Rakennsuhistoriaselvitys - Finlandia-talo

Finlandia-talonmuutoshistoriaa113JulkisivumuutoksetMarmorijulkisivujen korjaustarve kävi ilmeiseksi vajaan kymmenenvuoden kuluttua rakennuksen valmistumisesta.Päärakennuksen marmoriverhous asennettiin v. 1971.Ensimmäiset Finlandia-talon julkisivujen marmorilevyjen käyristymäthavaittiin jo v.1976. 1980-luvun alkupuolella oli kaupunginbudjetissa marmorien osittaiseen uusimiseen varattuna jonkinverran rahaa. Levyt taipuivat ja lohkeilivat kuitenkin huolestuttavaavauhtia. Vuonna 1986 rakennusvirastossa alettiin miettiä talonuudeksi pintamateriaaliksi vaaleaa graniittia tai kvartsiliusketta.VTT tutki viraston tilauksesta koti- ja ulkomaisia kivilaatuja.Tutkimuksia tehtiin lähes 30 kivinäytteestä koti- ja ulkomailta.533 Julkisivukorjaus oli alunperin tarkoitus toteuttaa samanaikaisestisisäpuolisen peruskorjauksen kanssa vuodesta 1992lähtien. 534 Päätöksentekoprosessin viivästyttäessä korjauksenalkua se toteutettiin kuitenkin vasta vuosina 1998-1999.Julkisivujen peruskorjauksessa vaihdettiin rakennuksen julkisivumarmorit.Räystäsrakenteet ja vesipellitykset uusittiin samassayhteydessä.Marmorijulkisivujen uusiminen, päätöksentekoprosessiKaupunginvaltuusto päätti 13.12.1989 hyväksyä Finlandia-talonperuskorjauksen toteutettavaksi vuodesta 1992 lähtien peruskorjauksestalaaditun 30.3.1989 päivätyn perustamissuunnitelmanpohjalta. 536Finlandia-talon julkisivuverhouksen uusimiseen haettiin vuosina1990-91 kolme toimenpidelupaa. Hakijana oli Finlandia-talo jasuunnittelijaksi on lupahakemuksiin merkitty Arkkitehti ElissaAalto Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto&Co. Ensimmäinen hakemuson päivätty 12.10.1990 ja sillä haettiin lupaa marmorijulkisivujenkorvaamiselle Oulaisten vaalealla Arctic White-granodioriitilla.Rakennuslautakunta teki asiassa kielteisen päätöksen20.11.1990 537 Toinen lupahakemus on päivätty 5.12.1990 ja sillähaettiin lupaa marmorijulkisivujen korvaamiselle.Rakennuslautakunta teki asiassa kielteisen päätöksen27.12.1990. 538Kielteisiin päätöksiin vaikutti rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunnanja silloisen virastopäällikön 539 kanta,että graniitti ei ollut sopiva materiaali Finlandia-taloon. Talon alkuperäinenilme ja luonne voitiin säilyttää ja mahdollistaa etsimälläainoastaan esteettisesti ja teknisesti mahdollisimman laadukasvalkoinen kivi. Tällöin muuta luonnonkivivaihtoehtoa kuinmarmori ei liene olemassa. 540Kolmas lupahakemus on päivätty 23.1.1991 ja sillä haettiin lupaamarmorijulkisivujen korvaamiselle Bethel White-graniitilla.Rakennuslautakunta teki asiassa myönteisen päätöksen29.1.1991. 541 Kaikki kivet ovat eräänlaisia graniitteja ja sävyltäänmelko harmaita marmoriin verrattuna etenkin märkinä.Helsingin kaupunki valitti päätöksistä Uudenmaan lääninoikeuteen.Lääninoikeus kumosi 28.3.1991 edelliset kielteiset päätöksetja palautti ne uudelleen käsiteltäviksi. 542 Tämän jälkeen rakennuslautakuntamyönsi rakennusluvat em. kivilaaduille.Kaupunginhallituksen päätettyä lokakuussa 1990 vaihtaa julkisivumateriaaligraniittiin ja hakea em. rakennuslupia keskustelurakennuksen arkkitehtonisista arvoista todella virisi. Päätöksenjälkeen Suomen Arkkitehtiliitto, Rakennustaiteen seura jaRakennustaiteen museo julkaisivat vetoomuksen, jossa vaadittiinFinlandia-talon säilyttämistä vaaleana. Arkkitehtiliiton puheenjohtajaEsko Kahria haastateltiin Helsingin Sanomissa:“Ehdotamme, että järjestettäisiin vielä yksi tarjouskilpailu, jossakeskityttäisiin vaaleisiin vaihtoehtoihin. Vaaleutta ei ehkä olepainotettu valinnassa riittävästi.” 543Rakennustaiteen seura esitti 28.1.1991 lääninhallitukselleFinlandia-talon suojelua. Alvar Aalto -seura keräsi nimiä adressiinvalkoisen Finlandia-talon puolesta. Suojeluesitys hylättiinkoska kaupunginhallitus oli lausunnossaan esittänyt ryhtyvänsälaatimaan Finlandia-talon asemakaavamuutosta, jossa rakennusmerkitään suojeltavaksi. Museovirasto ei myöskään lausunnossaanpuoltanut rakennuksen suojelua rakennussuojelulailla,koska kaupunki oli luvannut aloittaa em. kaavamuutoksen valmistelun.5441991 kesäkuussa ratapihan puolella Finlandia-taloa ensimmäisetturvaverkot on ripustettu paikalleen suojaamaan talossaasioivia putoavilta marmorilaatoilta. 545Kaupunginhallituksen yleisjaosto päätti 17.6.1991 että talon julkisivunja sisätilojen peruskorjaus suoritetaan aikavälillä1.1.1994 - 28.2.1995.Yleisten töiden lautakunta esitti rakennusviraston selvitystenperusteella kaupunginhallitukselle 19.3.1992 että marmorin käytöstäFinlandia-talon julkisivussa luovutaan. Rakennusvirasto olilaatinut selvityksiä marmorin soveltuvuudesta julkisivumateriaaliksi.Selvitysten perusteella rakennusvirasto totesi, että mikälijulkisivuverhouksessa päädytään marmoriin, joudutaan julkisivuuusimaan noin 20 vuoden välein. Selvitysten mukaan tästäaiheutuisi 3 - 5-kertaiset kustannukset verrattuna ilmastollisetolosuhteet kestävään materiaaliin.Kaupunginhallitus päätti 30.3.1992 että marmorin käytöstäFinlandia-talon julkisivussa luovutaan. 546Suomen Arkkitehtiliitto, Suomen rakennustaiteen museo,Rakennustaiteen seura ja Alvar Aalto Säätiö tekivät 30.6.1992Finlandia-talon suojeluesityksen Uudenmaan lääninhallitukselle.Tässä vaiheessa oli myös julkisivukorjauksen arkkitehtisuunnittelustavastannut Elissa Aalto muuttanut kantansa, että vainmarmori oli oikea materiaali Finlandia-taloon.531 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1990 (FTA)532 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1992 (FTA)533 Helsingin Sanomat 13.4.1995534 Finlandia-talon peruskorjaus, perustamissuunnitelma 30.3.1989. Helsinginkaupungin rakennusvirasto, talonsuunnitteluosasto. Julkaisu 1 / 1989 (AAS).Perustamissuunnitelmassa esitetään Finlandia-talon julkisivujen uusimisen jasisäpuolisten töiden toteuttamisajankohdaksi vuotta 1992, jolloin Finlandia-taloolisi suljettu yleisöltä töiden ajaksi.536 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta, Esityslista 27.8.1992537 Lupatunnus 13-3191-R-90538 Lupatunnus 13-3690-R-90539 Kaupunkikuvaneuvottelukunnan jäsenet vuonna 1990 olivat seuraavat(varajäsen suluissa):Pj. Aulis Samuelsson, virastopäällikkö (varapuheenjohtajaMauno Vuori, yliarkkitehti), Jyrki Lehikoinen. I asemakaava-arkkitehti,(Ann-Marie Wangel, II asemakaava-arkkitehti), Jarkko Markkula, kaupunginarkkitehti,(Kalevi Hietanen, apulaiskaupunginarkkitehti), Anna Brunow, arkkitehti(MonaSchalin, arkkitehti),Erkki Valovirta, arkkitehti(Reijo Jallinoja, arkkitehti)540 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 18.10.1990541 Lupatunnus 13-182-C-91542 Uudenmaan lääninoikeuden päätös 222/1 28.3.19991543 Helsingin Sanomat - Kulttuuri - 17.10.1990544 Uudenmaan lääninhallituksen päätös 20.6.1991, Dno 01617362191126545 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 19.7.1991546 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta, Esityslista 27.8.1992