terveydentulevaisuudet_1_demoshelsinki

Uudet terveyttä tukevat ratkaisut löytyvät laajentamalla terveyskäsitystäja toisaalta antamalla ihmisille mahdollisuuksia vaikuttaa.Viimeisin laaja suomalainen terveysinnovaatio, hyvinvointivaltio, onollut jo pitkään kansainvälisen ihailun kohteena. Hyvinvointivaltio onratkaissut suomalaisia terveyshaasteita aina 1960-luvulta alkaen. Nythyvinvointimallimme rahoituspohja on murroksessa, ja moni haluaayhtenevien palvelujen ohella henkilökohtaista ja käyttäjälähtöistä asiakaskokemusta.Yksilön ääni ja sen vaatimus näkyy myös terveysasioissa,mikä tarkoittaa ihmisten eli käyttäjien aiempaa vahvempaa mukaanottamista palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Käyttäjälle täytyysyntyä kokemus siitä, että terveyspalvelu on juuri minua tai meitä varten.Parhaimmillaan terveys on tulevaisuudessa asia, joka kytkee ihmisiä ympäröiväänyhteiskuntaan ja yhteisöihin.Hyvinvointivaltion palvelulupaus perustuu tarjonnan universalismiin.Nyt on kysyttävä; mitä on terveyden uusi universalismi?Jo nyt osa valitsee itselleen sopivan terveyspalvelun tarjolla olevista.Yksityinen terveyshuolto tai työ- ja opiskelijaterveydenhuolto jakaantuvatmahdollisuuksina epätasaisesti suomalaisessa yhteiskunnassa. Voisikouusi universalismi olla yhteiskunnan – julkisen sektorin, yritystenja järjestöjen sekä vertaisryhmien – tarjoamaa tukea, joka perustuu ymmärryksellekaikista terveyden rakentumisen konteksteista ja mahdollisuuksista?Tuleeko järjestelmän kyetä nopeammin korjaamaan itseäänihmisten toiveiden ehdoilla? Keskeistä onkin kysyä, mille arvoille terveydenedistäminen tulevaisuudessa rakentuu.Lisääntyvä valinnanvapaus, yksilöllisyys ja terveyden tasa-arvo eivätsaa olla ristiriitaisia vaan toinen toisiaan vahvistavia.Viime vuosina Suomessakin on keskusteltu aiempaa enemmän valinnanvapaudesta.Yksilön itsemääräämisoikeudesta ponnistava paradigmaajatellaan usein terveysjärjestelmän ominaisuudeksi: valinnan mahdollisuudetitsessään ovat tärkein muuttuja. Hyvä valinnanvapaus kuitenkintukee ihmisten toimintakykyä ja lähtee siitä liikkeelle. Parhaimmillaanyhteiskunta varmistaa, että valintojen tekemiseen on yhtäläiset ja reilutmahdollisuudet esimerkiksi sosiaalisesta taustasta riippumatta.Valinnanvapauden pitää vahvistaa ensisijaisesti ihmisen ja käyttäjänasemaa, ei järjestelmän asemaa.Tiedämme, että globaalit megatrendit muuttavat sitä miten asumme, vietämmevapaa-aikaa, työskentelemme tai liikumme. Megatrendit muuttavatvuorovaikutusta ja olosuhteita, joissa terveys syntyy. Näiden muutostenseurauksena terveys voi tulevaisuudessa rakentua hyvin eri tavallakuin tänä päivänä. Niin myös valinnanvapaus.Kuva 9.Mitkä palvelut rakentavatihmisten kykyä valita ja kuuluvatvalinnanvapauden piiriin vuonna2050?Terveyteen liittyvistä valinnoista tarvitaan laajempi ymmärrys, jottaterveyden sosiaalisten määrittäjien muutoksiin osataan vastata.Terveyden nykyinen työkalupakki ei riitä. Uhkien, haasteiden ja muutostenlisäksi terveyteen liittyy myös lukuisia uusia voimavaroja. Yhteiskehittäminenja yhteistuotanto mahdollistavat ihmisten eli käyttäjienottamisen mukaan palveluiden tuotantoon. Kehittyvä teknologia luouudenlaisia tietoon ja etähoitoon liittyviä mahdollisuuksia, jotka voivatparhaimmillaan sekä kaventaa terveyseroja että lisätä yksilön ja ryhmienautonomiaa.Miten uudet voimavarat saadaan parhaiten käyttöön, ja miten ne yleistyessäänmuuttavat terveyden edellytyksiä ja koko yhteiskuntaa?Tämän selvityksen tavoite on ollut lisätä ymmärrystä terveyden rakentumisesta,nykytilasta, muutoksista ja valinnanvapauden mahdollisuuksistauutena ratkaisuna. Ennen kaikkea selvityksen tavoite on auttaa ymmärtämään,mitkä ovat keskeisiä jännitteitä ja muutosilmiöitä terveydentulevaisuuden kannalta.Tällaisia ovat esimerkiksi digitalisaation ja tasa-arvon suhde: entäjos huippuratkaisut ovatkin vain niiden saatavilla, jotka osaavat käyttää86 Terveyden tulevaisuudet Terveyden tulevaisuudet 87