30.07.2015 Views

Rakennsuhistoriaselvitys - Finlandia-talo

Rakennsuhistoriaselvitys - Finlandia-talo

Rakennsuhistoriaselvitys - Finlandia-talo

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

34<strong>Finlandia</strong>-<strong>talo</strong> valmistuessaanvuonna 1971Konserttisalin katto koostuu akustisista betoniheijastimista janiiden väliin jäävistä valkoiseksi maalatuista teräsputkiprofiileistahitastuista kentistä. Betoniheijastimet on tasoitettu ja maalattuvalkoiseksi. Niiden reunat on valettu kaartuvaan muotoon janurkat on pyöristetty. 178Betoniheijastimien väliin jäävien metalliritiläkenttien yhteyteenratkaistiin “Navy Lite” -levyistä vaakasuoraan liikkuvat akustisetliukuluukut. Orkesterin esiintymislavan yläpuolella sijoitettiinkääntyvät akustiset luukut. Akustisten tasojen sulkeutumisentäydentämiseksi täytyi akustisiin luukkuihin liittää rakentamisvaiheessasuorapintaiset täytteelliset levyrakenteet. 179Esiintymislavan yläpuolella betonikatto muodostuu kaarevista,valkoiseksi maalatuista betonielementeistä, joiden lomaan onsijoitettu esirippujen kiskot ja valaisimet. Kaarevien elementtiensisäpinnat on maalattu mustiksi. Kuoroterassin yläpuolella on12 kappaletta betonikattoon upotettuja valaisimia litterallaV19C. 180Konserttisalin valaistuksen järjestämisen suhteen suunnitelmatvarmistuivat vasta myöhäisessä vaiheessa. 181 Tilan valaistuksenkohokohdaksi suunniteltiin pitkään kullatusta messingistämuotoiltua “kattokruunua”, jollainen oli tarkoitus sijoittaa myöskamarimusiikkisaliin. Suunnitellut kattokruunut vaihdettiin kuitenkin“efektivalopisteiksi” arkkitehtitoimiston ehdotuksesta. 182Toteutetussa vaihtoehdossa permannon yläpuolella kattovalaisimeton sijoitettu yhden, kahden ja kolmen valaisimen ryhmissäkaton ritiläosuuksiin. Viistotun lieriön muotoisten valaisimiensisäosa on messinkiä. 183 Salin takaosassa on parvekkeen betonikattoonovaalinmuotoiseen syvennykseen sijoitetut valaisimet,jotka koostuvat kahdesta viistosta valkoiseksi maalatustametallilieriöstä. Valaisimissa on messinkiset häikäisysuojarenkaat.184 Parvekkeen ja permannon katsomojen takaosan kattopintoihinkiinnitetyt kulmikkaat, valkoiseksi maalatut valaisimetovat puolestaan muotokieleltään sukua piazzan ja kamarimusiikkisalinlämpiön valaisimille. 185 Konserttisalien kulkuväylienvalaisimet ovat pyöreitä, kattopintaan upotettuja messinkikehävalaisimia;lämpiöön johtavien ovien edustalla niitä on kattoonsijoitettu neljä kuten ovien toisella puolella lämpiöissäkin.Valaisimet johdattavat tilasta toiseen. 186178 Piirustus A520 Konserttisalin sisäkatto, betoniheijastimien detaljit1:5 / 28.5.1970 (AAA)179 KORA esityslista 65 / 2.2.1971 (HKRVA)180 Piirustus A680 Konserttisalin etupään detaljeja1:20, 1:5 /1.3.1971 (AAA)Piirustus A681 Konserttisali, etupään detaljeja 1:20 /2.3.1971(AAA)181 “Professori Aalto haluaa nähdä salin tilan muodon vapaanaennekuin hän päättää konserttisalin kattokruunu-asian.”Muistio. Suunnittelukokous 72 / 24.3.1971 (HKRVA)182 KORA esityslista 83/12.9.1971(HKRVA)Rakennustoimikunta päätti kokouksessaan 31.8.1971 periaatteessahyväksyä Aallon suunnitelman kattokruunujen vaihtamisestaefektivalopisteiksi. Efektivalopisteitä tarvittiin 75 kpl, ja alkuperäisenkattokruunusuunnitelman toteuttamisen arvioitiinmaksavan noin 100000mk. Valaistustyö Viljo Hirvonen oli jättänyttarjouksen efektivalopisteiden ja niiden mallien valmistuksesta.183 Piirustus A 576 Konserttisalin yleisvalaistus V 35 A ja V 35 B/ 8.10.1970 (AAA)184 Piirustus A409 Valaisinsyvennys salin takaosa. Vino pintavalaisinn:o V18 / 19.11.1969 (AAA)185 Piirustus A636 Valaisin V 5 / 16.12.1970 (AAA)186 Valaisinlittera V16187 Piirustus A414 Konserttisalin ja kamarimusiikkisalin sisäänpuhallussäleikkö1:1 / 13.8.1970 (AAA)188 Piirustus A501 Konserttisalin länsipäädyn ilmastointiaukko1:50 /27.5.1970 (AAA)Piirustus A502Konserttisalin länsipäädyn ilmastointiaukon leikkaukset1:20, 1:5 / 27.5.1970 (AAA)189 Piirustus A 192 Kamarimusiikkisalin lämpiö, seinät 1:50 /16.8.1971 (AAA)190 Verhokankaat on suunnitellut ja toteuttanut (yhteistyössäAallon toimiston kanssa) Tekstiilistudio Kirsti Ilvessalo.KORA esityslista n:o 87 / 8.12.1971 (HKRVA)191 Lämpiöiden pöydän (ns. Apilapöytä) suunnittelija on ElissaAalto.Korkeamman mallin korkeus on 78 cm, kannen leveys 77cm. Sohvapöydän korkeus on 52 cm. Jalkaosa on koivua, maalattualaosastaan mustaksi, yläosasta valkoiseksi. Pöydän kansion tummanharmaa/luonnonmusta, linoleumipäällysteinen jamessinkilistoitettu.Arkkitehti Mikko Mercklingin tiedonanto Pirjo Hyytiäiselle, lokakuu2004192 Piirustus A626 Kamarimusiikkisalin lämpiön pilarit 1:5, 1:50 /7.12.1970 (AAA)193 Muistio. Suunnittelukokous 65 / 19.12.1970 (HKRVA)Konserttisalin ilmanvaihto liittyy katsomon tuolirivien ratkaisuun.Ilmanvaihtokanavat sijaitsevat lattian alla, josta tuloilma puhalletaantuolirivien alta messinkisten lattiasäleikköjen kautta saliin.187 Esiintymislavan seinän taakse sijoittuu salin poistoilmakanava,jonka kautta poistoilma puhalletaan vesikatolle. 188Konserttisalin katon akustisia liukuluukkuja.Kuva Richard Einzig. (FTA)

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!