Rakennsuhistoriaselvitys - Finlandia-talo

Finlandia-talonmuutoshistoriaa103Konserttisalin muutokset ja akustiset korjauksetFinlandia-talon kiistelty akustiikka on johtanut konserttisalissauseaan otteeseen muutos- ja korjaustöihin, joista pääosa onmuuttanut salin arkkitehtonista ilmettä vain hienokseltaan.Alkuperäinen akustinen tila, jonka muodosti salin yläpuolelle rakennettu“kaikutila”, on sen sijaan kokenut täydellisen muodonmuutoksen.Muutoshistoriaan on koottu salin akustisten korjaustenohella salissa tehtyjä pienempiä muutos- ja kunnostustöitä.Akustiset korjaukset 1970-luvullaFinlandia-talon valmistumisen jälkeen konserttisalin akustiikkaalkoi vähitellen herättää arvostelua. Kriitikot, ensimmäisenä hetiavajaisten jälkeen akustiikkaa arvioinut säveltäjä ErikBergman, kiinnittivät huomiota salin lyhyen jälkikaiunta-ajantuottamiin akustisiin ongelmiin, äänen epätasaiseen jakautumiseenkatsomossa, tiettyjen soitinryhmien äänien ylikorostumiseenja esiintyjiä häiritseviin kaikuihin. 505 Arvostelut olivat osittainristiriitaisia; ulkomaiset asiantuntijat pitivät tavallisesti konserttisalinakustiikkaa parempana kuin kotimaiset. Ilmeistä kuitenkinoli että salin akustiikka kaipasi virittämistä, mitä pidettiintoisaalta luonnollisenakin toimenpiteenä toimivan konserttisalinaikaansaamiseksi. 506Akustiikasta säätöön kiinnitettiin ensimmäisen kerran huomiota,kun konserttisalin urkujen lopullinen äänittäminen alkoi tullaajankohtaiseksi syyskesällä 1972. Urkujen suunnittelija, professoriEnzio Forsblom ilmaisi huolensa rakennustoimikunnalletoukokuussa 1972 osoittamassaan kirjeessä koskien salin lyhyenjälkikaiunta-ajan urkujen soinnille tuottamia akustisia vaikeuksia.Professori Forsblom ehdotti ryhtymistä mahdollisiin jälkikaiunta-aikaapidentäviin rakennustoimenpiteisiin ennen lopullistaurkujen äänittämistä. 507 Aallon toimistossa laadittiin salinakustisten ominaisuuksien säätöä varten kolmiosainen ohjelma,josta päätettiin toteuttaa ensimmäinen osa: kääntyvien ja liikkuvienkattopintojen alla olevien pehmeiden mineraalivillojen poisto.Muutos vaikutti positiivisesti salin jälkikaiunta-ajan pituuteenja muihin akustiikan säätöön liittyviin toimenpiteisiin ei ryhdytty.508 Urkujen alkuvuodesta 1973 päivätyssä tarkastuslausunnossaprofessori Forsblom kiittää urkujen sointia ja äänitystä,mutta esittää edelleen toiveensa saliakustiikan edistämisensuhteen. 509Radion sinfoniaorkesteri ryhtyi kokeilemaan akustiikan säätöjäyhteistyössä Finlandia-talon kanssa. Innostuneen vastaanotonsai konsertissa ja harjoituksissa joulukuussa 1973 toteutettu kokeilu,jossa orkesterilavaa korotettiin ja jousisoittimien taakse si-joitettiin tilapäiset heijastinelementit. Arkkitehtitoimisto AlvarAallolta pyydettiin vaihtoehtoiset suunnitelmat (sekä kiinteät ettäelementtirakenteinen korotusvaihtoehdot) 510 joiden pohjaltarakennusvirastossa pyydettiin laskelmat kustannuksista. 511Maaliskuussa 1974 suoritettiin lisää kokeiluja, mutta pysyviintoimenpiteisiin ei kuitenkaan lopulta ryhdytty; kokeissa saavutettuakustiikan muutos ei vastannut odotuksia ja lisäksi muutoksillaoli epätoivottu vaikutus salin arkkitehtuuriin. 512Akustiikan säätöjen osoittauduttua riittämättömiksi ryhdyttiin saliakustiikkaamuokkaamaan Aallon kanssa rakennuksen suunnitteluaikanatörmäyskurssille joutuneen arkkitehti AlpoHalmeen johdolla. Halmeen mukaan salin akustiset ongelmatjohtuivat ensisijaisesti edelleen jälkikaiunta-ajan lyhyydestä (ennenHalmeen suorittamia korjauksia 1,3 s kun tavallisesti konserttisaleissaajan tulisi olla 1,7-2,0s.) ja liian suuresta kokonaisabsorbtiostajotka taas olivat seurausta katon poikkeuksellisestarakenteesta ja muotoilusta sekä salin suuresta leveydestäja sektorimaisesta muodosta. Alkuperäinen akustinen ajatuskaton yläpuolisesta kaikutilasta osoittautuikin käytännössä osasyyksisalin akustiikan virheisiin. Arkkitehtilehden akustisia muutostöitäesittelevässä artikkelissa vuodelta 1978 arkkitehtiHalme ei malta olla viittaamatta myös rakennuksen suunnitteluaikaisiinnäkemyseroihin akustiikan suunnittelun ja arkkitehtitoimistonvälillä. 513Pienoismallitutkimusten avulla päädyttiin ratkaisuun, jolla salinalkuperäiseen muotoon ei tarvinnut kajota; ylätilaan avoimessayhteydessä olevat ritiläkentät suljettiin uudella, teräsrungon varaanasbestisementtilevyistä konstruoidulla katolla, jossa oli aukotvain ilmastointia ja valaistusta varten. Työssä käytettiin osittainhyväksi ylätilassa olleiden siirtyvien rakenteiden levyjä.Uusi, näkymättömiin jäävä kattorakenne suunniteltiin Halmeenselostuksen mukaan siten, että orkesterin etuosasta saatiin nopeitaheijastuksia permannon keskialueelle ja että vaskipuhaltimiltaja lyömäsoittimilta tulevat heijastukset eivät lisääntyneet.Orkesterille suunnattiin takaisin heijastuksia kattoon lisättyjen“lokeroiden” pystypintojen avulla. 514Muutostyöt toteutettiin konserttisalissa jaksoittain vuosina 1975-1977. Korjaustöiden jälkeen salin akustiikka oli mittauksien, vertailujensubjektiivisten havaintojen mukaan kohentunut huomattavasti.Muutoksen suunnittelusta vastanneen arkkitehtiHalmeen mukaan Finlandia -talon akustiikka sijoittui konserttisalienlaatuluokituksessa toiseksi parhaaseen luokkaan A (verygood to excelllent) kun alkuperäinen saliakustiikka vastasiluokkaa C+ (fair). 515 Kattolevyjen materiaali vaihdettiin mineriitiksivuonna 1978. 516505 Halmeen akustista muutostyötä käsittelevässä Arkkitehti-lehden artikkelissaon referoitu asiantuntijoiden julkisuudessa esittämiä arvioita konserttisalinakustiikasta.Arkkitehti 8/77Finlandia-talon lehtileikekokoelma (FTA)506 KORA esityslista n:o 130 / 7.2.1974, liitteet; Finlandia-talon johtajan BengtBromsin akustiikkaa ja sen säätöä käsittelevä muistio (HKRVA)507 KORA esityslista n:o 98 / 9.5.1972 (HKRVA)508 KORA esityslista n:o 105 / 12.9.1972 (HKRVA)Piirustus A767 Orkesterilavat lisäkorokkeita 1:50, 1:20 / 8.3.1972 (AAA)509 KORA esityslista n:o 118 / 20.2.1973, liitteenä urkujen lopputarkastuslausunto510 Piirustukset A 172F / 27.12.1973 ja A 172F B / 23.1.1974 (AAA)511 KORA esityslista n:o 130 / 7.2.1974, liitteet (HKRVA)512 Finlandia-talon toimintasuunnitelma 1975. Ca:3 (FTA), lisäksi liitteet513 Arkkitehti 8/1977514 Arkkitehti 8/1977515 Arkkitehti 8/1977516 Akustiikan synkkä historia. Artikkeli Helsingin Sanomissa 10.2.1995