2 2. Helsingin konsertti- ja kongressi<strong>talo</strong>hankkeen taustaa<strong>Finlandia</strong>-<strong>talo</strong>n rakennushankkeen tausta liittyy kiinteästi suomalaisenkulttuurielämän vaiheisiin. Pääkaupungista puuttui tarpeeksisuuri tila kokoontumista ja konsertteja varten.Musiikkiväki oli haaveillut 1900-luvun alusta lähtien HelsinginKaupunginorkesterin 2 harjoitus- ja konserttitoiminnan saattamisestasaman katon alle ja tehnyt useita epäonnisia aloitteitaajanmukaisen konsertti<strong>talo</strong>n rakentamiseksi pääkaupunkiin.Helsingin kaupunki oli asettanut jo vähän ennen talvisodan syttymistälyhytikäiseksi jääneen komitean valmistelemaan konsertti-ja kongressi<strong>talo</strong>n rakentamista Helsinkiin. 3 Seuraavan kerranyhdistettyjä toimintoja palvelevan <strong>talo</strong>n rakentamista pohdittiinkaupunginhallituksen vuonna 1956 asettaman teatteri<strong>talo</strong>komiteantoimesta. Yhdistetyn teatteri- kongressi- ja konsertti<strong>talo</strong>nrakentamista ei kuitenkaan pidetty suositeltavana ratkaisuna.Kaupunginteatteria varten päädyttiin rakentamaan erillinen teatteri<strong>talo</strong>.4 Konsertti- ja kongressi<strong>talo</strong>n rakentamishanke konkretisoituipäätöksiksi Helsingin kaupungin pääkaupungiksi julistamisen150-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1962 5 .Kaupunginvaltuuston yksimielisellä päätöksellä kaupunginhallitustakehotettiin ryhtymään toimenpiteisiin yhdistetyn kongressijakonsertti<strong>talo</strong>n suunnittelemiseksi Helsinkiin siten, että rakennustöihinvoitaisiin ryhtyä heti kaupunginteatterin valmistuttua. 6Alvar Aalto liitettiin konsertti<strong>talo</strong>hankkeeseen aikaisessa vaiheessa.Pääkaupungin 150-vuotisjuhlia valmisteleva toimikuntaviittasi perusteluissaan Aallon laatimaan vuoden 1961 keskustanasemakaavasuunnitelmaan, jossa Töölönlahden rannalleehdotettiin erilaisten kulttuurirakennusten rivistöä. 7 Tavallisestakäytännöstä poiketen kaupunginhallitus antoi konsertti- ja kongressi<strong>talo</strong>nsuunnittelutehtävän suoraan akateemikko AlvarAallon tehtäväksi. Konsertti- ja kongressi<strong>talo</strong>n suunnittelua vartenperustettiin huhtikuussa1962 ylipormestari Lauri Ahon johdollatoiminut toimikunta. 8 Konsertti<strong>talo</strong>toimikunta esitti kaupunginhallituksellekonsertti<strong>talo</strong>n rakentamista Töölönlahden länsirannalleAlvar Aallon laatimien suunnitelmien mukaan.Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen 19.12.1963.2 vuonna 1882 perustettu Helsingin orkesteriyhdistys, vuodesta 1895 Helsinginfilharmoninen seura; 1914 lähtien Helsingin kaupunginorkesteri3 Lehdistölle14.5.1969. Helsingin konsertti<strong>talo</strong>n peruskiven muuraustilaisuudenlehdistötiedote. (AAS , HKRVA)4 Lehdistölle 14.5.1969 Helsingin konsertti<strong>talo</strong>n peruskivenmuuraustilaisuudenlehdistötiedote. (AAS , HKRVA)5 Holopainen, Mustonen, & Suhonen 2001, 12 -136 Lehdistölle 14.5.1969. Helsingin konsertti<strong>talo</strong>n peruskiven muuraustilaisuudenlehdistötiedote. (AAS , HKRVA)7 Holopainen, Mustonen, & Suhonen 2001, 12 -138 Konsertti<strong>talo</strong>toimikunnan jäseniä olivat Ahon lisäksi vt Veikko Loppi, isännöitsijäJohan Pajusola, kaupunginarkkitehti Jaakko Kontio, asemakaavapäällikköVäinö Tuukkanen sekä kaupunginorkesterin intendentti Nils-Eric Ringbom.Tuukkasen ja Kontion erottua myöhemmin kaupungin palveluksesta tilalle tulivatvs. kaupunginarkkitehti Sakari Siitonen ja virastopäällikkö Aarne Ervi.Pienoismallikuva Aallon keskustasuunnitelmasta. Terassitorija <strong>Finlandia</strong>-<strong>talo</strong>. (HKA 359:1 ja 2)
Helsingin konsertti- ja kongressi<strong>talo</strong>hankkeentaustaa3Helsingin konsertti- ja kongressi<strong>talo</strong> ja Aallon keskustasuunnitelma<strong>Finlandia</strong>-<strong>talo</strong> on olennainen Alvar Aallon Helsingin kaupungillelaatimaa keskustasuunnitelmaa ja on ooppera<strong>talo</strong>n sijoituksenlisäksi sen ainut toteutunut osa.<strong>Finlandia</strong>-<strong>talo</strong>n suunnitteluratkaisuiden ymmärtämiseksi on välttämätöntätuntea keskustasuunnitelman pääperiaatteet.Keskustan asemakaavasuunnitelma valmistui 20.3.1961.Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.10.1961 suunnitelman keskustaratkaisunedelleen kehittämisen pohjaksi. 9 Toinen vaihe valmistuiv.1964, jolloin <strong>Finlandia</strong>-<strong>talo</strong>n luonnossuunnittelu oli jokäynnissä. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi sen30.11.1966 asemakaavoituksen pohjaksi. Vuonna 1971 suunnitelmaakehitettiin edelleen Töölönlahti-Terassitori-komitean valvomana.Komitean työ päättyi 3.9.1973. 10Vielä 1700-luvulla Kamppi-Töölönlahti-alue oli varsinaisen kaupunkialueenulkopuolella. Helsinki oli rakentunut alueelle, jokarajautui Katajanokkaan, Kruunuhakaan, Eteläsatamaan ja lännessäTöölönlahteen. Kaupungilla oli yhteys mantereeseen vainpienen kannaksen välityksellä nykyisen Kappelin kohdalla. KunHelsingistä tuli keisarillisen määräyksen mukaisesti Suomenpääkaupunki alkoi aktiivisen suunnittelun ja rakentamisen kausi,jonka vaikutukset ylsivät kaupungin reuna-alueellekin.Engelin johdolla laadituissa suunnitelmissa oli Töölönlahdenrannalle sijoitettu muutama julkinen rakennus, pääosin aluettaoli käsitelty puistona vesiaiheineen. Puiston rakentaminen viivästyija lahden rannalle rakennettiin sairaala ja teollisuuslaitos.Myöhemmin rannoille nousi vauraiden asukkaiden kesähuviloita.Teollistumisen päästyä vauhtiin 1800-luvun puolivälissä uusikuljetusjärjestelmä, rautatie, alkoi vaikuttaa olennaisesti kaupunginmaantieteeseen. Hämeenlinnaan saakka rakennettuuusi rautatie louhittiin Helsingissä peruskallion halki ja se jakoiTöölönlahden idyllin kahteen osaan. Myös kaupungin keskustassatarvittiin lisää tilaa ja niin Töölönlahden maatunut pohjukkatäytettiin. Pääosa Töölönlahtea säilyi edelleen puistomaisenahuvila-asutusmiljöönä. Vuosien 1910 ja 1960 välisenä aikanalaadittiin kymmenkunta Helsingin keskustaa eri lailla koskevaamerkittävää suunnitelmaa. Kamppi-Töölönlahden aluettaon näissä käsitelty eri painotuksin. Moottoriajoneuvoliikenteenkasvu ja väestön kasvu olivat 60-luvulle tultaessa suurimpiakaupunkisuunnittelun haasteita. Kampista oli linja-autoliikenteenmyötä muodostunut osa kantakaupunkia. Töölönlahdenalue oli käyttämätön voimavara, joka vapautuisi tavaraliikenteensiirtyessä Pasilaan. 1950-luvulla Helsingin asemakaavaosastolaati koko kaupungin aluetta koskevaa uutta yleiskaavaa. 11Kaupunginhallitus asetti 17.4.1958 keskustan asemakaavanedelleen kehittämistä varten toimikunnan. 12 Kaupunginhallituspäätti 10. 9. 1959 antaa suunnittelun akateemikko Alvar Aallontehtäväksi mainitun toimikunnan johdolla ja valvonnassa.Kaupunginhallitus päätti 2.3.1961 suunnittelutehtävän ulottamisestakäsittämään myös Pasilan alueen, koska keskustasuunnitelmanrakentamisen edellytyksenä oli valtionrautateiden tavara-asemansiirtäminenPasilaan. Tämä kysymys kytkeytyi puolestaanaluevaihdon suorittamiseen valtionrautateiden ja kaupunginvälillä.Aalto suunnitteli suuren, kolme tasoa käsittävän viuhkamaisenterassitorin. Terassitorin alle sijoittui kolmeen kerrokseen pysäköintitiloja.Torin kärki oli Mannerheimin ratsastajapatsaan kohdallaja avautui sieltä Töölönlahden suuntaan.Töölönlahden länsirannalle oli sijoitettu julkisten rakennustensarja vehreään Hesperian puistoon. Rakennukset seisoivat pilareidenpäällä vedenrajassa ja niiden alitse kulki julkinen jalankulkureitti.Vuoden 1961 suunnitelman esittelyn yhteydessäArkkitehtilehdessä ei näiden julkisten rakennusten käyttötarkoituksiaole vielä eritelty. On mainittu ainoastaan, että ne ovatkulttuurirakennuksia. Nykyisen <strong>Finlandia</strong>-<strong>talo</strong>n kohdalla suunnitelmassaon suorakulmainen rakennus, joka on liitettyKaramzinin (Hakasalmen) huvilaan katosrakennelmalla. 13Karamzinin huvilassa toimi jo tuolloin kaupungin museo.Aallon suunnitelma oli yhteneväinen Eliel Saarisen jo vuonna1917 esittämän ajatuksen kanssa uuden sisääntuloväylän,Vapaudenkadun, rakentamisesta pohjoisista kaupunginosistakaupungin keskustaan tulevaa liikennettä varten. Vapaudenkatuoli määrä rakentaa pohjoisesta päin rautatien ylitse pilarien varaan.Autoilla keskustaan saapuville avautuisi mahtava kaupunkimaisema,jossa uusien julkisten rakennusten julkisivut kuvastuisivatveteen Aalto on puhunut kaupungin sisäisistä kasvoista.Kolmionmuotoinen tori muodostaisi vastaanottavan sylin,eduskunta<strong>talo</strong> ja rautatieasema näkyisivät taustalla.Vuoden 1964 suunnitelmaa Aalto kuvaa Arkkitehtilehdessä seuraavasti:14 Terassitorin kohdalla sisältää suunnitelma konserttijakongressi<strong>talo</strong>n. Lukuun ottamatta konsertti<strong>talo</strong>n korkeintaosaa, ovat rakennukset niin matalia, että vihreä niiden takanakaartuu rakennusten yli torin vaikutuspiiriin. Seuraavan rakennuksenkonsertti- ja kongressi<strong>talo</strong>sta pohjoiseen tekijä on ajatellutOoppera<strong>talo</strong>ksi ja siitä edelleen pohjoiseen Taidemuseon,jonka jälkeen jää reserviin vielä neljä julkisen rakennuksen paikkaa.”9 Arkkitehti-Arkitekten 3/196510 Arkkitehti -Arkitekten 6/197411 Teoksessa Alvar Aalto ja Helsinki. 1998, 56-5812 Toimikunnan puheenjohtajana oli ylipormestari Lauri Aho, jäseninä kansliapäällikköKlaus Häkkänen, pääjohtaja Erkki Aalto, diplomi-insinööri AulisJunttila, varatuomari Heikki v. Hertzen, professori Olli Kivinen, apulaiskaupunginjohtajaJ. A. Kivistö, kiinteistöviraston päällikkö Alpo Lippa ja asemakaavapäällikkö,sittemmin kaupunkisuunnitteluviraston vs. päällikkö VäinöTuukkanen sekä kaupunginarkkitehti Lauri Pajamies 8.8.1959 saakka, kaupunginarkkitehtiJaakko Kontio 5.4.1962-10.10.1963 välisenä aikana ja vs. kaupunginarkkitehtiSakari Siitonen sen jälkeen. Toimikunnan työvaliokuntaan kuuluivatpuheenjohtajana ylipormestari Aho sekä jäseninä kansliapäällikköHäkkänen, diplomi-insinööri Junttila, professori Kivinen ja virastopäällikköTuukkanen. Toimikunnan sihteerinä toimi apulaiskaupunginsihteeri PenttiLehto. Toimikunta kuuli työssään useita asiantuntijoita.13 Arkkitehti -Arkitekten 3/196114 Arkkitehti-Arkitekten 3/1965Keskustasuunnitelma1 vaihe vuonna 1961Keskustasuunnitelma2 vaihe vuonna 1965
Change language