailmaltaan “likaisempiin” tiloihin, joiden kautta ilma poistetaanlämmöntalteenoton jälkeen ulos.Suunnitelman tekeminen käynnistyy selvittämällä huoneistontilavuus. Esimerkissä huoneiston pinta-ala on 140 m 2 ja korkeus250 cm, jolloin tilavuus on 350 m 3 . Säädösten mukainen ilmanvaihtokerroin0,5 vastaa tässä esimerkissä poistoilmanvirtaa 49dm 3 /sekunnissa. Sisälle koneellisesti tuotava ulkoilmavirta valitaan10 % poistoilmavirtaa pienemmäksi eli tässä kohteessa 44 dm 3 /s. Loppuosa eli 5 dm 3 /s tulee alipaineiseen rakennukseen vuotoilmanarakennusvaipan läpi.Teksti ja kuvat: Vallox Oy12

IlmanvaihtoPoistoilma = jäteilmaulos = 49 dm 3 /sUlkoilma = tuloilmaventtiileistä = 44 dm 3 /sTaiteilija maalaa savikattotiilelleGárenin kalat ja linnut elävät Vittinge E13:n päälläVuotoilmana rakennusvaipan läpi 5 dm 3 /s (D2:n mukaan rakennuksenon oltava alipaineinen)Kun on selvitetty huoneiston tilavuus, valitaan D2:n taulukkoaT1. hyväksi käyttäen normaalin käytön tilakohtaiset poistoilmavirrat.Tilakohtaisiin poistoilmavirtoihin vaikuttavat merkittävästi talonpohjaratkaisu ja tilojen sijoittelu. Esimerkissä kodinhoitohuoneenläpi kulkeva wc:n poistosiirtoilma tuulettaa myös osaltaankodinhoitohuonetta. Olo- sekä takkahuonetta tuulettaa vanhempienmakuuhuoneesta tuleva puhdas siirtoilmavirta, koska tilat ovatnormaalisti eri aikaan käytössä. Ilmavirtoja sovittelemalla tavoitteenaon päästä lähelle 0,5-kertaista ilmanvaihtoa (minimiarvo).Suodatettua tuloilmaa tuodaan makuuhuoneisiin, olohuoneisiin,takkahuoneeseen ja saunaan. Makuuhuoneen läpi ei yleensä virtaailmaa, joten sinne on järjestettävä riittävän suuri, henkilökuormitustavastaava tuloilmavirta. Makuuhuoneiden normaalin käytönilmavirrat ovat yhdelle henkilölle 6 dm 3 /s ja kahdelle henkilölle12 dm 3 /s. Saunaan valitaan tarvittava ilmavirta, joka on vähintään6 dm 3 /s. Osa saunan poistoilmavirrasta voidaan suunnatapoistumaan pesuhuoneen kautta.Lopuksi jäljelle jäänyt ulkoilmavirta jaetaan asunnon pohjaratkaisuja ilmavirtaukset huomioiden jäljelle jääneisiin tiloihin, kutentakan yläpuolelle ja olohuoneeseen.Huone Poisto Poisto Huone Tulo Tulonormaali tehostus normaali tehostus40 %Wc 1 9 13 Mh 1. 2 henk. **) 12 17Khh 8 11 Mh 2. 1 henk. **) 6 8Kh 12 17 Mh 3. 1 henk. **) 6 8K 8 *) 11 *) S 6 8Wc 2 8 11 Th 4 6S 4 6 Oh 10 14Yht. 49 dm 3 /s 69 dm 3 /s 44 dm 3 /s 61 dm 3 /sEsimerkki ilmavirtojen valinnasta:*) Yleispoisto. Lieden kohdepoisto huomioitava aina erikseenkoska kyseessä on tehostettava kupu tai liesituuletin. Tehostuksenilmavirran tulee ylittää 25 dm 3 /s. Kuvussa suositellaan ajastinta.**) Makuuhuoneiden henkilömäärät tulee tietää jo suunnitteluvaiheessa,jotta ilmavirrat voidaan valita tarkoituksenmukaisesti.Henkilömäärien muuttuessa ilmavirrat on säädettävä uudelleen.Mikäli henkilömääriä ei tiedetä etukäteen, voidaan yhden hengenmakuuhuoneiden ilmavirtoja kasvattaa ja muiden oleskelutilojenilmavirtoja pienentää.13aiteilija Viivi Gáren on asunut suurimmanosan aikuista elämäänsä ulkomailla, kuten Kanadassa,jossa hän opis-keli ja Australiassa. Ehkä siksi hänen töissäännykyisin kuvastuu kaukokaipuu. Hän käyttää motiivinaanmielellään niin kaloja kuin lintujakin.Saven käyttöön maalausalustana hän tutustui saviruukkujen kautta.Viivi Gáren maalaa mielellään valmiita ruukkuja, rikkoo niitä jalisää joskus muitakin elementtejä, jolloin niistä tulee kokonaan uudenlaisiataideteoksia. Savitiileen hän törmäsi sattumalta ja tajusioitis sen mahdollisuudet. Hän maalaa Vittinge E13-kattotiilille.– Yksiaaltoinen savitiili on samaa elävää punasavea, johon olintottunut ruukuissakin, mutta sen tasaisemmalle pinnalle on helpompisommitella maalaus, taitelija selittää. – Muoto on muutenkinhyvä, sillä tiiltä voi kääntää aiheen mukaan.– Savitiilen koko on myös erinomainen. Sen voi asettaa pöydälle,hyllylle tai jalustalle samalla tavoin kuin suositut taidelautasetkin,hän jatkaa. Viivi Gáren maalaa myös tiilen taustan ja lisää sinneteoksen tarkat tiedot. Työ on kaikkiaan hyvin yksityiskohtaista.Tiilitaide käy kaupaksi– Olen maalannut nyt tiilelle kolmen vuoden ajan enkä voi tehdäniitä koskaan tarpeeksi, taiteilija naurahtaa. – Ne menevät ainanäyttelyissä ensimmäiseksi kaupaksi.Viivi Gáren on hinnoitellut savityönsä siten, että normaalilompakkoinenkinnäyttelyssäkävijä voi sellaisen kotiinsa ostaa. – Minäajattelin, että tämmöiset työt olisivat omiaan merkkipäivälahjoiksitai yrityslahjoiksi ja taisin olla oikeassa, hän nauraa tyytyväisenä.Viivi Gáren on hyvin tuottelias ja kansainvälinen taiteilija. Hänelläon ollut näyttelyitä miltei joka puolella maailmaa. Helsingin Savoy-teatterinnäyttelyn jälkeen vuorossa ovat Tallinna ja Berliini.Viivi Gáren on kehittänyt oman taidesuuntansa, jota hän kutsuuvivismiksi. Hän käyttää mustaa viivaa antamaan graafisuutta, niinpainoa kuin keveyttäkin maalauksilleen. – Aloitin muotokuvamaalarina,mutta huomasin pian, että valokuva toistaa mallin totuudenmukaisimmin.Siinä en enää voinut kehittyä, hän kertoo.

Paroc kouluttaaUudet palomääräyksetvaikuttavat valittaviinmateriaaleihinTeksti: Pekka Rönkkö Kuvat: Paroc Oy Ab14

Paroc kouluttaaUudet palomääräykset vaikuttavat jonkinverran valittaviin materiaaleihin ja rakenneratkaisuihin.Materiaalien luokitus on E1 määräyksissä täysin uusi,mutta suurimmalta osalta voidaan rakentamiseen soveltaaentisen E1:n määräyksiä rakennusluvissa, jotka onhaettu ennen vuoden 2007 alkua.Materiaalien luokitus vanhassa E1:ssä oli verrattain yksinkertainen.Materiaali oli joko palamaton tai palava ja tämän lisäksipalokäyttäytymistä täsmennettiin syttymisherkkyys- ja palonlevittämisluokilla.Uudet määräykset luokittelevat materiaalien paloluokatseuraavasti:A1 ei osallistu lainkaan paloon (kivi, betoni, tiilet, Vuorivilla jne.)A2 osallistuminen paloon on erittäin rajoitettuB osallistuminen paloon on hyvin rajoitettuC osallistuvat paloon rajoitetustiD osallistuminen paloon on hyväksyttävissä (puutuotteet jne.)E käyttäytyminen palossa on hyväksyttävissä (huokoinen kuitulevy,muovieristeitä jne.)F käyttäytymistä ei ole määritelty (tuotteet, joita ei ole testattu)Näitä ominaisuuksia täsmennetään lisäksi palotilanteessa savuntuottoakuvaavilla luokilla:s1 savuntuotto on erittäin vähäistäs2 savuntuotto on vähäistäs3 ei täytä s1 eikä s2 vaatimuksiaUutena määritteenä on palossa materiaalista irtoavat palavatosat tai pisarat:d0 palavia pisaroita tai osia ei esiinnyd1 palavat pisarat tai osat sammuvat nopeastid2 palavien pisaroiden tai osien tuotto ei täytä d0 eikä d1 vaatimuksiaKukin valmistaja testauttaa omat materiaalinsa standardienmukaisilla testeillä ja saa sitten tuloksien mukaisen luokituksen.Lattiamateriaaleille on omat luokituksensa.Rakenteissa muutamia muutoksiaRakennukset jaetaan kolmeen paloluokkaan kuten ennenkin,mutta merkintä on muuttunut. Luokkia kuvataan tunnuksilla P1,P2 ja P3. Rakennusosiin kohdistuvat vaatimukset kuvataan seuraavintunnuksin:R kantavuusE tiiviysI eristävyysNäitä kirjaimia yhdistelemällä ja lisäämällä perään luku, esim.60, joka kuvaa palonkestoaikaa minuutteina, saadaan rakenteelleselvät vaatimukset.Tyvek-pintaisiin mineraalivillatuulensuojiin uusi määräys vaikuttaa2007 alusta siten, että P1 ja P2 luokan rakennuksissa (esim. kerrostalot)Tyvek-pinnoite ei saa olla tuulettuvan raon puolella, vaan pinnoitekäännetään villaeristeeseen päin ja näin tuuletustilaan päin tuleeA1-luokan Vuorivilla. Tyvek-pinnoite ei täytä d0-vaatimusta.Ilmanvaihtolaitteistojakoskeva E7 uusiutuu myösja merkittävä muutos koskeekeittiön kohdepoistoa(liesituulettimen hormi).Uudessa määräyksessävaaditaan, että yläpohjanontelon osalla on käytettävävähintään 0,5 mm teräshormia(alumiininen taipuisaputki ei enää käy) ja hormion eristettä vähintään EI30-luokkaan, eli 50 mmVuorivillaverkkomatolla.Lasivilla ei enää riitä.Puurakenteisilla väli- ja yläpohjilla päästään REI 60-luokkaanPalonkestäviin 60 min. rakenteisiin päästään myös puurakenteisissaväli- ja yläpohjissa. Massiivi puu ja Vuorivilla kestävät palossa erittäinhyvin. Eristeen paikallaan pysyminen varmistetaan metalliverkolla tai-langoilla. Rakenneratkaisua on käytetty Suomessa rakennetuissa puukerrostaloissa.Tulevien määräysten mukaan keittiön liesituulettimen putki yläpohjanontelossa on oltava väh. 0,5 mmterästä ja se on eristettävä 50 mm Vuorivillaverkkomatolla(EI 30). Tarkoituson estää liedellä syntyvän palon leviäminenullakkotilaanPientaloissa, joissa on pannuhuone, on usein noussut esiin ongelmakuinka toteuttaa yläpohja vaaditun 60 minuutin mukaan.Seinät on useimmiten kivirakenteisia, mutta yläpohja talossa muutoinpuurakenteinen. Väli- ja yläpohja voidaan tehdä puurakenteisenaVuorivillalla eristettynä REI 60-luokkaan Tällöin rakenteentoiminta perustuu siihen, että kipsilevyistä tehty sisäpinta kestäätulipalon alkuvaiheen ja levyjen pudottua alas, metalliverkolla tairautalangalla tuettu Vuorivillaeriste pysyy paikallaan ja estää palonetenemisen. Puupalkki hiiltyy hiljalleen palossa, mutta on mitoitettuniin, että kantavuus palon loppuvaiheessakin riittävä.Paloasioissa on aina syytä varmistaa suunniteltujen ratkaisujenhyväksyttävyys paikalliselta palo- tai rakennusviranomaiselta.15

Lohja RudusRuotsalaista, meilläkin harkittua runkotuotantoa. Julkisivulinjan aukijättäminen runkovaiheessa mahdollistaa erittäin sujuvan ja isoilla yksiköillätoteutetun muottityön. Ko. kohteessa ulkoseinälinjan teräspilarit asennettiin vasta muotin poiston jälkeen holvin tukeutuessa väliaikaisestimuottitukiin!Laadukasta betonirakentamistapaikallavalaenertailtaessa betonivälipohjien rakenta-Vmista muihin vaihtoehtoihin esille nousevat tyypillisestiennakkoluulot: hitaus, suomalaiset rakentamisolosuhteet,osaamisen ja tekijöiden puute. Monet negatiiviset käsityksetperustuvat kuitenkin yksittäisiin kokemuksiin taiyksinkertaisesti tietämättömyyteen.• välipohjaan sijoitettavien talotekniikan vientien suunnittelun jaasennuksen tehostaminenPaikallavalettuja välipohjalaattoja toteutetaan nykyään nopeastija sujuvasti. Tyypillinen tuotantonopeus on normaalissa asuinkerrostalokohteessa300-400 m 2 /3-4 työpäivää; isoissa laaja-aluevaluissa,kuten esim. pysäköintikansissa nopeus on noin 1000m 2 /viikko. Keskeisiä tekijöitä tuotannon nopeutumiseen eri kohteissaovat olleet:• järjestelmällinen suunnitteluyhteistyö eri osapuolten kesken• soveltuvien muottijärjestelmien käyttöönotto ja niiden käyttöönkouliintuminen• siirtyminen teolliseen raudoitusmenetelmään eli valmisraudoitekomponenttienkäyttöönottoEri betonilaaduilla on tehty useissa käytännön kohteissa kuivumisenseurantatutkimuksia. Nopeammin kuivuvat betonilaadut soveltuvatniin lujuudenkehityksensä kuin kuivumisensa puolesta nopeaan paikallavalurunkotuotantoon.Teksti ja kuvat: DI Pekka Vuorinen, Lohja Rudus Oy Ab16

Perustaminen• kahteen edelliseen liittyvien valmiiden asennusosien hyödyntäminen(tuennat)• nopeaan muottikiertoon soveltuvien betonien hyödyntäminen• talvirakentamiseen perehtyminen ja huolellinen varautuminen• työmaan kosteudenhallinnan merkityksen ymmärtäminen.Paikallavaletun välipohjan suunnittelu, raudoitus ja muotitusPäätös paikallavaluratkaisun käytöstä on tehtävä jo alustavassasuunnitteluvaiheessa. Arkkitehtisuunnittelussa voidaan silloin käyttäähyödyksi paikallarakentamisen parhaita puolia. Päätöksentekee tilaaja neuvoteltuaan arkkitehdin ja rakennesuunnittelijankanssa.Kun runkoratkaisu on valittu ja rakennesuunnittelu etenee, laaditaanalustava raudoituspiirustus laatastosta. Tässä vaiheessa onsyytä neuvotella mahdollisen tulevan raudoitetoimittajan kanssaja tarkastaa lopputuloksen kokonaistaloudellisuus. Työmaan kanssakäydään läpi detaljiikka, aikataulut ja rakentamisjärjestys.Raudoitteissa ja raudoitustyössä on havaittu selvä tarve yksinkertaistaaraudoitusratkaisuja. Rakennetyypistä riippumatta voidaanraudoitus suunnitella siten, että hitsatuista raudoitteista tehdään runkoraudoitus,jota tarpeen mukaan täydennetään irtoteräksillä.Laatan alapinta raudoitetaan yleensä verkoilla. Varastoverkontyyppiset neliösilmäiset verkot ovat usein käyttökelpoisin ratkaisu.Yläpinnan raudoitus toteutetaan lähes poikkeuksetta kaistaraudoitteilla,jotka ovat yhteen suuntaan toimivia, verrattain pitkiäraudoitteita. Kaistaraudoitteita käytettäessä vältytään raudoitteidenkerrostumisen tuomilta ongelmilta.Raudoitustyötä voidaan merkittävästi nopeuttaa käyttämällä laatanreunojen raudoittamiseen valmiiksi taivutettuja hakakoreja.Paikallavaluholvin muotitus joutuu elämään tyypillisesti melko“elävien” julkisivulinjojen kanssa. Koska suomalaisiin rakentamisolosuhteisiin– lähinnä talvirakentaminen huomioiden – sopii melkoluontevasti ulkoseinärakenteen sisäkuoren asentaminen tai valaminenennen seuraavan kerroksen holvivalua, muottijärjestelmäntulee olla näissä raameissa toimiva.Eri kohteissa on ollut havaittavissa nopea muottityöhön harjaantuminen.Vaikka muottikalustot ovat olleet tekijöille täysin uuttatekniikkaa, jo muutamien kiertojen jälkeen on ollut havaittavissaMassiivisilla paikallavaluvälipohjilla, eri äänenvaimennusmateriaaleillaja lautaparketilla suoritettujen ääneneristävyystutkimusten tuloksiaNopeassa paikallavaluvälipohjan tuotannossa talotekniikan asennusvaiheon lomitettava sujuvasti raudoitustyön yhteyteen. Valmiit komponentitja asennustuet helpottavat työtä.eri työvaiheiden selvä nopeutuminen. Nykyaikaiset kalustot, jotkanykyään ovat monipuolisesti edustettuna Suomessakin, on kehitettypitkälti työntekijöiden ehdoilla maissa, joissa on erittäinvahva paikallavalurakentamisen kulttuuri.Talotekniikan ratkaisuissa uusvanhoja oivalluksiaNopeassa rakentamisessa keskeistä on vaakarakenteiden kitkatontoteutus. Pääosa runkokustannuksista ja samalla suurin työmääräon juuri holvityössä. Talotekniikan ratkaisujen on oltavaem. nopeisiin työvaiheisiin soveltuvia. Esimerkiksi asuntojen viemäriputkituksetesivalmistetaan mahdollisimman suuriksi komponenteiksiniin, että holvilla tehdään vain välttämättömin liitostyöja korkoasennus.Paikallavaluvälipohjien minimivahvuudeksi on muotoutunut260...300 mm, jolloin kaikki holvissa vietävä putkitus ja muu tekniikkaon sekä työmaatoteutus että äänitekniset vaatimukset huomioidenhelposti toteutettavissa, myös pitkien viemärilinjojen osalta.Lisääntynyt holvivahvuus on samalla ollut myös parannus välipohjanääneneristävyydelle; vaikka parannus teoreettisesti tarkastellenonkin pieni, massan lisäämisellä on etua etenkin matalataajuuksistenäänten eristämisessä.Paikallavalettu välipohja tarjoaa myös selviä etuja sähköasennuksiin;selvänä piirteenä on työvaiheiden aikaistuminen. Sähköasentajiltaja urakoitsijoilta on tullut erittäin hyvää palautetta toteutetuistakohteista, kun17

Perustaminen• suurin osa huoneiston sähköputkituksista toteutetaan valuholveissa,eli putkitukset siirtyvät pääosin kevyistä väliseinistä holviin• huoneistojen sisäjohdotuksiin päästään jo runkovaiheen yhteydessä• kosteiden tilojen lattialämmityskaapelit voidaan asentaa kertavalullajo runkovaiheessa• huoneistojen sisällä tarve sähköjohtojen kotelointeihin väheneehuomattavasti• saadaan ääniteknisesti hyvä ratkaisu (ei sähköputkituksia huoneistojenvälisiin saumoihin).Betonipinnan oikaisuun soveltuvaoikaisulauta "sloda"suomalaisella työmaalla.Betoni muottikierron ja kuivumisen ehdoillaPaikallavalurakenteiden ja lähinnä massiiviholvien betonin valintaanon samanaikaisesti vaikuttanut kaksi toisiaan hyvin tukevaavaatimusta: nopea lujuudenkehitys ja kuivuminen.Nopeassa runkotuotannossa vaakarakenteiden muotinpurkuun– tai vähintään tuennan ja laudoituksen “keventämiseen” – ontyypillisesti päästävä viimeistään 1,5-2 vuorokautta valusta, myöstalvikautena.Kun betonin lujuudenkehitystä ja kuivumista on pystytty lyhentämäänmateriaaliteknologisin keinoin, hitaana pidetystä paikallavalurunkorakentamisestaonkin tullut nopea ja kosteusvarmavaihtoehto. Lujuudenkehitys voidaan arvioida ennakkoon ja todetamyös jälkikäteen kehittyneellä BetoPlus-palvelulla.Kolmas betonin valintaan nykyään vaikuttava tekijä on tarvevalaa laattarakenne kerralla valmiiksi ja yläpinnaltaan mahdollisimmanvähän jälkitöitä vaativaksi. Tämän on mahdollistamassaerittäin notkeiden ja osittain itsetiivistyvien betonien käytön lisääntyminen.Kun tämäntyyppisiin betoneihin on helppo liittää nopeankuivumisen ominaisuus, paikallavalulaattojen betonointi pumpullaon todellista “teollista rakentamista”. Kylpyhuonekaadot tehdäänmyös kerralla valmiiksi käyttämällä aluksi lattiakaatokohdissajäykempää, nopeasti kuivuvaa betonilaatua ja valamalla sittenvaakasuora holviosuus notkeammalla betonilaadulla.Paikallavalaen hyvää ääneneristystäPaikallavalettu massiivinen betonilaatta on ääneneristävyydenkannalta hyvä ja luotettava valinta. Saumattomassa laatassa eikäytännössä ole toteutusvaiheen riskitekijöitä, joten teoreettisetääneneristävyysominaisuudet saavutetaan myös valmiissa lopputuotteessa.Perinteisten uivien parkettiratkaisujen ei uskottu selviävänääneneristysmääräysten uudistuksen vaatimuksista; useatmittaustulokset ovat kuitenkin osoittaneet vähintään 260 mm vahvojenpaikallavalulaattojen ja uivien lautaparkettien täyttävän selvällämarginaalilla vaaditun tason.Asunnoista toisiin menevät putkitukset muodostavat ääniteknisenriskin. Riski on järkevää välttää viemällä talotekniikan eri johdotuksetmassiivisissa rakenteissa; pystynousut keskitetään esimerkiksiporrashuoneisiin ja vaakaviennit ovat suojaputkissa välipohjalaatassa.Paikallarakentaen parempia talojaKäytännössä saadut kokemukset osoittavat, että paikallarakentaminenon taas voimakkaasti yleistymässä. Se perustuu yksinkertaisestilopputuotteen hyviin ominaisuuksiin joita asukkaat arvostavat,kehittyneeseen toteutukseen ja kilpailukykyisiin kustannuksiin.Valua vaille valmista holvia. Ylempi kuva on Suomesta, alempi Ruotsista.18

AkustiikkaParoc Oy Ab on tuonutmarkkinoille Decibel-sisäkattolevyn,jolla on tavanomaisista ratkaisuistapoiketen sekä ääntä eristävätettä absorboivat ominaisuudet. Decibel-akustointilevyon tarkoitettukäytettäväksi erityisesti toimistotilojenalaslasketuissa katoissa.tiokyvyn lisäksi hyvää ääneneristyskykyä,koska huonetilajoustavuuden lisäämiseksiväliseinät halutaan tehdä päättyviksi alaslasketunsisäkaton alapintaan (kuva 1), jolloinon katkaistava sisäkaton yläpuoleltahuoneesta toiseen pyrkivän äänen kulku.Samanaikaisesti on äänenabsorption oltavahuoneissa riittävän korkea.Kuva 1.Decibel – samanaikaisesti ääntäeristävä ja vaimentava akustointilevyModernien toimistotilojen tulee olla joustavastimuunneltavia käyttäjien erilaistentarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Sisäkatoltatämä vaatii korkean äänenabsorp-Käyttämällä Decibel-ratkaisua sisäkattonavoidaan huoneiden välisessä ääneneristävyydessäpäästä 35-48 dB:n arvoihin (laboratorioarvoD n,c,w,).Decibel-tuotesarja sopii käytettäväksimyös eristämään pystytasossa siirtyvää ilmastointikanavissaja putkistoissa syntyvääääntä sekä askelääntä (kuva 2).Decibel valmistetaan paloturvallisestaPAROC Vuorivillasta, joka pinnoitetaanVitivalkoisella VIVA- tai erittäin valkoisellaExclusive-pinnoitteella. Decibel- tuotesarjassaon kaksi reunamuotoa (A ja E) ja neljäääneneristävyysvaihtoehtoa, joista kolmessalevyn massavaikutusta on tehostettu liittämälläVuorivilla- ja kipsilevyt toisiinsa.Decibel-sisäkatto asennetaan T-kannatinlistajärjestelmään(kuva 3). Levyn reunamuotovaihtoehtoinaovat suora (A) näkyviinjääville T-listoille ja upotetuille T-listoille(E).Kuva 2.Kuva 3.19Teksti: Kari Teliö Kuvat: Paroc Oy Ab

TiilirakentaminenTiileritiili ja ympäristöYmateriaali rasittaa ympäristöä mahdollisim-mpäristöystävällinen ansiosta primäärienergiankulutuksen keskimääräinenarvo on n. 0,65 kWh tuotettuaman vähän koko elinkaarensa aikana. Rakennustuotteentiilikiloa kohti.elinkaaritarkastelussa tulisiTiilituotannon aiheuttamat päästöt ra-huomioida seuraavat vaiheet:joittuvat tiilen kuivauksessa ja poltossa tar-• raaka-aineiden hankintavittavan energiantuotannon aiheuttamiin• tarvittavat valmistusprosessittyypillisiin ilmanpäästöihin (hiukkaset,• tarvittavat kuljetuksetCO 2, SO 2), sillä tuotannosta ei synny jätevesiä• asennus ja käyttötai muita vastaavia päästöjä.• huolto ja ylläpitoMassiivinen tiilirakenne mahdollistaa• toisto- ja uusiokäyttökäytönaikaisen passiivisen aurinkoenergianhyödyntämisen monella tavalla: eteläjulkisivujenRaaka-aineetikkunapintojen kautta sisäsei-näpintoihin tai suoraan ulkoseinärakenteeseen.Poltetun tiilen valmistuksessa käytettäväJälkimmäisen hyödyntämistavanpääraaka-aine, savi, nostetaan tyypillisestimerkitystä on arvioitu Tampereen teknilli-tehtaan läheisyydestä. Näin ollen sessä yliopistossa (ent. TTKK) suoritetus-raaka-ainehankinnasta aiheutuva ympäristövaikutussa monivuotisessa tutkimuksessa 1) , jossarajoittuu käytettyjen savialuei-käytännön mittausolosuhteissa massiivisenden jälkihoitoon ja nosto- ja kuljetuskalustontiili-villa-tiili -rakenteen käytännön U-arvok-aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. si saatiin 0,19 W/mK. Kun uusien, loka-Tiileritehtailla hyödynnetäänvalmistusprosessissa raaka-aineenamuun teollisuuden sivutuotteitaRaaka-aineen(esim. masuunikuona, keramiikkateollisuudenhankintahylkytuotteet), joistaosa päätyisi normaalisti jätevuoriksirasittamaan ympäristöä. Myöskaikki valmistusvaiheiden aikana Loppusijoitussyntyneet hylkytuotteet hyödynnetäänmurskauksen jälkeen 100%:sti uuden tiilimassan ainesosana.Poltetun tiilenelinkaariValmistusprosessi ja käyttöKierrätys, uusiokäyttöKuljetusVertailtaessa eri rakennusmateriaalienvalmistukseen käytettyäenergiaa eli ns. primäärienergiaa,tulee huomioida myös huoltotoimenpiteidenaiheuttama lisäysmateriaalin elinkaaren aikaiseenenergiasisältöön. Esimerkiksi puuseinänhuoltomaalaukset kohottavatjo neljän maalauskerran jälkeenpuuseinän energiasisällön tiiliseinääkorkeammaksi. Tiileritehtaidenmodernin polttoteknologianPurkuKunnossapito,huoltoKäyttöHyvin suunnitellun ja kunnollisistamateriaaleista valmistetun tiilirakenteenkestoikä on erittäinpitkä eikä rakenne yleensä vaadimitään kunnossapito- tai korjaustoimenpiteitäkäyttöikänsä aikana.Kaupunki-ilmastossa varsinkinvaaleat tiiliseinät voivat likaantuaValmistusprosessiAsennuskuun 2003 alusta voimaan tulevien lämmöneristysmääräystenmukaan laskettuteoreettinen U-arvo em. rakenteelle on0,25 W/mK, merkitsee tämä n. 24 %:nvähennystä ulkoseinien johtumishäviöissä.Hyvin suunnitellun tiilitalon 50 vuodenaikana kuluttamasta energiasta 90-95 %kuluu lämmitykseen ja käyttöenergiaan jaloput rakentamiseen sekä rakennusmateriaaleihin.Näin ollen massiivisten tiilirakenteidenmahdollistama ilmaisenergiavirtojen(sähkölaitteet, ihmiset, auringon säteilyenergia)hyödyntäminen parantaa entisestäänpoltetun tiilen ekologisuutta.1)“Rakennuksen lämpöhäviöiden laskentaja siihen liittyvät virhelähteet” (Lindberg-Alakoski-Teikari)Käyttö rakenteenaPuhtaista luonnonmateriaaleista valmistetutpoltetut tiilet eivät sisällä haitallisiahaihtuvia aineita, jotka voisivatvapautua muurattaessa taivalmiissa rakenteessa.Suomen Sisäilmayhdistyksenrakennusmateriaaleille laatimassapintamateriaalien päästöluokituksessamateriaalit jaotellaan kolmeenryhmään M1, M2 ja M3.Tässä luokituksessa kuuluu Tiileritiiliturvallisena luonnonmateriaalinaparhaaseen M1-luokkaan. Tiilirakenteellaon myös massiivisuutensatakia asumisviihtyvyyteenpositiivinen vaikutus (kts. Taul 1).Huolto ja ylläpitoTeksti: Heikki Perkiö Kuvat: Tiileri20

TiilirakentaminenLiike- ja toimistorakennus Turussa on Arkkitehtitoimisto C&H Oy:n suunnittelema.Tiileri -täystiilitalon termisen massan vaikutuksia:• pienentää ostettavan lämmitysenergian osuutta• pienentää lämmityksen tehontarvetta, etenkin kevät- ja syyskausina• parantaa asumisviihtyvyyttä tasaamalla huonetilojen lämpötila- ja kosteusvaihteluja• takaa erittäin hyvät rakennuksen ulkoiset ja sisäiset ääneneristävyydet• parantaa tulisijojen käyttömahdollisuuksia osana lämmitystä.Taulukko 1.ja vaatia puhdistusta. Tiilijulkisivuille katolta Uusiokäyttötai yläpuolisilta tiiviiltä pinnoilta valuvatvedet saattavat nokisina aiheuttaa likaraitojatai muodostaa tiilen pintaan liukoisia säävät sen kierrätysmahdollisuudet. Se voi-Poltetun tiilen ympäristöystävällisyyttä li-suoloja. Huolellisesti suunnitellulla veden daan käyttää purkauksen ja puhdistuksenpoisjohtamisella ja kunnon räystäillä tämän jälkeen uudelleen muuratuissa rakenteissa.tyyppiset ongelmat voidaan eliminoida ja Murskauksen jälkeen tiiltä voidaan käyttääuudelleen tiilen runkoaineena sekä ten-taata näin tiilijulkisivun pitkäaikainen puhtaanapysyminen.nis- ja urheilukenttämateriaalina.Aitoja Tiileritiiliä jo 50 vuottaTiileri edustaa suomalaista huippuosaamistapoltetun tiilen valmistuksessa. Tiilerilläon pitkät perinteet poltetun tiilen valmistuksessa.Viime vuonna saavutettiinTiilerin historiassa merkittävä rajapyykki:kunnioitettava 50 vuoden ikä. Tiileritehtaistaon vuosien varrella kehittynyt monipuolinenpoltettuihin tiiliin erikoistunutperheyritys, jonka omistus on vakaasti suomalaisellapohjalla.Kaikilla Tiileritehtailla on omat erikoistuotteensa.Laajan tiilivalikoiman mahdollistaamm. eri tehtaiden toisistaan poikkeavatvalmistusmenetelmät:• Tiileri Seppälän erikoisuutena on Suomenainoa kuivapuristuslinja, jolla val-Arkkitehtitoimisto Perko & Rantamäki Oy:n suunnittelema toimistorakennus Kokemäellä.21

TiilirakentaminenTiileritehtaiden monipuoliseen tuotantovalikoimaankuuluvat perinteisten julkisivutiilienohella myös sisäseinätiilet, tiililaatat,pihatiilet, hyvin lämpöävaraavat,valmiiksityöstetyt Tiileritulisijat sekä pehmeälöylyisetja pitkäikäiset keraamisetkiuaskivet.Tiileri palvelee valtakunnallisestiWallac Oy:n toimitilat Mustionkadulla Turussa on Arkkitehtitoimisto C & H Oy suunnitellutkahdeksassa vaiheessa.Tiileritehtaiden toimialueena on kokoSuomi. Tehtaita on kolme, myyntikonttoreitaseitsemän ja jälleenmyyjiä ympäriSuomen. Tiileri-tietotaitoon kuuluu laadunja monipuolisuuden ohella myös toimitusvarmuus.Aito Tiilerituote on varma valinta.mistetut tiilet ovat kuuluja mittatarkkuudestaan– useimmat ovat myös molemminpuolin puhtaaksi muurattavissa• Tiileri Ylivieskan tuotevalikoimaan kuuluuvanhan ajan perinteitä kunnioittavaRuukintiili, joka valmistetaan märkälyöntimenetelmällä.Tällä menetelmällä tiiliävalmistetaan Suomessa vain Ylivieskassa.• Tiileri Keramian erikoisuutena ovat kaoliinisavestavalmistetut vaaleat tiilituotteet,joita Kemiössä on valmistettu – ensimmäisenäSuomessa – jo vuodesta 1978.Raskaan ja kevyen rakennuksen huonelämpötilat, huhtikuun 2. viikko.Arkkitehtitoimisto Erkki Salmi Oy:n suunnittelema Saga-seniorikeskus antaa kodin 128 vanhukselleTurussa.Lisätietoja tiilistä ja tiilirakentamisestaTiileri-myynti:Helsinki, puh. 09-878 5432Tampere, puh. 03-368 5883Turku, puh. 02-275 7500Kouvola, puh. 05-886 1125Kuopio, puh. 017-282 4805Oulu, puh. 08-371 995Seinäjoki, puh. 0500-565 906Tiileritehtaat:Tiileri Keramia25730 Mjösundpuh. 02-420 000fax 02-420 300Tiileri SeppäläKyröntie 50421450 Tarvasjokipuh. 02-484 300fax 02-484 8919Tiileri YlivieskaLentokentäntie 83384880 Ylivieskapuh. 08-427 6000fax 08-427 139www.tiileri.fi22

Me RakentajatEnnen oli miehet rautaaPentti Ylänne on nähnyt ja kokenut suomalaista rakentamistaviiden vuosikymmenen ajan pitkän kaavan mukaisesti; aluksi kovan ruumiillisentyön kautta, jatkossa vastuullisissa esimiestehtävissä ja viimeisenärupeamana lähes parikymmentä vuotta oman yrityksen vetäjänä. Kysyttäessärakentamisen muuttumista 50-luvulta nykypäiviin on Ylänteen harkittuvastaus: – Ei rakentaminen sinänsä ole miksikään muuttunut, kovaa työtä seon edelleenkin. Aiemmin työtä tehtiin vaan enemmän itse työmaalla ja sitenpaljon miestyövaltaisemmin. Tarvittiin paljon ammattimiehiä, joita kyllä olikin.Rautaisia ammattilaisia niin osaamiseltaan kuin usein luonteeltaankin.Pentti Ylänne on ollut ansaituilla eläkepäivillävuosituhannen vaihtumisesta lähviisuudestasaa käsityksen esim. Petäjäskos-laan jopa 800 henkilöä. Työmaitten massiitien,mutta muistelee mielellään rakentamisuransaalkutaivalta, mikä ei ollutkaan noinnista, yhtäjaksoinen valu, betoniakinken voimalaitoksen turbiinispiraalin beto-mitä tahansa kioskintekoa vaan mittavia meni noin 1 500 m 3 , muistelee Ylänne.Oulu- ja Kemijoen vesivoimalaitostyömaita.Oman yrityksen, Rakennus-Ylänne niinpä Ylänne meni jälleen opintojen pa-Kolmivuorotyö tuntui ajoittain raskaalta,Oy:n, myötä 80-luvun alusta lähtien työmaatolivat sitten jo pienimuotoisempia, Opiskelun aikaiset välikesät sekä valmisturiinja valmistui rakennusinsinööriksi 1963.lähinnä talotehtaiden elementtipystytyksiä, misen jälkeiset reilut 20 vuotta Ylänne olisaneerauskohteita ja lopussa konsultointia “paremmissa” töissä Palmbergilla, asuin-,ja rakennuttamista.teollisuus-, liike- ja viljasiilotyömailla.Myöhemmissä vaiheissa merkittävinRaskas työ vei koulun penkillesuurkohde oli Pasilan virastotalon sisävalmistusurakka,jonka tärkeät tunnusluvutRaskas ruumiillinen työ oli nuorelle miehellekovaa, niinpä Ylänteen tie vei koukaan:– 113 000 k-m 2 ja 432 000 m 3 .silloinen rakennuspäällikkö muistaa tarklunpenkille, josta valmistui rakennusmestariksiv. 1955.Voimalaitostyö veti kuitenkin puoleensa,työnjohtotehtäviin tällä kertaa. Työtä tehtiinkolmivuorotyönä ja työmaan kesto oli ainauseita vuosia. Miesvahvuus oli parhaimmil-23Työmenetelmät ovat muuttuneet…Isoin muutos on tapahtunut työmenetelmissä.Paikalla rakentaminen sai väistyäelementtitekniikan yleistyessä. Betonipumppujentulo 60-luvulla oli iso askel,samoin mm. työmaatelineiden kehittyminen.– Ennen telineet tehtiin aina puustaja se vaati tavattomasti työtunteja. Itse työmaallatehtävä työ onkin vähentynyt puoleenentisestä. Työmaiden hajottaminen lukuisiksialaurakoiksi yleistyi vaikeuttaentyömaan eri vaiheiden ja urakoitsijoidenaikataulujen yhteensovittamista. – Alaurakointija kiristyneet työmaa-aikataulut ovatkinohjanneet rakentamista väärille raiteille,tunnetuin seurauksin, kritisoi Ylänne.…ja niin ovat tekijätkinKyllä työmailla on ennenkin kiire ollut. Aiempilakkoalttius sotki vielä usein osaltaankohteiden valmistumista. – Tässä on kylläpäästy eteenpäin, teettäjien ja tekijöiden välinenyhteistyö on kehittynyt, kiittelee Ylänne.– Oman aikani työmailla oli kuitenkin ainahyvä yhteishenki, tehtiin yhteistä projektia. Jokaisellaoli tekemisestään vastuu, hommaa eijätetty kesken eikä keskeneräistä tarjottu valmiina,vaikka tehtiinkin urakalla. – Tätä ammattitaitoaja -ylpeyttä peräänkuulutan nytkin.Toivottavasti nykyiset rakennusalan päättäjätja kouluttajat saavat nostettua rakentamisenammattina takaisin entiseen arvostukseensa.– Ehkä eräs vanhan hyvän ajan työmaanyhteishengen ilmentymä oli sekin, kuneräällä työmaalla oli kieltämättä hieman v-mäinentyönjohtaja, jota sitten “koulutettiin” aikakarskistikin, kun jonkun sanailun jälkeen yläkerrostentelineiltä putosi rautakanki metrinpäähän alla seisseestä työnjohtajasta, kertooYlänne päätään puistellen.Kysyttäessä lopuksi esimerkkejä hyvistätyömaista, nostaa Ylänne esiin 50-luvun vesivoimalatja mm. Rautaruukin tehtaat Raahessaja Hämeenlinnassa. – Ne ovat edelleenkinhyväkuntoisia ja edustavat rakentamisenlaatua parhaimmillaan. Omakohtaisestakäden taidon ylläpidosta on edessä tyttärenasunnon remontti. – Olen kyllä pyrkinytpysymään rakentamisesta erossa, mutta nyttäytyy kait lähteä katsomaan missä kunnossaasunto on. Hankaluus on vain se, että tytärosti asunnon Pohjois-Italiasta, hymähtääYlänne. Hyvää “työmatkaa,” Pentti!Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen

RappausTyötä vai taidettaina roiskuu kun ra-Apataan, lienee aika monen mielikuvarapparin ammatista ja työstä. Käsityksetmuuttuvat keskusteltaessaalan todellisen taitajan, arvostetunammattilaisen kanssa. Tunnin rupattelutuokioTapani Ahmaojan kanssapani pohtimaan, että onkohan tässänyt kysymys työn vai taiteen teosta.Tapani Ahmaoja rappasiHelsingin teknillisenoppilaitoksenjulkisivuja kuumanakesänä 1995. Kevään2003 haasteista yksimielenkiintoisimpiaon Ravintola Fenniantalon julkisivurappauksetRautatietorinvarrella Helsingissä.Tapani Ahmaoja TA-Rappaus Oy:stäaloitti kivitalojen tekemisen muuraajanaHakassa, mutta koki sen liian yksipuoliseksija hakeutui aika pian vaativimpiin töihin –rappariksi. Rappariksi tullaan Ahmaojanmukaan yleensä niin, että aloitetaan apupoikanaja koitetaan siinä sitten “vakoilla”kokeneempien työmenetelmiä, kunnes jonainpäivänä oppi-isä lyö kauhan kouraanja tokaisee: Alahan rappaamaan!Jokainen rakennus opettaaVaikka vuosikymmenet ovat vaihtuneet jaAhmaojan kauha on heilunut jo mm. Helsinginkaupungintalon, Suomen Pankin,SKOP:in, Helsingin teknillisen oppilaitoksenja nyt Fennian julkisivujen kupeilla, niin omaaoppimis- ja työmotivaatiota kuvaa toteamus:Jokainen rakennus opettaa lisää. Ammattitaitokasvaa matkan varrella, mutta jos onollut huono oppi-isä, niin alussa tulee virheisaanuthänen luottamuksensa. Työ on vaativaa,on osattava linjata, tehdä sabluunoitaja hallittava mm. roiske-, sileä-, ruisku- javillarappauksen salat. Olenkin tässä vuosienvarrella huomannut, että kaikki rapparitosaavat muurata, mutta kaikki muurarit eivätosaa rapata. Ei tämäkään työ silti monimutkaistaole, kunhan muistaa huolehtiaetu- ja jälkikastelusta. Syksy on hyvää rakennusaikaarapparille, kun ilman luontainenkosteus auttaa oikeaan kuivumiseen,sanoo Ahmaoja. Työ on kausiluontoista,mutta monipuolista. Aina tulee alalle myösjotain uutta, esimerkiksi uusia pinnoitteita.Niiden ominaisuudet on sitten vaan opiskeltava,kehitettävä ammattitaitoa, jälki onoltava aina yhtä hyvää. Joillekin tosin saattaariittää, että työ kelpaa itselle, muttaammatistaan ylpeä lähtee siitä, että se kelpaamyös muille. Laatua tilaajakin edellyttää.Siksi kummastuttaakin, kun juhlapuheissapainotetaan laatua, mutta käytännössätilaajat valitsevat usein tarjouksen, jostanäkee, ettei kyseinen yritys voi suoriutuakaikista velvoitteistaan.Toimiva kokonaisketjuTeksti ja kuvat: Raimo Holopainentä. – Itse olen kouluttanut alalle 7-8 rappariaja kaikki aloittivat aputöistä. Jatko on ainakaverista itsestään kiinni. Pitää olla oikeaasenne ja sopiva suhde tekemisen iloa jataiteilijan vapautta. Joistain tulee vain suoranseinän tekijöitä. Pyöreät kulmat ja listatovat haasteita, ne vaativat malttia, Ahmaojakertoo. Alan “ammattitutkinto” onkin vapaallakädellä viimeisteltävä holvikaaren katto.Tällaiset monimuotoiset, vapaalla kädellätehtävät työt ovat myös herkkiä, on osattavalopettaa ajoissa, ettei mene yli. – Joskusmeinaa unohtua, että kun itse katsoo työtäpuolen metrin päästä, niin muut näkevätkinsen kenties katutasosta 50 m päästä, naurahtaaAhmaoja.Ylpeitä ollaan– Olen etuoikeutettu, kun olen saanut tehdäsamoja kohteita Jorma Pullan kanssa ja24Vaativat julkisivuremontit edellyttävät hyvääsuunnittelua ja se Ahmaojan mukaanhallitaan. Konsultit tietävät miten homma pitäätehdä ja ammattimies tekee suunnitelmienmukaan. Joitakin asioita punnitaan yhdessä,keskustellaan. Siinä se. Vanhoja kohteitasaneerattaessa tulee aina lähteä vesikatosta.Sen on oltava kunnossa ennen julkisivuihinkajoamista. Toinen vaaranpaikka onpellitysten väärä suunnittelu tai rakenne esim.ikkunoissa. Mahdollisuus virheisiin on myös,jos pohja on liian sileä tai käytetään vääriäsekoitussuhteita. Ja hyvänkin rappauksen saapilattua lateksimaalilla, varoittaa Ahmaoja.Hyvä pientalo on kivirakenteinen, siinäon räystäät ja riittävän korkea sokkeli. Aivankuten 100 vuotta sitten mäen päälletehdyt talot. Aina kannattaa tehdä hyvin jamyös maksaa hyvästä työstä työn laatuunsidottu palkka, vihjaisee Ahmaoja lopulta.Äänen värissä on kuitenkin enemmän ammattiylpeyttäkuin Tupo-aineksia.

Me Rakentajattä olevat alueet ovat tunnistettu ja työn alla.Uskon myös, ettei meillä enää käytetä helpointaongelmajäteratkaisua, ajetaan metsäänja maata päälle. – Ei ihmisiä enää saisikaansellaiseen työhön, uskoo Väisänen.Kehitystyötä riittääRakentajastamaanpesijäJuhani Väisänen on juuri nimetty (14.4.) Lohja Rudus YmpäristöteknologiaOy Ab:n toimitusjohtaja, jonka haasteet painottuvat ihmisten tuottamienympäristöongelmien ratkaisemiseen. Näin entisestä rakentajasta tuli rakentamistakinsivuavien ympäristögeoteknisten erikoisurakointiin ja materiaalitoimituksiinliittyvien toimintojen – mm. maanpesun – asiantuntija.Tuoreella toimitusjohtajalla on 20 vuodentyökokemus rakentamisesta; vuodet 1983-1990 kuluivat YIT-Yhtymässä korjausrakentamisenparissa ja myöhemmin asuntotuotannonaluerakentamisen toimialajohtajanaja 1990-2003 NCC:ssä aluerakentamisentoimialajohtajana ja viimeksi Itä-Suomenaluejohtajana. Uusi tehtäväalue on jo ehtinytaueta Väisäselle: – Olemme tavallaan lainsäädännönarmoilla ja paljon on tehtävä, jottasaadaan ympäristölupapäätökset tukemaanjärkevää ympäristöongelmien hoitoa.Neljä liiketoiminta-aluettaLohja Rudus Ympäristöteknologialla onneljä keskeistä business-aluetta: lentotuhkanja betonin kierrätys, pilaantuneidenmaiden kunnostus sekä pohjavesisuojaukseneristeurakointi.Lentotuhkaa muodostuu Suomessa turpeenja kivihiilen polton sivutuotteena.Talteen otettavalla lentotuhkalla voidaankorvata luonnon maa- ja kiviaineksia mm.tierakenteissa, asfaltin ja betonin lisäaineenasekä kaatopaikkarakentamisessa.Betonia kierrätetään murskaamalla mm.purettavista taloista ja viallisista ontelolaatoistatuleva betonijäte. Prosessi erotteleemurskeesta mm. betoniteräkset. Valmis betonimurske,Betoroc, toimitetaan uusiokäyttöön,ja sitä on käytetty esimerkiksiLahden moottoritien rakentamisessa.Pilaantuneet maat kunnostetaan betonointitekniikalla,jossa ympäristölle haitallisten aineidenaiheuttamaa saastumisriskiä voidaanmerkittävästi pienentää. Virkkalan maanpuhdistuskeskuksessavoidaan saastuneet maatmyös pestä tai kompostoida. Lisäksi orgaanisillayhdisteillä pilaantunutta maata voidaanpolttaa Turun maanpolttolaitoksella.Jätealueiden eristämiseen käytetäänmaabentoniittia, joka tiivistettynä ei halkeileja siitä voidaan tehdä tiiviitä kaukaloita.Samaan tarkoitukseen voidaan käyttääLohja Ruduksen kehittämää Trisoplastia.Ennakkoluulot pois– Tärkeätä olisi, että ongelmallisista asioistavoitaisiin puhua avoimesti, sanoo Väisänen.Ihmisillä on ennakkoluuloja ja pelkojakaatopaikkarakentamisessa. Kunnontoimijoilla on testatut tuotteet, tiedetääntäysin mitä ollaan tekemässä. Meille olisimyös tärkeää, että lain tulkinta tukisi jätelainajatuksia ja että ympäristökeskuksilla eiolisi keskenään erilaisia tulkintoja. Ei businesssaa olla tulkinnan armoilla. Teollisuudensivutuotteetkin luetaan jätteeksi, jolloinhyötykäytölle ja loppusijoitukselle on saatavaerillinen lupa. Laatuvaatimukset täyttävänsivutuotteen tulisi olla hyötykäyttöönilman erillisiä lupia soveltuva tuote. Suomessaasiat ovat sikäli kunnossa, että ongelmallisimmatmetsä- ja metalliteollisuuden jäljil-25– Askeleita täytyy ottaa viranomaisten jasidosryhmien suuntaan ja pyrittävä vaikuttamaansiten, että asiat saadaan kuntoon ilman,että siirretään ongelma paikasta A paikkaanB. Murskaamattoman betonin hyötykäyttötulisi olla paremmin valvottu viranomaistenpuolelta. Tämä on joskus paljonvillimpi ala kuin yhdyskuntajätteen parissatyöskentely. Olemme aina valmiina neuvottelemaanteollisuuden kanssa sivutuotteidenturvallisesta hyötykäytöstä ja käsittelystä. Sivutuotteidenjärkevää hyötykäyttöä tulisi edistää.Asiaa koskeva valtioneuvoston asetus ontyön alla. – Jos vertaan alaa yhdyskuntajätteeseen,niin maata on paljon ja se on painavaa.Järkeviä puhdistuskeinoja on oltava,ettei ainakaan pudistaminen olisi esteenä rakentamiselle.Kysymyksiä herättää suhtautuminenvanhoihin betonirakennuksiin asuntoalueidenlaajentuessa: mitä tehdä, kun tontinarvo on suurempi kuin kiinteistön?Millainen perintö jälkipolville?Juhani Väisäsellä on ollut hyvä suhde luontoonja ympäristöön jo lapsuudesta asti. –Olin kouluaikana kova ornitologi. Liikunnykyisinkin paljon luonnossa. Juuri ympäristönäkökulmatekikin tästä paikasta kiinnostavan.Yrityksen arvopohja on sopusoinnussakäsitysteni kanssa. Myönnänkin, että seurasinaika huolestuneena öljytankkereiden taisteluaSuomenlahden jäissä. Erityisen pahaateki, kun olin kesällä purjehtimassa poikanikanssa, jonka teki mieli uimaan, mutta merivihreän massan peitossa. Silloin mietin, ettätämmöistäkö maailmaa ja ympäristöä meolemme perillisillemme jättämässä.Teksti: Raimo HolopainenKuvat: Raimo Holopainen ja Lohja Rudus Oy Ab

PutkitustekniikkaUusi putkitustekniikkalisää asumisviihtyisyyttäSuomalaiset vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain reilun 67 miljoonan euron arvosta vesivahinkokorvauksia.Merkittävyyttä nostattaa se, että erilaiset vesivuotovauriot ovat vakuutusyhtiöiden yleisin vahingonkorvauksen syy.Summa nousee vielä suuremmaksi, kun se kattaa myös rakennusvirheiden aiheuttamien kosteusvaurioiden ja kunnossapidonlaiminlyöntien korvaukset. Kytkentäkeskus- ja Uponorin Wirsbo-putkitustekniikan avulla rakentajat pyrkivätsäästämään kuluja, lyhentämään asennusaikaa ja nopeuttamaan käyttötalouden seurantaa sekä huoltoa.Nokian Kyyninkadulle valmistui vuonna 2002 kerrostalo, jossa rakennusyhtiö Visura yhteistyökumppaneineen nopeutti rakennuksen eri työvaiheitakytkentäkeskus- ja putkitustekniikan avulla.Aiemmin vesivahinkokulut ovat nousseetsuuriksi muun muassa siksi, koska perinteinenputkitustapa ei ole havainnut välittömästivuotovaurioita. Vuodot rappeuttavattalon rakenteita.Uuteen putkitustapaan siirtymistä ohjaakiinteistön elinkaarikulut. Kiinteistön käyttö-,ylläpito- ja korjauskulut muodostavatperäti 80 prosenttia kiinteistön koko elin-Teksti ja kuvat: Marko Karttunenkaaren kuluista. Rakennuskulujen osuus jäävain 20 prosenttiin.Viime vuosina rakentajat ovat ottaneetyhä enemmän käyttöön kytkentäkeskus- jaUponorin Wirsbo-putkitustekniikkaa uusissatalohankkeissa. Päätavoitteena on vähentääja nopeuttaa työmaa-asennuksiasekä kohottaa toteuttajista riippumatontaasentamisen laatua.26Tehdasvalmisteisia kytkentäkeskuksia jauutta putkitustekniikkaa on vauhdittanuttuore asuntokauppalain edellyttämä rakennusvirhevakuutus.Se ohjaa rakentajia käyttämäänvahinkoriskiä vähentäviä järjestelmiäuusissa talohankkeissa. Myös vakuutusmaksutpysyvät alhaisina, kun lämmitys-ja käyttövesiputkistot pitävät vuotovauriovahinkomääränalhaisena.

PutkitustekniikkaVisura mukana kehitystyössäNyt aiheeseen ovat tarttuneet pirkanmaalaisetrakennusyhtiö Visura Oy, putkiliikeP. Nuora Oy ja insinööritoimisto Sol-Air Oy sekä Wirsbo-putkitusjärjestelmiä toimittavaUponor Suomi Oy. Visuran toimitusjohtajaPekka Visuri uskoo, että rakentajayhteistyökumppaneineen ja NokianKyyninkadun kerrostaloasukkaat hyötyvätUponorin Wirsbo-putkilla kokonaan suunnitellustakerrostalosta. Jo aiemmin viimevuosina Visura on rakentanut taloja samallaputkitustekniikalla.Visurin mukaan tehdasvalmisteiset kytkentäkeskuksetja uusi putkitustekniikkaovat lisänneet asumisviihtyisyyttä, koskalämmitys- ja käyttövettä jakavat asuntokohtaisetkytkentäkeskukset on sijoitettu porraskäytävänlattiaan.“Olemme rakentaneet lämmitys- ja käyttövesiputkettalon porraskäytävän kytkentäkeskuksistasuoraan jokaiseen asuntoon”,Visuri sanoo ja lisää, että asuntokohtaisetputkitusjärjestelmät mahdollistavat asumisenäänettömyyden.PutkiliikkeenAri Nuoran(vas.) mukaankiinteistönhoitajavoihuoltaa putketsuoraankeskuksestakäsin. Nuorantakana seinässäovat avattavatnousulinjat,joissa putketkulkevatkeskuksestasuoraan jokaiseenkerrostaloasuntoon.KiinteistönhoitajaHarriNyman osoittaakytkentäkeskuksenvahtianturia.Se lähettäähälytyksenmatkapuhelimeen,jos keskukseentuleekosteutta.Äänettömyys nousee trendiksiTrendinä on Visurin mukaan se, että urakoitsijatrakentavat entistä äänettömämpiäasuntoja. Tavoitteena on täyttää ympäristöministeriöntiukat desibelinormivaatimukset,joita ministeriö kiristi entisestään1990-luvulla.Aiemmin suunnittelijat ovat reitittäneetputkistot asunnosta toiseen. Tällöin urakoitsijatovat joutuneet tukkimaan seinienputkilävistyksistä aiheutuvaa ylimääräistä ilmatilaa,jotta asumisesta aiheutuneet ääneteivät välittyisi asuntojen välillä putkistojapitkin.Perinteinen putkitustapa kasvatti myösvesivaurioherkkyyttä, koska se ei viestittänyttarpeeksi ajoissa taloyhtiön kiinteistönhoitajaakosteushäiriöistä.Nyt putkitustavan kehittämistä on Visurinmukaan ohjannut ympäristöministeriöndesibelinormien lisäksi rakennusvirhevakuutus,joka on rakennusyrittäjille eliasunto-osakeyhtiön perustajaosakkaille pakollinen.27

PutkitustekniikkaKäyttöveden ja energiankulutusta säätelevä kytkentäkeskuson sijoitettukerrostalon porraskäytäväneteisen lattiaan. Kytkentäkeskuson suunniteltumatalaksi eli rakenteeltaantilaa säästäväksi, esteettiseksi,äänettömäksi,suojaputkien päätepisteeksi,jossa on selkeät jalyhyet jakojohdot. Se onhelppo ja edullinen kytkeäautomaattiseen kaukoluentaan.Työvaiheet sujuvat jouhevastiRakennusprosessin hallinta on nopeutunut,koska tuore kytkentäkeskus- ja Wirsbo-putkitustekniikkaon siirtänyt LVI-töitäaiemmaksi perinteiseen tapaan verrattuna.“Samalla se on lyhentänyt sisätilojen kuivumisaikaaja ehkäissyt kosteusongelmia,koska rakentaja voi nyt asentaa talon lämmityksenpäälle nopeammin kuin aiemmin”,sanoo Sol-Air Oy:n teknikko HarriMuhonen.Työvaiheet nopeutuvat Muhosen mukaan,koska kytkentäkeskukset ja putkistoton jo valmiiksi asennettu talon välipohjiinennen valun alkua. Samalla uusi rakennustekniikkavähentää nousulinjojen määrää,ja työmaa voi siirtyä nopeasti seuraavaansisustamisvaiheeseen.Tästä syystä työ on Muhosen mukaanpysynyt hyvin aikataulussa ja edennyt tasaisesti.Huolto nopeutuuPutkiliitoksista valtaosa on keskuksessa,mikä vauhdittaa tarvittaessa huoltoa.“Tällä ratkaisulla helpotetaan tarkastettavuuttaja huoltoa sekä samalla minimoidaanrakenteille aiheutuvaa vesivahinkoris-kiä”, Muhonen sanoo ja lisää, että samallamahdolliset korjaus- ja muut huoltotyötvoidaan tehdä asukkaita häiritsemättä.Asukkaat eivät häiriinny huoltotyöstä,koska kytkentäkeskus ja talotekniset pystynousutsijaitsevat asuntojen ulkopuolellaporraskäytävässä.“Asumisturvallisuutta voidaan varmistaakeskuksen kosteusvahtianturin hälytysominaisuudella”,sanoo LVI-tekniikan käytännönasennuksesta vastaavan putkiliike P.Nuoran projektijohtaja Ari Nuora ja jatkaa,että kosteusvahtianturi lähettää hälytyksenkiinteistönhoitajan matkapuhelimeen, joskeskukseen tulee kosteutta.Kosteusvahti ehkäisee ennakolta vesivahinkoja,mikä ajaa erityisesti kerrostaloasukkaanetuja. Asuntokohtaisen lämmitys-ja käyttöveden säätämisen mahdollistavakytkentäkeskus ja patteri- sekä käyttövesiputketon asennettu lattiarakenteidensisään jo ennen talon valun alkua. Putketeivät myöskään vahingoitu valun aikana,koska ne ovat suojaputkissa.Mittarit näyttävät kulutuksenTeollisesti valmistettuihin kytkentäkeskuksiinon sijoitettu huoneistokohtaisetkäyttövesi- ja energiankulutusmittarit. Keskukseenvoi liittää myös mittareiden kaukoluennantai yhteyden automaattiseenlaskutusjärjestelmään.Teollisesti valmistetut rakennusosat ovatvarmistaneet laadukkaan järjestelmän.Kytkentäkeskus on antanut suunnittelijoillevapauden toteuttaa avoimen rakentamisenperiaatetta.Huoneistokohtaisesti voidaan valita lämmönjakomuun muassa patteri-, lattia- taisekajärjestelminä. Asunnossa ei myöskääntarvita erillistä LV-teknistä tilaa. Samallaputkistojen mitoitettavuus tarkentuu.Avoin kytkentäkeskusjärjestelmä antaasuunnittelijalle eri laitevalmistajien laajanvarustevalikoiman. Rakenne antaa mahdollisuudentehdä varustetasomuutoksia myösmyöhemmin.Patterimelu väheniTalotekniikan näkökulmasta Visuri jakaaNokian Kyyninkadun rakennushankkeen kolmeenvaiheeseen. Ensimmäinen vaihe alkoisyys-lokakuussa 2001, jolloin rakennusyhtiöVisura käynnisti kerrostalon rakennustyötNokian Kyyninkadulla. Suunnittelusta vastasiLVI-alan insinööritoimisto Sol-Air.Tätä aiemmin Visura oli rakennuttanutjo viisi täysin Uponorin Wirsbo-järjestelmäl-28

PutkitustekniikkaLämmitys- ja käyttövesiputket on vedetty talon porraskäytävän kytkentäkeskuksista suoraan jokaiseen asuntoon. Asuntokohtaiset putkitusjärjestelmätmahdollistavat asumisen äänettömyyden.lä suunniteltua kerrostaloa Pirkanmaalla.Vauhdissa on tällä hetkellä jo seitsemäskohde.Rakennustyö siirtyi seuraavaan vaiheeseentammikuussa 2002, kun LVI-työt urakoinutputkiliike P. Nuora asensi LVI-Jakotecinkytkentäkeskukset ja Wirsbon lämmitys-sekä käyttövesiputket lattiarakenteidensisään ennen valun alkua. Putket ovatristisilloitettua polyeteeniä.Lämmintä ja kylmää vettä ohjaava käyttövesijärjestelmäon koottu tyyppihyväksytyistäosista: vesitiiviit hanakulmarasiat,muoviset Wirsbo-Pex-putket ja suojaputketsekä Wirsbo-Pex-putkille tarkoitettu Wiplet-liitinjärjestelmä.Patteriputki eli suojaputkensisällä oleva virtausputki on yhtenäinenjakotukilta patterille.Käyttöveden laatu ei vaikuta Wirsbo-PEX-putkiin, jotka pysyvät puhtaina, eivätsyövy ja eivätkä huononna veden makua.Vanhoissa putkistoissa muun muassa vedenhappamuus, suolat ja ravinteet ovataiheuttaneet putkivuotoja.Patteriputkiston taivutuskulma helpottaaasennustaJärjestelmään kuuluu asennusta helpottamaanlattiasta patterille nouseva taivutuskulma,taivutuskulman kiinnitystuki sekäpäätytiivisteet ja suojaholkit. Kiinnitystuenavulla patteriputken taivutuskulmat voidaankiinnittää tukevasti ja tarkalleen oikeaankohtaan.Taivutuskulmat on helppo kiinnittää paikoilleenruuveilla tai levyn reunasta käännettävienpeltiliuskojen avulla. Kiinnitystukisidotaan kiinni raudoitukseen tai ruuvataansokkeliin tai muuhun sopivaan rakenneosaan.Taivutuskulmat voidaan asentaajoko samansuuntaisesti tai kulmittain.Kolmas vaihe käynnistyi heinäkuussa2002, jolloin ensimmäiset asukkaat muut-tivat Kyyninkadulle. Nykyaikainen putkitustekniikkaon lisännyt asumisviihtyisyyttä ja-turvallisuutta. Muun muassa patterit eivätjohda ääntä asunnosta toiseen, koska taipuisatputket ovat suojaputkissaan seinä-,lattia- ja kattorakenteiden sisällä.Lähteet:Visura Oy, P. Nuora Oy, Sol-Air Oy jaUponor Suomi Oy.29

VesikattoUusikin betonitiilikatto näyttää luontevalta vanhassa asuinkerrostalossa.Kuva Lahdesta, Dakota LaventoKattotiiltä kerrostaloonKattoremontti kannattaatehdä talvellaOnnistuneen kattoremontin jälkeen samalla alueella uusitaan useinkattoja muistakin taloyhtiöistä. Kuva Lahdesta Johannankadulta,Dakota Lavento.Suomessa asennettiin viime vuonna noin 2,5 miljoonaaneliötä tiilikattoja, joista suurin osa, 1,6 miljoonaam 2 , pientaloihin. Savitiilikattoja asennettiin noin50.000 m 2 . Kattotiili valitaan entistä useammin myös remontoitavaankerrostaloon.Päivärinne Oy. Saneerauskohteen pääurakoitsijana toimi SkanskaEtelä-Suomi Oy ja vesikattotyöt teki Lemminkäinen Oyj:n kattoyksikköLahdesta.Katto on tärkeä osa arkkitehtuuriaLemminkäinen Oyj Kattourakointi on Suomen suurin tiilikattoasentaja.Viime vuonna se asensi noin 300.000 m 2 tiilikattoja,pääasiassa rivitaloihin ja sekä uusiin että vanhoihin kerrostaloihin.– Kun kerrostalojen vanhoja tiilikattoja korjataan, niihin valitaanyleensä tietenkin kattotiili, mutta viime vuosina myös vanhojaVartti- ja peltikattoja on vaihdettu tiileen, tiilikattoasiantuntijaAhti Laaksonen Lemminkäisen kattourakoinnista sanoo.– Viimeisin kohde, josta olen erityisen ylpeä, on viime kesänävalmistunut Lahden lyseo.Keski-Euroopassa yleinen savikattotiili on ollut aina arkkitehtiensuosima materiaali myös asuinkerrostalojen, rivitalojen ja suurienjulkisten kohteiden harjakattoihin. Kaksikin Kattoliiton valitsemaaVuoden kattoa on toteutettu savikattotiilellä.Tunnetuin savikattotiilikohde Suomessa on ehkä Vuoden 1998katoksi valittu arkkitehti Marja-Riitta Norrin suunnittelema Huittistenvanhusten ja vammaisten palvelukeskus. Vuoden Katoksi2001 valittiin toinen Vittinge-kohde: lahtelaisen Launeen kirkonsavitiilikatto. Launeen kirkko oli myös ensimmäinen Vuoden katoksivalittu korjauskohde. Launeen kirkon muutos- ja korjaustyönsekä sisustuksen ja pihatyöt suunnitteli Arkkitehtitoimisto SatuSavikattotiileen päädytään luonnollisesti usein kattoa korjattaessa,varsinkin, jos alkuperäinen katemateriaali on ollut tiili. Myösuusia, arkkitehtonisesti merkittäviä suuria rakennuskohteita katetaanmielellään savikattotiilellä. Savikattotiilen käyttöön suuremmissakohteissa vaikuttaa tietenkin rakennuksen ja erityisesti katonarkkitehtuuri. Mitä jyrkempi harja, sitä luonnollisemmalta valinnaltatiilikate tuntuu. Jo kolmikerroksisen talon katto jää näkymättömiintaas suosiotaan kasvattavissa loivemmissa harjakatoissa.– Se on harmi, sillä katto ei silloin saa oikeastaan sille kuuluvaaasemaansa viidentenä julkisivuna, Ahti Laaksonen huomauttaa. –Hyvin valittu kate voi kuitenkin paitsi tasapainottaa kokonaisuutta,myös tuoda oman lisänsä sen luonteeseen. Ongelmana ontietysti se, ettei jyrkän harjan alle rakenneta enää ullakkotiloja,joten siitä tulisi helposti kallista hukkatilaa.Ahti Laaksonen kertoo, että joskus niin suunnittelija kuin rakennuttajakinepäröi valita savikattotiiltä peläten sen asentamisenolevan nykypäivän kattomiehille liian vaikeaa. Helppo asennettavuuson tärkeää myös ammattirakentamisessa, sillä taitaviasavitiilikattoasentajia voikin olla vaikea löytää. Savikattotiilien asentaminenmonimuotoiseen kattoon vaati asentajiltaan normaalinTeksti: Dakota Lavento30

VesikattoTiilikatto tuo entisestään massiivisuutta kohteisiin,joissa jykevä katto on merkittävä osarakennuksen arkkitehtonista ilmettä. KuvassaLidl Pirkkalassa Kuva: Hannu Vallas.Kattotiili on aina ollut osa vanhempaa suomalaistapuuarkkitehtuuria. Kuvassa on StoraEnson toimihenkilötalo Imatralla. Kuva:Hannu Vallas.Suurissakin kattoremonttikohteissa vanhakattotiili yleensä vaihdetaan uuteen, kutentässä Tampereella sijaitsevassa muurimaisessaVeturitalossa. Kuva: Hannu Vallas.ammattitaidon lisäksi “silmää” kattotyölle.Ammattitaitoisia asentajia ei löydy aivanjokaiselta oksalta. Myös se saattaa arveluttaakatemateriaalin valitsijaa.Ahti Laaksonen sanoo, että taitavia kattotiiliasentajialöytyy Suomesta hyvin, ainakinparemmin kuin ammattitaitoisia kattopeltiseppiä.– Kun kyselee vähän urakoitsijantaustoja, löytää kyllä varmasti oikeatasentajat. Savikattotiilien asentaminen onjo vaikeampaa, eivätkä kaikki kattomiehetpääse harjoittelemaan riittävästi. Kohteitaon niin paljon vähemmän. Samasta syystänekin harvat pyritään yleensä antamaanjo valmiiksi kokeneille kattomiehille, AhtiLaaksonen huomauttaa.Paitsi, että perinteinen savikattotiili vaatiitoisenlaisen alustan, myös sen latominenon vaativampaa. – Betonitiilikatolla riittääusein sen yhden hieman vinoon menneentiilen paikan korjaaminen. Savitiilikattoavoi joutua purkamaan paljonkin.Antti Virtanen on tottunut asentamaan kattotiiliävarsin arktisissakin oloissa. MäntsälässäNCC Rakennus Oy:n kohteessa kattoasennuksestavastaa Lemminkäinen Oyj:nKattourakointi. Kuva: Dakota Lavento.Launeen kirkko Lahdessa on toinen Vuodenkatoksi valittu savikattotiilikohde. ArkkitehtiSatu Päivärinne halusi kirkon harjakattoonrakennuksen keskiaikaiseen tyyliin sopivanyksikankisen savitiilen. Kuva: Dakota Lavento.Talvi oivaa asennusaikaaPientalokattojen rakentamisessa ja vaihtamisessaon selvä kesäsesonkinsa, muttasuurempien rakennusten kattoasennuksiaei voi kasata pelkästään kesäkaudelle. Edeskuluneen talven tavanomaista kylmemmätsäät eivät ole haitanneet tiilikattoasennuksia,yllättävää kyllä. – Ymmärrän kyllä, ettärakennuttajaa ja suunnittelijaa saattaa arveluttaakattotiiliasennuksen onnistuminentalvikaudella. – Tiilikattoa on helppo tehdäniin pienessä pakkasessa kuin vesisateessakin,Ahti Laaksonen huomauttaa.– Työturvallisuuteen on talvirakentamisessatoki kiinnitettävä erityistä huolellisuuttaliukastumisvaaran vuoksi, mutta se koskeekaikkia materiaaleja. Talvella urakoitsijaon helpompi saada paikalle juuri oikeaanaikaan ja kokonaishintakin jää edullisemmaksikuin kysynnän kiivaimpaan aikaankesällä, hän sanoo.Kattoremonteissakaan talviaikaa eimyöskään kannata vierastaa. – Jos vanha,konesaumakattopelti on hyväkuntoinenja sen alla olevien kattorakenteiden kuntovoidaan luotettavasti varmistaa, tiilikattovoidaan asentaa sen päälle. Jos vanhamateriaali joudutaan poistamaan, se tehdäänosina siten, että kattoa puretaan vainsen verran kuin päivässä saadaan uudestaansuojaan. Paloittain rakentamalla suojaustatarvitaan mahdollisimman vähän,Ahti Laaksonen selittää.Lafarge Tekkin Oy on tuonut markkinoilleneljä kattotiiliuutuutta. – Seitsemästä erilaisestabetoni-, ja savikattotiilestä erilaisinepinnoituksineen ja värivaihtoehtoineen luulisijo löytyvät jokaiselle jotakin, myyntijohtajaAnna Káven-Toppi naurahtaa.31

ÖljylämmitysKuulaasta kevätaamusta huolimatta äskettäin ylöjärveläistyneenReijo Mäkipään omakotitalon pihalla tuntui lämpöiseltä. Suojainen etelänsuuntaanavautuva piha kahmi tehokkaasti kevätauringon säteet itseensä.Talo sijaitsi mukavasti kahden toisistaan haarautuvan tien suojaisessa kainalossaYlöjärven Julkujärvellä. Muita omakotitaloja ei ollut näköetäisyydelläja kaavoituksen perusteella ei niitä ole tulossakaan. Matkaa vanhaan kotikaupunkiinTampereelle on sopivat parikymmentä kilometriä ja sinne pääseenopeasti piipahtamaan aina silloin, kun “koti-ikävä” alkaa vaivata tai onmuuten asioita hoidettavana.Asunto elämäntilanteen ja harrastustenmukaanReijo Mäkipää rupattelee leppoisasti kahvinkeitonlomassa ja kertoilee elämäntarinaansasiitä, mistä tuli ja miten paljasjalkainentamperelainen “joutui” eläkepäiviäänviettämään maalle Julkujärvelle. Reijo onsyntyjään kuuluisalta Pispalan puutaloalueeltavanhan poliisilaitoksen kulmilta. ElämäntyönReijo teki Naistenlahden voimalaitoksellakoneenhoitajana ja jäi eläkkeellevajaat kymmenen vuotta sitten. Autot jamoottoripyörät ovat olleet Pispalan miehelleaina mieleisiä ja rakkaita harrastuksia. Liekötullut mukana jo geeneissä, kun vireä 90vuotias isäukko, entinen ammattiratinpyörittäjäajelee edelleen autoa ja vuotta vanhempivelipoika harrastaa myös vanhojenautojen parissa. Erityisen ylpeä Reijo onuuden näköisestä “museopyörästään” Arielistavuodelta -54. Tällä 500 kuutioisellarautahepollaan Reijo kävi viimeksi viikkositten Tampereella asioilla.Reijo osti talon kevättalvella 2001 tuttavaltaansaamansa vihjeen perusteella.Koti oli vielä tuolloin aivan Tampereenkeskustassa kerrostaloasunnossa. Omakotitaloasuminenon Reijolle entuudestaantuttua. Hänellä oli naimisissa ollessaanomakotitalo Tampereella parisen kymmentävuotta sitten, mutta eron myötä siitä tuliPaljasjalkainen tamperelainen Reijo Mäkipääkunnosti omakotitalon Ylöjärvellä eläkepäiviensäkodiksiluovuttua ja muutettua kerrostaloon. Nyteläkkeellä on taas enemmän aikaa ja omakotitalosiihen liittyvine askareineen tarjoaamuiden harrastusten ohella sopivaa viihdykettäja ajankulua sekä paremmat puitteetmyös museokulkuneuvoharrastukselle.“Aurinko paistaa ja präkittää…”Ylöjärveläisen Reijo Mäkipäänenergiaratkaisut elämäntilanteen mukaanTalon isäntä ylpeänä vuodelta 1954 olevan500 kuutioisen Ariel-moottoripyörän selässä.Tällä hän viimeksi piipahti Tampereella viikkositten. Hyvässä kunnossa näytti museopyöräolevan, kun sen käynnistämiseen tarvittiinvain yksi asiantunteva polkaisu.Teksti ja kuvat: Asko MäistiEntinen pannuhuone oli juuri sopiva öljylämmityslaitteille. Kattilavaraajan ja varusteiden lisäksi2000 litran öljysäiliö mahtui myös hyvin varattuun tilaan. Lämpöeristettyihin moduuleihinsijoitetut hallintalaitteet säästävät myös tilaa ja parantavat järjestelmän energiataloutta.32

ÖljylämmitysTalo mieleiseksiTalo oli osittain palannut talvella 1998 ja oli vakuutusrahoillakunnostettu, kun Reijo sen osti. Talossa oli melko uusi yläpaloinenpuukattila ja yhden kuution varaaja. Reijo kunnosteli taloaanaluksi Tampereelta käsin muutaman kuukauden ja kun peruskun-nostus oli tehty, muutti hän taloon asumaan. Lämmitys sujui aluksiluontevasti talon kunnostuksesta tulleilla purkujätteillä, muttaniiden loputtua puuta oli hankittava muualta. Omasta takaa sitäei ollut saatavilla. Lämmittäminen puilla oli melko työlästä puuhaaja lisälämmönlähteeksi asennettiin 6 kW sähkövastus. Vanhaisäukko auttoi puiden teossa aina välillä, kun Reijon oma selkä eipuuntekoa hermosäryn takia kestänyt. Vaikka vanhan kansanmiehillä puunteko onkin verissä ja käy tehokkaasti – liekö perujasodan aikaisista mottitalkoista – ei ratkaisusta ollut pysyväksi. Energialaitoskinlaskun muodossa huomautti ikävästi, jos puulämmityksessäoli laistanut ja talo oli jäänyt sähkövastuksen varaan. 3800markan lisä arviolaskutukseen ei tuntunut oikein mukavalta, vaikka“puuta syytää pesään niin paljon kun jaksaa”. Oli siis harkittavaelämäntilanteeseen sopivampaa lämmitysratkaisua.Uusi lämmitysratkaisu – öljyä ja aurinkoaTiilihormiin asennettiin yläkautta vuorauselementti. Se estää energiapihienöljykattiloiden matalista savukaasuista johtuvan piipun kastumisenja siitä johtuvan piipun yläpään rapautumisen pakkaskeleillä.Kun poltin on oikein säädetty, piipusta tulee lähinnä vain vesihöyryä.Reijo kävi kysymykseen tulevat lämmitysvaihtoehdot mielessään.Maalämmön hän arveli sopivan huonosti, kun kallion sijainnista eiollut mitään tietoa. Ilmalämpöpumppukaan ei erityisesti innostanut.Pelkällä sähköllä tuntuva ratkaisu ei tuntunut hyvältä, vaikkaReijon aikaisemmin omistamassa omakotitalossa oli hyvin toiminutsähköpatterilämmitys. Mutta energiakustannukset hieman arveluttivat.Talossa oli kunnossa oleva vesipatterilämmitys ja pesutiloihinoli asennettu edellisessä remontissa vesikiertoinen lattialämmitys.Öljylämmitys tuntui varteen otettavimmalta vaihtoehdolta.Aurinkokeräimet on sijoitettu suoraan etelän suuntaan olevalle katonlappeelle.Kahdella n. 2.5 m 2 keräimellä saadaan kesällä lämminkäyttövesi tuotettua sekä keväällä ja syksyllä osittain.Lämmönjakojärjestelmä oli talossa kunnossa ja patterit termostaatteineenolivat hyväkuntoisia. Niihin ei lämmitysremontissa tarvinnutpuuttua lukuun ottamatta viittä uutta lisäpatteria kellaritiloihin.Öljysäiliön liitäntäyhteet on sijoitettu siististi talon seinään pannuhuoneenulkopuolelle. Kuvassa täyttöyhde, ilmaputki, ylitäytönestimensähköinen liitäntäyhde ja öljysäiliön öljysulkuventtiilin vaijerikotelo33

ÖljylämmitysKun sitten vuoden alussa ilmestyneen MeidänTalo -lehden uutuuspalstalla osui silmäänesittely SolarMax-aurinko/öljylämmityksestä,tarttui Reijo välittömästi luurin varteen.Fortumin Lämmityskauppa teki aluksitarjouksen öljylämmitykseen tarvittavistalaitteista sekä myös siihen liitettävästä kahdenkeräimen aurinkolämpöjärjestelmästä.Auringon säteiden hyödyntäminen kunmyös kiinnosti, koska “aurinko paistaa japräkittää suoraan etelästä”. Fortumilta sailisäksi vielä neuvot siitä, miten asian tiimoiltakannatti edetä. Reijo otti Fortumilta saamansaopastuksen mukaisesti heti yhteyttä paikalliseenpaloviranomaiseen ja palotarkastajanäytti hankkeelle vihreää valoa.Hyvä naapuri on rahaa tärkeämpiKeräin kiinnitetään alusruoteeseen tai kattotuoliin toimitukseen kuuluvalla katemateriaalinmukaisella kattosarjalla.Nyt oli vielä mietittävä, miten vanhoistalaitteista pääsee parhaiten eroon. Asiaanlöytyikin sujuva ratkaisu, kun naapurissa olikäyttöä uudehkolle puukattilalle ja varaajalle.Naapurin isäntä ja hänen kolme poikaansalupasivat hoitaa asian. Tämä sopi mainiostija Reijo lupasi lahjoittaa laitteet naapurille,jos he hoitavat laitteet pois pannuhuoneesta.Reijo oli sitä mieltä, että “hyvä naapurion rahaa tärkeämpi”. Näin oli selvilläasennustyön laajuus ja oli aika ottaa taasyhteyttä asennustarjouksen saamiseksi Fortumilta.Reijon näkemys asiaan oli, että kunhankkii kaikki yhdestä paikasta, kokonaisuudenhinta ja takuuasiat ovat selvät. Lisäksitakana on iso talo, niin eiköhän hommahoidu. Fortumin valitsema asennusliikekävi paikalla selvittämässä asennuskohteenja muut hintaan mahdollisesti vaikuttavattekijät. Fortum teki asennuskokonaisuudestatarjouksen, joka sisälsi kaikkien pannuhuonelaitteiden,sisäpiipun ja aurinkolämpöjärjestelmänasennuksen. Lämmönjakojärjestelmäoli kunnossa, joten se kelpasi sellaisenaan.Kun asennustarjouskin oli kohdallaan,oli aika siirtyä valmistelevista toimenpiteistäitse toteutukseen.AsennustyötAsennusliike aloitti työt sovittuna ajankohtana.Reijo oli ehtinyt vanhojen laitteidenpoistamisen jälkeen ehostamaanpannuhuonetta muuraamalla vanhan kattilanhormiaukon umpeen ja maalaamaantyhjäksi jääneen pannuhuoneen. Siihen oliPannuhuoneessa aurinkolämpöjärjestelmään kuuluu pumppu/ohjausyksikkö omalla paisuntasäiliölläja aurinkopiirin liitäntä kattilavaraajan alaosassa. Aurinkopiirissä on korkeampi paine(6 bar) kuin lämmityspiirissä.34

ÖljylämmitysKeräimet kiinnitetään toisiinsa keräimen yläosassa sijaitsevalla putkiyhteellä.hyvä sovittaa uudet laitteet. 2000 litranöljysäiliö saatiin mahtumaan samaan tilaanSolarMax-laitteiston kanssa ja uusitekninen tila jäi tämänkin jälkeen vieläsopivan väljäksi. Hallintalaitteet oli modernintavan mukaan koottu eristettyihinkoteloihin, jolloin laitteet saatiin mukavastimahtumaan seinille. Asennus meni joutuisastija parin päivän päästä asennuksenalkamisesta oli jo öljylämpö käytössä.Putket Reijo päätti jättää alkuvaiheessaainakin osittain eristämättä, ettei pannuhuonetule talvella liian kylmäksi. Nykyajankattiloista ei lämpö juuri karkaa.Pieni takaisku tuli aurinkokeräinjärjestelmäneristämisessä, kun tukkuliikkeeltä olilämpöä kestävä eriste päässyt loppumaan.Tavallinen solumuovimuovieriste ei kestäaurinkolämpöjärjestelmän jopa yli 100 asteenmeneviä lämpötiloja. Tämän vuoksiputkien erisiteenä on käytettävä siihen soveltuvaaeristetyyppiä.Sujui jouheastiFortumin käyttämään putkiliikkeeseen,Europutkeen Reijo oli tyytyväinen. Asentajatolivat ahkeria ja tulos laadukasta. Myösasennusliikkeen joustavuutta Reijo kiitteli,kun tarvittiin nopeasti pieniä “viilaushommia”lämmityksen käyttöönotossa ja opastuksessa.Fortumin kanssa “kaikki sujui jotenkinvaivattoman tuntuisesti”, muistelee Reijotilausperusteitaan ja kaikki romppeet ja palvelutsai vielä samasta paikasta. Mitään eityrkytetty. Erityisesti on jäänyt mieleen,kun hän halusi SolarMax-järjestelmäänkolme keräintä, niin Fortumilta ehdotettiinkahta, koska lämpimän käyttöveden kulutusei pienessä huushollissa ole kovin suurta.Kolmen keräimen järjestelmä on sopiva3-5 henkilön talouteen. Nyt Reijo jääodottelemaan aurinkoista kesää. Toivottavastiaurinko paistaa ja präkittää kunnolla,niin ei tarvitse käyttää öljyä käyttövedenlämmitykseen.SolarMax-lämmitysjärjestelmän periaatekuva. Järjestelmä muodostuu modernista öljykattilastaja siihen suunnitellusta aurinkolämpöjärjestelmästä. Keräinten lukumäärä (2.5 m 2 ) voiolla kaksi tai kolme kappaletta. Vuosittain saatava energiamäärä on keskimäärin 1800-2700kWh suuruusluokkaa.Lisätietoja:Fortum Oil RefiningLämmityskauppaPuh. 010 45 24800lammityskauppa@fortum.comwww.fortum.fi/lammitysjarjestelmat35

Putkijärjestelmätikkoontuneista put-Rkista johtuva vesivahinko on jokaisentalonomistajan painajainen. Kuntalo ja sen putkistot ovat vanhoja,vuotoja syntyy aina ennen pitkää.Huolestuttavinta kiinteistönomistajienkannalta on kuitenkin se, että jopaalle 10 vuoden ikäisissä putkistoissaon esiintynyt yhä enevässä määrinkorroosiovaurioita. Syynä on yhäuseammin materiaali, joka ei kestäsille luvattua käyttöikää. Ennen kuinputkistojen korjauksesta tulee talossaarkipäivää, kannattaa miettiä putkistojenuusimista hyvissä ajoin.Putkiremontin tekeminen ei ole ihanpikku juttu. Uusinta tekniikkaa ja materiaalejakäyttämällä siitä voi kuitenkin selvitäkohtuullisen nopeasti ja mikä parasta,asukkaiden kannalta yllättävänkin helposti.Ratkaisu tähän on reilut kaksi vuotta sittenSuomeen rantautunut Unipipe-komposiittiputkisto.Nopean ja turvallisen asennuksensasekä monikäyttöisyytensä ansiostase on saanut taakseen vankan käyttäjäkunnan.Pinta-asennuksiin kehitetyllä, lähinnäkupari- ja teräsputket korvaavallajärjestelmällä on uusittu jo tuhansien asuntojenlämmitys- ja käyttövesiputkistot.Myös pientalopuolella asennuksia tehdäänkiihtyvällä vauhdilla. Asuinrakennustenohella putkistoa on käytetty menestyksellisestimyös uusissa toimisto- ja teollisuusrakennuksissa.Asennustyökalun avulla liittäminen onnistuu ahtaissakin paikoissa.Unipipe-komposiittiputkisto valtaaalaa korjausrakentamisessaMikä on Unipipe-komposiittiputki?Unipipe-komposiittiputki on alumiinivaipallavahvistettu monikerroksinen muoviputki,jossa yhdistyvät sekä muovi- ettämetalliputken hyvät ominaisuudet. Sen virtausputkenaon hygieeninen ja kestäväTeksti: Kuvat:polyeteeniputki, jota on vahvistettu kokopituudeltaan limisaumahitsatulla alumiiniputkella.Pintakerros muodostuu hiemanohuemmasta polyeteeniputkesta. Putkenpinta on sellaisenaan valmis, joten putkeaei tarvitse enää pintakäsitellä millään tavoin.36Putken rakenteeseen kuuluva alumiinikerroslisää putken muotojäykkyyttä jaantaa putkelle myös lämpöjohtoasennuksissatarvittavan happidiffuusiosuojan. Rakenteensaansiosta Unipipe-putki säilyttäämuotonsa taivutettunakin. Taivutus voidaantehdä tilanteesta ja putken paksuudesta

PutkijärjestelmätUnipipe-putken valmis sileä pinta on helppopitää puhtaana ja asukkaiden mielestä jälkion siistiä.riippuen joko käsin tai erityisillä taivutustyökaluilla.Asennus ilman tulitöitäKäyttöominaisuuksiensa ohella Unipipenvahvuutena on sen helppo asennettavuus,kertoo tuotelinjapäällikkö Jarmo MäenpääUponorin lämmitys- ja käyttövesiyksiköstä.Putkiliitokset tehdään puristusliittimin, jotenhitsaamista, kierteittämistä, juottamista tailiimaamista ei tarvita. Liittäminen on myösnopeaa ja onnistuu ahtaissakin tiloissa ilmantulipalovaaraa. Erityisesti saneerauskohteissatämä on tärkeä seikka. Myös se,että sama järjestelmä soveltuu sekä lämmitys-että vesijohtoasennuksiin, puoltaa Unipipe-järjestelmänkäyttöä.Testattu ja käytössä koettuUnipipe on laadukas ja varteenotettava järjestelmä erityisesti korjausrakentamiseen,sanoo tuotelinjapäällikkö Jarmo Mäenpää.Vaikka järjestelmä on meillä Suomessavarsin tuore, takana ovat mittavat kokemuksetniin Euroopassa kuin muualla maailmassakin.Ensimmäiset asennukset tehtiinnimittäin jo 20 vuotta sitten. TänäänUnipipe-järjestelmää myydään jo 60 maassa.Asennusmääristä kertoo se, että vuosittainputkea asennetaan noin 60 miljoonaametriä, eli noin puolitoista kertaa maapallonympärysmitan verran.Unipipe on tyyppihyväksytty vesijohtoasennuksiinaina 63 mm:iin saakka. Laajaputki- ja osavalikoima tekee Unipipestaylivoimaisesti monipuolisimman komposiittiputkistojärjestelmän,sanoo Mäenpää.Järjestelmä sisältää itse putkien ja liitososienlisäksi myös kattavan suunnittelijoilleja asentajille tarkoitetun ohjeistuksen.Käyttäjien kokemukset erittäin positiivisiaLahdessa toimivan LVI-Kiviaho Oy:ntoimitusjohtaja Timo Kiviaho pitää Unipipe-järjestelmääerittäin tervetulleena. –Olin jo pitkään kaivannut korvaavaa jär-jestelmää, jotta saisimme jatkuvan kupariputkienkorjausruljanssin loppumaan.Olemme käyttäneet Unipipe-järjestelmääkohta kaksi vuotta ja vesijohtoasennuksettehdään lähes 100-prosenttisesti komposiittijärjestelmällä.LVI-Kiviahon kohteina on ollut pääsääntöisestikerrostalokohteita, mutta joukostalöytyy myös sairaalaa, teollisuusrakennuksia,kauppakeskusta ja lukuisa joukko pienempiäkohteita. Putkea on Kiviahon yrityksentoimesta asennettu Lahdessa ja lähiympäristössäjo reilusti yli 30.000 metriä.Unipipen asennettavuutta Kiviaho pitäähyvänä. – Unipipella saa aikaan näyttävääja siistiä jälkeä pinta-asennuksissa. Myösasentajien mielestä järjestelmä on helppoaasentaa, vaikka olosuhteet remonteissaovatkin joskus ahtaanlaisia.Myös suunnittelijoiden taholta Unipipejärjestelmääpidetään tervetulleena. Tätämieltä ainakin on jo yli 500 asunnon putkistokorjauksiinUnipipe-putkea suunnitellutJuha Kavén LVI-SuunnittelutoimistoJuha Kavén Oy:stä. – Eduista tuli ensimmäiseksimieleen asennusten paloturvallisuus,mikä on todella hyvä asia erityisestikorjauskohteissa. Toisaalta tulitöiden poisjääminensäästää kaikkia lähellä olevia pintoja,mikä osaltaan säästää myös kustannuksia.Asukkailta tulleesta palautteestaKavén nostaa esille putkistojen äänettömyyden.Monikerrosputken etu tämäkin.Muita etuja ovat Kavénin mielestä mm.huoltovapaus, eli putken valmis pinta onkestävä. Kokemusten mukaan se ei myöskäänkondensoi vettä kovin helposti jamuovisen virtausputken ansiosta se onneutraali veden laadulle. Alumiinivaipanansiosta putken happitiiviys on taattu, jotense on erinomainen vaihtoehto myöslämmitysputkistoihin.37

IlmanvaihtoOnneksi rehtori on tykännyt itsekin tästäprojektista, eihän tämä muuten olisi onnistunut,Varpenius naurahtaa yhdessä KatriKosken ja koko tiimin kanssa. Kuvassa vas.Esko Helaakoksi, Aaro Höglund, Jani Salmela,Eero Varpenius ja Katri Koski.“Odotan hyvän sisäilman virkistävänoppilaita ja parantavan työviihtyvyyttä.”Vihannin yläaste-lukion rehtori Katri KoskiTeksti ja kuvat: Vallox Oyulusta 70 kilometriäOkaakkoon sijaitsevan Vihannin yläasteenja lukion yhteisessä koulurakennuksessaon luokkia tuuletettu avaamallaikkunat tai vain rakenteellisenvuodon avulla. Kunnan kannalta keskeinenrakennus saa nyt kaivatun perushuollonmyötä hyvän ja terveellisensisäilmaston.Vihannin yläaste-lukion tiloissa työskenteleenoin 200 oppilasta sekä opettajat jamuu koulun henkilöstö. Koulua käyttävätiltaisin harrasteryhmät, lisäksi koulun tiloissajärjestetään erilaisia kunnan tilaisuuksia.“Koulussamme on nyt menossa koneellisenilmanvaihdon asennus, ikkunoiden38vaihto sekä tilojen saneeraus. Vuoteen2004 jatkuvassa remontissa uusitaan lisäksivalaistus sekä vesi- ja viemäriputket”, rehtoriKatri Koski kertoo.“Opetusta olemme järjestäneet koko remontinajan. Oppilaat ja opettajat ovat olleeterittäin joustavia”, Koski kiittelee joukkojaan.Yhden luokan kerrallaan etenevänsaneerauksen on mahdollistanut muun muassaluokkakohtaisen ilmanvaihdon valinta.Saneeraus on suunnittelijalle haasteVihannin koulun LVI-suunnittelusta vastaaEsko Helaakoski. Hänen mukaansa ohjaavanatekijänä luokkien ilmanvaihdonsuunnittelussa oli se, että sisäilmaa vaihdetaantarpeen mukaan. Toinen ohjenuoraoli remontin joustava eteneminen, silläkoulun pitää olla koko ajan mahdollisimmannormaalisti käytettävissä.Vihannin kunnanrakennusmestari EeroVarpenius pitää luokkakohtaista järjestelmääkoulun sisäilman laadun kannalta erinomaisenaratkaisuna. “Laitetoimittajan valinnassanormaalin kilpailutuksen jälkeenvaakakupissa painoivat Valloxin aiemmatnäytöt Vihannin muissa kouluissa”, Varpeniuspohtii.Kohteen ilmanvaihdonsuunnitteluun jakoneiden valintaan vaikuttivat oppilasmäärätja erityisesti opetusryhmien koot. Vanhan rakennuksenrakenteet ja tilat oli myös huomioitava,kun suunniteltiin laitteiden sijoittelua.

IlmanvaihtoEnergiaa säästäen, sisäilman laatukirkkaana mielessäHuonekohtaisesti ohjatulla ilmanvaihdollasaavutetaan tarkka taso sisäilmanlaadun suhteen. “Vihannissa jokaisen luokanyhteyteen rakennettuun konekaappiinon asennettu Valloxin Ilmava 252 D -ilmanvaihtokoneja äänenvaimennusosasekä Digit-ohjainpaneeli”, kertoo laitteistontoimittanut Aaro Höglund ValloxOy:stä.Ilmanvaihtoa ohjaa luokkaan sijoitettuhiilidioksidianturi. Jos jostain syystä on tarvettahetkelliseen, hiilidioksidianturin ohittavaantehon nostoon, se onnistuu konekohtaisendigitaalisen ohjauspaneelin avulla.Järjestelmää voi ohjata myös kello-ohjaimella.Koulun tarvitsemat ilmavirrat on laskettuhenkilömäärän mukaan. Henkilöä kohtion mitoitettu 6 litraa tuloilmaa. Lukiossaopetusryhmän koko voi olla jopa 38henkilöä, joten 230 litraa ilmaa sekunnissavaihtavan Ilmava 252 D -mallin valintaoli erittäin perusteltua.Ilmava D-252:ssa on lämmöntalteenottojärjestelmä,joka vähentää koulun lämmitysenergiankulutusta. Järjestelmän tuloilmansuodatinon EU7-tasoinen ja poistoilmansuodatinEU5, joten kanavat säilyvätpitkään puhtaina ja tuottavat aina mahdollisimmanpuhdasta sisäilmaa kouluun.Vihannin yläaste-lukion tiloissa työskenteleenoin 200 oppilasta sekä opettajat jamuu koulun henkilöstö, jotka kaikki odottavatVihannin yläasteen-lukion tilojen valmistumista.kiinteistönhallintajärjestelmään voidaan yhdistääVihannissa jo aiemminkin asennettujailmanvaihtolaitteita Valloxin LON-sovittimienavulla.Odotukset korkealla“Kohteen valmistumisen jälkeen pystymmetarkasti seuraamaan muun muassa sisäilmanlaatua ja kiinteistön energiankulutusta”,kunnanrakennusmestari Eero Varpeniusselvittää. Odotukset ovat rehtoriKatri Kosken mukaan myös koulussa korkealla.Lähes kolme vuotta kestäneen saneeraustyöntulosten odotetaan parantavankoulun sisäilmaa ja työviihtyvyyttä janäkyvän käytännössä suoraan oppilaidenja opettajien virkeytenä.Käyttäjälähtöinen ratkaisuLuokkakohtaisesti hajautettu ilmanvaihtojärjestelmäon kytketty kunnan uuteenkiinteistönhallintajärjestelmään. “Näin saadaanmoderneista ilmanvaihtokoneistakaikki niiden tarjoamat hyödyt käyttöön,muun muassa kauko-ohjaus ja -valvonta,seuranta ja raportointi”, luettelee Jani Salmelakiinteistönhallintaohjelman toimittaneestaTAC Finland Oy:stä.Järjestelmän palvelinkone sijaitsee yläaste-lukiontiloissa, jossa se on osa kunnanhallintoverkkoa. TAC Vista WebStation-ohjelmiston avulla kiinteistön tekniikkaavoi käyttää miltä tahansa hallintoverkkoonkytketyltä koneelta, jossa on internet-selain.“Kiinteistön tekniikan helppo jatehokas käytettävyys on olennainen osaterveellisen sisäilman tuotantoa”, Jani Salmelapainottaa. Uuteen LON-pohjaiseenLuokkakohtainen hiilidioksidiohjattu järjestelmäon oikea ratkaisu kouluissa. Joissakinkouluissa on voitu kaksi luokkaa sitoa yhteiseenohjaukseen. Tällöin, jos toinen luokkaon tyhjillään ja toinen käytössä, ilmanvaihtoei toimi optimaalisesti kummassakaan tilassa.Ilmanvaihdossa hukataan näin myös energiaa,Eero Varpenius (oik.) ja Esko Helaakoskipohtivat.Valloxin Ilmava 252 D -ilmanvaihtokone jaäänenvaimennusosa on sijoitettu luokan läheisyyteen.Tarvittaessa ilmanvaihtoa voi tehostaavieressä olevasta Digit-ohjainpaneelista.39

SisustaminenKuninkaantien lukio, Keski-Espoon liikuntahalli ja Keski-Espoonuimahalli. Kokonaisala: 11 000 m 2 , josta lukio 5 000 m 2 , liikuntahalli1 000 m 2 ja uimahalli 5.000 m 2 .Lukio valmistuu 1.7.2003, liikuntahalli ja uimahalli vuoden lopulla.Lukio on suunniteltu 540 oppilaalle, liikuntahallissa yleisöpaikkojaon 600 hengelle.Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola OyViileää vaaleaaja hehkuvia värejäKeraaminen laatta antaa ilmeen Kuninkaan lukion uimahallilleKirkkojärvelle kohonnutrakennuskokonaisuus on monellakintavalla erikoinen. Paitsi, ettäsen rakennuttamistapa on ainutlaatuinen,se on myös arkkitehtuuriltaanharvinaisen virkistävä.Espooseen rakennettava Kuninkaantienlukio, Keski-Espoon liikuntahalli ja Keski-Espoon uimahalli on Suomen ensimmäinentalonrakennushanke, jossa yksityinensektori vastaa niin julkisen rakennuksensuunnittelusta, rakentamisesta, rahoituksestakuin sen palveluistakin. Samaan rakennukseenon sijoitettu lukio, uimahalli,liikuntahalli sekä auditoriotilat.NCC Finland Oy:n, ABB Oy:n ja SodexhoOy:n hanketta varten perustamayhteinen yritys Arandur Oy vastaa kiinteistöjensuunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidostasekä kaikista koulu-, liikunta- jauimahallitoimintojen tukipalveluista kahdenkymmenenviiden vuoden ajan. Kou-Koboltin sininen merkkaa lastenaltaan. Laatat: altaassa Color,97x97 mm, kiiltävä koboltinsininen, väri 535K, lattiassa luonnonvalkoinenNatura, 96x96 mm, väri 107.Sitruunankeltainen laatta lasitettuna ja karheanaheijastaa valon aivan toisin. Yhdistelmähoukuttelee koskettamaan.Teksti ja kuvat: Dakota Lavento40

Sisustaminenlutoimi keskittyy omimpaan osaamiseensaopetukseen ja liikuntatoimi liikuntaan.Rakennuksen on suunnitellut ArkkitehtitoimistoHannu Jaakkola Oy, joka on tunnettumerkittävistä arkkitehtuurikilpailuvoitoistaanja huomattavista rakennuskohteistaan.Hannu Jaakkolan ja Tapani Kerttulanvetämä toimisto on menestynyt yli30:ssä arkkitehtikilpailussa, joissa ensimmäisiäpalkintoja on 16, Tuoreimpana Viikinlatokartanon kutsukilpailun ensimmäinenpalkinto huhtikuulta.Merkittävimpiä rakennussuunnittelukohteitaovat mm. Invalidiliiton Synapsia kuntoutuskeskus,Epilepsiasäätiön Neurotalo,Tikkurilan viestintälukio, Vihdin pääkirjasto,Helsingin kauppakorkeakoulun peruskorjausja laajennus, Setecin toimistotaloyhdessä Turvalaakson muiden toimistotalojenkanssa sekä Vantaan Ympäristökeskus.Suuri rakennus istuu ympäristöönsä saumattomastija näyttää yllättävän keveältä.Suuret lasipinnat ja teräs kohottavat jaavaavat, punatiili sitoo maahan ja sulkee.Valoisuus, keveys ja raikkaus ilmentävvätmyös rakennuksen sisätiloja. Lasiin, valkoiseenja teräkseen tuovat lämpöä harkitustisijoitetut voimakkaat väriläiskät.Väriteema jatkuu uimahallissa. Huolellasuunniteltu laatoitus näyttää tietoisesti, materiaalinluonteen ymmärtäen valitulta sisus-Tyylikästä terästä, valkoista ja mustaa mosaiikkiapylväissä. Teräsallas valittiin kestävyytensävuoksi. Laatat:seinässä Color, 96x196mm, kiiltävä valkoinen, väri 900K. Pilarissamusta lasimosaikki, 20x20 mm (300x300mm), väri A50.Oranssi ohjaa saunaan ja pesutiloihin. Valkoinenkorostaa värin hehkua. Pitkittäin asennettulaatta jatkaa valkoisen tiiliseinän ilmettälaatoitettuun tilaan ja kytkee myös osaltaanjulkisivun tiilitematiikan sisätilaan.Laatat:seinässä Color 96x196 mm, kiiltävävalkoinen, väri 900K. Kaarevan seinän oranssilasimosaikki, 20x20 mm (300x300 mmverkossa), väri A92.tusratkaisulta, ei välttämättömyydeltä. Valitunvärin luonteesta paljastuu uusia piirteitä,kun tekstuuriltaan poikkeavat keraamiset laatatkohtaavat esimerkiksi altaan reunalla.Uimahallin ilme muuttuu vuorokaudenaikojen mukana. Kesällä vihreys tulvii sisäänikkunoiden takaa, talven pimeä vaatiivoimakasta valoa ja sulkee hallin asiakkaineenkodikkaasti syliinsä. Valjussa keväänvalossa laatoitetut väriläiskät tuovatiloa ja lämpöä sisätiloihin.– Valituilla väreillä on filosofinen lähtökohtansa,mutta niillä on myös informatiivinentarkoitus. Värit toimivat osoittimina,esimerkiksi ohjaamalla katseen saunatilojenkulkuun tai lastenaltaalle. Ne auttavatkävijää hahmottamaan ympäristönsä yhdelläsilmäyksellä ja helpottavat myös huononäköisenliikkumista suuressa avarassatilassa, arkkitehti Hannu Jaakkola selittää.Keraamiset laatat ovat Pukkilan mallistoa.– Valitut materiaalit ovat laadukkaita,sillä rakennuttaja haluaa olla varma niidenkestävyydestä, Hannu Jaakkola sanoo.– Työselityksissämme on kyllä muutenkinaina Pukkilan laatat, Tapio Kerttulalisää.Lisätietoja:Pukkila Oy Abpuh. (02) 412 2600, Paula KasevaPoreallas löytyy punaisen seinämän luota.Luonto on vahvasti läsnä.41

Kelluvien betonilattioidenkäyttö on yleistynyt uusienääneneristysvaatimusten (C1/1998)tultua voimaan vuoden 2000 alusta.Kelluvalla pintalaatalla on mahdollistasaavuttaa normien vaatimustasokaikilla lattian pinnoitevaihtoehdoilla.Toinen kelluvan lattian käyttöälisännyt tekijä on lattialämmitys, jolloinerillinen pintalaatta parantaalämmityksen säädettävyyttä.Betonisten pintalaattojen ongelma onniiden kaareutuminen. Laatan epätasainenkutistuminen aiheuttaa laatan reuna- janurkka-alueiden nousemisen, joka haittaalattioille asetettujen laatuvaatimusten toteutumista.Ongelmaan on haettu ratkaisuaTampereen teknillisen korkeakoulun tutkimusprojekteissa.Mistä betonilattian kaareutuminenjohtuu?Betonirakenteille on luonteenomaista,että kuivuessaan rakenne samalla kutistuu.Kutistuminen on sitä voimakkaampaa mitäenemmän betonista poistuu vettä kuivuessaan.Kelluvan betonilattian yläpinta kuivuunopeasti, koska kuivuminen tapahtuukuivassa huonetilassa. Laatan alapinta taaskuivuu hitaasti, koska kuivuminen tapahtuukantavan välipohjan suuntaan, jossa onkosteammat olosuhteet kuin tuuletetussahuonetilassa eli laatan yläosa kuivuu alaosaanopeammin. Samoin laatan yläpinnassakutistuminen on voimakkaampaa jatästä laatan ylä- ja alapinnan välisestä kutistumaerostajohtuen laatta pyrkii kaareutumaanja laatan nurkat nousevat ylöspäin.Laatan kaareutuminen on sitä voimakkaampaamitä suurempi on kutistumaerolaatan ylä- ja alapinnan välillä. Laatan kaareutumiseenvaikuttaa myös laatan koko.Laatan jännevälin kasvattaminen lisäänurkkien nousutaipumusta. Nurkkien nousuarajoittaa kuitenkin laatan oma paino,joka pyrkii taivuttamaan nurkkien ulokkeel-Me RakentajatKelluvien betonilattioidenkaareutumisen ongelmat haltuunliset osat alkuperäiseen asemaan. Laatan reutumista ei tapahdu. Käytännössä välipohjarakenneon aina kosteampi kuinomasta painosta johtuen tavanomaisillapintalaatoilla (paksuus 60-80 mm) jännevälinkasvu ei vaikuta enää nurkkien nou-Kuiva välipohjarakenne mahdollistaa laa-huonetila, joten kaareutumista esiintyy.suun, kun laatan sivumitat ylittävät 6 metriätalaatankaareutumista voidaan pietantasaisemman kuivumisen ja näin pin-Kelluvan betonilattian kaareutumista nentää. Kuiva välipohjarakenne nopeuttaamyös pintalaatan kuivumista pinnoi-pienentävät keinot voidaan jakaa kolmeenryhmään:tuskelpoiseksi. Erikoistapauksissa voidaanpintalaatan ja välipohjan välistä1.Betonin kutistuman hallintaKäytetään vähän kutistuvia betonimassoja.Betonin vähäinen kutistumistaipu-huonetilan ilmaa, jolloin laatan kuivumi-eristetilaa kuivata kierrättämällä siellämus pienentää myös kutistumaeroa pintalaatassaja näin laatan kaareutuminen vähenee.nen nopeutuu ja samalla kaareutuminenvähenee. Betonimassojen kutistuman 3.Rakenteelliset keinothallintaa helpottaa, jos betonin lujuusvaatimustalasketaan. Betonisten pinta-raudoitus. Jos raudoituksella halutaanRakenteellisista keinoista yleisin laatanlaattojen lujuudeksi riittää useimmissa pienentää laatan kaareutumista, tuleetapauksissa alle K30 lujuudet. Betonin raudoitus sijoittaa laatan yläpintaan. Alapinnanraudoitus taas lisää laatan kaa-kutistumaan vaikuttavat massan lisäksimyös jälkihoito.reutumista. Tavanomaisilla raudoitusmäärillälaatan kaareutumista voidaan2.Symmetriset kuivumisolosuhteetJos laattarakenne kuivuu symmetrisesti pienentää noin 15 %.molemmista pinnoista, niin silloin kaa-Teksti ja kuvat: Jari Hietala42

Me RakentajatTutkimusprojektiViimeisimmän tutkimusprojektin /1/kaksi päätavoitetta oli selvittää lattialämmityksenja kuitubetonin vaikutuksia kelluvanbetonilattian toimintaan. Tutkimuksenjakaantui kokeelliseen ja laskennalliseenosaan. Tässä tarkastelen lähinnä tutkimuksenkokeellisen osan tuloksia.Betonisten pintalaattojen kaareutumistatutkittiin koelaatoilla, joissa oli pohjalaatta(100 mm), pintalaatta (70 mm) janäiden välissä eristekerros (30 mm, elastisoituEPS tai mineraalivilla). Koelaattoja olikaikkiaan kahdeksan kappaletta ja niidenkoko oli 1000 x 2000 mm. Pintalaattojentaipumista kokeen aikana mitattiin laatanpituussuunnassa. Tämän lisäksi laatoistamitattiin yläpinnan kutistumaa sekä suhteellistakosteutta ja lämpötilaa pintalaatasta,eristeestä ja pohjalaatasta. Laattakokeettehtiin Tampereen teknillisen yliopistonrakennushallin sisätiloissa, jossailman suhteellinen kosteus oli kokeidenaikana hyvin alhainen (< 35 RH%). Pintalaattojenraudoituksen vaikutusta tutkittiinvertaamalla kuitubetonin (kuituja 30 kg/m 3 ) ja tavallisten verkkoraudoitettujen (keskeinenverkko 6-150) laattojen toimintaa.Lattialämmityslaatat valettiin kaikki kuitubetonillaja vertailu tehtiin kuitubetonilaattaan,jossa ei ollut lattialämmitystä. Pintalaattojenkuivuminen kaareutumisen mittausaloitettiin viikon jälkihoitoajan jälkeen(laatat muovin alla). Lattialämmitys kytkettiinpäälle jälkihoitoajan jälkeen siten, ettäensimmäisen kuivausviikon aikana lattianlämpötila oli noin 25 °C, seuraavalla viikollalämpötila nostettiin noin 30 °C ja siitäviikon päästä lämpötila nostettiin 32 °C,jossa se pidettiin aina laattojen pinnoitushetkeenasti.Miten lattialämmitys ja kuitubetonivaikuttavat laatan kaareutumiseen?Koelaattojen taipumamittausten tulokseton esitetty kuvassa 1. Kuvassa on selvyydenvuoksi näytetty vain neljän laatan taipumat.Suurimmat taipumat syntyivät verkkoraudoitetullalaatalla, jossa maksimitaipumaoli 3,0 mm. Kuitubetonilaatalla taipumanmaksimiarvo pieneni 2,0 mm:iineli 40 % pienempi taipuma. Lattialämmityksellä(ja kuitubetonilla) taipuman arvoKuva 1. Laattojen keskipisteen taipuma mittavälillä 1890 mm.jäi vieläkin pienemmäksi eli noin 1,2 mmeli 60 % pienempi taipuma kuin verkkoraudoitetullalaatalla ja 40 % pienempi taipumaverrattuna pelkkään kuitubetonillatehtyyn laattaan. Sen sijaan lattialämmityslaatassa,jossa oli tiivis pinnoite (muovi)eristeen yläpinnassa taipumat kasvoivat2,6 mm:iin eli lisäystä tuli 30 % verrattunalaattaan, jossa ei ollut lattialämmitystä.Tosin taipuma palautui samalle tasolle kuinpelkän kuitubetonilaatan tapauksessa noin10 viikon kuivumisen jälkeen. Yhteenvetonakoetuloksista voidaan päätellä, ettäkuitubetonilla saatiin kaareutumista vähennettyänoin 40 % ja kuitubetonilla ja lattialämmityksellävähennystä tuli 60 % edellyttäen,että pintalaatan alapinnassa ei käytetämuovia tai muuta tiivistä pinnoitetta.Muovin käyttö valusuojana lisää lattian kaareutumista.Koelaattojen tulokset voidaan muuntaavastaamaan todellisia rakenteita, jolloinlaatan reunan sivumitat ovat helposti yli 5metriä. Tällöin kokeessa olleen verkkoraudoitetunlaatan 3 mm:n taipuma vastaanoin 16,5 mm:n nurkan nousua todellisessalaatassa. Vastaavasti kuitubetonin käytöllänurkan nousu pystytään rajoittamaan8 mm:iin ja yhdistettynä kuitubetoni ja lattialämmitysjohtaa enää 3 mm:n nurkannousuun.Kuitubetonin käyttö rakenteessa vähentääkaareutumista, koska betonin kutistuminenpienenee kuitubetonin käytöllä.Tutkitulla lattiabetonimassalla ilmiö oli selvä.Tosin kirjallisuudesta löytyy myös päinvastaisia tuloksia, jossa kuitubetonilla onlaatan kaareutuminen lisääntynyt. Tässätutkimuksessa käytettiin 50 mm pituisiateräskuituja (Dramix RL45/50BN) 30 kg/m 3 annostuksella ja kutistuman pieneneminenja kaareutumisen vähentyminen olimerkittävää.Lattialämmityksen käyttö pintalaatoissavähentää myös kaareutumista. Tämä johtuusiitä, että ympäröivää olosuhdetta lämpimämpilaatta kuivuu nopeammin ja lisäksikuivuminen tapahtuu sekä ylöspäinettä alaspäin, jolloin molemmat pinnatkuivuvat ja kutistuvat lähes samalla nopeudella.Tällöin laatan kutistumaero ala- jayläpinnan välillä jää pienemmäksi ja kaareutuminenvähenee. Lattialämmitystä voidaansiis käyttää myös nopeuttamaan pintalaatankuivumista. Edellytyksenä laatankaareutumisen vähenemiselle on, että kosteuttavoi siirtyä myös alaspäin eli ei käytetämuovia eristekerroksessa ja huolehditaan,että ennen pintalaatan valua välipohjarakenneon kuivunut riittävästi (< 90RH%). Lisäksi tulee muistaa, että pintalaatanbetonin tulee kovettua ennen lämmityksenpäälle kytkemistä. Viikon jälkihoitoaikaon vähimmäisvaatimus, jonka jälkeenlämmityksen voi kytkeä päälle ja lämpötilaanostetaan asteittain.Kirjallisuutta1. Hietala, J.,Kelluvan betonilattian kaareutuminen,osa 2, TTY 2003 (julkaisematon)2. Hietala, J.,Kelluvan betonilattian kaareutuminen.Talonrakennustekniikan julkaisu 108,TTKK 2001. 80 s. + 73. Betonin kelluva lattia 2002,BLY9/by48.Suomen Betonitieto Oy,Lahti 2002.43

TilastojaRakentaminen suuntautuu ylöspäinSuomalaisen pientalorakentamisen trendi on ylöspäin, niin määrässä kuinmuodossakin. Pian unhoon jäävästä 90-luvun puolivälin notkahduksesta on pientalojenaloitusmäärä kasvanut reilun neljänneksen ja korkea taso näyttäisi säilyvänainakin lähivuosina. Tähänastisen ykkössuosikin, 1,5 -kerroksinen pientalon15-vuotinen nousuvauhti näyttää tasaantuneen, sen sijaan monitasoratkaisutovat lisääntymässä. Suorakanava Oy:n toimitusjohtaja Hannu Myöhänen onseurannut pientalorakentamisen kehitystä jo 80-luvun alusta lähtien. Suomalaistenmaku ja tilaratkaisut ovat monelta osin muuttuneet melkoisesti.Tasoratkaisu30 %1990 2000 20101 1/2 kerroksiset 1. tasomonitasoNopeammin, korkeammalle, voimakkaammin(citius, altius, fortius) pätee suomalaiseen2000 -luvun pientalorakentamisenkehityssuunnan yleisluonnehdinnaksi,sillä kaikki kokoa ja näköä mittaavat suureetovat kasvamassa. Kun myös tekniikan,kalustuksen ja koneistuksen määrä ovatkasvaneet, on myös keskimääräinen hintatasokohonnut selvästi. Tämän analyysintakana on Suorakanavan tilastotietoa– lähes sadasta rakentamisen ja asumisenmessun kävijätutkimuksesta – vuosilta1986-2002 ja jo kustannusarvioista koottuayhteenvetoennakointia vuoteen 2010jatkuvasta kehityssuunnasta. Yli 80 % pientalorakentajistakäyttää kustannusarvionsatekemiseen Suorakanavan KotiOptimi -ohjelmaa.Näiden kustannusarvioiden sum-Kustannusarvio1990 2000 2010matilasto on osaltaan ohjannut tässä arvioitujakehityssuuntia.Oma tonttiVielä 1970 ja 80 -luvulla oli hyvin yleistärakentaa kunnan vuokratontille. Kuntontti ostetaan nykyisin aiempaa useamminyksityiseltä myyjältä kunnan sijasta,niin luonnollisesti tontit ovat siten omia.Oma entinen asunto50 %1990 2000 2010Osarahoituksena entinen asuntoTänä vuonna lähes kahdella kolmanneksellaon osarahoituksena oma asunto. Korkojenollessa näin poikkeuksellisen alhaallaja asuntohintojen noustessa antaa seuusille rakentajille hyvän lähtökohdan rakentamiseen.Asuntohintojen laskiessaaloittavien rakentajien asema vaikeutuu!Vuokra-asuntoja vapautuu pientalon rakentamisenmyötä tänä vuonna n. 5.000 kpl.TasoratkaisuEuroopan yhdentyessä myös eurooppalaisempi1,5 -kerroksinen ratkaisu ohittiSuomessa suosiossa olleet yksitasoratkaisut.Tulevaisuudessa entistä useampi talorakennetaan kuitenkin 2, jopa 2,5 -kerroksisenatai monitasoratkaisuna.Alapohja, rossipohja30 %1990 2000 2010AlapohjaMenneinä vuosikymmeninä pientaloistayli 90 % tehtiin maanvaraiselle laatalle.Rintamiestalot, joita rakennettiin 1950-60-luvulla n. 150.000 kpl, tehtiin pääosinrossipohjaisena, jota tapaa jälleen suositaanmm. radonin torjunnan vuoksi.Rakennustapa40 %1990 2000 2010paikalla rakennettupuutalo teinen puutalotehdasvalmis-hirsitalokivitaloRakennustapaOman käden taitojen vähentyessä, onrakennustöitä teetetty aiempaa enemmänammattimiehillä. Mutta kun ammattimiehetkinvähenevät, on päävaihtoehdoksitullut tehdasvalmisteinen, useimmin pitkälletuotteistettu talo. Tehdasvalmisteisista taloistapääosa pystytetään ainakin ns. sääsuojavaiheeseentoimittajan operoimana.Trendinä kivitalot ovat lisänneet tasaisestisuosiotaan 1990 -luvun lopusta lähtien.Teksti: Hannu Myöhänen Kuvat: Suorakanava Oy44

TilastojaVesikattoMonessa Euroopan maassa vesikatoistatehdään tiilestä yli 80 %. Niin myös pianSuomessa nykyisen kehityksen jatkuessa.Tiilikatto60 %1990 2000 2010JulkisivumateriaalitPuu on luonnollisesti Suomessa suosituinjulkisivumateriaali. Puuverhous ja hirsipintamuodostavatkin n. 70 % osuudenjulkisivumateriaaleista. Kivipintaisissa suosiotaanlisää rapattujen talojen osuus.Julkisivu70 %1990 2000 2010puujulkisivu tiilijulkisivurappausVesikeskuslämmitys takaisin70-luvulla öljylämmitys oli hallitsevaa. Öljynhinnanheittelyjen vuoksi 80-luvulla siirryttiinpaljon suorasähkölämmitykseen. Vesikiertoisenlattialämmityksen myötä trendikuitenkin kääntyi 90-luvulla. Mukavuuden jaenergian valinnan vapauden myötä vesikeskuslämmitysjatkaa voimakasta kasvuaan.Maa- ja kaukolämpö kasvussaKasvukeskusten kaukolämmön tuottoyksiköidenkehittymisen myötä kaukolämpö onnoussut järkeväksi vaihtoehdoksi myös pientalojenlämmitykseen. Ekologisen ajattelutavanlisääntyessä myös maalämmöllä on ollutselvä tilaus. Maalämmön kehitys etenkin2000 -luvulla on ollut hyvin voimakasta.Tulisija joka “savuun”Tulisijat osana sisustusta ja tunnelman luomistatärkeimmän ominaisuuden, lisälämmöntuottamisen, kanssa on tuonut tulisijanlähes kaikkiin uusiin taloihin. Vielä 70-luvullamuodissa olleita avotulisijoja ei käytännössäenää tehdä. Tehdasvalmisteiset korkean designinomaavat ratkaisut lisääntyvät tasaisestipaikalla tehtyjen kustannuksella.Koneellinen ilmanvaihtoTietoisuus sisäilman puhtauden tärkeydestäerilaisten hengitystiesairauksien ehkäisemisessäsekä energiansäästö ovat tuoneetkoneellisen ilmanvaihdon lähes jokaiseenuuteen taloon.Keskuspölynimuri on tullut jäädäkseen1980-luvulla yleistynyt keskuspölynimuriasennetaan tänä päivänä koneellisen ilmanvaihdontavoin lähes joka taloon. Tässäkulttuurissa Suomi on vahvojen suomalaistenvalmistajien ansiosta reilusti edellämuuta maailmaa.Keittiöön satsataan enemmänKeittiö kodin sieluna on vahvistunut edelleen.Keittiöön halutaan satsata entistäsuurempi osuus kokonaisbudjetista.Kylpyhuone ja saunaSauna tilana on suomalaiselle ollut ainatärkeä. Nykyisin saunalta ja kylpyhuoneeltavaaditaan silti entistä enemmän. Kylpyhuoneeseenja saunaan tiloina, muotoiluna,kalusteina ja materiaaleina tullaan jatkossakininvestoimaan kasvavasti.Rakennusalan Ammattiylpeyskunniaan -stipendit jaettu!Suorakanava yhteistyöryhmä on jakanutyhteensä 25 kpl 100 euron suuruisia Ammattiylpeyskunniaan -stipendejä. Stipenditkohdistettiin tänä vuonna rakennusalanammattioppilaitoksissa opintojaan suorittavilleja opiskelussaan erityistä ammattiylpeyttäosoittaneille opiskelijoille.Ammattiylpeys kunniaan -projektissa ontarkoitus nostaa rakennusalan yleistä imagoasekä korostaa alan ammattioppilaitoksistasaatavaa koulutustasoa.Ammattioppilaitoksissa suoritettava koulutuson Suomessa erittäin korkeatasoista, mikänäkyy myös kentällä. Stipendin saajat löytyivätseuraavista ammattioppilaitoksista: Ammatti-instituuttiIisakki/Ari Simppa, ForssanAmmattioppilaitos/Juho Niskanen, HaminanAmmattiopisto/Marko Hovi, Helsingin Ammattikorkeakoulu/RamiHietala, HärmänmaanAmmatti-instituutti/Antti Winter, Järvenpäänammattiopisto/Mika Salo, Kainuun Ammatti-instituutti/TeroSaviniemi, Kalajokilaaksonammattioppilaitos/Jaakko Myllylahti, KokemäenjokilaaksonAmmattiopisto/Kari Majuri,Kotkan Ammatillinen koulutuskeskus/PetteriOvaska, Lahden Ammatti-instituutti/Mark-ku Jääskeläinen, Lappajärven Ammattioppilaitos/IlkkaPenninkangas, Länsi-Uudenmaankoulutuskeskus/Aleksi Puhakka, Mäntsälänammattiopisto/Anssi Lehti, Oulun kulttuurinja tekniikan oppilaitos/Janne Nieminen, Pohjois-Savonammattiopisto/Anssi Huusko, PorinTekniikkaopisto/Tomi Kuusinen, Raahenammattioppilaitos/Joni Karhumaa, Raisionammattioppilaitos/Juha Laine, Rauman ammatti-instituutti/HenriSaarela, Salon Ammattioppilaitos/VilleSuominen, Seinäjoen ammattioppilaitos/JukkaTuuri, Sodankylän ammatti-instituutti/JuhoPalokangas, Turun ammatti-instituutti/KimEkholm sekä Ähtärin ammatti-instituutti/JyrkiAhokas.Stipendien saajat kuvineen ja oppilaitoksineenovat nähtävänä myös internetinkautta osoitteessa www.suorakanava.fi.Suorakanava yhteistyöryhmä:Allergia- ja Astmaliitto, Akvaterm Oy, CrystalFinland Oy, Ensto Oy, EPS-rakennuseristeteollisuus/Suomen Muoviteollisuus ry, FortumOil Refining Lämmityskauppa, FP-Tuotteet Oy,H+H Siporex Oy, IDO Kylpyhuone Oy, IskuOy, Kastelli-Talot Oy, Kerman Savi Oy, KontiotuoteOy, KP-Tekno Oy/Puzer Ltd., LafargeTekkin Oy/Ormax Katot Oy, LemminkäinenOyj/Kattoteollisuus, Lohja Rudus Oy Ab, LähivakuutusKeskinäinen Yhtiö, Makroflex Oy,Metro Therm Oy, Motiva Oy, Nesco Oy, OilonOy, Optiroc Oy Ab, Oras Oy, Osuuspankki, OuluxOy, Ouman Finland Oy, Parma Oy, ParocOy Ab, Pukkila Oy, Puuinfo, Puulämpö SuomiOy, Puustelli Group Oy, Puutimpurit Ky, RakennusteollisuusRT ry, Sarjalaite Oy, SchiedelSavuhormistot Oy, Soklex Oy, SoraseulaOy, Sosiaali- ja Terveysministeriö, Stala Oy, SunSauna Oy, Suomen Asuntomessut, SuomenBetonituote Oy, Suomen Lasitiilirakenne Oy,Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy, SuomenSähkötukkuliikkeiden liitto, Sähköinfo Oy, Tiileri,Tiivi Oy, Tikkurila Paints Oy, Turner DoorOy, Uponor Suomi Oy, Vallox Oy, Oy VeluxAb, Vuolux Oy, Westwood Oy Ab, WhirlpoolNordic Oy, Wood Focus Oy, Ympäristöministeriö,Öljyalan Palvelukeskus.45

Me RakentajatWorldSkills Competition punnitseenuorten huippuosaajien taidotTSt. Gallenissa järjestettävä nuortenänä kesänä Sveitsissäkansainväliset WorldSkills Competition-Taito-olympialaiset kokoavatjälleen kerran yli 40 maasta eri ammattialojennuoria huippuosaajia kisailemaankeskinäisestä paremmuudestaanneljä päivää kestävään kovaankoitokseen.Ammatillinen osaaminen on yksi merkittävimmistätekijöistä, joilla suomalaisetvoivat menestyä kansainvälisillä markkinoilla.Nuorilla huippuosaajilla on tilaisuusnäyttää kykynsä ja taitonsa kansainvälisissäammattitaitokilpailuissa.Ensimmäiset Taito-olympialaiset pidettiinEspanjassa vuonna 1950. Vuosien varrellaTaito-olympialaisista on kehittynyt kansainvälinentapahtuma, jossa IVTO:n (InternationalVocational Training Organisation)jäsenmaiden alle 23 -vuotiaat huippuosaajatkilvoittelevat eri ammattien jaloissa taidoissa.Suomi on ollut mukana Taito-olympialaissavuodesta 1989 lähtien.Organisaattorina Skills Finland rySkills Finland ry:n tavoitteena on suomalaisenammatillisen koulutuksen ja osaamisenarvostuksen parantaminen. Toiminnanydin löytyy kansallisista ja kansainvälisistäammattitaitokilpailuista. Eräs tärkeimmistäja suurimmista tavoitteista onkinvalmistautuminen ja osallistuminenWorldSkills Competition -Taito-olympialaisiinkaikissa virallisissa kilpailulajeissa. Tavoitteenaon myös järjestää vastaava kilpailuHelsingissä vuonna 2005.Kädentaitoja ja huipputeknologiaaTaito-olympialaisissa on 40 lajia, joissapunnitaan nuorten osaamista ja kädentaitoja.Osa lajeista on hyvin perinteistä kädentaitoavaativia ja osa nykyajan huipputeknologiaaja viimeisimpiä trendejähyödyntäviä. Rakentamiseen liittyviä lajejaovat kirvesmies- ja muuraustaitoja mittaavatlajit. Pintatöiden osalta lajit löytyvätlaatoituksesta ja maalauksesta.Laatoitus– Kilpailutehtävä koostuu yleensä kahdenseinäkuvion sekä lattiakuvion laatoituksesta.Seinät ovat valmiina ja kilpailija tasoittaane itse laatoituskuntoon. Työhön eikuulu vedeneristämistä tai vastaavaa. Arvioinninperusteena on työn yleisilme jalaatan leikkaukset. Työstä mitattavia asioitaovat työn valmiusaste, vaakasuoruus,suorakulmaisuus ja pystysuoruus, pinnantasaisuus sekä mittatarkkuus.Kirvesmiehen luettava piirustuksia– Kilpailijat tekevät kilpailutyönään pienoiskoossakeski-eurooppalais-tyylisen rakennuksenkaton runkorakenteen. Kirvestyönvaativin osuus on piirustusten lukeminenja rakenteen osien piirtäminen liitosmuotoineenluonnollisessa koossa. Osien työstäminenvaatii suurta tarkkuutta eri välineitäja koneita hyödyntäen. Työn arvioinnissatehdään objektiivisia mittauksiaja sallitut toleranssit ovat hyvin pieniä. Liitoksienosalta mittaus tapahtuu millinkymmenyksien tarkkuudella.Muuraustyössä vaativia kuvioita– Muuraustyö on monimuotoinen puhdasmuuraustyö,jossa on runsaasti muotojaja kuvioita. Työhön liittyy tänä vuonnamyös harkkomuurausosa ja rappausta.Työ vaatii piirustustenlukutaitoa, tarkkaamitoitusta, siistiä yleisilmettä ja nopeutta.Työn arvioinnissa kiinnitetään huomiotamittatarkkuuteen ja siisteyteen.Maalauksessa tarkkuus valttia– Maalauksessa ja tapetoinnissa menestymiseentarvitaan värisilmää, herkkääkättä ja tiukkaa järjestelmällisyyttä. Kaikkirajaukset on osattava tehdä millimetrintarkkuudella, samaten tapettien suoruusja kuvioiden kohdistus. Vaativaa onmyös täysin sileän ja kiiltävän ovimaalauksentekeminen käsityövälineillä ja vesiohenteisillamaaleilla. Lisäksi on tehtävänopeasti ja varmasti tyylikäs pintakoristelunäytesekä suurennettava ja46Juha Vainikainen, Jussi Haulos jaMika Rautema Skills-maajoukkueleirillämaalattava määrätyssä mittakaavassamallin mukainen teksti ja kuviomaalaus.KilpailijaesittelyMuuraus: 22-vuotias Juha Vainikainenopiskelee talonrakennustekniikkaa Kuopiossa,Pohjois-Savon ammatillisen koulutuksenkuntayhtymässä ja on valmennuksessa lisäksimyös Forssan Aikuiskoulutuksessa. Hän ontehnyt erilaisia talonrakennustöitä, muttaaloitti muurausharjoittelun vasta vuosi sitten.Kirvestyö: Mika Rautama, 21 v., valmentautuuSt. Callenin Taito-olympialaisiinMäntsälän Ammattiopistossa. Mikalla onoma yritys Rakennus Mika Rautama ja häntoimii aliurakoitsijana mm. Jukka-taloille.Maalaus ja tapetointi: Heli Piiroinenon 20-vuotias maalarityttö, joka on suorittanutkolmivuotisen pintakäsittelyalan perustutkinnonSeinäjoella ja valmentautunutkilpailuun viime keväästä alkaen TurunAmmattiopistosäätiön laatiman ohjelmanmukaisesti. Hänen työpaikkansa on rakennusliikeVeljekset Onnela Oy Alavudella.Laatoitus: Jussi Haulos, 22 v., valmentautuutällä hetkellä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa.Hän on tehnyt aiemminlaatoitustöitä mm. Norjassa.Odotukset korkeallaSuomalaiset ovat menestyneet hyvin näissäkisoissa ja mitalisijoille on ylletty neljästi.Tänä vuonna odotukset ovat korkealla. Kilpailujentaso on noussut vuosi vuodelta, jotenmitalisijoille pääseminen edellyttää kaikkienpalasten loksahtamista kohdalleen.

Uusia tuuliaUponorilta valkoinen putkiuutuusUponor on maailman johtava PEX- lämmitys- ja käyttövesiputkienvalmistaja. Vuodesta 1972 lähtien valmistettuaputkea on asennettu tähän mennessä yli 1,5 miljardiametriä eri kohteisiin. Määrä yltäisi noin 36 kertaa maailmanympäri. Nyt Uponor on tuonut markkinoille Wirsbo-lattialämmitysjärjestelmässäkäytettävän valkoisen PePEX Q&E -uutuusputken.Uponorin PePeX Q&E -putket on valmistettu happidiffuusiosuojatustaristisilloitetusta polyeteenistä. Syöpymisen estävän happidiffuusiosuojanpäälle lisätyn suojakerroksen ansiosta putki voidaankiinnittää suoraan raudoitukseen. Uutta putkea on myösentistä vaivattomampi käsitellä ja taivuttaa.Uponor on kehittänyt myös PePEX Q&E -putken lämmönkesto-ominaisuuksia.Uutuusputket kestävät hetkellisesti aina +95asteen lämpötilaa.PePEX Q&E -putkisarja on saatavissa 2x17 millimetrin ja 2x20 millimetrin putkikoossa. Toimitusvaihtoehtojen kieppipituudetovat 60 metristä 1000 metriin. Valkoisiin laatikoihin pakatut putkettoimitetaan asiakkaalle kierrätettävillä eurolavoilla ympäristökuormituksenvähentämiseksi.Lue lisää Uponorin ratkaisuista osoitteessa www.uponor.fiAikaisemmat Me Rakentajat -lehdet voit lukea Internetistä:www.suorakanava.fi.Sisäilman laatuvaatimuksettiukkenevat lokakuussaLokakuun alussa 2003 voimaan tulevan Rakennustensisäilmasto ja ilmanvaihto D2 -määräyskokoelman tavoitteenaon parantaa sisäilman laatua tuomalla huoneistoihinsuuremmat ilmamäärät, mutta energia- sekä kustannustehokkaasti.Myös tuloilman suodatukselle annetaan tarkempiavaatimuksia.Huoneistojen sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevat uudistetutmääräykset astuvat voimaan 1.10.2003. Uudistuksentaustalla on kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia päästöjenja energiankulutuksen vähentämisestä ja sisäilman laadun parantamisesta.Paitsi henkilökohtaiseen terveyteen ja viihtyvyyteen,liittyy uudistukseen myös kansantaloudellisia perusteita.Huonon sisäilman aiheuttama kokonaiskustannus kohoaa Suomessaarviolta vuosittain noin kolmeen miljardiin euroon.Voimaan tulevissa D2-määräyksissä kiinnitetään erityistä huomiotasisäilman puhtauteen ja riittävään ilmanvaihtoon. Myöstuloilman suodattamista ja ilmanvaihtojärjestelmän tiiviyttä japuhtaanapitoa korostetaan.Ilmanvaihdon lämmitysenergian osuus rakennusten energiankulutuksestaon useita kymmeniä prosentteja. Lukuun voidaanvaikuttaa hyvällä suunnittelulla ja ilmanvaihdon tarpeenmukaisellakäytöllä. Uusien määräysten mukaan käyttäjän tuleekinvoida itse säätää ilmanvaihdon tehokkuutta ja siten vaikuttaaenergiankulutukseen sisäilmaston laadun lisäksi.Määräyskokoelmaa sovelletaan uusiin rakennuksiin. Lomaasuntojenosalta määräykset koskevat vain kokovuotiseen taitalviaikaiseen käyttöön tarkoitettuja rakennuksia. Tämä tarkoittaasitä, että nyt soveltamisalaan tulevat myös Lappiin rakennettavatloma-asunnot.Laite on kevyt ja mahtuu purettuna pieneen tilaan. Materiaalina onkestävä ja ruostumaton alumiini.Eristevillan leikkaukseen kätevä pöytäEristevillojen leikkaukseen on kehitetty kotimainen leikkauspöytä,joka nopeuttaa leikkaustyötä huomattavasti, leikkausjälkion aina suora ja laite on myös tilaa säästävä.Työskentelyasennon voi valita mahdollisimman ergonomiseksi.Parhaiten laitteen ominaisuudet ovat seinään kiinnitettynä, jollointyö voidaan tehdä seisaaltaan ja selkää rasittamatta. Samallatilaa säästyy huomattavasti pöytämälliin verrattuna. Laite alumiinirakenteisenaon erittäin kevyt, paino vain n.10 kg. Laite onhelppo kasata ja purkaa muutamien ruuvien avulla. Laite mahtuukasattuna hyvin vaikka henkilöautoon.Taustalevyssä on asteikko ja raidoitus 10 mm jaolla, joten erillistämittausta ei tarvita. Villan leikkausveitsi kulkee taustalevyssäolevassa raossa ja villan paikallaanpitävän ohjurin raossa. Tällöin leikkausjälkion aina suora ja eriste ontarkkamittainen. Laitteella voidaanleikata Vuorivillasta jopa 10 mmsiivuja.Seinään parilla ruuvilla kiinnitettyleikkauslaite säästää työtilaa ja työasentoon paras mahdollinen.Lisätietoja:Paroc Oy:n Rakentajaneuvonta,p. 0203 1121147

Uusia tuuliaSeuraavaMe Rakentajat-lehtiLafarge Tekkinin katollenostopalvelujo miltei koko maassaMe Rakentajat kevätAineiston viim. jättö vko 34Ilmestyminen vko 40Ilmoitushinnat• Aukeama, A3 5.300 € + alv• 1/1, A4 + ylitykset 2.950 € + alv• 1/21.650 € + alvpysty 102x297, vaaka 210x145 mmIlmoitusvarauksetAulis Ruotsalainenpuh. 044-564 0564MateriaaliOhjelmaversiot mac/pc– Pagemaker, versiot 6.0-6.5– Freehand, versiot 5.5-8.0– Photoshop– Mikrosoft Word• kuvatiedostot CMYK-muodossa, resoluutio300 dpi• diat, valokuvatMateriaalin toimitusSähköpostitse:virve.rintasalo@suorakanava.fiPostitse:Suorakanava Oy, Virve RintasaloLuotsinmäenpuistokatu 1, 28100 PoriLehden tilaus:www.merakentajat.fi taipuh. 02-641 2161Irtonumero 5 €Vuosikerta (3 nroa) 10 €Lisätietoja: puh: (09) 2533 7200 tai www.lafarge-tekkin.comLafarge Tekkininkehittämällänostolaitteellatiilet nostetaankatolle puoli lavaakerrallaanvalmiina nippuina.Lafarge Tekkin Oy:n kattotiilien katollenostopalveluaon kehitetty jouseita vuosia. Valmiiksi katolle nostetuttiilet helpottavat ja nopeuttavat katonasentamista huomattavasti. Palvelu onvarattavissa katon tilauksen yhteydessä jomiltei koko maassa.Tiilikuorma tulee tontille nosturilla varustetullaautolla, jolla tiilet nostetaan katolle.Aikaisemmin käytetyllä nostotavallatiilet nostettiin katolle täysinä lavoina ja tiiletjouduttiin purkamaan nippu nipulta lappeelle.Työ oli suhteellisen hidasta ja raskasta.Nosturiauto joutui odottamaan lavanpurkamista ennen seuraavan nostoa.Lafarge Tekkinissä katollenosto haluttiinkehittää nopeammaksi ja helpommaksi.Tiilipakkaukset mietittiin uudelleen: pienempienja keveämpien tiilipakkausten käsitteleminenon entistä helpompaa. Myös nostolaitteitakehitettiin. Kehitetyllä nostolaitteellatiilet nostetaan katolle puoli lavaa kerrallaanvalmiina nippuina, joten rakentajaei tarvitse lavaa purkavia apumiehiä. Uusinostotapa säästää katon asentamisen kustannuksiaja tuo katonostajalle selvää säästöä.Nosturin odotteluajasta nippujen purkamisenaikana ei enää tarvitse maksaa!– Käytämme autossa olevaa nosturia,koska näin tiilet ja nosturi väkisinkin ovattontilla yhtä aikaa. Näin takaamme myös,että paikalla on aina osaava henkilö käyttämäänlaitteita, logistiikkapäällikkö TimoTuominen Lafarge Tekkinistä sanoo.– Onnistunut katollenosto vaatii ainayhteistyötä ja tietynlaista osaamista myöstyömaalta. Rakentajan voi olla vaikea määritellä,kuinka nosturiauto saataisiin riittävänlähelle. Katollenosto vaatiikin siksiyhteistyötä kaikkien osapuolten, myös kuljetusliikkeenvälillä. Kuljetusliike varmistaaaina soittamalla ennen toimitusta, että kyseisellätyömaalla katollenosto onnistuu,Timo Tuominen huomauttaa.Vantaan Pukkila Kaakelitori avattu täysin uudistettunaPukkilan myymälä Vantaan Petikossa(Tiilipojanlenkki 4) avattiinhuhtikuussa täysin uudistettuna.Alkukevään remontin tuloksena myymäläon nyt todella avara ja valoisa sekätuo entistä paremmin esiin koko laattasortimentin.Valikoimassa on keraamisia laattojaaina pienistä mosaiikeista suuriin lattia-ja seinälaattoihin sekä kaikki muu mitätarvitaan laatoitustyötä tehtäessä.Esillepanokonsepti uudistettiin täydellisesti.Myymälän toisessa päässä on esillä kokolaattavalikoima seinälaatta- ja lattialaattatelineissäja toinen pää koostuu ideatelineistä,jotka esittelevät erilaisia laatoitus- ja laattavalintavaihtoehtoja.Suunnittelijoita varten onluotu oma kirjastonurkkaus, jossa on esilläyleisesti julkisissa kohteissa käytettävät tuotteetsekä suunnittelutyössä tarvittavia apuvälineitäesitekansioista teknisiin selostuksiin.Lisätietoja:(02) 412 2600 ja www.pukkila.com48

RistikkoPiilosanatehtävä2/2003Se on kesä nyt! Niinpä ristikkoommekinon piilotettu muutama kesäinen sanaarkisten asioiden joukkoon. Koska sanatovat nyt varsin lyhyitä, on vihjeitä vastaavastivaikeutettu. Tämäkin ristikko noudattaapiilosanatehtävän lainalaisuuksia kuuliaisesti.Vihje ja ratkaisutapa on annettukaikkien etsittävien sanojen osalta. Ja kunse oivallus tulee, tietää ratkaisija sanan olevanvarmasti oikein.Vaakasuoraan:Pystysuoraan:1. Seuranta on tärkeä kesällä kolmannen 1. Säde, otat siimahännät.jälkeen2. Illan tullen kääntyy kallioilla5. Ykskaks peli oli kakskaks, oikeastaan 3. Esim. tapaturmille sovellettu siltan. sata4. Vaikka kunto katkesi, niin mies jatkaa8. Kesän merkki: Olin Tukholman keskustassa5. Ennen kuin näin ja voitin, lensi lintukummasti koottu9. Talotehdas toimittaa, mutta lotta korjaa6. Rikki ensimmäinen viisikymppinen,yhtä vailla, yksi perään piikikäs10. Kirjoittajan havittelema kielto ja Tuulen7. Avaan sen vaikka ylösalaisin kuusessaViemää11. Ensimmäinen huono hevonen on tulliarkaatavaraa14. Et tule etukautta tai tee se17. Kalastaja on Kiiski ja iski pois20. Ennen palaa siman jälkeen21. Lapualainen huonosti ladattu kiväri22. Pesiskotkat eivät ole veljiä keskenään23. Jää jakajan käteen ennen mäkeä24. Hei, kuukaudessa ympäri, ei se kauan12. Ensimmäinen ja toiseksi viimeinenmolske sekaisena ajatuksissa13. Saku Suonenjoelta pyrkii pinnalle vaikkatakakautta15. Kavioerotus sisältää kahtiajaon16. Ei aito helmi taivaalla18. Puukäsi-Eki luopuu tulikivestä ja palaakuudentena19. Juo, runoutta tuon täältä pois ja salaisuuskiertääkestä25. Koko Uusi Suomi kertoo palaverista26. Ei kylmää kuu, ota Suomi27. Raju rokki kelaa takaisin arvoesineitä28. Uraania piilotehtävän osissa lämmitettyinäPalauta ratkaista ristikko (tai jäljennös) heinäkuun loppuun mennessä osoitteella: SuorakanavaOy, Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 PORI. Kaikkien vastanneiden keskenarvotaan kolme palkintoa.12 3 4 5 6 78Kevätristikon oikea ratkaisu:910t1u o2m a3 a t4 p 5 k 6 a 7a m p a8r a l i a tn 9 e e k e r i i r rk n u10a p12a s13s i14t11eis i n a p p ii p al o k a k u u t15 161718e 19 t a n a t a o ntia n k k u r i tr e u n u20s t l k21r e e t u r u o k a22s i e n e t23s t o11 121314 15 16 1718192021222324 25Arvonta suosi seuraavia ristikon oikeinratkaisseita henkilöitä:Koti-OptimiPientalo rakentamisen hallinta:Lasse Mertanen, MikkeliRakenna & Remontoi kirja:Eija Kärkkäinen, LeppävesiPohjanmaan YH-Rakennuttaja Oy,Seinäjoki2627 28Nimi_______________________________________________________________________Osoite______________________________________________________________________Arvio 1-6 _____1 = liian helppo, 2 aika helppo....5 aika vaikea, 6 liian vaikea49

MR palauteRakentaja, remontoija, ammattilainen ja opiskelija!Tilaa ilmaista informaatiota ja päivitämuuttuneet tietosi ajan tasalle netissäPystyäksemme palvelemaan sinua mahdollisimman hyvin, huolehdi siitä, että tietosiovat ajan tasalla. Tietojen päivityksen tai liittymisen palveluun voit tehdä rekisteröitymälläwww-palveluun osoitteessa www.suorakanava.fi. Samalla voit tilata maksuttomia palvelujatarpeesi mukaan, olitpa rakentaja, remontoija tai ammattilainen. Mikäli sinulla eiole nettiyhteyttä, voit täyttää allaolevan kupongin tiedot.Varmista Me Rakentajat lehden ilmestyminen myös jatkossaMe Rakentajat lehti muuttuu maksulliseksi. Nyt sinulla on mahdollisuus tilata lehdenvuosikerta itsellesi todella edulliseen kestotilaushintaan 10 € (3 nroa/vuosi).Voit myös olla mukana kehittämässä lehteä itsellesi mieluisampaan suuntaa täyttämälläviereisellä sivulla olevan tietolähdetutkimuksen. Palauttamalla tutkimuksen osallistutOras Ventura -suihkusetin arvontaan.50

Rakentajan Suorakanava internet-palveluRakentajan Suorakanava palvelu on rakentajille, remontoijilleja ammattilaisille tarkoitettu täysin veloituksetonpalvelu.Palvelun tarjoaa 50 johtavaa rakennusteollisuuden yritystä.Rakenna & Remontoi verkkolehtiVerkkolehti ilmestyy viikoittain. Lehden aihealueista ilmoitetaanlukijoille sähköpostin välityksellä.RakentajakouluRakentajakoulusta lukija löytää yli 15.000 sivua ohjeitaoman hankkeensa eteenpäin viemiseen. Tämän lisäksirakentajakoulu sisältää videoituja työ- ja asennusohjeita.Kysy niin vastaammeKysy niin vastaamme -palstalla lukijat voivat esittää kysymyksiä,joihin asiantuntijamme vastaavat pääsääntöisestivuorokauden kuluessa.LaskuritRakentajien, remontoijien ja alan ammattilaisten työtähelpottamaan lisätään sivustoille jatkuvasti erilaisia massalaskenta-,urakka- sekä tarvikelaskureita. Käytössä ovatmm. asumistuki-, palkkakustannus-, energiankulutus-,annuiteetti- ja korkotukilaskurit.Palvelut kunnittainPalvelut kunnittain -valikossa on tällä hetkellä yli 10.000rakentamis- ja remontointisektoria palvelevaa yritystä.Kuntien tonttitietoa -palstalla kunnat voivat ilmoittaa vapaanaolevista tonteistaan.Kustannusarviot ja rakennusaikataulutRealistinen kustannusarvio on yksi tärkeimmistä asioistarakentamisen onnellisen loppuunsaattamisen kannalta.Palvelusta voi veloituksetta tilata kustannusarvion tai rakennusaikataulun.TilastotSuorakanava on tehnyt rakennusalan tutkimusta jo yli 10vuoden ajan. Tutkimus on Suomen laajin ja kattaa lähes40 % suomalaisista omakotitalorakentajista.KauppakatuKauppakadulta voit tilata ilmaista lisäinformaatiota, tulostaarakentamiseen liittyviä lomakkeistoja, pyytää tarjouksia,ostaa tuotteita suoraan verkosta.Kauppakadulle sijoitetaan eri yhteistyökumppaneidenverkkokaupat.Tarvitset vain yhden osoitteen...