Tanskan viljelijämatkan raportti - Satafood Kehittämisyhdistys ry

Tiistai 30.8.2011Åhus-GröntÅhus-Grönt sijaitsee Kristianstadin kunnassa Etelä-Ruotsissa. Toiminta tilalla on alkanut v. 1994,jolloin viljelyksiä oli 25 hehtaarilla. Nyt tilalla on peltopinta-alaa 700 ha, joista omia on 500 ha.Tilan omistavat Per Johannson ja Patrik Olofsson. Kokovuotisia työntekijöitä tilalla on 40. Lisäksikesäaikaan tilalle palkataan 160 kesätyöntekijää. Ulkomaiset työntekijät tulevat Puolasta ja Romaniasta.Tilalla oli myös töissä suomalainen agrologiharjoittelija Dennis Grönroos.Tilalla on viljelyssä jäävuorisalaattia, parsa- ja kukkakaalia, kelta- ja punasipulia, tilliä ja erilaisiamuita salaatteja. Sipulia, jäävuorisalaattia ja parsakaalia oli kutakin 120 ha. Omistajat tekivät myösyhteistyötä hollantilaisen luomuviljelijän kanssa, jolla oli viljelyssä muutamia hehtaareja salottisipuliaja parsakaalia. Koko tilan tuotantoon he tarvitsevat vuosittain 80 miljoonaa tainta, jotka hekasvattavat itse omissa kasvihuoneissaan.Tilalla pyritään neljän vuoden viljelykiertoon. Noin neljäsosasta peltoja otetaan kaksi satoa vuodessa.Tilan pellot ovat hieta-hiekkamaita, joten kastelu on välttämätöntä. Kastelu toteutetaan ramppikasteluna.Kasteluvesi otetaan omilla pumpuilla pohjavedestä. Kastelutarvetta on kuivina jaksoina2 kertaa viikossa. Sikäläiset hiekkamaat ovat alttiita tuulieroosiolle. Tätä torjutaan kylvämällä maihinsyksyllä sadonkorjuun jälkeen ruista. Maat kynnetään keväällä ja rukiin juuristo sitoo maatakasvukauden ajan estäen hiekan lentoa. Maiden happamuus on välillä pH 7-8. Kasvien lannoitustapahtuu raemaisilla N-P-K –lannoitteilla.Vihannesten markkinointi tapahtui SydGrönt Ab –yhtiön kautta. Omat kuljetusautot huolehtivatvihannesten kuljetuksesta myyntiin. Vientiä tapahtuu mm. Italiaan, Puolaan ja Suomeen.Tilalla on asianmukaiset vihannesten käsittely- ja varastointitilat.Uutta käsittelytilaa on rakenteilla 3 500 m 2 .Hanke: Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeillaHankenumero 7599Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 3

Jäävuorisalaatti jäähdytetään vakuumijäähdytyksellä, joka on ollut tilalla käytössä jo vuosia. Uuttajäähdytystilaa oli myös rakenteilla. Jäävuorisalaatin jäähdytys 2 °C lämpötilaan kestää 20 minuuttia.Kerralla jäähdytykseen menee seitsemän lavaa. Jäävuorisalaatin toimituslämpötila kauppoihin saaolla korkeintaan 4 °C. Jäävuorisalaattikylmiössä oli tilaa 400 lavalle. Päivittäin toimitusmäärä olikeskimäärin 200 lavaa. Muita tilan lajeja ei jäähdytetä vakuumissa vaan kylmävarastoissa.Viljelymaiden korkeasta pH:sta johtuen möhöjuuri ei haittaa ristikukkaisten kaalien viljelyä. Ironmanon parsakaalin päälajike. Parsakaalimarkkinat eivät vedä aina riittävästi. Tilan omistajan mukaanparsakaali kasvaa hyvin aurinkoisella säällä, mutta kuluttajien mielenkiinto kohdistuu lämpimälläsäällä muihin tuotteisiin. Tämän johdosta parsakaalia joudutaan joskus varastoimaan kaksikinviikkoa ennen kuin markkinat alkavat vetää. Tämän takia myös kukkakaali on tullut parsakaalinrinnalle. Parsakaalista korjataan satoa 2-5 kertaa. Tilalla odotellaan uutta parsakaalilajiketta, jonkakukinto on aivan kasvin päässä, jolloin koneellinen korjuu mahdollistuu. Tämän puhuttiin mullistavanja keskittävän nykyisin hyvin käsityövaltaisen parsakaalin viljelyksen muutamille harvoilletiloille, jotka hankkivat korjuukoneen.Sipulin tuotanto tapahtuu pientaimista. Viisi sipulinsiementä istutetaan pottiin ja taimikasvatuksenjälkeen potti istutetaan maahan. Istutus tapahtuu jaksoittain. Sipulin taimikasvatuksen ansiosta ensimmäisetsipulit päästään korjaamaan tilalla 1 kk ennen muita tuottajia, joilla sipulit on kylvettysiemenestä. Tilalla on käytössä ainakin kaksi lajiketta: Centro, joka soveltuu erityisesti sipulirenkaidentekoon ja Hytech. Satotaso on 65–70 t/ha.Sipulikarhot kuivumassa pellolla.Sipulin naattihomeen torjuntaan käytettiin Amistar- ja Acrobat-fungisidejä. Sipulin nostoon tilallaon yksi nostokone ja seitsemän nostokärryä. Nostokapasiteetti pellolla on 40 t tunnissa. Sipulin käsittelyärajoittaa listimen teho. Sipulia varastoitiin katetussa, mutta eristämättömässä hallissa ennenprosessointia. Tilalla on käytössä automaattinen kone sipulin lajittelussa. Sipulit lajitellaan kahteenkokoon. Sipulien kuivaus tapahtuu jäähdytysjärjestelmän hukkalämmöllä. Vähittäiskauppaan toimituksettapahtuvat 5 ja 10 kg (yleisin) verkkosäkeissä sekä 180 kg pahvikonteissa. Tilan sipuleista 20Hanke: Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeillaHankenumero 7599Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 4

% (isot sipulit) menee kuorintaan ja siitä edelleen viipalointiin tai kuutiointiin. Suurtaloudet ja Mc-Donald’s ovat näiden jalosteiden ostajia.Sipulin lajittelulaitteistoa. Työntekijät eivät käyttäneet sipuleiden käsittelytilassa pölysuojaimiavaan pölyävät kohteet pidettiin alipaineisina. Tulossa oli sumukostutukseen perustuva menetelmä.Jäävuorisalaatti on sipulin ja parsakaalin ohella tilan yksi päälajeista.Kuvissa tapahtuu jäävuorisalaatin nostoa urakalla.Salaatti pussitetaan, pakkaus tarroitetaan pellolla ja pakataan suoraan kuljetuslaatikoihin.Åhus-Gröntilla on käytössä toista kasvukautta kameranäköön perustuva Robocrop-kitkijärobotti(englantilainen Garford). Kamera kuvaa kasvustoa ja erottaa viljeltävän kasvin rikkaruohoista (löytääoikeat kasvurivit) vihreän eri värisävyjen perusteella. Sen jälkeen laite muokkaa mekaanisestirivi- ja taimivälit, jolloin ei tarvita erillisiä rikkakasviruiskutuksia herbisideillä. Jotta kitkentä onnistuu,istutuskoneen on oltava tarkka. Tilalla istutuspenkit tehdään GPS:n avulla. Tilalla on käytössäkolme Robocrobin yksikköä, jolloin kolme istutuskoneen leveyttä kitketään kerralla. Kukin yksikköpystyy kitkemään neljä riviväliä. Kone käsittelee yhdellä ajokerralla rivin toisen puolen rivinHanke: Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeillaHankenumero 7599Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 5

hintapaineita alaspäin, koska Jyllannin niemimaan porkkanaviljelijät nostavat ja tarjoavat porkkanaatällä hetkellä runsaasti markkinoille. ”Markkinahäiriön” aiheuttavat tuottajat eivät varastoi porkkanaansa,vaan myyvät ne suoraan eteenpäin. Jyllannin niemimaan porkkanapellot peitetään syksyllämuovilla ja 50 cm olkikerroksella, joka estää pakkasen pääsyn porkkanapenkkeihin. Näiden ns.olkiporkkanoiden nosto onnistuu pienellä pakkasellakin. Olkea tarvitaan kuitenkin suunnattomatmäärät. Nyt sateisen kesän jälkeen, kun sekä vilja- että olkisadot ovat jäämässä tavallista heikommiksi,viljelijät pelkäävät, että olkea ei riitä kaikelle porkkana-alalle. Tästä syystä porkkanaa nostetaanja tarjotaan markkinoille tavallista suurempia määriä. Tilan omistajan vankka käsitys oli, ettävarastoidun porkkanan maku päihittää olkiporkkanoiden maun, vaikka ulkonäössä sille häviääkin.Luomuporkkanoiden hinta oli kolme vuotta sitten kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna, nythintaero on enää 30 % luomun hyväksi.Juuresten pesulinja.Tilalla pestään ja pakataan viljellyt juurekset. Juuresten pesulinja on menossa uusiksi lähivuosina.Juuripersilja joudutaan lyhentämään ennen pakkaamista sen pituuden takia. Katkontalinjaan halutaanpanostaa.Tilan kylmiössä oli jo nostettuja punajuuria. Normaalisti niitä nostetaan vasta myöhemmin, muttakoska oli vaarana, että juurikkaat kasvavat liian suuriksi, niin niiden nosto on ollut pakko aloittaa.Myöhemmin nämä joudutaan siirtämään varsinaisten varastoitavien tuotteiden tieltä ulos aumaan.Hävikkiä varastossa on saatu pienenemään asentamalla sinne kostutusjärjestelmä. Myös sähkönkulutuslaski uudistuksen myötä 10 000 kWh vuodessa. Isännän mukaan investointi maksoi itsensätakaisin vuodessa.Hanke: Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeillaHankenumero 7599Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 7

Vihannesten pakkauslinjaa. Linja on Upmaticin.Tilan istukassipuli lajitellaan kahteen kokoon. Lajikkeena oli ainakin Sturonia. Noston jälkeen osalajikkeista saa lämpökäsittelyn (28 °C) joulukuun alkuun saakka. Sen jälkeen sipuli on kylmävarastossamaalis-huhtikuulle asti.Istukassipulin nostokone oli rakennettu Kvernelandinperunannostokoneesta nostopäätä ja kuljettimia muuttamalla.Hanke: Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeillaHankenumero 7599Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 8

Luomuporkkanan rikkatorjuntaan käytetään maan höyrytystä ennen kylvöä. Maa höyrytetään kylvörivinkohdalta (paikka määritellään GPS:llä) n. 10 cm leveydeltä ja 5 cm syvyydeltä 80 °C lämpötilaan.Yhden hehtaarin höyrytykseen menee aikaa kahdeksan tuntia. Polttoainetta kuluu 600–700 l javettä 2000 l. Paras tulos höyrytyksellä saadaan, jos maa on kuiva höyrytystä tehtäessä ja jos ei sadaainakaan kolmeen päivään. Vesiheinä on pahin rikkakasvi luomuporkkanalla. Höyrytyksen sanottiinvähentävän vesiheinän määrää 80 %. Kylvö tehdään usein kahdeksan päivän kuluttua höyrytyksestä.Riviväleistä rikat torjutaan mekaanisesti haraamalla kylvön jälkeen. Kuluneena kesänä sade onhaitannut tätä työtä. Kehitteillä oli uusi hara joka kuohkeuttaa maan riviväleistä 20 cm syvyydelle.Syvä haraus tehostaa liiallisen veden imeytymistä maahan. Porkkanalla ei ole tuholaisten kanssaongelmia, koska porkkana kylvetään melko myöhään (toukokuun loppupuolella) ja jatkuvat tuuletsuojaavat kasvustoja tuholaisten lennoilta.Porkkanapelto oli upean näköistä viljelymaata, vanhaa merenpohjaa, jonka pH ja ravinnetasot ovatkorkeat. Viljelijän mukaan samaa maalajia on pellossa 20 m paksu kerros. Satotaso onkin tavanomaisenviljelyn luokkaa (80–100 t/ha). Ne pellot, jotka ovat vanhaa merenpohjaa, eivät tarvitselannoitusta. Ainoastaan välikasvina ollutta luomumaissia lannoitetaan lehmänlannalla, jota tila saamuilta tiloilta.Luomuporkkanaa. Pellolla oli melko vähän rikkakasveja.Tilalla viljellään tavanomaisesti vain pitkänomaista punajuurta, luomussa on myös pyöreitä lajikkeita.Tavanomaisesti viljellyt punajuuret saavat typpeä 100 kg/ha. Punajuuri voidaan kylvää Tanskanoloissa hyvinkin myöhään. Yksi näkemistämme pelloista oli kylvetty vasta 20.7. Pellolta olipuitu ensin kylänurmikan siemensato, jonka jälkeen maa oli muokattu ja kylvetty punajuurelle. Tällaisensadon korjuun kerrottiin menevän loka-marraskuulle. Taudeista ei ole punajuurelle ongelmia.Etelämpänä on Ramulariaa ja Ritsomaniaa.Hanke: Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeillaHankenumero 7599Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 9

Pitkän mallisen punajuuren kasvutapa oli erikoinen, sillä ainoastaan pieni osa siitä oli maan sisälläja valtaosa kasvoi maan pinnan yläpuolella. Punajuuren ongelmaksi kerrottiin sen liian nopea kasvu.Vettä oli satanut 25–40 mm/viikko, joka oli kasvattanut juuren kokoa liiankin nopeasti.Punajuuren nosto oli juuri käynnissä. Kone on Asa Liftin. Märkä pelto haittasi hieman nostotyötä.Punajuuren nosto oli tavallista aikaisemmin käynnissä.Pelkona on, että osan sadosta joutuu aumaamaan varastojen täytyttyä.Hanke: Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeillaHankenumero 7599Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 10

GulerodsgrubbenPorkkanapakkaamon omistaa 25 viljelijää. Se on toiseksi suurin porkkananpakkaaja Tanskassa.Pakkaamoa esitteli Peter Thane. Porkkanoiden kehuttiin tulevan alueelta, joka on vanhaa merenpohjaa,joka antaa porkkanoille hyvän maun ja säilyvyyden. Pakkaamo pesee ja pakkaa, mutta ei kuoriporkkanoita. Pesuvesissä ei käytetä mitään kemikaaleja. Pakkaamon omistajilla on viljelyssä 300 haporkkanaa. Päälajike on Bolero (80 %). Carloa on 10 % ja loput 10 % on kymmentä muuta lajiketta.Vuodessa pakataan 13 000 t porkkanaa, jonka pakkaus alkaa heinäkuun alussa. Porkkanat pakataanpusseihin, 5 % menee rasioihin. Päivässä pystytään pakkaamaan 60 t. Kesällä viljelijät tuovat porkkanaapakattavaksi päivittäin. Lokakuussa alkaa varastoidun porkkanan pakkaus. Nostot loppuvatmarraskuussa. Pakkaamossa käsitellään vain varastoitavaa porkkanaa (ei ns. olkiporkkanaa).Pakkaamossa on tällä hetkellä 20 työntekijää. Suurin osa työntekijöistä on ulkomaalaisia, mm. Liettuasta,Bosniasta ja Turkista. Vielä 15 vuotta sitten työntekijöitä oli 28, vaikka käsiteltävä porkkanamäärävain kolmasosan nykyisestä. Pakkaamossa on investoitu koneisiin ja mm. optiseen lajittelijaan.Sillä on nyt toinen kausi käytössä. Tällä hetkellä pesun ja pakkaamisen hukkaprosentti onnoin 15. Normaalisti se on 7-20 % ja talven aikana jopa 20–50 %. Märät ja huonot korjuuolot nostavathävikkiä. Huonot porkkanat menevät eläimille. Isot porkkanat menevät jatkojalostukseen teollisuudelle,joka kuorii ja raastaa ne. Raaste menee leipien raaka-aineeksi, minkä toimittajina pakkaamoovat Tanskan suurimpia.Pokkanatilaukset tulevat aamupäivisin. Toimitukset tapahtuvat iltapäivän ja yön aikana. Porkkanathaetaan pakkaamolta rekoilla keskusliikkeiden varastoihin. Kuljetus ei kuulu pakkaamon liiketoimintaan.Tällä hetkellä porkkanan myyntihinta tukkuun oli 5 Tanskan kruuna/2 kg.Porkkanoiden pesulinja oli moniosainen.Hanke: Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeillaHankenumero 7599Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 11

Porkkanan pakkauslinja. Porkkanaa pakattiin eri tuotemerkeille.Flemming RisegaardFlemming Risegaard on porkkanan ja perunanviljelijä. Porkkanaa on viljelyssä 16 ha ja perunaa 15ha. Hänellä oli pellollaan Vilmorin kolmen lajikkeen koeviljely. Kokeen tarkoituksena on löytäävaltalajike Bolerolle korvaaja. Koelajikkeet olivat Silvano, Volcano ja Attilio. Viljelijällä ei ollutvielä kantaa, onko korvaaja löytynyt.Viljelijä kylvää porkkanansa toukokuun lopulla, noin pari viikkoa myöhemmin kuin muut. Kylvötiheyson 100 tainta metrillä, mikä on hieman tiheämpi kuin Suomessa. Afalon ei ole enää sallittuaine Tanskassa rikkojen torjuntaan. Sen puute on aiheuttanut mm. saunakukkaongelmia pellolla.Viljelijä pahoitteli tätä, koska hänen mielestä avoimilla markkinoilla pitäisi olla yhtäläiset säännötkoko EU:n alueella. Tautitorjuntaan hän käyttää Signumia tai Amistaria.Myöhästetty kylvö johtuu siitä, että hänen kylmävarastojensa jäähdytysteho on rajallinen. Myöhästyttämälläkylvöä hän voi siirtää porkkanan nostoa myöhemmäksi ajankohtaan, jolloin ulkoilmanlämpötila on myös jo alhaisempi ja nostettu sato saadaan nopeammin ja vähäisemmällä kylmäkoneidenkäytöllä jäähdytettyä. Myöhäinen kylvöajankohta estää myös porkkanan kasvua liian suureksi.Noston alettua se rytmitetään aluksi siten, että kerran viikossa nostetaan n. 200 t varastoon,jossa se jäähdytetään. Harvemmalla nostolla varaston jäähdytyskapasiteetti ehtii toimia kunnolla,jolloin porkkanan säilyvyys on parempi. Menetelmä vaatii nostoajankohdan aikana valppautta sääennusteidenseurannassa Viljelijä nostaa satoaan tarvittaessa vielä joulun alla, jos lämpötila ei olealempi kuin pari pakkasastetta.Viljelyssä olevat perunalajikkeet ovat Ditta ja Erika. Tilan viljelykierto on porkkana, peruna ja kaksiviljaa.Hanke: Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeillaHankenumero 7599Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 12

Lammefjordin alue on vanhaa merenpohjaa.Tämä näkyi vielä maassa olleina mm. simpukankuorien jäänteinä.Torstai 1.9.2011Axel MånssonAxel Månsson on aloittanut tilanpidon v. 1976 sioilla ja lehmillä. Tällöin Branden alueella ei ollutvielä vihannestuotantoa, ainoastaan perunaa. Hän osti nykyisen tilan v. 1980 ja perusti kanalan v.1981. Vuonna 1983 hän aloitti kiinankaalin viljelyllä. Nyt tilan koko on 650 ha, josta 500 ha onvihannesviljelyssä. Tila on yksi Tanskan suurimmista ja tanskalaisen oppaamme mukaan myös yksiparhaista vihannestiloista. Tilalla on myös kananmunien luomutuotantoa. Kanojen määrä on tällähetkellä 30 000. Kun rakenteilla oleva kanala valmistuu, kanojen määrä nostetaan 51 000. Tällöintuotanto tulee olemaan 10 % Tanskan luomukananmunien tuotannosta.Månssonilla on sekä tavanomaista että luomutuotantoa. Tavanomaisessa viljelyssä on jäävuorisalaattia,miniroomansalaattia, kiinankaalia, parsakaalia, lehtiselleriä ja sipuleja. Jäävuorisalaattiatuotetaan vuodessa 20 miljoonaa kappaletta, mikä vastaa 80 % Tanskan tuotannosta. Luomuna tuotetaanjäävuorisalaattia, miniroomansalaattia ja sipuleja. Tila vastaa lähes 100 % Tanskan luomujäävuorisalaatintuotannosta. Tuotantomäärä on 1,5 miljoonaa kappaletta. Tavanomaista sipulia tuotetaan50 ha ja luomusipulia 90 ha (70 % Tanskan tuotannosta). Tila tuo luomuvihanneksia myösEgyptistä. Vientiä tila harjoittaa mm. Italiaan, Venäjälle ja Suomeen. Tilalla käytettävät taimet (50miljoonaa) ostetaan valmiina.Hanke: Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeillaHankenumero 7599Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 13

Tilalla on käytössä kaksi Autecin vakuumijäähdytyslaitteistoa,joissa voidaan jäähdyttää 20 000 jäävuorisalaattia tunnissa.Sipulin lajittelu- ja pakkauslinjaa.Kun sipulit tuodaan käsittelytiloihin, niitä kuivataan ainakin viikko 20–30 °C lämpötilassa. Senjälkeen vuorossa on lämpötilan hidas laskenta ja sipulien listintä. Sipulit lajitellaan kuuteen eri kokoon.Sipulille käytettäviä pakkauksia on noin 20. Tavanomaiset ja luomusipulit käsitellään samassatilassa.Hanke: Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeillaHankenumero 7599Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 14

Tilalla on myös käytössä Robocrop-kitkijärobotti kolmella yksiköllä. Sitä käytetään ainoastaan jäävuorisalaatilla.Sipulilla sitä ei käytetä, koska sipulin taimet ovat liian lähekkäin automaattiseenkitkentään. Salaatille ei ole sallittuja herbisidejä.Jäävuorisalaattia istutetaan kerran viikossa (1 miljoonaa tainta viikossa) maaliskuun puolivälistäeteenpäin. Kasvukauden alussa käytetään harsoa. Sato valmistuu 8 viikossa. Pellolta otetaan 2-3satoa. Satojen välissä pelto kynnetään. Sadonkorjuuta jatketaan lokakuun puoliväliin asti.Luomujäävuorisalaatin tuotantomäärät ovat kasvaneet niin kovasti, että riittävää viljelykiertoa eipystytä noudattamaan. Luomussa lannoitteena käytetään kananlantaa ja perunan pesuvesiä. Tavanomaisessaviljelyssä istutuksen yhteydessä käytetään Next-nestemäisiä lannoitteita, jotka ovat heillätoista vuotta käytössä. Tämä on ollut suuri parannus, koska aikaisemmat rakeiset lannoitteet aiheuttivatsatoon liikaa epätasaista kokoa. Myöhemmin kasveille (2 ja 4 viikon kuluttua istutuksesta)annetaan myös raemaisia lannoitteita.Pellot olivat hyvin märkiä vierailun aikana. Yksin elokuun sademäärä oli 250 mm. Kuivien kausienvaralle tilalla on valmius myös sadetukseen. Sadetusvetenä käytetään pohjavettä. Jäävuorisalaatillaja parsakaalilla on tehty tihkukastelukokeita, jotka ovat olleet lupaavia.Tilalla oli käytössä kaksi Regeron isoa istutuskonetta.Hanke: Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeillaHankenumero 7599Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 15