90min - 1/2015

omnipress
  • No tags were found...

Tässä numerossa mm: Alexei Eremenko sr: Katse pois pallosta! ”Valmennuksessa on keskityttävä jalkapallotaitoihin ja unohdettava sirkustemput ja taitokisat.”

1 | 2015 PALLOLIITON HELSINGIN PIIRIN LEHTI WWW.KYMPPIPAIKKA.FI

Essi Sainion

comeback

SIVU 16

Maailman

huipulle erotuomarina

SIVU 30

Kakkonen

käyntiin

SIVU 13

Stadin

Derby

Ensi kesästä ei

jännitystä puutu,

kun HJK ja HIFK

mittelevät jälleen

kaupungin

herruudesta

pääsarjatasolla.

SIVU 22

Katse pois

pallosta!

Alexei Eremenko sr: ”Valmennuksessa on keskityttävä jalka -

pallo taitoihin ja unohdettava sirkustemput ja taitokisat.” SIVU 8


KÄRKKÄRI

4 | 90MIN 1/2015


16 630

Helsingin Piirissä oli vuodenvaihteessa

16 630 Pelipassin lunastanutta

pelaajaa, joka on uusi ennätysmäärä.

Kasvu jatkuu kovaa vauhtia, sillä

esimerkiksi vuonna 2010 lukema

oli 13 593.

Jalkapallon pelaajamäärä kasvoi

viime vuonna 7% prosenttia.

Rekisteröityjä pelaajia on nyt koko

maassa 127 145. Jalkapallo on

edelleen harrastajamäärältään ylivoimaisesti

suurin joukkueurheilulaji

Suomessa.

Kansallisen liikuntatutkimuksen

mukaan jalkapallon parissa on viikoittain

mukana noin 230 000 lasta

ja nuorta, sekä 140 000 aikuista

harrastajaa. Vapaaehtoisten

määrä on noin 84 000. Jalkapallo

liikuttaa viikoittain yhteensä noin

puolta miljoonaa suomalaista.

1/2015 90MIN | 5


PÄÄKIRJOITUS

Sisä

Kevät on jo päällä ja futiskuume alkaa

Futis ja eduskuntavaalit

nousta. Kohta pääsarjat alkavat ja sitä

on jo odotettukin. Stadissa iso mielenkiinto

kohdistuu Veikkausliigaan,

HJK:n ja HIFK:n kohtaamiseen. Siitä on 42 vuotta,

kun HIFK pelasi viimeksi pääsarjatasolla. Tätä

kohtaamista on odotettu pitkään.

Minulla oli syksyllä kunnia pujottaa HIFK:n

pelaajien kaulaan kultaiset mitalit nousun kunniaksi.

Sillä hetkellä, jos maapallossa olisi ollut kahvat,

olisivat pelaajat nostaneet sen ylös. Siitä hetkestä

alkoi myös odotus paikallisderbyyn. Se on

jokaisen stadilaisen futiksen ystävän nähtävä.

Tarjolla on toki myös paljon muita hyviä sarjoja

ja matseja, niin naisten, poikien kuin tyttöjen

sarjoissa. Iso pyyntöni on, että käykää matseissa

kannustamassa omianne, mutta ilman nujakointia

ja väkivaltaa!

No, miten eduskuntavaalit sitten liittyvät futikseen?

Useasti on todettu, että urheilu ja politiikka

eivät sovi yhteen. Se on ihan puppua!

POLIITTISTEN PÄÄTÖSTEN takana on monia asioita

mitkä liittyvät urheiluun ja jalkapalloon. Taloudelliset

tuet, kentät, se kansallis-stadion

ja moni muu asia, on kiinni politiikoista.

Hyvänä esimerkkinä on muun muassa

koululiikunta. Se mitä siellä säästetään,

terveydenhuollossa tuhlataan.

On surullista myös lukea, että Helsingin

koulujen väliset urheilukilpailut

lopetetaan rahan takia, mukana

myös futisottelut.

Kun mietit kenelle äänesi annat,

ehdotankin sinua kysymään ehdokkailta,

että ” mites se futis?” Kannattaa

antaa ääni sille, joka ymmärtää ja on kiinnostunut

tästä lajista.

Käy siis matseissa ja äänestämässä!

PETRI VANHALA

Julkaisija: Keskisuomalainen Oyj / Omnipress

Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki

puh. 020 6100115

Päätoimittaja: Joonas Sarelius, 050 567 9000,

joonas.sarelius@mvkarki.fi

Ulkoasu: HANK / Teemu Kavasto, teemu@hank.fi

Ohjausryhmä: Petri Vanhala (puheenjohtaja), Jari Kurittu,

Kimmo Kallonen, Mikko Aitkoski, Nina Honkaniemi.

Ilmoitusmyynti: Göran Slotte, 040 534 6116,

goran.slotte@gmail.com

Painosmäärä: 15 000 kpl

Painopaikka: PunaMusta, Joensuu

ISSN: 1796-0436

Tilaukset: 90min@omnipress.fi,

4 numeroa vuodessa 20 euroa.

Seuraava 90 minuuttia –lehti ilmestyy 12.6.2015

1/2015

8 Sirkustemput eivät vie huipulle

Alexei Eremenkon mukaan Suomessa keskitytään liian

paljon sirkustemppujen opettamiseen ja unohdetaan

varsinainen jalkapallotaito.

12 45MIN

Kakkosessa seitsemän helsinkiläistä

Huumorilla Liigacupiin?

100-vuotias Bollis

Kottilan Kynä

16 Essi Sainio tekee paluun kentille

Entinen maajoukkuetähti oli kolme vuotta pelaamatta.

18 Pertti Kemppinen teesit Suomifutikseen

Kollektiivisuus on kaiken A ja O.

30 Mohammed Al-Emara tähtää maailman huipulle

Lupaava erotuomari ei tyydy Veikkausliigaan

32 Harrastefutis suosiossa

350 joukkuetta, 5000 pelaajaa

34 Kolumni: Repe sukittaa

Kotimaan futiksessa on neljä eri lahkoa

6 | 90MIN 1/2015


PÄÄTOIMITTAJALTA

”Sinä olet jalkapallokulttuuri”

Suomalainen jalkapalloilu menee monella

mittarilla eteenpäin. Pelaajamäärät kasvavat

koko ajan, päätoimisia ja koulutettuja valmentajia

on yhä enemmän myös nuoremmissa

ikäluokissa ja olosuhteet paranevat jatkuvasti.

Suunta on oikea.

Pitää kuitenkin muistaa, että jalkapallossa ei pikavoittoja

ole olemassa. Kaikki muutkin maat menevät

kovaa vauhtia eteenpäin, joten kilpailu kovenee koko

ajan.

Kaikista tärkein asia on seurojen, valmentajien ja

pelaajien päivittäinen toiminta. Mitä ja miten valmentaja

opettaa illan harjoituksissa nuorelle pelaajalle,

mitä seura tekee käytännössä vahvistaakseen omaa

yhteisöään ja miten jokainen pelaajaa keskittyy siihen

seuraavaan suoritukseen. Kun nämä asiat tehdään joka

päivä entistä paremmin, menee myös suomalainen

jalkapalloilu eteenpäin.

Nyt emme voi enää vedota tekosyihin heikoista olosuhteista,

pelaajamääristä ja pitkistä talvista. Nyt ratkaisee

kaikkien meidän jalkapalloihmisten päivittäinen

tekeminen.

Miesten A-maajoukkueen esitykset ja esimeriksi

U18-maajoukkueen 0-7-yhteistappio Itävallalle tuplamaaottelussa

kertovat, että tekemistä on paljon.

LEHTIKUVA/MATTI TAPOLAltö

HELSINGISSÄ JYTISEE tällä hetkellä iso futisbuumi.

Kirsikkana kakussa tulee olemaan

kolme Stadin Derbyä kauden 2015 aikana

Veikkausliigassa. Me jalkapalloihmiset

voimme olla häpeissään, jos pelit eivät

ole loppuunmyytyjä. Niin kuin HJK mainoksessaan

ilmoittaa, ”Sinä olet jalkapallokulttuuri”.

Nyt on hyvä sauma näyttää, että

Stadissa futiskulttuuri sykkii isosti!

Ja tuleva kesä on taas täynnä tuhansia ja tuhansia

junnupelejä. Junnupeleissä futis on aidointa.

Ne ilmeet, tuuletukset, kaverisuhteet, onnistumiset ja

epäonnistumiset ovat isoja juttuja lapsille. Annetaan

heidän nauttia niistä rauhassa. Jos näet tai kuulet kentän

laidalla vanhempien törkeitä huutoja, mene rohkeasti

sanomaan huutelijalle asiasta. Niin aion itsekin

toimia.

Hauskaa futiskautta 2015!

JOONAS SARELIUS

22

Stadin derby

HJK ja HIFK ovat taistelleet Helsingin

herruudesta yli sadan vuoden ajan.

Palloliiton Helsingin piiri haluaa tuoda

julki huolensa jalkapalloperheen jäsenten

keskinäisen kunnioituksen vähenemisestä

futsal- ja jalkapallokentillä sekä tuomitsee

kaikki kentillä ja katsomoissa esiintyvät

lieveilmiöt. Palloliiton Helsingin piiri haluaa

julistaa Helsingin futsal- ja jalkapallokentät

rasismista ja väkivallasta vapaiksi alueiksi.

1/2015 90MIN | 7


AVAUSPOTKU

Alexei Eremenko senior kaipaa parempaa opetusta jalkapallotaitoihin

SIRKUSTAITO

EI VIE HUIPULLE

Alexei Eremenko seniorin mukaan Suomessa

opetetaan lapsille sirkustaitoja, joilla ei ole mitään

tekemistä jalkapallon kanssa.

TEKSTI: TUOMAS PELTONEN

Nykyinen

Pietarsaaren

Jaron

päävalmentaja

Alexei

Eremenko

Senior

oli aikanaan

loistava keskikenttäpelaaja,

joka suorastaan dominoi Veikkausliigakenttiä.

Vuonna 1990 Neuvostoliitosta

Suomeen saapunut Eremenko Sr. pelasi

valtaosan Suomessa pelaamistaan vuosista

Jarossa. Eremenkolla on kolme poikaa:

Alexei Junior, 32, Roman, 28, ja Sergei,

16. He ovat kaikki isänsä tavoin jalkapalloilijoita

ja nimenomaan keskikenttäpelaajia.

Pojista vanhin, Suomen paidassa lähes

60 A-maaottelua pelannut Alexei Junior,

edustaa Skotlannin Valioliigan Kilmarnockia.

Hän on pelannut Skotlannin

ja Suomen pääsarjojen lisäksi ammattilaisena

Italiassa, Venäjällä, Ukrainassa

ja Kazakstanissa. Todellinen läpimurto

maailman huipulle on kuitenkin jäänyt

tekemättä, mutta se ei ole ollut jalkapalloilullisista

taidoista, vaan pikemminkin

kurinalaisuuden puutteesta kiinni.

Venäläisessä suurseurassa Moskovan

TsSKA:ssa pelaava keskimmäinen poika

Roman on Suomen tämän hetken ylivoimaisesti

paras pelaaja. Aiemmin Italiassa

ja Ukrainassakin pelannut Roman esiintyi

tämän vuoden Mestarien liigassa niin

vakuuttavasti, että hän on ollut läpi talven

jatkuvasti esillä siirtohuhuissa läntisen

Euroopan isoimpiin joukkueisiin.

Kolmikon nuorimmainen Sergei on

vasta 16-vuotias, mutta hän teki jo viime

kesänä Veikkausliigadebyytin isänsä valmentamassa

Jaron joukkueessa. Suomen

U16-maajoukkueessa hiljattain debytoinut

Sergei on käynyt näyttämässä taitojaan

Englannissa Fulhamissa sekä Italiassa

Inter Milanissa.

Oikeat asiat oikeassa järjestyksessä

Jos mietitään isää ja poikia pelaajina, heitä

yhdistää pelipaikan monta suomalaisittain

poikkeuksellisen hyvää ominaisuutta:

pehmeä kosketus palloon, kyky

havainnoida kenttää, hakeutua pelattavaksi,

potkaista ja syöttää sekä tehdä pallollisena

oikeita ratkaisuja. Oleellinen kysymys

kuuluu, mistä nämä taidot ovat peräisin?

Suomessa kuulee usein pallopelitaitojen

kohdalla puhuttavan mystisistä

asioista kuten äidinmaidosta ja synnyinlahjasta.

Onko Eremenkon perheellä sitten

jokin palloilulajien supergeeni?

– Perintötekijöillä on vaikutusta, mutta

kyse on opetettavista asioista. Kun synnymme

tähän maailmaan, meillä on ainoastaan

vaisto imeä äidin tissiä. Kaikki

muu opitaan, Eremenko Sr. korostaa.

– Me opimme kävelemään, puhumaan,

käyttämään lusikkaa ja niin edelleen. Jos

vauva kasvaa susien parissa, hän alkaa

kävellä nelinkontin kuin sudet. Jalkapallotaitojen

kanssa on aivan sama juttu. Pitää

opetella oikeat asiat oikeaan aikaan ja

oikeassa järjestyksessä, hän jatkaa.

JUSSI ESKOLA

Alexei Eremenko senior

toimii tällä hetkellä Jaron

päävalmentajana.

8 | 90MIN 1/2015


”Perintötekijöillä

on vaikutusta,

mutta kyse on

opetettavista

asioista.”

1/2015 90MIN | 9


AVAUSPOTKU

Roman ja Alexei Eremenko ovat luoneet hienoa uraa A-maajoukkueessa ja ulkomailla.

Eremenkon perheessä oppiminen on

alkanut jo hyvin varhaisella iällä. Samassa

yhteydessä on hyvä mainita, että kyse

ei ole ollut mistään pakottamisesta, vaan

kaikki on lähtenyt poikien omasta halusta.

Isä-Eremenko korostaa moneen otteeseen

lasten oman halun ja hauskuuden

merkitystä. Hän on vain ohjannut poikien

toimintaa oikeaan suuntaan.

– Pojat halusivat 2-vuotiaana potkia

palloa, aivan kuten kaikki muutkin lapset.

Silloin näytin mihin kohtaan osua, korostin

katseen pitämistä ylhäällä pallon sijaan

ja pehmeän kosketuksen merkitystä.

Jo 7-vuotiaana he osasivat potkaista todella

loistavasti.

Myös asioiden syy-yhteys peliin tulee

Eremenkon mukaan havainnollistaa.

– Lapsille pitää opettaa ja kertoa miksi

asioita tehdään. Harhauttamisen opettelun

aloitimme niin, että leikimme olohuoneessa

pallon kanssa. Olin potkaisevinani

pallon kovalla voimalla kohti poikia,

mutta pysäytin liikkeen viime hetkellä.

He tietysti pelästyivät ja heittäytyivät

tieltä pois. Sitten selitin, että kun teet

pelissä näin, puolustajalla on sama reaktio.

Siten saat hänet epätasapainoon ja tilaa

itsellesi.

– Asiat pitää opetella yksi kerrallaan

askel askeleelta, ja vaikeusastetta tulee

lisätä pikkuhiljaa. Lasta tulee motivoida

harjoittelemaan joukkueharjoitusten

lisäksi myös omalla ajalla, sillä pallon

kanssa pitää olla joka ikinen päivä. Poikani

viettivät käytännössä kaiken koululta

liikenevän ajan Tellus-hallissa, Eremenko

kertoo.

Sirkustemput pois

Ennen Suomeen tuloa Eremenko Sr. pelasi

Neuvostoliiton pääsarjaa Rostovissa

sekä Moskovassa Spartakissa, Torpedossa

ja Dynamossa. Hän pelasi myös 12 poikien

maaottelua Neuvostoliiton joukkueissa

ja saavutti EM-pronssia Suomessa

vuonna 1982 järjestetyissä alle 18-vuotiaiden

kilpailuissa.

Eremenko meni jo 12-vuotiaana Rostovin

urheiluinternaattiin, jossa koulunkäynnin

ohella harjoiteltiin kuin ammattilaiset.

Jalkapallotaitojen lisäksi tietotaito

ja ymmärrys lajista alkoi kehittyä jo silloin.

– Meillä oli nuori ja intohimoinen valmentaja,

21-vuotias Aleksandr Tumasyan,

jonka kaikki kolme poikaa ovat sittemmin

pelanneet Jarossa. Teimme asioita

eri tavalla kuin muut. Toiset valmentajat

nauroivat hänelle, mutta Tumasyan

oli aikaansa edellä.

– Harjoittelimme aina yhtä elementtiä

kerrallaan niin kauan, että kaikki joukkueen

pelaajat hallitsivat sen. Sitten siirryimme

seuraavaan. Samaa systeemiä

olen käyttänyt pojilleni.

Eremenkolla on selkeä ymmärrys siitä,

mitä jalkapallotaito on. Hänen mukaansa

Suomessa harjoitellaan vääriä asioita.

– Suomessa ei opeteta jalkapallo-, vaan

sirkustaitoa. Paikallaan ja katse pallossa

tehtäviä temppuja, joilla ei ole tekemistä

jalkapallon kanssa. Taitokisat ovat tästä

yksi esimerkki. Toinen on kun suomalainen

pelaaja askeltaa: hän katsoo alaspäin

mihin jalkansa laittaa. Jalkapallossa

on pakko pitää katse ylhäällä ja havainnoida

kenttä: missä ovat vastustajat, omat

pelaajat ja tyhjät tilat.

– Jalkapallotaitoa on kentän havainnoinnin

lisäksi kyky tehdä itselle tilaa ja

oikeita päätöksiä: Milloin ja mihin syöttää,

milloin pitää palloa (pausa) ja milloin

ja miten haastaa tai pelata jalka vapaaksi.

Sitten pitää luonnollisesti hallita pallo:

ensimmäinen kosketus ja sen suuntaaminen

ja erilaiset syöttötekniikat. Ja vielä

kyetä valitsemaan kulloiseenkin tilanteeseen

oikea tekniikka. Pitää myös osata

puolustaa ja riistää pallo, Eremenko luettelee.

Eremenkon mukaan tekniikka ja jalkapallotaidot

ovat kaiken perusta, ilman

niitä ei ole mitään. Niiden opettelemisen

jälkeen, viimeistään 14–15-vuotiaana tulee

aloittaa pelipaikkakohtainen harjoittelu.

– Pelaajan pitää tietyllä pelipaikalla

hallita tietyt tehtävät. Esimerkiksi miten

10 | 90MIN 1/2015


Alexei Eremenko

JUSSI ESKOLA

toimit kun avataan peliä, miten kun murtaudutaan,

miten tehdään tilaa, miten

pallo toimitetaan tilaan, millaisella vauhdilla

ja kehonkielellä teet tietyt juoksut ja

niin edelleen.

– Pelipaikkakohtaisen harjoittelun voi

toki aloittaa nuorempanakin, mutta sitä

ennen taidot ovat ykkösprioriteetti.

Ei painoja junnuille

Erillinen fysiikkaharjoittelu juniori-iässä

on Eremenkon tärkeysjärjestyksessä viimeisenä,

ja jalkapalloharjoitusten ollessa

laadukkaita käytännössä tarpeetonta.

– Alexei ja Roman eivät käyneet kertaakaan

kuntosalilla ennen kuin olivat

17-vuotiaita, mutta he olivat pallon kanssa

kahdeksan tuntia joka päivä. Voimaa

saa nopeasti vanhemmallakin iällä, mutta

jos taidon ja pelikäsityksen kanssa menee

niin sanottu ”no turning point”, niin

sitten on jo liian myöhäistä. Niissä asioissa

työ tehdään 7–17-vuotiaana.

– Jalkapallossa tarvitaan räjähtävää

voimaa, mutta sitä ei pidä juniorina missään

nimessä tehdä painojen kanssa. Jos

jalkapalloharjoitukset ovat kilpailullisia,

fysiikkakin paranee eikä muuta tarvita.

Kehonhallintaa ja koordinaatiota voi

opetella akrobatian ja voimistelun kautta.

Karate on myös hyvä, sillä siinä oppii olemaan

pelkäämättä kontaktia. Oheislajeja

ei kuitenkaan tule tehdä enempää kuin

kerran viikossa, Eremenko sanoo.

Motivoituneimmille peliaikaa

Väärien asioiden opettaminen ja painottaminen

on kuitenkin vain yksi suomalaisen

juniorijalkapallon ongelmista. Rahasta

on joka paikassa pulaa, joten sen takia

koulutettuja ja osaavia nuorten valmentajia

ei ole.

– Lapsien kanssa pitää olla kärsivällinen.

Kuulen usein junioripeleissä 10-vuotiaiden

valmentajan huutavan ohjeita

kentän laidalla. Lapsien pitää antaa pelata,

tehdä virheitä ja oppia niistä. Siten he

oppivat ajattelemaan itse.

– Sitä ennen lapsille pitää totta kai

opettaa milloin syöttää, milloin kuljettaa

ja milloin haastaa. Olen nähnyt niin monta

pelaajaa, jotka pystyvät junioripeleissä

kuljettamaan läpi kentän ja tekemään

maalin. Kun heidän annetaan jatkuvasti

tehdä niin, silloin pelaaja on menetetty.

Myöhemmällä iällä se ei enää onnistu eikä

lapsi ole oppinut mitään muuta, Eremenko

sanoo.

Suomalaisen juniorisysteemin rahoittavat

vanhemmat, jonka takia jokainen

vanhempi vaatii lapselleen saman verran

peliaikaa kuin muillekin lapsille. Eremenko

korostaa ymmärtävänsä tämän,

mutta hyviä pelaajia systeemi ei tuota.

– On olemassa lapsia, jotka haluavat

kehittyä, ja lapsia jotka pelaavat hauskuuden

vuoksi. Nyt peliaika jakautuu, ymmärrettävistä

syistä, tasaisesti, ja hauskanpitäjät

vetävät kilpailullisuutta haluavien

tason alas.

– Se ei ole oikein, vaan motivoituneimpien

tulisi pelata, sillä se kasvattaa kilpailulliseksi.

Huippupelaajan mentaliteetin

pitää olla sellainen, että hän haluaa olla

paras. Suomessa ei kuitenkaan saa haluta

olla paras, ja se on ongelma, Eremenko

sanoo.

Eremenkolta on tullut haastattelun aikana

paljon painavaa asiaa. Hän kertoo

asiat kiertelemättä täysin avoimesti. Ehkä

siksi, että kulttuuritaustan ja tietotaidon

ansiosta ne ovat hänelle luonnollisia,

itsestään selviä ja loogisia. Eikä Eremenkon

kohdalla ole kyse pelkästä puheesta,

se on helppo todeta katsomalla hänen

poikiensa pelaavan.

KESÄLEIRIT

TARJOUSHINNOIN!

alkaen

49 €

hlö/yö

luokkamajoitus, täysihoito, kun leirin

kesto on min. 2 yötä. Hinta opistotason

huonemajoituksessa 59 €/hlö/yö.

Maksutta oheisharjoitteluun

+ leiriohjelmaksi lisäksi mm:

• kuntosali, liikuntasalit yms.

• rantasaunojen yleisövuorot iltaisin

• av-varustellut kokoustilat

• nuotiopaikat / laavu illanviettoon

YHDISTÄ LEIRIIN

MYÖS TESTAUKSET.

KYSY LISÄÄ!

Sama hinta aikuisille ja lapsille!

Hinta sisältää 2 x 1,5 h harjoitusvuorot/vrk/joukkue

nurmella tai keinonurmella.

Hinta on voimassa 1.1.–31.7.2015. Tarjous

koskee vain uusia (23.3.15 jälkeen tehtyjä) varauksia.

Yhden yön leireillä +5 €/hlö.

LISÄTIEDOT:

Jalkapallokoordinaattori Jonne Kemppinen,

puh. 044 7755 349, jonne.kemppinen@pajulahti.com

Oheisohjelmaksi myös toukokuussa avautuva

Suomen 2. suurin seikkailuliikuntapuisto, leiriläisille

tarjoushintaan vain 15 €/hlö!

Pajulahdentie 167, 15560 Nastola, puh. (03) 885 511, www.pajulahti.com


45MIN

Twitter-poiminnat

@TimoFuruholm

Epäonnistuminen. Epäonnistuminen.

Epäonnistuminen.

Epäonnistuminen.

Epäonnistuminen.

Epäonnistuminen.

Epäonnistuminen. Onnistuminen.

#futis

@jussileppalahti

Suomessa kiinnitetään

aina liikaa huomiota

pallolliseen -

harjoittelussa,

kommentoinnissa,

keskustelussa. Noin

2% pelistä? #maikkari

#uclfi

@Jumalin

#liigacup on treeniturnaus

ja sen hengessä

löin 36min Ariel Ngueugamin

kans kättä päälle

voitosta. #Tuco where is

my money?

@Veikkausliiga

@TeemuTurunen

FF2 ei petä koskaan!

Jäätävää analyysia

aiheesta kun aiheesta!

#ff2 #futisforum2

@SalttuF

Suomi ja Ruotsi, kun

kohtaavat lätkässä B-

joukkueilla: kansa hurraa

ja juhlii. Futiksessa: paska

voitto väärällä taktiikalla.

#Huuhkajat

@HradeckyLukas

Haaraväli sattuu vieläki,

mut helvetti voitettiin

Ruotsi! Ihana alku vuodel

2015 #huuhkajat

@timsparv

Everytime the TV cameras

zooms in on Guardiola

he seems as happy

as a kid at christmas.I

love that about him.He

just loves football.

#barman

Kakkosessa seitsemän stadilaista

Miesten Kakkosessa pelaa

kaudella 2015 seitsemän

helsinkiläisjoukkuetta.

Eteläisessä lohkossa pisteistä

taistelevat Atlantis, KäPa ja Gnistan.

Itäisessä lohkossa puolestaan pelaavat

Viikingit, FC Myllypuro, Kiffen ja Klubi 04.

Tulevan kauden jälkeen Kakkonen supistetaan

kolmeen lohkoon. Kauden päätteeksi

jokaisen lohkon kolme heikointa ja

kaikkien neljän lohkon heikoin 7. sijoittunut

putoaa Kolmoseen.

Nousu Ykköseen on edelleen vaikeaa,

sillä lohkovoittajat karsivat vielä keskenään

kahdesta nousupaikasta.

KäPa lähtee kauteen uuden valmennuksen

alaisuudessa. Nyt päävalmentajana on

Abdul Talat, jota avustaa Rami Hakanpää.

– Pitää sanoa, että Eteläinen lohko on

todella kova. Jokaisella pelillä on iso merkitys,

KäPan manageri Ilkka Rantanen toteaa.

KäPan vahva juniorityö näkyy nykyisin

hyvin poikien maajoukkueissa. KäPalla on

useita maajoukkuepelaajia seurassaan.

Uhkana on, että he karkaavat muualle, jos

edustusjoukkueen taso on Kakkosessa.

– Sitä en ymmärrä, että KäPasta lähtee

pelaajia muihin Kakkosen joukkueisiin.

Näissä tapauksissa on aina mukana kolmas

osapuoli, eli agentti, Rantanen

sanoo.

Oulunkylän Fair Pay Areenalla

kotipelinsä tulevalla kaudella pelaava

KäPa tavoittelee nousua

Ykköseen, mutta äärimmäisen

maltillisesti.

– Strategiaan on kirjattu Ykkösen

paikka tulevaisuudessa. Maltilla

tässä mennään ja tavoite on,

että pelaamme joskus Ykkösessä

ja joukkue koostuu silloin pitkälti

meidän omista pelaajista.

– Meillä on edustusjoukkueessa tehty

nuorennusleikkaus ja nyt haluamme ajaa

nuoria sisään. Tavoite on taistella kärkipään

sijoista, Rantanen linjaa.

Nuori joukkue saattaa saada kokeneen

vahvistuksen, sillä valmentaja toimiva Rami

Hakanpää saattaa palata tositoimiin.

– Lisenssit ja vakuutukset on hoidettu.

Se on selvä, että tarvitsemme kokemusta.

Toivotaan, että hän meillä pelaa,

Rantanen sanoo. JS

Abdul Talat

luotsaa KäPan

nuorta

joukkuetta.

Kakkosen helsinkiläiset

Atlantis FC

Päävalmentaja: Ari Asukka

Kotikenttä: Pallokenttä

Ennuste: Atlantis oli viime vuonna

nousukarsinnoissa, mutta nyt

on vaikeampaa. Iso osa avainpelaajista

on lähtenyt muualle, joten

edessä on putoamistaistelu.

FC Kiffen

Päävalmentaja: Timo Salo

Kotikenttä: Pallokenttä

Ennuste: Nousijajoukkueella on

monia Kakkosessa rutinoituneita

pelaajia. Hyvä henki ja nousijan

hype vievät joukkueen keskikastiin.

FC Viikingit

Päävalmentaja: Kalle Sorja

Kotikenttä: Kartanon kenttä ja

Myllypuro

Ennuste: Sekava talvi voi näkyä

keväällä, mutta Viikingit hilaa itsensä

keskikastiin.

KäPa

Päävalmentaja: Abdul Talat

Kotikenttä: Fair Pay Areena,

Oulunkylä

Ennuste: Nuori joukkue voi

voittaa kenet tahansa, mutta

ailahtelua on odotettavissa.

Keskikastia.

Gnistan

Päävalmentaja: Mikko Eskelinen

Kotikenttä: Fair Pay Areana,

Oulunkylä

Ennuste: HIFK:n farmijoukkue

on saanut kovia pelaajia riveihinsä.

Taistelee jopa noususta.

Klubi 04

Päävalmentaja: Toni Koskela

Kotikenttä: Sonera Stadium

Ennuste: Joukkueen keski-ikä

on tällä kaudella 17,5 vuotta. Pelaa

Kakkosen taitavinta jalkapalloa

ja pisteitä tulee varsinkin kotikentällä.

Kärjen tuntumassa.

FC Myllypuro

Päävalmentaja: Marek Jenas

Kotikenttä: Myllypuro

Ennuste: Viime kaudella paransi

loppua kohden ja sarjapaikka

säilyi kirkkaasti. Joukkue on iso

arvoitus, mutta todennäköinen

putoajaehdokas.

12 | 90MIN 1/2015


JUSSI ESKOLA

Katsomosta

”Nyt on hyvä aika käydä

läpi niitä (otteluita). Kyllä

minä suhtaudun näihin

ihan huumorilla.”

RoPS-valmentaja Juha Malinen

kertoo Veikkausliigan verkkosivuilla,

miten hän suhtautuu Liigacupin

pelattuihin peleihin.

”Tässä Palloliitossa voi

tapahtua mitä vaan. Jos

olemme neljänsiä, niin

emmeköhän nouse silloin

Veikkausliigaan.”

Shefki Kuqi kertoi PK-35 Vantaan

suunnitelmista kaudelle

2015 seuran järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

”Ex-Inter Hooiveld liittyi

Timo Soinin kannatusjoukkoihin”

Turun Sanomat otsikoi mielenkiintoisella

tavalla Jos Hooiveldin

siirron Millwalliin, joka on

Timo Soinin suosikkijoukkue.

”Edellisen kerran

Helsingin

paikallispelejä

pelattiin FC

Jokerien aikaan

viime

vuosikymmenellä.”

Iltasanomat kirjoittaa

verkkosivuillaan

tulevista Helsingin

derbyistä. Viikinkejä ja Itä-Helsinkiä

ei lasketa Helsinkiin?

”Monipuolisuudestaan

huolimatta Mixu Paatelainen

ei ole ainakaan

toistaiseksi antanut kutsua

Lamille, joka on pelannut

Suomen nuorisomaajoukkueista

U21-

ryhmään saakka.”

Suomifutis.com antaa tunnustusta

kerrankin myös Huuhkaja-luotsi

Paatelaiselle?

”Totti esittää pätkässä

Kultaisen pallon voittanutta

Ronaldoa, joka

tuuletti villisti saavutustaan.”

Iltalehti kertoo videoklipistä,

jossa Totti matkii Ronaldon

tuuletusta. Kuka oli selvin päin,

Totti, Ronaldo vai toimittaja?

Jos Juha Malinen

suhtautuu

huumorilla

Liigacupiin, niin

miten katsojien

pitä suhtautua?

KESÄN

FUTISKOULUT

Varmista paikkasi nyt!

ANNEN AKATEMIA 23.-25.6.

245 € OrsaSportin futiskoulu 2000-2002(-03) synt. tytöille

LAURAN AKATEMIA 25.-27.6.

245 € OrsaSportin futiskoulu 2003-2006 synt. tytöille

EERON FUTISLEIRI 25.-27.6

195€ OrsaSportin futiskoulu 2001-2006 synt. pojille

AJAX ELITE CAMP 16.-18.7.

460€ Futaax:n jalkapallokoulu 2002-2005 synt pojille.

EERIKKILÄN JALKAPALLOKOULU 23.-26.7.

255€ 2001-2008 synt. tytöille ja pojille.

SAMI HYYPIÄ AKATEMIAN FUTISKOULU 29.-31.7.

210€ 2000-2004 syntyneille tytöille ja pojille.

LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU MUKAAN:

www.eerikkila.fi/futiskoulut

Eerikkilän Urheiluopisto p. 03 424 9900

Tapio

Virolaisen Jalkapalloleirit

Turkki, Alanya: esim. 7 yötä alk. 695 €/nuori, 720 €/aik.

Viro, Tallinna: Levadia-harjoituskeskus alk. 187 € (2 pv)

LISÄ

INFO

matkavekka.fi/ryhmamatkat

Leirikoordinaattori Tapio Virolainen

puh. 040-505 5416, tapio.virolainen@gmail.com

MatkaVekka / Tuula Toura puh. 020 120 4083,

tuula.toura@matkavekka.fi

JUSSI ESKOLA

"Some people believe football is a matter

of life and death, I am very disappointed

with that attitude. I can assure you it is

much, much more important than that".

– Bill Shankly

paavoarhinmaki.fi


KUVAT: JUSSI ESKOLA

45MIN

Pyöreitä vuosia

Vuonna 2015 juhlitaan taas useita tasalukuja stadilaisessa futiksessa.

Bollis, 100 vuotta

Legendaarinen Töölön

Pallokenttä täyttää tänä

vuonna 100 vuotta.

Bollis on nähnyt koko

helsinkiläisen jalkapallon

historian, sillä

se oli aikoinaan ensimmäinen

kunnollinen

jalkapallolle tarkoitettu

nurmikenttä

koko Suomessa.

Pallokentällä pelattiin

useampi peli myös Helsingin

Olympialaisissa vuonna 1952,

jolloin syntyi myös kentän yleisöennätys

ottelussa Jugoslavia-Intia.

Peliä oli seuraamassa

noin 20 000 katsojaa.

100-vuotisen historian

aikana Pallokentän alue on

kokenut isoja muutoksia

ja korjauksia. Nyt Bolliksen

kapasiteetti on noin 3000

katsojaa.

Töölön Pallokentän

100-vuotisjuhlaotteluna 13.6.

pelataan alle 21-vuotiaiden maaottelu

Suomi-Ruotsi.

PK-35, 80 vuotta

Viipurin Pallokerho (ViPK) perustettiin

vuonna 1935. Sotien takia Helsinkiin muuttaneet

viipurilaiset päättivät jatkaa seuran

toimintaa Helsingissä ja uudelleenperustamiskokous

pidettiin vuonna 1948, jolloin nimeksi

tuli Pallokerho-35. Aluksi PK-35 toimi

Kalliossa, mutta pikku hiljaa toiminta laajentui

Pohjois-Helsinkiin.

PK-35:n edustusjoukkue on parhaimmillaan

pelannut Veikkausliigassa. Edustusjoukkueesta

tuli kuitenkin FC Jokerit ja Kolmosessa

pelanneet reservijoukkueesta tuli

uusi edustusjoukkue. PK-35 nousi pikku

hiljaa Ykköseen ja vuonna 2009 naisten ja

miesten edustusjoukkueet muuttivat Vantaalle,

jossa he edelleen jatkavat toimintaansa.

PK-35:n ”oma” edustusjoukkue pelaa

kaudella 2015 Kolmosessa. Seurassa on jo

lähes 800 pelaajaa ja kasvu jatkuu

tasaisena koko ajan.

Viikingit, 50 vuotta

Vuosaaren Viikingit

perustettiin

vuonna 1965 urheilun

yleisseuraksi.

Vuonna 1997

jalkapallo-osasto

erkani emäseurasta

omaksi seurakseen,

ja näin syntyi FC

Viikingit.

FC Viikingit ry pyörittää

noin 700 pelaajan junioritoimintaa.

FC Viikingit edustus ry puolestaan

pyörittää Kakkosessa pelaavaa miesten

edustusjoukkuetta.

Juhlavuodesta oli lähellä tulla edustusjoukkueen

osalta pannukakku. Viikingit putosi

viime kauden jälkeen Kakkoseen ja pitkään

näytti siltä, että edustus ry:n toiminta

kuopataan talousongelmien takia. Alkutalvi

toi kuitenkin iloisia uutisia, kun Viikingit

päätti jatkaa toimintaansa Kakkosessa.

– Tilanne oli talvella tosi tiukka ja edustusjoukkueen

toiminta oli vaakalaudalla.

Ehkä se oli kuitenkin samalla herätys täällä

Vuosaaressa kaikille, että nyt tukea tarvitaan.

Taustalle on saatu nyt lisää ihmisiä ja

sitä kautta taloudellista tukea. Myös Viikinkien

junioripuoli on vahvasti mukana, sillä

edustusjoukkueen Kakkosen paikka on

tärkeä asia koko seuralle, Viikingit ry:n toiminnanjohtaja

Risto Luomanen

kertoo.

Stadi Cup,

30 vuotta

Suomen suurin tyttöjalkapalloturnaus

Stadi Cup pelattiin

ensimmäisen

kerran vuonna

1985. Nyt edessä on

30-vuotisjuhlaturnaus.

Stadi Cup on myös

yksi Euroopan suurimmista

pelkästään tytöille suunnatuista

turnauksista.

– Turnauksen suosio perustuu varmasti

siihen, että turnaus on ns. kesän avaus

ja mukana on joukkueita ympäri Suomen.

Kaikki pelit pelataan nurmi- ja tekonurmikentillä.

Tänä vuonna mukana tulee olemaan

noin 350 joukkuetta, joka on uusi

osallistujaennätys, turnauksen toiminnanjohtaja

Jukka Karrikka kertoo.

Stadi Cup pelataan kesäkuun ensimmäisellä

viikolla.

Kohtalo puuttui peliin?

AMERIKKALAISVALMENTAJA Mike Keeney

saapui Helsinkiin ja Viikinkeihin

vuonna 2008. Viikingeistä matka on jatkunut

useampaan eri seuraan. Viimeksi

hän valmensi MYPAa Veikkausliigassa

yhdessä Antti Muurisen kanssa.

Kun MYPAlle kävi miten kävi, oli Keeney

maaliskuun alussa jo palaamassa

Pohjois-Amerikkaan. Kohtalo kuitenkin

puuttui peliin.

– Kun kuulin, että hommani eivät jatku

enää MYPAssa, aloin etsimään uutta

paikkaa valmentaa. Suomessa paikat olivat

vähissä ja sovin lopulta Philadelphian

yliopiston kanssa valmentajapestistä.

Sovimme, että lennän sinne Suomesta

14 | 90MIN 1/2015

5.3. torstaina. Luovuin asunnostani Kouvolassa

maaliskuun alussa ja vietin muutaman

päivän Helsingissä ennen lentoa,

Keeney kertoo.

Mike Keeney (oik.) päätyi lopulta Tammisaareen

monen mutkan jälkeen.

JUSSI ESKOLA

Keskiviikkona aamuyöllä Keeney sai

kuitenkin viestin Philadelphiasta, että

pesti ei toteudukaan.

– Tuon viestin jälkeen uni ei enää tullut,

ja näin aamuyöllä uutisen netissä, että

Kakkoseen nousseen ESC:n valmentaja

ei jatka enää seurassa. Kirjoitin heti

tuolloin aamuyöllä viestin seuralle. Keskiviikko-aamuna

sain soiton yhdeksältä

ja sovimme tapaamisen torstaille Tammisaareen.

Samalla heitin lentoliput roskikseen

ja siinä meni hukkaan 700 euroa.

Otin kuitenkin riskin. Torstai-iltana tein

sopimuksen ESC:n kanssa, Keeney kertoo

värikkäästä maaliskuun alustaan.

Epäonnea, onnea vai kohtaloa? JS


Katseet taaksepäin!

Kottilan kynä

Monella mittarilla suomalainen

jalkapallo

on mennyt eteenpäin

hurjaa vauhtia. Vauhti

on ollut jopa liian kova.

Olisiko aika katsoa hieman taaksepäin

vaikka 20 vuoden päähän?

Olosuhteet Suomessa eivät ole enää

ongelma. Halleja, lämmitettyjä tekonurmia

ja muita hyviä kenttiä on nykypäivänä

tarpeeksi takaamaan hyvät harjoitteluolosuhteet

junioreille. Valmennuksen

taso on mennyt monta pykälää eteenpäin,

jos muistelee vaikka omia juniorivuosia.

Näistä ovat varmasti kaikki samaa mieltä.

Tuleeko Suomesta kuitenkaan enää

huippupelaajia samaa tahtia kuin 90-luvulla

ja 2000-luvun alussa. Silloin meillä

oli Litmaset, Hyypiät, Kolkat, Niemet,

Nurmelat ja kumppanit. Fakta on se, että

tällä hetkellä samanlaisia huippupelaajia

ei enää ole. Miksei?

Mitä edellä mainitut pelaajat tekivät

junioreina? He harjoittelivat pallon kanssa

omalla ajallaan joka päivä. He pelasivat

omalla ajallaan vapaaehtoisesti kavereidensa

kanssa pihapelejä. Kuinka paljon

nyky-juniorit treenaavat omalla ajallaan?

Melkein voi sanoa, että ei yhtään.

NYKYÄÄN 10-VUOTIAISTA eteenpäin pelaajille

on tarjolla aamutreenejä, akatemioita,

taitokouluja, ekstra-treenejä, tehoryhmiä

ja niin edelleen. Ja kun näiden

päälle vielä lisätään oman joukkueen

treenit ja pelit sekä mahdolliset maajoukkue-

ja piirijoukkuetapahtumat, niin yksinkertaisesti

pelaajilla ei ole enää aikaa

tai mahdollisuuksia omatoimiseen harjoitteluun.

Ja kyllä se koulukin pitää vielä

hoitaa. Ja jos sitä aikaa on, niin silloinkin

nuori pelaajaa vetää ”valmentajalta” saadun

ohjelman mukaisesti.

Nyt pelaajille opetetaan nuoresta pitäen

peliasentoja ja transitioita sekä muita

yksityiskohtia näissä tehoryhmissä. Määrällisesti

näitä ohjattuja harjoituksia on

aivan liikaa. Ja kun kaikissa taotaan junnujen

päähän sitä ja tätä, niin tukeeko

se edes pelaajien kehittymistä? Määrä ei

korvaa laatua.

Kun pelaaja harjoittelee omalla ajallaan,

on hänellä silloin 100-prosenttinen

motivaatio siihen. Vaikka jalkapallo on

muuttunut, on edelleen fakta, että pallo

pitää kesyttää. Siihen ei auta mikään muu

kuin pallon kanssa tekeminen ja toimiminen,

ja nimenomaan niin, että pelaaja

nauttii siitä ja tekee sen omaehtoisesti.

Silloin oppiminen on tehokkainta.

NIIN KUIN SANOIN, määrä ei korvaa laatua.

Pitäisikö vähentää näitä akatemioita ja

höpötemiöitä, panostaa enemmän laatuun

ja antaa pelaajille mahdollisuus omatoimiseen

harjoitteluun, pihapeleihin ja höntsiin?

En tiedä, mutta kannattaisi kokeilla.

Silloin ainakin harrastuskulut pienenisivät,

ja katsomalla menneisyyteen millä tavalla

Litmaset, Kolkat ja Hyypiät ovat syntyneet,

lisäten siihen parantuneet olosuhteet, valmennuksen

ja muut kehittyneet asiat, niin

emme me ainakaan metsään mene.

Mika Kottila on entinen huippupelaaja, joka

pelasi urallaan 31 A-maaottelua ja Mestarien

liigaa HJK:ssa. MPS-kasvatti voitti

HJK:ssa kertaalleen myös Veikkausliigan

maalikuninkuuden. Ulkomailla ”Hirvi” pelasi

Norjassa, Ruotsissa ja Englannissa. Juniorivalmentajana

vuodesta 2007

Viking Line vie voittoon!

Itämeren iloisin laivasto kuljettaa

joukueet valkkuineen ja huoltojoukkoineen

ikimuistoisille pelireissuille.

Sporttiryhmille räätälöity edullinen

hinnastomme on voimassa ympäri vuoden.

Varaa ryhmien reittimatkat

erikoishintaan, tuotetunnus FVGRU

Turku–Tukholma,

aamulähtö C4-hytissä

Alk. 4 €/hlö/suunta

Helsinki–Tukholma, C4-hytissä

Alk. 10,50 €/hlö/suunta

Helsinki–Tallinna, iltalähtö,

hytti lisämaksusta

Alk. 15 €/aikuinen/suunta

Sporttihinnat vähintään 10 henkilön ryhmille.

Pidätämme oikeudet muutoksiin. Paikkoja rajoitusti.

Lisätiedot vikingline.fi/sportti ja ryhmämatkavaraukset:

Helsinki 09 123 571, Turku 02 333 1332

Tampere 02 333 1200


Essi Sainio tekee paluun jalkapallokentille

VAIKEUDET VOIT

JUSSI ESKOLA

Essi Sainio on kokenut poikkeuksellisen paljon jalkapalloilijan urallaan.

Nyt edessä on vaikeiden vuosien jälkeen comeback kentille, kun

hän pelaa HJK:n riveissä Naisten Liigaa. TEKSTI: JOONAS SARELIUS

45

ottelua Suomen A-maajoukkueessa

pelannut

Essi Sainio pelasi useamman

vuoden ajan

Saksassa maailman parhaiden pelaajien

kanssa. Hän sai kuitenkin kokea ammattilaispelaajan

karumman arjen, kun

vuonna 2012 iski totaalinen stoppi.

Sainio oli lopulta poissa pelikentiltä

kolme vuotta, ja oikeastaan myös poissa

normaalista ihmisen arjesta.

– Olin jo pidempään oireillut henkisesti

ja jonkin verran myös fyysisesti. Sitten

iski totaalinen stoppi. Kaikki meni yli,

olin niin totaalisen orjallisesti kiinni siinä

urheilijan elämässä. Se lähti käsistä ja

väsyin ihan täysin, kroppa antoi myös periksi,

Sainio kertoo Talin jalkapallohallissa

HJK:n harjoitusten jälkeen.

Jalkapalloammattilaisen ura Freiburgissa

katkesi äkillisesti. Sainio vietti pitkiä

aikoja sairaalahoidossa Saksassa. Jalkapallo

ei enää kiinnostanut. Ja kun koko

elämänsä on ollut pelaaja, ei hän tunnistanut

enää itseänsä.

– Keväällä 2013 päätin, että muutan takaisin

Suomeen. Tulin Suomeen syksyllä.

Se oli tärkeä päätös. Sen avulla selvisin,

Sainio kertoo avoimesti.

Sainio on ottanut Suomessa rauhallisesti.

Virallinen sairausloma päättyi talvella.

Ja kovan taistelun jälkeen elämään

on löytynyt suunta. Ja myös kipinä jalkapalloon

on palannut. Talvella Sainio allekirjoitti

sopimuksen HJK:n kanssa.

– Mietin varmaan viikon ajan, millaisen

s-postin lähetän Pasi Pihamaalle

(HJK:n valmentaja). Sitten vaan lähetin

ja ”Pihis” vastasi viiden minuutin päästä,

että olen enemmän kuin tervetullut

mukaan treeneihin. Ensimmäisen viikon

jälkeen olin valmis jo heittämään hanskat

tiskiin, kun jalka ei liikkunut yhtään.

Siinä oli kuitenkin kolmen vuoden tauko

jalkapallosta. Pikku hiljaa pääsin paremmin

mukaan ja tässä sitä ollaan, Sainio

kertoo.

Sainio valmentaa HJK:ssa Töölön 08-

09 -syntyneitä tyttöjä.

– Yritän nyt tehdä elämässä sellaisia

asioita, joista saan nautintoa. Sama juttu

on pelaamisen kanssa. Nyt osaan taas

nauttia siitä. Olen saanut todella paljon

positiivista palautetta ihmisiltä ja siitä

olen saanut paljon voimaa. Se tuntuu jopa

erikoiselta, että minut vielä muistetaan

hyvin pelaajana, Sainio kertoo.

HJK:sta maailmalle

Sainio aloitti jalkapallon pelaamisen

9-vuotiaaa FC Kasiysissä. Sieltä matka

jatkui FC Espooseen, Honkaan ja

HJK:hon. Sainio ei kuitenkaan nuorena

tähdännyt systemaattisesti ammattilaispelaajaksi.

– Kun pääsin pari vuotta vanhempien

aluejoukkueeseen, aloin vasta ymmärtää,

että jalkapallosta voisi tulla jotain kohdallani.

Silloin nuorena tykkäsin vaan pelata

ja urheilla paljon. Jalkapallon lopettaminen

oli myös tuolloin lähellä, sillä jo

silloin minulla oli ongelmia, syömishäiriötä

ja muuta, Sainio kertoo.

Vuosi 2006 oli iso virstanpylväs Sainion

uralla.

– Jalkani murtui kahdesti, kirjoitin ylioppilaaksi,

siirryin HJK:hon ja sieltä Saksaan

Turbine Potsdamiin, Sainio muistelee.

Turbine Potsdam oli yksi maailman

parhaista naisjalkapallon seuroista. Hyppäys

oli iso, mutta Sainio taisteli itsensä

sisään joukkueeseen ja pelaavaan kokoonpanoon.

Jalan murtuminen toistamiseen

hidasti lopullista läpimurtoa.

– Ero Suomeen oli kuin yöllä ja päivällä.

Koko homma on tietenkin ammattimaista,

mutta kentällä erot tulivat pelinopeudessa

ja taidoissa, ja nimenomaan jalkapallotaidoissa.

Opin saksan kielen nopeasti

ja pääsin muutenkin hyvin sisään

ja pelasi heti Mestarien liigan pelejä. Se

oli hienoa aikaa.

Kolmen kauden jälkeen Sainio siirtyi

ruotsalaisen AIK:n riveihin, jossa polvivamma

pilasi kauden. Sainio palasi Saksaan

Freiburgin riveihin, jonka riveissä

hän nousi heti Bundesliigaan. Kahden

Freiburgin kauden jälkeen iski kuitenkin

stoppi.

– Viides huhtikuuta 2012. Silloin pelasin

viimeisen maaotteluni. Kun lähdin

pelistä pois, olin ihan rikki. Moni varmasti

huomasi tämän ja arvasi, että jotain voi

tapahtua, Sainio toteaa.

Kokemusta joukkueeseen

Nyt Sainio hymyilee ja nauttii elämästä

ja jalkapallosta. Vaikeimmat ajat tuntuvat

olevan takanapäin. 28-vuotias entinen

huippuammattilainen pystyy käymään

läpi vaikeita vuosiaan analyyttisesti

ja jopa syvällisesti. Se on merkki henkisestä

vahvuudesta.

– Nyt pitää vain olla valppaana ja pitää

itsensä oikealla tiellä, Puotilassa asuva

Sainio sanoo.

– Ehkä hieman eri tavalla suhtaudun

nyt pelaamiseen. Totta kai haluan voittaa

jokaisen pelin, mutta se nauttiminen on

se isoin juttu, hän lisää.

Haastattelun jälkeen Sainio lähtee valmistautumaan

seuraavan päivän peliin,

jonka jälkeen hän on lähdössä kahdeksi

päiväksi vaeltamaan.

– Kun takana on kolmen vuoden tauko,

ei vielä ole nähty parasta Essi Sainiota.

Toivon, että pystyn joukkueelle jotain

antamaan.

HJK on kautta aikojen menestynein

seura naisten jalkapallossa Suomessa.

Viime vuodet ovat kuitenkin olleet hiljaista

aikaa menestymisen suhteen.

– Meillä on nuori joukkue. Olen varma,

että pystymme haastamaan tällä kaudella

kärkipään joukkueet, Sainio toteaa.

Suomalaiselle jalkapalloperheelle Sainion

paluu on tärkeä asia. Hänen näkemystään,

kokemustaan ja taitojaan tarvitaan.

– Syökää, nukkukaa, yrittäkää nauttia

ja treenatkaa niin kuin pelaatte, Sainio

antaa vielä ohjeet nuorille tytöille, jotka

haaveilevat ammattilaiskentistä.

16 | 90MIN 1/2015


ETTU

Essi Sainio on

pelannut

45 maaottelua.

1/2015 90MIN | 17


JALKAPALLOK

XXL:STÄ

-63%

14 90

JR-KOOT

F5 FXG J / Q1 15

Nuorten jalkapallokengät, joiden

FxG-nappulat sopivat hiekka-,

luonnonnurmi- ja tekonurmikentille.

Päällinen kestävää

synteettistä Bravo-materiaalia.

(40 €). TN: 1105966

KAIKILLE ALUSTOILLE

JR HYPERVENOM

PHELON AG / Q1 15

Liikkuvan pelaajan

jalkapallokengät.

Anatomisesti muotoiltuun

lestiin rakennettu kenkä.

Mukautuu jalan muotoon.

Herkkä yhteys pelaajaan.

Tekonurmelle. (60,50 €).

TN: 1105593

29 90

JR-KOOT

EVOPOWER 1.2 FG JR / Q1 15

Nuorten jalkapallokenkä pehmeälle

alustalle. Päällisen AdapLite ja Griptex

takaavat hyvän pallonhallinnan. Everfit-

Cage-EXT tekee kengästä hyvin istuvan.

FG-nappulat. (90 €). TN: 1107549

-51%

TEKONURMELLE

-28%

64 90

JR-KOOT

PEHMEÄLLE

ALUSTALLE


AUSI ALKAA

-43%

19 90

KEVYEMPI PALLO

KOOT: 3,4 JA 5

FB TALENTO

Hyvänlaatuinen lasten ja nuorten pallo.

Virallinen ottelukoko, mutta tavallista jalkapalloa

30–40 grammaa kevyempi. Keveys helpottaa

taitojen kehittämisessä. (35 €). TN: 1111572

MINIPALLO

KOOT: 3,4 JA 5

JR-KOKO

-34%

5 90

STADIA MINI BALL

Tekniikkapallo treeneihin ja

vapaa-aikaan. (9 €). TN: 1107287

-39%

7 90

STADIA SUPPORTER BALL

Treeniin ja vapaa-aikaan sopiva

jalkapallo. Nurmelle. (13 €).

TN: 1107285

-51%

6 90

STADIA SLIP

Umbron säärisuojat. Kiristetään

kahdella tarranauhalla.

(14 €). TN: 1107288

-34%

9 90

STADIA GLOVE JR

Perusmallinen lasten ja nuorten

maalivahdinhanska. (15 €).

TN: 1107289

Tuotteita on rajoitettu määrä. Ei jälleenmyyjille. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen. Tarjoukset ovat voimassa 10.–19. huhtikuuta 2015.


”Kulttuuriin emme

voi juurikaan

vaikuttaa, mutta

valmennukseen

voimme.”

Tanoke-harjoitusmuodon

kehittäjä Pertti Kemppinen

on tarkkaillut läheltä

suomalaista ja espanjalaista

jalkapalloa ja valmentamista.

20 | 90MIN 1/2015


”Ei Espanjassa ole taitokisoja, kärrynpyörätestejä tai oheislajeja”

KOLLEKTIIVISUUDEN

ISO MERKITYS

Suomessa on pakko ihan ensimmäiseksi alkaa ymmärtää kollektiivisuuden

merkitys, sillä jalkapallo ei ole yksilölaji, korostaa pitkän linjan jalkapallovalmentaja

ja tanoke-valmennusjärjestelmän kehittänyt Pertti Kemppinen.

TEKSTI: TUOMAS PELTONEN

Pertti Kemppinen on vaikuttanut

viime elokuusta

alkaen Malagan alueella

Espanjassa, jossa hän

valmentaa ammatikseen.

Hän on lyhyessä ajassa

tehnyt ison määrän konkreettisia

havaintoja siitä, miksi Espanja

tuottaa Suomea enemmän ja parempia

pelaajia.

– Ymmärrys maan jalkapallokulttuurista

ja valmennussysteemistä tulee vain

asumalla paikan päällä ja toimimalla systeemin

sisällä. On aivan eri asia käydä

täällä pelkästään turnauksessa tai tutustumassa

vaikkapa Barcelonan toimintaan,

Kemppinen korostaa.

Kemppinen on laatinut 15 kohdan listan

maiden juniorijalkapallon eroista. Se pitää

sisällään kaksi isoa asiakokonaisuutta:

kulttuurilliset ja valmennukselliset tekijät.

Kemppinen aloittaa kulttuurista.

– Jalkapallon asema ykköslajina, sääolosuhteiden

mahdollistama omatoiminen

ympärivuotinen harjoittelu, vanhempien

olematon, autokuskin tehtäviin

rajoittunut rooli.

– Pelaajien valtava motivaatio ja halu,

jonka takia jokaisessa harjoituksessa on

pakko laittaa kaikki likoon. Tason laajuus,

jonka vuoksi pienissäkin seuroissa oppii

pelaamaan jalkapalloa. Lajin kunnioittaminen,

jonka ansiosta valmentajat puhuvat

keskenään asiasta eivätkä asian vierestä,

Kemppinen luettelee Espanjan jalkapallon

oleellisimpia kulttuurin tuomia

etuja Suomeen verrattuna.

Sitten tulevat ne valmennukselliset

asiat.

– Kollektiivinen, jopa totalitäärinen

pelitapa-ajattelu, jossa kaikki tehdään

joukkueen kautta, yhtenäinen valmennusjärjestelmä,

kognitiivinen ja älyllinen

valmennusmalli, koulutetut ja osaavat

valmentajat, turhien asioiden karsiminen,

määrällisesti vähäisempi mutta laadukkaampi

ja intensiivisempi joukkueharjoittelu,

Kemppinen listaa.

– Kulttuuriin emme voi juurikaan vaikuttaa,

mutta valmennukseen voimme,

hän jatkaa.

Raha ei ratkaise

Kemppisellä on myös selvä näkemys suomalaiseen

valmennukseen tarvittavista

muutoksista, joilla pelaajatuotantomme

paranisi merkittävästi. Eivätkä ne toimenpiteet

ole rahasta vaan halusta ja ymmärryksestä

kiinni.

– Suomessa on pakko ihan ensimmäiseksi

alkaa ymmärtää kollektiivisuuden

merkitys, sillä jalkapallo EI ole yksilölaji.

Tämän muutoksen täytyy lähteä Palloliitosta.

Sen täytyy tehdä isot linjaukset

ja yhtenäistää valmennusjärjestelmä,

Kemppinen toteaa.

– Se tarkoittaa yhteistä käsitystä siitä,

mitä ovat esimerkiksi taito, fysiikka ja pelitapa,

ja miten niitä pitää harjoitella. Kaikki

turhat asiat pitää karsia pois, ja kaikkien

harjoitteiden tulee liittyä itse peliin. Ei Espanjassa

ole taitokisoja, kärrynpyörätestejä

tai oheislajeja. Jalkapalloharjoitus itsessään

on riittävän monipuolista, muuten

valmentajaa pidetään osaamattomana.

Espanjassa kaikki toiminta tapahtuu

kollektiivin eikä yksilön kautta.

– Suomalaiset ovat tämän takia jo nuorena

puolitoista vuotta espanjalaisia jäljessä

pelikäsityksellisissä asioissa. Täällä ei

koskaan rynnitä päättömästi, vaikka joku

siihen fyysisten erojen takia kykenisikin.

Aina pitää olla tietoinen kokonaistilanteesta

ja valita siihen sopivin vaihtoehto.

Konkreettisia muutoksia

Kemppisen mukaan Suomessa pitäisi luopua

kaikista yksilöryhmistä sekä piirihaaveista-

ja joukkueista sekä lopettaa muutenkin

kaikenlainen alle 14-vuotiaiden pelaajien

luokittelu lupaaviin ja ei-lupaaviin.

Myös lajin kustannukset ovat Suomessa

liian korkeat, ja koulutettujen valmentajien

määrä aivan liian alhainen. Espanjassa

on yli 15 000 korkeimman koulutuksen

saanutta valmentajaa. Näin heitä

riittää pienimpiinkin junioreihin, ja lisäksi

valmentajien kesken on niin kova kilpailu,

että heille ei tarvitse maksaa kovaa

palkkaa. Valmentaminen on kunnia-asia,

joka tuo korkean sosiaalisen statuksen.

– Valmennuskoulutusta pitää Suomessa

saada laajemmaksi niin asiasisällöltään

kuin osallistujamäärältään. Maksuja saadaan

alas karsimalla ulkomaanmatkoja

ja harjoitustapahtumien määrää. Samalla

niistä pitää saada paljon laadukkaampia.

Nyt juniorivalmennus on elitisoitunut,

Kemppinen sanoo.

Espanjaa emme varmasti koskaan tule

saavuttamaan, mutta on kiistaton tosiasia,

että pelaajakehityksemme laahaa

pahasti jäljessä siitä, mitä se koulutetuilla

ja ammattitaitoisilla valmentajilla sekä

heitä tukevalla järjestelmällä olisi. On perusteltua

esittää kysymys: jos Suomessa

kehitetty yksilökeskeinen valmennusfilosofia

jalkapallon kaltaisessa joukkuelajissa

on niin hieno asia, niin miksi kaikkialla

muualla ajatellaan toisin?

1/2015 90MIN | 21


PUOLIAIKA

HIFK:lla ja HJK:lla pitkät perinteet stadilaisessa futiksessa

STADIN

DERBY

MARTTI PELTONEN/IS/LEHTIKUVA

22 | 90MIN 1/2015


Ensi kesänä kaupungin jalkapallopiireissä on ilmassa jännitystä enemmän

kuin vuosikymmeniin HIFK:n noustua jalkapallon korkeimmalle sarjatasolle

yli 40 vuoden poissaolon jälkeen. Historiaan saadaan uusi luku, kun HJK ja

HIFK mittelevät jälleen kaupungin herruudesta pääsarjatasolla.

TEKSTI: JOONAS SARELIUS JA HARRI KUMPULAINEN

Jalkapallon seuratoiminta

Helsingissä aloitettiin varhain

1900-luvun alussa. Ensimmäisenä

helsinkiläisenä

urheiluseurana jalkapalloharjoituksia

järjesti Helsingin

Atleettiklubi, jonka painijoille

pelin saloja opetti englantilainen

Paul Bower vuonna 1902.

Edelläkävijä oli kuitenkin Sportklubben

Unitas, jonka perustivat

Helsingin Reippaasta

syksyllä 1905

eronneet urheilijat.

Unitaksen Johannes

Blenner, tanskalaissyntyinen

liikemies

ja kauppias,

oli ajan huomatuin

pelaaja ja lajin asiantuntija, joka

organisoi kilpailutoimintaa ulkomailta

saamiensa urheiluvaikutteiden pohjalta.

Jalkapallolla oli keskeinen sija Unitaksen

ohjelmassa ja seura vei peliä voimakkaimmin

eteenpäin Helsingissä.

Muista seuroista Herkuleksella, Polyteknikkojen

Urheiluseuralla ja joillain

oppikouluilla oli omat jalkapallojoukkueensa

1900-luvun alkuvuosina.

Lähes koko 1900-luvun ajan Helsingin

jalkapalloa väritti kuitenkin ”neljän

suuren” – HJK:n, HIFK:n, KIF:n ja

HPS:n – keskinäinen kilpailu.

Yhteiskunnalliset erot

vastakkainasettelun pohjana

Helsinkiläiset seurat heijastelivat

1900-luvun alun yhteiskunnallista

luokka- ja kielijakoa: HIFK edusti ruotsinkielistä

keskiluokkaa, KIF ruotsinkielistä

työväestöä, HJK suomenkielistä

keskiluokkaa, HPS lähinnä suomenkielistä

työväestöä.

Luokka- ja kielijako näkyi myös alueellisesti

seurojen kotipaikkoina olleiden

asuinalueiden luonteen mukaisesti.

Hakaniemessä sijaitseva Pitkäsilta

jakoi kaupungin eteläpuoliseen ”porvarilliseen

Helsinkiin” ja pohjoispuoliseen

”työväen Helsinkiin”.

HJK perustettiin Kaisaniemessä,

mutta pian sen ydinalueeksi muodostui

Töölö. HIFK värväsi pelaajansa Pitkänsillan

eteläpuolisista ruotsinkielisistä

kouluista. KIF oli Kruununhaasta,

ja HPS oli Vallilasta, ainoa neljästä suuresta

Pitkänsillan pohjoispuolelta.

HIFK ja HJK kohtasivat

viimeksi pääsarjapelissä

kaudella

1972. Silloin pelipaikkana

oli Helsingin

Olympiastadion.

1/2015 90MIN | 23


Taistelu Helsingin herruudesta on aina ollut kovaa, niin katsomon kuin kentän puolella.

Kielikysymys oli tärkeä 1900-luvun

alun Helsingissä ja suomen- ja ruotsinkielisten

seurojen välille syntyi vastakkainasettelua.

Esimerkiksi ruotsinkielinen

HIFK ja suomenkielinen HJK olivat

keskiluokan seuroja ja niiden välille kehkeytyi

välittömästi kovaa kilpailua.

Vain toimintansa

lähiöihin

laajentaneet

seurat pärjäsivät

kansallisessa

kilpailussa maaseudun

seuroja

vastaan.

Sotien jälkeen kilpailu

muuttui ja koveni

Sotavuosien jälkeen jalkapalloinnostus

Helsingissä oli yhä korkealla, ja Helsingin

piirihallitus käynnisti piirisarjatkin vain

kymmenen päivää aselevon solmimisen

jälkeen. Kotimaan sarjoissa helsinkiläisten

menestys kuitenkin hiipui ja kaikki

helsinkiläisseurat kävivät vuorollaan hakemassa

vauhtia Suomensarjasta, toiseksi

korkeimmalta sarjatasolta.

Osittain menestyksen hiipuminen johtui

siitä, että Helsingissä parhaat pelaajat

jakaantuivat usean huippuseuran kesken.

Jalkapallo oli ehdottomasti kaupungin

suosituin joukkueurheilulaji ja käytännössä

jokaisella itseään kunnioittavalla

urheiluseuralla oli oma jalkapallojoukkueensa,

suurimmilla seuroilla useita

joukkueita. Pelaajat olivat hajaantuneina

kulttuuri- ja kielipiirien mukaisesti eri

seuroihin, kun pienemmissä kaupungeissa

parhaat pelaajat keskittyivät yhteen tai

kahteen seuraan.

Vastakkainasettelut eivät silti kadonneet,

sillä perinteisten suurten seurojen

väliset ottelut olivat poikkeuksetta jopa

aiempaa kuumempia, vaikka niitä pelattiinkin

välillä Suomensarjassa.

Alueellinen murros

hälvensi kilpailua

Vuoden 1946 suuren alueliitoksen yhteydessä

ja vuoden 1966 Vuosaaren liitoksen

myötä Helsinki laajeni alueellisesti

pohjoiseen ja itään. Liitosten ansiosta

aiemmin noin 30 neliökilometrin kokoinen

kaupunki kasvoi jopa kuusinkertaisesti

suuremmaksi. Vanha Helsinki, kivitalojen

ja raitiovaunujen kantakaupunki,

menetti väestöään nopeasti 1950-luvulta

eteenpäin, kun Helsinki muuttui ”lähiökaupungiksi”.

Se vaikutti perinteisten

helsinkiläisten jalkapalloseurojen toimintaan

voimakkaasti, sillä asukkaiden ja

lapsiperheiden määrä väheni kantakaupungin

alueella. Tämän seurauksena alueen

seurojen oli aikaisempaa vaikeampaa

koota joukkueita perinteisiltä kotiseuduiltaan.

Vain toimintansa lähiöihin laajentaneet

seurat pärjäsivät kansallisessa kil-

24 | 90MIN 1/2015


Stadin Derby

MATTI TAPOLA/JOKA MUSEOVIRASTO/LEHTIKUVA

pailussa maaseudun seuroja vastaan. Herttoniemen suuntaan

kurkottanut KIF palautti Helsingin SM-kultakantaan

seitsemän vuoden tauon jälkeen vuonna 1955, mutta

senkin toiminta lähiöissä jäi pienimuotoiseksi.

HJK laajensi toimintaansa lähiöihin voimakkaimmin

ja sillä on ollut toimintaa useissa eri lähiöissä 1950-luvulta

eteenpäin. HIFK, HPS ja Kiffen joutuivat luopumaan

pelaamisesta kansallisella huipputasolla viimeistään

1970-luvulla, sillä niiden perinteiset toiminta-alueet

eivät enää pystyneet tukemaan menestyvän ja elinvoimaisen

jalkapalloseuran toimintaa.

1900-luvun lopulla Helsingin neljästä suuresta vain

HJK onnistui puolustamaan kaupungin jalkapallomainetta

pitkäjänteisesti. HIFK voitti Suomen mestaruuden

vuonna 1961, mutta sen jälkeen helsinkiläisistä ainoastaan

HJK on onnistunut nousemaan mestariksi. Nykyään

HJK:lla on enemmän mestaruuksia (27) kuin muilla helsinkiläisillä

yhtensä (24). Vuonna 1961 tilanne oli vielä toisenlainen,

sillä tuolloin HPS:lla ja HJK:lla oli molemmilla

yhdeksän mestaruutta, HIFK:lla seitsemän, Kiffenillä

neljä.

Vastakkainasettelut helsinkiläisseurojen välillä hälvenivät

seurojen menetettyä paikallisuudesta ja yhteiskunnallisesta

asemastaan kummunneen identiteettinsä. Neljän

suuren kiivaan kilpailun heikennyttyä ovat kovimmat

kilpailuasetelmat helsinkiläisessä jalkapallossa ilmenneet

alasarjoissa, junioritoiminnassa ja lähiöseurojen välillä.

Kaupungin sisäisen kilpailun hiipuessa HJK:sta tuli

yksinvaltias, joka on hallinnut kaupungin jalkapalloa isännän

ottein näihin päiviin asti. Vain hetkellisesti se on pystytty

haastamaan edes nimellisesti. Haastamisessa ovat

onnistuneet vain HIFK 1970-luvun alkuvuosina, Kiffen

1970-luvun lopulla, Finnairin Palloilijat (FinnPa) ja PK-35

1990-luvulla sekä FC Jokerit 2000-luvun taitteessa. Lyhyitä

ja menestyksettömiä vierailuja pääsarjaan ovat tehneet

myös Ponnistus 1970-luvun alussa ja 1990-luvun

puolivälissä, Atlantis 2000-luvun alussa sekä viimeisimpänä

Viikingit kaudella 2007.

HJK ja HIFK − Helsingin neljän

suuren kaksi viimeistä mohikaania

HJK on Helsingin menestynein jalkapalloseura, jolla on

pitkät perinteet myös muissa lajeissa. HIFK on kaupungin

suurin yleisseura ja silläkin on pitkät ja kunniakkaat

perinteet useissa eri lajeissa. Molempien joukkueiden jalkapallojaosto

on perustettu vuonna 1907. HJK:n keväällä,

HIFK:n syksyllä. Molempia leimasi perustamisen jälkeen

keskiluokkaisuus. Molempien kotikentäksi valikoitui

Töölön Pallokenttä pitkälti olosuhteiden pakosta, sillä

vuonna 1915 avattu ”Bollis” oli kaupungin ensimmäinen

nurmikenttä.

Katsoja- ja kannattajapohjansa perusteella HJK ja

HIFK ovat kaksi 1900-luvun suosituinta helsinkiläisseuraa.

Seurojen ainoana merkittävänä erona on pidetty kielikysymystä:

HJK perustettiin suomenmieliseksi ja -kieliseksi,

HIFK oli alun perin puhtaasti ruotsinkielinen ja

muuttui sittemmin kaksikieliseksi. Yhteensä ne ovat voittaneet

34 jalkapallon Suomen mestaruutta, eli lähes kolmannes

kaikista mestaruuksista on jaettu näiden kahden

suuren helsinkiläisen kesken.

Todellisuudessa seurat eivät ole olleet veljeksiä. HJK

perustettiin Kaisaniemessä, mutta pian sen toiminnan

ydinalueeksi muodostui Töölö. HIFK pelasi myös Töölössä,

mutta se värväsi pelaajansa Pitkänsillan eteläpuolisista

ruotsinkielisistä kouluista.

FUTISTA VIERUMÄELLÄ 2015

Mestarivalmentajien ammattitaito ja upeat harjoitteluolosuhteet

takaavat ikimuistoiset futisleirit Vierumäellä.

Leirit ovat 9–14-vuotiaille tytöille ja pojille.

KEKEN FUTISLEIRIT 2015

Luvassa taiturointia pallon kanssa, rutkasti maalintekoa, paljon pelaamista

sekä hauskaa oheistoimintaa (Seikkailupuisto Flowpark, telinetemppuilu,

uintiretki, makkaranpaisto ym.). Harjoitukset soveltuvat

erinomaisesti myös maalivahdeille.

Ajankohdat:

8.–11.06.2015 320 €

3.–06.08.2015 320 € Katso lisää: vierumaki.fi/keke

TEEMU TAINION FUTISLEIRI 2015

Huikean ammattilaisuransa juuri päättänyt Teemu Tainio on tunnettu

monipuolisuudestaan ja taistelevasta pelityylistään, joten ”Tornion Terrierillä”

on paljon vinkkejä annettavanaan nuorille kesäkuun nimikkoleirillään.

Tervetuloa ”Temen” ikimuistoiselle leirille!

Ajankohta:

15.6.–18.6. 320 € Katso lisää: vierumaki.fi/teme

FC LAHTI -FUTISLEIRI www.vierumaki.fi/fclahti

Kerää mukaan oma joukkue (väh. 5 hlöä) ja valmentaja

pääsee mukaan puoleen hintaan!

Ajankohta: 22.–25.6.2015 • Hinta 320 €/hlö

Hinta sisältää huippuvalmennuksen, loistavat leiriolosuhteet, täysylläpidon,

majoituksen 2–4 henkilön huoneissa sekä leiripaidan.

Kysy lisää leireistä: ville.kamppi@vierumaki.fi, puh. 010 5777 012.

JUNNUTURNAUKSET

Suomen Urheiluopiston ja seurojen yhteistyönä järjestämät

huippusuositut junnuturnaukset vuodelle 2015.

• E10-turnaus (pojat -05) 15.–17.05.

• E11-turnaus (pojat -04) 22.–24.05.

• D13-turnaus (pojat -02) 05.–07.06.

• B17-turnaus (pojat -98–99) 31.7.–2.08.

• Tyttöjen XII Masto Cup

08.–09.08. (www.fckuusysi.fi)

• C14-turnaus (pojat -01) 21.–23.08.

• F9-turnaus (pojat -06) 28.–30.08.

Lisätiedot: vierumaki.fi > Urheilu ja valmennus

> Seurat ja joukkueet > Jalkapalloturnaukset


PUOLIAIKA

Molempien

ryhmien kannatuslauluvalikoima

sisältää historiasta

kumpuavia, omaa

seuraa ylistäviä ja

perinteikästä naapuria

piikitteleviä

sanoituksia.

Kielen ohella 1900-luvun alkupuoliskon

merkittävin ero seurojen välillä

liittyikin pelaajahankintaan. HJK hyväksyi

riveihinsä ruotsinkielisiä pelaajia

jo 1920-luvulla ja TUL:n joukkueiden

pelaajia Pitkänsillan pohjoispuolelta

1930-luvulla. HIFK:ssa moinen ei olisi

tullut kuuloonkaan. Suomenkielisiä ei

haluttu seuraan, joka piti tiukasti kiinni

konservatiivisesta ja puhdaskilpisestä

ruotsinkielisyydestä. Sotavuodet muuttivat

ajatusmaailmaa ja myös käytäntöä,

mutta silti HIFK näyttäytyi monille ylimielisenä

ja yläluokkaisena, ja yläluokkaa

seuran johtajat käytännössä aina olivatkin.

HJK puolestaan oli perusteiltaan

akateemisesti koulutettujen, virkamiesten

ja liikemiesten seura, joka oli kuitenkin

arvomaailmaltaan avoimempi ja monien

silmissä hieman ”tylsä”.

HJK:n ja HIFK:n kilpailu 1900-luvun

alkupuoliskolla oli kovaa ja tasaväkistä.

Molemmat tottuivat menestymään ja

seurat olivat kilpailijoita ennen kaikkea

urheilullisesti. Ennen sotia lähes kaikki

Suomen mestaruudet menivät Helsingin

neljälle suurelle (HJK:lle 9, HPS:lle 8,

HIFK:lle 4, KIF:lle 3). Neljän suuren seuran

kilpailu kiristyi entisestään sotien jälkeen

ja käytännössä kaikki niiden väliset

ottelut olivat kuumia klassikoita, vaikka

osa otteluista pelattiin toiseksi korkeimmalla

sarjatasolla Suomensarjassa.

HJK nousi ykköseksi

Toisten juhliessa HJK kuitenkin kylvi tulevan

menestyksensä siemenen laajentaessaan

toimintaansa ydinalueensa Töölön

ulkopuolelle Helsinkiin liitettyihin

uusiin lähiöihin. 1950-luvulta eteenpäin

HJK:lla on ollut kaupunginosatoimintaa

kymmenissä eri kaupunginosissa, jotka

ovat tuottaneet sille lukuisia uusia pelaajia

ja kannattajia.

Samaan aikaan muut suuret seurat pitäytyivät

ydinalueillaan: KIF Kruununhaassa

(sivuhaara Herttoniemessä), HPS

Vallilassa ja HIFK Etelä-Helsingissä. Kun

asukkaat alkoivat muuttaa massoittain

pois kantakaupungista uusiin lähiöihin,

menettivät seurat perinteiset tukijansa ja

junioripelaajansa. Vain HJK jatkoi menestyksen

harjalla kaupunginosajoukkueidensa

pönkittämänä ja 1960-luvulla

aloittamansa ammattipelaajien palkkaamisen

ansiosta.

Aiemmin etäiseksi koettu keskiluokkainen

HJK levittäytyi Kannelmäen, Kallion,

Malmin ja Lauttasaaren kaltaisiin

kaupunginosiin ja lähiöihin, jotka olivat

kulttuurisesti kaukana töölöläisestä

porvarillisuudesta. Laajentumisen myötä

HJK:sta tuli vähitellen eräänlainen

”yleishelsinkiläinen tavallisen kansan

seura”, jossa yhdistyivät perinteinen kantakaupungin

jalkapallokulttuuri ja lähiöiden

uudet ja erilaiset paikalliskulttuurit.

26 | 90MIN 1/2015


Stadin Derby

JUSSI ESKOLA

HIFK kannattajaryhmä Stadin

Kingit on tukenut joukkuetta

myös alasarjoissa.

Sen sijaan HIFK halusi yhä pidättäytyä

kantakaupunkilaisessa − ja etenkin etelähelsinkiläisessä

− stadilaisuudessa eikä

pyrkinyt identifioitumaan ”uuden Helsingin”

lähiöihin, vaikka ajan myötä se

saikin kannattajia myös ydinalueensa ulkopuolelta,

etenkin jääkiekkojoukkueensa

tueksi. Kielikysymys ei ollut kummallekaan

seuralle ehdoton enää 1900-luvun

jälkimmäisellä puoliskolla.

Helsingin rakennemuutoksen kuumina

vuosina 1960-luvulla perinteisestä

neljästä suuresta HJK ja HIFK jäivät viimeisiksi

jäljelle puolustamaan kaupungin

jalkapallomainetta kansalliselle huipulle.

Tultaessa 1970-luvulle kuvaan astui

uusi nousukaslaji, joka oli saanut ajan

moderneimmat olosuhteet. Vuonna 1966

Nordenskiöldinkadun varrelle Töölön

Pallokentän kupeeseen valmistui jäähalli,

jossa pelattiin jääkiekkoa suojassa säiden

armoilta.

Jäähallin avulla jääkiekko syrjäytti nopeasti

talven ykkösjoukkuelajina perinteisen

jääpallon, jossa HJK:n ja HIFK:n

menestyksen vuosista oli vierähtänyt jo

jokunen vuosikymmen. HJK ja HIFK olivat

aktiivisesti mukana myös jääkiekon

nousussa maatalousvaltaisesta kaupunkimaiseksi

muuttuvassa yhteiskunnassa.

Seurojen välillä alkoi kiivas kilpailu sekä

jääkiekossa että jalkapallossa 1960-luvun

lopulla.

HJK:n ja HIFK:n 1970-luvun alussa

huipentunut kilpavarustelu johti huomattaviin

muutoksiin Helsingin urheiluelämässä.

HJK:sta tuli perustamisajatuksensa

mukaisesti vuosikymmenten tauon jälkeen

jalkapallon erikoisseura, mutta sen

kaikki perinteiset paikalliskilpailijat olivat

vajonneet alempiin divisiooniin. Muiden

rämpiessä HJK:sta tuli Helsingin jalkapallon

kiistaton yksinvaltias ja ainoa, joka kykeni

pitkäjänteisyyteen ja menestykseen

kansallisella huipulla.

HIFK:sta puolestaan tuli jääkiekon

keulakuva lajissa, joka nousi nopeasti

muuttuneessa yhteiskunnassa ylivertaisten

olosuhteiden ansiosta suureen kansansuosioon.

Paikalliskilpailijaksi se sai

parhaan mahdollisen kumppanin. Itäisistä

lähiöistä ponnistava taitopelin nimeen

vannonut työväen ja ”uuslähiö-

HJK vs HIFK

Perustettu 1907 1897 (1907)

Puheenjohtaja Olli-Pekka Lyytikäinen Rene Österman

Päävalmentaja Mika Lehkosuo Jani Honkavaara

Suomen mestaruudet 27 7

Kotikenttä Sonera Stadium Sonera Stadium

Lempinimi Klubi Rödä, Stadin Kingit

Kapteeni Markus Heikkinen Esa Terävä

>> Optimaaliset avauskokoonpanot

HJK lähtee kauden 2015 peleihin ennakkosuosikkina. HJK:n peli perustuu vahvaan pallonhallintaan

ja hyökkäyspään taitaviin yksilöihin. HJK:n materiaali on niin laaja, että se taistelisi

Suomen mestaruudesta myös ”kakkosmiehistöllään”. HIFK:n pelaaminen perustuu

puolestaan enemmän vastahyökkäyksiin, joihin se lähtee todella nopeasti pallonriistojen

jälkeen. Materiaali on selkeästi kapeampi kuin HJK:lla.

Johansson

Hänninen Sinisalo Aho Vesala

Halme

Lassas

Ahonen Terävä Korhonen

Schüller

Sihvola

Havenaar

Zeneli Tanaka Savage

Lampi Baah Heikkinen Sorsa

Örlund

Moussi

1/2015 90MIN | 27


PUOLIAIKA

läisten” Jokerit oli täydellinen vastapaino

etelähelsinkiläiselle, keskiluokkaiselle,

kaksikieliselle ja kovaan fyysiseen peliin

luottaneelle HIFK:lle. Jääkiekkoon

syntyi neljän suuren jalkapalloseuran aiempiin

kilpailuasetelmiin verrattava vuosikymmeniä

kestänyt vastakkainasettelu,

joka pohjautui seurojen yhteiskunnallisiin

eroihin.

HJK:n ja HIFK:n keskinäinen kilpailu

hiljentyi kymmeniksi vuosiksi, sillä seurat

eivät enää ottaneet säännöllisesti mittaa

toisistaan missään lajissa, vaikka edellisinä

vuosikymmeninä ne olivat mitelleet

paremmuudesta jalkapallon lisäksi

jääpallossa, jääkiekossa ja käsipallossa.

Molemmilla seuroilla oli kuitenkin sukupolvien

mittaiset perinteet sekä vankkaa

ja periytyvää kannattajuutta. Niinpä

seurojen välinen pinnan alla kytenyt

kilpailu on virinnyt jälleen 2000-luvulla

HIFK:n aloitettua uuden nousunsa kohti

jalkapallon kansallista huippua. Selvimmin

seurojen kilpailuasetelma on näkynyt

ja kuulunut kannattajien välisessä nokittelussa.

Aiemmin

etäiseksi koettu

keskiluokkainen

HJK levittäytyi

Kannelmäen,

Kallion, Malmin

ja Lauttasaaren

kaltaisiin

kaupunginosiin

ja lähiöihin.

Stadin Kingit ja Klubipääty

HIFK:n kannattajaryhmä Stadin Kingit

perustettiin vuonna 2001 seuran aladivisioonissa

pelanneen jalkapallojoukkueen

tueksi. Vähitellen toiminta laajeni, mukaan

tuli paljon uusia kasvoja ja ryhmä

alkoi käydä seuraamassa HIFK:n otteita

myös muissa lajeissa.

HJK:n kannattajat ryhmittyivät

1990-luvun lopulla rekisteröityyn seuran

viralliseen kannattajayhdistykseen

Forza HJK:hon. 2000-luvun alussa Forzan

rinnalle ilmestyi myös epävirallisia

ja rekisteröimättömiä ryhmittymiä, kuten

Kahakka HJK ja Sakilaiset. 2010-luvulla

erilliset ryhmittymät ovat liittyneet

yhteen kannustamaan joukkuetta Sonera

Stadiumin eteläkatsomon Klubipäätyyn.

Yleisesti sekä HIFK:n että HJK:n kannattajia

pidetään Suomen parhaimpina ja

äänekkäimpinä kannattajaryhminä kaikki

lajit huomioituna.

Kannattajaryhmien välinen nokittelu

on nostanut HJK:n ja HIFK:n vastakkainasettelun

pintaan vuosikymmenten

jälkeen. Molempien ryhmien kannatuslauluvalikoima

sisältää historiasta kumpuavia,

omaa seuraa ylistäviä ja perinteikästä

naapuria piikitteleviä sanoituksia.

Yksi nokittelupaikka on Sonera Stadiumin

eteläpäädyn puolelta kohti Olympiastadionia

nousevat portaat, jotka ovat

viime vuosina saaneet vuoroin sinivalkoisen

ja vuoroin punavalkoisen maalipinnan.

Myös Pallokentän ympäristön kiviseinillä

on käyty kilpailua seuratarrojen

ja spraymaalin voimin. Valitettavasti

kannattajien välisiä yhteenottoja on ollut

myös fyysisesti.

Helsingin Jalkapalloklubi vastaan Helsingfors

Idrottsföreningen Kamraterna −

klassinen paikallisottelu, Stadin derby, on

palannut kaupunkiin!

JUSSI ESKOLA

>> HIFK-Legenda Gary Sundberg

Gary Sundberg (s.1941) muutti aikoinaan

Vaasasta Helsinkiin ja nuoren miehen jalkapalloseuraksi

valikoitui lopulta HIFK. Tosin

ensimmäinen seura oli HJK, joka kuitenkin

vaihtui pikatahtia HIFK:hon.

– Tulin 12-vuotiaana Helsinkiin. Olin Kaivopuistossa

pelaamassa kaverien kanssa

ja sieltä minut värvättiin HJK:hon. B-

junnuissa loukkasin koulussa jalkani, enkä

pystynyt pelaamaan kauden ensimmäisessä

pelissä. Valmentaja sanoi ennen peliä,

että älä laita kenkiä jalkaan ollenkaan.

Lähdin pois pukuhuoneesta ja siellä oli yksi

HIFK:n pelaaja. Hän kysyi, että enkö aio

pelata? Kerroin tilanteen ja hän sanoi, että

laitappa HIFK:n kengät jalkaan. Siitä se

lähti, Sundberg muistelee.

Sundberg kävi koulua Norsenissa (Svenska

Normallyceum), joten HIFK oli häneltä

luonteva valinta. A- ja B-juniorikausien jälkeen

Sundberg nostettiin miesten edustusjoukkueeseen,

jossa hän debytoi 17-vuotiaana.

Edustusjoukkueen mukaan hän pääsi

kuitenkin kunnolla mukaan vuonna 1962,

jolloin hän oli 21-vuotias.

Sundberg aloitti samoihin aikoihin myös

liike-elämän puolella. Tämän takia pelaajaura

HIFK:ssa päättyi periaatteessa jo

”Kysyin, paljonko

hän tarvitsee rahaa

velkojen maksamiseen.

Sain summan

ja siirsin rahat

kymmenen minuutin

kuluttua.”

JERE NEVALAINEN

vuonna 1966, jolloin hän teki Mestaruussarjassa

11 maalia.

Liike-elämässä Sundberg menestyi

hyvin. Tämä koitui myös HIFK:n onneksi.

70-luvulla alkoivat HIFK:n vaikeudet ja

seuran verkkosivujen mukaan silloinen jalkapallojaoston

puheenjohtaja Helge Jansson

otti Sundbergiin yhteyttä. Lopputuloksena

Sundberg otti HIFK:n haltuun,

seuran velat mukaan lukien.

Sundberg sai HIFK:n toiminnan taas

mallilleen ja oli itse myös valmis ajoittain

hyppäämään kentän puolella. Edessä oli

kuitenkin muutto Ruotsiin ja HIFK sai jäädä,

ei kuitenkaan lopullisesti.

Kun Sundberg palasi Suomeen, pelasi

hän Ponnistuksessa ikämiespelejä. Ja pikku

hiljaa hän käynnisti vastaavan toiminnan

myös HIFK:ssa. HIFK:lle tuli kuitenkin

taas talousvaikeuksia ja jälleen oli Sundbergin

vuoro toimia pelastajana. Kesäkuussa

2001 hän lahjoitti HIFK:n 100 000

markkaa toiminnan turvaamiseksi. Se oli

kuitenkin vain hätäapua. Vuonna 2003

HIFK oli menossa konkurssiin.

– 2003 HIFK ilmoitti itsensä konkurssiin

ja minulle soitettiin, että myös junioritoiminta

loppuu. Sanoin soittavani juniori-

28 | 90MIN 1/2015


Stadin Derby

HJK kannattajat kerääntyvät kotipeleissä ”Klubipäätyyn”.

>> HJK-Legenda Markku Peltoniemi

päällikölle. Hän sanoi, että lopettaa toiminnan,

koska ei pysty maksamaan velkoja.

Kysyin häneltä, paljonko hän tarvitsee

rahaa velkojen maksamiseen? Sain

summan ja siirsin rahat kymmenen minuutin

kuluttua, Sundberg kertoo.

Syntyi HIFK Soccer ja Sundbergista tuli

tietenkin puheenjohtaja. Pestissä hän

toimi kauteen 2007 asti. Sen jälkeen hän

on toiminut kunniapuheenjohtajana.

Tulevalla kaudella HIFK pelaa jälleen

pääsarjassa. Edessä ovat paikallispelit

HJK:ta vastaan monen vuosikymmenen

tauon jälkeen.

– Paikallispelit tulevat olemaan tärkeimmät

ottelut. Siinä tulee taistelua viimeisen

päälle. Mutta jos häviämme, kaikki

kunnioitus HJK:lle. Stadilaisen täytyy

olla stadilaisen puolella. Ei HIFK-HJK:ssa

ole koskaan ollut sellainen fiilis, että tässä

olisi vihaa välissä. Kun Klubi on nyt

voittanut ja päässyt Suomen mestariksi,

niin olen todella iloinen Klubin puolesta,

Sundberg sanoo.

HIFK:n mies on aina HIFK:n mies.

– Minulla on kyllä niin syvästi HIFK:ssa

sydän, ettei se voi enempää olla, Sundberg

sanoo.

Markku Peltoniemi (s.1948)

on aina ollut klubilainen. Juniorivuosinaan

hän pelasi

HJK-paidassa ja matka jatkui

HJK:n edustusjoukkueeseen.

HJK:ssa ”Peltsi” pelasi Mestaruussarjaa

kaudet 1965–

1975. Peliuran jälkeen Peltoniemi

siirtyi HJK:n joukkueenjohtajaksi

vuodesta 1980 eteenpäin,

ja tässä pestissä hän toimii

edelleen. Pelejä HJK:ssa on

kertynyt yli 1000 ja Suomen mestaruuden

hän voittanut peräti 18 kertaa.

Yksi Peltoniemen isoimmista maineteoista

oli maali Manchester Unitedin verkkoon

vuoden 1965 europelissä. HJK hävisi

pelin 2-3 – Peltoniemi teki HJK:n toisen

maalin pelin jälkimmäisellä 45-minuuttisella.

Peltoniemi on nimetty myös HJK Hall

of Fameen ja syksyllä 2014 hänet palkittiin

arvostetulla Captains´Ball -palkinnolla,

joka Suomen Palloliiton ja Jalkapalloliigan

erikoispalkinto erityisen positiivisesta

ja merkittävästä työstä suomalaisen

jalkapalloilun hyväksi.

– Olen syntynyt Töölössä. Olen antanut

elämäni yhdelle sinivalkoiselle

värille. Perhe, rouva

ja lapset kasvoivat rinnalla

HJK-faneiksi. Täysi tuki tulee

kotona, Peltoniemi kertoo.

Peltoniemen sydämeen

mahtuu vain yksi seura.

– Jos HJK:sta puhutaan

pahaa, olen aina halunnut oikaista

sen. HJK on vain kirjaimet,

ihmiset seurassa tekevät

sen seuran, HJK:n.

HJK on elämäni. Kerran HJK on aina HJK,

Peltoniemi lisää.

Pitkän tauon jälkeen HJK saa pääsarjassa

vastaansa HIFK:n. Tämä on iso juttu

myös Peltoniemelle.

– HIFK oli meitä edellä siinä 60–70-luvun

vaihteessa. Siinä oli kovaa vääntämistä

pelaajakaupoissa ja pelaajia matkasi

vähän ristiinkin seurojen kesken. Nämä

pelit ovat vuoden kohokohtia, olivat

jo silloin.

– Silloin ennen oli enemmän ehkä ruotsalaisuus

vastaan suomalaisuus -juttua.

Nyt on tasoittunut tuollainen kielialue, eihän

HIFK:ssa nykyään ole samanlaista leimaa,

Peltoniemi pohtii.

JUSSI ESKOLA

1/2015 90MIN | 29


Mohammed Al-Emara

on Suomen lupaavimpia

erotuomareita

MAAILMAN HUIPULLE

23-vuotias Mohammed Al-Emara on noussut lyhyellä erotuomariurallaan

nopeaa tahtia jo miesten Kakkoseen. Seuraava tähtäin on Veikkausliiga,

mutta sekin on hänelle vain välietappi. TEKSTI: JOONAS SARELIUS

Mohammed Al-Emara syntyi

vuonna 1992 Irakissa.

Suomeen Al-Emara muutti

perheineen lähes heti

tämän jälkeen. Al-Emaran perhe asettui

Suomessa lopulta Turkuun, jossa Mohammed

aloitti jalkapallouransa FC Interissä.

Hän kävi läpi koko Interin akatemiaputken

ja voitti A-juniorien Suomen

mestaruuden 2011.

– Sen jälkeen oli jotain virityksiä eri

puolille, mutta aktiiviura päättyi siihen.

Yritin valmentamista, mutta se ei tuntunut

omalta jutultani, Al-Emara kertoo.

– Näin lehdessä ilmoituksen erotuomarin

peruskurssista ja päätin mennä

sinne. En pelaajana päässyt Veikkausliigaan,

mutta tuomarina siihen on mahdollisuus.

Ensimmäinen kauteni tuomarina

oli 2012 ja siitä homma lähti liikkeelle.

Turusta Al-Emara muutti Helsinkiin

30 | 90MIN 1/2015

opiskelujen perässä. Hän opiskelee ammattikorkeakoulussa

automaatiotekniikkaa.

– Saman alan opintoja oli tarjolla myös

Valkeakoskella, mutta halusin Helsinkiin,

sillä täällä on paremmat mahdollisuudet

toimia ja kehittyä tuomarina, Al-

Emara toteaa.

Pikatahtia Kakkoseen

Kaudella 2014 Al-Emara toimi erotuomarina

miesten Kolmosessa. Loppukaudeksi

hän pääsi jo ensimmäisiin Kakkosen

peleihinsä.

– Tähtäsin koko ajan Piirijoukkue-cupin

peleihin. Tiesin, että se on hyvä näyttöpaikka

liiton suuntaan. Onnistuin siellä

hyvin ja sain loppukaudeksi neljä peliä

Kakkosesta. Ne sujuivat hyvin ja tällä

kaudella olen Kakkosen tuomari, Al-

Emara kertoo.

Ensimmäinen Kakkosen peli Al-Emaralle

oli Atlantis-KuFu. Isoimmat haasteet

hän kohtasi kuitenkin ottelussa

ÅIFK-Masku.

– Molemmissa joukkueissa oli paljon

hyviä kavereitani. Se oli aika haastava

asetelma, Al-Emara kertoo.

2,5 vuodessa harva nousee peruskurssilta

Kakkosen peleihin. Al-Emaran nousu

on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Se

kertoo nuoren miehen kyvyistä ja potentiaalista,

mutta ennen kaikkea kovasta

työmoraalista.

– Olen monelle sanonut, että olen tehnyt

nyt parissa vuodessa kymmenen vuoden

työn, erotuomari toteaa.

– Ja on vielä sanottava, että Helsingin

piirin erotuomariakatemiasta olen saanut

loistavat eväät tähän hommaan. Sen avulla

on kehittynyt paljon.

Al-Emara on harjoitellut jälleen koko


talven aktiivisesti. Harjoitustunteja kertyy

per viikko iso määrä.

– Juoksua, kuntosalia ja sääntökirjan

opiskelua. Fyysistä puolta harjoittelen

viikossa 11–13 tuntia. Sääntöjä ja niiden

tulkintoja mietitään lähes päivittäin tuomariporukassa

tai yksin.

– Sääntökirja on luettu läpi yli sata kertaa.

Säännöt pitää osata, mutta seuraava

steppi siitä on osata soveltaa niitä, Al-

Emara toteaa.

Al-Emara katsoo myös paljon jalkapallopelejä

oppimielessä.

– Valitsen oikeastaan pelit nykyään

tuomarin mukaan, en joukkueiden, hän

sanoo.

Tähtäin huipulle

Al-Emara palkittiin viime kauden päätteeksi

Helsingin piirin vuoden erotuomariksi.

Millainen on hyvä erotuomari?

– Pitää olla hyvä itseluottamus, pitää

osata lukea peliä ja tilanteita sekä myydä

ne omat päätökset. Miten toimit ja esiinnyt,

miten kommunikoit ja miten käsittelet

omat virheesi? Kaikki nämä ovat tärkeitä

asioita.

– Ja erotuomari johtaa tuomaritiimiä

pelissä. Siinä joko onnistutaan tai epäonnistutaan

kimpassa. Ihan samalailla kuin

”Näin lehdessä

ilmoituksen

erotuomarin

peruskurssista

ja päätin mennä

sinne.”

jalkapallojoukkueessa.

Al-Emara ei peittele tavoitteitaan erotuomarina.

– Kakkonen ei ole minulle saavutus.

Se on välietappi. Haluan maailman huipulle.

Minulle se tarkoittaa arvokisoja.

Haaveena on MM-kisojen finaali vuonna

2026. Sitä kohti tässä edetään, nuori tuomari

kertoo.

Suomessa ei vielä ammattilaistuomareita

ole.

– Toivottavasti tähän tulee vielä muutos.

Esimerkiksi Ruotsissa kaikki FIFAtuomarit

ovat ammattilaisia. Siihen pitäisi

pyrkiä myös Suomessa.

– Suomessa tuomarien taso on kuitenkin

hyvä. Esimerkiksi Mattias Gestranius

ja Antti Munukka ovat menestyneet

hyvin kansainvälisissä peleissä ja naisten

puolella tuomareita on ollut muun muassa

olympialaisissa. Kyllä Suomesta voi

ponnistaa maailman huipulle. Se kuitenkin

vaatii töitä, töitä ja töitä. Joka päivä.

Aina voi olla parempi, Al-Emara sanoo

päättäväisesti.

Erotuomarien asema ei ole kiitollinen.

Yleensä esille pääsee vasta virheiden

kautta. Fakta on kuitenkin se, että ilman

tuomareita ei jalkapalloa pelattaisi ainakaan

kilpailumielessä. Ovatko erotuomarit

urheilijoita?

– Ovat. Ainakin ne, jotka ovat huipulla

ja tai ne, jotka sinne tähtäävät, Al-Emara

toteaa.

Al-Emara suosittelee erotuomarin

uraa entisille pelaajille.

– Huipulla on tilaa, mutta on tämä

myös kiva harrastus. Erityisesti voin suositella

erotuomarin uraa sellaisille pelaajille,

jotka ovat koko uransa olleet vaikeita

pelaajia ja mussuttaneet tuomareille

koko ajan. Heistä tulee yleensä hyviä tuomareita.

Pitää myöntää, että itse olin juuri

tuollainen pelaaja, Al-Emara päättää.

JPSPORTS.FI

JP SPORTS OY / JPSPORTS@JPSPORTS.FI / HAJOTTAMOTIE 9, 90550 OULU

1/2015 90MIN | 31

JULKAISUS 15.3.2015


KOTIKENTTÄ

Ismo Lius seura -

valmennuksen kehittäjäksi

Helsingin piiri sai mukaan valmennustiimiinsä ammattitaitoisen

ja kokeneen seuravalmennuksen kehittäjän, kun Ismo Lius

aloitti tehtävässä maaliskuun alussa.

”Ispin” tehtäviin kuuluu pääsääntöisesti

piirin kehittymisen seurantatapahtumissa

olevien seurojen tukeminen ikäluokissa

02- ja 03-syntyneet pojat.

Hän tulee tarkkailemaan vuosi- ja jaksosuunnitelmia

sekä sitä, miten nämä

ovat yhteydessä kentällä tapahtuvaan

toimintaan. Lius tulee

myös tekemään malliharjoituksia

seurajoukkuevalmennuksen

kehittämiseen.

Kevään ja kesän aikana

Lius tekee yhteensä

kahdeksan seuravierailua

Helsingin piirin eri

seuroihin. Lius raportoi

käynneistä joukkueiden

valmennuspäälliköille sekä

piirin valmennuspäällikölle.

JUSSI ESKOLA

Ismo Lius on valittu

A-maajoukkueen

Gladiaattoriksi.

EEROMAINOS90min_vikingline.pdf 1 19.3.2015 8.27

Miehet pelaavat

Harrasteliigaa

viidessä eri

sarjassa.

3.-5.7.2015

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

UNOHTUMATON

ELÄMYS!

EN OFÖRGLÖMLIG

UPPLEVELSE!

K

32 | 90MIN 1/2015

info@wasafootballcup.com


Yleislakosta Kikkapussiin

– 5000 pelaajaa

Harrasteliigassa

Helsingin piirin järjestämä Harrasteliiga liikuttaa

tänä kesänä noin 5000 pelaajaa. Mukana

on noin 350 joukkuetta, jotka ovat jaettu

miehissä viiteen ja naisissa kahteen eri

sarjaan.

– Erityisesti naisjoukkueiden ja -pelaajien

määrä on hyvässä kasvussa.

Tänä vuonna mukana noin 60 naisten

joukkuetta, piirin kilpailusihteeri

Janne Suvensalmi kertoo.

Harrasteliigan pelit ovat pelattu

aikaisempina vuosina pääasiassa

hiekkakentillä. Nyt olosuhteissa

on otettu harppaus eteenpäin.

– Viikonloppuisin joukkueet pääsevät

pelaamaan entistä enemmän

tekonurmille, Suvensalmi sanoo.

FC Kikkapussi, FC Malmi Vice,

JS Ruud Gullit, Pulmuset, Kaisaniemen

Itä-Saksa, Yleislakko. Harrasteliigan

joukkueiden nimet ovat

täynnä huumoria, mutta kentällä

mennään täysillä. Sarjat käynnistyvät

huhtikuun lopussa.

11 kysymystä

1. Mikä on Pohjola Vakuutus Oy:n omistaman sairaalan nimi?

2. Kuka on FC Viikinkien miesten Kakkosessa pelaavan

joukkueen valmentaja?

3. Kuka on Helsingin kaupungin liikuntatoimesta vastaava

apulaiskaupunginjohtaja?

4. Mikä seura oli HJK:n historian ensimmäinen Eurocupvastustaja?

5. Sijoita FIFA-rankingin 12.2.2015 mukaiseen

paremmuusjärjestykseen seuraavat maat: Irlanti, Kypros,

Norja ja Suomi.

6. HIFK pelasi futiksen korkeimmalla kansallisella tasolla

edellisen kerran vuonna 1972. Milloin seuran edustusjoukkue

voitti viimeisimmän Suomen mestaruutensa?

7. Mikä on pelinjatkamistapa, jos pallo potkaistaan suorasta

vapaapotkusta suoraan omaan maaliin?

8. Mikä jalkapallon kansallisen kilpailun kiertopalkinto on

nimetty Sami Hyypiän mukaan?

9. Missä sijaitsee viimeisin viime vuonna Helsinkiin valmistunut

seurojen ylläpitämä jalkapallokenttä?

10. Tampereen piirin luku on 25, Turun piirin 41, Uudenmaan piirin

57 ja Helsingin piirin 63. Mitä nuo luvut ovat?

11. Minkä seuran kannatuslaulu on nimeltään Den bästa i stan?

Vastaukset löytyvät osoitteesta www.kymppipaikka.fi

POLIISI eduSkunTaan

• Ilman populismia • Rakentavasti

• Rohkeasti

Haagan Ty

Tomi

Sevander

poliisi, vanhempi rikoskonstaapeli,

kuntapoliitikko, SDP:n valtuustoryhmä,

teknisen palvelun lautakunnan pj.

Tutustu mitä olen mieltä

• maahanmuutosta

• poliisien resursseista

• rikosten

rangaistuksista

• EU:sta ...

148

Ja paljon muuta

www.tomisevander.fi


Sukille

Kolumnisti Repe, 56, on toiminut yli kolmekymmentä vuotta alasarjajengien huoltajana. Oma peliura vasempana pakkina

tyssäsi kaksostyttöjen syntymään ja rouvan ukaasiin jättää mokoma hömpötys ja keskittyä vaippojen vaihtoon. Tyttöjen alettua

harrastamaan futista, Repe sai taas luvan lähteä kentänlaidalle notkumaan. Voit bongata Repen tänäkin iltana Bollikselta,

Käpylästä, Tapiolasta tai missä vaan nyt ikinä pelataan. Kaikkihan Repen tuntee, niin sinäkin.

Neljä lahkoa

Tervehdys piltit ja muut jalkapalloihmiset!

Kaikki muuttuu paitsi meikäläinen.

Nyt vedetään uudistuneen lehden kunniaksi

sukille oikein kunnolla. Jokainen saa

oman ansionsa mukaan, mutta olkaa ylpeitä

saamastanne huomiosta, sillä vain

tekevälle sattuu.

Lähdetäänpä taas liikkeelle suomalaisen

jalkapallon arvostuksesta. Leikin keittiöfilosofia, ja

jaoin suomalaiset futispiirit neljään lahkoon: Tuulipuvut,

junnutoimijat, hardcorefanit ja omaan pesään kusijat, joista

käytän tilan säästämiseksi lyhennettä opk:t.

Tuulipuvut ovat harmitonta väkeä. He ostavat lipun A-

maajoukkuepeliin tai Veikkausliigan huippupeliin pari

kertaa vuodessa. Tuulipuvut eivät seuraa (toisin kuin opk:t

luulevat) jalkapalloa tai sen sisältökeskusteluja pätkääkään.

Heitä ei yksinkertaisesti kiinnosta. Ja se on ihan

ok. Heissä on kuitenkin suomalaisen jalkapallon

suurin potentiaali.

Omaan pesään

kusijan mielestä

kaikki tehdään

Suomessa väärin

ja ulkomailla

kaikki on

paremmin.

Junnutoimijat ovat

kiinni 5-6 iltaa viikossa

(liian vähän ja väärällä

tavalla opk-jengin

mielestä) treeneissä

ja matseissa.

Heitä kiinnostaa

jalkapallo,

mutta heillä ei

ole aikaa tai halua

harvinaisina

vapaailtoinaan uhrata energiaansa strategioihin

tai sisältökeskusteluun. He tietävät itse mitä

tekevät ja miksi. Suurin osa ei valitettavasti täytä

kriteereitä juniorivalmentajina, mutta eipä täytä

missään muuallakaan Euroopassa, toisin kuin

opk:t uskottelevat.

Hardcorefanit ovat helppo tapaus. Jos Suomi/

oma joukkue menestyy, kaikki on hyvin. Jos ei,

kaikki on päin mäntyä. Iso osa tuuliviirejä, mutta

joukossa on myös muutama älykäs ihminen.

Sekin on ihan ok.

Eniten päätään viime aikoina nostanut

ryhmä onkin Opk:t. Tarkoitan tällä nyt näitä

toimijoita, joiden omat saavutukset pelin

parissa ovat olemattomia. Tämä ryhmä

rääkyy viikosta toiseen kuin loukattu lapsi

hiekkalaatikolla: Kaikki tehdään Suomessa

väärin ja ulkomailla kaikki on paremmin.

Paitsi tietysti siellä tehdään

oikein, missä nämä Opk:t ovat messissä.

Siellä on luettu Numeropelit pariin

kertaan ja leikitään niin ammattilaista että.

Tuulipukuja ja junnutoimijoita ei kiinnosta. Suurinta

osaa hardcorefaneja ei kiinnosta. Mitä jää jäljelle? Loukattu

pikkulapsi yksin pissat housussa hiekkalaatikolla rääkymässä.

Joo, joo, ymmärrän. Kyllä kritiikkiä pitää kestää ja sitä

kestetään. Ilman kritiikkiä ei tapahdu kehitystä. Mutta,

lapsellinen, laskelmoivan provokatiivinen ja asiantuntemattomasti

kirjoitettu kritiikki ei vie suomalaista jalkapalloa

eteenpäin paskan vertaa.

MITÄS MUUTA? Mixu jatkaa karsinnat loppuun kävi miten

kävi. Auge vetää Kazakstania vastaan Talin hallissa 21-vuotiaiden

kanssa ja naiset lomai…leireilevät pari viikkoa aurinkorannoilla

joka talviseen tapaan. No, tuleehan maajoukkueiden

arvojärjestys taas kaikille selväksi. Sillä niin

väliä, kuinka pelit menevät, pääasia, että saavutetut

asemat säilytetään.

Harvinaisen suttuinen talvi takana, joten nautitaan

keväästä. Muistakaa treenata omalla ajalla,

muuten jämähdätte paikoillenne. Sitä ei mikään

suomalaisen jalkapalloilun neljästä lahkosta halua.

Se meitä ainakin yhdistää. Luultavasti.

AI NIIN. Talin hallin kahviossa on taas talven

aikana kuultu ja nähty kaikenlaista.

Puheenjohtajapeli on ainakin taas käynnissä

ja sen tiimoilta kuulee vaikka mitä

juttuja, hyviä ja erittäin huonoja. Supsuttelu

on ainakin käynnissä ja ehdotuksia

tulee laidasta laitaan. Vantaalla

on hommat sekaisin, vaikka pelit

Ykkösessä jatkuvatkin. Saa

nähdä miten PK:lle käy jatkossa.

Onko edessä jopa

paluu juurille? Tapiolan

jalkapallostadionista ei

muuten kukaan ole puhunut

enää mitään…

Teidän,

Repe

34 | 90MIN 1/2015


RIKU AHOLA

Pallo haltuun vasurilla!

Olen ollut seurasi

kanssa edistämässä

tekonurmien

rakentamista

Helsinkiin.

Jatketaan yhteistyötä

eduskunnassa!

Tutustu vaaliteemoihini

osoitteessa

rikuahola.vas.fi

HELSINKI

Ilmoituksen kustansi ehdokkaan tukiryhmä

Harjoitteluleiri Ahvenanmaalla

Meillä Ålandsresorissa on monen vuoden kokemus harjoittelupakettien

rakentamisesta. Kerrot vain toiveesi meille ja me

huolehdimme kaikesta muusta; matkoista, asumisesta, ruokailusta

ja harjoittelukenttien varaamisesta. Ahvenanmaalla

järjestetään vuosittain myös lukuisia jalkapalloturnauksia.

Harjoittelupaketti

alkaen 128 € /henkilö

(vähintään 15 henkilöä ryhmässä)

Hintaan sisältyy laivamatka m/p (henkilölippu, bussin ja kuljettajan liput), yksi

yöpyminen, yksi aamiainen, yksi päivällinen, harjoittelu tai ottelu; 2 x 1,5 tuntia.

Puh. 018-28 040. www.alandsresor.fi

Palvelemme

suomeksi!

Football Copa Helsinki

Turnaus tarjoaa loistavan mahdollisuuden kerätä

oma porukka kasaan ja tulla viettämään mukavaa

kesäviikonloppua laadukkaiden pelien

merkeissä. Turnaus pelataan Myllypuron tekonurmikentillä.

Tervetuloa mukaan!

Pelipaikka Myllypuron tekonurmikentät

COPA

HELSINKI

FOOTBALL 5 vs 5

13. - 14.6.2015 MYLLYPURO - HELSINKI

Sarjavaihtoehdot

Miehet Harraste ja Hupi

Naiset Harraste ja Hupi

Peliaika 1 x 25 min

Pelit Vähintään 4 ottelua per joukkue

Hinta 200 € / joukkue

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 18.5.2015

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

www.copahelsinki.fi

Tule, näe ja koe kesän unohtumaton

jalkapallospektaakkeli Helsingissä!


Yli 20vuotta

Suomalaista osaamista

9

Kauppakeskus Jumbo puh. 0400- 84 96 19 VERKKOKAUPPA AUKI 24/7

9

Team collegeasu

FlexCore lippikset numeroituna

Nike pelipaidat

alkaen

Katso kaikki mallit / värit

www.duosport.fi

Flat Marker merkkilätyt

39,90

JIMI 9

17,90 Nike Mercurial Victory AG

79,00

Laadukas collegeasu joka soveltuu kaikille joukkueille.

Erinomainen treeneihin, matkustusasuksi, vapaa-aikaan.

Asusteessa ei ole minkäänlaisia ulkoisia

tuotemerkkilogoja, eli asuste ei ole ristiriidassa

olemassa olevia seurasopimuksia vastaan,

Laadukas Team seura-asu sopii siis kaikille

joukkueille ja seuroille.

Puvussa antistaattiset vetoketjut takin

edessä ja taskuissa.

Resori helmassa ja hihansuissa.

Materiaali: 65% polyesteriä, 35%puuvillaa.

Koot:100cm, 120cm,140cm,160cm,S-XXL

Värit tummansininen,musta,

punainen, keskisininen

Numerot,seuralogot,ym.painatuksiin on

hyvin tilaa ja saat ne suoraan Duosportin

omasta painosta nopeasti ja ammattitaidolla.

Takki

Tarjous

Housu

Tarjous

17,90

14,90

Kysy painatuksia

Official Team Flexcore- lippis.Useita värejä. Myymälästä numeropainatus

odottaessa! 10 kappaleen erissä 9,95/ kpl numerolla

Vahvistetut etupaneelit.Joustava FLEX CORE- hikinauha.

Kysy logopainatusta.

12,90

Flat marker merkkilätyt 24kpl

Toimiva kantoteline

Kaikkiin joukkuepeleihin. Toimii erinomaisesti

myös keinonurmilla.

Mahdollistaa ns.ylipelaamisen

sis.12kpl keltaisia ja 12kpl punaisia lättyjä

Jokaisen valmentajan työkalupakkiin

sh.50,00

9

Peli-ja harjoituskenkä kaikille alustoille

Erinomaisesti istuva futiskenkä.

Tyylikäs ja erottuva väritys

Koot 40-46

Sh.89,-

NIKKE

10

Adidas Nova 11 AG

Peli-ja harjoituskenkä kaikille alustoille

Nahkainen futiskenkä muotoutuu vaikeampaankin lestiin.

Perinteinen hillitty väritys

Koot 39-46

Sh.80,-

vilkku 5

Nike Jr Magista Ola AG

Peli-ja harjoituskenkä kaikille alustoille

Erinomainen junuorikenkä jossa Nike Support pohjallinen

Tyylikäs ja erottuva väritys

Koot 32-39 Sh.50,-

KENKIÄ HURJASTI LISÄÄ OSOITTEESSA

www.duosport.fi

Asennepaita saksipotku

Attitude is everything

Asennetta,uskallusta, taitoa

ja tahdonvoimaa...

Puuvillainen Duo asenne T-paita

saksipotku printillä

Tyylikäs ja erottuva väritys, lime paita

ja musta printti.

Koot 120cm-XXL Sh.20,-

Katso kaikki asennepaidat osoitteesta

www.duosport.fi

PS. pelisilmiä emme toimita

Maalivahdinkäsineiden ja futiskenkien

personointi Duosportista ostettuihin

tuotteisiin nyt 15,-/pr

12,90

Maalivahdinkäsineiden

ja kenkien

personointi

Duosportista

ostettuihin tuotteisiin

nyt 15,-/pr

64,90

39,90

ATTITUDE IS EVERYTHING

More magazines by this user