terveydentulevaisuudet_1_demoshelsinki

Ennaltaehkäisevässä terveyspolitiikassa käyttäytymiseen on pyrittyvaikuttamaan a) informaatio-ohjauksella eli levittämällä tietoa terveellisistäja haitallisista elämäntavoista, b) verottamalla terveydelle haitallisiatuotteita kovemmin, c) rakennuspolitiikalla, jolla on tähän mennessäpyritty lähinnä takaamaan saavutettavuus tai liikunnan harrastaminenja d) lainsäädännöllä, esimerkiksi kieltämällä huumeet tai pakottamallaelintarvikeyhtiöt julkaisemaan tiedot ravintoaineista elintarvikepakkauksiin.Osaksi ennaltaehkäisevää terveyspolitiikkaa kehittyi työterveyshuolto.Se vakiintui verrattain hitaasti, poliittisten ristiriitojen seurauksena.Virallisesti työterveyshuolto asettui osaksi terveysjärjestelmää 1970-luvunlopulla. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Suomessa työterveyshuollostamuodostui yksityinen, työnantajien vastuulla oleva palvelu,joka koski ainoastaan työsuhteessa olevia. Ruotsissa ja myös muuallaEuroopassa oikeutta työterveyshuoltoon ei ole kytketty työsuhteeseen.(Mattila 2011.) Suomalainen järjestelmä rakentaa muita selvemmän erontyösuhteessa ja ilman työsuhdetta olevien välille. Tämän voidaan katsoaheikentävän universaalia toimintalogiikkaa. Sillä, millaiseksi työterveyshuoltoSuomessa muotoutui, on merkitystä terveyden eriarvoisuudenkannalta.Terveyspolitiikan ajankohtaiset jännitteet liittyvät asiantuntijoidenmukaan siihen, säilyykö universalismin perinne vai uhkaavatko uusliberalistinentalousideologia, valinnanvapaus ja yksilöllistyminen sitä,löytyykö esimerkiksi elinkeinoelämän ja terveyspolitiikan intressiristiriidoilleuusia ratkaisuja ja löytyykö terveyseroja kaventaville toimintapolitiikoilletoimeenpanoa ja pitkäjänteisyyttä. (Palosuo ym. 2013) Kuitenkinon mahdollista, että myös nämä jännitteet kaipaavat uudenlaistatulkintaa.Järjestöt osallistumista tukemassaTerveydenhuollolla ei voida vaikuttaa kaikkiin terveyteen liittyviin tekijöihin.Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa elintavat, osallisuus, varallisuusja asuinpaikka. Arjessa tehtäviin valintoihin voidaan vaikuttaa parhaitenjatkuvalla, ihmisten jokapäiväisessä elämässä näkyvällä työllä.Suomi on perinteisesti ollut vahva yhdistysten maa. Yhteensä yhdistyksiäja järjestöjä Suomessa toimii yli satatuhatta. Ryhmät rakentuvatenenevässä määrin elämäntapojen ja arjen eivätkä aatteellisten lähtökohtienympärille. (Hyötyläinen ym. 2012, 20.) Vuosina 2012–2013 ylineljäsosa suomalaisista aikuisista osallistui aktiivisesti kerhon, järjestön,yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai henkisen yhteisön toimintaan(Kaikkonen ym. 2014). Järjestöihin osallistuminen on siisSuomessa melko yleistä.Toisaalta järjestöihin osallistuminen ei jakaudu kansalaisten keskentasaisesti vaan painottuu hyväosaisiin. Osallistuminen oli korkeintakorkeasti koulutettujen (35,4 prosenttia) ja matalinta matalasti koulutettujenkeskuudessa (20,8 prosenttia) (Kaikkonen ym. 2014). Tällöin myösjärjestöosallistumisen mahdolliset hyödyt painottuvat erityisesti hyväosaisille.Sosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät merkittävää syrjäytymistä jamuita sosiaalisia ongelmia estävää työtä. Jatkossa on kiinnitettävä lisäähuomiota siihen, kuinka järjestötoiminta houkuttaa mukaan ja palveleemyös matalasti koulutettuja.Terveyspolitiikan ajankohtaiset jännitteet liittyvätasiantuntijoiden mukaan siihen, säilyykö universalisminperinne vai uhkaavatko uusliberalistinen talousideologia,valinnanvapaus ja yksilöllistyminen sitä.Mikä on terveydenhuollon kolmas askel?Saarivirta, Consoli ja Dhondt (2010, 37) nimeävät kaksi merkittävääaskelta terveydenhuollon kehityksessä viime vuosisatoina.Ensimmäinen oli bakteerien ymmärtäminen infektiotautien syyksi.Toinen taas oli antibioottien keksiminen. Nämä molemmat askeleetliittyvät terveydenhuoltoon sairauden poistamisen järjestelmänä.Nykyjärjestelmämme on todella tehokas tämän tavoitteen kannalta.Ongelmia syntyy, kun sairaudet liittyvät entistä enemmänikääntymiseen ja elintapoihin. Voisiko ennaltaehkäisevä terveydenhuoltolöytää kolmannen askeleen, jolla selätettäisiin nyt uhkaavat ongelmat?44 Terveyden tulevaisuudet Terveyden tulevaisuudet 45