Kansanmusiikki 0415_lopullinen
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KIRJAT<br />
Gunnel Biskop 2015: Menuetten –<br />
älsklingsdansen. Om menuetten i Norden<br />
– särskilt i Finlands svenskbygder – under<br />
trehundrafemtio år<br />
Finlands Svenska Folkdansring<br />
Menuetti on tanssi, josta on<br />
tangon ohella kirjoitettu ehkä<br />
enemmän kuin mistään muusta<br />
länsimaisesta tanssimuodosta.<br />
Tämä kertoo sen ainutlaatuisesta<br />
asemasta tanssikulttuurissa<br />
viimeisen 300 vuoden aikana.<br />
Filosofian tohtori Gunnel Biskopin<br />
kirja tarjoaa aivan uuden ja<br />
mielenkiintoisen näkökulman<br />
keskusteluun. Biskop on perehtynyt<br />
valtavaan määrään lähteitä,<br />
joita hän tarkastelee yksityiskohtaisesti<br />
analysoiden. Hän käy läpi<br />
menuettikulttuuria Ranskassa,<br />
Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa<br />
ja Suomessa painottaen kuitenkin<br />
Pohjoismaita. Värikkään ja<br />
mukaansa tempaavan tekstin<br />
lisäksi kirjassa on monipuolinen<br />
ja laadukas kuvitus.<br />
Kirjassa näkyvät vahvasti<br />
Biskopin omat kokemukset menuetin<br />
tanssimisesta, ja lisäksi<br />
hän hyödyntää siinä tekemiään<br />
haastatteluja suomenruotsalaisilla<br />
menuettialueilla. Näin myös<br />
historiallinen materiaali herää<br />
elämään tanssina eikä pelkästään<br />
tarinoina. Punaisena lankana<br />
teoksessa onkin otsikon ajatus<br />
”mielitanssista”, jollainen menuetti<br />
todellakin oli varsinkin muutamilla<br />
ruotsinkielisen Pohjanmaan<br />
alueilla pitkälle 1900-lukua.<br />
Mielenkiintoisia ovat myös monet<br />
henkilöhahmot, joiden kokemusten<br />
kautta tanssin vaiheet avautuvat<br />
kiehtovalla tavalla.<br />
Biskopin kirja on todellinen<br />
helmi kaikille kansantanssista ja<br />
Pauli Kallio: Noin<br />
seitsemän taidetta<br />
Suuri Kurpitsa 2015<br />
yleensäkin tanssihistoriasta kiinnostuneille.<br />
Hän ei pelkästään<br />
käsittele tanssin esiintymistä<br />
ja muotoja, vaan hän etsii myös<br />
yhteyksiä ja analogioita erilaisten<br />
ilmiöiden välillä. Menuetin<br />
tanssiminen häissä, menuetin<br />
ja polskan yhteys tai menuetin<br />
asema eri yhteiskuntaluokkien<br />
tanssikulttuurissa saavat aivan<br />
uusia ja osin yllättäviäkin tulkintoja.<br />
Välillä tulkintojen perustelut<br />
eivät ole kaikilta osin vakuuttavia,<br />
vaan Biskop vetää mutkia<br />
suoriksi vähän liiankin rohkeasti.<br />
Toisaalta kirja onkin nähtävänä<br />
uudenlaisena ja osin poleemisenakin<br />
puheenvuorona menuetin<br />
ympärillä vuosikymmeniä<br />
käytyyn keskusteluun. Siinä ei<br />
sanota viimeistä sanaa tästä<br />
tanssien kuningattaresta, vaan<br />
se innostaa jatkamaan yhä tänä<br />
päivänäkin niin tutkimusta kuin<br />
menuetin tanssimista.<br />
Petri Hoppu<br />
Pauli Kallio lienee suurelle yleisölle<br />
tuttu ainakin sarjakuvasta<br />
Kramppeja ja nyrjähdyksiä. Hän<br />
on tehnyt yhteistyötä useiden<br />
piirtäjien kanssa, joita tässä<br />
sarjakuvakirjassa on mukana<br />
peräti seitsemän. Sarjakuvat<br />
eivät yleensä kuulu tämän lehden<br />
aiheiden joukkoon, mutta<br />
kun yhden tarinan nimi on Eräät<br />
parhaista ystävistäni ovat kansanmuusikkoja,<br />
on teos pakko<br />
huomioida.<br />
Kansanmuusikoita käsittelevä<br />
tarina näyttää varmaankin<br />
tutulta ainakin nuorempien – noin<br />
alle viisikymppisten – kamupiireissä<br />
pyörineiden silmissä. Tarina<br />
on juhlatunnelmista huolimatta<br />
leppoisa<br />
ja melkein<br />
arkinen.<br />
Näennäisen<br />
arkisuuden<br />
sisällä<br />
on myös<br />
ajattelemisen<br />
aihetta.<br />
Kuten myös<br />
monessa<br />
muussakin kirjan tarinassa. Kirjaa<br />
voi hyvin suositella kansanmusiikista<br />
pitäville ystäville lahjaksi,<br />
sillä kansanperinnettä ja musiikkia<br />
on mukana siellä täällä. Kuvittajina<br />
Kallion kumppaneina on<br />
ollut Suomen ykkösrivin tekijöitä,<br />
joiden kaikkien tyyli on tunnistettava<br />
ja toisistaan juuri sopivasti<br />
poikkeava. Hieno kirja.<br />
Sauli Heikkilä<br />
Maija Hapuoja:<br />
Koko kroppa laulaa<br />
Gummerus 2015<br />
Janne Ojajärvi:<br />
Huuliharppujamivihko<br />
<strong>Kansanmusiikki</strong>-instituutti 2015<br />
Suomenkielisiä hyviä oppaita laulamisen<br />
itseopiskeluun ei ole ollut<br />
helppo löytää. Tämän vuoden<br />
aikana on ilmestynyt kaksikin<br />
opasta täyttämään tätä aukkoa.<br />
Cathrine Sadolinin suomeksi<br />
käännettyyn Kokonaisvaltaisen<br />
äänenkäytön tekniikkaan tutustumme<br />
seuraavassa lehdessä.<br />
Nyt luomme silmäyksen – ja korvauksen<br />
– Maija Hapuojan kirjaan<br />
Koko kroppa laulaa.<br />
Hapuoja tunnetaan jazzlaulajana<br />
ja pedagogina. Hänen<br />
opissaan on ollut satoja pop- ja<br />
jazzlaulun harrastajia ja huippuammattilaisia<br />
muun muassa<br />
Oulunkylän pop- ja jazzkonservatoriossa<br />
sekä Jyväskylän ammattiopiston<br />
konservatoriossa.<br />
Kirja lähestyy laulunopetusta<br />
luonnollisesti siis rytmimusiikin<br />
lähtökohdista. Tämä tulee selväksi<br />
myös kirjaan liittyvien kahden<br />
cd:n kautta. Pianojazz soi ensimmäisestä<br />
hengitysharjoituksesta<br />
lähtien. Se ei ehkä olisi ollut<br />
aivan välttämätöntä.<br />
Mutta jos pianojazz ei käy<br />
hermoon, niin kirjasta ei ole<br />
kuin hyvää sanottavaa. Se on<br />
perusteellinen katsaus laulamisen<br />
elementteihin. Mihinkään<br />
ydinkohtaan ei juututa, vaan asia<br />
on tiivistetty niin, että kirja on<br />
säilynyt inhimillisen kokoisena<br />
eikä masenna massiivisuudella.<br />
Näyttävä kirja houkuttelee lukemaan<br />
ja tekemään harjoituksia.<br />
Kannessa luvataan kirjan opettavan<br />
uuden laulutekniikan. Sillä<br />
tarkoitetaan Hapuojan lanseeraamaa<br />
stretch-tekniikkaa, jonka<br />
päämääränä on vapautunut täyteläinen<br />
ääni ja laulamisen helppous.<br />
Mitään aivan mullistavaa<br />
tekniikassa ei mielestäni ole.<br />
Ulkoasu on tyylikäs ja helppolukuinen.<br />
Kirja on erinomainen<br />
osoitus siitä, että yhteistyö kannattaa:<br />
Siinä näkyy, että varsinaisen<br />
tekijän lisäksi työryhmässä<br />
on ollut taittaja, kuvittaja, nuotintaja<br />
ja toimittaja.<br />
Kirjan alkupuolella käydään läpi<br />
hengittäminen, äänenmudostusharjoitukset,<br />
laulutekniikka,<br />
rytmiset harjoitukset, esiintyminen,<br />
äänentoisto ja ääniongelmia<br />
sekä ratkaisuja niistä selviämiseen.<br />
Tämä osio sopii kaikille<br />
laulamisesta kiinnostuneille, halusipa<br />
laulaa mitä tahansa. Loppupään<br />
kolmannes on omistettu<br />
erilaisille tyyleille ja tekniikoille<br />
lähtien laulelmasta edeten rockin<br />
kautta jazziin esimerkkikappaleiden<br />
avulla. Hauskana lisänä<br />
kirjassa on muutaman eturivin<br />
tähden pienet kertomukset Maija<br />
Hapuojasta opettajana. Luonnollisesti<br />
ne ovat kiittäviä, lähes<br />
ylistäviä, mutta niiden todenperäisyyttä<br />
ei ole kirjan perusteella<br />
syytä epäillä. Huolellisesti tehty<br />
kirja on mitä mainioin lahjaidea<br />
laulamisesta innostuneille.<br />
Sauli Heikkilä<br />
Nyt jos koskaan voi aloittaa pelimanniuran<br />
yhdellä helpoimmin<br />
lähestyttävällä soittimella: diatonisella<br />
huuliharpulla, jota myös<br />
bluesharpuksi usein kutsutaan.<br />
Aikaisemmin on ilmestynyt Kyhälän<br />
ja Träskelinen Pelti polskia<br />
laulaa, jonka avulla soittimeen voi<br />
tutustua monipuolisesti. Mutta<br />
kansanmusiikin soittajan uran<br />
alkuun pääsee myös pienemmällä<br />
teoksella, Janne Ojajärven edullisella<br />
Huuliharppujamivihkolla.<br />
Ojajärvi on koonnut vihkoon<br />
kansanmusiikkijameissa usein<br />
soitettuja tuttuja kansanmusiikkikappaleita.<br />
Kappaleita<br />
on helppo lähestyä<br />
myös<br />
aloittelijana,<br />
sillä kappaleiden<br />
nuotit<br />
on kirjoitettu<br />
myös huuliharpputabulatuureina.<br />
Eli mistä huuliharpun reiästä<br />
ääni lähtee ja pitääkö imeä vai<br />
puhaltaa. Mukana on myös kolme<br />
kappaletta soitettavaksi niin, että<br />
kädessä on kaksi huuliharppua.<br />
Huuliharpun soittajat ovat<br />
suosittuja kaikkialla maailmassa<br />
kulttuurista riippumatta. Tästä on<br />
hyvä aloittaa.<br />
Sauli Heikkilä<br />
46 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2015
Change language