Kansanmusiikki 0415_lopullinen
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
– Aina kun jotain tarvitsen, voin kääntyä<br />
isän puoleen.<br />
Kummankaan vanhemmat eivät harrastaneet<br />
soittamista tai laulamista itse,<br />
mutta olivat aktiivisesti viemässä lapsia<br />
musiikkiharrastuksiin. Myös molempien<br />
sisarukset soittavat enemmän tai vähemmän.<br />
Mietimmekin, olisiko vanhempien<br />
ikäluokalle tullut maanlaajuisesti pieni<br />
notkahdus musiikinharrastukseen, kun<br />
isovanhemmissa on pelimanneja, mutta<br />
vanhemmissa ei. Olihan heidän nuoruudessaan<br />
musiikinopetus koulussa ja<br />
musiikkiopistoissa kaavamaisempaa ja<br />
klassispainotteista ja olipa iltojakin tullut<br />
värittämään muita houkuttimia kuten<br />
televisio.<br />
Muusikon ura oli molemmille itsestään<br />
selvä jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa.<br />
Tällä hetkellä kumpikin elää kansanmusiikilla.<br />
Soolo-, duo- ja bändikeikoilla sekä<br />
opettamisella. Päivi sukkuloi opettamassa<br />
eri puolilla pääkaupunkiseudulla, Maijalla<br />
sen sijaan on vain muutama yksityisoppilas.<br />
Jos leipä tuleekin pieninä palasina,<br />
niin tulee kuitenkin.<br />
– Minä en ainakaan tällä hetkellä pysty<br />
kuvittelemaan, mitä muuta osaisin tehdä,<br />
Päivi toteaa.<br />
Soolosoittaja on<br />
vastuussa kaikesta<br />
Esiintyjinä kumpikin on aktiivinen sooloesiintyjä.<br />
Päiviä on soolosoitto kiinnostanut<br />
pitkään. Sitä hän aloitteli maisteriopintojensa<br />
aikana. Melko nopeasti viulun<br />
ohelle tuli laulu. Useimmilla keikoilla<br />
muuta ei tarvita. Joskus keikoilla on mukana<br />
luupperi – äänenkäsittelylaite, jonka<br />
avulla voidaan soittaa useita päällekkäisiä<br />
melodisia, rytmisiä tai harmonisia aihioita.<br />
Sekin tuo omalta osaltaan vain lisää<br />
haastetta. Soolosoittohan ei ole mikään<br />
uusi keksintö, niinhän pelimannit ovat<br />
soittokaverien puutteessa tehneet kautta<br />
aikojen. Konserttisalissa tilanne on kuitenkin<br />
toinen kuin hikisissä nurkkatansseissa,<br />
missä tenhoava rytmi on tärkein tekijä.<br />
Soolosoittaja on keskipiste, jos keikka ei<br />
kulje, kukaan ei ole pelastamassa.<br />
– Nautin siitä, että saan tehdä kaiken<br />
itse ja olla myös vastuussa onnistumisesta.<br />
Jos laulun ja viulunsoiton yhdistäminen<br />
on jo melkoista koordinaatiota vaativaa,<br />
vie Maija omat sooloesityksensä vielä pidemmälle.<br />
Kaikki kansanmusiikkikanneltajat<br />
joutuvat opettelemaan monenlaisia<br />
tekniikoita soittaen jopa kanteleen eri<br />
puolilta. Erityisesti Saarijärven kanteleella<br />
käytetään kaikkia mahdollisia tekniikoita:<br />
käsien eriytettyä tekniikkaa sekä sulku-<br />
Pävin yhtyeet<br />
Päivi Hirvonen Solo<br />
Lempilempi (Tero Pajusen<br />
kanssa)<br />
Duo Päivi Hirvonen &<br />
Maija Kauhanen<br />
Okra Playground<br />
Maijan yhtyeet<br />
Maija Kauhanen soolo<br />
Rönsy<br />
Duo Päivi Hirvonen &<br />
Maija Kauhanen<br />
Folk’Avant<br />
Mari Kalkun & Runorun<br />
Tapani Varis Collective<br />
Okra Playground<br />
ja sekasoittoa, jossa vasen käsi soittaa<br />
sointuja ja oikea soittaa tikulla. Maijalle ei<br />
riittänyt sekään. Kanteleen soittamisen ja<br />
laulamisen ohella hän poimii lisäefektejä<br />
erilaisista lyömäsoittimista ja käyttää pedaalilla<br />
soitettavaa bassorumpua.<br />
– Kävin kandiopintojen aikana rumputunneilla<br />
ja vuosikymmenen lopulla otin<br />
tutkintokonsertteihin perkussiosoittimet<br />
mukaan, siitä se lähti.<br />
Soolokeikoilla Maija soittaa pelkästään<br />
keskisuomalaista kanteletta, ja käyttää<br />
usein tikkutyyliä. Siinä oikeassa kädessä<br />
on puinen soittotikku, jota käytetään kitaran<br />
plektran tavoin. Vasemmalla kädellä<br />
sammutetaan osa kielistä niin, että tikulla<br />
voidaan soittaa myös sointuja. Vasemman<br />
käden sormet myös näppäilevät kieliä<br />
samanaikaisesti. Tikkutyylillä saadaan<br />
kanteleesta tarpeen vaatiessa kaikkeen<br />
riittävä räminä. Muissa yhtyeissään Maija<br />
soittaa myös vähäkielisiä kanteleita sekä<br />
isoa koneistokanteletta, mutta keskisuomalainen<br />
on rakkain.<br />
– Saarijärven kantele on kevyt kuljettaa,<br />
pidän sen diatonisuudesta (viritetty<br />
tiettyyn sävellajiin) sekä sen rikkaista sointiväreistä.<br />
Sillä voi soittaa pehmeästi hiljaa<br />
ja räimiä todella kovaa, kuvailee Maija.<br />
Soolosoittamisen etuja on keikalle lähtemisen<br />
helppous. Ei tarvitse sopia muiden<br />
kuin itsensä kanssa. Vaikka kumpikin<br />
rakastaa soolosoittamista, tuovat muut<br />
kokoonpanot muusikkouteen ja elämään<br />
mahdollisuuksia erilaisiin soittorooleihin.<br />
Toisensa muusikot löysivät Sibelius-<br />
Akatemiassa ja viimeistään kavereiden<br />
järjestämällä tyttöristeilyllä, jolla ei soitettu.<br />
Risteilyn jälkeen kaverukset alkoivat<br />
viihtyä yhdessä enemmänkin, kun<br />
asuivatkin lähekkäin ja pari-kolme vuotta<br />
myös kämppiksinä. Jossain vaiheessa tuli<br />
väistämättä idea myös soittaa yhdessä. Lopullisen<br />
sinetin duon vakiintumiselle toi<br />
osallistuminen Konsta Jylhä -kilpailuun<br />
Kaustisella kolme vuotta sitten.<br />
Monipuolisuus tuo vaihtelua<br />
Duo Maija Kauhanen & Päivi Hirvonen<br />
toimii projektiluontoisesti ja soittaa niin<br />
perinteistä kansanmusiikkia kuin omiakin<br />
sävellyksiä. Usein kappaleet eivät ole selkeästi<br />
pelkästään kumpaakaan. Perinteisiin<br />
kappaleisiin tulee osia omasta päästä<br />
ja omissa kappaleissa saatetaan käyttää<br />
lähtökohtana jotain perinteistä teemaa.<br />
Ohjelmiston valinta on ollut vaivatonta,<br />
eikä ole aiheuttanut ristiriitaa. Maijan<br />
soitin ja Päivin juuret johtavat Keski-Suomeen<br />
ja niinpä perinteinen materiaali tulee<br />
pääasiassa sieltä. Omista kappaleista<br />
kumpikin tuo harjoituksiin jotain ja niistä<br />
valitaan ohjelmistoon sopivat kappaleet<br />
sulassa sovussa. Ohjelmistoa rakennetaan<br />
– olipa kyse sooloista tai duoista – tarinat<br />
mielessä.<br />
Kumpikin on muusikkoina myös tarinankertojia.<br />
Tarinoissa ei välttämättä ole<br />
aina sanoja eikä suoranaista selkeää kertomusta,<br />
vaan kyse voi olla tunnelmista<br />
ja niiden muuttumisesta ja dynaamisista<br />
vaihteluista. Joskus on ensin tarina tai aihe,<br />
johon etsitään tai sävelletään ohjelmisto,<br />
toisinaan taas on ensin kappaleet, joista<br />
syntyy tarina. Kappaleita saatetaan myös<br />
muokata tarinaan sopiviksi.<br />
Musiikillinen tarinankerronta on myös<br />
Päivin tutkimuksen yksi keskeinen aihe.<br />
Ensimmäinen konsertti oli sanaton tari-<br />
8 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2015
Change language