90min - 1/2014

KäPa panostaa olosuhteisiin 

ja pelaajakehitykseen 

s. 22 

Aluevalmentaja 

Erkka V. Lehtola 

haluaa herättää 

isot seurat 

s. 6 

TÄYTTÄ FUTISTA! PALLOLIITON HELSINGIN PIIRIN LEHTI 1 /2014 

STADIN 

DERBY 

HIFK ja Viikingit Ykkösessä s. 18 

RIIHILAHTI s. 10 | FUTSAL JA HELSINKI s. 15 | AC STASI s. 23

2 

HUHTIKUU 

90min 

2014 

KÄRKKÄRI

HUHTIKUU 2014 


Helsingissä Suomen suurimmat 

HELSINKI CUP pelataan heinäkuussa jo 39. kerran. Tänä vuonna joukkueita 

on mukana noin 1000 ja pelaajia noin 20 000. 

Tyttöjen Stadi Cup pelataan kesäkuussa jo 29. kerran. Mukana on noin 300 

joukkuetta ja 6000 pelaajaa. 

Helsinki Cup on Suomen suurin turnaus. Stadi Cup on puolestaan Suomen 

suurin tyttöjen turnaus. Molemmat perinteikkäät turnaukset ovat koko Euroopan 

mittakaavassa aivan kärkipäätä. 

Kesällä on taas tarjolla futista parhaimmillaan, kun Helsingin kentät täyttyvät 

junioripelaajista. Tunteita laidasta laitaan, voittoja, tappioita, ikuisia muistoja 

ja kavereita. Sitä on aito futis. 

Stadi Cup pelataan 10–15.6. ja Helsinki Cup 7–12.7. 

3 

JUSSI ESKOLA

4 

HUHTIKUU 


PÄÄKIRJOITUS 

Petri Vanhala 

Futisjournalismia tarvitaan! 


Sisä 

KOTIMAAN sarjat käynnistyvät pian. Tätä hetkeä on taas 

odotettu. Pitkä treenikausi on takana ja nyt on pelien aika. 

Meille jalkapallon ystäville tämä on hienoa aikaa. 

Euroopan muissa maissa sarjat ovat jännittävimmillään 

ja edessä ovat viimeiset loppuratkaisut. Minulla on ollut 

mahdollisuus tällä kaudella nähdä hyviä pelejä muun muassa 

Liverpoolin Anfieldillä, Tottenhamin White Hart Lanella 

ja PSG:n Parc des Princesillä. Jokainen hetki on ollut omalla 

tavallaan ikimuistoinen. 

Maailman areenoilla on tarjolla, suurenmoisten 

ottelutunnelmien lisäksi, lukuisia futislehtiä. 

Niissä kerrotaan tulevista matseista laajasti, kattavasti 

ja pintaa syvemmältä. Myös pelien otteluohjelmat 

ovat täydellisiä tietopaketteja kaikille 

katsojille. Matsien jälkeen on taas uudet lehdet, 

joissa tarkastellaan hyvin analyyttisesti pelien 

kaikki tapahtumat ja taustat. En osaisi kuvitella 

itseäni istumassa Anfieldillä iPad sylissä etsimässä tietoa 

alkavasta ottelusta. 

Suomessakin olisi sijaa laajemmalle ja yksityiskohtaisemmalle 

futisjournalismille. 90minuuttia-lehti on tehtävässään 

iso lipunkantaja. 

Meille Helsingin piirin ihmisille lehti on tärkeä kanava 

ylläpitää ja herättää keskustelua futiksesta sekä samalla 

myös laajentaa omia näkemyksiämme. Erityisen kiitoksen 

haluan sanoa Joonas Sareliukselle, joka työllään tämän lehden 

parissa näyttää, mitä on intohimo lajia kohtaan. 

Toivotan kaikille lukijoillemme mielenkiintoisia hetkiä 

tulevien otteluiden ja tämän lehden juttujen parissa. 

Kirjoittaja on Helsingin piirin puheenjohtaja 

”Maailman areenoilla 

on tarjolla, suurenmoisten 

ottelutunnelmien 

lisäksi, 

lukuisia futislehtiä. ” 

24 

Helsingin piiri on käynnisti vuoden 

2013 alussa pilottihankkeen, 

joka tarjosi piirin halukkaille 

seuroille mahdollisuuden 

päästä mukaan SHA:n pelaajien 

kehittymisen seurantakonseptiin. 

TILAA 

n AVAUSPOTKU 

6 Erkka V. Lehtola aloitti aluevalmentajana 

4 numeroa vuodessa / 20 € 

90min@omnipress.fi 

JUSSI ESKOLA 

14 

n 45MIN 

10 HJK karkaamassa muilta 

11 Enemmän vai vähemmän joukkueita liigaan? 

12 Naisten Liiga käynnissä 

13 90-vuotias Helsingin piiri 

14 Gnistanissa muutoksia 

15 Futsal-Liiga ilman helsinkiläisiä 

16 Kolmen piirin Huuhkajat

JOONAS SARELIUSltö114 



5 

Futiksella menee 

hyvin Helsingissä 

SUOMEN Palloliiton Helsingin piiri täyttää tänä vuonna 90 vuotta. 

Vuosien varrelle mahtuu vaikka minkälaisia tarinoita ja tapahtumia, 

mutta tällä hetkellä Helsingin futis voi hyvin. 

Helsingin piirin pelaajamäärät ovat hyvässä kasvussa koko 

ajan. Vuonna 2010 pelaajia oli hieman yli 13 000, mutta nyt vuodenvaihteessa 

jo pitkälti yli 15 000. Seurat Helsingin tekevät äärimmäisen 

hyvää työtä ja tämä näkyy automaattisesti pelaajamäärien 

kasvamisena. 

Olosuhteet ovat ottaneet Helsingissä myös isoja harppauksia. 

Vielä vuonna 2007 tekonurmet olivat laskettavissa yhden käden 

sormilla. Viimeisen seitsemän vuoden aikana jalkapallonurmia on 

tullut lisää kovaa tahtia ja nyt niitä on jo 36. Osan päällä on vielä 

talvisin kupla tai halli. Tänä vuonna jalkapallonurmia on tulossa 

vielä neljä lisää: Pirkkolaan, Lauttasaareen, Munkkiniemeen ja 

Paloheinään. 

Junnufutiksessa on kaksi tärkeää asiaa. Pelaajia pitää pystyä 

kehittämään ja tarjoamaan heille polku aina huipulle asti. Toinen 

tärkeä asia on tarjota junioreille hyvä paikka harrastaa ja pitää 

heidät jalkapallon ja seuran parissa mahdollisimman pitkään. 

Näihin molempiin asioihin tarvitaan hyviä olosuhteita, osaavaa 

valmennusta sekä seurojen aktiivista toimintaa. Aina on toki parannettavaa, 

mutta Helsingissä nämä asiat toimivat tällä hetkellä 

hyvin. 

Helsinkiläisellä huippufutiksella menee myös hyvin. Veikkausliigassa 

HJK on taas suurin ennakkosuosikki ja vahva toiminta 

taustoilla on kasvattanut yleisömääriä ja muutenkin yleistä 

kiinnostusta. Ykkönen on jälleen kovatasoisempi kuin koskaan 

ja mukana kymmenen joukkueen sarjassa on Helsingistä kaksi 

joukkuetta, Viikingit ja HIFK. Kakkosessa pelaa peräti kuusi helsinkiläistä 

joukkuetta ja varsinkin KäPan tulevaisuutta on syytä 

odottaa suurella mielenkiinnolla. Naisten Liigassa HJK:ssa on 

monia lupaavia nuoria pelaajia ja joukkueella on hyvä mahdollisuus 

haastaa tänä vuonna sarjan ”jättiläiset”. 

A-maajoukkueen ympärillä on myös hyvä pöhinä tällä hetkellä. 

Arpa oli suosiollinen ja syksyllä alkaviin EM-karsintoihin Huuhkajat 

lähtee realistisin tavoittein hakemaan kisapaikkaa. Tulevat 

karsintapelit pelataan legendaarisella Helsingin Olympiastadionilla. 

Se on omalla tavallaan hieno paikka, mutta kyllä Suomi 

tarvitsee oman jalkapallopyhätön. Tukholmaan on noussut viime 

vuonna kaksi upeaa jalkapallostadionia, mutta täällä kehitys 

pyörii paikallaan. Toivotaan, että Huuhkajien tuleva EM-kisapaikka 

toisi buustia myös stadionhankkeelle. 

Tänä kesänä on myös edessä futiksen MM-kisat, joten kesäheinäkuu 

on taas mukavaa aikaa meille jalkapallon ystäville. 

Muistetaan kuitenkin käydä oman joukkueen 

peleissä. Jalkapallo on parasta paikan 

päällä! 

Mukavia lukuhetkiä! 

JOONAS SARELIUS 

PÄÄTOIMITTAJA 

n PUOLIAIKA 

18 Stadin derby Ykkösessä 

n KOTIKENTTÄ 

22 Käpylän Tähtitehdas 

23 AC StaSi on hyvä paikka harrastaa 

24 Helsingin piiri jalkauttaa SHA:n tietotaitoa 

26 Piirin isoimmat seurat 

27 Tyttöfutiksen pelaajamäärät 

n VAIHTOPENKKI 

16 

30 Repen pakina 

31 11 kysymystä 

JUSSI ESKOLA 

Kustantaja: Omnipress Oy Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki 

puh. 020 6100115 

Päätoimittaja: Joonas Sarelius, 050 567 9000, 

joonas.sarelius@mvkarki.fi 

Ulkoasu: HANK / Teemu Kavasto, teemu@hank.fi 

Ohjausryhmä: Petri Vanhala (puheenjohtaja), Jari Kurittu, Kimmo Kallonen, 

Lauri Nurmi, Mikko Aitkoski, Nina Honkaniemi 

Ilmoitusmyynti: Göran Slotte, 040 534 6116, goran.slotte@gmail.com 

Painosmäärä: 15 000 

Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä, Tuusula 

ISSN: 1796-0436 

Tilaukset: 90min@omnipress.fi, 4 numeroa vuodessa 20 euroa. 

Seuraava 90 minuuttia –lehti ilmestyy 6.6.

6 

HUHTIKUU 



JUSSI ESKOLA 

AVAUSPOTKU 

”Toisaalta Kaikki Pelaa 

-ohjelma oli niin 

massiivinen virhe” 

Erkka V. Lehtola 

aloitti vuoden 

alussa Helsingin ja 

Uudenmaan piirien 

aluevalmentajana.


Tuore aluevalmentaja Erkka V. Lehtola: 


7 

”Haluan uskoa 

muutokseen” 

”Olisimme paljon isompi jalkapallomaa, jos kaikki suurimmat seuramme 

toimisivat laadukkaammin”, sanoo Palloliiton Helsingin ja Uudenmaan piirien 

aluevalmentajana vuoden alussa aloittanut Erkka V. Lehtola. 

TUOMAS PELTONEN tuomas.peltonen@elisanet.fi 

Intohimoisena ja runsaasti 

mielipiteitä herättävänä jalkapallopersoonana 

tunnettu 

Erkka V. Lehtola suorastaan 

puhkuu intoa. Pestiä Palloliiton 

Helsingin ja Uudenmaan 

piirien aluevalmentajana 

on takana kolme kuukautta, 

ja miehen itsensä mukaan työ tuntuu 

viikko viikolta hienommalta. 

– Yritin jo aikanani HJK:ssa herätellä 

koko maan jalkapalloa, kun kiersimme 

NappulaKlubin kanssa pitämässä 

malliharjoituksia pitkin Suomea. 

Nyt koen, että minulla on Palloliiton 

työntekijänä laajempi mandaatti 

suorittaa samaa tehtävää, Lehtola 

sanoo. 

Lehtolan mukaan yksi hänen tärkeimmistä 

tehtävistään on toimia 

eräänlaisena unilukkarina, joka herättelee 

alueen seuroja toimimaan 

laadukkaammin. 

– Jos jostain löytyy niin sanottu 

musta aukko, eli seura josta tulee piirijoukkuepelaajia 

ani harvoin, koen 

että minulla on oikeus ja velvollisuus 

puuttua asiaan. Järkevästi toimimalla 

voidaan herättää joku 1000 pelaajan 

seura. Silloin saadaan paljon hyvää 

aikaan. Ainakaan toistaiseksi en ole 

kohdannut minkäänlaista muutosvastarintaa, 

vaan pikemminkin aitoa 

ja vilpitöntä halua parantaa toimintaa. 

Tästä kiitos seurojen valmennuspäälliköille 

ja valmentajille. Tietysti 

petraamisen varaa on myös parhailla 

seuroilla, Lehtola muistuttaa. 

Lentävä lähtö 

Lehtola kokee saaneensa työhönsä 

vauhdikkaan startin, ja vastaanotto 

kentällä on ollut hyvä. Aikaisemmin 

Lehtolan pestiä hoitivat yhdessä omien 

töidensä ohessa Helsingin piirin 

valmennuspäällikkö Mika Riutto sekä 

HIFK:n edustusjoukkueen tämän 

hetkinen päävalmentaja Jani Honkavaara. 

Heidän työpanoksensa oli laskennallisesti 

noin 40 prosenttia kokopäiväisen 

Lehtolan panoksesta. Taustalla 

oli ajatus, että alueen seurat toimivat 

ilman päätoimista aluevalmentajaakin 

laadukkaasti. Tosiasiassa kokopäiväiselle 

aluevalmentajalle on ollut 

huutava tarve. 

– Viesti seuroista on ollut, että vihdoinkin 

on joku, jonka kanssa jutella 

asioista. Vuoropuhelu on tässä työssä 

oleellisen tärkeää, ja on päivänselvää, 

ettei sitä ehdi tehdä riittävästi 

oto-pohjalta. Mielestäni tänne tarvittaisiin 

toinenkin päätoiminen aluevalmentaja, 

täällä on kuitenkin eniten 

seuroja ja pelaajia. Helsingissä 

pelaajatarkkailu ja seuravierailut 

on vielä helppo hoitaa. Uudellamaalla 

on enemmän ajankäytöllisiä haasteita 

etäisyyksien kasvaessa, Lehtola 

sanoo. 

Painopiste valmennukseen 

Palloliitto panosti pelaajakehitykseen 

tukemalla kahdentoista Talenttivalmentajan 

palkkaamista seuroihin. Valintaprosessin 

aikana kuultiin myös 

maajoukkue- ja aluevalmentajia. 

– Suomi on ollut ja on grassrootshankkeiden 

laadussa aivan Euroopan 

kärkeä. Tämä päätös tukea Talenttivalmentajien 

palkkaamista on äärimmäisen 

tärkeä ja vahvistaa parhaiden 

yksilöiden pelaajapolkua. Minun alueeni 

seuroihin (HJK ja VJS) Talenttivalmentajia 

tulee kaksi, ja yhteistyö 

heidän kanssaan on tiivistä. Talenttivalmentajat 

lisäävät päätoimisten 

määrää nimenomaan kenttätyössä, 

mikä on erinomainen asia, Lehtola 

tietää. 

Lehtolan työnkuva on erittäin laaja. 

Oleellista on tunnistaa, mikä on oikeasti 

tärkeää. Tarvittaessa on osattava 

sanoa ei. Koska päätoimista aluevalmentajaa 

ei ole aiemmin ollut, hän 

on alkuvuoden ajan tutustunut ahkerasti 

työhönsä ja pyrkinyt määrittämään 

mitä on järkevää tehdä, ja mihin 

aika riittää. 

– Toimin pääasiassa alueen 99- ja 

00-ikäluokkien kanssa, nollaykkösiä 

katselen jo sivusilmällä tulevaisuutta 

ajatellen. En aio alkaa kilpailla siitä, 

kuka järjestää eniten aluejoukkueleirejä. 

Parhailla pelaajilla on jo nyt todella 

paljon ohjelmaa, joten on tärkeää, 

että pelaajat saavat jokaisesta järjestetystä 

tapahtumasta oikeasti lisäarvoa. 

Helsinki ja Uusimaa ovat erittäin 

aktiivisia piirejä. Pelejä on paljon, 

ja siksi pelaajien tarkkailu on helppoa 

ilman aluejoukkuetapahtumiakin, 

Lehtola sanoo. 

– Haluan olla lähellä seuroja, valmentajia 

ja pelaajien arkea. Kun olen 

selvinnyt tästä alkuhässäkästä, minun 

on ehdittävä myös seurajoukkueiden 

harjoituksiin ja koulujen aamuharjoituksiin, 

hän jatkaa. 

Yksi Lehtolan ehdottomista lempilapsista 

ja puheenaiheista on Sami 

Hyypiä Akatemia (SHA). Hän oli rakentamassa 

akatemian toiminnan sisältöjä 

ja on myöhemmin muun muassa 

kouluttanut SHA:n toiminnassa 

mukana olevien seurojen valmentajia. 

– SHA on 2000-luvun konkreettisin 

huippujalkapalloteko Suomessa. 

Se on tehnyt asioita, joihin seurat eivät 

ole yksin kyenneet. Tämä valmennuskeskus 

Eerikkilässä on erinomainen 

paikka seurata pelaajien kehitystä. 

SHA:n ja Palloliiton pitää kyetä yhdessä 

viemään suomalaista jalkapalloa 

eteenpäin. Yhteistyön on oltava 

kitkatonta, sillä pelaajien kehitys on 

kaikkein tärkeintä, Lehtola sanoo. 

Hieno mahdollisuus 

Lehtolan päätyminen aluevalmentajaksi 

oli lopulta monen sattuman 

summa. Toimittuaan pitkään juniorijalkapallon 

parissa hän hyppäsi kaudeksi 

2013 Gnistanin Kakkosessa pelaavan 

miesten joukkueen päävalmentajaksi 

kahden vuoden sopimuksella. 

– Olisin halunnut jatkaa ”Gnisussa”, 

ei se ole mikään salaisuus. Minulla 

oli kaikkiaan seitsemän vuoden 

tauko aikuisjalkapallosta, ja olin paluun 

jälkeen suunnattoman innostunut 

joka päivä. Suunnitelmissa oli 

katsoa ainakin 4-5 vuoden ajan, mihin 

rahkeet pelaajissa riittävät, mutta 

Gnistanin toimintaa päätettiin yllättäen 

ajaa alas, Lehtola harmittelee. 

Usein kun yksi ovi sulkeutuu, niin 

toinen aukeaa. Näin kävi myös Lehtolalle. 

Samoihin aikaan, kun toimintamahdollisuudet 

Gnistanissa heikkenivät, 

Palloliitto haki kahta uutta 

aluevalmentajaa: toista etelään, toista 

länteen. 

Aluevalmentajia on Suomessa yhteensä 

viisi. Koska kolme heistä työskentelee 

kolmivuotisen sopimuskautensa 

viimeistä vuotta, Lehtolan pesti 

on vain vuoden mittainen. Näin kaikkien 

aluevalmentajien sopimukset 

loppuvat vuoden 2014 lopussa. Tuore 

pelaajakehityspäällikkö Hannu Tihinen 

pääsee siten ensi syksynä vaikuttamaan 

alaisuudessaan työskentelevien 

valmentajien valintaan. 

– Olen todella kiitollinen tästä

8 

HUHTIKUU 



JUSSI ESKOLA 

”Ei voi olla niin, 

että aluejoukkueessa 

Lehtola puuhastelee 

omiaan, ja 

maajoukkueeseen 

mennessään pojat 

ovat aivan pihalla” 

mahdollisuudesta. Tässä on nyt käynnissä 

puolin ja toisin vuoden koeaika. 

Koen, että nyt minulla on selvästi 

laajemmat vaikutusmahdollisuudet 

suomalaiseen jalkapalloon kuin seuravalmentajana. 

On myös erittäin motivoivaa 

päästä mukaan U15- ja U16- 

maajoukkueiden valmennustiimiin. 

Kansainvälinen futis on aina ollut 

eräänlainen henkireikä minulle, Lehtola 

sanoo. 

Lehtolan kannalta aluevalmentajan 

työstä tekee tällä hetkellä erityisen 

kiinnostavaa se, että hän toimi 99- 

ja 00-ikäluokkien kanssa jo NappulaKlubin 

valmentajana ja HJK:n valmennusjohtajana. 

Osa pelaajista on 

hänelle tuttuja 6-7 vuoden takaa. 

Maajoukkueiden, niin miesten 

kuin nuorten ja poikienkin, tulokset 

eivät ole synnyttäneet viime vuosina 

muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta 

hurraa-huutoja. Tämä siitä 

huolimatta, että moni asia on paremmin 

kuin ennen. Lehtolan mukaan 

nuorten valmennuksen laatu ja olosuhteet 

ovat kehittyneet, täysipäiväisten 

työntekijöiden määrä on moninkertaistunut, 

ja ymmärrys siitä, mitä 

huippupelaajaksi kehittyminen vaatii, 

on parantunut. Myös ilmapiiri huippupelaajien 

kehitykselle on aiempaa 

suotuisampi. 

– Toisaalta Kaikki Pelaa -ohjelma 

oli niin massiivinen virhe, että maksamme 

sen laskua vieläkin, Lehtola 

toteaa. 

Hän on kuitenkin luottavainen tulevaisuuden 

suhteen, sillä nyt nuorimmat 

poikien maajoukkuepelaajat 

ovat jo nappulaiästä asti harjoitelleet 

ja kilpailleet enemmän, päässeet tasojoukkueisiin 

vertaiseensa seuraan ja 

käyneet ulkomailla pelaamassa ja hakemassa 

arvokasta oppia. 

– Kylmä fakta on, että tulokset ovat 

olleet huonoja. Meillä on todella pitkä 

matka kuljettavana, mutta haluan uskoa 

muutokseen. Edessä on mielenkiintoisia 

vuosia. Vaikka muut maat 

ovat painaneet lisää kaasua, niin myös 

meidän toiminnassamme on tapahtunut 

iso positiivinen muutos. Aika 

näyttää, paranevatko tulokset. Pakko 

myöntää, että jos esimerkiksi nykyinen 

U15-ikäluokka ei pärjää edeltäjiään 

paremmin, menee minulla naama 

pahasti ruttuun. Jos tulokset paranevat, 

koen että aiemmalla työlläni on 

ollut merkitystä, Lehtola pohtii. 

Lehtola pitää äärettömän tärkeänä 

tapaa, jolla poikien maajoukkueet 

pelaavat. Pelin pitää hänen mielestään 

perustua pallonhallintaan ja aktiiviseen 

puolustamiseen. Tulosten 

tärkeys korostuu kuitenkin Lehtolan 

puheissa yhtä usein kuin pelitapakin. 

Hyvät tulokset synnyttäisivät positiivisen 

kierteen: Usko suomifutikseen 

vahvistuisi, maajoukkueet saisivat 

entistä kovempia vastustajia harjoitusotteluihin, 

pelaajien itseluottamus 

kohoaisi ja he herättäisivät entistä 

enemmän kiinnostusta kotimaassa 

ja muualla. Myös mahdollisuudet lähteä 

ulkomaille paranisivat. 

Erkka V.Lehtola 

tekee tiivistä 

yhteistyötä 

maajoukkuevalmentajien 

kanssa. 

Kokonaisuus kuntoon 

Suomalaisessa juniorijalkapallossa on 

tapahtunut paljon hyviä asioita viime 

vuosien aikana. Tekemistä riittää kuitenkin 

yhä valtavasti, jos halutaan kuroa 

eroa muihin maihin umpeen, tai 

pysyä edes samoissa asemissa. 

– Seuratoiminnan lisäksi meidän 

pitää terävöittää kouluajalla tapahtuvaa 

harjoittelua. Pitää nähdä kunkin 

pelaajan kehitysvaihe, ja se, minkälaista 

harjoittelua hän kaipaa, eikä 

vain mennä aamuisin tekemään jotain. 

Tässä asiassa korostuu valmentajien 

välisen kommunikoinnin tärkeys, 

kokonaisuus pitää olla hallussa. 

Meidän pitää myös kehittää malleja, 

joiden kautta lahjakkaimmat pelaajat 

pääsevät parhaimpaan mahdolliseen 

ympäristöön. HJK:n aloittama satelliittiseura-toiminta 

on tästä erinomainen 

esimerkki. Toimivan yhteistyön 

avulla seurasiirroissa voisivat korostua 

järki ja maltti, Lehtola näkee. 

– Isona haasteena on myös saada 

kauden jokaiseen tapahtumaan ilmapiiri, 

jossa aidosti eläydytään, kilpaillaan 

ja kehitytään. Maailmalla kierrellessäni 

tämä on ollut ehkä suurin 

havaitsemani ero suomifutikseen. 

Harjoitteet itsessään ovat olleet hyvin 

samankaltaisia, Lehtola kertoo. 

Lehtola korostaa myös samankaltaisen 

ajattelun tärkeyttä. Tällä hetkellä 

U15-U19 maajoukkueet pyrkivät 

pelaamaan samalla tavalla, ja valmentajien 

välinen kommunikaatio toimii. 

Aiemmista vuosista poiketen maajoukkueet 

pelaavat sellaista jalkapalloa, 

mitä ainakin pääkaupungin valtaseuroissa 

on pelaajille opetettu. Myös 

maa- ja aluejoukkueet toimivat keskenään 

synkronissa. 

– Maa- ja aluejoukkueissa tehdään 

samanlaisia harjoitteita. Treenipankki 

on varsin suppea, mutta valmentajat 

ovat tarkasti miettineet, millä harjoitteilla 

päästään kiinni ydinasioiden 

opettamiseen. Ei voi olla niin, että 

aluejoukkueessa Lehtola puuhastelee 

omiaan, ja maajoukkueeseen mennessään 

pojat ovat aivan pihalla, kun 

siellä tulee eteen täysin uusia juttuja, 

Lehtola sanoo. 

Erkka V. Lehtola on aina tunnettu 

henkilönä, joka sanoo suoraan mitä 

ajattelee. Hän kritisoi takavuosina 

paljon nykyisen työnantajansa Palloliiton 

toimintaa, eikä aio jatkossakaan 

pitää suutaan supussa. 

– Entisen kaltaiseen Palloliittoon 

en olisi voinut mitenkään mennä töihin, 

siellä tehtiin niin mauttomia linjauksia. 

Mutta silloinkin asiat tappelivat 

enemmän kuin ihmiset, koska välit 

useimpiin entisiin kiistakumppaneihin 

ovat kunnossa. Onneksi moni 

asia on muuttunut paremmaksi. Haluan 

kuitenkin säilyttää terveen kriittisyyden, 

ja sanoa jatkossakin asioista. 

Jos joku alueeni seura tarvitsee toimintansa 

terävöittämiseksi herättelijää, 

aion olla tarvittaessa se unilukkari. 

En halua tällaisissa tilanteissa loukata 

ketään henkilöä, vaan ajattelen 

pelkästään suomalaisen jalkapallon 

parasta, Lehtola päättää.



9 

info@saarikoski.fi 

Tel. +358 64 33 00 00 

Tervetuloa Örebrohon! 

Infoa osoitteesta 

www.orebrocupen.se 

Tiedustelut: Göran Slotte 

puh. 040-5346116 email: goran.slotte@gmail.com

10 

HUHTIKUU 

45MIN 


Maajoukkuepelaaja Tiina Saario päättää hienon uransa 

FC VIIKINKIEN kasvatti ja HJK:ta monta 

vuotta Naisten Liigassa edustanut Tiina 

Saario on pelannut viimeisen ottelunsa 

pääsarjatasolla. 

Tiina Saario debytoi SM-sarjassa 

vuonna 1998. Lopettamispäätös kävi hänen 

mielessään vakavan loukkaantumisen 

vuoksi ensimmäisen kerran vuonna 

2010. Määrätietoinen Saario teki kuitenkin 

paluun ja kruunasi uransa nousemalla 

kesän 2013 EM-kisakokoonpanoon. 

Viimeisen kautensa aktiivipelaajana Saario 

urakoi Ahvenanmaalla Åland Unitedin 

riveissä. 

– Päätös ei lopulta ollut vaikea. Olen 

jo 32-vuotias ja saanut lajilta paljon. Viime 

kauteni oli niin hyvä. Voitin mestaruuden 

ja sain kehittyä aina lopettamispäätökseen 

asti. Annoin itsestäni kaiken, 

Saario toteaa. 


Saario ehti pelata Suomen pääsarjatasolla 

peräti 15 vuotta. Liigadebyytin hän 

teki FC Puistolassa. Keskikenttäpelaajan 

muita liigaseuroja olivat MPS, FC Kontu, 

KMF, HJK ja Åland United. A-maaotteluja 

Saarion tilillä on 22, joista peräti 19 on 

viimeiseltä kahdelta vuodelta. 

– Viime kausi on nyt tietysti päällimmäisenä 

mielessä, vuosi oli todella upea. 

Kisat eivät menneet tuloksellisesti odotetusti, 

mutta en olisi vielä pari vuotta 

sitten voinut uskoa olevani joukkueessa. 

Saario ei aio jättää jalkapalloa. Suunnitelmissa 

on jatkaa pelaamista alemmalla 

tasolla sekä aloitella uraa kentän 

laidalla. 

– Haluaisin valmentaa joko ihan junioreita 

tai sitten erityisryhmiä. Pelaan 

myös futsalia, joka on aivan upea laji ja 

kehittyy koko ajan, Saario päättää. 

HJK karkaamassa muilta Veikkausliigassa 

”Olemme 

kasvattajaseura 

ja 

toiminnan 

pitää olla 

tarpeeksi 

laadukasta.” 

Ägän johdolla 

HJK lähtee Veikkausliigakauteen 2014 jälleen kerran ylivoimaisena mestarisuosikkina. 

Toiminta helsinkiläisseurassa on tällä hetkellä niin laadukasta, 

että muut liigaseurat ovat vaarassa jäädä pahasti jälkeen. 



HJK on hankkinut täksi kaudeksi taas 

kovia ja nimekkäitä vahvistuksia. Veli 

Lampi ja Markus Heikkinen palasivat 

Klubiin usean vuoden ulkomailla 

pelaamisen jälkeen. Gideon Baah 

siirtyi HJK:n riveihin Hongasta ja 

hyökkäykseen hankittiin norsunluurannikkolainen 

Oussou Konan. 

Teemu Tainio, Mikael Forssell, 

Mika Väyrynen, Veli Lampi ja Markus 

Heikkinen ovat kaikki suomalaisen 

jalkapalloilun huippunimiä. Kaikilla 

heistä on pitkä kokemus ulkomailta 

ja A-maajoukkueesta. 

– Ei ole varmaan yhtään ”kultaisen 

sukupolven” pelaajaa, jota en ole yrittänyt 

houkutella HJK:hon, HJK Oy:n 

toimitusjohtaja Aki Riihilahti kertoo. 

– Heidän arvonsa seuralle ja muille 

pelaajille on huikea. Kun Forssell 

tekee töitä Joel Pohjanpalon kanssa 

ja Tainio ja Väyrynen opastavat Obed 

Maloloa ja Fredrik Lassasia, niin 

voiko parempaa paikkaa olla nuorelle 

pelaajalle, ”Ägä” lisää. 

Nuoret Lassas ja Malolo tulevat todennäköisesti 

nousemaan parin vuoden 

sisällä HJK:n avauskokoonpanoon. 

– Meidän tavoite on se, että meillä 

on kansainvälisen tason pelaajia 

mahdollisimman paljon. He auttavat 

meitä europeleissä ja voimme heidät 

mahdollisesti myydä vielä eteenpäin. 

Se kaikki raha jää suomalaiselle jalkapallolle, 

Riihilahti sanoo. 

– Olemme kasvattajaseura ja toiminnan 

pitää olla tarpeeksi laadukasta. 

Optimaalinen tilanne on se, että 

esimerkiksi Rasmus Schüller myydään 

vuoden päästä eteenpäin ja hänen 

paikkansa ottaa Lassas. Ja kun 

Lassas myydään, hänen paikalleen tulee 

vaikka Eero Hyökyvirta. Toiminnassa 

pitää olla selkeä jatkumo koko 

ajan, HJK-pomo jatkaa. 

Tapio Heikkilä, Valtteri Moren, 

Nikolai Alho, Robin Lod ja Schüller 

ovat pelaajia, jotka siirtyvät HJK:sta 

todennäköisesti ulkomaille vielä ennen 

Maloloa ja Lassasia. Pelaajaryhmässä 

on siis selkeä linjaus: Nuoria 

pelaajia, joilla on potentiaalia siirtyä 

ulkomailla ja kokeneita pelaajia, jotka 

ovat siellä jo pelanneet. 

Veikkausliiga murroksessa 

Veikkausliigassa iso osa seuroista on 

taloudellisissa vaikeuksissa. HJK:ta 

viime vuosina kovasti haastaneet 

Honka ja TPS ovat joutuneet tämän 

takia tekemään radikaaleja muutoksia 

toimintaansa. HJK näyttää karkaavan 

muilta. 

– Veikkausliiga on murroksessa tällä 

hetkellä. Nyt moni joukkue miettii, 

millä kustannusrakenteella on mahdollisuus 

toimia. Toki mukaan on tullut 

uusia seuroja, joissa on tehty asioita 

pitkään hyvin. Entistä enemmän 

liiga profiloituu siihen, että omista 

nuorista on pakko saada pelaajia. Keski-ikä 

liigassa on nuorempi kuin ennen, 

mutta siinä on myös hyvät puolet. 

Veikkausliiga on kuitenkin kasvattajasarja, 

Riihilahti summaa. 

– HJK:n etu olisi tietenkin se, että 

Veikkausliigaseurat voisivat paremmin. 

Olen ihan avoimesti avannut 

meidän malleja muille seuroille, Riihilahti 

jatkaa. 

Riihilahden mukaan Helsinki kaipaisi 

toista liigaseuraa. 

– Vahva haastaja tekisi hyvää myös 

meidän toiminnalle. Sen mukana tu- 

Aki Riihilahti toimii 

nykyisin HJK:n 

toimitusjohtajana. 

lisivat myös vahvat jännitteet kentälle 

ja kannattajien keskuuteen. Seuran 

luominen on kuitenkin pitkä prosessi. 

Pikavoittoja ei voi hakea. Uhkarohkeat 

strategiat voivat toki onnistua, 

mutta niissä mahdollisuudet epäonnistumisiin 

ovat valitettavan isot. Tämä 

on raaka toimiala. Mitään tuloksia 

ei tule hetkessä. Jokaisen seuran pitää 

tarkkaan miettiä, mikä on se oma 

juttu sille. 

Ykkösessä pelaavat HIFK ja FC Viikingit 

ovat julkisesti sanoneet, että 

nousu Veikkausliigaan on tavoitteena 

lähivuosien aikana. HIFK rakentaa 

toimintaansa vahvan seuran ja brändin 

ympärille, Viikingit taas luottaa 

Itä-Helsingin tuomiin etuihin. 

– Olen positiivisesti yllättänyt, että 

pk-seudulla on näinkin monia hyviä 

toimijoita. HIFK:lla ja Viikingeillä on 

molemmilla omat vahvuutensa. Myös 

KäPa on tehnyt pitkään hyviä juttuja. 

Niin kuin sanoin, tärkeintä on löytää 

se oma juttu, jonka varaan toimintaa 

voi rakentaa. 

– Joskus olen miettinyt, että voisivatko 

jotkut seurat lyödä hynttyyt yhteen? 

Siinä voisi olla paljon mahdollisuuksia 

ja jonkun mallin kautta siitä 

saisi vahvan jutun, Riihilahti sanoo. 

Laatua ja järkipäätöksiä 

Riihilahden puheissa toistuvat usein 

sanat ”pelaajakehitys”, pitkäjänteisyys” 

ja ”toiminnan laatu”. 

– Juniori- ja nuorisotoiminnassa on 

kaksi tärkeää asiaa: olosuhteet ja valmennus. 

Ne ovat avainasemassa, kun 

puhutaan kehittymisestä ja pelaajan 

pysymisessä harrastuksen parissa 

mahdollisimman pitkään. Näihin me 

olemme myös panostaneet. Olemme 

satsanneet olosuhteisiin 1,5 miljoona 

euroa ja tämän vuoden jälkeen meillä 

on kolme tekonurmikenttää, kaksi 

talvihallia sekä stadion, Riihilahti 

kertoo. 

HJK:ssa on kova luotto omaan tekemiseen 

ja toimintaan. 

– Elementit ovat nyt kunnossa, 

vaikka aina on parannettavaa joka asiassa. 

Meillä on tarpeeksi junioreita ja 

valmentajia heille, meillä on olosuhteet 

kunnossa ja tarpeeksi iso markkina-alue 

sekä ihan ok kannatuspohja. 

Kaikki on nyt siitä meidän omasta 

tekemisestämme kiinni. Enää emme 

voi piiloutua kulttuurin, jääkiekon 

ja muiden resurssien taakse., Riihilahti 

korostaa. 

Millä mittareilla sitten mitataan 

toiminnan onnistumista? 

– Omien pelaajien määrä edustusjoukkueessa, 

myytyjen pelaajien määrä, 

kausikorttien määrä, kansallinen ja 

kansainvälinen menestys, seuran koko 

ja sijoitetun pääoman tuotto (ROI), 

Riihilahti listaa. 

Riihilahti korostaa myös seurajoh-


Naisten Liigan nuoret tähdet MM-kisoissa 


11 

MARIANNE Miettisen valmentama Suomen 

alle 19-vuotiaiden maajoukkue eteni viime 

syksynä EM-lopputurnauksessa aina välieriin 

saakka, joka takasi joukkueelle paikan alle 

20-vuotiaiden MM-kisoihin. Kanadassa elokuussa 

pelattava turnaus toimii samalla naisten 

vuoden 2015 MM-lopputurnauksen esikisana. 

Miettinen valmentaa myös nuorempien, eli 

vuonna 1995 syntyneiden ikäluokkaa, joka 

pelaa EM-jatkokarsinnassa huhtikuun alussa. 

Joukkue kilpailee paikasta lopputurnaukseen 

Serbian, Tanskan ja Englannin kanssa. Ottelut 

pelataan Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. 

Nuorten maajoukkuepelaajat pelaavat lähes 

kaikki merkittävissä rooleissa Naisten Liigassa. 

HJK:sta MM-kisapaikkaa tavoittelevat 

Iina Salmi ja Vera Saastamoinen. Nuoremmissa 

peliaikaa hamuaa Veera Viitikko. 

HJK-luotsi Maria Virolaisen mukaan nuorten 

menestys kertoo jotain 

myös kansallisesta sarjastamme. 

– Pelaajat tulevat yhä nuorempina 

Naisten Liigaan. Valmennus 

ja joukkuekaverit ovat 

hyviä, joten kehittymistä tulee 

varmasti. Nuori pelaaja joutuu koko 

ajan toimia osaamisensa ylärajoilla ja 

tottuu näin pelaamaan kovempaa kuin junnusarjoissa, 

Virolainen analysoi. 

– Se puolestaan näkyy menestyksenä 

kansainvälisillä kentillä, 

he ovat valmiimpia jo nuorina. 

Toive on, että he sitten liikahtaisivat 

vähän isommille kentille. 

Vuonna 1994- ja 1995-syntyneiden 

menestyminen on ollut 

valopilkku. Toivottavasti se jatkuu tänä 

vuonna, Virolainen lisää. 

tajien päätöksenteon merkitystä. 

– Tämä on tunnebisnestä, mutta 

päätökset pitää olla kylmänviileitä ja 

tunteettomia. Saksa on varmaan ainoa 

futismaa, jossa näin toimitaan kunnolla. 

Tunne ei voi ohjata liikaa päätöksiä. 

Europelit taas kesän kuumin 

puheenaihe 

HJK:n europelit ovat muutaman viime 

vuoden aikana nousseet kesän 

kuumimmaksi puheenaiheeksi kahvipöytäkeskusteluissa. 

Viime vuonna 

HJK putosi jatkosta virolaiselle Nõmme 

Kaljulle. Riihilahden mukaan europelit 

ovat iso juttu seuralle, mutta 

niiden merkitystä ei voi korostaa liikaa. 

– Yksittäiset kaksi peliä eivät voi olla 

se oikea mittari. Kun asiat tehdään 

oikein kentällä ja toimistolla, mahdollisuudet 

paranevat koko ajan menestyä. 

Todennäköisyydet kasvavat, kun 

asioita tehdään hyvin. Emme me kuitenkaan 

vielä ole mitään ennakkosuosikkeja 

eurokentillä. 

– Jos europelit ovat se mittari, niin 

olemmeko epäonnistuneet, jos häviämme 

paremmalle joukkueelle, 

mutta teemme samaan aikaan hyvää 

työtä muualla seurassa? Mielestäni 

emme. Jos taas pääsemme lohkovaiheeseen, 

mutta laiminlyömme muut 

asiat, mielestäni silloin olemme epäonnistuneet, 

Riihilahti pohtii. 

Yleisömäärät kasvussa 

HJK:n yleisökeskiarvo viime vuonna 

oli yli 5000. Kasvua on tullut hyvää 

vauhtia nyt parin viime vuoden aikana. 

Muilla liigaseuroilla suuntaus on 

ollut päinvastainen. 

– Olemme kausikorttimyynnissä ja 

sisään tulevassa rahassa nyt noin 10– 

15 prosenttia viime vuotta edellä. Jos 

pystymme kasvattamaan yleisömäärää 

10 prosenttia, olemme tyytyväisiä. 

Kolme vuotta sitten teimme strategisien 

valinnan, että palkkasimme 

jalkapallon ulkopuolelta markkinointijohtajan, 

joka tekee systemaattisesti 

asioita. Sari Mikkonen-Mannilan 

työpanos on ollut loistava, HJK:ssa 

6-vuotiaana pelaamisen aloittanut 

Riihilahti toteaa. 

HJK:lle tärkein asia ovat kausikorttilaiset 

ja muut kanta-asiakkaat. 

– Meidän juttu ei ole se yleisökeskiarvo, 

vaan myytyjen kausikorttien 

määrä. Ilmaislippukampanjoilla voi 

täyttää katsomoita, mutta se ei ole se 

juttu. Ihmiset pitää saada sitoutumaan 

tähän toimintaan. Me laskemme kanta-asiakkaiksi 

sellaiset, jotka käyvät peleissä 

vähintään seitsemän kertaa kauden 

aikana. Se kuinka paljon rahaa tulee 

sisään, on kaiken kaikkiaan tärkein 

mittari, Riihilahti päättää. 

90min-raati: Sopiva joukkuemäärä 

Veikkausliigaan ja Ykköseen? 

” 

12+10. Talousvaikeudet 

osoittavat, ettei meillä 

ole riittävästi elinkelpoisia 

seuroja liigaan. Karsintasarja lisäisi jännitteitä, 

sillä Ykkösen taso on lähentynyt 

liigaa. Joskus pitäisi ajatella myös 

yleisöä, eikä aina vain sponsoreita tai 

ottelumääriä. Mikä kiinnostaa yleisöä, 

kiinnostaa myös sponsoreita.” 

Jani Honkavaara 

päävalmentaja, HIFK 

” 

10+12. Liigaan 10 joukkueen 

kolminkertainen sarja. 

Nykyinen ottelumäärä on 

liikaa, ja taso huono. Jumbo Ykköseen, 

toiseksi viimeinen karsisi. Herrasmiessopimus 

ulkomaalaispelaajien määrästä 

palvelisi nuoria suomalaispelaajia. 

Ykköseen 12 joukkuetta jaettuna etelä- 

ja pohjoislohkoon. Kolminkertainen 

sarja, jonka jälkeen lohkojen kaksi parasta 

jatkosarjaan. Ykkönen liigaan, ja 

jumbo putoaisi Kakkoseen. Matkustuskulut 

laskisivat helpotuksena kädestä 

suuhun eläville seuroille.” 

Jonas von Wendt 

toimittaja, HBL 

” 

12+10. Kyse enemmän siitä, 

kuinka saada kautta venytettyä 

ja otteluruuhkat vältettyä. 

Olisi urheilullisesti väärin ottaa 

liigaan lisää seuroja vain maantieteellisistä 

syistä. Tamperelaisten ja oululaisten 

on itse noustava takaisin ylös.” 

Duarte Tammilehto 

pelaaja, IFK Mariehamn 

” 

12+12. Ykkösen pitäminen 

10 joukkueen sarjana on 

järjetöntä, jos liitossa halutaan 

suora nousu kaikille Kakkosen 

lohkovoittajille. Jopa kuuden joukkueen 

vaihtuvuus 10 joukkueen sarjassa 

on liikaa, jos kannattamani liigakarsinta 

palautetaan. Toivon, että tulevaisuudessa 

liiga ja Ykkönen ovat kovatasoisia 

16 joukkueen sarjoja.” 

Ilkka Jäntti 

päävalmentaja, FC Viikingit 

” 

14+10. Seuramäärän kasvattaminen 

edellyttäisi 

hyvää taloustilannetta. 

Kahden kierroksen sarjalla mahdollistettaisiin 

inhimillisempi peliohjelma 

huhti–lokakuulle, ja tasokin voisi nousta. 

Ykkösessä 10 joukkueen sarja toimii 

hyvin.” 

Pekka Lagerblom 

pelaaja, HamKam 

” 

12+10. Olemme olleet 

mestareita lyhytjänteisessä 

tempoilussa – myös 

sarjajärjestelmien suhteen. Järjestelmä 

on vain pieni osa isoa prosessia, eikä 

mikään taikatemppu, ja siksi katseet 

tulisi kääntää pelaajakehitykseen ja 

seurayhteisöllisyyden pitkäjänteiseen 

kehittämiseen. Terveiden, laadukkaiden 

seurojen riittäminen myös Ykköseen 

turvaisi liigan jatkuvuuden ja Ykkösen 

kiinnostavuuden. Nykyiset joukkuemäärät 

ovat tukeneet tavoitetta. 

Järjestelmän muuttaminen olisi jälleen 

surullinen esimerkki puuhastelusta, 

missä osaamisemme ei riitä pitkäjänteiseen 

kehittämiseen vaan etsimme 

oikopolkuja onneen.” 

Kimmo Eronen 

valmentaja, FC Honka Akatemia U12 

JAAKKO MÄNTYRANTA

12 

HUHTIKUU 



HJK luottaa nuoriin pelaajiinsa 

Haastajana 

kärkitaisteluun 

HJK ei ole suurin suosikki maaliskuun lopussa alkaneessa Naisten Liigassa, mutta hyvät nuoret 

pelaajat ja aktiivinen pelitapa voivat nostaa helsinkiläisjoukkueen mukaan kärkitaisteluun. 

MAARIT KORHONEN 

maarit.korhonen@tbrmedia.fi 

HJK:N valmennuskaksikko Maria 

Virolainen ja Jarmo Österlund kasasi 

viime kauden Naisten Liigan 

joukkueensa lähes kokonaan alusta. 

Kestomenestyjän ensisijainen tavoite 

oli pitää sarjapaikka. Nuori joukkue 

taisteli kuitenkin liigasta neljännen 

sijan ja Suomen Cupista hopeaa. 

Kauteen 2014 valmistautuminen 

on sujunut helsinkiläisiltä huomattavasti 

rauhallisemmin. Valmennusjohto 

sai pitää 14 runkopelaajaansa 

ja hankki muutaman vahvistuksen 

päälle. Heidi Lindström palasi 

Hongasta kasvattajaseuraansa parin 

vuoden visiitin jälkeen. Suomen alle 

20-vuotiaiden MM-kisajoukkueesta 

paikkaa tavoitteleva Iina Salmi puolestaan 

vaihtoi PK-35 Vantaan raitapaidan 

HJK:n vastaavaan. 

– Sinä päivänä kun me olemme 

parhaimmillamme, pystymme voittamaan 

kenet tahansa liigassa. Se 

edellyttää kuitenkin, että olemme 

todella parhaimmillamme, päävalmentaja 

Maria Virolainen toteaa. 

– Olemme suunnitelleet, että tappelemme 

mitalista, Virolainen lisää. 

HJK hakee menestystä mielenkiintoisella 

kokoonpanolla. Liigadebyyttinsä 

viime kaudella tehnyt 

18-vuotias Vera Saastamoinen iski 

heti 17 maalia. Yhden kauden ihmeestä 

tuskin on nopean hyökkääjän 

kohdalla kyse. Saastamoinen 

viimeisteli nimittäin maaliskuussa 

maajoukkuepaidassa Islantia vastaan 

kahdessa ottelussa viisi osumaa. 

Avustajakseen hyökkäyspäähän 

maalilinko saa nyt maajoukkuetoveri 

Iina Salmen, joka on väläytellyt 

huimaa potentiaaliaan talven 

harjoitusotteluissa. 

– Hän tulee olemaan yksi meidän 

avainpelaajistamme. Iina on pelannut 

meillä laidassa, kärjessä ja 

kymppipaikalla. Heidän yhteistyönsä 

Veran kanssa toimii hyvin ja he 

ovatkin varmasti yksi tutkapari, jota 

tulemme hakemaan, luotsi paljastaa. 

Valttikorttina ”erilaisuus” 

HJK:n valmennusjohto on asettanut 

tulevalle kaudelle menestystavoitteiden 

lisäksi pelillisiä etappe- 

JUSSI ESKOLA 

”Olemme paljon 

tyytyväisempiä 

joukkueeseen 

kuin viime vuonna, 

olemme ottaneet 

selkeän askeleen 

eteenpäin.” 

HJK:n Vera 

Saastamoinen 

on yksi Naisten 

Liigan maalitykeistä. 

Viime 

kaudella osumia 

syntyi peräti 17.


ja. Vielä viime vuonna joukkueen tekeminen 

perustui pitkälti tiiviiseen 

joukkuepuolustamiseen ja teräviin 

vastaiskuihin. Nyt tavoite on kontrolloida 

peliä vahvemmin, joka vaatii 

myös pelaajilta enemmän. 

Toimiessaan pelitapa on Naisten 

Liigassa jopa poikkeuksellinen. Jarmo 

Österlundin mukaan juuri tämä 

on HJK:n paras valttikortti myös pelaajamarkkinoilla 

tällä hetkellä. 

– Haluamme opettaa pelaajille jotain 

uutta ja vähän erilaista. Se on 

nuorille vaativaa, mutta siitä olemme 

saaneet myös parhaan palautteemme. 

Esimerkiksi Jennifer Ludemann 

halusi palata Yhdysvalloista 

meille juuri tämän vuoksi. Hän 

kokee oppineensa taktisesti jo viime 

kaudessa enemmän kuin koskaan, 

Österlund kertoo. 

HJK tavoitteli rosteriinsa muutamia 

kokeneita suomalaispelaajia, 

mutta jäi taloudellisessa kilvassa pahimmille 

kilpakumppaneilleen. Valmennuksen 

johtoajatus on kuitenkin 

ennen kaikkea kehittää nuorista, 

lupaavista pelaajista sopivia systeemiinsä. 

– Iina Salmi on tästä hyvä esimerkki. 

Hänellä on edelleen paljon 

opittavaa, mutta hän on pelannut 

loistavasti tai sanotaan lupauksia 

antavasti talvella. Haluamme 

edistää tekemistämme pidemmällä 

tähtäimellä. Olemme paljon tyytyväisempiä 

joukkueeseen kuin viime 

vuonna, olemme ottaneet selkeän 

askeleen eteenpäin, Österlund 

toteaa. 

– Sitä myöten kun pelaajat kehittyvät, 

nousee myös treenien taso. 

Materiaalimme ei varmasti ole vielä 

sillä tasolla kuin muilla kärkijoukkueilla. 

Meillä ei esimerkiksi ole 

naisten maajoukkuepelaajia, todella 

hyviä nuoria pelaajia kylläkin, Virolainen 

puolestaan valottaa. 

Virolainen-Österlund on ollut 

HJK:lle toimiva valmennuskaksikko 

ennenkin. Naisten edellinen Suomen 

mestaruus voitettiin juuri kyseisen 

johdon alaisuudessa. Nyt tilanteeseen 

tulee ainakin hetkellisesti 

muutos, kun Österlund lähtee 

maaliskuun lopussa siviilityönsä 

merkeissä ulkomaan komennukselle 

puoleksi vuodeksi. 

Åland United suosikkina 

Mikäli Naisten Liigan mitalit menevät 

tulevalla kaudella nelikon Åland 

United, PK-35 Vantaa, FC Honka ja 

HJK ulkopuolelle, voidaan puhua 

yllätyksestä. Kuopiolainen Pallokissat 

voi kiilata taistoon, mutta sijoitus 

kolmeen joukkoon on tuskin realistista. 

Hallitseva mestari ÅU on vahvistunut 

entisestään. Entisen HJKluotsi 

Gary Williamsin ryhmään 

ovat liittyneet muun muassa maajoukkuepelaajat 

Marianna Tolvanen, 

Nora Heroum, Ella Vanhanen, 

Emilia Iskanius sekä Emilia Alajääski. 

Vantaalaiset saivat ehkä kovimman 

saaliin nappaamalla pitkältä 

ulkomaankierrokselta palanneen 

84 A-maaottelua pelanneen Katri 

Nokso-Koiviston vahvuuteensa. 

PK-35 Vantaan päävalmentaja Jari 

Väisänen pystyy juoksuttamaan 

kentälle kovan avauskokoonpanon, 

mutta kysymys kuuluu kestääkö ringin 

laajuus pitkää kautta. 

Suomen vanhin piiri 


Helsingin piiri 

täyttää 90 vuotta 

13 

Helsingin piirin kunniatoimikunta piirin 90-vuotisjuhlaistunnossa 18.2. Takana vasemmalta: Heikki Lauri Tuominen (kunniajäsen nro 7), 

Tapani Koskinen (nro 6), Fjalar Åsten (nro 2), Timo Huotinen (nro 5), Risto Niironen (nro 10) ja Jaakko Lempinen (nro 1). Edessä vasemmalta 

henkilökohtaisen merkkipäivänsä takia muistetut: piirin kunniapuheenjohtaja Kari Hagfors (70 v), Ilkka Suomalainen (nro 8, 70 v) ja Jack 

Söderholm (nro 4, 85 v). Kuvasta puuttuvat: piirin kunniapuheenjohtaja Max Westerberg, Mauri Laakso (nro 3) ja Henrik Lindström (nro 9). 

Helsingin piiri on Suomen vanhin piiri. Se on perustettu vuonna 1924, 

joten tänä vuonna mittariin tulee ikää kunnioitettavat 90 vuotta. 



SAMOIHIN AIKOIHIN kun Eugen 

Schauman ampui rautakuulalla Suomen 

kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin 

Senaatintorin laidalla sijaitsevan Senaatinlinnan 

(nykyisen Valtioneuvoston) 

portaikossa, laukoivat rekisteröimättömiin 

poikaurheiluseuroihin omatoimisesti 

järjestäytyneet poikasakit nahkakuulaa 

Kaisaniemen kentällä ja eri puolilla 

pääkaupunkia. 

Pojat potkivat palloa aamusta iltaan 

kaikissa soveltuvissa paikoissa: Katajanokalla 

Roosin porukka pelasi vankilan 

pihalla, Alangon sakki pelasi Nokan 

kärjessä Ekin hiilitarhan pihalla, Skatan 

kundien jengi tulliaukealla ja Rantsun 

sakki nykyisen Upseerikasinon paikalla. 

Kruunuhaassa pelasivat Krunan kundit, 

Ruoholahdessa Gresan jengi ja Punavuoressa 

Rööperin sällit sekä Betanian porukka. 

Kampin aukeilla futasivat Kampin 

kundit, jotka iskivät yhteen Slaktiksen 

sakin ja Tallqvistin villojen kundien 

kanssa. Työläiskaupunginosissa Pitkänsillan 

pohjoispuolella oli omia poikaporukoita 

Sirkuskadulta aina kaupungin 

laidalle asti, esimerkiksi Pohjois-Hermannin 

Reipas, joka pelasi epävirallisessa 

finaalissa Länsi-Huopalahden amatöörejä 

vastaan vuonna 1908. Uuden potkupallopelin 

suosio huomattiin yleisesti 

ja esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti 

vuonna 1907, että ”Kaisaniemessä 

loistaa aina vähintään yksi potkupallo 

taivaalla innokkaiden säärien sinkauttamana”. 

Vuonna 1909 syrjäiseen Eläintarhaan 

valmistui täysimittainen jalkapallokenttä, 

jolla pelattiin ensimmäinen ottelu 

(Suomi–Ruotsi 2–5) pari vuotta myöhemmin. 

Helsingin jalkapallopyhätöksi 

muodostui kuitenkin ”kaaliryssiksi” kutsuttujen 

venäläisten entiselle kaalimaalle 

vuonna 1915 rakennettu Töölön Pallokenttä, 

joka oli myös kaupungin ensimmäinen 

ruohokenttä. Pallokentän eli 

Bolliksen perustamisen taustalla oli Erik 

von Frenckell, joka oli herättänyt ajatuksen 

kentästä HIFK:n piirissä vuonna 

1914. Frenckellin alkuperäisenä tarkoituksena 

oli saada kenttä (maa)hockeypelaajien 

käyttöön, koska hän piti peliä tulevaisuuden 

lajina Suomessa. Hockeypeli 

ei kuitenkaan saavuttanut suurta 

suosiota ja Pallokentän valtasivat jalkapalloilijat. 

Pallokenttäkään ei poistanut jalkapallon 

olosuhdeongelmia. Sitä jouduttiin 

välillä korjaamaan, ja Eläintarhan harjoitusajat 

olivat yleisurheilijoiden käytössä. 

Pallokentän nurmi oli jatkuvassa 

ylikäytössä useiden helsinkiläisten SMsarjassa 

pelanneiden joukkueiden yrittäessä 

löytää harjoitustilaa itselleen. Kenttäalue 

oli kuitenkin pidettävä mahdollisimman 

hyvässä kunnossa ja niinpä Bolliksen 

tuimat ja ankarat isännät, tri Garoff 

sekä myöhemmin Lauri Kuosmanen 

ja Julius Korander, sulkivat portit 

sateiden tullen. Vuosisadan loppua kohden 

tilanne vain kärjistyi, kun joukkueet 

alkoivat harjoitella kaksi kertaa päivässä. 

Aikoinaan hohdokkaan vihreästä 

nurmikeitaasta tulikin vuosien kuluessa 

kulunut ja vanhanaikainen. Sen nurmi 

oli usein huonokuntoinen ja kenttäaluekin 

sijaitsi vanhalla, upottavalla suomaalla. 

Taru kertoo jopa hevosen kärryineen 

siihen joskus uponneen ja yhä lepäävän 

nurmen alla. 

Jo ennen kansalaissotaa Palloliitossa 

huomattiin, että laajentuvaa kilpailutoimintaa 

oli mahdotonta hoitaa pelkästään 

liiton omin voimin. Helsinkiin perustettiin 

kolmimiehinen komitea, joka 

oli kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu. 

Palloliiton Helsingin piiri perustettiin 

vuonna 1924, ja perustamiskokouksessa 

olivat edustettuina Helsingin Atleettiklubi, 

Helsingin Jalkapalloklubi, 

Helsingin Palloseura, Helsingin Toverit, 

Helsingfors Idrottsföreningen Kamraterna 

ja Kronohagens Idrottsförening. 

Perustamisvuonna piiriin kuului seitsemän 

seuraa, joukkueita oli 28 ja pelattuja 

otteluita 51. 

Lähde: Jalkapallopääkaupunki – 

kertomus helsinkiläisestä jalkapallosta 

Harri Kumpulaisen kirjoittama kirja 

helsinkiläisestä jalkapallosta ilmestyy 

keväällä 2014.

14 

HUHTIKUU 



45MIN 

Kiffen kieltäytyi Kakkosen paikasta 

KIFFEN jatkaa pelejään Kolmosessa 

myös kaudella 2014. Helsinkiläisjoukkueelle 

tarjottiin Kakkosen yhtä vapautunutta 

sarjapaikkaa, mutta se ei Kiffenille 

kelvannut. 

KTP löi talven alussa hynttyyt yhteen 

FC KooTeePeen kanssa. Tämän takia 

Kakkosesta vapautui KTP:n paikka 

– Tämä tuli meille tietoon 20. päivä 

joulukuuta. Saimme lopulta aikaa loppiaiseen 

asti miettiä asiaa, Kiffenin puheenjohtaja 

Henrik Lindström kertoo. 

Pitkän pohdinnan jälkeen vastaus Palloliitolle 

oli kielteinen. 

– Siinä olisi ollut liian lyhyt valmistautumisaika 

kauteen. Rahat olisimme saaneet 

kasaan, mutta pelaajatilanne olisi 

ollut iso kysymysmerkki. Puolet pelaajistamme 

ilmoitti, että eivät halua pelata 

Kakkosessa. Pelaajia olisi varmasti ollut 

tarjolla, mutta emme halunneet Kiffenistä 

mitään muukalaislegioonaa, Lindström 

sanoo. 

– Myös valmentajat olisivat vetäytyneet, 

jos olisimme ottaneet Kakkosen paikan, 

puheenjohtaja lisää. 

Vielä vuoden alussa näytti vahvasti siltä, 

että Kiffen ottaisi sarjapaikan vastaan. 

– Jalkapallojaoston äänestys meni lukemin 

3-2. Itse olin sen kannalla, että ottaisimme 

Kakkosen paikan vastaan. Nyt 

kun ajattelee, niin ehkä tämä oli parempi 

ratkaisu näin. Tavoite on tällä kaudella 

nousta ilman kabinettipäätöstä Kakkoseen. 

Sen jälkeen meillä on enemmän 

aikaa valmistautua seuraavaan kauteen, 

Lindström toteaa. 

Kakkosessa kuusi helsinkiläisjoukkuetta 

Oulunkylässä 

uudet tuulet 

Miesten jalkapallon Kakkonen käynnistyy huhtikuun lopussa. Mukana on kuusi joukkuetta 

Helsingistä: Gnistan, Klubi 04, KäPa, Atlantis, FC Myllypuro sekä FC Viikkarit. 



JUSSI ESKOLA 

OULUNKYLÄLÄISEN Gnistanin 

edustusjoukkue siirrettiin reilu kaksi 

vuotta sitten Fair Par -Areena pyörittävän 

Oulunkylän tekonurmi OY:n 

hallintaan. Nyt seurassa ovat kuitenkin 

puhaltaneet muutokset tuulet, sillä 

alkutalvesta edustusjoukkue siirrettiin 

takaisin IF Gnistanin alle. Taustalla 

vahvasti toiminut Asko Murto 

vetäytyi kokonaan kenttäyhtiöstä ja 

edustusjoukkueen toiminnasta. 

– Asko koki jääneensä tässä projektissa 

yksin ja alkoi miettiä vaihtoehtoja 

eläkepäiviä varten. Tämä tuli meille 

aika yllättäen, vaikka asiasta oli puhetta 

jo viime syksynä, edustusjoukkueen 

joukkueenjohtaja Markus Krabbe 

kertoo. 

Gnistan täyttää tänä vuonna 90 

vuotta. Juhlavuoteen miesten edustusjoukkue 

lähtee siis hieman sekavista 

asetelmista. Kahden viime kauden 

aikana Gnistan on hakenut tosissaan 

nousua Ykköseen, mutta meno 

on aina hyytynyt viime metreillä. 

Kahden edelliskauden aikana joukkueen 

budjetti on ollut vuosittain jopa 

100 000 euroa, mutta nyt samoihin resursseihin 

ei ole enää mitään mahdollisuuksia. 

– Meidän tämän kauden budjetti 

on noin puolet viime kaudesta. Tekonurmiyhtiön 

kassavirta mahdollisti 

tuon budjetin parina edellisenä vuonna, 

mutta nyt homma on muuttunut ja 

resurssien suhteen olemme palanneet 

vuoden 2011 tasolle, managerina toimiva 

Antti Uusitalo sanoo. 

Kun resurssit ovat pienemmät, vaikuttaa 

se myös joukkueen tavoitteisiin. 

– Panostuksista huolimatta, parin 

viime vuoden ajan toiminnassa mentiin 

ilman pitkän aikavälin visiota. Nyt 

tavoite on säilyminen ja samalla rakentaa 

perustaa, jonka päälle on mahdollista 

rakentaa pitkällä aikavälillä 

paremmat edellytykset edustusjoukkueelle 

ja koko seuralle. Joukkueen 

sisäinen tavoite on olla lohkon paras 

stadilaisjoukkue, Uusitalo kertoo. 

– Kun edustusjoukkue pari vuotta 

sitten siirrettiin pois muusta seurasta, 

niin edarin toiminta hieman menetti 

merkityksensä seuran sisällä. 

Nyt olemme taas tiiviisti yhdessä ja tavoitteena 

on saada yhtenäisyyttä koko 

seuraan. Kun tämä asia saadaan kuntoon, 

voidaan tehdä pidemmän tähtäimen 

tavoitteita, manageri Uusitalo 

lisää. 

Gnistanista on lähtenyt viime kauden 

joukkueesta pois iso kasa avainpelaajia. 

Esimerkiksi Pauli Kuusijärvi ja 

Tuomas Mustonen siirtyivät HIFK:n 

riveihin ja Toni Takamäki Viikinkeihin. 

– Meillä on nyt 18 pelaajasopimusta 

tälle kaudella. Muutamaa vahvistusta 

vielä haemme. Se on positiivinen asia, 

että monesta pelaajasta oli kiinnostusta 

Ykkösessä. Se kertoo, että asioita 

on tehty täällä oikein. Viime kauden 

joukkueesta meillä jatkaa kymmenkunta 

pelaajaa, Uusitalo kertoo. 

Uusitalo on itse pelannut Gnistanissa 

vuodesta 2002 eteenpäin. Nyt 

seuralegendalla on edessään kovat 

haasteet managerin pestissä. 

– Katsotaan, aionko vielä pelata. 

Nämä taustahommat ja päivätyö vievät 

sen verran paljon aikaa. Olen kyllä 

treenannut koko ajan, ”Kyttä” paljastaa. 

Helsingin kuusi joukkuetta ovat 

jaettu Kakkosen Eteläiseen ja Itäiseen 

lohkoon. Eteläisessä lohkossa pelaavat 

Gnistan, Klubi 04 ja KäPa. Itäisessä 

lohkossa pisteistä taistelevat Atlantis 

sekä nousijajoukkueet FC Viikkarit 

ja FC Myllypuro. 

FC Myllypuro 

haki vauhtia Turkista 

FC Myllypuro nousi täksi kaudeksi 

Kakkoseen. Tavoitteet tulevaan kauteen 

ovat maltilliset. 

– Sarjapaikan säilyttäminen, toiminnanjohtaja 

Aleksandr Hyppönen 

toteaa. 

Tulevaisuudessa FC Myllypuro haluaa 

kuitenkin Ykköseen. 

– 3-4 vuoden sisällä on tavoite 

nousta sinne, Hyppönen sanoo. 

Talven pelit eivät ole sujuneet tuloksellisesti 

hyvin. Esimerkiksi Suomen 

Cupissa FC Myllypuro hävisi Atlantikselle 

maalein 0-6. 

– Meillä on ihan ok ryhmä. Uusia 

pelaajia on tullut 3-4. Meillä on vielä 

pari kuukautta aikaa saada peli kuntoon. 

Talven peleissä olemme kokeil- 

Gnistanin panostukset 

kahtena 

edellisenä vuonna 

eivät tuoneet 

nousua Ykköseen. 

leet eri pelaajia ja taktiikoita. Eli ei 

meillä ole mitään syytä huoleen, vaikka 

tulokset ovat olleet huonoja, Hyppönen 

vakuuttaa. 

FC Myllypuro leireili talvella kaksi 

viikkoa Turkissa. Olosuhteet olivat 

loistavat ja joukkue sai kovia kansainvälisiä 

pelejä. 

– Pelasimme muun muassa Venäjän 

pääsarjajoukkuetta ja Valko-Venäjän 

mestaria vastaan. Leiri oli kaikin 

puolin onnistunut, toiminnanjohtaja 

sanoo. 

Kahden viikon leiri olisi monen 

Veikkausliigaseurankin haaveissa, 

mutta taloudelliset resurssit eivät sitä 

mahdollista. 

– Meillä pelaajat maksoivat itse 

osan matkakuluista. Ja sen lisäksi 

saimme sponsoreilta tukea leiriin. 

Muuten lähdemme kauteen pienellä 

budjetilla. Se on noin 30 000-40 000 

euroa, Hyppönen kertoo.


A- ja B-juniorien SM-karsintasarjat käynnissä 


15 

A- JA B-JUNIORIEN SM-karsintasarjat ovat olleet 

käynnissä jo tammikuun lopusta lähtien. 

Karsintasarjat pelataan molemmissa ikäluokissa 

kahdessa 10 joukkueen lohkossa yksinkertaisina 

sarjoina. Lohkojen neljä parasta jatkavat 

SM-sarjaan. Lohkojen 5. sijoittuneet joukkueet 

kohtaavat toisen lohkon 6. sijoittuneet 

jatkokarsinnassa, josta voittajat etenevät varsinaiseen 

SM-sarjaan. 

Helsingistä HJK:n ja Käpylän Pallon A- ja B- 

juniorit ovat molemmat mukana ikäluokkiensa 

SM-karsintasarjoissa. Alkukauden pelit ovat 

sujuneet hyvin ja HJK ja KäPa ovat molemmissa 

ikäluokissa kovaa vauhtia matkalla SMsarjoihin. 

– Saimme KäPan A:lle paikan SM-karsintasarjaan 

hieman puskista B-juniorien viime 

vuoden menestyksen ansiosta. Marraskuussa 

pistettiin täysin oma ryhmä kasaan, joten valmistautuminen 

oli aika lyhyt tähän kauteen, 

KäPan A-juniorien vastuuvalmentaja Janne 

Viljamaa kertoo. 

A- ja B-junioreissa tämä on kolmas kausi 

putkeen, kun pelit alkavat jo keskellä talvea. 

– Nyt kundit saavat merkityksellisiä pelejä 

lähes koko vuoden ympäri. Pelaajien kehittymisen 

kannalta se on tärkeä asia. Ei siitä tule 

mitään, että olisi puoli vuotta pelaamatta ilman 

panosta, Viljamaa sanoo. 

Aikainen sarjakauden aloitus on myös merkki 

parantuneista olosuhteista. Halleja ja lämmitettyjä 

tekonurmia on tullut lisää koko maahan. 

– Ei tätä sarjaa uskaltaisi näin toteuttaa, jos 

olosuhteet eivät olisi näinkin hyvät, Palloliiton 

kilpailupäällikkö Peter Lundström kiittelee. 

HIFK haluaa futsalin jättiläiseksi 

Futsal-Liiga 

tarvitsee Helsinkiä 

Malmin Ponnistajat voitti vuonna 1997 futsalin Suomen mestaruuden. Vuonna 1998 perustetussa 

Futsal-Liigassa ei ole kuitenkaan pelannut ikinä helsinkiläisseuraa. 



FUTSAL-LIIGASSA on alusta lähtien 

pelannut espoolainen GFT, mutta Helsingistä 

ei pääsarjaseuraa ole ollut. 

– Totta hitossa se olisi tärkeää, että 

liigassa pelaisi joukkue Helsingistä, 

Suomen Palloliiton futsalpäällikkö 

Jyrki Filppu toteaa. 

– Se tekisi kaikin puolin hyvää sarjalle 

ja olisi hyvä saada tällä alueella 

GFT:lle kilpailua, Filppu lisää. 

Helsinkiläinen AC Stoppi nousi 

muutama vuosi sitten Futsal-Liigaan, 

mutta joukkue jätti leikin kesken jo hyvissä 

ajoin ennen kauden alkua taloudellisten 

syiden takia. 

– Helsingin piirissä futsalin seurat 

ovat enemmänkin harrastetason seuroja. 

Taloudellinen tilanne ei riitä valtakunnalliseen 

sarjaan. Tuntuu myös 

siltä, että Helsingissä pelaajat eivät ole 

valmiita matkustamaan. Esimerkiksi 

Kakkonen on kovatasoinen sarja ja 

siellä saa hyviä pelejä vähällä reissaamisella, 

Filppu pohtii. 

Tällä hetkellä futsalin Ykkösessä 

pelaa Helsingistä Zenith. 

– He ovat monta vuotta tahkonneet 

Ykköstä. Välillä nousu on ollut lähellä. 

Joukkueen taustaryhmä on kuitenkin 

pieni ja sinne tarvittaisiin lisää toimijoita. 

Ilman sitä on vaikea ottaa viimeistä 

askelta liigaan, Filppu sanoo. 

– Itse uskon, että Helsingistä tulee 

vielä liigaseura muutaman vuoden sisällä. 

Esimerkiksi HIFK voisi olla sellainen. 

Haluaisin nähdä, että nämä isot 

jalkapalloseurat ottaisivat lajin omakseen, 

jolloin taustoille saataisiin ne 

ison seuran edut, futsalpäällikkö lisää. 

HIFK:lla kovat tavoitteet 

HIFK aloitti futsalin kaksi vuotta sitten 

Vitosessa. Ensimmäinen kausi toi 

heti nousun Neloseen ja tällä kaudella 

joukkueen matka jatkuu Kolmoseen. 

Tulevaisuuden suhteen tavoitteet 

ovat korkealla. 

– Tavoite on nousta Suomen isoimmaksi 

ja menestyneimmäksi. Pitkä 

matka siihen vielä on ja paljon työtä 

edessä. Askel kerrallaan tässä mennään. 

Olisimme saaneet pari vuotta 

sitten paikan Kakkosesta, mutta halusimme 

lähteä rakentamaan koko 

hommaa alusta lähtien, HIFK:n valmentaja 

Mikko Kannari kertoo. 

HIFK:n futsal tekee hyvää yhteistyötä 

emoseuran kanssa. 

– Olemme saaneet ottelutapahtumiin 

apua jalkapallon edustusjoukkueen 

puolelta. Myös jalkapallopuolen 

valmentajat ovat hyvin mukana yhteistyössä, 

Kannari sanoo. 

– Kannattajaryhmä Stadin Kingit 

on myös ottanut futsalin hyvin itselleen. 

Meillä oli Vitosen ensimmäisessä 

pelissä yli sata maksanutta katsojaa, 

valmentaja lisää. 

HIFK tekee myös yhteistyötä 

GFT:n kanssa. Espoolaisseurasta ovat 

käyneet antamassa oppia HIFK:n 

treeneissä muun muassa kokeneet pelaajat 

Matias Sarelius ja Timo Lumivaara 

sekä valmentaja Ville Sihvonen. 

Myös futsalammattilainen Panu 

Autio on jakanut omaa tietotaitoansa 

HIFK:lle. 

– Kyllä Helsinki tarvitsee sen liigajoukkueen. 

Ja myös toisin päin, eli liiga 

tarvitsee joukkueen Helsingistä. 

Meillä on isot tavoitteet, mutta ilman 

kiirettä tässä mennään eteenpäin, 

Kannari toteaa. 

JUSSI ESKOLA 

Futsal-Liiga on 

ollut koko sen historiansa 

ajan ilman 

helsinkiläisedustusta. 

Espoolaisen 

GFT:n riveissä 

pelaa kuitenkin 

useampi pelaaja 

Helsingistä, esimerkiksi 

Lasse Lind. 

Zenith pitkään Ykkösessä 

Zenith Myllypuro on pelannut Futsalin 

Ykkösessä jo vuodesta 2002 eteenpäin. 

Nousu liigaan on ollut välillä lähellä, 

mutta viimeinen silaus on jäänyt 

puuttumaan. 

– Sanotaanko näin, että meidän tavoite 

ei ole ikinä ollut se, että emme 

nousisi. Täysillä olemme aina pelanneet 

loppuun asti, mutta kakkos- ja 

kolmossijaa korkeammalle emme ole 

päässeet, pitkään Zenithin toiminnassa 

mukana ollut Mikko Aitkoski 

kertoo. 

Myös Aitkosken mukaan Helsingistä 

pitäisi saada liigaseura tulevaisuudessa. 

– Kyllä, ehdottomasti. Mutta sellaisen 

seuran, joka tekee lajin eteen riittävästi 

töitä. Eli tämän keulakuvan pitää 

elää ja hengittää futsalia. Pelaajien 

pitää myös olla ns. lajin miehiä, Aitkoski 

summaa. 

Aitkosken mukaan Zenith olisi valmis 

pelaamaan liigassa, jos nousu joskus 

eteen tulee. 

– Porras on selkeä liigan ja Ykkösen 

välillä. Nousu tarkoittaisi vaatimustason 

nousua joka osa-alueella, 

niin kentällä kuin taustoissa. Pelillinen 

puoli olisi meille varmasti se kovempi 

haaste. Ykkösessä on moni jengi 

dominoinut, mutta liigassa on ollut 

vaikeaa. 

Olisiko Zenithillä tulevaisuudessa 

kiinnostusta fuusioitua esimerkiksi 

ison jalkapalloseuran kanssa? 

– Se pitäisi punnita tarkkaan, että 

mitkä ovat ne ison seuran hyvät ja 

huonot puolet. Joka tapauksessa se 

vastakkainasettelu pitäisi poistaa lajien 

väliltä. Kyllä Barcelonaan mahtuu 

myös jalkapallo ja futsal. En näe tätä 

ihan mahdottomana kehityksenä, 

mutta tarkkaan pitäisi miettiä hyödyt 

ja haitat, Aitkoski sanoo.

16 

HUHTIKUU 

KOTI 

KENTTÄ 


12 seuraa saa talenttivalmentajan 

PALLOLIITON liittohallitus päätti helmikuun 

kokouksessaan myöntää 12 seuralle 

tukea talenttivalmentajan palkkaamiselle 

1.4.2014–31.12.2015. Seurat ovat tytöissä 

ONS ja VJS. Poikien seuroiksi valittiin 

HJK, TPS, JJK, FC Reipas (FC Kuusysi ja 

FC Lahti), KuPS, FC Inter, Ilves, FC Jazz, 

SJK ja FF Jaro. 

Talenttivalmentajien toimenkuva kohdistuu 

kenttätyöhön nuorten pelaajien kehittämiseksi 

seuroissaan Palloliiton ja seurojen 

valmennuslinjan mukaisesti. Talenttivalmentajat 

toimivat läheisessä yhteistyössä 

Palloliiton aluevalmentajien kanssa 

ja raportoivat Palloliiton pelaajakehityspäällikkö 

Hannu Tihiselle. 

– Saimme suuren joukon laadukkaita hakemuksia. 

Talenttivalmentajien palkkaaminen 

seuroihin on tärkeä askel entistä paremmassa 

pelaajakehityksessä, sillä nyt 

pystymme vaikuttamaan tehokkaammin 

yhdessä seurojen kanssa yksittäisten pelaajien 

kehitykseen. Pelaajien päivittäisen 

tekemisen taso on avainasemassa, ja nyt 

pystymme paremmin pureutumaan tähän 

sekä olemaan valittujen seurojen tukena, 

Tihinen totesi. 

Päätöksen myötä Palloliiton vuosittainen 

tuki alueelliseen ja seurojen pelaajakehitykseen 

nousee 1,2 miljoonaan euroon. 

Talenttivalmentajat: 

ONS: Kari Koivikko 


VJS: Stefan Wikström 

HJK: Jyrki Ahola 

TPS: Leo Tommila 

JJK: Jarkko Jokiranta 

FC Reipas (FC Kuusysi ja FC Lahti): 

Joni Kallioinen 

KuPS: Juha-Pekka Niskanen 

FC Inter: Marko Johansson 

Ilves: Toni Kallio 

FC Jazz: Marko Honkanen 

SJK: Christian Sund 

FF Jaro: päätösesitys käsitellään 

liittohallituksen kokouksessa 

Helsinki, Uusimaa ja Turku miehittävät A-maajoukkueen 

Kolmen piirin 

Huuhkajat 

Suomen A-maajoukkueessa on tehty 

viime vuosien aikana nuorennusleikkaus. 

Nykymaajoukkueen pelaajat tulevat lähes 

kokonaan Helsingin, Uudenmaan ja Turun 

piireistä. 



A-MAAJOUKKUEEN ”Kultaisen sukupolven” 

pelaajisto oli lähtöisin ympäri 

Suomen. Helsingin ja Uudenmaan 

piireistä tulivat Jari Litmanen, 

Aki Riihilahti, Mikael Forssell, Janne 

Saarinen, Joonas Kolkka, Petri 

Pasanen ja Simo Valakari. Tampereelta 

mukana olivat Toni Kuivasto, 

Jarkko Wiss ja Toni Kallio, Oulusta 

Mika Nurmela ja Markus Heikkinen, 

Mikkelistä Shefki Kuqi ja Jussi 

Jääskeläinen, Voikkaalta Sami Hyypiä, 

Kemistä Hannu Tihinen, Valkeakoskelta 

Mixu Paatelainen, Torniosta 

Teemu Tainio, Kokkolasta Juha 

Reini, Porista Antti Sumiala, Paraisilta 

Jonatan Johansson ja Rovaniemeltä 

Jari Ilola. 

Nykymaajoukkueen pelaajisto 

koostuu pitkälti Helsingin ja Uudenmaan 

piirien pelaajista, sillä reilun 

parinkymmenen pelaajasta ryhmästä 

peräti 12 pelaaja on lähtöisin piirien 

alueelta. Niki Mäenpää, Juhani 

Ojala, Kari Arkivuo, Joona Toivio, 

Markus Halsti, Jukka Raitala, Paulus 

Arajuuri, Rasmus Schüller, Perparim 

Hetemaj, Alexander Ring, Erfan 

Zeneli ja Joel Pohjanpalo tulevat 

kaikki olemaan EM-karsintamiehistön 

runkopelaajia. 

Nykymaajoukkueen pelaajista toiseksi 

eniten pelaajia tulee Turusta, 

yhteensä viisi. Turkulaislähtöiset pelaajat 

ovat Lukas Hradecky, Niklas 

Moisander, Jere Uronen, Riku Riski 

sekä Kasper Hämäläinen. 

Eli Helsingin, Uudenmaan ja Turun 

piireistä on lähtöisin peräti 17 pelaajaa, 

jotka tulevat tulevissa karsinnoissa 

pelaamaan. 

Kaakkois-Suomi (Teemu Pukki), 

Pohjois-Suomi (Teemu Tainio, Toni 

Kolehmainen), Keski-Pohjanmaa 

(Roman Eremenko) ja Vaasa (Tim 

Sparv) ovat tuottaneet mukaan vain 

yksittäisiä pelaajia. 

Tilanne on siis muuttunut paljon 

viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

Yhtä oikeaa vastausta tuskin on 

olemassa tämänsuuntaiseen kehitykseen. 

JUSSI ESKOLA 

Sateenvarjon alle 

Tampereen, Turun ja Satakunnan 

aluevalmentajan Teemu Eskolan 

mukaan nykypäivänä suomalainen 

jalkapalloilu on entistä enemmän polarisoitunut. 

Seurat ovat selkeämmin 

joko kilpa- tai harrasteseuroja. 

– Nuorten maajoukkueet rakentuvat 

nykyisin myös pitkälti Helsingin, 

Uudenmaan ja Turun piirien pelaajista. 

Näissä paikoissa on tietenkin eniten 

pelaajia ja sitä kautta myös massaa. 

Se ei ole kuitenkaan se ainoa syy 

tähän, sillä näillä alueilla on laadukkain 

arkityö, eniten kilpailua ja myös 

panostettu pisimpään pelaajakehitykseen, 

Tampereen, Turun ja Satakunnan 

tuore aluevalmentaja Teemu Eskola 

pohtii. 

– Esimerkiksi HJK, TPS, KäPa ja 

Honka ovat kaikki tehneet jo pidempään 

suunnitelmallista pelaajakehitystä. 

Olisi enemmän huolestuttavaa, 

jos tämä ei näkyisi jo nyt poikamaajoukkueissa. 

Uskon, että jatkossa 

suuntaus tulee olemaan ihan samanlainen, 

Eskola lisää. 

Eskolan mukaan myös muualla pitäisi 

keskittyä enemmän seurojen väliseen 

yhteistyöhön. 

– Optimaalinen tilanne olisi, jos 

kymmenessä isoimmassa kaupungissa 

olisi huippuseura, jonka sateenvarjon 

alla olisi koko alue. Liian mustasukkaisesti 

ei voi tehdä vaan sitä 

omaa juttua. Seurojen tasoerot ovat 

kasvaneet paljon ja siksi pelaajille pitäisi 

pystyä tarjoamaan asuinpaikasta 

riippumatta edellytykset kehittyä, Eskola 

miettii. 

Eskolan näkemyksessä on varmasti 

perää, sillä HJK, Honka ja TPS ovat 

pystyneet viime vuosikymmenen aikana 

keräämään omiin seuroihin- 

A-maajoukkue 

aloittaa EM-karsinnat 

syyskuussa. 

Arpaonni oli 

suosiollinen, sillä 

samassa lohkossa 

pelaavat Kreikka, 

Unkari, Romania, 

Pohjois-Irlanti ja 

Färsaaret. Kaksi 

parasta etenee suoraan 

EM-kisoihin. 

sa alueen lahjakkaat pelaajat. Näin ollen 

hyvät pelaajat pääsevät harjoittelemaan 

muiden hyvien pelaajien 

kanssa päivittäin ja suunnitelmallisesti. 

Se on paras tapa kehittää pelaajia. 

Näin homma toimii myös muualla 

Euroopassa. Alueen isot seurat keräävät 

parhaat yhteen ja muut keskittyvät 

tuottamaan pelaajia näille isoille 

seuroille. 

Onko Tampereella, Oulussa tai 

muualla Pohjois-Suomessa, Keski- 

Suomessa tai Itä-Suomessa alueen 

selkää ykkösseuraa, joka keräisi alueen 

parhaat pelaajat yhteen? Ei ainakaan 

vielä, ja se näkyy myös pelaajakehityksessä.

W ASA 

FOOTBALLCUP 

4.-6.7.2014 

W ASA 

FOOTBALLCUP 

EN OFÖRGLÖMLIG UPPLEVELSE! 

UNOHTUMATON ELÄMYS! 

lasten ja nuorten 

Kesaleirit 2014 

liikunnallinen 

leikkiluola 

liikuntaleiri 

6- 12 - vuotiaille 6- 10 -vuotiaille 

salibandyn 

7- 14 - vuotiaille 

LAATUTAKUU 

Kaikilla Laatuleireillä on 

laatutakuu. Jos et ole 

tyytyväinen leirin 

ensimmäisen päivän 

toimintaan, saat rahasi 

takaisin. 

tanssileiri 

7- 15 - vuotiaille 

5 5 

katso leiripaikat 

ja ajankohdat 

www.laatuleirit.fi 

Viihdekeskuksesi 

Stadissa

18 

HUHTIKUU 



HIFK ja Viikingit Ykkösessä 

Stadin 

Derby 

Palloliiton tekemä sarjajärjestelmän 

uudistus muutama vuosi sitten herätti 

ensin kovaa kritiikkiä, mutta ainakin 

Ykköselle uudistus on tehnyt hyvää. 

Nyt edessä on jo neljännen kerran 

peräkkäin ”kautta aikojen kovin 

Ykkönen”. Mukana kymmenen joukkueen 

sarjassa ovat Helsingistä HIFK ja 

FC Viikingit, joten pienen tauon jälkeen 

Ykkösessä nähdään myös aito Stadin 

derby. 

Ykkösessä pelaavat kaudella helsinkiläiskaksikon lisäksi 

FC Jazz, Ilves, Haka, JJK, PK-35 Vantaa, Jippo sekä KTP. 

Kymmenestä joukkueesta peräti viisi (Jazz, Haka, Ilves, 

HIFK, KTP) on voittanut historiansa aikana Suomen mestaruuden. 

Ykkösessä 10 joukkuetta pelaavat kolminkertaisen sarjan, 

jonka päätteeksi voittaja nousee Veikkausliigaan kaudeksi 2015. Kaksi 

heikointa putoaa puolestaan suoraan Kakkoseen ensi kaudeksi. 

Ykkösen katsojamäärät ovat nousseet viime vuosien aikana kovaa vauhtia. 

Kaudella 2013 Ykkösen yleisökeskiarvo oli ensimmäistä kertaa yli tuhat 

(1048) katsojaa per ottelu. Muutama vuosi taaksepäin yleisökeskiarvo 

oli vielä noin 600. Hyvän kasvun ansiosta Ykkönen taistelee jo jääkiekon 

Mestiksen kanssa Suomen neljänneksi seuratuimman palloilusarjan asemasta. 

Edellä ovat vielä jääkiekon Liiga, Veikkausliiga sekä Superpesis. Ykkösen 

taakse jäävät kirkkaasti muun muassa Korisliiga, Lentopallon SMliiga 

sekä Salibandyliiga. Kun ottaa huomioon Ykkösen saaman vähäisen 

medianäkyvyyden ja Palloliiton pienen panostuksen, voi lukua pitää erinomaisena. 

Ykkönen on hyvässä nosteessa. 

Perinteikkäät helsinkiläiset 

Vuonna 1897 perustettu HIFK on voittanut historiansa aikana Suomen 

mestaruuden seitsemän kertaa, tosin viimeisin niistä on vuodelta 1961. 

Vaikka menestystä on tullut, on HIFK ollut ajoittain pahoissa vaikeuksissa. 

1970-luvun alussa HIFK oli vielä yksi mestarisuosikeista, mutta jyrkkä 

alamäki pudotti sen lopulta jopa Neloseen muutamaa vuotta myöhemmin. 

Alasarjoista nousu takaisin parrasvaloihin kesti vuosia ja nousu Ykköseen 

tapahtui vasta kauden 1998 päätteeksi. Vuodet Ykkösessä olivat kuitenkin 

taloudellista raskaita ja vuonna 2003 HIFK asetettiin konkurssiin. 

Gary Sundberg nousi kuitenkin HIFK:n pelastajaksi. Hän kuittasi velat 

Palloliitolle ja näin HIFK:n toiminta sai edelleen jatkua samalla nimellä. 

Edustusjoukkue otti entisen kakkosjoukkueen paikan Nelosesta ja oli aika 

yrittää uutta nousua. HIFK pelasi kauden 2012 Ykkösessä, mutta putosi 

kauden päätteeksi Kakkoseen. Kauden 2013 jälkeen HIFK:ssa juhlittiin jälleen 

nousua Ykköseen.



19 

JUSSI ESKOLA

20 

HUHTIKUU 



Viikingit on perustettu vuonna 

1965, joten vuosaarelaisseura täyttää 

ensi vuonna 50 vuotta. Perinteitä ja 

vahvaa historiaa löytyy siis myös Viikinkien 

taustalta. Alkuvuosiensa aikana 

Viikingit pelasi lähinnä alasarjoissa 

ja piipahti Kolmosessa ensimmäisen 

kerran 80-luvun puolivälissä. 

Pikku hiljaa Viikingit kuitenkin nousi 

ylemmäksi ja kaudeksi 2002 se nousi 

historiansa ensimmäistä kertaa Ykköseen. 

Kauden 2007 Viikingit pelasi 

Veikkausliigassa, mutta muuten se on 

pelannut yhtäjaksoisesti Ykkösessä 

kaudesta 2002 eteenpäin. Asema on 

vahva itäisessä Helsingissä. 

Haastaja HJK:lle? 

Veikkausliigassa on piipahtanut useampi 

helsinkiläisjoukkue viimeisen 

20 vuoden aikana, mutta kenestäkään 

niistä ei ole tullut kunnollista haastajaa 

HJK:lle. Visiitit liigassa ovat päättyneet 

lyhyeen ja seurauksena on lähes 

poikkeuksetta ollut konkurssi tai 

toiminnan lopettaminen. 

FinnPa pelasi Veikkausliigassa kaudet 

1993–1998. Kauteen 1998 Finn- 

Pa lähti sarjan suurimmalla budjetilla. 

Menestystä ei tullut, Finnair sulki 

rahahanansa ja koko seuran toiminta 

lakkautettiin. Seuraava yrittäjä oli PK- 

35, joka nousi Veikkausliigaan kaudeksi 

1998. Ensimmäisen liigakauden 

jälkeen Hjallis Harkimo 

kuitenkin osti seuran 

itselleen ja nimi muuttui 

FC Jokereiksi. Tavoite oli 

kovin panostuksin nousta 

HJK:n ohi Helsingin 

ykkösseuraksi. Liito kesti 

muutaman vuoden ja talvella 

2004 FC Jokerien 

toiminta lakkautettiin. 

FC Norssin ja Johanneksen 

Dynamon yhdistymisen 

seurauksena syntynyt 

Atlantis FC piipahti 

Veikkausliigassa kaudella 

2001. Yksi vuosi kuitenkin 

riitti ja liigapaikka siirrettiin vantaalaiselle 

Allianssille. Vuonna 1995 

Ponnistus käväisi myös Veikkausliigassa, 

mutta edessä oli putoaminen ja 

taloudelliset vaikeudet. 

Viikingit puolestaan käväisi Veikkausliigassa 

kaudella 2007. Visiitti jäi 

vuoden mittaiseksi, mutta pelit jatkuvat 

edelleen Ykkösessä. 

FinnPan, Jokerien, Atlantiksen ja 

Viikinkien vierailut Veikkausliigassa 

ovat kaikki aiheuttaneet hyvää pöhinää 

Helsingin futikselle. Paikallispelit 

ovat aina olleet oma lukunsa ja niissä 

yleisömäärät ovat olleet hyviä. Viimeiset 

20 vuotta ovat kuitenkin osoittaneet 

sen, että perusteet ja pohjat on 

ensin luotava kuntoon, jos haluaa vakiinnuttaa 

paikkansa Veikkausliigassa. 

Helsingissä on haettu turhan usein 

nopeita pikavoittoja, jonka jälkeen 

loppu on ollut surullista luettavaa. 

HIFK:lla ei 

tällä hetkellä 

ole 

omaa kotikenttää. 

Se on Haaviston 

mukaan 

iso 

ongelma. 

HIFK luottaa brändiinsä, 

Viikingit Itä-Helsinkiin 

Nyt Ykkösessä pelaavat HIFK ja Viikingit 

ovat molemmat potentiaalisia 

tulevaisuuden liigaseuroja. Molemmilla 

on isoja vahvuuksia, jotka voivat 

taata pitkässä juoksussa vahvan aseman 

myös liigatasolla. 

– Nousu Veikkausliigaan on pitkänajan 

tavoite. Nyt kun pelaamme 

Ykkösessä, tavoite on vakiinnuttaa 

toiminnot ja talous ensin ykkösen 

tasolle. Meillä on paljon uusia toimihenkilöitä, 

ja nousun myötä uusia taloudellisia 

haasteita, HIFK:n joukkueenjohtaja 

ja hallituksen jäsen Joona 

Haavisto toteaa. 

– Mitään pikavoittoja ei kuitenkaan 

haeta. Järki pitää olla mukana talousasioissa. 

Esimerkkejä on monia siitä, 

kun menestystä on haettu riskillä 

vaikka käytännössä eletään kädestä 

suuhun periaatteella. Eli HIFK:ssa 

on nyt otettu opiksi aikaisemmin tehdyistä 

virheistä, Haavisto lisää. 

HIFK on vahva ja perinteikäs seura. 

Brändin varaan voi laskea paljon. 

– Totta kai voimme olla HJK:n 

haastaja joskus. Meillä on laaja kannattajapotentiaali, 

perinteitä ja vahva 

seura. Helsingin jalkapallolle tekisi 

hyvää, jos liigassa pelaisi kaksi joukkuetta 

täältä. Tämä herättäisi varmasti 

kaupungin nukkuvaa potentiaalia. 

En pidä yhtään mahdottomana asiana, 

että näitä derbyjä olisi liigassa katsomassa 

aina yli 10 000 katsojaa, Haavisto 

sanoo. 

HIFK:lla ei tällä hetkellä ole omaa 

kotikenttää. Se on Haaviston mukaan 

iso ongelma. 

– Pelaamme kesällä kolme peliä 

Olympiastadionilla. Sen jälkeen näemme, 

toimiiko se yhtään pelipaikkana. 

Jos ei toimi, sitten pitää miettiä 

ratkaisua, Haavisto toteaa. 

Viikingit on pelannut Ykkösessä 

vuodesta 2002 eteenpäin ja ollut näin 

jo pidempään Helsingin 

kakkosseura. Viikinkien 

brändi ei ole kuitenkaan 

niin vahva kuin HIFK:lla. 

Myös perinteet ja kannattajakunta 

ovat suppeammat. 

Viikinkien ehdoton 

valttikortti on kuitenkin 

Itä-Helsinki, jossa 

asuu lähes 200 000 ihmistä. 

Jo pelkästään Vuosaaressa 

asukkaita on 40 000. 

Itä-Helsinki eroaa muusta 

Helsingistä täysin, joten 

Viikingeillä on potentiaalia 

nousta alueen vaisun 

huippu-urheilutarjonnan selkeäksi ykkösnimeksi. 

Tästä nähtiin jo hyvää esimakua 

Veikkausliigakaudella 2007, 

jolloin Heteniityn kentällä oli katsojia 

keskimäärin yli 2500. HJK:ta vastaan 

pelattu derby veti ”Hettarille” lähes 

5000 katsojaa. 

– Sormia napsauttamalla meistä ei 

tule koko Itä-Helsingin omaa joukkuetta. 

Alueella ovat myös Kontu ja 

Valtti, jotka tekevät hyvää junnutyötä. 

Heillä kummallakaan ei ole kuitenkaan 

edustusjoukkuetta korkealla tasolla, 

joten yhteistyötä pitää tehdä näiden 

seurojen kanssa entistä enemmän, 

Viikinkien edustusjoukkueen puheenjohtaja 

Jorma Koivukangas sanoo. 

– Vuosaari on jo itsestään iso paikka. 

Kun teemme asiat tarpeeksi hyvin, 

saamme jo Vuosaaren väestöstä hyvän 

pohjan. Ja siinä vaiheessa kun Hettarilla 

on tunnelmaa ja menestystä, herättää 

se kiinnostusta myös muualla 

Itä-Helsingissä. Vaikka se ”lähiöseura” 

kuulostaa pieneltä toiminnalta, piilee 

siinä kuitenkin meidän mahdollisuus, 

Koivukangas sanoo. 

Viikingit on tehnyt viime vuodet 

vahvaa juniorityötä ja tällä hetkellä 

edustusjoukkueessa on kymmenkunta 

seuran omaa kasvattia. 

– Jos katsotaan vaikka kymmenen 

vuotta taaksepäin, omia kasvatteja ei 

ollut yhtään. Nyt tilanne on muuttunut 

ihan täysin ja jatkossa omia pelaajia tulee 

edustuksen mukaan vielä lisää. Me 

emme rahalla voi haalia pelaajia, jo- 

HIFK:n päävalmentaja Jani Honkavaara on nostanut punapaidat kahdesti Kakkosesta 

Ykköseen. Viikinkejä hän oli nostamassa aikoinaan pelaajana Veikkausliigaan. 

JUSSI ESKOLA 

JUSSI ESKOLA 

Ilkka Jäntti aloitti Viikinkien päävalmentaja kaudella 2011. Sitä ennen hän pelasi pitkään Viikingeissä topparina. 

JUSSI ESKOLA 

Viikinkien laitapelaaja Jesse Ahosen perässä oli viime kauden jälkeen liigaseuroja, mutta laitapelaaja päätti 

jatkaa uraansa Vuosaaressa.



21 

ten tämä on ainoa oikea tie, Koivukangas 

toteaa. 

Viikingeillä kävi Ykkösen peleissä 

pitkään yli 1000 katsojaa, mutta pari 

viimeistä vuotta on ollut pientä matalalentoa 

koko toiminnassa. 

– Budjetti on tarkoituksella ollut entistä 

pienempi ja nyt olemme pystyneet 

laittamaan taloutta kuntoon. Tällä 

hetkellä talous on paremmassa kunnossa 

kuin pitkiin aikoihin ja täksi vuodeksi 

olemme vahvistaneet taustoja. 

Nyt suunta on vahvasti eteenpäin, puheenjohtaja 

pohtii. 

HIFK:n tavoin myös Viikinkien katseet 

ovat Veikkausliigassa. 

– Tavoite on mennä Veikkausliigaan 

ja vakiinnuttaa paikka siellä. Jos nousu 

tulee tänä vuonna, olemme siihen valmiit. 

Ei tätä homma kuitenkaan pyöritetä 

vain vuoden tähtäimellä. Kun asiat 

tehdään tarpeeksi hyvin, nousu tulee 

varmasti eteen jossain vaiheessa, Koivukangas 

sanoo. 

– En tiedä tarvitseeko HJK sinänsä 

haastajan liigaan, mutta sellainen vastakkainasettelu 

tekee varmasti hyvää, 

puheenjohtaja jatkaa. 

Heteniityn Urheilukenttä on kaukana 

liigatason olosuhteista. 

– Olosuhteista on turha valittaa. 

”Hettari” on meidän paikka ja tunnelmaltaan 

hieno stadion. Vuonna 2007 

siitä tehtiin liigakelpoinen, joten eiköhän 

se myös tulevaisuudessa onnistu, 

Koivukangas toteaa. 

HIFK:lla paljon kokemusta 

HIFK nousi täksi kaudeksi takaisin 

Ykköseen. Joukkueen runko pysyi varsin 

hyvin kasassa, mutta myös uusia 

vahvistuksia on tullut. Maalivahti Lassi 

Hurskainen (Jippo), topparit Jukka 

Sinisalo (FC Lahti) ja Pauli Kuusijärvi 

(Gnistan), laitapelaajat Carlos Lopez 

(Espanja) ja Milo Jung (PKKU) sekä 

hyökkäyspään Eero Peltonen (Viikingit), 

Antonio Inutile (PK-35 Vantaa) 

ja Tuomas Mustonen (Gnistan) ovat 

kaikki avauskokoonpanon pelaajia. 

Viime kauden joukkueesta isossa 

roolissa ovat laitapakki Matias Hänninen, 

keskikentän Jukka Halme ja 

Esa Terävä sekä maalitykki Jonathan 

Karlsson. 

– Joukkueen kesken emme ole vielä 

tavoitetta asettaneet. Oma tavoitteeni 

on kuitenkin se, että olemme viiden 

parhaan joukossa kauden päätteeksi, 

päävalmentaja Jani Honkavaara 

kertoo. 

Honkavaara on nostanut HIFK:n 

nyt kaksi kertaa Kakkosesta Ykköseen. 

Välissä hän kävi valmentamassa vuoden 

ajan Gnistania. 

– Me pelaamme nopeaa, aika suoraviivaista 

ja eteenpäin menevää peliä. 

Puolustuspelaamisessa pitää olla ajatus 

mukana, jotta pääsemme esimerkiksi 

riiston jälkeen tekemään jotain. 

Nykypäivänä pitää olla valmis kontraamaan, 

sillä pelkällä kierrätyksellä 

on vaikea maalipaikkoja luoda, Honkavaara 

sanoo. 

– Tämä on paras joukkue, mitä minulla 

on IFK:ssa koskaan ollut. Meillä 

on monia kokeneita pelaajia, mutta 

heillä on edelleen halu näyttää. Ja sitten 

on nuoria, jotka haluavat näyttää 

pystyvänsä pelaamaan Ykkösessä, päävalmentaja 

lisää. 

Kauteen tuo oman lisänsä paikallispelit 

Viikinkejä vastaan. 

– Hettari on vaikea paikka vieraille. 

Jotain maagista siellä on. Viikingit on 

nuori joukkue ja siellä on sellaisia pelaajia, 

joita itse havittelin myös meille. 

Muun muassa Jesse Ahonen, Fidan 

Seferi, Carlos ja maalivahti Mika Johansson 

ovat kaikki Ykkösessä todella 

hyviä pelaajia, Honkavaara analysoi 

vuosaarelaisia. 

– Paikallismatseissa on aina tunnetta 

paljon. Pelaajat ovat siviilissä kavereita 

ja tuntevat toisensa hyvin. On se 

ihan eri asia vetää sukille kaveria kuin 

muuta vastustajaa. Kun tunnetta on 

kentällä, yleisöäkin tulee varmasi paikalle 

katsomaan, ”Honsu” jatkaa. 

Honkavaaran papereissa Ykkösen 

ennakkosuosikki on tamperelainen Ilves. 

– Kun liigassa palkat ovat menneet 

alaspäin, on tästä hyötynyt Ykkönen. 

Sarja on täynnä kovia pelaajia ja esimerkiksi 

Ilves on tehnyt monia hyviä 

hankintoja. Ykkönen on kova sarja – 

voisi sanoa, että ammattilaissarja, jota 

pelataan amatööripelaajilla. Meilläkin 

kaikki pelaajat joko opiskelevat tai 

käyvät töissä. 

– Oman lisänsä Ykköseen tuovat perinteiset 

seurat sekä paikallispelit. Sarjassa 

on myös paljon uuden sukupolven 

valmentajia. Taso on noussut selkeästi, 

Honkavaara päättää. 

Viikingit tähtää kärkeen 

Viikinkien viime kausi Ykkösessä oli 

vaisu ja sarjapaikka säilyi vasta viimeisillä 

kierroksilla. Talven aikana 

joukkueeseen on tehty isoja muutoksia. 

Viime kauden joukkueesta maalivahti 

Mika Johansson, puolustajat 

Markus Maunu, Jani Kaukomaa, 

Jani Bäckman, keskikentän Jesse 

Ahonen sekä hyökkääjä Kasperi Liikonen 

ovat edelleen isossa roolissa 

joukkueen pelaamisessa. Uusia avainpelaajia 

ovat puolustajat Toni Takamäki 

(Gnistan) ja Juri Kinnunen (Pk- 

35 Vantaa), keskikenttäpelaajat Santeri 

Ahola (JJK), Carlos (Kolumbia), 

Daniel Stevens (BK-46) ja Faton 

Seferi (GrIFK) sekä hyökkääjä Fidan 

Seferi (PK-35 Vantaa). 

– Joukkueen tavoite on nousta 

Veikkausliigaan. Se on ihan realistinen 

tavoite. Viikingit täyttää ensi 

vuonna 50 vuotta, joten ensi kausi 

on varmaan vielä tärkeämpi tämän 

suhteen. Teemme joka päivä asiat niin 

hyvin, että olemme se Ykkösen paras 

joukkue, päävalmentaja Ilkka Jäntti 

sanoo. 

Jäntti on toiminut Viikinkien päävalmentajana 

kaudesta 2011eteenpäin. 

– Viikingit pelaa tulevalla kaudella 

aktiivista ja monipuolista jalkapalloa. 

Välillä mennään suoraviivaisesti 

ja välillä hallitaan enemmän palloa. 

Vaihtuvuus on ollut iso, mutta se 

ei välttämättä ole yhtään huono asia. 

Nyt luomme hyvää pohjaa tulevien 

vuosien menestykselle, Jäntti lupaa. 

Honkavaaran tavoin Jäntti sysää 

ennakkosuosikin paineita Tampereen 

suuntaan. 

– Sarja on entistä kovatasoisempi. 

Kärjen ja häntäpään välit ovat todella 

pienet. Meidän lisäksi Pirkanmaan 

joukkueet Ilves ja Haka ovat kovia, 

Viikinki-luotsi sanoo. 

– HIFK on sarjan musta hevonen. 

Meille se on sellainen rakas verivihollinen. 

Heillä on kokenut ja rutinoitunut 

joukkue, jossa on hyvä valmennus. 

Ja derbyissä HIFK:ta vastaan on 

aina erityinen lataus, se on ihan selkeä 

juttu. Paikallispelit ovat myös koko 

sarjalle hyvä asia, sillä kiinnostus kasvaa 

varmasti, Jäntti painottaa. 

FC VIIKINGIT (4-2-3-1) 

HIFK (4-1-4-1) 

l 

JURI 

KINNUNEN 

l 

JONATHAN 

KARLSSON 

l 

MATIAS 

HÄNNINEN 

l 

l 

l l l 

JANI 

KAUKOMAA 

SANTERI AHOLA 

l 

l 

l 

l l l 

JESSE 

AHONEN 

l 

ESA 

TERÄVÄ 

l 

JUKKA 

SINISALO 

MIKA JOHANSSON 

FATON 

SEFERI 

FIDAN 

SEFERI 

l 

ANTONIO 

INUTILE 

JUKKA 

HALME 

l 

JANI 

BÄCKMAN 

l 

CARLOS 

EERO 

PELTONEN 

l 

PAULI 

KUUSIJÄRVI 

LASSI HURSKAINEN 

DANIEL 

STEVENS 

90min-lehti arvioi – Näin käy Ykkösessä 2014 

MARKUS 

MAUNU 

l 

MILO 

JUNG 

l 

DAVID 

LOPEZ 

1. Ilves 2. Haka 3. Viikingit 4. HIFK 5. PK-35 Vantaa 6. AC Oulu 7. KTP 8. JJK 9. FC Jazz 10. Jippo

22 

HUHTIKUU 


HPS parantaa olosuhteitaan 


KOTI 

KENTTÄ 

HELSINGIN Palloseuralla ja Helsingin kaupungin 

liikuntavirastolla on käynnissä Pakilantien 

hiekkakentän yhteishankeprojekti, 

jonka tavoitteena on muuttaa Sokkarin 

kenttä nykyaikaiseksi tekonurmikentäksi. 

Kentän pohjia alettiin tehdä jo viime 

syksynä. Tekonurmen asennustyöt on tarkoitus 

valmistua vielä kevään aikana. 

– Jos ei mitään isompaa takatalvea tule, 

kentän pitäisi olla käyttökunnossa huhtikuun 

loppuun mennessä, seuran puheenjohtaja 

Kurt Grönlund sanoo. 

Tekonurmikentästä tulee täysmittainen, 

joten kentällä tulee pelaamaan jatkossa 

myös HPS:n edustusjoukkueet. 

– HPS täyttää vuonna 2017 100 vuotta. 

Siihen mennessä kentän yhteyteen on 

tarkoitus rakentaa toimivat pukuhuone- ja 

toimistotilat. Eli seuran toiminta tulee pyörimään 

siellä jatkossa, Grönlund kertoo. 

HPS uusii tänä vuonna myös Pakilan 

ylä-asteen vieressä sijaitsevan tekonurmen, 

jonka päällä on talvisin kuplahalli. 

– Sokkarin ja ylä-asteen kentät ovat 

vuokrattu meille 15 vuodeksi. Tähän sopimukseen 

kuului, että meidän pitää uusia 

tuo tekonurmi kahden vuoden sisällä. Tätä 

ei kuitenkaan tehdä päällekkäin Sokkarin 

kentän kanssa, vaan vasta myöhemmin tänä 

vuonna, Grönlund kertoo. 

HPS on Helsingin piirin neljänneksi suurin 

seura Pelipassi-pelaajien määrän osalta. 

Vuodenvaihteessa HPS:ssa oli yhteensä 

852 pelaajaa. 

– Poikapuolella meillä on hyvä tilanne, 

sillä pystymme tarjoamaan toimintaa kaikissa 

ikäluokissa. Tyttöpuoli tulee vielä perässä, 

mutta nyt palkkasimme sinne henkilön 

kehittämään tätä toimintaa, Grönlund 

sanoo. 

KäPa haluaa kehittää nuoria pelaajiansa 

JUSSI ESKOLA 

KäPylän Pallon 

juniorit ovat olleet 

hyvässä vauhdissa. 

Ja se näkyy 

myös maalituuletuksissa. 

Käpylän tähtitehdas 

Jos Käpylän Pallon visiot toteutuvat, seura kehittää tulevaisuudessa niin hyviä pelaajia, että 

pelaaminen Veikkausliigassa on ainoa järkevä päämäärä. 

ANTTI SALO 

ajsalo@hotmail.com 

OLLAAN Kumpulanlaaksossa, siirtolapuutarhapalstojen 

ympäröimänä. 

Käpylän Pallon junioreiden aamutreenit 

ovat juuri päättyneet ja pelaajat 

nauttivat kentän laidalla sijaitsevassa 

toimistossa aamupalaksi muun muassa 

puuroa, kananmunia ja appelsiinimehua. 

KäPan tavoite on seuraavien 

vuosien aikana tehdä niistä samoista 

pelaajista ammattilaisia, jotka edustaisivat 

KäPaa Veikkausliigassa. 

Toisaalta on ehkä vähän väärin sanoa 

KäPan pelaamista Veikkausliigassa 

”tavoitteeksi”. Sen sanan voi käsittää 

helposti niin, että otetaan riskejä 

ja halutaan päästä pääsarjaan hinnalla 

millä hyvänsä. KäPan tapauksessa 

kyse on enemmän siitä, että jos seuran 

visiot toteutuvat, seurassa kehitetään 

niin hyviä pelaajia, että nousu 

ensin Ykköseen tapahtuu automaattisesti 

jossain vaiheessa. 

– Nousu Veikkausliigaan ei ole missään 

nimessä helppoa, mutta ei Ykköseen 

kannata jäädä, Käpylän Pallon 

urheilutoimenjohtaja Erkki Valla 

kuvailee. 

Paras mahdollinen peruskoulu 

Alkavalla kaudella KäPan tavoitteena 

on Vallan mukaan saada neljästä kuuteen 

17-18-vuotiasta omaa kasvattiaan 

pelaamaan seuran ykkösjoukkueeseen. 

Tulevaisuudessa määrä voisi 

olla jopa enemmän. KäPa haluaa olla 

paras mahdollinen paikka, jossa ammattilaiseksi 

tähtäävä pelaaja saa riittävät 

perustaidot edetäkseen urallaan. 

Vähän kuin peruskoulu, josta 

sitten jatketaan korkeammille asteille. 

Seurassa toivotaan, että pelaajista 

tulisi tarpeeksi hyviä, jotta he ”joutuisivat” 

jättämään KäPan taakseen. 

Mutta eivät ilmaiseksi. Tällä hetkellä 

KäPa tekee yhteistyötä ruotsalaisen 

Brommapojkarnan, tanskalaisen 

FC Midtjyllandin ja englantilaisen 

Brentfordin kanssa. Lisäksi kontakteja 

on muun muassa Fulhamiin, 

Chelseaan ja Genkiin. Vuonna 1997 

syntynyt Matias Lindfors siirtyi jo 

juniorityöstään tunnettuun Brommaan 

viime kesäkuussa. KäPa hyötyy 

taloudellisesti jos Lindfors nousee 

Brommapojkarnan edustusjoukkueeseen 

tai ruotsalaisseura myy hänet 

eteenpäin. 

– Summa olisi suurempi kuin FI- 

FAn maksamat kasvattajarahat. Ja 

jos hän siirtyy muualle, silloin sum- 

”Suomi 

on Euroopan 

halpatalo, 

josta saa 

samantasoisen 

pelaajan 

halvemmalla 

kuin 

jostain 

muualta.” 

ma kasvaisi varmasti entisestään, Valla 

sanoo. 

– Meidän on onnistuttava pelaajakaupoissa 

paremmin kuin yksikään 

suomalainen seura tähän mennessä. 

Tällä hetkellä Suomi on Euroopan 

halpatalo, josta saa samantasoisen pelaajan 

halvemmalla kuin jostain muualta, 

Valla näkee. 

Kumpulanlaakson 

kehittäminen tärkeintä 

Miten tähän kaikkeen sitten voisi 

päästä? KäPan vastaus on: kehittämällä 

harjoitusolosuhteita. Kumpulanlaaksoon 

rakennettiin vanhan 

hiekan tilalle tekonurmi vuonna 

2011. ELY-keskus avusti 250 000 euron 

kenttäremontissa, mutta muuten 

rahat saatiin lainaamalla ja seuran 

omasta pussista. Kentän vieressä


Some haltuun! 


23 

MITEN seura voi hyötyä sosiaalisesta mediasta? 

Mitä kaikkea siellä voi tehdä? Mitkä 

ovat suosituimmat some-kanavat ja millaisia 

käyttötapoja niillä on seuroissa? Miten 

seuran kannattaa ottaa some haltuun? 

Sosiaalinen media on kasvanut räjähdysmäisesti 

viime vuosien aikana. Tämä 

kannattaa ottaa huomioon myös jalkapalloseurojen 

viestinnässä ja markkinoinnissa. 

Helsingin piiri järjestää aiheen tiimoilta 

14.4. sosiaalisen median käytön koulutuksen 

jalkapalloseuroille. 

Koulutuksessa keskustellaan ajankohtaisesta 

aiheesta järjestöjen sosiaalisen 

median kouluttaja Piritta Seppälän johdolla. 

Tilaisuudessa käydään läpi järjestöviestinnän 

nykytilaa ja sosiaalisen median 

ottamista osaksi jalkapalloseuran viestintää. 

Seuroille opastetaan muun muassa 

Facebookin, Twitterin ja Instagramin käyttömahdollisuuksia. 

Piritta Seppälä on yrityksensä kautta 

kouluttanut ja konsultoinut järjestöjä sosiaalisen 

median ja verkkoviestinnän käyttöön 

vuodesta 2010 lähtien. 

Koulutustilaisuuteen voivat osallistua 

kaikki seurat yli piirirajojen. Osallistumismaksu 

on vain 45 euroa per henkilö. 

sijaitsee seuran valmennuksellinen hermokeskus 

ja juniorihalli on pystyssä Käpylässä. 

Seura osti myös Oulunkylän Fair 

Pay Areenan. Kumpulaan KäPa haluaisi 

vielä toisen tekonurmikentän. Sen jälkeen 

olosuhteet olisivat sillä tasolla, että 

toimintaa voisi viedä eteenpäin. Kolme 

täysmittaista kenttää ja juniorihalli takaisivat 

tiettyä työrauhaa. 

– Kenttiä pitää olla sen verran, ettei 

valmentajien tarvitse tehdä yhden yhtä 

kompromissia. Jos joku haluaa treenata 

omalla ajallaan, siihenkin löytyy puitteet. 

– Olosuhteet pitää saada siihen vaiheeseen, 

että ne ovat itsestäänselvyys. Ei 

ulkomailla kukaan tee numeroa siitä, että 

on tarpeeksi kenttiä, Valla sanoo. 

Kun kentät ovat kunnossa, voi keskittyä 

parantamaan laatua. KäPan aamutreeneissä 

käy poikia yhdeksästä eri koulusta 

kahdesta kolmeen kertaan viikossa. 

Harjoittelun tuntimäärät pitäisi Vallan 

mukaan kaksin- tai jopa kolminkertaistaa. 

– Esimerkiksi Belgiassa harjoitellaan 

futista tai oheisharjoittelua 8-10 tuntia 

viikossa aamuisin. En näe, että yhtälö 

voisi toimia jos jää aamuisin noin dramaattisesti 

jälkeen Euroopan huipuista. 

– Ohjatuissa iltatapahtumissa emme 

jää jälkeen yhtään. 

Valmennuksellisesti seuran ykkösprioriteetti 

on saada Kumpulanlaakson olosuhteet 

uudelle tasolle. Silloin siitä muodostuisi 

KäPan valmennuskeskus, jossa 

seuran ammattivalmentajat pystyisivät 

kokoontumaan, katselemaan videoita ja 

keskustelemaan pelaajan kehittämiseen 

liittyvistä asioista. Seuraava looginen askel 

on se, että omista pelaajista tulee niin 

hyviä, että nousu seuraavalle sarjatasolle 

on mahdollista. Ehkä sitä ajatellen seura 

osti Oulunkylän Fair Pay Areenan, joka 

täyttää sellaisenaan Ykkösen lisenssiehdot, 

mutta jota voi myös tarvittaessa 

kehittää vastaamaan Veikkausliigankin 

olosuhdevaatimuksia. Kaavassa on olemassa 

jo lupa lisäkatsomoiden rakentamiseen. 

Tämän kauden edustusjoukkue 

pelaa Kakkosta Käpylän Max Westerberg 

-areenalla, mutta 2015 se siirtynee 

Oulunkylään. Sillä kaudella voisi Vallan 

mukaan olla mahdollisuuksia nousta Ykköseen. 

– Yhdistelmä Veikkausliiga-Ykkönen 

olisi tärkeä. Jos jäämme Kakkoseen, 

mitä tekevät parhaat pelaajamme? Silloin 

on vaara, että he siirtyvät meiltä pois 

hallitsemattomasti. Seuran toive on, että 

parhaat pelaajamme siirtyisivät KäPasta 

suoraan ulkomaille. 

KäPan visiossa kaikki lähtee pelaajan 

kehittämisestä. Lopputulos - pelaaminen 

Veikkausliigassa tai Ykkösessä - tulisi 

”automaattisesti” kaupan päälle. Pian 

nähdään onko seuran tavoitteissa realismia. 

Ensimmäiset Vallan aikakauden 

pelaajat, vuonna 1997-syntyneet, ottavat 

viimeistään vuoden päästä suurta roolia 

seuran edustusjoukkueessa. 

Myös alasarjoissa on laadukasta toimintaa 

AC StaSi on 

valmiina nousemaan 

jopa 

Kolmoseen asti. 

10 vuotta alasarjafutista 

Vireää jalkapallotoimintaa löytyy Helsingissä muualtakin 

kuin isoista valtaseuroista. Athletic Club Stadin Sissit on 

tästä hyvä esimerkki. 

TUOMAS PELTONEN 

tuomas.peltonen@elisanet.fi 

HELMIKUUSSA 2004 perustetun 

AC StaSin kolme joukkuetta pelaavat 

miesten 4., 6. Ja 7. divisioonassa. Lisäksi 

talvella pelataan futsalia. Kymmenvuotiaan 

seuran toiminta on kehittynyt 

kaveriporukan pelailusta määrätietoiseksi 

harrastamiseksi. 

– Joukkueemme treenaavat pääasiassa 

Myllypurossa ympäri vuoden kaksi 

kertaa viikossa. Kaikilla on oma valmentaja, 

ja harjoitukset ovat paljon 

muutakin kuin pelkkää pelailua. Nelosen 

joukkue vetää itse asiassa todella 

kovaa, Vesa Hellgren on vaativa valmentaja, 

itsekin edustusjoukkueessa 

pelaava seuran puheenjohtaja Ilari 

Pohjonen sanoo. 

AC StaSi on muutenkin aktiivinen 

seura. Se oli perustamassa ja järjestämässä 

vuosikausia nykyään HIFK:n 

vastuulla olevaa isoa harrasteturnausta 

Palis Cupia. Vuodesta 2010 alkaen 

StaSi on järjestänyt Sonera Stadiumilla 

ja Pallokentällä pääsiäisenä STA- 

SI CUP –turnausta alasarja- ja harrastejoukkueille. 

– STASI CUP tarjoaa halukkaille 3.- 

7. divisioonajoukkueille mahdollisuuden 

harjoituspeleihin hyvissä olosuhteissa 

vähän ennen kauden alkua. Pelit 

pelataan isolla kentällä, toisin kuin Palis 

Cupissa, Pohjonen sanoo. 

Seuralla on ollut läpi historiansa aktiivisesti 

hoidetut nettisivut sekä nykyään 

oma Facebook-sivusto. AC Stasin 

jäsenillä on myös mahdollisuus hankkia 

itselleen peliasun lisäksi seuran logolla 

varustettu t-paita, pipo tai treenikassi. 

Viime kaudelle kolmannen joukkueen 

perustaneen AC StaSin tulevaisuus 

vaikuttaa hyvältä. Seurassa on innokkaita 

ja aktiivisia puuhamiehiä. Pelaajistoon 

on saatu täksi kaudeksi useita 

nuoria pelaajia, joten jatkuvuus on 

taattu. Alkuperäisjäseniä on toiminnassa 

mukana vielä viisi. 

– Toimintamme laadun puolesta 

olemme valmiit nousemaan ainakin 

Kolmoseen. Jäsenmäärämme on tällä 

hetkellä noin 70. Sen ansiosta saimme 

vuodelle 2014 ensimmäistä kertaa 

kaupungin vuoroja myös talvelle. Monilla 

jäsenillämme on lapsia, joten junioritoiminnan 

aloittaminen on jossain 

vaiheessa mahdollista. Siitä on jo seuran 

sisällä käyty keskusteluja, Pohjonen 

päättää.

24 

HUHTIKUU 

KOTI 

KENTTÄ 


Kyösti Lampinen: ”Pelitaidoissa olemme selvästi jäljessä” 

SYKSYLLÄ 2013 toisen toimintakautensa 

aloittaneen Sami Hyypiä Akatemian 

(SHA) johtaja Kyösti Lampinen on SHA:n 

tämän hetkiseen tilanteeseen tyytyväinen. 

– Prosessimme jatkuu, ja toiminta syvenee. 

Mukaan on tullut voimakkaasti 

taktiikan opettaminen videopalavereiden 

kautta sekä peleistä kerätyt kattavat pelaajastatistiikat, 

Lampinen kertoo. 

Joulukuussa SHA sai ensimmäistä kertaa 

kansainvälistä vertailukohtaa, kun 

ruotsalaisen Brommapojkarnan ja tanskalaisen 

Midtjyllandin huippuakatemioiden 

02-ikäluokat vierailivat Eerikkilässä 

tehden samat testit kuin SHA:n suomalaisjoukkueet. 

Joulukuussa 2014 tapahtuma 

uusitaan ja vuodesta 2015 eteenpäin 

kansainvälisiä tapahtumia tulee olemaan 

neljä joka vuosi. Tämän jälkeen SHA on 

koko ajan selvillä siitä, miten suomalaiset 

pärjäävät kansainvälisesti. 

– Kokemus osoitti, että yleisissä taidoissa 

(pallonkäsittely ja fysiikka) 

olemme samalla tasolla, mutta 

pelitaidoissa olemme selvästi 

jäljessä. Meidän tehtävämme 

on opettaa suomalaiset 

valmentajat vetämään 

prosessia, jossa 

pelaajat oppivat pelaamaan 

peliä nimeltä jalkapallo, 

Lampinen sanoo. 


SHA tuleekin vahvistamaan organisaatiotaan 

jalkapallon erityisosaajalla, joka 

on teknis-taktisesti osaava. 

– Hän voi olla joko koti- tai 

ulkomainen. Oleellista on, 

että hänellä on tietotaitoa, 

jota suomalainen jalkapallo 

ja SHA tarvitsee, 


Kahdeksan seuraa mukana SHA:n pelaajien kehittymisen seurantakonseptissa 


HJK-j ja Gnistan 

sulassa sovussa 

Pajulahden upeassa 

jalkapallohallissa. 

TUOMAS PELTONEN 

tuomas.peltonen@elisanet.fi 

SHA:N resurssit ovat rajalliset, ja se 

pystyi ottamaan toiselle toimintakaudelleen 

mukaan kaikkiaan 20 seuraa. 

Helsingin piiriin toimintaa lähdettiin 

levittämään varsinaisen akatemian 

toimintaa kevyemmällä versiolla. 

Mukaan otettiin pelaajien kehittymisen 

seurantakonseptiin kuuluvat 

testit sekä sähköisen oppimisympäristön 

EeNetin käyttömahdollisuus. 

Pois jätettiin valmentajien ja 

valmennuspäälliköiden täydennyskoulutus 

sekä tiedolliset, pelaajien 

pelikäsitystä mittaavat testit. Piirissä 

on hanketta vetäneen valmennuspäällikkö 

Mika Riuton mielestä ollut 

tällaiselle riisutummallekin versiolle 

huutava tarve. 

– Yksilöiden kehittymisen seuranta 

on seuroissa ollut hyvin kirjavaa, 

ajoittain jopa olematonta. Halusimme 

tarjota seuroille työkalun systemaattiseen 

pelaajien ominaisuuksien 

kehittämiseen, Riutto sanoo. 

Helsingin piiri 

edelläkävijänä 

Vuonna 2011 perustettu, huippu-urheilun vaatimusten mukaisen jalkapallotoiminnan 

kehittämiseksi suomalaiseen juniorijalkapalloon työskentelevä 

Sami Hyypiä Akatemia (SHA) on alusta alkaen tähdännyt konseptinsa 

levittämiseen maanlaajuiseksi. Palloliiton Helsingin piiri on toiminut 

tässä asiassa edelläkävijänä, sillä se käynnisti vuoden 2013 alus-sa pilottihankkeen, 

joka tarjosi piirin halukkaille seuroille mahdollisuuden päästä 

mukaan SHA:n pelaajien kehittymisen seurantakonseptiin.


Kymppipaikka.fi uudistui 

SUOSITTU jalkapallosivusto Kymppipaikka.fi 

uudistui alkuvuonna. Nyt sivusto on 

entistä näyttävämpi ja helppokäyttöisempi. 

Myös sisältö on entistä monipuolisempaa 

ja käsittelee laaja-alaisesti kotimaista 

jalkapalloa aina huipputasosta 

junioreihin. 

Kymppipaikka.fi kuuluu nykyään vahvasti 

Helsingin ja Uudenmaan piirien sekä 

Lehtiyhtymän väliseen viestintäyhteistyöhön. 

Sivustolle tulee kevään aikana 

vielä entistä enemmän piirien viestintää 

sekä erilaisia toimintapalkkeja helpottamaan 

seurojen ja pelaajien toimintaa arjessa. 

Kymppipaikka.fi-sivustolla käy päivittäin 

noin 2000 eri kävijää. 

Piirien ja Lehtiyhtymän väliseen yhteistyöhön 

kuuluu myös 90min-lehti, joka ilmestyy 

vuonna 2014 neljä kertaa. Tämän 

vuoden lehdistä 1. ja 3. numero ovat kokonaan 

Helsingin piirin ja 2. ja 4. numero 

Helsingin ja Uudenmaan piirien yhteisiä. 

Yhteistyö pitää sisällään myös jalkapalloaiheisten 

juttusarjojen näkyvyyden 

kaikissa Lehtiyhtymän eri lehdissä. Tänä 

vuonna yhteistyöhön ovat tulleet mukaan 

myös Keskisuomalainen, Savon Sanomat 

sekä Karjalainen. 

Lehtiyhtymä ja piirit aloittivat tiiviin ja 

kattavan yhteistyön vuoden 2011 alussa. 


25 

Kahdeksan seuran voimin 

Mahdollisuutta osallistua tarjottiin kaikille 

piirin seuroille HJK:ta ja Käpylän 

Palloa lukuun ottamatta, sillä ne ovat jo 

varsinaisessa SHA:n toiminnassa. Kahdeksan 

seuraa lähti pilottiin mukaan: 

FC Kontu, FC Viikingit, HJK-j, IF Gnistan, 

LPS, MPS, PuiU ja Valtti. 

– Toiminta käynnistyi toukokuussa 

2013 SHA:n työntekijöiden vetämällä 

kouluttajakoulutuksella, johon osallistui 

jokaisesta kahdeksasta seurasta vähintään 

yksi henkilö, yhteensä 12 ihmistä. 

Ideana oli, että varsinaisessa testitapahtumassa 

seurojen edustajat osaavat 

itse vastata testipäivän läpiviennistä, 

Riutto kertoo. 

Ensimmäinen kolmepäiväinen tapahtuma 

järjestettiin Pajulahdessa 

syyskuussa 2013. Ensimmäisenä päivänä 

tehtiin pelaajien kehittymisen seurantakonseptin 

mukaiset testit, ja kahtena 

viimeisenä päivänä pelattiin turnaus. 

Testit ja jokaisen joukkueen ensimmäinen 

ottelu kuvattiin ja laitettiin 

EeNettiin, jossa ne olivat jokaisen 

joukkueen nähtävillä aivan kuten 

SHA:ssakin. 

– Tapahtuman lopuksi pidimme 

palautekeskustelun, jossa vertailimme 

testituloksia SHA:n tavoitetasoihin. 

Näin jokaiselle muodostui käsitys 

siitä, missä tällä hetkellä mennään 

ja mitä pitää parantaa. Lisäksi 

annoin seurojen valmennuspäälliköille 

ohjeita, miten pelaajien eri 

ominaisuuksia voidaan parantaa, 

Riutto kertoo. 

Pilottikauden jälkimmäinen tapahtuma 

järjestettiin tämän vuoden 

helmikuussa. Konsepti oli sama kuin 

syyskuussakin, mutta tällä kertaa 

seurat tekivät itse koonnin tapahtuman 

tuloksista sekä toimenpide-ehdotukset, 

miten jatkaa pelaajien kehittämistä 

edelleen. 

– Tapahtumien välissä olleen viiden 

kuukauden aikana oltiin menty 

monissa asioissa eteenpäin. Varsinkin 

pelaajien lajitaidot ja kehonhallinta 

olivat kehittyneet selvästi, Riutto 

sanoo. 

Pilottikausi on nyt tullut päätökseen. 

Sekä piiri että seurat ovat olleet 

tyytyväisiä, joten toiminta jatkuu ja 

laajenee ensi syksynä. Myös Pajulahden 

urheiluopisto saa Riutolta kiitosta, 

sillä tapahtumien läpivienti on ollut 

sujuvaa ja yhteistyö joustavaa. 

– Käynnistämme kevään aikana 

haun seuraavalle toimintakaudelle. 

Mukaan on tarkoitus ottaa lisää seuroja, 

kuitenkin maksimissaan kymmenen. 

03-ikäluokka tulee jo pilotissa 

mukana olleen 02-ikäluokan rinnalle. 

Jatkossa meidän pitää saada ehdottomasti 

myös valmentajakoulutus 

mukaan konseptiin, Riutto sanoo. 


Malmilla kiitellään toimintaa 

Malmin Palloseura oli yksi pilotissa 

mukana olleista kahdeksasta seurasta. 

Testeistä vastanneena henkilönä 

toimineen junioripäällikkö Topi Pietilän 

mukaan seurassa ollaan erittäin 

tyytyväisiä menneeseen toimintakauteen, 

ja MPS aikookin hakea molempien 

ikäluokkien voimin seuraavalle 

kaudelle. 

– Pelaajat ovat saaneet tästä paljon 

lisäarvoa. He ovat nähneet missä 

mennään ja oppineet millainen 

harjoittelu vaikuttaa mihinkin ominaisuuteen. 

EeNetin kautta he ovat 

päässeet katsomaan, miltä oma tekeminen 

näyttää. Tämä on varmasti 

edesauttanut uuden oppimista, Pietilä 

sanoo. 

– Lähtökohtana pitäisi olla, että 

junioripelaajat kehittyvät kaikissa 

asioissa joka vuosi. Seurantakonsepti 

auttaa meitä todentamaan, tapahtuuko 

näin seurassamme. Ja jos 

havaitsemme ettei tapahdu, voimme 

miettiä mitä teemme väärin. Harjoittelemmeko 

liian vähän vai teemmekö 

vääriä asioita, Pietilä jatkaa. 

Sami Hyypiä Akatemian järjestämissä 

seminaareissa muutaman 

muun MPS:n valmentajan kanssa 

käyneellä Pietilällä on myös lisätoive 

Helsingin piirin suuntaan. 

– SHA:n periaatteiden mukaista 

valmentajakoulutusta toivoisin ehdottomasti 

jatkossa toimintaan mukaan. 

Olen seminaareissa havainnut, 

että siinä pureudutaan paljon syvällisemmin 

asioihin kuin Palloliiton ja 

piirin koulutuksissa, Pietilä sanoo. 

SHA:n toimintaa Pietilä kiittelee 

vuolaasti. 

– SHA:n toiminta on todella 

avointa, iso kiitos heille siitä. Esimerkiksi 

Akatemian nettisivuilta 

löytyy iso määrä materiaalia, joka 

auttaa junioreita ymmärtämään miksi 

asioita tehdään ja mitä huipulle 

pääsy todella vaatii, Pietilä sanoo. 

Oikealla tiellä 

Sami Hyypiä Akatemia on osallistunut 

aktiivisesti Helsingin piirin pilottihankkeeseen. 

Se on hoitanut piirin 

henkilöiden koulutuksen ja lisäksi kehityspäällikkö 

Hannele Forsman sekä 

koulutuskoordinaattori Hans Lahti 

ovat olleet paikan päällä Pajulahdessa. 

Akatemian johtaja Kyösti Lampinen 

pitää pilottia onnistuneena. 

– Kaikki on mennyt keskimäärin 

hyvin. Seurat ovat olleet tyytyväisiä ja 

haluavat jatkaa faktoihin perustuvaa 

pelaajakehitystä. Meidän pitää koko 

maan tasolla päästä eroon mutu-tuntumasta 

ja perustaa toimintamme mitattavissa 

oleviin faktoihin, Lampinen 

sanoo. 

– Valmentajien täydennyskoulutus 

pitää kuitenkin ehdottomasti saada 

jatkossa mukaan. Yksikään testi ei tee 

pelaajista parempia. SHA:n toiminnan 

ydin on tehdä seurojen arjessa jokaisesta 

tapahtumasta laadukkaampi, jotta 

pelaajat kehittyvät. Täydennyskoulutus 

antaa valmentajille työkaluja pelaajien 

kehittämiseen. Kehittymisen 

seurantakonsepti taas näyttää onko 

näin tapahtunut ja antaa mahdollisuuden 

muuttaa toimintaa tarvittaessa. Ilman 

tunteetonta faktaa kehitywstä ei 

voida todentaa., Lampinen jatkaa. 

Tämä merkitsee isoa muutosta ja 

uuden yhtenäisen toimintakulttuurin 

luomista koko suomalaiseen juniorijalkapalloon. 

Se ei tapahdu hetkessä, 

vaan malttia kaivataan matkan varrella. 

– Tässä on kolmen vuoden aikana 

FC Kontu on yksi 

pilottihankkeessa 

mukana olevista 

seuroista. 

”Harjoittelemmeko 

liian 

vähän 

vai teemmekö 

vääriä 

asioita?” 

oppinut, että pitää olla kärsivällinen ja 

ottaa sopivia askeleita. Ei liian isoja eikä 

liian pieniä. Olemme kuitenkin ehdottomasti 

oikealla tiellä, kulttuuri on 

selvästi kehittynyt. Pilottikokemus on 

ollut myönteinen, se on tuonut jämäkkyyttä 

osallistuneiden seurojen toimintaan. 

Edistyäksemme niin seurojen, 

joukkueiden kuin kaikkien toimijoidenkin 

pitää olla jämptimpiä, eikä 

vain tehdä asioita sinne päin, Lampinen 

sanoo. 

Lampinen korostaa, että suomalaisen 

jalkapallon nostamiseksi toimintaa 

pitää terävöittää joka ikisellä tasolla. 

– Sillä ei ole väliä, puhutaanko kilpa- 

vai harrastetasosta. Kaiken toiminnan 

pitää olla jämäkämpää. Siten 

saamme kilpatasolla lisää huippupelaajia 

ja harrastetasolla lisää ihmisiä, 

jotka rakastuvat lajiin nimeltä jalkapallo 

ja toimivat pelaamisen lopetettuaan 

myöhemmin tärkeissä taustarooleissa. 

Tämä on ainoa tie jalkapallon 

tason ja suosion pysyvään nousuun, 


Kokonaisvaltainen ja laaja toimintakulttuurin 

muutos ei onnistu, jos 

toiminta tavoittaa SHA:n piirissä olevat 

20 seuraa, vaan se pitää saada siirrettyä 

kaikkiin seuroihin. Juuri tämän 

takia Helsingin piirin pilottihankkeen 

onnistumisella on ollut iso merkitys. 

Huhtikuussa valmennuspäällikkö 

Riutto menee SHA:n kotipesään Eerikkilään 

pitämään esityksen muiden 

halukkaiden piirien valmennuspäälliköille. 

Mukaan ovat ilmoittautuneet 

ainakin Uusimaa, Tampere ja Turku. 

Näin uusi toimintakulttuuri jatkaa leviämistään. 

Hitain mutta varmoin askelein.

26 

HUHTIKUU 


MPS ja Viikingit naisten Ykkösessä 


NAISTEN Ykkösessä pelaa tulevalla kaudella 16 

joukkuetta, jotka on jaettu kahteen kahdeksan 

joukkueen lohkoon. Kaksinkertainen alkusarjan 

jälkeen edessä ovat jatkosarjat. Ylempään 

jatkosarjaan pääsee molempien lohkojen neljä 

parasta joukkuetta. Lähtöpisteitä ylempään jatkosarjaan 

jaetaan alkusarjan sijoitusten perusteella 

3-2-1-0. Voittaja nousee suoraan liigaan 

kaudelle 2015. 

Helsingistä Ykkösessä pelaavat MPS ja FC Viikingit. 

Malmilla tavoitteet ovat asetettu sarjan 

kärkipäähän. 

– Lähdemme Ykköseen nöyrästi peli kerrallaan. 

Minimitavoite on yläloppusarjassa. Uusi 

systeemi on aivan idioottimainen ja perustuu liikaa 

tuuriin, MPS:n päävalmentaja Kimmo Makkonen 

toteaa. 

MPS juhli viime syksynä nousun lisäksi Suomen 

Cupin Pikkufinaalin voittoa. Tänä vuonna 

joukkue on jo ehtinyt tiputtaa cupista Naisten 

Liigassa pelaavan HJK:n. 

Kimmo Makkonen otti ohjat joukkueen päävalmentajana 

talvella Pertti Jantusen siirryttyä 

sivuun. Myös pelaajistossa on tapahtunut muutoksia. 

Merkittävin menetys oli maalitykki Riikka 

Hannulan siirtyminen FC Hongan riveihin. Ulla 

Matikainen puolestaan tuo ryhmään liigakokemusta. 

– Meillä on kasassa erittäin hyvä joukkue. 

Ryhmä on kokenut, mutta motivoitunut. Rinkimme 

on oikeankokoinen. Pelaajia on 21, joka 

on jopa liikaa, mutta kauden aikana voi sattua 

mitä vain, Makkonen sanoo. 

MPS ja FC Viikingit pelaavat molemmat lohkossa 

A, jossa helsinkiläiskaksikon lisäksi taistelevat 

pisteistä FC Kuusysi, PK Keski-Uusimaa, 

PU-62, TiPS, TuWe sekä VJS. 

TOP 

10 

Harrastesarjan 

nimihirviöt 

HELSINGIN piiri järjestää 

Harrasteliigaa aikuisten 

harrastejoukkueille. 

Naisten ja miesten sarjoissa 

pelaa useita joukkueita, 

joiden nimet ovat varsin 

omalaatuisia. 

1. Atletico Univajé 

2. Jalkapallojoukkue 

3. Kaisaniemen Itä-Saksa 

4. ZZ TOP 

5. Erämaakoirat 

6. Fc Juti 

7. FC Ruud Gullit 

8. Bättre Folk 

9. Mestarit Areenalla 

10.Happea! 

JUSSI ESKOLA 

Helsingin suurimmat seurat (Pelipassipelaajien määrä 31.12.2013) 

1. HJK-j 1978 

2. FC Kontu 944 

3. Pallo-Pojat juniorit 920 

4. HPS 852 

5. MPS 719 

6. KäPa 718 

7. FC Viikingit 687 

8. IF Gnistan 588 

9. PK-35 583 

10. LPS 574 

11. FC POHU 540 

12. PuiU 484 

13. Valtti 423 

14. HIFK Soccer 393 

15. HJK 313 

16. PPV 304 

17. SaPa 295 

18. Ponnistus 174 

19. Pitäjänmäen Tarmo 163 

20. SuMu 144 

Twitteristä poimittua 

” 

” 

” 

Oltiinkohan me Shefkin kanssa 

tänään samassa pelissä? 

Vai mistä helvetistä Munukan 

ois ne kolme pilkkua pitäny kaivaa...” 

Duarte Tammilehto, @duartefct 

Hallen derby 120min, 1-0 

voitto. 4 punasta ja 7 keltasta. 

Voitosta pelataan. Voitto 

on aina voitto, oli vastustaja kuka tahansa. 

Eteenpäin.” 

Kristain Kojola, @KKojola 

” 

Olosuhteet ovat alkavalla 

kaudella kunnossa. Kaikilta 

stadioneilta saa makkaraa. 

Useimmilta grillattuna” 

Feikkausliiga, @feikkausliiga 

”#SuomenCup @Palloliitto 

Alueelliset arvat? TPS Ouluun 

620km ja voitolla ehkä Kemi 

730.@ropsrovaniemi NePa/Ilves 683, 

ÅIFK 827? Kuka vastaa?” 

Juha Malinen, @Jumalin 

UUSI 

TEKONURMI- 

KENTTÄ 

ESPOON SOlVallaSSa 

kenttä avataan 20.3.2014 

Varaa 

joukkueellesi 

parhaat 

harjoitusajat 

nyt! 

Viime viikon helmi. Pelaaja1: 

”Pitäisi liikkua enemmän.” 

Pelaaja2: ”Nyt sä jäät yle-tasolle, 

sano tarkemmin!” 

Kimmo Eronen, @eronenkimmo 

” 

Tuokaa nyt joku dumari studioon 

selittämään nykyinen käsivirhesääntö. 

Vaikuttaa monimutkaisemmalta 

kokonaisuudelta kuin 

alkuräjähdys.” 

Timo Priha, @TPriha 

” 

Mika ”Veikko” Johansson siis 

tänään 30-v. Ilmankos kyseli 

eilen treeneissä missä käyn 

kiropraktikolla” 

Juha-Pekka Pantsu, @JPPantsu 

” 

Tällä hetkellä mä en osu edes 

palloon. Mut se ei haittaa, 

koska ajoitan kuntoni karsintoihin, 

ehkä jopa suoraan kisoihin.” 

Timo Furuholm, @TimoFuruholm 

Seuraa: @kymppipaikka 

@ 

kymppipaikka 

Lisätiedot: 

Solvallan Urheiluopiston 

UUSI tekonurmikenttä 

DYNASTAR FIFA 2-STAR on 

valmis käyttöönne. 

Koko 100 x 60 m 

Hinta 75€/tunti 

Varaukset ja tiedustelut: 

Jimmy Lindfors 

040 166 2385 

solvalla@folkhalsan.fi 

Folkhälsan Utbildning 

Solvallan Urheiluopisto 

Nuuksiontie 82, 02820 Espoo 

www.folkhalsan.fi/idrott 

Vakiovuorolaisille 

kaupan päälle 

saunailta 

rantasaunassamme!* 

*(Tarjous voimassa 30.4.2014 

asti, minimi 12 vuoroa) 

” 

Terveiset Edinburghista, A- 

lisenssi hoidettu. Seuraavaks 

sit pron kimppuun.” 

Shefki Kuqi, @shefkikuqi 

Utbildning Ab


POHU, Gnistan ja HPS tekevät yhteistyötä 


27 

Pelaajamäärät 

tyttöjalkapallon 

suurin haaste 

FC Kontu on onnistunut luomaan jatkumon pienimmistä tyttöpelureista aina C-junioreihin asti 

niin, että kaikista ikäluokista löytyy toimintaa. FC POHU puolestaan tekee yhteistyötä muiden 

seurojen kanssa, jotta se pystyy tarjoamaan kaikille pelipaikan. 

MAARIT KORHONEN 

maarit.korhonen@tbrmedia.fi 

FC KONTU on saanut nyt hyvän jatkumon 

tyttöjuniorein toimintaan. 

– Meiltä puuttui aiemmin joistain 

ikäluokista joukkueita, mutta nyt 

olemme saaneet hyvän putken vuonna 

07-syntyneistä C-junioreihin. Toiminta 

on vakiintunut ja pelaajamäärät 

ovat hyvällä tasolla, tyttöjen valmennuskoordinaattori 

Raine Mikkola 

kertoo. 

– Olemme panostaneet toimintaan 

yleisesti, mitään erityisiä vippaskonsteja 

ei ole tehty. Olemme käyneet aktiivisesti 

alueen kouluissa. Hyvät pelaajamäärät 

pienimmissä ikäluokissa 

takaavat, ettei toiminta lopu myöhemminkään, 

jos muutamat pelaajat 

lopettavat, hän tarkentaa. 

Mikkola on toiminut FC Kontun 

tyttöjen valmennuskoordinaattorina 

kolme vuotta. Lisäksi hänellä alkaa 

viides kausi C-tyttöjen valmentajana. 

– Tavoitteeni on taata jokaiselle 

ikäluokallemme laadukasta toimintaa. 

Valmentajia on usein vaikea löytää, 

joten jotkut tekevät töitä useammankin 

joukkueen kanssa. Minä sitten 

autan heitä. Meillä on tällä hetkellä 

seurassa oikein hyvä meininki, 

Mikkola toteaa. 

Yhdistelmäjoukkueet 

ratkaisuna? 

FC POHU:ssa tyttöjalkapallotoimintaa 

järjestetään tällä hetkellä ikähaitarilla 

5–14-vuotiaat. Nuorimassa 

joukkueessa pelaa peräti kolmen 

ikäisiä, eli vuonna 2007-, 2008- ja 

2009-syntyneitä. 

– Meillä on tyttöpuolella pelaajia 

noin sata. Määrä vaihtelee vuosittain 

suuntaan tai toiseen noin 15 pelaajalla. 

Olemme olleet samoissa luvuissa 

jo kauan. ”Drop out” on suurinta 

D-junioreissa, C-ikäluokassa 

ollaan usein jo aivan pulassa, PO- 

HUn tyttöjalkapallovastaava Pia Tiainen 

kertoo. 

JUSSI ESKOLA 

POHU:n ongelmat eivät ole uniikkeja. 

Usein vain suurimmat seurat 

pystyvät takaamaan pelaajalle yhden 

stabiilin joukkueen, jossa hän etenee 

läpi pelaajapolun. Yhdistelmäjoukkueista 

saattaa välillä erota kasvaneita 

ikäluokkia, mutta paluu koottuun 

kokoonpanoon voi olla edessä 

piankin. 

– Ongelma on todella huolestuttava, 

eikä missään nimessä koske 

vain meidän seuraamme. Ailahtelevaisuus 

vaikuttaa sataprosenttisesti 

joukkueiden toiminnan laatuun. On 

mahdotonta tai ainakin todella haastavaa 

saada kunnon valmentajaa sitoutumaan 

ryhmään, jonka tekemisiä 

ei voida suunnitella pitkäjänteisesti, 

Tiainen toteaa. 

Tiainen kaavailee ongelman ratkaisuksi 

seurayhteistyöllä koottuja 

joukkueita. HPS, Gnistan ja PO- 

HU ovat vuonna 2000- ja 2001-syntyneissä 

yhdistäneet voimansa. Ryhmästä 

saadaan ensi kesänä kolme eri 

joukkuetta kahteen eri sarjaan. Yhteistyöstä 

toivotaan pitkäjänteistä. 

– Yhteistyöstä on HPS:n ja Gnistanin 

välillä jo loistava esimerkki. 

Joukkueen drop out oli todella pientä 

ja kehitys hyvää, Tiainen kehuu. 

– Totta kai toive olisi, että jokaiseen 

ikäluokkaan saataisiin oma 

joukkue. Tämä on pakon sanelema 

ratkaisu. Toiveen asteella on, että aivan 

nuorimmissa se voisikin onnis- 

Kontun tyttöfutispuolella 

on otettu hyviä 

askelia eteenpäin. 

”Olemme 

panostaneet 

toimintaan 

yleisesti.” 

tua, POHU:n junioripäällikkö Hannu 

Tulla puolestaan kertoo. 

– Kerhotoiminnassa on paljon lapsia, 

mutta haaste on saada heitä jatkamaan 

nuorimpiin joukkueisiin. 

Vanhempien valintojahan ne ovat, ei 

4-vuotias osaa vielä itse pyytää, Tulla 

lisää. 

Tullan mukaan suurimmat ongelmat 

ovat vanhemmissa ikäluokissa, 

jotka siirtyvät pelaamaan isolle kentälle. 

Tällä hetkellä POHU:ssa ei ole 

tyttöjen B-juniorijoukkuetta. 

– Jatkuvuuden kannalta on tärkeää 

saada nuorimpiin tarpeeksi pelaajia. 

Teini-iässä lopettamisia tulee aina, 

mutta tarpeeksi isolla massalla ne 

eivät haittaisi niin paljon.

AKTIIVILOMIA 

KOKO PERHEELLE! 

LIIKUNNALLINEN PÄÄSIÄINEN 

Runsaat ohjelmat koko perheelle! 

esim. 3 vrk alkaen 

aik. 264 €, 6-16 v. 153 € 

PAJUFIT 

Tavoitteellista treeniä aikuisille! 

11.–13.4.14 tai 9.–11.5.14 ..................................... alk. 232 € 

PAJULAHTI BOOT CAMP 

uskallatko haastaa itsesi? 

4.–6.4.14 ............................................................................. alk. 232 € 

ASAHI & JOOGA 

Liiku, nauti ja löydä hyvä olo! 

2.–4.5.14 ............................................................................. alk. 232 € 

Hinnat sisältävät majoituksen, ateriat ja ohjelman! 

Tutustu ohjelmiin: www.pajulahti.com/vapaa-aika 

Lisätiedot ja varaukset myös 

puh. 044 7755 202 

ja 044 7755 203. 

ALLE 

6-VUOTIAAT 

LOMAILEVAT 

MAKSUTTA! 

KESÄKUUSSA LEIRIT 

TARJOUSHINNOIN! 

LISÄTIETOJA arkisin klo 8–15.45: 

Jalkapallokoordinaattori 

Jonne Kemppinen puh. 044 7755 349 

sekä Sari Eloranta, puh. 044 7755 204 

ja Sari Mikkola 044 7755 210 

etunimi.sukunimi@pajulahti.com 

VARAA 

HETI! 

Leirivuorokausi 55 € /täysihoito/6–16 v. 

sisältää 2 x 1½ h harjoitusvuoroa/vrk nurmella/keinonurmella 

Pajulahdentie 167, 15560 Nastola, puh. (03) 885 511, www.pajulahti.com 

Pajulahdentie 167, 15560 Nastola, puh. (03) 885 511, www.pajulahti.com 

Urheilujuhlan tuntua Vikingillä 

Viking 

vie voittoon! 

Itämeren iloisin laivasto 

kuljettaa joukkueet valkkuineen ja 

huoltojoukkoineen ikimuistoisille kisareissuille. 

Sporttiryhmille räätälöity edullinen 

hinnastomme on voimassa ympäri vuoden. 

vikingline.fi 

Lisätiedot vikingline.fi/sportti tai Helsinki 09-123 571 

Turku 02-333 1332 • Tampere 02-333 1200

15.-17.8.2014 

PINGVIINI CUP 2014 

Suosittu Pingviini Cup 2014 potkaistaan käyntiin kesälomien jälkeen 

15. -17. elokuuta! 

Pingviini Cup on tarkoitettu 2004-2008 syntyneille pelaajille. 

Tapahtumapaikkoina ovat idyllinen Kumpulan valmennuskeskus (Mäkelänrinteen 

uimahallin läheisyydessä), futispyhättö Käpylän urheilupuisto ja legendaarinen 

Brahen kenttä. 

Kaikki pelit pelataan loistavissa olosuhteissa ! 

Pingviini Cup on vuosittain järjestettävä turnaus, joka kokoaa yhteen futis-sankarit 

aina syksyisin. Joukkueet jaetaan tasolohkoihin, joilla taataan kaikille jännittäviä ja 

tasaisia otteluita. 

Kaikille joukkueille luvataan 6 peliä sekä kaikille pelaajille Pingviini -mitalit ja diplomit. 

Pingviini Cup on ehdottomasti koko perheen tapahtuma. Luvassa ohjelmaa, 

kilpailuja ja jännittäviä pelejä. 

Tutustu turnaukseen ja sen sääntöihin ja ilmoittaudu 

hyvissä ajoin mukaan. 

www.pingviinicup.fi 

Tule mukaan!!! 

Jokaisen pelin tsempparipelaajat palkitaan 

Pingviinijäätelöllä ( 1 x joukkue ) 

Kaikille pelaajille Pingviini -mitalit ja 

diplomit 

www.pingviinicup.fi

30 

HUHTIKUU 

VAIHTOPENKKI 


sukille 

Mikä ihmeen futiskulttuuri? 

Repe, 58, on toiminut yli kolmekymmentä 

vuotta alasarjajengien 

huoltajana. Oma peliura 

vasempana pakkina tyssäsi 

kaksostyttöjen syntymään ja 

rouvan ukaasiin jättää mokoma 

hömpötys ja keskittyä vaippojen 

vaihtoon. Tyttöjen alettua 

harrastamaan futista, Repe sai 

taas luvan lähteä kentänlaidalle notkumaan. 

Voit bongata Repen tänäkin 

iltana Bollikselta, Käpylästä, Tapiolasta 

tai missä vaan nyt ikinä pelataan. 

Kaikkihan Repen tuntee, niin sinäkin. 

JALKAPALLOKULTTUURI. Mitä se 

on? Onko se huonosta itsetunnosta 

kärsivän teinin purkaus keskustelupalstalla, 

A-maajoukkueen vierasvoitto 

Unkarista vai itseään jalkapalloasiatuntijaksi 

nimittävän toimittajan 

jatkuva vähättely siitä, että Suomessa 

ei osata mitään, eikä meillä ole 

jalkapallokulttuuria? Koska meikäläinen 

kuitenkin touhuaa (teko)ruohonjuuritasolla 

vähintään viitenä iltana 

viikosta, ajattelin, että voisin itsekin 

asiaa vähän pohtia. 

Kuka meistä on oikeutettu sanomaan, 

mikä on oikeaa jalkapallokulttuuri 

ja mikä ei? Jos medialta kysytään, 

niin vastaus näyttää ainakin urheilun 

erikoislehdissä olevan selvä: 

Me (toimittajat) kerromme teille, 

kuinka tyhmiä te olette. Ja te olette 

tyhmiä, koska ette tiedä, mitä oikeaan 

jalkapallokulttuuriin kuuluu, 

tai kuinka oikeissa jalkapallokulttuurimaissa 

toimitaan. Kun vielä maustaa 

juttua muutamalla (liian monella) 

sivistyssanalla, on homma selvä. 

Toimittaja tietää, 120 000 suomalaista 

jalkapalloilijaa ei. 

Ei median arvio tosin kokonaan 

metsään mene. Suurin osa varsinkin 

junioripelaajien vanhemmista ja valmentajista 

on täysin kujalla siitä, mitä 

jalkapalloilijana oleminen vaatii, 

tai kuinka paljon lajia pitää harjoitella 

tullakseen edes kohtalaiseksi peluriksi. 

Riittääkö kulttuurin syventämiseen 

se, että osa seuroista hoitaa 

asiansa ja valmennuksensa hyvin? 

Millaisia mittareita käytetään, ja kenellä 

on näiden mittareiden tulkintaoikeus? 

Onko tämä raapustukseni jalkapallokulttuuria? 

Nostan omaa häntääni 

ja väitän että kyllä on. Onko se 

oikeanlaista kulttuuria? Vain itseään 

asiantuntijoiksi nimittävillä on kokemukseni 

mukaan oikeus määritellä 

se. Jään siis odottamaan tuomiotanne, 

mikäli teistä joku joskus tähän 

lehdykkään tarttuisi. 


Haluaisin kovasti löytää sen neropatin, 

joka joskus 70-luvulla päätti 

ottaa käytäntöön seuran joukkueiden 

nimeämisen ulkomaisten seurojen 

mukaan. Nyt meillä painaa junnuturnauksissa 

kaikenmaailman eps 

twentejä, käpa leverkuseneita ja vjs 

real madrideja. Onhan tää ihan kamalaa 

omanarvontunteen polkemista. 

Jos ei numerot tai värit riitä seuran 

eri ikäluokkajengien erottamiseen, 

niin antakaa olla! Tämä ei nimittäin 

ole kulttuuria, tämä on kulttuurin 

apinoimista. 

Mitäs muuta? Mixun jengi kaatoi 

Unkarin, tosi hienoa! Augen jengi 

konttasi San Marinoa vastaan, ei 

niin hienoa. Ja naisten jengi otti pari 

viikkoa aurinkoa Kyproksella voittamatta 

yhtäkään matsia. Meniköhän 

resurssit ja niiden käyttö tällä 

kertaa ihan nappiin? Milloin fyrkkaa 

aletaan jakaa harrastajamäärien mukaan? 

Ei lähitulevaisuudessa, koska 

kukaan ei uskalla asiasta ääneen mitään 

liiton seinien sisällä pukahtaakaan 

tasa-arvopeikon ja julkisen tuomion 

pelossa. 

Kohta päästään ulos kuplien uumenista, 

fogelit alkaa tsungaa ja niin 

edelleen. Elämme hienoja aikoja. 

Syksyllä alkavat vuosisadan EM-karsinnat. 

Toivoa on taas ilmassa. Tällä 

kertaa me teemme sen! Uskokaa 

vanhaa käpyä. Ja muistakaa treenata 

omalla ajalla! 

REPE 

10 

Kymppipaikka 

uudistui. 

www.kymppipaikka.f i 

”Me, Hongan Kannattajat, emme 

koe nykyisen seurajohdon 

ja oman arvomaailmamme kohtaavan 

toisiaan. Uskomme avoimeen, 

luotettavaan ja ihmisläheiseen Honkaan, 

joka pitää omistaan huolta. 

Valitettavasti Pallohonka Oy ei toimillaan 

tue tällaistä näkemystä seurasta. 

Tästä johtuen Hongan Kannattajat, 

HK05, ei tule olemaan yhdistyksenä 

läsnä Pallohonka Oy:n 

järjestämissä ottelutapahtumissa 

niin kauan kuin nykyinen seurajohto 

omistajineen jatkaa.” 

FC Hongan kannattajaryhmä HK05 ilmoitti 

tiedotteessaan kantansa seurajohtoa kohtaan. 

”KuPS sopimukseen puolustavan 

pelaajan kanssa” 

Suomifutis.com otsikoi KuPS:n uuden 

pelaajan. Kuopiossa eivät kaikki pelaajat näköjään 

puolusta? 

”FC Honka ja Shefki Kugi ovat 

solmineet päävalmentajasopimuksen” 

Hongan tiedote uudesta päävalmentajasta 

ei antanut kovin vakuuttavaa kuvaa, kun 

päävalmentajan sukunimi oli kirjoitettu väärin. 

katsomosta 

Kuka sanoi ja mitä? 

”Kun alkaa ilmaantua ongelmia, 

eikä tule maaleja, hän luovuttaa 

nopeasti ja pää painuu. Sitten 

hän lähtee Mäkin kautta napostelemaan 

karkkeja.” 

Nimettömänä pysyvä entinen A-maajoukkuepelaaja 

kuvaili Urheilulehdessä Teemu 

Pukkia. 

”Kävin ryöstämässä siitä Pukin 

maalin. Heti kun olin lähtenyt 

tuulettamaan tuli mieleen, että 

pitäisi pyytää Temeltä anteeksi.” 

Joel Pohjanpalo kertasi Palloliiton verkkosivuilla 

ensimmäistä A-maaottelumaaliansa, 

joka syntyi Unkaria vastaan maaliskuun 

alussa 2014. 

”Veikkausliigan avauskierroksen 

aikana meillä on vähän tungosta, 

kun myös Korisliigan ja lentopalloliigan 

ratkaisupelit ovat käynnissä” 

UrhoTV:n operatiivinen johtaja Markku Korhonen 

totesi Helsingin Sanomien haastattelussa 

Veikkausliigan asemasta kanavan tarjonnassa. 

”Otin päätöksen naureskellen 

vastaan. Tämä on ihan höpöhöpö-juttu, 

että oikein neljä kuukautta 

piti tällaista rangaistusta pohtia. 

Mitä merkitystä sillä olisi ollut, 

vaikka olisin saanut kymmenen vuotta 

toimitsijakieltoa? Voin tehdä hommani 

ihan normaalisti.” 

Miika Juntunen kommentoi Kalevan verkkosivuilla, 

kun Palloliiton kurinpitovaliokunta 

antoi hänelle 30. huhtikuuta asti kestävän 

toimitsijakiellon.


11 

kysymystä 

1. Millä Helsingin piirin seuralla oli eniten 

pelipassin lunastaneita aikuispelaajia vuoden 

2013 lopussa? 

2. Mikä on Fanimo? 

3. Missä pelataan kuluvan kauden 2013-2014 

UEFA:n Mestarien liigan finaali? 

4. Mitä kärkisijaa pitää toistaiseksi hallussaan 

helsinkiläisseura Pohjoismaiden Komeimmat 

Pojat? 

5. Turun piirin luku on 35, Tampereen piirin 28 ja 

Helsingin piirin 70. Mitä nuo luvut ovat? 

6. Mitkä helsinkiläiset seurat nousivat miesten 

Kolmoseen kauden 2013 päätteeksi? 

7. Nnaemeka Anyamele on noussut talven 

vahvoilla näytöillään U21-maajoukkueeseen. 

Missä seurassa hän on saanut ensimmäiset 

futisoppinsa? 

8. Kuka on FC Viikinkien miesten Ykkösessä 


pelaavan joukkueen päävalmentaja? 

9. Montako suomalaista pelaa futsalia 

ammattilaisena ulkomailla? 

31 

10. Paljonko HJK:lla oli tykkääjiä facebookissa 

28.2.2014 tuhannen tykkäyksen tarkkuudella? 

11. Kuka on ainoa helsinkiläinen Palloliiton 

liittohallituksessa? 

Vastaukset löytyvät osoitteesta 

www.kymppipaikka.fi 

huti 

JUSSI ESKOLA 

Tapiolassa on tapahtunut kummia ennenkin. 

Tapio Virolaisen Jalkapalloleirit 

Turkki, Alanya: esim. 7 yötä alk. 695 €/nuori, 720 €/aik. 

Viro, Tallinna: Levadia-harjoituskeskus alk. 170 € (2 pv) 

LISÄ 

INFO 

matkavekka.fi/ryhmamatkat 

Leirikoordinaattori Tapio Virolainen puh. 040-505 5416, 

tapio.virolainen@gmail.com 

MatkaVekka / Tuula Toura puh. 020 120 4083, tuula.toura@matkavekka.fi 

ÅLAND 2014 

Ahvenanmaa 

mökkejä kalastusta golfia 

pyöräilyä hotelleja saaristoa 

stugor fiske golf cykelpaket 

hotell skärgård 

www.alandsresor.fi 

Harjoitteluleiri 

Ahvenanmaalla 

Harjoittelupaketti jalkapallo 

alkaen 128 € /henkilö 

(vähintään 15 henkilöä ryhmässä) 

Hintaan sisältyy laivamatka m/p (henkilölippu, bussin 

ja kuljettajan liput), yksi yöpyminen, yksi aamiainen, 

yksi päivällinen, harjoittelu tai ottelu; 2 x 1,5 tuntia. 

Palvelemme 

suomeksi! 

Puh. 018-28 040. www.alandsresor.fi

FUTISTA VIERUMÄELLÄ 2014 

Mestarivalmentaja Keith Armstrongin ammattitaito 

ja Vierumäen upeat harjoitteluolosuhteet takaavat 

ikimuistoisen futiskoulun. 

Harjoittelussa panostetaan hyökkäyspelin saloihin, joten luvassa 

on taiturointia pallon kanssa, rutkasti maalintekoa, tiukkoja 

tilanteita ja paljon pelaamista. Ohjelmassa on myös hauskaa 

oheistoimintaa, kuten telinetemppuilua, uintiretki ja makkaranpaistoa. 

Tiedossa mukavaa yhdessäoloa futistunnelmissa! 

”Lähde mukaan 

kesän kovimpaan 

futiskouluun!” 

– Keith 

LEIRIT JA TURNAUKSET 

Harjoitusleirit 

Varaa joukkueellesi leiriviikonloppu Vierumäeltä, 

muutamia ajankohtia vapaana vielä keväälle. 

Kysy tarjousta: vierumaki.fi 

> Urheilu ja valmennus > Seurat ja joukkueet 

> Harjoitusleirit 

Turnaukset 

Suomen Urheiluopiston ja seurojen yhteistyönä 

järjestämät junnuturnaukset ovat saavuttaneet 

huiman suosion. 

Vuodelle 2014 sovitut turnaukset: 

23.–25.05. E10-turnaus (FC Kuusysi) 

06.–08.06. D12-turnaus (FC Kuusysi) 

13.–15.06. C14-turnaus (FC Kuusysi) 

25.–27.07. D13-turnaus (FC Kuusysi) 

22.–24.08. C15-turnaus (FC Kuusysi) 

03.–05.10. D12-turnaus (FC Reipas) 

Lisätiedot: vierumaki.fi 

> Urheilu ja valmennus > Seurat ja joukkueet 

> Jalkapalloturnaukset 

Keken futiskoulun ajankohdat: 

9.–12.6., 23.–26.6., 4.–7.8. 

Ilmoittaudu verkossa vierumaki.fi 

> Lomailijat ja liikkujat > Nuorten Vierumäki

90min - 1/2014

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?