3ba11fdd-41cd-425d-90a8-3891af0b8715
3ba11fdd-41cd-425d-90a8-3891af0b8715
3ba11fdd-41cd-425d-90a8-3891af0b8715
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
2015<br />
toimintakertomus<br />
Edunvalvonta on joukkuelaji<br />
METALLItyöväen LIITTO I METALLItyöväen työttömyyskassa
TOIMINTAKERTOMUS 2015<br />
metallityöväen liitto<br />
Metallityöväen työttömyyskassa
Sisältö<br />
YHTEISKUNNALLINEN JA TALOUDELLINEN KEHITYS........ 3<br />
Taloudellinen kehitys......................................................................................3<br />
Sopimusyksikkö..............................................................................................5<br />
YHTEISKUNNALLINEN JA<br />
TALOUDELLINEN KEHITYS<br />
Edunvalvonta............................................................................. 5<br />
Oikeudellinen yksikkö.....................................................................................7<br />
Työympäristöyksikkö..................................................................................... 8<br />
Tutkimusyksikkö...........................................................................................10<br />
Kansainvälinen yksikkö.................................................................................11<br />
Järjestötoiminta.....................................................................12<br />
Järjestäminen ja jäsenhankinta................................................................... 12<br />
Jäsenrekisteri.............................................................................................. 15<br />
Edunvalvontaa tukevat toiminnot.........................................19<br />
Koulutustoiminta..........................................................................................19<br />
Murikka-opisto............................................................................................ 20<br />
Ahjon toimitus ja sisäinen tiedotus............................................................... 21<br />
Hallinto ja talous...........................................................................................22<br />
Metallityöväen Työttömyyskassa ............................33<br />
Valvonta ja tarkastus....................................................................................33<br />
Katsaus vuoteen 2015................................................................................. 35<br />
Maksetut etuudet.........................................................................................37<br />
Palvelut ja asiointi....................................................................................... 40<br />
Hallinto.........................................................................................................42<br />
Toimisto-organisaatio...................................................................................43<br />
Henkilöstö....................................................................................................43<br />
Talous ..........................................................................................................45<br />
Tuleva kehitys ja toiminta.............................................................................47<br />
Työttömyyskassan hallintoelimet................................................................. 48<br />
Metallityöväen liitto ry<br />
Metallityöväen työttömyyskassa<br />
2016<br />
Paino Brand id oy, pori<br />
Vuosi alkoi työmarkkinoilla siitä, mihin se<br />
oli edellisenä vuonna päättynyt: neuvotteluilla<br />
työelämän pelisäännöistä. Helmikuun<br />
puolivälissä kävi selväksi, että työnantajien<br />
tavoitteet neuvotteluissa olivat epärealistiset. Joustamaton<br />
työnantajapuoli näytti työelämän pelisääntöjen<br />
uudistamisen sijaan lähinnä tavoittelevan vain<br />
työrauhavelvoitteen rikkomisesta määrättävien<br />
sakkojen roimaa korotusta. Lopputuloksena oli siis<br />
pelisääntöneuvottelujen katkeaminen. Tämä ei<br />
silti tarkoita sitä, etteikö sama ongelmakenttä olisi<br />
haasteineen ay-liikkeen edessä jatkossakin.<br />
Kevään eduskuntavaaleissa keskusta nousi<br />
odotetusti suurimmaksi puolueeksi. Vasemmistopuolueet<br />
kärsivät vaaleissa tappion, samoin perussuomalaiset<br />
ja kokoomus. Kaksi viimeksi mainittua<br />
puoluetta valikoitui kuitenkin Juha Sipilän (kesk.)<br />
porvarihallitukseen. Vasemmistopuolueiden<br />
kannatus vaaleissa putosi historiallisesti yhteensä<br />
vain 23,6 prosenttiin. Vielä ennakkoäänien valossa<br />
näytti siltä, että sosialidemokraatit nousevat toiseksi<br />
suurimmaksi puolueeksi, mutta perussuomalaisten<br />
raju kiri muutti tilanteen.<br />
Vaalikampanjat käytiin talouspainotteisesti<br />
ja samat teemat hallitsivat koko toimintavuotta.<br />
Sipilä käynnisti jo ennen hallituksensa muodostamista<br />
neuvottelut ns. yhteiskuntasopimuksesta.<br />
Tämän ensimmäisen yrityksen keskeisenä tavoitteena<br />
oli mm. lisätä vuosityöaikaa sadalla tunnilla.<br />
Yritys koki odotetusti mahalaskun. Elokuussa yritettiin<br />
uudelleen, mutta hallituksen esittämä, vain<br />
palkansaajien rasitteita lisäävä malli kaatui taas.<br />
Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen<br />
vuoden palkankorotuksista päästiin sopuun kesäkuussa.<br />
SAK:ssa sopimus hyväksyttiin äänestyksen<br />
jälkeen.<br />
Palkansaajien keskusjärjestöt järjestivät syyskuussa<br />
yhteisen suurmielenosoituksen Helsingissä<br />
Rautatientorilla. Paikalla oli noin 30000 mielenosoittajaa<br />
puolustamassa työmarkkinajärjestöjen<br />
vapaata oikeutta sopimiseen ja vastustamassa hallituksen<br />
yksipuolisia päätöksiä, joilla heikennettäisiin<br />
palkansaajien työehtoja. Kaikkiaan mielenilmauksiin<br />
osallistui ympäri maata reilut 300000 työntekijää.<br />
Metalliliittolaisia heistä oli noin 50000.<br />
Jo haudatuksi luultu yhteiskuntasopimus<br />
nousi uudelleen jaloilleen, kun SAK teki esityksen<br />
työmarkkinoiden kriisisopimukseksi. Vastaesitys<br />
hallituksen ns. pakkolaeille piti sisällään hyvin<br />
radikaaleja toimia: palkkojen jäädytyksen, työnantajamaksujen<br />
alennuksia ja uuden palkankorotusmallin<br />
luomisen. Vastoin odotuksia tämäkin malli<br />
karahti kivelle työnantajien vastustuksen vuoksi<br />
joulukuussa.<br />
Yhteiskuntasopimuksen käsittely paljasti<br />
monta asiaa. Maan hallitus asettui hyvin selkeästi<br />
työnantajien puolelle. Kun Etelärannassa muutenkin<br />
oli niskan päällä ideologinen, ammattiyhdistysliikkeen<br />
heikentämiseen tai peräti nujertamiseen<br />
tähtäävä enemmistö, ei lopputulos ollut odottamaton.<br />
Neuvotteluihin kuitenkin palattiin taas<br />
tammikuussa, kun järjen valo oli alkanut pilkottaa<br />
työnantajaleirissä ja maan hallituskin luopui vähän<br />
kerrallaan tiukimmista tavoitteistaan.<br />
Metalliliitossa valmistauduttiin jo voimallisesti<br />
22. liittokokoukseen. Edellä mainittujen tapahtumaketjujen<br />
ohella työmarkkinakentässä eteni kaksi<br />
isoa muutosprosessia. Hyvässä myötätuulessa olivat<br />
niin uuden keskusjärjestön rakentaminen kuin<br />
neljän teollisuusliiton fuusioon tähtäävä yhdistymishanke.<br />
Työmarkkinakentässä näytti vihdoin<br />
tapahtuvan kauan odotettua voimien kokoamista,<br />
jolla pystyttäisiin vastaamaan koko ay-liikkeelle<br />
yhteisiin haasteisiin.<br />
Suomen ja koko Euroopan keskustelua hallitsi<br />
pakolaiskriisi. Poikkeuksellinen tilanne johti<br />
poikkeuksellisiin ratkaisuihin ja eri maiden ja<br />
väestöryhmien välien kiristymiseen. Pakolaiskriisin<br />
lopulliset seuraukset pystytään arvioimaan vasta<br />
myöhemmin.<br />
Taloudellinen kehitys<br />
Vuonna 2015 ei nähty kauan odotettua ja ennusteissa<br />
usein ennakoitua talouden käännettä. Suomen<br />
talouden kokonaiskuva pysyi edellisvuoden kaltaisena.<br />
Kokonaistuotanto kasvoi 0,4 prosenttia, mutta toisaalta<br />
työttömyys yleistyi ja valtion velkaantuminen<br />
Yhteiskunnallinen kehitys 3
jatkui. Kokonaistuotannon kasvu johtui etupäässä<br />
yksityisen kulutuksen lisääntymisestä.<br />
EU-alueella talous kehittyi varsin hyvin, mutta<br />
Suomi ei onnistunut hyötymään EU:n paranevasta<br />
taloustilanteesta. Osittain tämä johtui siitä, että<br />
EU:ssa teollisuuden investoinnit eivät ole merkittävästi<br />
kasvaneet, mikä on huono asia Suomen<br />
investointitavaroihin keskittyvälle taloudelle.<br />
Euroalueella pahimmat ongelmat ovat väistyneet<br />
ja talouskasvu nousi kohtuulliseen 1,5 prosenttiin.<br />
Suomelle tärkeän Venäjän talous ongelmat vaikeuttivat<br />
talouden elpymistä. Kiina on toiminut<br />
maailmantalouden veturina viime vuosina, ja<br />
sieltä kuullut huonot talousuutiset heikensivät<br />
talousnäkymiä jonkin verran myös Euroopassa.<br />
Kokonaisuudessaan maailmantalouden kasvuvauhti<br />
laski aavistuksen, kolmeen prosenttiin.<br />
Teollisuustuotanto kehittyi heikosti vuonna<br />
2015. Koko teollisuustuotannon määrä laski prosentin<br />
edellisvuodesta. Tämä oli neljäs peräkkäinen vuosi,<br />
kun teollisuustuotanto laski. Kaiken kaikkiaan laskua<br />
on kertynyt 19 prosenttia vuodesta 2008. Metalliteollisuuden<br />
tuotanto pysyi suunnilleen ennallaan<br />
viime vuonna. Tuotanto jäi kuitenkin hieman<br />
edellisvuoden tason alapuolelle huolimatta vuoden<br />
viimeisten neljän kuukauden korkeista tuotantolukemista.<br />
Metalliteollisuuden lisäksi myös muiden<br />
teollisuudenalojen, varsinkin metsäteollisuuden,<br />
tunnelmat olivat paranemassa varovaisesti. Tämän<br />
seurauksena investointien käynnistymisestä oli<br />
vahvoja merkkejä sekä suuremmissa yrityksissä että<br />
pk-yrityksissä.<br />
Metalliteollisuuden toimialoista tuotanto kasvoi<br />
vuonna 2015 metallien jalostuksessa, koneiden ja<br />
laitteiden valmistuksessa sekä koneiden ja laitteiden<br />
korjauksessa, huollossa ja asennuksessa. Varsinkin<br />
metallin suurimman toimialan koneiden ja laitteiden<br />
tuotannon kääntyminen kasvuun oli erittäin<br />
hyvä uutinen, sisältäähän toimiala suurimman osan<br />
maamme korkeimman jalostusasteen ja osaamistason<br />
yrityksistä. Ainakin tilastojen mukaan<br />
kulkuneuvoteollisuuden tuotanto laski huolimatta<br />
telakka- ja kulkuneuvoteollisuudesta kuuluneista<br />
monista hyvistä uutisista. Lasku on tosin ristiriidassa<br />
sen kanssa, että Tullin mukaan kulkuneuvojen<br />
vienti lisääntyi merkittävästi. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden<br />
tuotanto laski neljä prosenttia.<br />
Työllisyys heikkeni Suomessa viime vuonna.<br />
Työttömyys nousi kuitenkin varsinkin loppuvuonna<br />
hitaammin kuin aikaisemmin ennakoitiin. Työttömyysaste<br />
oli keskimäärin 9,6 prosenttia, kun se<br />
vuotta aiemmin oli lähes prosenttiyksikön pienempi.<br />
Työllisten määrä heikkeni kahdeksallatoistatuhannella<br />
ja oli keskimäärin 2 368 000. Myös metalliteollisuuden<br />
työllisyys heikkeni. Metalliteollisuus<br />
työllisti 163 000 henkeä, joka oli 4 000 vähemmän<br />
kuin edellisvuonna. Henkilöstön vähennys painottui<br />
toimihenkilöihin, mutta myös työntekijöiden määrä<br />
laski jonkin verran. Metallin työttömyys kassasta<br />
sitä vastoin maksettiin työttömyyskorvauksia harvemmalle<br />
kuin edellisvuotena. Vuoden 2015 alussa<br />
päivärahan saajien määrä oli vielä suunnilleen sama<br />
kuin vuotta aiemmin, mutta vuoden viimeisinä<br />
kuukausina määrä oli jo pari tuhatta alempi. Koko<br />
vuonna maksettiin työttömyyskorvausta 29 500<br />
henkilölle. Vastaava lukema oli edellisvuonna 32 000.<br />
Esimerkiksi joulukuussa saajia oli 13,1 prosenttia<br />
kassan jäsenistä, kun vuotta aiemmin saajia oli vielä<br />
14,6 prosenttia.<br />
Metalliteollisuuden toteutuneesta palkkakehityksestä<br />
ei ole viime vuodelta saatavilla vielä<br />
tietoa. Vuodelle tehdyt palkkaratkaisut nostivat<br />
palkkoja noin 0,6 prosenttia. Kaikkien palkansaajien<br />
keski määräinen ansiotaso nousi edelliseen<br />
vuoteen verrattuna ensimmäisten ennakkotietojen<br />
mukaan 1,2 prosenttia. Kasvulukema sisältää<br />
sopimus koro tukset ja liukumat. Inflaation ollessa<br />
poikkeuksellisesti negatiivinen reaaliansiot nousivat<br />
1,4 prosenttia. Reaaliansioiden nousu heijastui<br />
myös yksityisen kulutuksen kasvuun.<br />
Edunvalvonta<br />
Edunvalvonnan ydintehtävinä olivat liiton<br />
sopimusalojen työehtosopimusten soveltaminen<br />
ja kehittäminen jatkuvan neuvottelun<br />
periaatteella, sopimusten ja lainsäädännön<br />
noudattamisen valvominen, luottamushenkilöiden<br />
aseman parantaminen, paikallisen sopimisen kehittäminen,<br />
kansainvälinen edunvalvonta, työympäristön<br />
ja työyhteisöjen kehittäminen sekä ennakoivan<br />
työsuojelu- ja kehittämistoiminnan edistäminen.<br />
Sopimusyksikkö<br />
Sopimusyksikön perustehtäviä olivat erimielisyysasioiden<br />
hoitaminen, sopimusalojen edunvalvonta ja<br />
työskentely erilaisissa liittojen yhteisissä työryhmissä.<br />
Vuoden painopisteinä olivat edunvalvonnan<br />
päivystyksen ja erilaisten koulutuksien sekä asiantuntijatehtävien<br />
hoitaminen. Liittokokoukseen<br />
valmistautuminen aloitettiin syksyllä.<br />
Sopimusalojen edustajistojen yhteiset sääntömääräiset<br />
kokoukset pidettiin helmikuussa<br />
Murikka-opistolla ja yhteiset johtoryhmien<br />
kokoukset syksyllä.<br />
Työehtosopimus<br />
Sopimus työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen<br />
vuoden palkankorotuksista allekirjoitettiin<br />
18.6.2015 työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä<br />
saavutetun neuvottelutuloksen pohjalta.<br />
Työehtosopimuksen vuoden 2015 palkankorotukset<br />
toteutettiin aiempien vuosien<br />
mukaisella tavalla. Palkkaratkaisusta neuvoteltiin<br />
paikallisesti ottaen huomioon työpaikan talous-,<br />
tilauskanta- ja työllisyystilanne. Paikallisissa<br />
neuvotteluissa oli tarkoituksena löytää kunkin<br />
työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu.<br />
Jos paikallisessa palkkaratkaisussa ei saavutettu<br />
neuvottelutulosta, palkkoja korotettiin 0,4 %:n<br />
suuruisella yleiskorotuksella 1.3.2015 ja 1.11.2015<br />
palkkoja korotettiin 10 senttiä/tunti tai 16 euroa/<br />
kuukausi, kuitenkin vähintään 0,43 % tai lähinnä<br />
näiden jälkeen alkavan palkanmaksukauden alussa.<br />
Teknologiateollisuuden<br />
työehtosopimuksen työryhmät<br />
Työaikatyöryhmä<br />
Työaikatyöryhmä teki työpaikkakohtaisia tiedotusja<br />
koulutustilaisuuksia edistääkseen hyviä työaikakäytäntöjä,<br />
joilla tuettiin työpaikan tuottavuutta<br />
ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten<br />
työaikatarpeiden huomioon ottamista.<br />
Palkkamääräysten kehittämistyöryhmä<br />
Palkkarakennetyöryhmä järjesti yhteensä neljä<br />
avointa koulutustilaisuutta, joihin osallistui 69<br />
henkilöä. Yrityskohtaisia palkkarakennekoulutuksia<br />
pidettiin 13 ja niihin osallistui 221 henkilöä.<br />
Osaamispohjaista palkkausjärjestelmää on<br />
edelleen kehitetty liitoissa ja pilottiyrityksissä.<br />
Liitot ovat yhdessä järjestäneet palkkauksesta<br />
yhden työseminaarin maaliskuussa. Tämän lisäksi<br />
on annettu yrityskohtaista opastusta ja neuvontaa<br />
asiasta kiinnostuneille yrityksille.<br />
Henkilöstöedustuksen toimivuus -työryhmä<br />
Työryhmän keskeiset asiat olivat varaluottamusmiehen<br />
ja varatyösuojeluvaltuutetun työsuhdeturvan<br />
parantaminen, luottamusmiesalueiden koko<br />
sekä työrauhakysymykset. Työryhmä ei vuoden<br />
aikana päässyt vaikeissa asioissa yksimieliseen<br />
ratkaisuun.<br />
Muut teknologiateollisuuden työryhmät<br />
Metallityöväen Liiton ja Teknologiateollisuuden<br />
yhteisiä jatkuvan neuvottelun työryhmiä ovat<br />
myös seuraavat: koulutusasiat, työehtojen määräytyminen,<br />
työehtosopimuksen edustavuus, työpaikkakohtaiset<br />
kokeilut, vuokratyö, huolto ja<br />
kunnossapito, metalliteollisuuden kehittäminen,<br />
yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen, verkko- ja<br />
muu koulutus, ulkomainen työvoima, ikääntyneet<br />
työntekijät ja nuoret työntekijät.<br />
Työryhmien tehtävänä on ollut edesauttaa<br />
työpaikkoja tekemään rakentavaa ja hyvää yhteistoimintaa<br />
sekä kehittää työehtosopimuksen sisältöä.<br />
Työryhmät järjestivät työpaikkakäyntejä ja koulutustilaisuuksia<br />
yhteistoiminnasta sekä paikallisesta<br />
sopimisesta.<br />
4 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 5
Auto- ja konealat<br />
Autoalan työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset<br />
tulivat voimaan 1.3.2015 sekä 1.11.2015.<br />
Yleiskorotus 1.3 oli 0,4 % ja 1.11 korotus oli 0,10 €/h<br />
tai 16 €/kk, kuitenkin vähintään 0,43 %.<br />
Uusia ensirekisteröintejä tehtiin vuonna 2015<br />
yhteensä 123 476 kpl, joka oli 2,8 % enemmän kun<br />
edellisenä vuonna. Henkilöautojen osuus niistä oli<br />
108 812 (+2,4 %) ja pakettiautoja 11 431 (+7,6 %).<br />
Kuorma-autojen myynti oli 2 707 (+5,7 %) ja linjaautoja<br />
526 (-23,9 %).<br />
Vuoden aikana järjestettiin romutuskampanja,<br />
jossa vähintään 10 vuotta vanhasta henkilöautosta<br />
maksettiin 1 500 euron romutuspalkkio vaihdettaessa<br />
auto uuteen vähäpäästöiseen henkilöautoon.<br />
Kampanjan turvin hankittiin Suomen teille noin<br />
8 000 uutta vähäpäästöistä henkilöautoa.<br />
Murikassa järjestettäviä, työantajan tuen piirissä<br />
olevia kursseja pidettiin viisi ja järjestökursseja<br />
kolme. Alueellinen kurssi järjestettiin Häme–<br />
Pirkan maan toiminta-alueella, ja ammattiosastot<br />
pitivät useita omia koulutustilaisuuksia. Autoalalla<br />
järjestettiin kaksi yhteistoimintapäivää Etelä- sekä<br />
Pohjois-Suomessa.<br />
Työllisyystilanne heikkeni alalla edelleen.<br />
Työttömyys kasvoi varsinkin korjaamo- ja varaosapalveluiden<br />
ammattiryhmissä. Metalliliiton jäsenmäärä<br />
autoalalla putosi yli sadalla jäsenellä.<br />
Malmikaivokset<br />
Suomessa on tällä hetkellä yhdeksän tuotantotoiminnassa<br />
olevaa metallurgiakaivosta. Kaksi kaivosta meni<br />
vuoden aikana konkurssiin ja yksi on ylläpitotilassa.<br />
Malmikaivosten työehtosopimuksen paikallisessa<br />
palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten<br />
toteutustapa, ajankohta ja suuruus.<br />
Sopimus tehtiin pääluottamusmiehen kanssa.<br />
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavutettu,<br />
palkkoja korotettiin 1.3.2015 0,4 % yleiskorotuksella<br />
ja 10 senttiä/tunti tai 16 euroa/kuukausi, kuitenkin<br />
vähintään 0,43 %:n yleis korotuksella 1.11.2015 tai<br />
lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden<br />
alusta.<br />
Liittojen välinen kehittämistyöryhmä on toiminut<br />
aktiivisesti. Alan ammatillista koulutusta järjestävät<br />
useat tutkinnonjärjestäjät eri puolella Suomea ja<br />
toimialaa kohtaan on opiskelijoilla ollut kiinnostusta.<br />
Kaivosalan johtoryhmä kokoontui kolmesti ja<br />
lisäksi johtoryhmä osallistui alkusyksystä pidettyyn<br />
sopimusalojen johtoryhmien yhteiskokoukseen sekä<br />
puhelinkokouksia pidettiin tarvittaessa. Pääluotta mus <br />
miesten ja työsuojeluvaltuutettujen täydennyskurssi<br />
pidettiin Murikka-opistolla toukokuussa, ja kokousja<br />
koulutuspäivät olivat Kalajoella. Neuvotteluja<br />
retkeilypäivät pidettiin ammattiosasto 213:n<br />
järjestämänä Levillä.<br />
Jalometalliala<br />
Jalometallin sopimusalalla työllisyystilanne oli vaihteleva,<br />
lomautukset vaikuttivat alalla työllistymiseen.<br />
Jalometallin johtoryhmä on osallistunut<br />
sopimusalojen yhteisiin tilaisuuksiin sekä alan<br />
yhteiseen edustajiston kokoukseen tammi–helmikuun<br />
vaihteessa.<br />
Jalometallialan koulutus ja opintopäivät toteutettiin<br />
marraskuussa ruotsinlaivalla. Järjestöpuolella<br />
Kuopion Jalometallityöväen ammattiosasto 125<br />
yhdistyi Hämeenlinnan Jalometallityöväen osasto<br />
88:aan.<br />
Palkantarkistukset toteutettiin työllisyys- ja<br />
kasvusopimuksen mukaisesti. Jalometallialalla<br />
palkkoja korotettiin 1.3.2015 0,4 % yleiskorotuksella<br />
ja 1.11.2015 siten, että työntekijän henkilökohtaista<br />
palkkaa ilman erillisiä lisiä korotettiin yleiskorotuksella,<br />
jonka suuruus on 9 senttiä tunnilta tai<br />
16 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0,43 %.<br />
Metsäteollisuuden korjaamoala<br />
Metsäteollisuuden korjaamoalan edustajiston sääntömääräinen<br />
vuosikokous pidettiin 31.1.–1.2.2015<br />
Murikassa.<br />
Metsäteollisuuden liittotapaaminen oli toukokuussa<br />
Murikassa. Osallistujia oli Metalli-, Sähkö-,<br />
Puuliitosta ja Ammattiliitto Prosta. Aiheena oli<br />
yhteistyön kehittäminen.<br />
Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana neljä<br />
kertaa.<br />
Pelti- ja teollisuuseristysala<br />
Pelti- ja teollisuuseristysalan edustajiston sääntömääräinen<br />
vuosikokous pidettiin 31.1.–1.2.<br />
Murikassa. Kokouksessa oli kaikista viidestä<br />
osastosta edustajat paikalla.<br />
Opintopäivät pidettiin Jyväskylässä 23.–24.5, ja<br />
johtoryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.<br />
Energia-ala<br />
Sääntömääräinen edustajiston kokous pidettiin<br />
helmikuussa Murikka-opistolla. Johtoryhmä<br />
kokoontui kolme kertaa, joista yksi oli sopimusalojen<br />
yhteiskokous syksyllä. Johtoryhmän<br />
kokouksissa käsiteltävinä asioina ovat olleet jäsenhankinta<br />
ja ammattiosaston mahdolliset rakenteelliset<br />
uudistukset tulevaisuudessa.<br />
Tietoliikenneala<br />
Tietoliikennealan toiminta keskittyi järjestöllisten<br />
asioiden hoitoon. Usean ammattiosaston toiminta<br />
on päättynyt, ja niiden jäsenet ovat liittyneet työssäkäyntialueiden<br />
tietoliikennealan ammattiosastoihin.<br />
Aluekurssit pidettiin Turussa ja Pohjois-<br />
Suomessa. Edustajiston kokous järjestettiin tammihelmi<br />
kuun vaihteessa. Johtoryhmällä oli neljä<br />
kokousta.<br />
Puolustusministeriön työpaikat<br />
Vuoden 2015 alussa merkittävä osa Metallityöväen<br />
Liittoon järjestäytyneistä työntekijöistä siirtyi<br />
Millog Oy:n palvelukseen. Puolustusvoimiin jäävien<br />
jäsenten osalta jatkettiin neuvotteluita mahdollisesta<br />
työehtosopimuksen vaihdosta. Metalliliiton jäseniä<br />
jää edelleen Puolustusvoimien kaikkiin aselajeihin.<br />
Puolustusministeriön ja Metalliliiton välisen<br />
työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset tulivat<br />
voimaan 1.3.2015, jolloin palkkoja korotettiin 0,4 % ,<br />
ja 1.11.2015, jolloin korotus oli 10 senttiä tunnilta.<br />
Tekninen huolto ja kunnossapito<br />
Teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimuksen<br />
soveltamiseen liittyvät asiat olivat esillä jatkuvan<br />
neuvottelun aiheena. Yksittäisillä työpaikoilla käytiin<br />
kouluttamassa alan palkkarakenteesta ja työaikakysymyksistä.<br />
Murikassa järjestettiin alan täydennyskurssi.<br />
Luottamusmiehille käytiin tiedottamassa alan<br />
sopimuksen muutoksista.<br />
Teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimuksen<br />
mukaiset yleiskorotukset tulivat<br />
voimaan 1.3.2015, jolloin palkkoja korotettiin 0,4 %<br />
ja 1.11.2015, jolloin korotus oli 10 senttiä tunnilta,<br />
kuitenkin vähintään 0,43 %.<br />
Oikeudellinen yksikkö<br />
Liitolle lähetettyjen oikeusapuhakemusten määrä<br />
lisääntyi edellisvuodesta seitsemällä. Muutos on<br />
normaalin vaihtelun rajoissa. Liittotason neuvoteltaviksi<br />
alistettujen riitojen määrä laski viidellä,<br />
joten muutos riitautettujen tapausten määrässä oli<br />
yhteensä 12.<br />
Edunvalvonnan riita-asioiden neuvottelussa<br />
ja valmistelussa on tilastollisesti tapahtunut selkeä<br />
muutos. Kolmeen edellisvuoteen verrattuna<br />
riitai seksi on jäänyt suhteellisesti enemmän<br />
erimieli syysmuistioita. Vuonna 2015 muistioista<br />
päättyi erimielisenä noin puolet, kun edellisten<br />
kolmen vuoden aikana niitä jäi riitaiseksi alle<br />
kolmannes. Karkean jaottelun mukaan mitään<br />
oleellista muutosta riita-asioiden perusteissa ei ole<br />
tapahtunut.<br />
Liiton omien asiantuntijoiden valmistelussa<br />
ratkeaa huomattava osa tapauksista. Tämän lisäksi<br />
liiton käyttämät asianajajat ratkaisevat noin puolet<br />
saamistaan tapauksista sopimalla.<br />
Vuoden tuomioista (muut kuin lakkoasiat)<br />
suhde luku voitot/tappiot oli 21/4. Tätä on<br />
pidettävä erittäin hyvänä.<br />
Erimielisyysmuistiot<br />
Eri sopimusaloilta tuli erimielisyysmuistioita<br />
sopimusyksikölle yhteensä 65.<br />
Liittotason neuvotteluissa saavutettiin yksimielinen<br />
sopimusratkaisu 18 tapauksessa, työpaikkaratkaisu<br />
löytyi 10 tapauksessa, ja liittojen välillä<br />
sovittiin korvauksesta 6 tapauksessa. Erimielisyysmuistioista<br />
lopetettiin 3.<br />
Erimielisinä päättyneet 28 muistiota siirtyivät<br />
oikeudellisen yksikön oikeusapukäsittelyyn. Osasta<br />
oikeusapukäsittely on vasta vuoden 2016 puolella,<br />
osa ratkaistuista on vuonna 2014 erimieliseksi<br />
jääneitä asioita.<br />
Työsuojelurikkomukset<br />
Liitolle saapuneiden työsuojelurikkomusten<br />
määrä on viimeiset kolme vuotta laskenut.<br />
Kun aikaisemmin juttuja tuli vuosittain noin 40,<br />
niin nyt niitä tulee noin 20 tapausta vuosittain.<br />
Tilastosta ei selviä, johtuuko muutos tapaturmien<br />
määrän vähenemisestä vai siitä, etteivät<br />
tapahtuneet työtapaturmat tule liiton tietoon.<br />
Jos tapausten vähentymä johtuu tehostuneesta<br />
työsuojelutoiminnasta, on siitä suuri ansio annettava<br />
liiton työympäristöyksikön ennaltaehkäisevälle<br />
työlle.<br />
6 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 7
Alkaneet oikeusjutut<br />
Vuoden aikana on alkanut 113 oikeusjuttua.<br />
Näistä 98 on ammattiosastoista saapuneita oikeusapuhakemuksia<br />
ja 15 erimieliseksi jääneitä muistioita<br />
(7 käräjäoikeuteen ja 8 työtuomioistuimeen).<br />
Jutuissa on päädytty seuraaviin ratkaisuihin:<br />
oikeusapu myönnetty 31<br />
oikeusapua ei tarvittu 15<br />
oikeusapua ei myönnetty 17<br />
asia on selvittelyssä 50<br />
yhteensä 113<br />
Erimielisyydet ovat koskeneet asiaryhmittäin:<br />
irtisanomista (työnantajasta johtuva) 22<br />
irtisanomista (työntekijästä johtuva) 13<br />
lomautusta 3<br />
luottamushenkilöön kohdistuvaa riitaa 0<br />
muuta syytä 9<br />
palkkasaatavia 51<br />
palkkaturvan hylkäämiä palkkasaatavia 1<br />
työsuhteen purkua 8<br />
työsuojelurikkomusta 6<br />
yhteensä 113<br />
Päättyneet oikeusjutut<br />
Vuoden aikana päättyi kaikkiaan 112 juttua:<br />
käräjäoikeuden, hovioikeuden tai<br />
korkeimman oikeuden ratkaisuun 34<br />
työtuomioistuimen ratkaisuun 1<br />
ei oikeudenkäyntiä 77<br />
yhteensä 112<br />
Päättyneiden oikeusjuttujen ratkaisut<br />
ovat jakautuneet seuraavasti:<br />
juttu on voitettu 22<br />
sovittu prosessin kuluessa 19<br />
sovittu, oikeusapua ei tarvittu 23<br />
ei oikeudenkäyntiä 38<br />
palkkaturvamenettely 1<br />
muu + vedetty oikeudesta takaisin 5<br />
hävitty 4<br />
yhteensä 112<br />
Työtuomioistuinjutut<br />
Vuoden aikana liittoa vastaan nostettiin 13 työrauhakannetta.<br />
Liitto nosti työtuomioistuimessa<br />
8 uutta työehtosopimuksen tulkintaa koskevaa<br />
juttua.<br />
Työtuomioistuin antoi vuoden aikana tuomion<br />
14 työrauhaa ja 1 työehtosopimuksen tulkintaa<br />
koskevassa jutussa. Työehtosopimuksen tulkintaa<br />
koskeva juttu voitettiin. Lisäksi 1 juttu sovittiin<br />
ennen kanteen nostamista ja 2 juttua jätettiin<br />
sillensä heikkojen menestymismahdollisuuksien<br />
vuoksi.<br />
Palkkasaatavien ja<br />
oikeudenkäyntikulujen perintä<br />
Vuoden aikana perintätoimistolle ei ole annettu<br />
perintätoimeksiantoja. Perinnässä on vielä kahden<br />
jutun palkkasaatavia ja oikeudenkäyntikuluja.<br />
Liitto ja asianajotoimistot ovat antaneet ulosottoon<br />
useita jäsenten palkkasaatavia ja oikeudenkäyntikuluja<br />
koskevia saatavia. Ulosoton kautta saadut<br />
varat on tilitetty edelleen jäsenille ja liitolle.<br />
Palkkaturva-asiat<br />
Liiton hakemuksesta saatiin 15 palkkaturvapäätöstä,<br />
joiden mukaisesti palkkaturvana maksettiin<br />
28 jäsenelle työsuhteesta johtuvia saatavia korkoineen<br />
68 351 euroa sekä liitolle jäsenmaksusaatavia 970<br />
euroa, eli yhteensä 69 321 euroa.<br />
Työympäristöyksikkö<br />
Työympäristöyksikön toiminnan keskiössä olivat<br />
työpaikkojen työsuojeluorganisaation tukeminen<br />
ja edunvalvonta. Painopistettä vahvistettiin työsuojeluvaltuutettujen<br />
ja -asiamiesten osaamisen lisäämisellä<br />
ja tukemalla työpaikkojen kehittämistyötä.<br />
Työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille tiedotettiin<br />
monella tavalla keskeisistä uudistuksista, tapahtumista<br />
ja toimista.<br />
Yksikön asiantuntijat toimivat kouluttajina<br />
Murikka-opistossa työsuojelun perus-, jatko- ja<br />
täydennyskursseilla. Yhden tai kahden päivän<br />
koulutusosuuksia oli yhteensä 33. Yksikön asiantuntijat<br />
osallistuivat myös paikallistasolla edunvalvonta<br />
- ja työsuojelukurssien vetämiseen sekä<br />
koulutusaineiston tuottamiseen.<br />
Ajankohtaispäiviä järjestettiin eri puolilla<br />
maata seitsemän. Niille osallistui 230 työsuojeluaktiivia.<br />
Ajankohtaispäivillä käsiteltiin muun<br />
muassa eläkeuudistusta, työsuojelukyselyä, vuokratyötä,<br />
työsuojeluvalintoja. Yksikkö järjesti perinteisen<br />
valtakunnallisen teemaseminaarin Murikassa, jossa<br />
aiheina olivat mm. tapaturmat, stressi, työsuojeluvalvonta<br />
sekä suomimiehen kuntotesti. Osallistujia<br />
seminaarissa oli 84. Valimotyöntekijöiden neuvotteluja<br />
retkeilypäiville ja metallurgia- ja valimokurssille<br />
osallistui 71 henkilöä.<br />
Työympäristöpäivät<br />
Vuoden aikana pidettiin 10 alueellista työympäristöpäivää,<br />
joissa käytiin 106 työpaikalla. Työympäristöpäivien<br />
yhteydessä työpaikat täyttivät yhteistyössä<br />
kyselyn. Kyselyyn vastanneilla työpaikoilla työskenteli<br />
4 279 henkilöä. Viideltä alueelta tehtiin<br />
kyselyn yhteenveto sekä annettiin kirjallinen<br />
palaute työpaikoille.<br />
Arviot työpaikalla esiintyvistä<br />
tapaturmariskeistä<br />
Riski erittäin suuri melko suuri ei suuri<br />
Meluvamma 26 55 19<br />
Allergia<br />
(astma, ihottuma, nuha) 10 46 43<br />
Rasitusvamma 5 50 45<br />
Syöpä<br />
(ilm. ASA-rekisteriin) 9 37 54<br />
Tärinän aiheuttama<br />
sairaus 3 29 68<br />
0 20 40 60 80 100 %<br />
Työkyvyttömyysturva ja<br />
oikeusapujen selvittäminen<br />
Erilaisia jäsenten työkyvyttömyystilanteisiin liittyviä<br />
kirjallisia selvittelyjä, työkyvyttömyys- ja eläketurvamuutoksenhakuja<br />
sekä lausuntoja tehtiin 51.<br />
Aikaisempien vuosien juttuja päättyi 9. Avoimia<br />
juttuja, jotka ovat selvittelyssä tai odottavat<br />
päätöstä, on 124. Työkyvyttömyysturvaan ja<br />
muutoksenhakuun liittyvää neuvontaa hoidettiin<br />
pääosin puhelimitse. Neuvontaa annettiin sekä<br />
jäsenille että työnantajille.<br />
Työturvallisuuteen ja vahingonkorvauksiin<br />
liittyvät oikeusavut selvitetään työympäristöyksikössä.<br />
Näitä saapui liittoon viisi, päätökseen<br />
saatiin 13 juttua, ja avoimiksi jäi vielä 14.<br />
Yksiköstä osallistuttiin Tapaturmavakuutuslaitosten<br />
liiton metallialan työpaikkaonnettomuuksien<br />
TOT-tutkintaan. Kuolemaan johtaneita<br />
työtapaturmia sattui niillä toimialoilla, joissa<br />
työskentelee metallin jäseniä, yhteensä kaksi.<br />
Työhyvinvointi<br />
Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeessa oli mukana<br />
reilut 90 yritystä. Hankkeen tuloksia on julkaistu<br />
eri tilaisuuksissa ja julkaisuissa. Hanke työkaluineen<br />
siirrettiin keväällä 2015 Työturvallisuuskeskukseen.<br />
Siirrolla turvattiin se, että metallialan yritykset saavat<br />
jatkossakin tukea työpaikkojen kehittämiseen.<br />
Työkaari kantaa -hanketta valmisteltiin<br />
teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen<br />
yhteistyönä. Kolmivuotiselle hankkeelle<br />
palkattiin oma projektipäällikkö ja sille saatiin<br />
ESR-rahoitusta. Tavoitteena on tuottaa työkaluja<br />
työpaikkojen työuria pidentäviä toimenpiteitä<br />
varten. Toimenpiteet on tarkoitus suunnata koko<br />
työuran ajalle. Tiedottaminen ja toimintojen<br />
suunnittelu alkoi keväällä 2015.<br />
Työkaarimallin<br />
osa-alueet<br />
Poissaolojen<br />
seuranta<br />
Työaikajärjestelyt<br />
Johtaminen ja<br />
tiedonkulku<br />
Eri-ikäisyys<br />
huomioon<br />
Työn<br />
muokkaaminen<br />
Yhteistyö, vaikuttaminen ja<br />
kansainvälinen toiminta<br />
Työuran<br />
suunnittelu<br />
Osaaminen ja<br />
ammattitaito<br />
Yksiköstä oli edustaja mukana useissa työryhmissä<br />
ja ohjausryhmissä. Näitä olivat esimerkiksi SAK:n<br />
sosiaalivaliokunta ja työsuojeluvastaavat, tekno logiateollisuuden<br />
sekä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmät,<br />
Työturvalli suuskeskuksen toimialaryhmät ja<br />
teollisuusryhmä, Suomen mielenterveysseuran hallitus<br />
sekä Terveyden edistämisyhdistyksen hallitus.<br />
Työympäristöyksiköstä pidettiin kiinteää<br />
yhteyttä kaikkien aluehallintoviraston työsuojelun<br />
vastuualueiden ja erityisesti metallialan tarkastajien<br />
kanssa. Liiton tavoitteena oli viranomaisvalvonnan<br />
saatavuuden parantaminen sekä itsenäisyyden,<br />
tason ja resurssien turvaaminen. Vaikutettiin sekä<br />
osallistuttiin SAK:n ja Teollisuuden palkansaajien<br />
kautta työsuojeluhallinnon kehittämiseen, lakiuudistuksiin,<br />
sosiaaliturvan parantamiseen sekä<br />
EU:n sosiaali- ja työsuojeluasioiden etenemiseen.<br />
Osallistuttiin pohjoismaisen IN:n työympäristöverkoston<br />
toimintaan. Verkoston kautta pyritään<br />
vaikuttamaan erityisesti EU:n päätöksentekoon.<br />
8 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 9
Tutkimusyksikkö<br />
Toiminnan yleisten painopisteiden pohjalta määriteltiin<br />
tutkimusyksikössä vuoden 2015 toiminnan<br />
painopisteiksi seuraavat kolme:<br />
• ➊ Työelämän ja teollisuuden pitkän ja lyhyen<br />
aikavälin muutostrendien hahmottaminen ja<br />
vaikutusten arviointi painottaen Metalliliiton<br />
tarpeita<br />
• ➋ kyselyjen, katsausten, selvitysten ja<br />
laskelmien tekeminen liiton käyttöön, mukaan<br />
luettuna uudistettu teollisuuspoliittinen<br />
ohjelma<br />
• ➌ metallialan työpaikkojen avustaminen<br />
suhdanne- ja rakennekriisien yhteydessä ja<br />
muun avun antaminen kentälle<br />
Tutkimusyksikkö teki valtuuston kevätkokoukseen<br />
metalliteollisuuden ja autoalan suhdanne- ja<br />
palkka katsaukset. Valtuuston syyskokoukseen<br />
tehtiin metalli teollisuuden ja autoalan toimialakatsaukset.<br />
Lisäksi tehtiin sopimusaloille raportteja<br />
alan kehityksestä ja näkymistä. Osallistuttiin<br />
luottamusmies verkostojen toimintaan. Ylläpidettiin<br />
liiton kotisivuilla kuukausittain päivitettyä<br />
suhdannekatsausta. Loppuvuonna päätettiin<br />
aloittaa alakohtainen toteutuneiden työaikojen<br />
seuranta ja siitä raportointi.<br />
Tutkimusyksikkö teki yritysanalyysejä ja<br />
selvityksiä järjestäjien tarpeisiin sekä kustannuslaskentaa<br />
liitto-organisaation tarpeisiin.<br />
Tehtiin jäsentilastokatsaus (neljästi vuodessa)<br />
sekä palkkakatsaus. Varsinaisia kyselyjä toteutettiin<br />
useita: jäsenkysely, työsuojelukysely, kyselyt palkankorotusten<br />
toteutumisesta ja edunvalvonnan<br />
puhelinpalveluista sekä Ahjon lukijatutkimus.<br />
Lisäksi avustettiin liiton naisjäsenille tehdyn<br />
kyselyn toteutuksessa.<br />
Metalliliiton Teollisuuspoliittisen ohjelman<br />
uudistustyö aloitettiin syksyllä. Aiemman ohjelman<br />
ja Teollisuuden palkansaajien elinkeino poliittisen<br />
ohjelman tavoitteiden toteutumista edistettiin<br />
kansanedustajatapaamisissa ja muissa sidosryhmätapaamisissa.<br />
Tehtiin taustaselvityksiä Metalliliiton<br />
teollisuuspoliittisen vaikuttamisen tueksi. Osallistuttiin<br />
erilaisten työryhmien toimintaan.<br />
Luottamusmiehiä avustettiin yritysten YTneuvotteluissa<br />
ja kriisiryhmissä. Muutenkin tehtiin<br />
työpaikkavierailuja ja kuunneltiin kentän ääntä.<br />
Lisäksi avustettiin luottamusmiehiä yritysten<br />
tilinpäätösten ja tunnuslukujen tulkinnassa sekä<br />
rakennemuutoksiin ja yritysjärjestelyihin liittyvissä<br />
asioissa tekemällä tarvittavia selvityksiä. Lisäksi<br />
osallistuttiin aktiivisesti TP:n elinkeinopoliittisen<br />
työryhmän toimintaan sekä erilaisiin työryhmiin ja<br />
seminaareihin.<br />
Edunvalvonnan ja järjestötoiminnan toimitsijoille<br />
järjestettiin kansantalous- ja yritystalouskoulutusta.<br />
Pidettiin kursseja ja alustuksia eri<br />
aiheista sopimus alojen johtoryhmille, seuturyhmille,<br />
ammatti osastoille ja Murikan kursseilla sekä<br />
laadittiin tilannekatsauksia eri aiheista.<br />
Ylläpidettiin suhteita ammattiyhdistysliikkeen<br />
ja ulkopuolisten tutkimuslaitosten tutkijoihin.<br />
Järjestettiin perinteinen tutkijatapaaminen, jonka<br />
työelämän tutkimukseen liittyvänä aihe oli<br />
”Työelämän tutkimuksen rakentavat avaukset”.<br />
Osallistuttiin aktiivisesti kansainväliseen<br />
yhteistyöhön IndustriAll Europen teollisuuspoliittisissa<br />
elimissä, toimialatyöryhmissä ja sosiaalidialogityöryhmissä<br />
sekä IN:n ja IndustriAll Globalin<br />
työryhmissä. Osallistuttiin EWC-toimintaan,<br />
kahteen kansainväliseen toimialaa kehittävään<br />
projektiin sekä lukuisten kannanottojen<br />
muotoilemiseen.<br />
Kansainvälinen yksikkö<br />
Kansainvälisen toiminnan keskeisenä sisältönä<br />
olivat etenkin EU-edunvalvontaan ja globaaliin<br />
edunvalvontaan liittyvät asiat.<br />
Solidaarisuushankkeiden keskeisenä tavoitteena<br />
oli kehitysmaiden ja kehittyvien teollisuusmaiden<br />
ay-liikkeen vahvistaminen kansallisina edunvalvojina.<br />
Yhteispohjoismaisen Baltian järjestäytymis akatemian<br />
toteutuksessa liitto oli toimija Virossa.<br />
Työelämän perusoikeudet ja elämiseen riittävä<br />
palkka sekä monikansallisten yhtiöiden globaalin<br />
toiminnan ja työmarkkinasuhteiden seuranta olivat<br />
kansainvälisen toiminnan sisältöinä. Työelämän<br />
perusoikeuksia ja elämiseen riittävää palkkaa<br />
kampanjoitiin Decent Work -teemalla yhdessä<br />
Teollisuuden Palkansaajien ja SASKin kanssa.<br />
Kansainväliset järjestöt<br />
Pohjoismaisessa toiminnassa keskityimme Pohjoismaisten<br />
Teollisuustyöntekijöiden IN:n edustajakokousasiakirjojen<br />
valmisteluun. Edustajakokous<br />
pidettiin kesäkuussa Ruotsissa.<br />
IndustriALL European Trade Union (EIA) keskittyy<br />
eurooppalaisten teollisuustyöntekijöiden edunvalvontaan.<br />
Osallistuimme aktiivisesti sen komiteoiden<br />
työskentelyyn. Etenkin teollisuuspoliittinen komitea<br />
työsti useita työelämää koskevia kannanottoja.<br />
Sopimuspoliittinen komitea käsitteli minimipalkkaan<br />
ja työaikaan liittyviä aloitteita, joissa pohjoismaiset<br />
liitot painottivat kansallisen sopimusoikeuden<br />
turvaamista. Lisäksi oltiin aktiivisesti mukana<br />
useissa sosiaalidialogityöryhmissä, joihin myös<br />
EU komissio ja alan työnantajajärjestöt osallistuvat.<br />
IndustriALL Global Unionissa (GIA) toiminta<br />
keskittyi erityisesti monikansallisten yhtiöiden<br />
valvontaan ja niihin perustettavien globaalien<br />
ay-verkostojen rakentamiseen.<br />
Yritysvastuu ja ay-verkostot<br />
Wärtsilän työmarkkinasuhteista Intiassa ja<br />
Mosambikissa tehty tutkimus valmistui. Se paljasti<br />
neuvottelu- ja sopimuskäytäntöjä, jotka ovat ristiriidassa<br />
sekä ILO:n työntekijöiden perusoikeuksien<br />
että yrityksen omien vastuulinjausten kanssa.<br />
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä SASKin,<br />
Finnwatchin ja suomalaisten toimihenkilöliittojen<br />
kanssa.<br />
Osallistuttiin GIA:n autoteollisuustyöryhmän<br />
sekä konepajatyöryhmän työhön. Tuettiin Koneen<br />
globaalin ay-verkoston muodostamista yhdessä<br />
yrityksen suomalaisen henkilöstön kanssa. Lisäksi<br />
osallistuttiin John Deere -verkoston perustamiseen.<br />
Solidaarisuustoiminta<br />
Kehitysyhteistyöhankkeilla tuettiin veljesliittoja<br />
ay-oikeuksien, järjestäytymisen, sopimustoiminnan<br />
ja liittorakenteiden vahvistamisessa Intiassa,<br />
Indonesiassa, Filippiineillä, Kiinassa, Namibiassa,<br />
Mosambikissa, Malawissa ja Uruguayssa sekä<br />
alueellisessa nuorisohankkeessa viidessä Etelä-<br />
Amerikan maassa ja kaivosalalla Latinalaisessa<br />
Amerikassa. Ghanassa ollaan mukana Ylen Hyvän<br />
Nenäpäivä -hankkeessa, jolla tuetaan kaivosyhteisöjen<br />
naisten aseman parantamista ja perheiden<br />
elämänlaadun kohentamista. Hankkeet toteutuivat<br />
pääosin suunnitelmien mukaisesti.<br />
Ulkoministeriön kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömääräleikkauksesta<br />
johtuen liiton edustajat<br />
SASKin hallinnossa olivat normaalia työllistetympiä<br />
hanketoimintaan liittyvissä kysymyksissä, koska<br />
budjettileikkaukset tarkoittivat käytännössä<br />
sekä hankkeiden ennenaikaisia lopetuksia että<br />
henkilöstö vähennyksiä SASKin organisaatiossa.<br />
Hanketiedotusta jatkettiin uutisilla Ahjossa ja<br />
sosiaalisessa mediassa. Namibialaisen hankekumppanimme<br />
MANWU:n pääsihteeri vieraili Suomessa<br />
ja tutustui erityisesti toiminnansuunnitteluun,<br />
koulutus toimintaan sekä jäsenrekisterin toimintaan.<br />
Lähialueyhteistyö<br />
Yhdessä Kymi–Savo-Karjalan aluejärjestön<br />
kanssa jatkettiin yhteydenpitoa Karjalan tasavallan<br />
ammattiliittoyhdistyksen kanssa ja aloitettiin kahden<br />
välinen koulutuksellinen toiminta Rosatomin<br />
Petrozavodskmash-tehtaan ammattiosaston kanssa.<br />
Kymi–Savo-Karjalan aluejärjestön kanssa myös<br />
jatkettiin koulutusyhteistyötä Autoteollisuustyöväen<br />
alueittenvälisen ammatti liiton (MPRA<br />
Työn yhdistys) ja Vsevolozhskin Fordin autotehtaan<br />
ammattiosaston kanssa.<br />
Yhteistyö Viron metalliliiton kanssa toteutui<br />
suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena ollut Viron<br />
uuden teollisuusliiton muodostaminen toteutui<br />
kuluneen vuoden aikana, ja IMTAL perustettiin<br />
kesäkuussa 2015. Sen säännöt mahdollistavat koko<br />
Viron teollisuustyöntekijöiden kokoamisen saman<br />
organisaation sisälle.<br />
Toiminta kotimaassa<br />
Eurooppalaista konserniyhteistyötä (EWC) tehtiin<br />
yhteistyössä Teollisuuden Palkansaajien yhteistoimintaryhmän<br />
kanssa. Yhteistoimintaryhmä<br />
järjesti kaksi koulutustilaisuutta.<br />
Ammattiosastojen kansainvälinen toiminta<br />
-kurssilla Murikassa käsiteltiin työelämän perusoikeuksia,<br />
niiden toteutumista suomalaisomisteisissa<br />
yrityksissä sekä ay-liikkeen valvonta- ja<br />
vaikutusmahdollisuuksia. Yhteistyössä Murikan,<br />
JHL-opiston, Kiljavan ja Aktiivi-instituutin kanssa<br />
käynnistettiin usean vuoden tauon jälkeen uudelleen<br />
Kansainvälisen yhteistyön koulutusohjelma, johon<br />
Metallista osallistui neljä aktiivia.<br />
Vuorovaikutusta ja tiedotusta ammattiosastojen<br />
kansainvälisten vastaavien verkostossa tiivistettiin.<br />
Kuusi kv-vastaavaa kouluttautui SASKin Kunnon<br />
työn lähettilääksi.<br />
Ammattiosastojen ja työpaikkojen edustajia<br />
avustettiin tietojen hankinnassa ja kansainvälisten<br />
yhteyksien solmimisessa. Ammattiosastoille ja<br />
ay-kouluille pidettiin kansainvälisyyteen liittyviä<br />
koulutuksia.<br />
Osallistuttiin metallisektorin maahanmuuttajien<br />
edunvalvontaan ja pyrittiin edistämään maahanmuuttajien<br />
järjestäytymistä.<br />
10 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 11
Järjestötoiminta<br />
Järjestäminen ja<br />
jäsenhankinta<br />
Järjestämistiimit toteuttivat vuoden 2015 alueellisia<br />
järjestämis- ja jäsenhankintasuunnitelmia. Vuoden<br />
aikana oli käynnissä 55 sisäistä ja 59 ulkoista työpaikkakampanjaa.<br />
Näistä 47 päättyi ennen vuodenvaihdetta.<br />
Kokonaisuudessaan järjestämis- ja jäsenhankintatyöllä<br />
saavutettiin 881 uutta jäsentä. Työpaikkakampanjoissa<br />
pystyttiin saamaan 584 uutta jäsentä,<br />
puhelinmarkkinoinnilla 110 ja pyyhkäisyillä 188<br />
uutta jäsentä.<br />
Työpaikkakampanjat tuottivat 49 luottamusmiestä<br />
ja 30 työsuojeluvaltuutettua. Työhuonekuntia<br />
perustettiin 7. Edunvalvontavoittoja tuli<br />
10. Luottamushenkilöistä Murikan peruskurssille<br />
sitoutettiin 29 valituista. Kampanjoinnin toiminnallisuutta<br />
kuvaa se, että työpaikoilla toteutettuihin<br />
vetoomuksiin osallistui yli 1 000 yksittäistä työntekijää.<br />
Järjestäjät kävivät 1 281 järjestämiskeskustelua<br />
ja 3 229 puhelinkeskustelua toteuttaakseen<br />
työpaikkakampanjat.<br />
Vuoden aikana opittiin, että keskeistä on löytää<br />
työpaikoilta johtohahmoja ja aktiiveja, joiden osaamista<br />
kehitetään. Näiden avainhenkilöiden kanssa<br />
työpaikkakampanjoissa pystyttiin toteuttamaan<br />
suunnitellut toimenpiteet.<br />
Kun tällaisia henkilöitä onnistuttiin tunnistamaan,<br />
sitouttamaan ja kehittämään, kampanjat<br />
onnistuvat, jolloin työpaikkojen liitto-organisaation<br />
toimintakyky vahvistui.<br />
Vuoden aikana kampanjoiden aktiiveja pystyttiin<br />
sitouttamaan työpaikkojen luottamustoimiin sekä<br />
toimintaan oman työpaikan ulkopuolella, esimerkiksi<br />
ammattiosastoihin. Kampanjoinnin avulla löytyneisiin<br />
aktiiveihin panostaminen on erityisen tärkeää<br />
koko liiton organisaation kehittymisen kannalta.<br />
Vuoden aikana toteutettiin 82 pyyhkäisyä, joissa<br />
vierailtiin 740 työpaikalla ja käytiin 1 729 keskustelua.<br />
Pyyhkäisyjen tuloksena värvättiin 188 uutta<br />
jäsentä. Niihin osallistui sekä liiton henkilökuntaa<br />
että ammattiosaston aktiiveja. Pyyhkäisyt soveltuivat<br />
hyvin jäsenhankintaan ja työpaikkakartoitukseen.<br />
Pyyhkäisyjen avulla pystyttiin liiton aktiivien<br />
taitoja kehittämään, jotta he pystyisivät yhä paremmin<br />
tekemään ammattiosaston perustyötä. Toiminta<br />
kehitti myös liiton henkilökunnan taitoja johtaa ja<br />
koordinoida vapaaehtoistoimintaa.<br />
Viikolla 43 toteutettiin Ylivoimaviikko, joka<br />
oli liiton ensimmäinen valtakunnallinen kampanjatempaus.<br />
Suurin osa pyyhkäisyistä tehtiin tuolloin.<br />
Ylivoimaviikon aikana yhdistettiin kampanjatyö<br />
kentällä koordinoituihin viestintä- ja markkinointitoimiin.<br />
Ylivoimaviikko kehitti koko liiton kykyä<br />
toteuttaa vaativampia ja laajempia järjestämis- sekä<br />
jäsenhankintakampanjoita.<br />
Järjestämis- ja jäsenhankintatyön tehokkaaseen<br />
toteuttamiseen kuuluu toimiva tietohallintajärjestelmä.<br />
Vuoden 2015 aikana kehitettiin<br />
järjestämistyökalu Jaana, joka otettiin vaiheittain<br />
käyttöön syksyn aikana.<br />
Jäsenrekisterissä on työstetty erilaisia listoja<br />
ja tulosteita järjestämiskampanjoita varten sekä<br />
opastettu jäsenyyteen liittyvissä asioissa.<br />
Vuoden aikana markkinointityöryhmä on<br />
käynnistänyt toimintansa ja hakenut itselleen<br />
sopivia työskentelymalleja. Valitun mainosyhteistyökumppanin,<br />
Viestintätoimisto Drumin, kanssa<br />
on toteutettu vuodelle 2015–2016 hyväksyttyä<br />
markkinointisuunnitelmaa ja -strategiaa.<br />
25.5. järjestettiin henkilöstölle ja 26.5. valtuustolle<br />
lanseeraustilaisuus, jossa esiteltiin uusi ilme,<br />
slogan ja tapa markkinoida liittoa. Jäsenistölle<br />
uusi materiaali tehtiin tutuksi yhdessä Drumin<br />
kanssa toteutetun Ylivoimaviikon aikana. Samassa<br />
yhteydessä lanseerattiin joukkuelaji.fi-sivusto.<br />
Liiton some-työryhmää on laajennettu, ja sen<br />
toiminta on muodostunut säännöllisten tapaamisten<br />
ansiosta entistä vakiintuneemmaksi ja ammattimaisemmaksi.<br />
Some-työryhmälle perustettiin oma<br />
sähköpostiosoite, johon ammattiosastot ja luottamushenkilöt<br />
voivat lähettää omaa materiaalia liiton<br />
sosiaalisessa mediassa jaettavaksi.<br />
Liittokokousvaaleihin liittyvän markkinoinnin<br />
ydinajatus on uusi slogan Edunvalvonta on joukkuel<br />
aji. Sen ajatusmaailmaan on kytketty koko liiton<br />
uusi tapa viestiä erilaisissa kanavissa. Liittokokousvaalien<br />
materiaalituotantoa on ohjannut äänestysaktiivisuuden<br />
lisääminen.<br />
Uuden ilmeen mukaisia rolluppeja, telttaseiniä,<br />
rintanappeja, tarroja ym. materiaalia sekä myös<br />
muuta materiaalia, kuten työsuojelukoulutuksen<br />
mainontaa, on tuotettu tarpeen mukaan.<br />
Puhelinmarkkinoinnin ensimmäisenä vuotena<br />
keskityttiin toimivan kohderyhmämateriaalien,<br />
koulutuksen ja järjestelmien luomiseen. Koulutus<br />
ja järjestelmät toteutettiin niin, että ne toimivat<br />
kolmessa eri tasossa osallistujien tarpeiden mukaan.<br />
Puhelinmarkkinoinnin pysyvään tiimiin saatiin<br />
mukaan yhdeksän henkilöä eri puolilta Suomea.<br />
Liiton henkilökuntaa kaikilta osastoilta osallistui<br />
peruskoulutukseen 46 henkeä ja jäsenistä koulu tuksessa<br />
mukana oli kahdeksan. Kaikkiaan eri tasoisissa<br />
koulutuksissa oli mukana 54 henkilöä.<br />
Kohderyhmiä oli kaksi. Valmistuvia oppilasjäseniä<br />
tavoitettiin 785 nuorta, joista jäseniksi saimme 107.<br />
Kampanjaviikon aikana soittoja oli tekemässä 19<br />
työntekijää, jotka tavoittivat 370 luottamusmiestä.<br />
Alueellisia soittorinkejä järjestettiin vuoden<br />
aikana viisi. Mukana olivat Pirkanmaa, Kaakkois-<br />
Suomi ja Helsinki-Uusimaa sekä Häme.<br />
Aluetoimistoihin on toimitettu 0-jäsenten<br />
luetteloita rästitysten jälkeen. Jäsenrekisteri tekee<br />
tiivistä yhteistyötä puhelinringin kanssa ja tuottaa<br />
materiaalia kyseistä työtä varten. Puhelinkontaktin<br />
aikana kontaktoitava voidaan liittää jäseneksi.<br />
Jäseneksi voi liittyä nyt sähköisesti, ilman vahvaa<br />
tunnistautumista (=ilman pankkitunnuksia), ja<br />
liittymislomakkeen voi täyttää verkossa vaikka<br />
työpaikalla yhdessä luottamusmiehen kanssa tai<br />
puhelinkontaktin aikana.<br />
Keväällä 2015 valmistuneista oppilasjäsenistä<br />
tehtiin kontaktointiluettelot puhelinmarkkinointikierrosta<br />
varten. Keväällä 2015 valmistui 2 772<br />
oppilasjäsentä alan oppilaitoksista.<br />
Metallin nuorten kevään Operaatio Vakiduuni<br />
-kampanjapäivillä keräsimme allekirjoituksia<br />
Tampereen Hervannassa käyttäen hyväksi<br />
”ovikoputtelua”. Kerääjien vastaanotto oli erittäin<br />
hyvä, ja kampanjatempauksen avulla koulutimme<br />
osallistujat uuteen tapaan tehdä kampanjatyötä<br />
ihmisten parissa. Syksyn Metallimeetingissä<br />
nuoret järjestivät Operaatio Vakiduunin puitteissa<br />
taiteellisen tempauksen Tampereen Stockmannin<br />
edessä. Tarkoituksena oli avata ohikulkijoille<br />
nolla tuntisopimusten ongelmakohtia, kuten talousvaikeuksia,<br />
sairasloman palkattomuutta ja yllättävän<br />
työmenon sattuessa lastenhoidollisia ongelmia.<br />
Metallimeetingissä osallistujat soittelivat Operaatio<br />
Vakiduunin tukijoita ja sitouttivat heitä aloitteen<br />
luovutustilaisuuteen 4.12. Aktiivit soittelivat yli<br />
1 400 puhelua, joista 655:een vastattiin, ja 99 lupasi<br />
tulla jättämään aloitetta eduskunnalle.<br />
Rekisteröityjä työpaikkakäyntejä vuonna<br />
2015 tehtiin 310 (477). Yhteensä käyntejä on<br />
kirjattu 1 607. Näissä luvuissa on vain ne tapahtumat,<br />
jotka on merkitty kuuluviksi vuoden 2012<br />
liittokokouspäätöksen mukaisiksi käynneiksi.<br />
Toteutettujen työpaikkakampanjoiden ansiosta<br />
saatiin huonosti järjestäytyneiden työpaikkojen<br />
jäsenistö mukaan paikalliseen edunvalvontatyöhön.<br />
Työpaikoilla tapahtuneen kampanjoinnin<br />
toiminnallisuutta kuvaa se, että toteutettuihin vetoomuksiin<br />
osallistui yli 1 000 yksittäistä työntekijää.<br />
Työmarkkinatiedotus oli heikkoa alkuvuodesta 2015,<br />
koska SAK:n kesäduunari kiertueeseen osallistuminen<br />
oli alueellisesti vähäistä. Nuorisotoiminnan resurssit<br />
kuluivat lähinnä Operaatio Vakiduuni -kampanjan<br />
pyörittämiseen, mutta silti saimme kohtuullisen<br />
tuloksen uusien oppilas jäsenten määrässä. SAKKI<br />
ry:n kiertueeseen osallistuminen tuotti 1 800 uutta<br />
opiskelijajäsentä Metalliliittoon.<br />
Alueellisten ja paikallisten organisaatioiden<br />
kehittäminen ja tukeminen<br />
Ammattiosastojen järjestöllistä, taloudellista ja<br />
toiminnallista selvitystyötä tehnyt työryhmä sai<br />
työnsä päätökseen ja teki esityksiä ammattiosastorakenteista<br />
ja jäsenmaksujen porrastuksista, jotka<br />
lähetettiin ammattiosastoille keskustelujen<br />
pohjaksi liittokokousesitysten tekemiselle.<br />
Järjestämis- ja jäsenhankintatyön tulokset<br />
vaihtelivat voimakkaasti aluetoimistoittain. Eroihin<br />
vaikuttivat järjestämis- ja jäsenhankintatyötä<br />
tekevän henkilökunnan aikaresurssit, motivaatio<br />
ja osaaminen. Järjestämis- ja jäsenhankintatyöhön<br />
koulutettiin henkilöstöä ja aktiiveja kevään ja<br />
syksyn järjestäjäkursseilla 19 henkilöä.<br />
Järjestävä ammattiosasto -hankkeeseen osallistui<br />
5 ammattiosastoa. Hanke lähti käyntiin toukokuussa.<br />
Tarkoituksena on järjestää ammattiosaston<br />
vastuualue ja kehittää ammattiosaston valmiutta<br />
tehdä järjestämis- ja jäsenhankintatyötä. Vuoden<br />
2015 loppuun mennessä ammattiosastojen järjestämiskartoitukset<br />
on tehty ja niiden pohjalta on<br />
valmisteltu ammattiosastojen järjestämis- ja<br />
jäsenhankintasuunnitelmat vuodelle 2016.<br />
Järjestämistyön 3 kuukauden mittaiselle harjoittelu-<br />
ja valmennuskurssille osallistui 14 aktiivia.<br />
Luottamusmiehen jatkokurssilla oli oma järjestämisen<br />
osio.<br />
Alueellisesti on järjestetty luottamushenkilöiden<br />
perehdyttämispäiviä.<br />
Ruotsinkielinen toiminta<br />
Ruotsinkielisissä tapahtumissa, mm. luottamusmieskoulutuksessa<br />
ja järjestöpäivillä käydään läpi<br />
ajankohtaiset jäsenyyteen liittyvät asiat ja muutokset.<br />
Kaikki jäsenrekisteristä lähtevät tiedotteet ja jäsenmateriaalit<br />
lähetetään myös ruotsinkielisenä.<br />
Jokaiselle ruotsinkieliselle perehdyttämis päivään<br />
osallistuneelle luottamusmiehelle laaditaan henkilökohtainen<br />
opintosuunnitelma.<br />
12 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 13
Ruotsinkielistä ay-koulukonseptia testattiin<br />
Pohjanmaalla teemalla ”järjestäminen”. Koulutus<br />
alkoi viikolla 39, ja syksyn aikana toteutettiin<br />
kolme eri koulutustilaisuutta. Osallistujina olivat<br />
luottamus miehet sekä ts-valtuutetut kahdesta eri<br />
yrityksestä. Kampanjaviikolla kierrettiin ruotsinkielisiä<br />
työpaikkoja Pohjanmaalla suunnitelman<br />
mukaisesti.<br />
Tasa-arvo ja naistoiminta<br />
Ammattiosastoihin valittiin ja niissä toimi 36<br />
nais jaostoa. Naisjaostoja koulutettiin aiheista, jotka<br />
perustuivat heidän tarpeisiinsa ja toiveisiinsa. Toteutettiin<br />
osana naisjäsenille suunnattua järjestämiskampanjaa<br />
Naisia edunvalvonnan eturiviin -kysely<br />
16.2.–9.3. Kyselyssä kartoitettiin mm. naisjäsenten<br />
mielipiteitä, aktiivisuutta, kiinnostusta osallistua<br />
toimintaan sekä halua vaikuttaa työpaikkojen<br />
edun valvontakysymyksiin. Vastauksia tuli 977.<br />
Naiset toimijoina -kurssi järjestettiin 15.–17.4.<br />
Kurssille osallistui 16 työmarkkinoiden käytettävissä<br />
olevaa naisjäsentä. Kurssi oli ensimmäinen ns. pilottikurssi<br />
ja se toimi järjestämiskoulutuksena<br />
nais jaostojen vetäjille. Kurssin tavoitteena oli<br />
keskusteluiden ja kysymysten kautta tuoda esiin<br />
työelämän ja yhteiskunnan muutokset naisnäkökulmasta.<br />
Kurssilla harjoiteltiin 1:1, tavoitteena<br />
uusien jäsenten aktivointi.<br />
Naisten seminaari Naisia edunvalvonnan eturiviin<br />
järjestettiin 12.–13.9. Seminaariin osallistui<br />
40 työmarkkinoiden käytettävissä olevaa naisjäsentä.<br />
Seminaarissa käsiteltiin ja purettiin naisjäsenille<br />
suunnatun kyselyn tulokset. Tasa-arvoja<br />
yhdenvertaisuuslainsäädännöt uudistuivat ja<br />
muuttuivat 1.1.2015. Informoitiin jäseniä Työkaari<br />
kantaa -hankkeesta sekä eläkeuudistuksesta.<br />
Osallistuttiin SAK:n tasa-arvoviikonloppuun<br />
23.–24.5. Tampereella. Aiheena olivat yhdenvertaisuus-<br />
ja tasa-arvolain uudistus sekä tasa-arvotyön<br />
käytännön kokemukset.<br />
Kultuuri- ja vapaa-ajantoiminta<br />
Esiintyjätyöpaja-koulutus järjestettiin 17.–18.10.<br />
Murikka-opistolla. Koulutus toteutettiin kolmessa<br />
erilaiseen harrastustoimintaan keskittyvässä työpajassa.<br />
Työpajoihin osallistui 25 jäsentä. Työpajojen<br />
aiheina olivat mm. tekstin tulkinta, laulamisen<br />
perusasiat ja mikrofonitekniikka.<br />
Kesänäyttely järjestettiin 1.6.–16.10. Murikkaopistolla.<br />
Näyttelytyöt olivat toiminta-alueiden<br />
Vaasa–Keski-Suomi ja Oulu–Lappi jäsenten harrastajatöitä.<br />
Näyttelyyn osallistui 14 taiteiden harrastajaa,<br />
ja töitä tai kokonaisuuksia oli esillä yhteensä 52.<br />
Komennusmiesten muistitiedon keruu aloitettiin<br />
1.3.2015 ja se päättyy 29.2.2016. Tavoitteena on<br />
kerätä ja arkistoida komennusmiesten muistitietoja<br />
vuosien varrelta. Kirjoituskilpailua on markkinoitu<br />
komennusmiehille Ahjossa, ammattiosastokirjeissä<br />
sekä liiton netti- ja Facebook-sivuilla. Lisäksi informaatiota<br />
on annettu erilaisilla komennusmiehille<br />
suunnatuilla kursseilla.<br />
SAK:n kulttuuriapurahoja myönnettiin seuraaville<br />
jäsenillemme: Kari Glödstaf, elokuva; Lassi Niiranen,<br />
soitinrakennus; Vesa Ruohtula, käsityö taide.<br />
Metalliliiton vuoden 2015 kulttuuriteko palkinto<br />
luovutettiin tärkeästä kulttuuri toiminnasta metalli <br />
työn tekijöille ja Metallityöväen Liitolle. Operaatio<br />
Vakiduuni -kampanjalle kasvonsa ja tukensa antanut<br />
Paleface valittiin palkinnon saajaksi.<br />
Edunvalvonta ja yhteiskunnallinen<br />
vaikuttaminen<br />
Osana eduskuntavaaleihin valmistautumista pyrittiin<br />
nostamaan keskusteluun kunkin toiminta-alueen tai<br />
vaalipiirin keskeisiä teollisuus- ja elinkeinopoliittisia<br />
kysymyksiä. Kansanedustajaehdokkaita pyrittiin lähestymään<br />
teollisen valmistuksen toimintaedellytysten<br />
parantamisen sekä investointien ja työllisyyden lisäämisen<br />
teemoilla. Samat teemat toistuivat viranomaisten<br />
ja elinkeinoelämän etujärjestöjen sekä yritysten<br />
kanssa tehdyssä yhteistyössä. Poliittista vaikuttavuutta<br />
pyrittiin lisäämään yhteyksillä tiedotusvälineisiin.<br />
Tavoitteita edistettiin konkreettisesti<br />
aluejärjestöissä erikseen päätetyillä tavoilla.<br />
Operaatio Vakiduunin kansalaisaloite nollatuntisopimusten<br />
kieltämiseksi pantiin vireille 15.1.2015.<br />
Kampanjan kautta mukaan saatiin aktivoitua uusia<br />
toimijoita. Työpaikka- ja ammattiosastotasolla<br />
kampanja sai positiivisen vastaanoton. Alkuun tukijailmoitusten<br />
keräys toimi hyvin, mutta hiljentyi<br />
kansalaisaloitteen mukaantulon jälkeen. Nimien<br />
kerääminen kansalaisaloitteeseen maalitettiin aluksi<br />
isoihin työpaikkoihin, ja keräys eteni hyvin. Samalla<br />
rakennettiin alueellisia tiimejä ja heille tarjottiin<br />
koulutusta ja käytännön työmene telmiä, jotta he<br />
pystyvät toimimaan itsenäisesti kampanjan edetessä.<br />
Sosiaalista mediaa käytettiin aktiivisesti<br />
tiedottamisessa ja siinä onnistuttiin hyvin. Kampanja<br />
saavutti hyvin myös näkyvyyttä valta kunnallisessa ja<br />
paikallisessa mediassa (tv, radio, printti, web). 50 000<br />
allekirjoituksen tultua täyteen kansalaisaloitteeseen<br />
kenttätoiminnassa alkoi näkyä taantumisen merkkejä.<br />
Muiden liittojen mukaan saaminen kampanjatoimintaan<br />
ei onnistunut odote tulla tavalla.<br />
Päävastuu kampanjan organisoi misessa, johtamisessa<br />
sekä hallinnoinnissa pysyi Metalliliitolla.<br />
Vuoden 2015 alussa pidettiin kuusi alueellista<br />
Operaatio Vakiduuni -mielenilmausta. Paikkoina<br />
olivat Turku, Kuopio, Tampere, Jyväskylä, Helsinki ja<br />
Oulu. Tapahtumissa osallistujat osoittivat mieltä vakiduunin<br />
puolesta sekä keräsivät kansalaisaloitteeseen<br />
alle kirjoituksia. Tapahtumiin osallistui paikkakunnittain<br />
noin 30–150 ihmistä ja Helsingin päämielen<br />
ilmaukseen noin 1 000 ihmistä. Operaatio Vakiduunia<br />
markkinoitiin jäsenistölle mm. tekstiviestein ja<br />
sähköpostin kautta.<br />
Operaatio Vakiduuni kampanjan perustama<br />
kansalaisaloite nollatuntisopimusten väärinkäytön<br />
kieltämiseksi keräsi yhteensä 62 516 allekirjoitusta.<br />
Metalliliiton työpaikoilta kampanjaan kerättiin<br />
ainakin 20 000 allekirjoitusta. Vuoden 2015<br />
loppuun mennessä kampanjalla oli 4 320 tukijaa,<br />
joihin pidettiin yhteyttä jatkuvasti sähköpostilla.<br />
Tukijoista 144 oli luokiteltu vuoden loppuun<br />
mennessä ns. johtohahmoiksi, jotka ottivat<br />
suuremman vastuun kampanjan pyörittämisestä.<br />
Kansalaisaloite luovutettiin 4.12.2015 eduskunnan<br />
puhemies Maria Lohelalle.<br />
Aloitteen jättämisen jälkeen kampanjassa<br />
siirryttiin selkeästi kansanedustajien kontaktoimiseen.<br />
Loppuvuonna aloitimme kansalaisdelegaatiot<br />
työ- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenten luokse.<br />
Tapaamisilla kerroimme Operaatio Vakiduunista ja<br />
nollatuntisopimuksiin liittyvistä ongelmista.<br />
Jäsenrekisteri<br />
Jäsenrekisterissä on valmistettu luottamusmiehille<br />
suunnattu ”jäsenyyden peruspaketti”, joka otetaan<br />
käyttöön 2016 keväällä.<br />
Jäsenistölle lähetettiin kaksi kertaa äänestysaktivointiin<br />
tähdänneet tekstiviestit.<br />
Ammattiosastojen nettijäsenrekisteriin on lisätty<br />
uusia palvelevia ominaisuuksia. Osastot voivat viedä<br />
jäsenilleen jäsenmaksuvapautustietoja, muuttaa<br />
osoite- ja toimipaikkatietoja sekä tehdä jäsenmaksuviitteitä.<br />
Uudet ominaisuudet otettiin käyttöön<br />
jäsenhuoltajien ajankohtaispäivien yhteydessä.<br />
Sähköinen liittyminen on lisääntynyt viime<br />
vuoden aikana: 28 % uusista jäsenistä liittyi sähköi sesti<br />
(itsemaksavista jopa 46 %). Neljännes vuositilastoihin<br />
on lisätty osio ulkomaalaisten jäsenten määristä.<br />
Jäsenmäärätilastoja ja listauksia tehdään jatkuvasti<br />
eri toiminta-alueiden tarpeisiin ja tilaisuuksiin.<br />
Sähköisen asioinnin puolelle tekstit tullaan<br />
tuottamaan kolmella kielellä: suomi, ruotsi ja<br />
englanti. Sähköisestä liittymisestä on tehty jo<br />
ruotsin- ja englanninkieliset versiot.<br />
Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivät järjestettiin<br />
23.–24.5. Murikassa ja paikalla oli 100 henkilöä<br />
66 ammattiosastosta. Ajankohtaispäivillä oli<br />
ammattiosastojen vastaanotot, joissa käsiteltiin<br />
jäsenyysasioita. Päivien painopiste oli sähköiset<br />
palvelut, toimipaikkarekisteri ja ammattiosastojen<br />
netti jäsenrekisteri. Päivillä kuultiin myös liiton<br />
puheenjohtajan ajankohtaiskatsaus sekä yhteistyökumppaneiden<br />
luentoja mm. työttömyysturvaan liittyvistä<br />
uudistuksista ja ajankohtaisista vakuutus asioista.<br />
Jäsenmääriä ja tunnuslukuja<br />
Liittoon kuuluvien ammattiosastojen<br />
määrä toimintavuoden lopussa<br />
2015 2014<br />
275 280<br />
Osastojen yhteinen jäsenmäärä 142 578 144 182<br />
Uusia jäseniä vuoden aikana 5 731 4 896<br />
näistä 30-vuotiaita tai nuorempia 3 428 3 283<br />
näistä sähköisesti liittyneitä<br />
joista itsemaksavia<br />
13 %<br />
46 %<br />
9 %<br />
38 %<br />
Vapaajäseniä 39 435 38 949<br />
Eläkeläisiä 36 186 39 067<br />
Seniorijäseniä 29 16<br />
Oppilasjäseniä 6 472 6 895<br />
näistä varsinaisiksi jäseniksi siirtyi 366 371<br />
Jäseniä poistui 7 322 8 605<br />
alan vaihdon vuoksi 1 320 1 488<br />
maksamattomien<br />
2 323 2 734<br />
jäsenmaksujen vuoksi<br />
kuolemantapauksen vuoksi 1 405 1 343<br />
muista syistä 2 274 3 040<br />
Yleiseen työttömyyskassaan (YTK) 934 1065<br />
vuoden aikana siirtyneet liiton<br />
tietojen mukaan<br />
YTK:sta liiton ammattiosastoihin<br />
siirtyneet<br />
626 425<br />
Ammattiosastot ja seuturyhmät<br />
Helsingin ja Uudenmaan toiminta-alue<br />
Helsingin seuturyhmä, jäseniä 8 150 (8 194)<br />
Ammattiosastot: 5, 27, 41, 70, 77, 78, 82, 84, 128, 155, 337<br />
Espoo–Kirkkonummi–Vantaa seuturyhmä,<br />
jäseniä 4 470 (4 568)<br />
Ammattiosastot: 11, 12, 168, 254, 255, 271, 287, 424<br />
Länsi-Uudenmaan seuturyhmä, jäseniä 2 384 (2 452)<br />
Ammattiosastot: 8, 35, 178, 225<br />
Eteläkärjen seuturyhmä, jäseniä 2 364 (2 513)<br />
Ammattiosastot: 21, 44, 93,117, 121, 125, 232, 379<br />
Keski- ja Pohjois-Uudenmaan seuturyhmä,<br />
jäseniä 3 585 (3 623)<br />
Ammattiosastot: 4, 42, 48, 58, 90, 151, 281, 338<br />
Itä-Uudenmaan seuturyhmä, jäseniä 1 566 (1 588)<br />
Ammattiosastot: 25, 86, 136, 177, 229, 246, 359<br />
Varsinais-Suomen ja Satakunnan toiminta-alue<br />
Turun seuturyhmä, jäseniä 10 348 (10 508)<br />
Ammattiosastot: 1, 40, 45, 49, 87, 143, 152, 191, 270, 343<br />
Turunmaan seuturyhmä, jäseniä 466 (500)<br />
Ammattiosastot: 54, 69, 295, 336<br />
Vakka-Suomen seuturyhmä, jäseniä 2 915 (2 662)<br />
Ammattiosastot: 36, 268, 365<br />
Loimaan seuturyhmä, jäseniä 634 (636)<br />
Ammattiosasto: 29<br />
14 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 15
Salon seuturyhmä, jäseniä 4 004 (4 276)<br />
Ammattiosastot: 57, 62, 180, 211, 286, 315, 433<br />
Kaakkois-Satakunnan seuturyhmä, jäseniä 2 530 (2 583)<br />
Ammattiosastot: 127, 190, 193, 249, 273, 312, 381<br />
Porin seuturyhmä, jäseniä 5 488 (5 610)<br />
Ammattiosastot: 6, 91, 92, 122, 163, 294<br />
Pohjois-Satakunnan seuturyhmä, jäseniä 557 (557)<br />
Ammattiosastot: 318, 329<br />
Rauman seuturyhmä, jäseniä 3 205 (3 261)<br />
Ammattiosastot: 66, 102, 160, 299, 376<br />
Hämeen ja Pirkanmaan toiminta-alue<br />
Hämeenlinnan seuturyhmä, jäseniä 2 935 (2 946)<br />
Ammattiosastot: 43, 88, 101, 186, 250<br />
Riihimäen seuturyhmä, jäseniä 1 240 (1 237)<br />
Ammattiosastot: 103, 244, 352<br />
Forssan seuturyhmä, jäseniä 1 237 (1 200)<br />
Ammattiosastot: 2, 79, 158, 179<br />
Päijät-Hämeen seuturyhmä, jäseniä 5 760 (5 792)<br />
Ammattiosastot: 14, 23, 47,111, 114, 323<br />
Tampereen seuturyhmä, jäseniä 11 081 (10 818)<br />
Ammattiosastot: 7, 38, 80, 97, 134, 140, 149, 195, 231,<br />
239, 305, 402<br />
Läntinen seuturyhmä, jäseniä 1 641 (1 688)<br />
Ammattiosastot: 220, 340, 345, 363<br />
Eteläinen seuturyhmä, jäseniä 1 538 (1 588)<br />
Ammattiosastot: 105, 169, 335<br />
Pohjoinen seuturyhmä, jäseniä 719 (710)<br />
Ammattiosastot: 16, 166, 236, 349<br />
Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan toiminta-alue<br />
Metallin Pohjois-Kymenlaakson seuturyhmä,<br />
jäseniä 1 914 (1 930)<br />
Ammattiosastot: 116, 133, 145, 175, 209, 245<br />
Metallin Etelä-Karjalan seuturyhmä, jäseniä 3 147 (3 183)<br />
Ammattiosastot: 3, 30, 52, 96, 188, 230, 242, 266<br />
Metallin Kotka-Hamina seuturyhmä, jäseniä 2 284 (2 315)<br />
Ammattiosastot: 13, 20, 109, 301<br />
Saimaan Metallit seuturyhmä, jäseniä 1 097 (1 109)<br />
Ammattiosastot: 17, 234<br />
Ri-Mi seuturyhmä, jäseniä 1 013 (1 007)<br />
Ammattiosastot: 61, 71, 113, 156<br />
Metallit 201 ja 354 seuturyhmä, jäseniä 581 (599)<br />
Ammattiosasto: 201<br />
Keski-Karjalan seuturyhmä, jäseniä 317 (341)<br />
Ammattiosastot: 22, 333<br />
Ylä-Karjalan seuturyhmä, jäseniä 328 (339)<br />
Ammattiosastot: 76, 153, 341<br />
Joensuun seuturyhmä, jäseniä 3 933 (3 918)<br />
Ammattiosastot: 19, 59, 196, 216, 221, 320<br />
Ylä-Savon seuturyhmä, jäseniä 1 834 (1 777)<br />
Ammattiosastot: 107, 148, 224, 328<br />
Kuopion seuturyhmä, jäseniä 2 114 (2 154)<br />
Ammattiosastot: 60, 112, 147, 176, 279<br />
Keski-Savon seuturyhmä, jäseniä 2 330 (2 386)<br />
Ammattiosastot: 18, 24, 233, 304, 414<br />
Vaasan ja Keski-Suomen toiminta-alue<br />
Pohjoisen Keski-Suomen seuturyhmä,<br />
jäseniä 1 862 (2 245)<br />
Ammattiosastot:115, 141, 197, 262, 358<br />
Jyvässeudun seuturyhmä, jäseniä 4 484 (4 210)<br />
Ammattiosastot: 26, 34, 74, 120, 131, 150, 170, 182, 410<br />
Läntisen Keski-Suomen seuturyhmä, jäseniä 1 720 (1 747)<br />
Ammattiosastot: 68, 110, 167, 205, 344<br />
Vaasan ja Laihian seuturyhmä, jäseniä 5 624 (5 760)<br />
Ammattiosastot: 28, 172, 174, 261, 272, 292, 330, 417<br />
Seitsemän Sillan seuturyhmä, jäseniä 3 023 (3 094)<br />
Ammattiosastot: 10, 67, 104, 135, 228, 308, 426<br />
Järvilakian seuturyhmä, jäseniä 2 206 (2 240)<br />
Ammattiosastot: 146, 204, 214, 366, 370<br />
Kuusiokuntien Metalli, jäseniä 750 (793)<br />
Ammattiosastot: 51,142, 187,257<br />
Seuturyhmä Seinänaapurit, jäseniä 1 091 (1 111)<br />
Ammattiosastot: 248, 307, 357, 434<br />
Suupohjan seuturyhmä, jäseniä 1 837 (1 882)<br />
Ammattiosastot: 64, 252, 274, 317, 334<br />
Oulun ja Lapin toiminta-alue<br />
Oulun seuturyhmä, jäseniä 4 876 (5 026)<br />
Ammattiosastot: 56, 72, 108, 118, 210, 219, 289<br />
Raahen seuturyhmä, jäseniä 4 423 (4 417)<br />
Ammattiosastot: 55, 200<br />
Jokilaaksojen seuturyhmä, jäseniä 3 048 (3 150)<br />
Ammattiosastot: 227, 235, 259, 275, 309, 332, 353, 368, 377<br />
Kainuun seuturyhmä, jäseniä 2 322 (2 331)<br />
Ammattiosastot: 63, 256, 302, 346, 367, 369, 419<br />
Koillismaan seuturyhmä, jäseniä 372 (368)<br />
Ammattiosastot: 129, 202, 280<br />
Meri-Lapin seuturyhmä, jäseniä 2 709 (2 729)<br />
Ammattiosastot: 75, 81, 83, 213, 284<br />
Keski- ja Ylälapin seuturyhmä, jäseniä 2 521(2 511)<br />
Ammattiosastot: 46, 99, 208, 276, 306, 313, 316, 404<br />
Toimintansa purkaneet ammattiosastot vuonna 2015<br />
031 Västra Nylands telefonmontörer -<br />
Länsi-Uudenmaan Puhelinasentajat r.f<br />
124 Kuopion Jalometallityöväen ammattiosasto r.y.<br />
157 Oitin Metallityöväen ammattiosasto r.y.<br />
183 Lempäälän metallityöväen ammattiosasto r.y.<br />
300 Vuohijärven Metallityöväen ammattiosasto r.y.<br />
403 Turun auto -ja konealan ammattiosasto r.y.<br />
Uusi ammattiosasto perustettu vuonna 2015<br />
305 Tampereen Tekninen Tekstiili r.y.<br />
(siirtyi TEAM Teollisuualojen ammattiliitosta<br />
Metallityöväen Liiton jäsenjärjestöksi)<br />
Ammattiosastot 31.12.2015<br />
Toiminta-alue<br />
Toiminta-alue<br />
Ammattiosastoja<br />
Jäseniä<br />
Muutos<br />
edell.<br />
vuoteen<br />
% jäsenmäärästä<br />
Auto- ja<br />
koneala<br />
Naisia % Miehiä %<br />
Helsinki–Uusimaa 46 22 519 15,8 4 458 19,8 18 061 80,2<br />
Varsinais-Suomi–Satakunta 45 30 147 21,1 6 446 21,4 23 701 78,6<br />
Häme–Pirkanma 41 26 151 18,3 4 047 15,5 22 104 87,8<br />
Kymi–Savo-Karjala 50 20 892 14,7 2 550 12,2 18 342 87,5<br />
Vaasa–Keski-Suomi 52 22 597 15,8 3 479 15,4 19 118 84,6<br />
Oulu–Lappi 41 20 272 14,2 3 734 18,4 16 538 81,6<br />
Yhteensä 275 142 578 100,0 24 714 17,3 117 864 82,7<br />
Peltiala<br />
Ammattiosastoja<br />
Metalliala<br />
Tietoliikenneala<br />
Energiaala<br />
Metsäteoll.<br />
korjaamoala<br />
Kaivosala<br />
Jalometalliala<br />
Helsinki–Uusimaa 46 - 1 33 6 3 1 2 1<br />
Varsinais-Suomi–Satakunta 45 - 1 35 5 1 1 1<br />
Häme–Pirkanmaa 41 - 1 30 4 1 1 1<br />
Kymi–Savo-Karjala 50 -2 28 12 6 3 1<br />
Vaasa–Keski-Suomi 52 -3 39 9 4 2 1<br />
Oulu–Lappi 41 -2 27 8 3 6<br />
YHTEENSÄ 275 -5 192 44 12 2 5 5 8 3<br />
Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio<br />
Pääluottamusmiehiä oli rekisterissä maaliskuussa<br />
1 631 (1 670). Heistä ensimmäistä kauttaan tehtävässä<br />
on (toimikauden alku 2015) 412 (342).<br />
Varapääluottamusmiehiä on 1 288 (1 347), joista<br />
uusia on 536 (492). Luottamusmiehiä on 641 (698),<br />
joista ensimmäistä kauttaan on 226 (225).<br />
Liiton rekisterissä (maaliskuussa) oli 1 459 (1 472)<br />
työsuojeluvaltuutettua, joista ensimmäiselle kaudelle<br />
(2016 alkavalle) valittuja oli 424 (455). Työsuojeluvaltuutettujen<br />
lisäksi toimi 742 (742) työsuojeluasiamiestä,<br />
joista ensimmäistä kauttaan 207 (278).<br />
Yhteensä liittoon rekisteröityinä pääluottamusmiehinä,<br />
luottamusmiehinä, työsuojeluvaltuutettuina,<br />
-asiamiehinä ja heidän varahenkilöinään ja<br />
yhdysmiehinä toimi 8 190 (8 299) henkilöä.<br />
Kokonaisuudessaan työpaikkojen edunvalvontaorganisaatio<br />
kattoi noin 2 378 (2 334) työpaikkaa ja<br />
noin 95 046 (95 345) jäsentä. Todellista kattavuutta<br />
on vaikea tietää, koska luvuissa on huomioitu vain<br />
kirjallisen ilmoituksen aluetoimistoon toimittaneet<br />
luottamushenkilöt.<br />
PLM VPLM LM YHD TSV TSV1 TSV2 TSA<br />
Helsinki–Uusimaa 284 (282) 223 (233) 134( 139) 20 (22) 215 (212) 178 (173) 97 (95) 115 (105)<br />
Varsinais-Suomi–Satakunta 280 (291) 213 (224) 114 (119) 20 (24) 245 (268) 210 (220) 147 (137) 127 (129)<br />
Häme–Pirkanmaa 323 (309) 248 (251) 129 (140) 9 (13) 308 (294) 256 (231) 159 (147) 123 (111)<br />
Kymi–Savo-Karjala 299 (308) 242 (246) 75 (79) 45 (46) 279 (286) 232 (226) 135 (132) 106 (109)<br />
Vaasa–Keski-Suomi 273 (303) 224 (247) 99 (119) 33 (44) 252 (268) 214 (221) 121 (118) 155 (159)<br />
Oulu–Lappi 172 (176) 138 (146) 90 (101) 6 (9) 151 (144) 112 (122) 74 (75) 116 (129)<br />
YHTEENSÄ 1 631 (1 669) 1 288 (1 347) 641 (697) 133 (158) 1 459 (1 472) 1206 (1 193) 733 (704) 742 (742)<br />
16 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 17
Liiton ammattiosastot ja liiton jäsenmäärä vuosina 1899–2015<br />
Vuosi Osastoja Jäseniä Vuosi Osastoja Jäseniä Vuosi Osastoja Jäseniä Vuosi Osastoja Jäseniä<br />
1899 12 550 1929 83 11 258 1959 259 38 263 1989 363 151 382<br />
1900 15 572 1930 52 3 296 1960 263 37 668 1990 360 148 134<br />
1901 23 564 1931 71 3 570 1961 259 40 442 1991 359 148 099<br />
1902 23 464 1932 71 3 002 1962 287 42 875 1992 355 148 523<br />
1903 23 300 1933 71 3 167 1963 264 41 516 1993 353 151 972<br />
1904 18 420 1934 74 4 005 1964 268 42 164 1994 350 154 364<br />
1905 22 380 1935 79 5 516 1965 277 45 955 1995 349 160 358<br />
1906 40 920 1936 79 8 140 1966 288 46 025 1996 343 161 663<br />
1907 58 1330 1937 87 12 332 1967 278 50 602 1997 338 165 338<br />
1908 62 2391 1938 90 12 411 1968 291 57 405 1998 333 167 454<br />
1909 75 2 080 1939 88 13 114 1969 305 81 378 1999 331 167 992<br />
1910 71 1 628 1940 91 12 641 1970 379 105 614 2000 331 170 714<br />
1911 70 1 815 1941 94 17 283 1971 337 117 959 2001 325 170 752<br />
1912 81 2 657 1942 111 17 280 1972 345 123 022 2002 321 169 059<br />
1913 90 3 548 1943 117 18 254 1973 326 134 024 2003 351 169 775<br />
1914 95 4 292 1944 113 24 970 1974 340 145 851 2004 350 167 387<br />
1915 95 5 573 1945 123 55 809 1975 352 151 355 2005 339 166 085<br />
1916 111 10 288 1946 172 53 118 1976 356 155 210 2006 336 165 506<br />
1917 152 26 288 1947 179 54 678 1977 361 154 133 2007 330 167 300<br />
1918 … … 1948 186 48 219 1978 367 156 079 2008 325 167 308<br />
1919 94 6 223 1949* 188 42 416 1979 370 158 434 2009 320 160 935<br />
1920 107 9 350 1950 192 44 984 1980 374 163 811 2010 311 158 411<br />
1921 104 8 752 1951 244 45 007 1981 377 161 733 2011 308 156 036<br />
1922 102 7 730 1952 233 38 902 1982 377 161 228 2012 301 152 476<br />
1923 82 7 942 1953 211 36 560 1983 377 160 429 2013 291 147 891<br />
1924 82 8 016 1954 239 37 104 1984 376 156 889 2014 280 144 182<br />
1925 84 8 534 1955 356 40 596 1985 376 156 675 2015 275 142 578<br />
1926 85 10 305 1956 265 41 120 1986 372 155 209<br />
1927 84 11 613 1957 270 36 307 1987 366 154 255<br />
1928 88 13 437 1958 238 35 821 1988 365 154 600<br />
* vuoden 1950 ensimmäisen neljänneksen tiedot<br />
Edunvalvontaa<br />
tukevat toiminnot<br />
Koulutustoiminta<br />
Liiton koulutustoimintaa ohjaavat liittokokouspäätökset<br />
ja painopistealueet.<br />
Vakiintuneen tavan mukaisesti Metallityöväen<br />
liitto järjestää koulutusta kolmella tasolla: paikallisena<br />
koulutuksena ammattiosastojen ja seuturyhmien<br />
kursseilla, alueellisena koulutuksena ja<br />
valtakunnallisena opistokoulutuksena Murikassa.<br />
Lisäksi ruotsinkieliset ja eri sopimusalat järjestivät<br />
alakohtaista koulutusta.<br />
Toimintavuonna 2015 merkittävin koulutusta<br />
koskeva muutos liittyi Murikka-opiston syksyllä<br />
2014 opetusministeriöltä saamaan ylläpitämislupaan.<br />
Toimintavuoden alusta lukien ylläpitämislupa<br />
on ollut liitolla Koulutussäätiön sijasta.<br />
Muutoksella ei ollut koulutussuunnitelmiin<br />
tai volyymeihin vaikutusta, mutta kylläkin<br />
budjetointi käytäntöihin ja palvelusopimuksiin.<br />
Lisäksi syksyllä 2015 OKM myönsi ylläpitämislupaan<br />
muutoksen, jonka mukaan Murikka-opisto<br />
voi harjoittaa kansanopistotoimintaa Tampereen<br />
ohella myös Helsingissä.<br />
Vuonna 2014 aloittanut Metalliliiton ja<br />
Teknologiateollisuuden muodostama koulutustyöryhmä<br />
jatkoi työtään työnantajatuen piirissä<br />
olevan koulutuksen vuotuisesta sopimisesta.<br />
Toimintavuoden aikana edellisenä vuonna<br />
alkanut kenttäkouluttajakoulutus saatiin päätökseen<br />
ja osa kenttäkouluttajista toteutti koulutuksia<br />
paikallistasolla.<br />
Liiton teollisuuspoliittisen ohjelman kirjoittamiseen<br />
osallistuttiin laatimalla ammatilliseen ja<br />
koulutuspoliittiseen osuuteen pohjatekstit.<br />
Paikallinen ja alueellinen koulutus<br />
Alueellisen koulutuksen organisointi-, toteutus- ja<br />
budjetointivastuu siirtyi järjestötoiminnan alaisuuteen<br />
vuoden 2015 alusta, joten sitä koskevat tiedot<br />
ovat järjestön toiminta-alueen kertomuksessa.<br />
Liiton taloudellisella tuella järjestettävät<br />
ammattiosastojen ja seuturyhmien kurssit vastaavat<br />
paikalliseen koulutustarpeeseen. Ammattiosastot<br />
järjestivät 96 kurssia vuonna 2015 (2014: 111) ja<br />
seuturyhmät 73 (70). Kurssien kokonaismäärä oli<br />
siten 169 (181), joten kurssimäärä on ollut laskussa.<br />
Tämä heijastuu myös osallistujien kokonaismäärään,<br />
joka toimintavuonna 2015 oli 2 875 (2 977).<br />
Erityisesti ammattiosastojen järjestämien<br />
kurssien määrä ja osallistujavolyymit laskivat edellisvuodesta,<br />
sillä vuonna 2014 ammattiosastojen<br />
kursseilla oli yhteensä 1 731 osallistujaa, kun toimintavuonna<br />
2015 osallistujia oli 1 428. Seuturyhmien<br />
kohonneet kurssi- ja osallistujamäärät eivät kyenneet<br />
kompensoimaan vähennystä. Kurssien aihepiirit<br />
vaihtelivat tes-aiheista järjestöllisiin kysymyksiin<br />
ja myös lähestyvä liittokokous oli hyvin esillä.<br />
Suunnitelluista kursseista toteutui n. 90 %.<br />
Paikallisen koulutuksen vastuuhenkilöinä<br />
toimi 224 ammattiosaston opintosihteeriä, joista<br />
26:lle toimintakausi oli ensimmäinen. Murikassa<br />
järjestettiin keväällä opintosihteerikurssi, jolle<br />
osallistui 18 toimijaa. Syksyllä järjestettiin opintosihteerien<br />
neuvottelupäivät, joille osallistui 66<br />
paikallisesta opintotoiminnasta vastaavaa.<br />
Toimintavuotena toteutettiin myös toimintaalueen<br />
ulkopuolella järjestettävien kurssien laajennusmahdollisuus<br />
niin, että tukeen oikeuttava kurssi<br />
voitiin Murikan tai liiton keskustoimiston ohella<br />
toteuttaa myös Metallirannassa tai Metallikerolla.<br />
Seuturyhmät järjestivät yhteensä 11 ay-koulua,<br />
joista 6 Uudellamaalla ja 5 Varsinais-Suomi–Satakunta-alueella.<br />
Lähestyvää liittokokousta varten suunniteltiin<br />
koulutusaineistoja yhteistyössä järjestön toimintaalueen<br />
kanssa.<br />
Markkinointi<br />
Koulutuksen markkinointia toteutettiin sekä<br />
Ahjon että sähköisen viestinnän kautta. Sähköistä<br />
markkinointia pyrittiin tehostamaan suuntaamalla<br />
koulutusmarkkinointiviestit kurssien kohderyhmän<br />
mukaan. Ahjon käyttö markkinointivälineenä jatkui,<br />
ja koulutussivulla on esitelty koulutustoimintaa<br />
kattavasti. Uudet opintosihteerit perehdytettiin ja<br />
ohjattiin puhelimitse koulutukseen samalla, kun<br />
heitä opastettiin tehtävänsä hoitamisessa.<br />
Murikka-opiston ja liiton kotisivuja käytettiin<br />
tiedotuskanavana, samoin opiston Facebook-sivua.<br />
18 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 19
Ammatillinen koulutus<br />
Metalliliiton edustajia osallistui oppilaitosten<br />
edustuselimien toimintaan edelleen mm. Keudassa,<br />
Salpauksessa ja AEL:ssä.<br />
Alvarin kehittämistä jatkettiin osallistumalla<br />
Alvar-neuvottelukunnan toimintaan.<br />
Liitto tuki myös vuotuista Kone- ja metallialan<br />
opettajien (KOME) seminaaria, joka järjestettiin<br />
Lahdessa.<br />
Tutkintotoimikuntien työtä tuettiin ja valmistauduttiin<br />
uuden tutkintorakenteen mukaisiin<br />
tutkintotoimikuntien valintoihin.<br />
Murikka-opisto<br />
Vuosi oli Murikka-opiston ensimmäinen toimintavuosi<br />
Metallityöväen liiton toiminta-alueena.<br />
Opiston ylläpitämislupaan lisättiin mahdollisuus<br />
järjestää kansanopistokoulutusta rajoitetuin ehdoin<br />
myös Helsingissä. Opiston koulutustoiminnan tulos<br />
on suunnitelmaan nähden heikohko. Kansanopiston<br />
valtionosuus toteutui edellisvuoden tasossa.<br />
Tilinpäätös osoittaa alijäämää.<br />
Opisto solmi Murikanranta Oy:n kanssa<br />
sopimuksen kansanopistokoulutuksen ruoka- ja<br />
majoituspalvelun ostamisesta. Murikanranta Oy:n<br />
palvelukseen siirtyi vuoden alussa ns. vanhoina<br />
työntekijöinä opiston palvelu- ja huoltohenkilökunta.<br />
Vuoden päättyessä Murikka-opiston toimintaalueella<br />
työskenteli 5 päätoimista opettajaa, kaksi<br />
koulutuksen toiminta-alueen kanssa jaettua opettajaa,<br />
rehtori sekä koulutussihteeri. Vuoden kuluessa<br />
kaksi opettajaa siirtyi eläkkeelle ja yksi uusi opettaja<br />
astui opiston palvelukseen eläkkeelle jääneen<br />
tilalle. Lisäksi opistolla työskenteli talouden<br />
toiminta-alueelle siirretty toimistonhoitaja.<br />
Metalli liitto tuotti opiston talouspalvelut.<br />
Opisto osallistui T-opistot ry:n arviointihankkeeseen<br />
ja Suomen Kansanopistoyhdistyksen järjestämiin<br />
koulutuksiin. Vuoden aikana tuotettiin<br />
opettaja Marjo Nurmen tekemä pitkäkestoisen<br />
koulutuksen vaikuttavuuden arviointitutkimus.<br />
Se kohdistui Muutoksen eväät -kurssin vuosina<br />
1998–2013 käyneisiin opiskelijoihin. Tutkimuksen<br />
mukaan kurssin yksilöllinen tuloksellisuus ja<br />
vaikuttavuus koettiin asiantuntijuuden vahvistumi<br />
sena ja osaamisen paranemisena. Kurssin arvioitiin<br />
vaikuttaneen itsetuntoa ja pystyvyyttä parantavasti.<br />
Opiskelijat arvioivat kurssin vaikuttaneen vahvasti<br />
myös ajattelu- ja toimintatapojensa kehittymiseen.<br />
Toiminnalliset tulokset<br />
kansanopistokoulutuksessa<br />
Kansanopistokoulutuksesta kertyi yhteensä 2 104<br />
opiskelijaviikkoa, mikä oli 72 % suunnitellusta ja<br />
lähes edellisvuoden tasoa. Metalliliiton kanssa vuodelle<br />
laadittu suunnitelma oli edellisvuoden tasoa,<br />
mutta tavoitteisiin ei päästy. Yhteistyö Työväen<br />
Musiikkiliiton kanssa jatkui, ja orkesterikurssi<br />
toteutui 226 opiskelijaviikon volyymilla. Kaikkiaan<br />
työnantajan tuen piirissä olevaan koulutukseen<br />
osallistui 1 030 opiskelijaa ja opiskelijaviikkoja<br />
kertyi 1 193. Muun kansanopistokoulutuksen<br />
opiskelijaviikkomäärä oli 911. Kansanopistokoulutuksen<br />
teholuvuksi muodostui 2,1 tavoitteen<br />
oltua alle 2. Maksupalvelukoulutukseen osallistui<br />
236 opiskelijaa tehden 506 koulutettavapäivää.<br />
Edunvalvontakoulutus<br />
Luottamusmieskoulutus toteutui hyvin. Opiskelijaviikkoja<br />
kertyi lm-koulutuksesta yhteensä 664 kpl.<br />
Työsuojeluhenkilöstön koulutus sujui heikosti, vain<br />
60 % suunnitelluista opiskelijaviikoista toteutui ja<br />
kurssikohtainen opiskelijamäärä pieneni. Vuosi oli<br />
työsuojeluhenkilöstön ns. mandaattikauden kakkosvuosi.<br />
Pettymys oli Muutoksen eväät -kurssin eli<br />
3 kk:n koulutuksen peruuntuminen. Täydennyskoulutuksesta<br />
kertyi 234 opv. Kaikki ns. yhteisen<br />
koulutuksen piiriin suunnitellut kurssit peruuntuivat,<br />
kuten myös autoalan omat työsuojelu- ja luottamusmieskurssit.<br />
Järjestöllinen koulutus<br />
Järjestökurssien toteutuminen oli historiallisen<br />
hyvä, kurssitoteutus 95 %, vain yksi kurssi peruuntui.<br />
Opiskelijaviikot toteutuivat hyvin, 224 eli 82 %<br />
suunnitellusta.<br />
Järjestötehtäviin valmentava koulutus toteutui<br />
aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvin. Järjestämiskoulutuksesta<br />
karttui opiskelijaviikkoja 65. Kurssisisältöjä<br />
uusittiin.<br />
Työelämätaidot ja teemaseminaarit<br />
Viestinnän, tietotekniikan ja ihmissuhdekoulutuksen<br />
suunnitelmasta toteutui 75 %. Eläkeläistoiminnan<br />
kurssille osallistui 50 opiskelijaa. Luottamusmiesten<br />
teemaseminaari järjestettiin 4. kerran ja se on<br />
vakiinnuttanut paikkansa työsuojelun teema<br />
seminaarin rinnalle.<br />
Kiinteistö<br />
Opistokiinteistöä kunnostettiin tehdyn pts-suunnitelman<br />
mukaisesti. Toteutettiin päärakennuksen<br />
katon uusiminen sekä rantasaunan peruskunnostus.<br />
Tyhjillään ollut rivitalo purettiin. Kiinteistön<br />
uudistusohjelma jatkuu vuoteen 2018 saakka.<br />
Luokkien av-laitteistot uusittiin.<br />
Ahjon toimitus ja<br />
sisäinen tiedotus<br />
Ahjoa julkaistiin 16 numeroa 48-sivuisena<br />
aikakauslehtenä. Lehti ilmestyi pääsääntöisesti joka<br />
kolmas viikko.<br />
Keväällä lehdessä seurattiin eduskuntavaaleja ja<br />
esiteltiin ehdokkaina olleet liiton jäsenet. Ahjossa<br />
pidettiin edelleen esillä vuoden 2012 liittokokouksen<br />
keskeisimpiin linjauksiin liittyviä aihealueita.<br />
Lehdessä seurattiin muun muassa järjestämistoiminnan<br />
etenemistä. Nollatuntisopimusten<br />
kieltämiseksi käynnistettyä Operaatio Vakiduunia<br />
pidettiin esillä myös muissa liiton viestintäkanavissa.<br />
Myös ajankohtainen työmarkkinatilanne ja maan<br />
hallituksen pakkolakipolitiikka olivat lehdessä<br />
vahvasti esillä. Ahjossa on omat ruotsinkieliset sivut.<br />
Keväällä toteutettiin lehden lukijatutkimus<br />
yhteistyössä liiton tutkimusyksikön kanssa. Ahjo<br />
julkaisi ammattiosastojen kokous- ja toimintailmoituksia<br />
sekä työttömyyskassan omia sivuja.<br />
Ahjo-lehti painettiin Forssa Print Oy:ssä.<br />
Verkkosivut<br />
Liiton verkkosivujen www.metalliliitto.fi ulkoasua<br />
päivitettiin vastaamaan liiton uutta Edunvalvonta<br />
on joukkuelaji -ilmettä. Luottamustehtävissä<br />
toimivien extranet-palvelun tekeminen käyn nistyi.<br />
Palvelun käyttöönotto siirtyi vuoden 2016<br />
puolelle. Loppuvuodesta 2015 valmistui liittokokous.<br />
metalliliitto.fi-sivusto.<br />
Liiton verkkosivuille tuotetaan myös ruotsinkielisiä<br />
uutisia. Englannin- ja venäjänkielisten<br />
verkkosivujen päivittäminen sekä aineiston tuottaminen<br />
muilla kielillä oli satunnaista.<br />
Yksilöityjä kävijöitä liiton verkkosivuilla oli<br />
noin 400 000 ja käyntejä noin 750 000.<br />
Ahjo ilmestyi myös verkkolehtenä osoitteessa<br />
www.ahjo.fi. Ahjo.fi-verkkolehdelle kerääntyi<br />
istuntoja reilu 12 000. Säännöllisiä (sivustolle<br />
palaavia) lukijoita kävijöistä oli noin 75 prosenttia.<br />
Sosiaalinen media<br />
Sosiaalisen median järjestelmällistä ja tehokkaampaa<br />
käyttöä liiton tiedotuksessa ja liiton näkyvyyden<br />
parantamisessa jatkettiin. Sosiaalisen median työryhmässä<br />
tehtiin yhteistyötä eri toiminta-alueiden<br />
sekä työttömyyskassan kanssa. Sekä liiton että<br />
Ahjon Facebook-sivujen seuraajien määrä kasvoi.<br />
Facebook-sivujen tavoittavuuden huippu oli syyskuussa<br />
järjestetyllä #STOP-mielenilmausviikolla.<br />
Uutiskirje<br />
Myös Metallin uutiskirjeen ulkoasu uudistettiin.<br />
Uutiskirje lähetettiin 23 kertaa. Kirje on suunnattu<br />
liiton luottamustehtävissä toimiville. Vastaanottajien<br />
määrää laajennettiin luottamusmiehistä, työ suojeluvaltuutetuista<br />
sekä ammattiosastojen puheenjohtajista<br />
kaikkiin luottamushenkilörekisterissä oleviin.<br />
Laajennuksen jälkeen vastaanottajia oli noin 8 000.<br />
Uutiskirjeessä kerrottiin ajankohtaista tietoa<br />
muun muassa edunvalvonnasta, koulutuksesta ja<br />
järjestötoiminnasta. Uutiskirjeen keskeisiä artikkeleita<br />
käännettiin ruotsin kielelle.<br />
Markkinointi ja painotyöt<br />
Toiminta-alue osallistui liiton markkinointityöhön.<br />
Markkinointiin liittyviä materiaaleja ja sisältöjä<br />
tehtiin yhteistyössä markkinointityöryhmän ja<br />
mainostoimiston kanssa. Markkinointi-ilme oli<br />
esillä myös Ahjossa.<br />
Toiminta-alue tuotti jäsenille suomen- tai<br />
ruotsinkieliset kalenterit sekä muita liiton ja<br />
toiminta-alueiden käyttöön tarkoitettuja painotöitä.<br />
Oman graafisen suunnittelun tuotannon<br />
määrää lisättiin muun muassa liittokokouksen<br />
painotöissä.<br />
Vuoden 2016 liittokokoukseen ja vaaleihin<br />
liittyvien painotöiden valmistelu aloitettiin jo<br />
keväällä.<br />
Talous<br />
Talous toteutui budjetin mukaisesti.<br />
20 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 21
Hallinto ja talous<br />
Hallinnon ja talouden toiminta-alueen perus tehtävä<br />
on liiton kokonaistoimintojen johtaminen, toiminnan<br />
suunnittelu ja kehittäminen sekä liiton taloudellisen<br />
toiminnan turvaaminen. Toiminta-alue<br />
tukee toiminnallaan liiton perustehtävien, kuten<br />
työehto- ja järjestötoiminnan toteuttamista.<br />
Hallinnon ja talouden toiminta-alue jatkoi<br />
yhdistettynä toiminta-alueena. Hallintoyksikön<br />
johtoon valittiin hallintopäällikkö tammikuussa.<br />
Hallinto<br />
Hallintoyksikön tehtävä on tuottaa edunvalvonnassa<br />
tarvittavat tukipalvelut liiton henkilökunnalle,<br />
hallinnolle ja jäsenistölle. Palveluita ovat hallintoja<br />
toimistopalvelut, henkilöstöpalvelut sekä matkaja<br />
kokouspalvelut.<br />
Toimistopalveluiden kehittämistä jatkettiin.<br />
Valmisteluja 22. liittokokouksen ja liittokokousvaalien<br />
osalta jatkettiin suunnitelman mukaisesti.<br />
Liittokokouksen ajankäyttöä ja aloitteiden käsittelyä<br />
kehitettiin.<br />
Intra eli Sorvi on keskeinen sisäisen tiedotuksen<br />
väline. Sen kehittämistä jatkettiin.<br />
Henkilöstöturvallisuusohjeistus teetettiin<br />
loppuvuodesta.<br />
Liiton historian kirjoitusta jatkettiin vuosien<br />
1984–2000 osalta.<br />
Tietohallinto<br />
Hankittiin keväällä uudet matkapuhelimet. Matkapuhelimiin<br />
synkronoituvat sähköposti, kalenteri ja<br />
yhteystiedot ja niissä on internet-yhteydet. Uudet<br />
laitteet paransivat merkittävästi käytettävyyttä,<br />
niissä on ollut huomattavasti vähemmän laite- tai<br />
muita vikoja.<br />
Laajennettiin langaton verkko koskemaan<br />
kaikkia liiton aluetoimistoja. Lisäksi Murikan<br />
langaton verkko siirrettiin liiton langattoman<br />
verkon alle (yksi hallinnointipaikka koko langattomalle<br />
verkolle). Samassa yhteydessä päivitettiin<br />
aluetoimistojen tietoliikennelaitteet.<br />
Rakennutettiin keväällä Murikkaan kuitytyö,<br />
joka parantaa erittäin merkittävästi opiston tietoliikenneyhteyksiä.<br />
Päivitettiin palvelinten käyttöjärjestelmä- ja<br />
ohjelmistoversioita viimeisimpiin versioihin sekä<br />
niiden vikasietoisuutta (mm. sähköpostijärjestelmä)<br />
ja tietoturvaominaisuuksia.<br />
Päivitettiin Helppari-ohjelmaa (vikatikettien<br />
ilmoittaminen).<br />
Päivitettiin Lync-kokousohjelmisto, uusi versio<br />
kulkee Skype For Business nimellä. Järjestettiin<br />
Skype-koulutusta.<br />
Saatettiin loppuun Sorvi-intranetin viimeistelytyöt.<br />
Kehitettiin työnantajan korvaamien henkilökunnan<br />
laajakaistayhteyksien ylläpitoa.<br />
Tehtiin koulutuskysely atk-koulutuksen tarpeista<br />
ja järjestettiin sen mukaisesti atk-koulutusta eri<br />
aihealueista.<br />
Liiton henkilökunta<br />
Liiton palveluksessa oli 31.12.2015 yhteensä<br />
155 työntekijää vakituisessa työsuhteessa.<br />
Naisia Miehiä Yhteensä<br />
Toimitsijat 24 74 98<br />
Toimistotyöntekijät<br />
56 1 57<br />
Yhteensä 80 75 155<br />
Toimitsijoiden luvusta puuttuvat 2 työvapaalla<br />
olevaa toimitsijaa, joilla on voimassa oleva työsuhde.<br />
Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa oli<br />
155 työntekijää ja määräaikaisissa 8 henkilöä.<br />
Murikka-opiston opettajat ja toimistohenkilökunta<br />
siirtyivät liiton palvelukseen 1.1.2015. Muu<br />
opiston henkilökunta siirtyi Murikanranta Oy:n<br />
palvelukseen.<br />
Naisten osuus työntekijöistä oli 51,6 % ja<br />
miesten 48,4 %. Toimistotyöntekijöistä naisia oli<br />
98,2 % ja miehiä 1,8 %. Toimitsijoista naisia oli<br />
24,5 % ja miehiä 75,5 %.<br />
Aluetoimistoissa ja Murikka-opistolla työskenteli<br />
49 ja keskustoimistossa 106 henkilöä.<br />
Vuoden aikana kymmenen vakituisen työntekijän<br />
työsuhde päättyi, heistä kuusi työntekijää<br />
jäi eläkkeelle ja neljän työntekijän työsuhde päättyi<br />
omasta pyynnöstä. Uusia työntekijöitä toistaiseksi<br />
voimassa olevaan työsuhteeseen palkattiin kolme.<br />
Vuoden lopussa liiton palveluksessa olleen<br />
henkilökunnan keski-ikä oli 50,2 vuotta.<br />
Toimitsijoiden keski-ikä oli 50,8 vuotta ja toimistotyöntekijöiden<br />
keski-ikä 49,2 vuotta. Työsuhteen<br />
keskimääräinen kesto oli toimitsijoilla 15 vuotta<br />
ja toimistotyön tekijöillä 18 vuotta.<br />
Esimiehet ja johdettavat käyvät kehityskeskustelut<br />
vähintään kerran vuodessa.<br />
Liiton ja Työttömyyskassan yhteiset Henkilöstöpäivät<br />
pidettiin kaksipäiväisinä joulukuussa. Päivien<br />
teema oli työyhteisötaidot ja työssä jaksaminen.<br />
Palaute oli positiivista, päiville osallistui 181 henkilöä.<br />
Työkykyä ylläpitävää toimintaa järjestettiin<br />
tarjoamalla henkilöstölle kulttuuri- ja liikuntaseteleitä<br />
sekä tukemalla henkilöstön virkistystoimintaa.<br />
Työhyvinvointiohjelma hyväksyttiin osaksi<br />
työehtosopimusta. Syksyllä järjestettiin viimeisen<br />
kerran 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työhyvinvointipäivä<br />
Harva meistä on rautaa -teemalla.<br />
Hyvinvointipäivään osallistui 40 henkilöä. Tykkuntoutusta<br />
tarjottiin liiton ja työttömyys kassan<br />
toimitsijoille ja toimistotyöntekijöille, kummallekin<br />
ryhmälle oli oma kurssi.<br />
Henkilöstökoulutusta toteutettiin vahvistetun<br />
henkilöstökoulutussuunnitelman mukaisesti.<br />
Koulutuskorvausta haettiin Työttömyysvakuutusrahastosta<br />
(TVR). Vuonna 2015 korvaukseen<br />
oikeuttavia päiviä oli 185 (166).<br />
Henkilökunta toiminta-alueittain 31.12.2015<br />
Toimitsijat Toimistotyöntekijät<br />
Yht.<br />
Edunvalvonta 36 5 41<br />
Järjestö keskustoimisto 10 15 25<br />
alueet 27 14 41<br />
Koulutus 4 1 5<br />
Murikka-opisto 7 1 8<br />
Ahjo ja sisäinen tiedotus 7 1 8<br />
Hallinto ja talous 7 20 27<br />
Yhteensä 98 57 155<br />
Edunvalvonta<br />
Järjestö/keskustoimisto<br />
Järjestö/alueet<br />
Koulutus<br />
Murikka-opisto<br />
Ahjo ja sisäinen tiedotus<br />
41<br />
10 15<br />
7 1<br />
7 1<br />
36 5<br />
27 14<br />
Hallinto ja talous 7 20<br />
Toimitsijat / toimistotyöntekijät<br />
Hallinnon ja talouden toiminta-alueella on<br />
hallinnon sihteeristön lisäksi taloustoimisto ja<br />
yleisten toimistopalveluiden työntekijät, ulkoinen<br />
viestintä ja tietohallinto. Talousyksikön 1 työn tekijä<br />
työskentelee Murikassa.<br />
Keskustoimiston järjestötoiminta-alueella<br />
on mukana jäsenrekisteriyksikkö, 10 työntekijää.<br />
1 jäsenrekisterin työntekijä työskentelee aluetoimistossa.<br />
Murikassa työskentelee myös Murikanranta<br />
Oy:n palveluksessa 17 henkilöä.<br />
Toimitsijoista enemmistö on edunvalvonnassa<br />
ja aluetoimistoissa.<br />
Viestintä- ja yhteiskuntasuhteeT<br />
Viestintä<br />
Toimintavuoden merkittävimpiin tapahtumiin<br />
lukeutuivat mm. eduskuntavaalit sekä ns. yhteiskuntasopimukseen<br />
liittyvä neuvotteluprosessi.<br />
Myös energiaratkaisut olivat edelleen voimakkaasti<br />
esillä. Monissa kysymyksissä tehtiin viestinnällistä<br />
yhteistyötä muiden ammattiliittojen ja myös<br />
työnantajajärjestöjen kanssa. Varhain syksyllä<br />
ryhdyttiin valmistelemaan seuraavan liittokokoukseen<br />
viestintään liittyviä asioita.<br />
Järjestettiin tiedotustilaisuuksia ja tavattiin<br />
monipuolisesti toimittajia sekä yksittäin että<br />
isompina ryhminä. Metalliliiton johto ja monet<br />
liiton hallinnon edustajat esiintyivät runsaasti<br />
julkisuudessa kommentoimassa sekä oman alan<br />
että laajemminkin työmarkkinakentän ja talouden<br />
asioita.<br />
Järjestettiin kotimaassa lukuisa määrä<br />
tilaisuuksia, joissa käsiteltiin mm. teollisuuden<br />
merkitystä työllistäjänä. Tämä näkökulma korostui<br />
erityisesti yhdessä Teknologiateollisuuden kanssa<br />
eduskunta vaalien alla järjestetyllä vaalikiertueella.<br />
Kiertue keräsi runsaasti kansanedustajaehdokkaita.<br />
Erityisesti opposition ehdokkaat niin keskustasta<br />
kuin perussuomalaisistakin olivat hyvin liikkeellä.<br />
Oltiin voimakkaasti mukana erilaisissa<br />
tapah tu missa jo vakiintuneen tavan mukaan.<br />
Osa tapahtumista järjestettiin niin, että mukana<br />
oli toimittajien lisäksi myös merkittäviä poliittisia<br />
päättäjiä.<br />
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen<br />
Toiminnan painopisteenä oli edelleen maan<br />
halli tuksen ja eduskunnan päätöksiin vaikuttaminen<br />
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.<br />
Tätä työtä tehtiin mm. tapaamalla ministereitä,<br />
kansanedustajia, virkamiehiä, avustajia ja muita<br />
taustatahoja. Erityishuomiota kiinnitettiin<br />
edelleen myös kanssakäymiseen poliittisen<br />
opposition kanssa.<br />
Aiempaan tapaan suuri osa vaikuttamisesta<br />
keskittyi teollisuuden yleisten toimintaedellytysten<br />
edistämiseen. Tältä osin oli luontevaa toimia usein<br />
myös yhteistyössä työnantajaliiton kanssa. Näin<br />
tapahtui mm. jo edellä viestintäosiossa mainitussa<br />
eduskuntavaalikampanjassa. Aiempaan tapaan<br />
yksittäisistä kysymyksistä nousivat paljon esiin<br />
mm. telakkateollisuus, kaivokset ja energia-asiat.<br />
Yksikkö laati lausuntoja mm. eduskunnan valiokunnille<br />
ja ministeriöille. Yhdessä tutkimus yksikön<br />
kanssa laadittiin liiton kannanottoja mm. SAK:lle.<br />
Yksikkö osallistui myös Metalliliiton uuden<br />
teollisuuspoliittisen ohjelman valmistelutyöhön.<br />
22 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 23
Yksikkö edusti liittoa monissa työryhmissä, kuten<br />
Meriteollisuus 2020 -työryhmässä ja Vientiteollisuus<br />
tutuksi -työryhmässä. Niin ikään oltiin mukana<br />
Kestävän kaivostoiminnan verkos tossa ja sen<br />
hallituksessa. Verkosto laati oman mallinsa suomalaisesta<br />
kaivosvastuujärjestelmästä sekä teki ensimmäisen<br />
yhteiskuntavastuuraportin kaivosyhtiöiden<br />
toiminnasta.<br />
Osa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta tehtiin<br />
yhteistyössä muiden ammattiliittojen kanssa.<br />
Luonnollinen yhteistyötaho oli Teollisuuden<br />
palkansaajat TP, mutta myös muiden liittojen sekä<br />
myös työnantajaliittojen kanssa tehtiin yhteistä<br />
vaikuttamistyötä. TP järjesti jälleen hyvin onnistuneen<br />
seminaarin.<br />
Liiton hallintoelimet<br />
Liittovaltuusto<br />
Liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous<br />
pidettiin 26.–27.5.2015 Sokos Hotel Presidentissä<br />
Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset<br />
asiat. Kokouksessa kuultiin myös informaatio keskusjärjestöhankkeesta<br />
ja selonteko eläkekatosta. Lisäksi<br />
esiteltiin työsuojelu- ja palkkakyselyn tulokset.<br />
Liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous<br />
pidettiin 1.–2.12.2015 Paasitornissa Helsingissä.<br />
Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat.<br />
Liittohallitus 2012–2016<br />
Lisäksi valittiin Metallityöväen Liiton edustajat<br />
SAK:n 19. edustajakokoukseen. Kokouksessa<br />
kuultiin projektipäällikkö Juha Heikkalan selvitys<br />
uudesta keskusjärjestöhankkeesta. Kuultiin myös<br />
selvitys liittoyhteistyöstä ja Ammattiosastojen<br />
järjestöllinen tila -työryhmän väliraportti.<br />
Valtuuston puheenjohtajana toimi Pentti<br />
Mäkinen ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana<br />
Juha Kapiainen. Toisena varapuheenjohtajana<br />
toimi Pasi Karttunen, kolmantena Mari Tuomaala.<br />
Liittohallitus<br />
Liittohallituksen kokouksia oli vuoden aikana 14.<br />
Valtuuston puheenjohtajat ovat osallistuneet kokouksiin.<br />
Puheenjohtajana toimi Riku Aalto. Keskeisiä asioita<br />
ovat olleet edunvalvontaan ja järjestötoimintaan<br />
liittyvät kysymykset sekä henkilöstö- ja talousasiat.<br />
Työvaliokunta<br />
Työvaliokunnan kokouksia oli vuoden aikana 17.<br />
Työvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana<br />
Riku Aalto ja jäseninä Vesa Aallosvirta, Ritva Antila<br />
15.1.2015 alkaen, Timo Korpijärvi, Turja Lehtonen,<br />
Matti Mäkelä, Ville-Petteri Risberg ja Jyrki Virtanen.<br />
Kokouksissa on käsitelty eri toiminta-alueiden<br />
esittämiä asioita ja keskusteltu toiminta-alueiden<br />
ajankohtaisista kuulumisista.<br />
Varsinainen jäsen I varajäsen II varajäsen III varajäsen<br />
Puheenjohtaja Riku Aalto Ilkka Jutila Olli-Pekka Kristiansson Markku Nikki<br />
Liittosihteeri Matti Mäkelä Eero Heikkinen Reino Laaksonen Hannu Kontkanen<br />
Jari Aalto Katja Vakkamaa Vesa Oja Jorma Rand<br />
Jyrki Hyykoski Jari Jormalainen Mikko Laakso Toni Keränen<br />
Jarkko Jokinen Kalevi Valonen Anttimatti Walther Markku Lappalainen<br />
Raimo Karppinen Veikko Jänönen Jarmo Vattulainen Kari Koivisto<br />
Taina Karrikka Hans Segercrantz Mirja Niskanen Pentti Rokkanen<br />
Hannu Koistinen Heikki Tsupari Pentti Issakainen Ari Häkkinen<br />
Erkki Kuusikko Heimo Niemi Juha Tuukkanen Tero Sulkakoski<br />
Keijo Larila Tenho Vehmas Sandra Roos Sanna Kujala<br />
Kari Niininen Ari Kosonen Heikki Kuutti Jari Poutala<br />
Ulla Rauhala Maria Pietari Teuvo Kuhanen Keijo Wallin<br />
Antti Salonen Rauno Lehtinen Marko Svärd Jussi Karimäki<br />
Ilpo Sirniö Jari Roslöf Ilkka Jatkola Jyrki Vuorinen<br />
Pirkko Valtanen Antti Leinonen Ari-Pekka Kurikka Heikki Ahtimaa<br />
Seppo Venho Lauri Haikonen Petra Salovaara Maija Heikkilä<br />
Bo Vilander Kim Virkama Dan Nervander Tom Lindholm<br />
Raimo Virtanen Janne Vainio Marko Iltanen Irma Salo<br />
Mika Vuoti Jari Ahokas Kari Mehtälä Jouko Luttinen<br />
Erno Välimäki 3.5.2015 asti Jari-Matti Välkkynen Jari Huuhka Matti Haavisto<br />
Liittovaltuusto 2012–2016<br />
Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja<br />
Pentti Mäkinen Juha Kapiainen Pasi Karttunen Mari Tuomaala<br />
Varsinainen jäsen I varajäsen II varajäsen III varajäsen<br />
Helsinki Ilpo Haaja Markku Nieminen Terho Laitila Pentti Ruohonen<br />
Tapio Kuhmonen Kirsi Niemelä Jani Riikonen Sami Vesanen<br />
Raija-Riitta Luiro-Piippo Karita Lahtinen Saila Kaattari Heli Hovi-Karlsson<br />
Uusimaa Juha Kapiainen Kari Purmonen Tenho Kellokangas<br />
Pasi Karttunen Kirsi Nylund Markku Helenius Petri Ijäs<br />
Jouni Linden Kalevi Turtiainen Mervi Murto Juha-Pekka Kaasinen<br />
Reija Mettovaara Hannu Huttunen Jarmo Partanen Jukka Peippo<br />
Karita Pihlström Tommy Holmblad Magnus Åkerlund Matts Englund<br />
Jouni Roponen Henri Lehtinen Tuomas Jakovesi<br />
Varsinais-Suomi Henna Heinonen Anne-Mari Toikka Sam Kuutti<br />
Olli Lahtinen Taina Degert Marjo Kallio Markku Virtanen<br />
Janne Laulumaa Are Lipponen Petri Kohtamäki Antti Tammelin<br />
Tomi Nieminen Esko Antikainen Tero Isotalo Jouko Leppälahti<br />
Antero Palomäki Mauri Partanen Sirpa Rajalampi<br />
Marko Turunen Teppo Suonpää Anne Mörsky Antero Seppälä<br />
Satakunta Seppo Kivimäki Ville Maanavilja Olli Tuominen Tuula Viitaniemi<br />
Jyrki Levonen Mika Rostedt Juha Virta Sari Mikkilä<br />
Mari Raikisto Kimmo Ruotsalainen Juha-Pekka Sopenkivi Jerri Pelkonen<br />
Vesa-Pekka Vuorenmaa Petri Ahokangas Aarne Mäkiranta Helvi Sairanen<br />
Häme Ari-Pekka Jaatinen Jukka Heinämäki Karo Suoknuuti Ville Heino<br />
Miikka Leponiemi Keijo Peltola Pirjo Laristo<br />
Ari Pihlajamäki Antti Hämäläinen Markku Alen Timo Kerkkonen<br />
Tommi Vanhala Liisa Hasu Harri Asunen Juha Ulmanen<br />
Jukka Vuorela Matti Lapiolahti Toni Vehmola Sirpa Känkänen<br />
Pirkanmaa Heidi Koivisto Susanna Huuskonen Pirjo Pesonen<br />
Mika Ovaskainen Aarne Järvenpää Jukka Joukanen Leena Palo<br />
Vesa Pohjalainen Aki Moisio Markus Haataja Petri Kallio<br />
Mikko Virolainen Pentti Paananen Antti Maijala Kimmo Mäkinen<br />
Kymi Ari Airas Heli Perätalo Sakari Muhonen Janne Hohti<br />
Ari Kunttu Kimmo Hyvärinen Timo Nikula Harri Lehtola<br />
Anssi Piirainen Erkki Savolainen Tero-Petteri Höglund Petri Ahvo<br />
Etelä-Savo Kimmo Kapanen Veli Pulkkinen Ilpo Käyhkö Risto Eklund<br />
Markku Nousiainen Juha Puikkonen Rauno Asikainen Arja Lång<br />
Pohjois-Karjala Juha Pakarinen Matti Pitkänen Tapio Maksimainen Pekka Voutilainen<br />
Timo Vänskä Samuli Hakkarainen Petri Kontkanen<br />
Pohjois-Savo Mishka Kukkonen Mika Kolehmainen Veli Pulliainen Miia Soininen<br />
Sami Piippo Juha Turunen Sara Anniina Toivonen Erkki Moisio<br />
Keski-Suomi Arto Liikanen Sami Tuominen Tuomo Liukkunen Jouko Riihimäki<br />
Tarmo Lukkarinen Janne Veikkolainen Veli Häkkinen Helena Kurvinen<br />
Pentti Mäkinen Eino Soikka Jani Korhonen Mervi Hokkanen<br />
Vaasa Sture Liljekvist Peter Sjökvist Jimmy Antfolk Kenneth Lassila<br />
Jukka-Pekka Matintupa Tommi Hautala Markku Setälä Veli-Jussi Jyllilä<br />
30.4.2015 asti<br />
Mathias Pukkila Michel Rajala Esko Viitasaari Tapio Pajula<br />
Pekka Pörsti Hannu Aho Mikko Vuoto Ville Korpinen<br />
Ari Rintala Jari Latvakoski Pia Vuoto Janne Koskimäki<br />
24 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 25
Oulu Jouni Lämpsä Maija Soikkeli Maija Tervakangas Raimo Hyttinen<br />
Jari Männikkö Tero Turpeinen Veli-Matti Hietaniemi Kari Ylikangas<br />
Ville Rantala 28.12.2014 asti Mikko Jurmu Olavi Oikarinen Helena Ollikainen<br />
Lappi Mari Tuomaala Teuvo Kuula Janne Jussila Terttu Ollakka<br />
Auto- ja konealat Jukka Pekka Hiltunen Helena Halttu Raimo Lehtokumpu Pasi Mantere<br />
Harri Hoviniemi Seppo Moisanen Marianne Vallius Kati Leppäjärvi<br />
Matti Kuusirati Jouko Varis Risto Rastas Mika Kalliomäki<br />
Mika Lindblad Teuvo Savander Olli Koivuniemi Vesa Nurmi<br />
Kaivosala Juha Karppinen Reijo Stenberg Leila Rantanen Juho Karsikas<br />
Ari Kukkurainen Asko Torssonen Markku Heiskanen<br />
Jalometalliala Janne Pykälistö Martti Tuhkanen Minna Polvela Heikki Kinnari<br />
Metallin edustajat SAK:n valtuustossa 2012–2016<br />
Varsinainen jäsen I varajäsen II varajäsen<br />
Jari Aalto<br />
Jukka-Pekka<br />
Hiltunen<br />
Erno Välimäki<br />
30.4.2015 asti<br />
Seppo Henriksson Jyrki Levonen Janne Vainio<br />
Jarkko Jokinen Ilpo Sirniö Aki Moisio<br />
Pasi Karttunen Hannu Latva-Pietilä Kaarle Brisk<br />
Mikko Laakso<br />
Aulis Torkkeli<br />
Keijo Larila Mika Saroma Raimo Karppinen<br />
Päivi Ahonen<br />
Päivi Leivo<br />
Pentti Mäkinen Arto Liikanen Timo Kemppainen<br />
Kari Niininen<br />
Hannu Koistinen<br />
Keijo Perttunen Antti Salonen Tommi Vanhala<br />
Pekka Pörsti Tarmo Lukkarinen Maria Pietari<br />
Harri Ronkainen Kai Toikka Janne Pykälistö<br />
Arja Taipale<br />
Seppo Koponen<br />
Pirkko Valtanen Kari Junnila Mikko Suonvieri<br />
Bo Vilander Sture Liljekvist Karita Pihlström<br />
Mika Vuoti Helena Halttu Juha Karppinen<br />
Talous<br />
Yleistä<br />
Vuodesta 2009 lähtien liiton varsinaista toimintaa<br />
ei ole pystytty kattamaan jäsenmaksutuloilla,<br />
vaikka liittokokouspäätös tätä edellyttäisi. Kulusäästöjä<br />
tehtiin edelleen, mutta silti liittokokouksen<br />
asettama tavoite jäi saavuttamatta.<br />
Vuoden 2015 tilinpäätös<br />
Varsinaiseen toimintaan budjetoitiin 27,1 miljoonaa<br />
euroa. Toimintakuluja kertyi 26,1 miljoonaa euroa,<br />
mikä on 700 000 edellisvuotta vähemmän.<br />
Jäsenmaksutuotoksi arvioitiin 25,9 miljoonaa<br />
euroa. Työllisyystilanne ei kohentunut toivotulla<br />
tavalla, joten toteuma jäi alemmaksi, 25,4 miljoonaan<br />
euroon.<br />
Varsinaisen toiminnan kuluihin sisältyvät<br />
järjes tämisen projektit, joiden kulut olivat 545 776<br />
euroa. Operaatio Vakiduunin kulut olivat 17 663 ja<br />
nämä yhteensä 563 439 euroa.<br />
Sijoitustoiminnan tulos oli 8,4 miljoonaa euroa,<br />
minkä myötä tilikauden tulos oli 7,7 miljoonaa<br />
euroa ylijäämäinen. Sijoitustoiminnan tuotto<br />
ennen arvonmuutoksia oli 7 prosenttia.<br />
Tilikauden tuloksen myötä liiton toimintavalmius<br />
ja rahoitusasema vahvistuivat.<br />
Jäsenmaksu<br />
Jäsenmaksu oli 1,75 prosenttia ennakonpidätyksen<br />
alaisesta palkasta. Liiton ja ammattiosastojen osuus<br />
säilyi entisellään: Liitto 0,905 prosenttia ja ammattiosastot<br />
0,105 prosenttia. Työttömyyskassan osuus<br />
oli 0,65 prosenttia.<br />
Käyttöomaisuuden muutokset<br />
Tilivuoden aikana myytiin kolme asuntoa:<br />
As. Oy Viitaniementie 8 A 9 Jyväskylä, 99 974 euroa,<br />
As. Oy Katariinankatu 17 B 14 Pori, 96993 euroa<br />
ja As.Oy Lasolanpuisto, Hakatie 3 A 4 Rauma,<br />
41618 euroa.<br />
Tilivuoden aikana ostettiin kaksi asuntoa:<br />
As. Oy Kampin Anttila, Lastenkodinkatu 9 A<br />
Helsinki, 208 802 euroa ja As, Oy Laaksola,<br />
Hämeentie 26 C Helsinki, 181 560 euroa.<br />
Tilivuoden aikana hankittiin omistusosuus<br />
Koy Lahden BW Toweriin, joka omistaa Lahden<br />
uuden matkakeskuksen yhteyteen syksyllä 2015<br />
valmistuneen toimitalon. Talon päävuokralainen<br />
on Lahden kaupunki. Hankintahinta oli 3 660 031<br />
euroa.<br />
Vakuutuspalvelu<br />
Metallityöväen Liiton jäsenillä on ryhmävakuutus<br />
(liittovakuutus) Vahinkovakuutusyhtiö IF:ssä<br />
sisältäen pysyvän haitan korvauksen, matkustajavakuutuksen,<br />
luottamushenkilövakuutuksen ja<br />
järjestövakuutuksen. Liittovakuutuksen puhelinpalvelu<br />
palveli vuoden aikana 18 812 kertaa.<br />
Liittovakuutus korvasi pysyvän haitan korvauksia<br />
20 jäsenelle ja matkustajavakuutuksen hoitokuluja<br />
844 jäsenelle yhteensä 585 987 euroa.<br />
Luottamushenkilöiden tapaturmavakuutuksen<br />
hoitokuluja korvattiin 26 henkilölle yhteensä<br />
17 240 euroa. Liiton ja IF:n yhteiselle Turvallisuustuelle<br />
tehtiin 45 hakemusta ja tukea myönnettiin<br />
41 hakijalle 12 000 euron arvosta.<br />
Vapaa-aikapalvelut<br />
Jäsenten käytössä on kaikkiaan 400 Holiday<br />
Clubin viikko-osaketta, jotka sijaitsevat Ylläksellä,<br />
Kuusamossa, Sallassa, Himoksella, Vierumäellä,<br />
Tampereella ja Naantalissa. Käyttöaste oli 59,2<br />
prosenttia (58,54 vuonna 2014). Lomaosakkeiden<br />
arvosta kirjattiin alas 1,4 miljoonaa euroa eli lähes<br />
puolet.<br />
Pyhätunturilla sijaitsevassa asuntohotelli<br />
Metallikerossa oli vuoden aikana 3 388 yöpymistä<br />
(3 232 vuonna 2014). Käyttöaste oli 25 prosenttia.<br />
Metalliranta on kesäkohde, joka on auki<br />
kesä-elokuun välisen ajan. Käyttöaste säilyi näiden<br />
lomakuukausien ajalta 100 prosenttissa.<br />
Polttoaine-etu<br />
Teboilin kanssa tehty yhteistyösopimus on tarjon nut<br />
Metallityöväen Liiton jäsenille alennusta polttoaineesta<br />
keskimäärin 2 senttiä/litra ja noin 30<br />
prosenttia jäsenistä on käyttänyt etua hyväkseen.<br />
26 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 27
TULOSLASKELMA<br />
TASE<br />
VARSINAINEN TOIMINTA 1.1 .- 31.12.2015 1.1.–31.12.2014<br />
Tuotot<br />
Toimintatuotot 1 527 249,79 509 121,81<br />
Saadut avustukset 592 753,40 20 448,45<br />
Muut tuotot 557 954,61 2 677 957,80 677 148,40 1 206 718,66<br />
Kulut<br />
Henkilöstökulut -10 927 038,20 -10 492 995,82<br />
Poistot -844 702,56 -812 568,25<br />
Muut kulut<br />
Muut henkilöstökulut -1 118 747,99 -1 235 174,38<br />
Vuokra- ja vastikekulut -1 789 942,34 -1 783 821,17<br />
Järjestökulut -3 474 201,53 -3 952 773,47<br />
Materiaalikulut -1 149 315,56 -985 208,83<br />
Ulkopuoliset palvelut -3 273 755,78 -3 012 362,38<br />
Jäsenmaksukulut -2 638 571,47 -2 668 485,78<br />
Avustukset jäsenille -935 860,99 -828 907,22<br />
Muut toimintakulut -2 672 437,17 -28 824 573,59 -2 286 622,63 -28 058 919,93<br />
Kulujäämä -26 146 615,79 -26 852 201,27<br />
VARAINHANKINTA<br />
Tuotot<br />
Jäsenmaksutuotot (brutto) 49 167 086,94 49 844 993,18<br />
Ammattiosastojen j-maksuosuus -5 478 514,09 -5 553 745,14<br />
Työttömyyskassan j-maksuosuus -18 261 826,34 25 426 746,51 -18 512 814,51 25 778 433,53<br />
Tuotto- ja kulujäämä -719 869,28 -1 073 767,74<br />
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA<br />
Tuotot<br />
Osinko- ja osuuskorkotuotot 2 616 473,24 2 043 730,22<br />
Korkotuotot 2 350 216,90 2 455 335,01<br />
Vuokratuotot 2 229 240,48 2 280 289,25<br />
Muut sijoitustuotot 5 436 260,89 12 632 191,51 2 058 718,98 8 838 073,46<br />
Kulut<br />
Yhtiövastikkeet -694 621,11 -736 759,75<br />
Korkokulut -48 180,44 -74 014,27<br />
Muut sijoituskulut -3 462 487,86 -4 205 289,41 -1 143 404,86 -1 954 178,88<br />
8 426 902,10 6 883 894,58<br />
VASTAAVAA 1.1.–31.12.2015 1.1 .–31.12.2014<br />
PYSYVÄT VASTAAVAT<br />
Aineettomat hyödykkeet<br />
Muut pitkävaikutteiset menot 1 343 628,05 1 783 665,92<br />
Aineelliset hyödykkeet<br />
Maa- ja vesialueet 3 305 616,93 3 825 616,93<br />
Rakennukset ja rakennelmat 1 875 384,01 1 691 592,34<br />
Koneet ja kalusto 527 483,80 706 573,61<br />
5 708 484,74 6 223 782,88<br />
Sijoitukset<br />
Osuudet saman konsernin<br />
yrityksissä<br />
1 340 632,23<br />
Muut osakkeet ja osuudet 50 280 418,30 49 934 236,61<br />
Muut saamiset 113 551 120,22 118 968 192,53<br />
165 172 170,75 168 902 429,14<br />
Pysyvät vastaavat yhteensä 172 224 283,54 176 909 877,94<br />
VAIHTUVAT VASTAAVAT<br />
Saamiset<br />
Myyntisaamiset 150 178,06 119 659,16<br />
Saamiset saman<br />
konsernin yrityksiltä<br />
21 426,72<br />
Lainasaamiset 812 719,76 842 488,82<br />
Muut saamiset 338 802,38 432 702,41<br />
Siirtosaamiset 5 745 601,76 5 898 932,64<br />
7 068 728,68 7 293 783,03<br />
Rahat ja pankkisaamiset 34 783 415,00 22 600 279,63<br />
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 41 852 143,68 29 894 062,66<br />
VASTAAVAA YHTEENSÄ 214 076 427,22 206 803 940,60<br />
VASTATTAVAA 1.1.–31.12.2015 1.1.–31.12.2014<br />
OMA PÄÄOMA<br />
Muut rahastot 158 069 301,72 152 837 867,72<br />
Edell. tilikausien ylijäämä 33 675 586,02 33 096 893,18<br />
Tilikauden ylijäämä 7 707 032,82 5 810 126,84<br />
Oma pääoma yhteensä 199 451 920,56 191 744 887,74<br />
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN<br />
KERTYMÄ<br />
Vapaaehtoiset varaukset<br />
Atk-projektivaraus 168 187,93 168 187,93<br />
Muut varaukset 1 177 315,48 1 177 315,48<br />
1 345 503,41 1 345 503,41<br />
Pakolliset varaukset<br />
Eläkevaraus 138 519,00 212 813,00<br />
138 519,00 212 813,00<br />
VIERAS PÄÄOMA<br />
Pitkäaikainen<br />
Lainat rahoituslaitoksilta 500 000,00 1 500 000,00<br />
500 000,00 1 500 000,00<br />
Lyhytaikainen<br />
Saadut ennakot 8 645,76 7 823,10<br />
Ostovelat 1 064 377,41 390 560,60<br />
Muut velat 9 718 986,79 9 822 649,72<br />
Siirtovelat 1 848 474,29 1 779 703,03<br />
12 640 484,25 12 000 736,45<br />
Vieras pääoma yhteensä 13 140 484,25 13 500 736,45<br />
VASTAAVAA YHTEENSÄ 214 076 427,22 206 803 940,60<br />
Tuotto-/Kulujäämä 7 707 032,82 5 810 126,84<br />
TILIKAUDEN TULOS 7 707 032,82 5 810 126,84<br />
Tilikauden ylijäämä 7 707 032,82 5 810 126,84<br />
28 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 29
KONSERNITULOSLASKELMA<br />
VARSINAINEN TOIMINTA 31.12.2015<br />
KONSERNITASE<br />
VASTAAVAA 31.12.2015<br />
VASTATTAVAA 31.12.2015<br />
Tuotot<br />
Toimintatuotot 1 175 372,85<br />
Saadut avustukset 592 753,40<br />
Muut tuotot 557 954,61<br />
Myyntituotot 638 636,58 2 964 717,44<br />
Tuotot yhteensä<br />
Kulut<br />
Henkilöstökulut -11 830 042,71<br />
Poistot -1 013 890,48<br />
Muut kulut -16 665 748,79 -29 509 681,98<br />
Kulujäämä -26 544 964,54<br />
Varainhankinta<br />
Jäsenmaksutuotot 49 167 086,94<br />
Ammattiosastojen jäsenmaksuosuus -5 478 514,09<br />
Työttömyyskassan jäsenmaksuosuus -18 261 826,34 25 426 746,51<br />
Tuotto-/kulujäämä -1 118 218,03<br />
SIJOITUS JA RAHOITUSTOIMINTA<br />
Tuotot 12 632 572,38<br />
Kulut -4 205 310,81 8 427 261,57<br />
Tuotto-/kulujäämä 7 309 043,54<br />
Tilikauden tulos 7 309 043,54<br />
Välittämät verot -124,04<br />
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 7 308 919,50<br />
PYSYVÄT VASTAAVAT<br />
Aineettomat hyödykkeet<br />
Liittymismaksut 3 531,95<br />
Muut pitkävaikutteiset menot 1 343 628,05<br />
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 1 347 160,00<br />
Konserninliikearvo 149 876,71<br />
Aineelliset hyödykkeet<br />
Maa- ja vesialueet 3 517 485,25<br />
Rakennukset ja rakennelmat 2 087 154,63<br />
Koneet ja kalusto 535 622,14<br />
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 6 140 262,02<br />
Sijoitukset<br />
Osuudet saman konsernin yrityksissä 0,00<br />
Muut osakkeet ja osuudet 50 338 918,30<br />
Muut saamiset 113 551 120,22<br />
Sijoitukset yhteensä 163 890 038,52<br />
Pysyvät vastaavat yhteensä 171 527 337,25<br />
VAIHTUVAT VASTAAVAT<br />
Saamiset<br />
Vaihto-omaisuus 14 763,64<br />
Myyntisaamiset 151 560,11<br />
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 0,00<br />
Lainasaamiset 812 719,76<br />
Muut saamiset 347 035,95<br />
Siirtosaamiset 5 758 284,04<br />
Saamiset yhteensä 7 084 363,50<br />
Rahat ja pankkisaamiset 35 160 716,00<br />
OMA PÄÄOMA<br />
Muut rahastot 158 069 301,72<br />
Edellisten tilikausien ylijäämä 33 675 586,02<br />
Tilikauden ylijäämä 7 308 919,50<br />
Oma pääoma yhteensä 199 053 807,24<br />
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ<br />
Vapaaehtoiset varaukset<br />
Atk-projektivaraus 168 187,93<br />
Muut varaukset 1 177 315,48<br />
Vapaaehtoiset varaukset yhteensä 1 345 503,41<br />
Pakolliset varaukset<br />
Eläkevaraus 138 519,00<br />
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä 1 484 022,41<br />
VIERAS PÄÄOMA<br />
Pitkäaikainen<br />
Lainat rahoituslaitoksilta 500 000,00<br />
Velat saman konsernin yrityksiltä 0,00<br />
Pitkäaikainen yhteensä 500 000,00<br />
Lyhytaikainen<br />
Saadut ennakot 8 645,76<br />
Ostovelat 1 033 097,36<br />
Velat saman konsernin yrityksille 0,00<br />
Muut velat 9 718 986,79<br />
Siirtovelat 1 973 857,19<br />
Lyhytaikainen yhteensä 12 734 587,10<br />
Vieras pääoma yhteensä 13 234 587,10<br />
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 213 772 416,75<br />
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 42 245 079,50<br />
VASTAAVAA YHTEENSÄ 213 772 416,75<br />
30 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 31
Metallityöväen<br />
Työttömyyskassa<br />
Sisältö<br />
Valvonta ja tarkastus................................................................. 33<br />
Katsaus vuoteen 2015............................................................... 35<br />
Maksetut etuudet...................................................................... 37<br />
Palvelut ja asiointi..................................................................... 40<br />
Hallinto...................................................................................... 42<br />
Toimisto-organisaatio................................................................ 43<br />
Henkilöstö................................................................................. 43<br />
Talous........................................................................................ 45<br />
Tuleva kehitys ja toiminta.......................................................... 47<br />
Hallintoelimet............................................................................ 48<br />
Metallityöväen Työttömyyskassa on rekisteröity<br />
18.2.1949. Vuosi 2015 oli työttömyyskassan<br />
67. toimintavuosi.<br />
Tehtävä<br />
Työttömyyskassan tehtävänä on lakisääteisen ansioturvan<br />
järjestäminen jäsenilleen. Kassa myöntää<br />
lakien mukaisin edellytyksin jäsenilleen työttömyyden<br />
ajalta ansiopäivärahaa ja vuorotteluvapaan<br />
ajalta vuorottelukorvausta. Etuudet ja niiden<br />
hallintokulut rahoitetaan valtion ja työttömyysvakuutusrahaston<br />
maksamalla osuudella sekä kassan<br />
jäsenten maksamilla jäsenmaksuilla, joiden osuus<br />
ansiopäivärahan rahoituksesta on 5,5 prosenttia.<br />
Rooli<br />
Työttömyyskassa on itsenäinen yhteisö, joka hoitaa<br />
lakisääteistä julkista tehtävää. Työttömyyskassalain<br />
mukaan kassa ei saa harjoittaa muuta kuin laissa<br />
tarkoitettua toimintaa eikä olla sidoksissa muunlaista<br />
toimintaa harjoittavaan tahoon. Kassan<br />
toiminnasta ja menettelyistä säädetään muun<br />
muassa työttömyyskassalaissa, työttömyysturvalaissa<br />
ja hallintolaissa sekä kassan omissa säännöissä.<br />
Jäsenistö<br />
Työttömyyskassan jäsenet ovat kassan toimialan<br />
mukaisesti metalli- ja teknologiateollisuuden eri<br />
alojen, huolto- ja kunnossapitoalojen, auto- ja<br />
konealojen sekä tietoliikenne-, energia-, pelti- ja<br />
teollisuuseristys-, metsäteollisuuden korjaamo-,<br />
kaivos- ja jalometallialan sekä edellä mainittuihin<br />
aloihin rinnastettavien alojen ammateissa työskenteleviä<br />
palkansaajia, jotka eivät ole täyttäneet<br />
68 vuotta. Jäsenmäärän kehityksestä on kerrottu<br />
toimintakertomuksen sivulla 35.<br />
Säännöt<br />
Edustajiston kokous hyväksyi ja Finanssivalvonta<br />
vahvisti työttömyyskassan nykyiset säännöt vuonna<br />
2012.<br />
Työttömyyskassa aloitti vuoden 2016 edustajiston<br />
kokoukselle tehtävien sääntömuutosesitysten<br />
valmistelun keväällä 2015.<br />
Valvonta ja tarkastus<br />
Ulkoinen valvonta<br />
Viranomaisvalvonta<br />
Valvovana viranomaisena toimii Finanssivalvonta,<br />
joka valvoo ja tarkastaa työttömyyskassan toimintaa,<br />
menettelytapoja ja taloutta. Finanssivalvonta valvoo,<br />
että kassaa johdetaan hallintolaissa säädetyn hyvän<br />
hallinnon periaatteiden mukaisesti ja tarkastaa<br />
etuuksien käsittelyn lainmukaisuutta. Lisäksi Finanssivalvonnan<br />
tehtävänä on vahvistaa työttömyyskassan<br />
säännöt sekä vuosittain jäsenmaksun suuruus.<br />
Työttömyyskassojen valvonta- ja tarkastustoiminta<br />
rahoitetaan kassoilta perittävällä sosiaali- ja<br />
terveysministeriön määräämällä maksulla, joka<br />
muodostuu perusmaksusta ja jäsenmaksutuloon<br />
suhteutetusta osuudesta. Työttömyyskassan<br />
tarkastusmaksun suuruus oli 79 172,39 euroa.<br />
Finanssivalvonta tarkasti vuonna 2015 työttömyyskassojen<br />
taloutta ja hallintoa kymmenessä<br />
työttömyyskassassa. Tarkastuksen kohteena oli<br />
muun muassa kassan hallituksen koostumus,<br />
asiantuntemus ja toimintatavat. Erityisesti tarkastuksessa<br />
kiinnitettiin huomiota muihin kuin<br />
pakollisista henkilöstökuluista aiheutuviin niin<br />
sanottuihin muihin hallintokuluihin ja niistä erityisesti<br />
kassojen toimielinten kuluihin. Huomiota<br />
kiinnitettiin myös kassan sisäiseen valvontaan<br />
edellä mainituilla alueilla.<br />
TOIMINTAKERTOMUS 33
Finanssivalvonta antoi työttömyyskassalle<br />
syyskuussa valvontaraportin ja joulukuussa kaikille<br />
kassoille loppuraportin. Valvontaraportissa Finanssivalvonta<br />
katsoi työttömyyskassan järjestäneen<br />
hallinnon ja talouden pääosin asianmukaisesti.<br />
Finanssi valvonta edellytti, että työttömyyskassa<br />
muuttaa hallinnon palkkioiden hyväksymiskäytäntöjä<br />
työttömyyskassalain mukaisiksi. Työttömyyskassan<br />
tulee myös kiinnittää huomiota kassan<br />
toimi elinten ja ulkoistettujen henkilöstöpalveluiden<br />
kustannuksiin.<br />
Valvontaraportissa esille tuodut asiat otetaan<br />
huomioon työttömyyskassan tulevassa toiminnassa<br />
Finanssivalvonnan vaatimalla tavalla.<br />
Muihin kuin valvonta- ja tarkastusasioihin<br />
liittyen Finanssivalvonta lähetti vuoden aikana<br />
kassan talouslukuja koskevia selvityspyyntöjä sekä<br />
kirjeitä liittyen työttömyyskassan vuosittaisiin<br />
maksuihin ja jäsenten tekemiin valituksiin.<br />
Tilintarkastus<br />
Työttömyyskassan tilintarkastajana toimii Tilintarkastusrengas<br />
Oy. Alkuvuoden päävastuullisina<br />
tilintarkastajina toimivat HTM Martti Haapakoski<br />
ja KHT Osmo Immonen. Immosen jäätyä kesällä<br />
eläkkeelle toisena päävastuullisena tilintarkastajana<br />
aloitti HTM Lotta Kauppila (entinen varatilintarkastaja).<br />
Tilintarkastajat ovat laatineet tarkastuskäynneistään<br />
valvontaraportit ja antaneet lausuntonsa<br />
kirjanpidon, rahavarojen, sijoitustoiminnan ja talouden<br />
hoitamisesta. Tilintarkastajilla ei ole raporttien<br />
mukaan ollut huomautettavaa työttömyyskassan<br />
taloudenpidosta tai sisäisen valvonnan hoitamisesta.<br />
Sisäinen valvonta<br />
Työttömyyskassa antoi keväällä 2015 KPMG Oy<br />
Ab:lle toimeksiannon laatia sille Finanssivalvonnan<br />
ohjeet ja määräykset 17/2013 täyttävät sisäisen<br />
valvonnan ja riskienhallinnan toimintaperiaatteet.<br />
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaperiaatteet<br />
valmistuivat kesäkuussa 2015.<br />
Toimintaperiaatteissa on määritelty sisäisen<br />
valvonnan ja riskienhallinnan vastuut työttömyyskassan<br />
organisaatiossa sekä kartoitettu työttömyyskassaan<br />
kohdistuvat keskeisimmät riskit. Toimintaperiaatteiden<br />
on tarkoitus toimia jatkossa työttö <br />
myyskassan tukena sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan<br />
toimeenpanossa.<br />
Toimintaperiaatteiden valmistuttua sisäiseen<br />
tarkastukseen liittyvät asiakirjat laadittiin sisäisenä<br />
työnä. Sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteet<br />
ja tarkastussuunnitelma päätettiin ottaa käyttöön<br />
vuoden 2016 alussa.<br />
Etuuskäsittelyn sisäisen laadunvalvonnan<br />
suunnitelma ja raportti edelliseltä vuodelta<br />
laadittiin suunnitellusti.<br />
Sisäinen tarkastus<br />
Työttömyyskassan hallinnon, talouden ja organisaation<br />
toimintojen tarkastusta tehdään sisäisen tarkastuksen<br />
toimintaohjeen ja tarkastussuunnitelman<br />
mukaisesti. Kassan hallintoa, taloutta ja toimintaa<br />
koskevien päätösten laillisuutta valvotaan sisäisesti<br />
seuraamalla päätösten valmistelua, päätöksentekovaihetta<br />
ja päätösten toimeenpanoa. Tarkastu s<br />
havainnoista kirjoitetaan vuosittain tarkastusraportti.<br />
Etuuskäsittelyn sisäistä laadunvalvontaa suoritetaan<br />
maksatusjärjestelmän raportoinnin listausten<br />
perusteella, satunnaisotannalla ja valvonta listoilta.<br />
Takaisinperintä- ja väärinkäytösasioiden, muutoksenhakuasioiden<br />
sekä hakemusasiakirjojen tallennusten<br />
tarkastus toteutetaan satunnaisotannalla,<br />
sekä valikoimalla tarkastuksen kohteeksi tiettyinä<br />
etukäteen määriteltyinä ajanjaksoina käsitellyt<br />
tapaukset. Etuuskäsittelytoiminnoissa suoritetaan<br />
lisäksi tarvittaessa käsittelijäkohtaista laadunvalvontaa<br />
osana ammatillisen osaamisen hallintaa.<br />
Tilikauden aikana on tarkastettu hakemusten<br />
ja asiakirjojen käsittelyä ja ratkaisuja, tietojen tallennuksia,<br />
annettuja etuuspäätöksiä sekä muutoksenhaku-,<br />
takaisinperintä- ja väärinkäytös prosesseja.<br />
Riskit ja riskien hallinta<br />
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteissa<br />
määritellään yleiset puitteet sille, miten kassaa<br />
koskevat lakisääteiset ja sääntömääräiset velvoitteet<br />
toteutetaan ja miten Finanssivalvonnan sisäisen<br />
valvonnan ja riskienhallinnan määräyksiä sovelletaan<br />
työttömyyskassan eri toiminnoissa. Toimintaperiaatteissa<br />
on määritelty sisäisen valvonnan<br />
ja riskienhallinnan vastuut työttömyyskassan<br />
organisaatiossa sekä kartoitettu työttömyyskassaan<br />
kohdistuvat keskeisimmät riskit.<br />
Tietoturvapolitiikkaan liittyvässä ohjeistuksessa<br />
määritellään tietoturvakäytännöt, -vastuut ja<br />
-menettelytavat. Ohjeistus sisältää tietoturvadokumentaation,<br />
riskianalyysiraportin, prosessikuvauksen<br />
tietoteknisistä hankinnoista ja asiakirjalajikohtaisen<br />
tietoturvaluokittelun.<br />
Tietoturvapolitiikan toteutumista seurataan<br />
jatkuvasti. Tietoturvaryhmä tarkistaa tietoturvatilanteen<br />
vuosittain ja tekee esitykset mahdollisten<br />
puutteiden korjaamiseksi. Vuonna 2015 tarkastettiin<br />
ja raportoitiin koko henkilöstön käyttöoikeudet<br />
eri tietojärjestelmiin sekä Metallityöväen Liiton<br />
käyttäjien oikeudet työttömyyskassan maksatusjärjestelmään.<br />
Käyttöoikeudet raportoidaan<br />
jatkossa säännöllisesti puolivuosittain.<br />
%<br />
14<br />
12<br />
10<br />
8<br />
6<br />
4<br />
2<br />
Katsaus vuoteen 2015<br />
Jäsenmäärän kehitys<br />
Työttömyyskassan jäsenmäärä on vähentynyt<br />
keskimäärin 3 651 jäsenellä vuodessa viimeisen<br />
kolmen vuoden ajan. Syynä jäsenmäärän vähenemiseen<br />
on muun muassa jäsenistön ikärakenne ja<br />
rakennemuutokset metalliteollisuuden aloilla.<br />
31.12.2015 31.12.2014 31.12.2013<br />
Jäsenet yht. 110 580 114 492 114 832<br />
Yksilöjäseniä 154 157 154<br />
Muutos –3,4 % –0,3 % 6,0 %<br />
Työttömyystilanteen kehitys<br />
Vuodelle 2015 ennustettiin työttömyyden kasvun<br />
taittumista. Kassan jäsenten työttömyysasteen<br />
oletettiin pysyvän silti edelleen korkealla tasolla.<br />
Metallialojen työllisyystilanne seurasi asetettuja<br />
ennusteita, eikä työttömyysaste noussut vuoden<br />
2014 tasoa korkeammalle. Vuoden 2015 yleinen<br />
työttömyysaste oli 9,4 prosenttia, kun se edellisvuonna<br />
oli 8,7 prosenttia.<br />
Työttömyyskassan jäsenten ansiopäivärahaa<br />
saaneiden osuus laski vuonna 2015 12,3 prosenttiin<br />
edellisvuoden 13,2 prosentista. Alkuvuodesta<br />
ansiopäivärahaa saaneiden osuus oli edellisvuoden<br />
tasolla, mutta vuoden edetessä osuus pieneni<br />
kasvattaen eroa vuoden 2014 tasoon.<br />
yleinen 2014<br />
jäsenet 2014<br />
TYÖTTÖMYYSASTE<br />
jäsenet 2015<br />
yleinen 2015<br />
0 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU<br />
Lähde: Tilastokeskus/Työvoimatutkimus<br />
Vuoden 2015 aikana noin 26 prosenttia<br />
työttömyyskassan jäsenistä sai ansiopäivärahaa.<br />
Ansiopäivärahaa maksettiin yhteensä 29 602<br />
jäsenelle. Päivärahaa maksettiin kutakin saajaa<br />
kohden keskimäärin 111 päivältä.<br />
Keskimääräinen<br />
työttömyysaste<br />
Keskimääräinen<br />
työttömyyskauden<br />
pituus<br />
Ansiopäivärahan<br />
saajien<br />
kokonaismäärä<br />
Työttömyyskassan etuusmenot olivat vuonna<br />
2015 yhteensä 233,4 miljoonaa euroa, joista<br />
229,8 miljoonaa euroa kertyi ansiopäivärahasta<br />
ja 3,6 miljoonaa euroa vuorottelukorvauksista.<br />
Ansiopäivärahan etuusmenot laskivat vuoteen<br />
2014 verrattuna noin 16,3 miljoonaa euroa.<br />
Lisä päivien etuusmenot laskivat 1,0 miljoonaa ja<br />
lomautusten etuusmenot 7,3 miljoonaa euroa.<br />
Lainmuutokset 2015<br />
2015 Muutos 2014 2013<br />
12,3 % -7 % 13,2 % 12,8 %<br />
111 3 % 108 103<br />
29 602 -8 % 32 094 33 462<br />
Ansiopäivärahan laskentaa muutettiin vuoden<br />
2015 alusta alkaen niin, että suurimpien päivärahojen<br />
taso aleni. Päivärahan taso laski niissä<br />
tilanteissa, joissa päivärahan perusteena oleva<br />
palkka on yli 3 116 euroa kuukaudessa. Lakimuutoksella<br />
alennettiin ansiopäivärahan taitekohtaa<br />
3 443 eurosta 3 116 euroon, jonka ylittävä<br />
palkanosa kerryttää ansiopäivärahaa pienemmällä<br />
prosentilla. Muutos koskee niitä työttömyysetuuden<br />
hakijoita, joiden päivärahan taso määritellään<br />
vuonna 2015 tai myöhemmin.<br />
Myös korotettua ansio-osaa alennettiin laskentasääntöä<br />
muuttamalla. Korotetun ansiopäivärahan<br />
korvausprosentti laski taitekohdan alittavalta osalta<br />
65 prosentista 58 prosenttiin ja taitekohdan ylittävältä<br />
osalta 37,5 prosentista 35 prosenttiin. Myös<br />
tämä muutos koskee vain niitä, joiden korotettu<br />
ansio-osa määritellään uuden lain tultua voimaan.<br />
Työttömyysturvaan tuli vuoden 2015 alussa<br />
muutoksia myös TE-palveluiden toimintaan ja<br />
työnjakoon TE-toimistojen ja työttömyysetuuden<br />
maksajien välillä. Työllistymistä edistävistä palveluista<br />
poissaolon tutkinta siirtyi TE-toimistoilta<br />
työttömyyskassoille ja Kelalle. Aiemmin TEtoimisto<br />
on antanut poissaoloista lausunnon.<br />
Koulutuksen järjestäjä ja hakija ilmoittavat poissaolot<br />
jatkossa suoraan etuuden maksajalle. Myös<br />
työmarkkinoilla olon esteiden tutkiminen siirtyi<br />
TE-toimistoilta työttömyysetuuden maksajalle.<br />
Velvollisuutta ottaa vastaan työtä myös työssäkäyntialueen<br />
ulkopuolelta laajennettiin. Työssäkäyntialue<br />
ulottuu 80 kilometrin säteelle kotipaikasta.<br />
Tältä alueelta työttömällä työn hakijalla<br />
on velvollisuus vastaanottaa työtä työttömyysetuuden<br />
edellytyksenä. Työnhakijan täytyy ottaa<br />
vastaan myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta<br />
tarjottua työtä, jos päivittäinen työmatka olisi<br />
34 Metallityöväen työttömyyskassa 2015<br />
TOIMINTAKERTOMUS 35
kestoltaan keskimäärin enintään kolme tuntia<br />
päivässä. Jos työ on osa-aikaista, aikaraja on kaksi<br />
tuntia.<br />
TE-toimistot luopuivat joidenkin yrittäjyyteen<br />
ja opintojen päättämiseen liittyvien todistusten<br />
pyytämisestä. TE-toimistot ovat luopuneet todistusten<br />
pyytämisestä jo vuoden 2014 aikana, mutta<br />
joidenkin todistusten osalta luopuminen vaati<br />
lakikirjauksesta luopumista.<br />
Palkkatuessa luovuttiin perusosa-lisäosamallista<br />
ja siirryttiin maksamaan tukea prosenttiosuutena<br />
palkkauskustannuksista. Tuen osuutta<br />
ja kestoa voidaan muokata työttömyyden keston<br />
perusteella.<br />
Alle 25-vuotiailla ammattikouluttamattomilla<br />
nuorilla on velvollisuus hakeutua työttömyysturvan<br />
saamisen edellytyksenä koulutukseen. Vuoden<br />
2015 alusta alkaen velvollisuus opiskelupaikan<br />
vastaanottamiseen on myös muulloin kuin syyslukukauden<br />
alussa, jos nuori on hakenut opiskelupaikkaa<br />
ja tullut hyväksytyksi. Jo aiemmin on ollut<br />
voimassa velvollisuus hakea kevään yhteishaussa<br />
syksyllä alkavaan koulutukseen.<br />
Perhepäivähoitajille, joilta ei ole varattu hoitopaikkoja,<br />
ei työsuhteesta huolimatta makseta palkkaa.<br />
Laki muuttui vuoden 2015 alussa niin, että tältä<br />
ajalta voidaan jatkossa maksaa työttömyyspäivärahaa.<br />
Samoin henkilöille, jotka ovat työ- tai<br />
virkavapaalla hoitaakseen jotakin toista työtä, ei<br />
aiemmin ole voitu maksaa työttömyysetuutta, jos<br />
he ovat joutuneet tästä toisesta työstä lomautetuksi<br />
tai työttömäksi. Jatkossa etuutta voidaan tietyin<br />
edellytyksin maksaa.<br />
Lakimuutosten vaikutukset etuusmenoihin<br />
Lakimuutoksista etuusmenoihin vaikuttivat<br />
muutokset päivärahan suuruuteen ja korotetun<br />
ansio-osan laskentakaavaan. Molempien muutokset<br />
vaikuttivat päivärahan etuusmenoja laskevasti.<br />
Päivärahansaajia, joiden perustepalkka on suurempi<br />
kuin 3116 euroa, oli vuonna 2015 yhteensä<br />
1624 henkilöä.<br />
Korotettua ansio-osaa maksettiin vuonna<br />
2015 yhteensä 4 930 jäsenelle, vuonna 2014<br />
10 430 jäsenelle. Korotettua ansio-osaa saaneiden<br />
määrän lasku ei johtunut korvaustason muutoksesta.<br />
Osaltaan määrän laskuun vaikutti edelleen<br />
vuonna 2014 voimaan tullut lakimuutos, joka<br />
lopetti korotetun ansio-osan maksamisen ensimmäiseltä<br />
20 työttömyyspäivältä. Näitä korotusosia<br />
maksettiin vielä vuoden 2014 alussa maaliskuun<br />
loppuun saakka, johon mennessä korotettua ansioosaa<br />
oli vuonna 2014 maksettu 6 964 henkilölle.<br />
Toiminnan keskeisimmät hankkeet<br />
Aloitettiin vuoden 2016 edustajiston kokoukseen<br />
valmistautuminen vaalimateriaalien ja sääntömuutosten<br />
valmistelulla.<br />
Vuoden 2012 edustajiston kokouksessa tehdyt<br />
linjaukset käytiin läpi ja laadittiin yhteenveto<br />
edustajiston kauden loppuvaiheen tilanteesta.<br />
Vuonna 2016 toteutettavan jäsentutkimuksen<br />
suunnittelu käynnistettiin.<br />
Henkilöstösuunnitelma uudistettiin ja se<br />
yhdistettiin koulutussuunnitelman kanssa. Jatkossa<br />
henkilöstö- ja koulutussuunnitelma laaditaan<br />
vuosittain.<br />
Talouden seurantajärjestelmien, raporttien ja<br />
tilastojen kehittämistyötä jatkettiin. Muun muassa<br />
budjetin pohjalta laadittavaa talousarvion perusteet<br />
-asiakirjaa kehitettiin lisäämällä siihen Finanssivalvonnan<br />
edellyttämiä tietoja.<br />
Finanssivalvonnan työttömyyskassan taloutta<br />
ja hallintoa koskevassa tarkastuksessa esille tulleet<br />
asiat otettiin ja niitä tullaan ottamaan huomioon<br />
työttömyyskassan toiminnassa. Sääntömuutoksia<br />
vaativat asiat huomioidaan tulevana vuonna.<br />
Työttömyyskassalle luotiin toimivat sisäisen<br />
valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät laatimalla<br />
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet,<br />
sisäisen tarkastuksen toimintaohje sekä<br />
työttömyyskassan hallintoa ja taloutta koskeva<br />
sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma.<br />
Sähköisen arkistointijärjestelmän kehittämistä<br />
jatkettiin yhteistyössä liiton kanssa.<br />
Työttömyyskassan tekstien selkiyttämishanke,<br />
joka toteutettiin yhteistyössä Kotimaisten kielten<br />
keskuksen kanssa, saatiin päätökseen. Hankkeen<br />
myötä työttömyyskassan kirjeiden ja kotisivujen<br />
sekä muun viestinnän tekstit saatiin kieliasultaan<br />
ja ulkoasultaan selkeiksi.<br />
Verohallinnon ja työttömyyskassojen yhteistä<br />
hanketta työttömyysturvan väärinkäytösten<br />
selvittämiseksi jatkettiin. Hanke toteutuu jatkossa<br />
säännöllisesti ja siinä vertaillaan työttömyyskassojen<br />
maksamia etuuksia sekä verottajalle toimitettuja<br />
palkka- ja sosiaalietuustietoja<br />
maksETUt etuudet<br />
Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen ansiopäivärahaa<br />
ja kulukorvausta työttömyysturvalaissa<br />
säädetyin edellytyksin työttömyyden, lomautuksen<br />
ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta.<br />
Vuorotteluvapaalla oleville jäsenille maksetaan<br />
vuorottelukorvausta vuorotteluvapaalaissa säädetyin<br />
edellytyksin.<br />
Ansiopäivärahaa ja kulukorvausta maksettiin<br />
vuoden aikana 229 780 743,19 euroa. Maksettujen<br />
päivärahojen yhteismäärä laski vuoteen 2014<br />
verrattuna 16 293 520,60 euroa. Tammikuussa 2016<br />
on maksettu vuoteen 2015 kohdistuvia ansiopäivärahoja<br />
13 008 450,61 euroa.<br />
Vuorottelukorvauksia maksettiin 3 622 776,17<br />
euroa, mikä oli 416 262,40 euroa vähemmän kuin<br />
vuonna 2014.<br />
Oheisesta kaaviosta ilmenevät ansiopäivärahan<br />
ja vuorottelukorvauksen etuusmenojen kolmen<br />
vuoden vertailu.<br />
Ansiopäivärahaa maksettiin 29 602 jäsenelle,<br />
mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän edelliseen<br />
vuoteen verrattuna. Vuorottelukorvausta<br />
maksettiin 572 jäsenelle, mikä on 12 prosenttia<br />
vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Naisten<br />
ja miesten osuus saajista pysyi edellisvuoteen<br />
verrattuna ennallaan ja vastaa työttömyyskassan<br />
jäsenistön sukupuolijakaumaa.<br />
Lomautettujen osuus ansiopäivärahaa saaneista<br />
laski 45 prosenttiin, kun se vuonna 2014 oli 47<br />
prosenttia. Lomautettujen osuus kuukausikohtaisesta<br />
saajamäärästä oli keskimäärin 27 prosenttia<br />
(29 prosenttia vuonna 2014). Lomautettujen<br />
osuuden lasku ja työttömien määrän lisääntyminen<br />
pidensi osaltaan työttömyyskassan jäsenten keskimääräistä<br />
työttömyysjakson pituutta 108 päivästä<br />
Etuuksien saajien sukupuolijakauma<br />
milj. euroa 3,9 4,0<br />
250<br />
3,6<br />
Vuorottelukorvaukset<br />
-10 %<br />
28,9 27,7<br />
26,7 Lisäpäivien<br />
-4 % päivärahat<br />
200<br />
53,9<br />
46,6 Lomautusajan<br />
60,5<br />
-14 % päivärahat<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
152,1<br />
2013<br />
164,4<br />
2014 2015<br />
156,5 Muut<br />
-5 % päivärahat<br />
111 päivään. Lomautetulle maksettiin vuoden<br />
aikana ansiopäivärahaa keskimäärin 49 päivältä ja<br />
työttömälle 140 päivältä.<br />
Lisäpäivien ajalta ansiopäivärahaa maksettiin<br />
2 348 jäsenelle. Saajamäärä ei ole viimeisten vuosien<br />
aikana merkittävästi muuttunut. Lisäpäivärahakauden<br />
keskimääräinen kesto oli 171 päivää, kun<br />
vuonna 2014 maksettuja päiviä kertyi kullekin<br />
saajalle keskimäärin 177.<br />
Ansiopäivärahan saajista 3 473, eli noin<br />
12 prosenttia, oli aktiivitoimenpiteiden piirissä.<br />
Aktiivitoimenpiteiden piirissä olevista suurin osa<br />
oli työttömiä ja vain 13 prosenttia lomautettuja.<br />
Aktiivitoimenpiteiden ajalta päivärahaa maksettiin<br />
keskimäärin 83 päivältä vuoden aikana.<br />
Korotettua ansiopäivärahaa maksettiin<br />
yhteensä 4 930 jäsenelle. Korotusosaa saaneiden<br />
määrä laski edelleen vuoteen 2014 verrattuna,<br />
jolloin saajia oli 10 430.<br />
Naisia Miehiä Saajia 2015 Muutos 2014 2013<br />
Ansiopäiväraha 18,7 % 81,3 % 29 602 -8 % 32 094 33 462<br />
Vuorottelukorvaus 20,3 % 79,7 % 572 -12 % 647 657<br />
Yhteensä 30 143 -8 % 32 712 34 060<br />
Etuuksien saajat 2015<br />
Maksetut etuudet<br />
Saajia Päivät Milj. euroa Keskim. etuus, euroa Keskim. kesto, pv<br />
Lomautusajan päivärahat 13 224 650 309 46,6 71,63 49<br />
Lisäpäivien päivärahat 2 348 401 723 26,7 66,51 171<br />
Koulutusajan päivärahat 2 954 257 249 23,3 90,49 87<br />
Muut päivärahat 15 866 2 221 955 156,5 70,42 140<br />
Ansiopäivärahat yhteensä 29 602 3 274 225 229,8 70,18 111<br />
Vuorottelukorvaukset 572 61 163 3,6 59,23 107<br />
Yhteensä 30 143 3 335 388 233,4 69,98 111<br />
36 Metallityöväen työttömyyskassa 2015<br />
TOIMINTAKERTOMUS 37
Keskimäärin maksetun ansiopäivärahan määrä Etuuspäätökset<br />
laski hieman 70,98 eurosta 70,18 euroon.<br />
Päätökset 2015 Muutos 2014 2013<br />
ETA-maahan suuntautuneen työnhakumatkan<br />
aikana päivärahaa sai viisi jäsentä ja Pohjoismaihin Ansiopäiväraha 75 055 –13 % 86 371 102 305<br />
yksi jäsen.<br />
Myönteiset 51 321 –13 % 60 600 50 677<br />
Kielteiset 23 734 –14 % 41 705 42 120<br />
Ansiopäivärahan saajien alueellinen jakauma 2015<br />
Vuorottelukorvaus 495 –13 % 600 581<br />
Ansiopäivärahan Myönteisetsaajat 2015457 –13 % 533 637<br />
Helsinki-<br />
Uusimaa<br />
Kielteiset 38 –22 % 48 49<br />
12 % Satakunta-<br />
Varsinais-Suomi<br />
22 %<br />
Oulu-Lappi<br />
15 %<br />
Kaakkois-Suomi-<br />
Savo-Karjala<br />
15 %<br />
Keski-Suomi-<br />
Vaasa<br />
17 %<br />
Häme-Pirkanmaa<br />
19 %<br />
Ansiopäivärahan saajia oli eniten Satakunnan,<br />
Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueilla.<br />
Vähiten saajia oli Helsingin ja Uudenmaan alueilla.<br />
Yli puolet ansiopäivärahan saajista on yli<br />
50-vuotiaita. Alle 30-vuotiaita saajia oli vain<br />
12 prosenttia kaikista ansiopäivärahan saajista.<br />
Saajien ikäjakauma vastaa jäsenistön ikäjakaumaa.<br />
Ansiopäivärahan saajien ikäjakauma 2015<br />
Ansiopäivärahan saajien ikä Osuus kaikista saajista<br />
Alle 30 -vuotiaat 12 %<br />
30–39 -vuotiaat 18 %<br />
40–49 -vuotiaat 19 %<br />
50–59 -vuotiaat 26 %<br />
60–65 -vuotiaat 26 %<br />
Etuuspäätökset<br />
Työttömyyskassa antaa etuusoikeudesta jäsenelle<br />
valituskelpoisen päätöksen. Päätös annetaan<br />
etuusoikeuden alkaessa, maksettavan etuuden<br />
määrän muuttuessa sekä etuusoikeuden epäämisja<br />
lakkauttamistilanteissa. Vuonna 2015 oikeudesta<br />
ansiopäivärahaan ja vuorottelukorvaukseen<br />
annettiin yhteensä 75 550 päätöstä, joista 75 055<br />
koski ansiopäivärahaa ja 495 vuorottelukorvausta.<br />
Päätösten määrä väheni noin 13 prosentilla edelliseen<br />
vuoteen verrattuna.<br />
Päätös 500 päivän enimmäismaksuajan täyttymisestä<br />
annettiin 2 094 henkilölle vuonna 2015. Edellisenä<br />
vuonna päätös annettiin 2 091 henkilölle.<br />
Keskeisimmät ansiopäivärahaa koskevat<br />
kielteiset päätökset 2015<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
0<br />
500 päivää täyttynyt<br />
Työtön vain omavastuuajan<br />
Ei ole työtön<br />
Ei ole työnhakijana<br />
Omavastuuaika ei ole täyttynyt<br />
Arkipyhäkorvaus<br />
lomautuksen ajalta<br />
2015<br />
Käsittelyyn ottoaika ja käsittelyaika<br />
Lakisääteinen työttömyysetuushakemusten käsittelyaikatakuu<br />
on 30 päivää (työttömyysturvalaki 11.1a §).<br />
Työttömyyskassan hallitus on linjannut uusien<br />
hakemusten käsittelyaikatavoitteeksi noin kaksi<br />
viikkoa. Työttömyyskassa seuraa hakemusten<br />
käsittelyyn ottoaikaa säännöllisesti. Hakemusten<br />
käsittelyyn ottoaika on hakemuksen saapumisen ja<br />
käsittelyyn oton välinen aika päivien lukumääränä.<br />
Lomautuksen tai työttömyyden alkaessa toimitetut<br />
hakemukset (ns. ensihakemukset) otettiin<br />
käsittelyyn keskimäärin kahdeksassa päivässä, mikä<br />
on noin päivän nopeammin edelliseen vuoteen<br />
verrattuna. Lyhimmillään käsittelyyn ottoaika<br />
oli vuoden aikana kolme päivää ja pisimmillään<br />
14 päivää. Vuonna 2014 käsittelyyn ottoaika oli<br />
lyhimmillään neljä päivää ja pisimmillään 14 päivää.<br />
Käsittelyyn ottoaikaa pidentävät muun muassa<br />
samaan aikaan saapuneiden hakemusten suuri<br />
määrä tai viikolla olevat arkipyhät.<br />
Ensihakemusten käsittelyynottoajat keskimäärin 2015<br />
viikkoa<br />
4,5<br />
KÄSITTELYAIKATAKUU<br />
4<br />
3,5<br />
3<br />
2,5<br />
KASSAN OMA TAVOITE<br />
2<br />
Kokonaan<br />
1,5<br />
työtön<br />
1<br />
Lomautettu<br />
0,5<br />
0<br />
TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU<br />
Kassan antamien ansiopäivärahaoikeutta koskevien<br />
päätösten keskimääräinen käsittelyaika oli Finanssivalvonnan<br />
etuuspäätösten käsittelyaikatilaston<br />
perusteella 9,7 päivää ja mediaani viisi päivää.<br />
Käsittelyaika oli parhaimmillaan vuoden keskivaiheilla<br />
neljänneksellä ja heikoimmillaan ensimmäisellä<br />
ja viimeisellä neljänneksellä. Vuoteen 2014<br />
verrattuna käsittelyaika oli kolme päivää lyhempi.<br />
Kaikkien työttömyyskassojen keskimääräinen<br />
käsittelyaika oli 12,2 päivää ja mediaani seitsemän<br />
päivää.<br />
Työvoimapoliittiset lausunnot<br />
Työ- ja elinkeinotoimistoista saapui yhteensä<br />
82 490 työvoimapoliittisia lausuntoa ja tiedotetta.<br />
Korvauksetonta määräaikaa koskevia lausuntoja<br />
annettiin 1 462 kappaletta, kasvua edellisvuodesta<br />
16 prosenttia. Merkittävää nousua tapahtui myös<br />
työstä kieltäytymisen tai työllistymissuunnitelman<br />
noudattamatta jättämisen perusteella sekä toistuvan<br />
työvoima poliittisesti moitittavan menettelyn perusteella<br />
annettujen lausuntojen määrissä. Kasvua<br />
selittää osin TE-toimistojen tekemien työtarjousten<br />
määrän kasvu ja osittain aiempaa tarkempi seuranta.<br />
Työ tarjouksiin reagoimista seurataan aiempaa<br />
tarkemmin verkkopalvelun avulla. Prosentuaalisesti<br />
merkittävä nousu oli lisäksi alle 25-vuotiaille<br />
koulutukseen hakeutumattomuuden perusteella<br />
annetuissa lausunnoissa.<br />
Työvoimapoliittiset lausunnot<br />
2015 Muutos 2014 2013<br />
Lausunnot ja<br />
tiedotteet<br />
82 490 –14 % 95 764 86 602<br />
Lausunnot<br />
1 462 +16 % 1 257 1 135<br />
korvauksettomasta<br />
määräajasta<br />
Muutoksenhaku<br />
Työttömyyskassan antamasta etuusoikeutta koskevasta<br />
päätöksestä voi valittaa työttömyysturvan<br />
muutoksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulautakunnan<br />
päätöksestä voi valittaa edelleen<br />
vakuutusoikeuteen, jonka antamasta päätöksestä<br />
ei ole valitusoikeutta.<br />
Työttömyyskassalle saapui yhteensä 311 valitusta,<br />
mikä vastaa 0,4 prosenttia kaikista vuoden<br />
aikana annetuista etuuspäätöksistä. Saapuneista<br />
valituksista 293 koski työttömyyskassan antamaa<br />
päätöstä ja 18 työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan<br />
antamaa päätöstä. Valituksista suurin<br />
osa koski työvoimapoliittisia asioita. Toiseksi<br />
eniten valitettiin päivärahan määrästä ja sovitellusta<br />
päivärahasta.<br />
Muutoksenhakuasteet antoivat ratkaisun 176<br />
kassan päätöstä koskevassa tapauksessa. Valituksista<br />
137 hylättiin ja 9 tapauksessa valitus hyväksyttiin<br />
kokonaan tai osittain. Muissa tapauksissa valitus<br />
jätettiin tutkimatta, asia palautettiin kassalle,<br />
valitus ei aiheuttanut toimenpiteitä tai jäsen perui<br />
valituksen.<br />
Muutoksenhakuasteiden ratkaisut 2015<br />
Hyväksyttiin osittain<br />
tai kokonaan 5 %<br />
Jätettiin<br />
tutkimatta 8 %<br />
Palautettiin<br />
käsittelyyn 8 %<br />
Ei aihetta<br />
toimenpiteisiin 1 %<br />
Hylätyt<br />
valitukset<br />
78 %<br />
Lainvoimaisen päätöksen poistohakemuksia<br />
tehtiin työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle<br />
54 tapauksessa. Päätökselle haetaan<br />
tyypillisesti poistoa etuuden liikamaksutilanteissa.<br />
Takaisinperinnät<br />
Liikaa tai aiheettomasti maksettu etuus on pääsääntöisesti<br />
perittävä takaisin. Laissa määritellyissä<br />
tilanteissa takaisinperinnästä voidaan luopua tai<br />
liikaa maksettu etuus voidaan jättää perimättä.<br />
Työttömyyskassa antoi vuoden aikana 1 381<br />
etuuden liikamaksun takaisinperintää koskevaa<br />
päätöstä. Liikamaksujen yhteismäärä oli 1 495<br />
503,38 euroa. Vuoden 2015 aikana takaisinperitty<br />
bruttomäärä oli 1 585 029,67 euroa.<br />
38 Metallityöväen työttömyyskassa 2015<br />
TOIMINTAKERTOMUS 39
Väärinkäytökset<br />
Ansiopäiväraha ja vuorottelukorvaus rahoitetaan<br />
pääosin julkisin varoin, minkä vuoksi etuusjärjestelmän<br />
uskottavuuden ja toimivuuden kannalta<br />
on tärkeää valvoa, että etuuksia ei haeta tai nosteta<br />
väärin perustein.<br />
Vuoden aikana työttömyyskassa kuuli 163<br />
jäsentä väärinkäytösepäilystä, joista 112 tapauksessa<br />
jäsenen todettiin syyllistyneen väärinkäytökseen.<br />
Suurimmassa osassa tapauksia jäsen oli ollut ansiotyössä<br />
ja nostanut samanaikaisesti ansiopäivärahaa.<br />
Työttömyyskassa antoi väärinkäytösten vuoksi<br />
76 huomautusta ja 31 varoitusta.<br />
Työttömyyskassa tekee tutkintapyynnön<br />
poliisille lainsäädännön ja sosiaali- ja terveysministeriön<br />
ohjeiden mukaisesti tilanteissa, joissa<br />
jäsen on hakenut ansiopäivärahaa ollessaan samanaikaisesti<br />
työssä, toiminut yrittäjänä tai nostanut<br />
sosiaalietuutta. Vuonna 2015 työttömyyskassa teki<br />
viisi tutkintapyyntöä.<br />
Vuoden aikana annettiin viisi tuomiota, joista<br />
neljässä rikosnimike oli petos ja yhdessä lievä petos.<br />
Rangaistusseuraamukset olivat yhdessä tapauksessa<br />
ehdollinen vankeus, neljässä tapauksessa sakkorangaistus.<br />
Lisäksi yhdessä tapauksessa tehtiin<br />
syyttämättäjättämispäätös.<br />
Työttömyyskassa tarkasti erikseen verottajalta<br />
saadun ristiinajetun aineiston vuodelta 2013.<br />
Aineistossa oli yhteensä 583 tapausta. Verotustietojen<br />
ristiinajossa esiin tulleita väärinkäytöstapauksia<br />
löytyi 30, jotka muodostavat 27 prosenttia kaikista<br />
vuoden aikana havaituista väärinkäytöstapauksista<br />
ja 0,004 % kaikista vuoden aikana annetuista etuuspäätöksistä.<br />
Lisäksi ristiinajossa havaittiin kaksi<br />
muuta takaisinperintätapausta.<br />
Riita-asioiden lausunnot<br />
Työttömyyskassa laatii työsuhteiden päättymiseen<br />
liittyvissä riita-asioissa lausuntoja eri oikeuslaitoksille,<br />
työttömyysvakuutusrahastolle ja asianajajille.<br />
Vuonna 2015 annettiin kaikkiaan 31 riita-asioiden<br />
lausuntoa.<br />
Palvelut ja asiointi<br />
Palvelut<br />
Työttömyyskassan palvelu koostuu etuusasioiden<br />
käsittely-, ratkaisu-, maksatus- ja neuvontatehtävistä.<br />
Työttömyyskassa palvelee jäsenistöään, sidosryhmiä<br />
ja viranomaisia. Työttömyyskassan käytössä olevat<br />
palvelumuodot ovat puhelinpalvelu, sähköposti,<br />
sähköinen asiointipalvelu, kirjeasiointi ja henkilökohtainen<br />
palvelu aluetoimistoissa.<br />
Sähköisen asioinnin ja työttömyyskassan kotisivujen<br />
käyttökerrat pysyivät edelleen korkealla<br />
tasolla. Puhelinpalvelun vastaanottamien puheluiden<br />
määrä ja aluetoimistojen asiakaskäynnit<br />
laskivat. Asiointimääriin vaikuttavat työttömien<br />
ja lomautettujen jäsenten määrän väheneminen ja<br />
etuushakemusten käsittelyajan pysyminen hyvällä<br />
tasolla sekä sähköisen asioinnin lisääntyminen.<br />
Asiointimäärät<br />
2015 Muutos 2014 2013<br />
Sähköinen<br />
asiointi<br />
318 783 +0,5 % 317 239 301 193<br />
Nettisivut 442 419 –4,1 % 461 478 418 615<br />
Saapuneet<br />
puhelut<br />
43 866 –15 % 51 624 55 177<br />
Asiakaskäynnit 15 556 –3,3 % 16 086 15 099<br />
Puhelinpalvelun ja aluetoimistoissa hoidettavan<br />
henkilökohtaisen asiakaspalvelun lisäksi työttömyyskassa<br />
palvelee jäseniä ja sidosryhmiä nettisivujen<br />
Ota yhteyttä -toiminnon kautta sekä luottamusmiehiä<br />
heille suunnatussa puhelinpalvelussa. Puhelinpalvelu<br />
oli edelleen jäsenistön asiakaspalvelukanavista<br />
suosituin. Sen kautta hoidettiin 71 prosenttia<br />
yhteydenotoista.<br />
Ota yhteyttä<br />
-toiminto<br />
1 674<br />
Luottamusmiesten<br />
puhelinpalvelu<br />
1 055<br />
Asiakaspalvelun käyttömäärät 2015<br />
Aluetoimistojen<br />
asiakaskäynnit<br />
15 556<br />
Palvelunumero<br />
43 866<br />
Sähköinen ja mobiiliasiointi<br />
Työttömyyskassan sähköisen asioinnin palvelua voi<br />
käyttää internetissä tai mobiilijäsenkortin kautta.<br />
Sähköisen asioinnin palvelussa jäsen voi muuttaa<br />
omia tietojaan, muuttaa maksuilmoituksen toimittamistavan,<br />
lähettää ansiopäivärahahakemuksia<br />
ja niiden liitetietoja, seurata oman etuusasiansa<br />
käsittelyä sekä tarkastella etuusmaksuja ja<br />
annettuja päätöksiä. Lisäksi jäsen voi ilmoittaa<br />
jäsenmaksu vapautuksesta, laskea jäsenmaksunsa<br />
määrän ja tilata viitenumeron sen maksamista<br />
varten. Kaikki sähköisen asioinnin palvelut ovat<br />
käytettävissä työttömyyskassan kotisivujen kautta.<br />
Mobiili jäsenkortin kautta voi päivittää omia<br />
tietojaan, tarkastella etuusmaksuja ja annettuja<br />
päätöksiä sekä lähettää pikahakemuksen jatkuvan<br />
työttömyyden tai lomautuksen ajalta.<br />
Sähköinen asiointi 2015 Muutos 2014 2013<br />
Kirjautumiskerrat 318 783 +0,5 % 317 239 301 193<br />
Hakemukset yht. 133 292 0 % 133 337 123 166<br />
Ensihakemukset 6 875 +19 % 5 771 3 382<br />
Jatkohakemukset 126 417 –0,9 % 127 566 119 784<br />
Liitteet 31 649 –7,3 % 34 125 20 650<br />
Sähköiseen asiointiin kirjautumiskertoja oli<br />
318 783, mikä vastaa edellisvuoden tasoa. Sähköisen<br />
asioinnin käyttömäärä kasvoi ensihakemusten<br />
osalta. Sähköisten ja postitse toimitettujen hakemusten<br />
määrät ilmenevät tarkemmin viereisessä<br />
taulukossa.<br />
Mobiiliasiointi on lisääntynyt olennaisesti<br />
vuoteen 2014 nähden. Mobiilijäsenkortin kautta<br />
kirjauduttiin sähköisen asioinnin palveluun 14 314<br />
kertaa, vuonna 2014 kirjautumisia oli 1 309.<br />
Palvelujen kehittäminen<br />
Työttömyyskassa huomioi palvelujen ja toimintojen<br />
kehittämisessä jäsenistöltään saamansa palautteen<br />
ja seuraa palvelujen yleistä kehitystä.<br />
Vuoden aikana toteutettiin hankkeita yhteistyössä<br />
YAP Solutions Oy:n kanssa. Jatkuvan työttömyyden<br />
ja lomautuksen ajalta ansiopäivärahaa voi<br />
hakea vain muutamalla klikkauksella käyttämällä<br />
pikahakemusta. Jäsen voi tilata etuuksien maksuilmoituksen<br />
haluamallaan tavalla, tekstiviestillä<br />
tai postitse. Kaikki maksuilmoitukset tallennetaan<br />
lisäksi jäsenen sähköisen asioinnin palveluun.<br />
Lisäksi erityyppisten hakemusten luokittelua<br />
järjes telmässä ja sen raportoinnissa kehitettiin,<br />
minkä johdosta työttömyyskassa voi entistä<br />
joustavammin suunnitella toimintaansa.<br />
Jatkohakemusten maksuaikataulua lyhennettiin<br />
niin, että neljän viikon kokoaikaisen työttömyyden<br />
tai lomautuksen ajalta päivärahat ovat jäsenellä<br />
jopa viisi päivää nopeammin.<br />
Työttömyyskassa kehitti yhteydenpitoa etuuksia<br />
hakeviin jäseniin. Jatkossa jäseniin ollaan useammin<br />
yhteydessä puhelimitse tai tekstiviestillä. Lisäksi<br />
etuusasioiden kirjeenvaihtoa kehitettiin siirtämällä<br />
se nopeammin käytettäväksi maksatusjärjestelmään.<br />
Myös etuuksia hakeville jäsenille kohdennettu<br />
viestintä siirrettiin toimitettavaksi maksatusjärjestelmästä.<br />
Etuuksien hakeminen<br />
Työtön tai lomautettu jäsen hakee ansiopäivä rahaa<br />
työttömyyskassalta ensihakemuksella tai jatkohakemuksella.<br />
Ensihakemus toimitetaan työttömyyden<br />
tai lomautuksen alkaessa, tai kun edellisestä<br />
työttömyys- tai lomautusjaksosta on kulunut<br />
yli kuusi kuukautta. Ansiopäivärahahakemus ja<br />
sen liitetiedot voidaan lähettää sähköisen asiointipalvelun<br />
kautta tai postitse. Vuorottelukorvausta<br />
haetaan postitse toimitettavalla hakemuksella.<br />
Hakemusten määrä laski vuoteen 2014 verrattuna.<br />
Ensihakemuksia toimitettiin noin 10 prosenttia<br />
vähemmän ja jatkohakemuksia noin 6 prosenttia<br />
vähemmän. Sähköisten hakemusten määrä pysyi<br />
ennallaan. Postitse toimitettujen hakemusten määrä<br />
puolestaan laski ollen 18 prosenttia alhaisempi kuin<br />
edellisvuonna.<br />
2015 Muutos 2014 2013<br />
Ensihakemukset 15 097 –10 % 16 798 18 464<br />
Jatkohakemukset 183 567 –6 % 196 045 204 346<br />
Yhteensä 198 664 212 843 222 810<br />
Skannatut 65 372 –18 % 79 506 99 644<br />
Sähköiset 133 292 0 % 133 337 123 166<br />
Suurin osa hakemuksista oli jatkohakemuksia.<br />
Ensihakemusten määrä on viimeisten vuosien<br />
aikana ollut suhteellisen pieni. Hakemusten<br />
jakauman vakiintuminen tälle tasolle vastaa metallialoilla<br />
pitkään jatkunutta työttömyyden korkeaa<br />
tasoa. Työttömyyden pitkittyessä jäsen joutuu<br />
turvautumaan ansiopäivärahaan toistuvasti.<br />
Saapuneet hakemukset<br />
250 000<br />
200 000<br />
150 000<br />
100 000<br />
50 000<br />
0<br />
ensihakemukset<br />
jatkohakemukset<br />
skannatut hakemukset<br />
sähköiset hakemukset<br />
2013 2014 2015 2013 2014 2015<br />
40 Metallityöväen työttömyyskassa 2015<br />
TOIMINTAKERTOMUS 41
Tiedotus<br />
Työttömyyskassa tiedotti palveluistaan ja työttömyysturvassa<br />
tapahtuneista muutoksista Metallityöväen<br />
Liitto ry:n jäsenlehti Ahjossa, sähköisessä<br />
luottamusmieskirjeessä, postitse toimitetuissa<br />
asiamieskirjeissä ja kotisivuilla. Lisäksi jäseniä<br />
tiedotetaan maksatusjärjestelmän kautta hoidettavalla<br />
kohdennetulla viestinnällä sekä maksuilmoituksissa,<br />
jotka lähtevät etuusmaksun yhteydessä.<br />
Tiedotuksessa huomioitiin vuoden 2015 alussa<br />
voimaan tulleet lakimuutokset sekä vuoden aikana<br />
kassan palveluissa tapahtuneet uudistukset.<br />
Työpaikat voivat irtisanomis- ja lomautustilanteissa<br />
pyytää kassaa mukaan työntekijöiden<br />
tiedotustilaisuuteen kertomaan työttömyys <br />
turvaan ja sen hakemiseen liittyvistä käytännöistä.<br />
Vuoden 2015 aikana työttömyyskassan edustaja oli<br />
mukana 50 työpaikkakohtaisessa tai alueellisessa<br />
tilaisuudessa. Lisäksi työttömyyskassan edustaja<br />
oli mukana kouluttamassa yhteensä 17 Murikkaopiston,<br />
ammattiosaston tai muun yhteistyökumppanin<br />
tilaisuudessa.<br />
500 000<br />
400 000<br />
300 000<br />
200 000<br />
100 000<br />
0<br />
Nettisivujen<br />
kävijämäärät<br />
2013 2014 2015<br />
hallinto<br />
Valtuusto<br />
Valtuuston varsinainen kokous pidettiin 27.5.<br />
hotelli Presidentissä Helsingissä. Työttömyyskassan<br />
valtuustoon kuuluu puheenjohtaja, ensimmäinen,<br />
toinen ja kolmas varapuheenjohtaja sekä lisäksi<br />
52 muuta jäsentä. Jokaisella varsinaisella jäsenellä<br />
on kolme henkilökohtaista varajäsentä. Valtuuston<br />
puheen johtajana toimi Pentti Mäkinen, I varapuheenjohtajana<br />
Juha Kapiainen, II varapuheenjohtajana<br />
Pasi Karttunen ja III varapuheenjohtajana Mari<br />
Tuomaala. Luettelo valtuuston jäsenistä alkaa<br />
sivulta 50.<br />
Hallitus<br />
Työttömyyskassan hallitukseen kuuluu puheenjohtajan<br />
ja varapuheenjohtajan lisäksi seitsemän<br />
jäsentä, joilla on kullakin kaksi henkilökohtaista<br />
varajäsentä. Työttömyyskassan hallituksen puheenjohtajana<br />
toimi Matti Mäkelä ja varapuheenjohtajana<br />
Eero Holsti. Hallituksen jäsenistä on luettelo<br />
sivulla 29.<br />
Kassan hallitus kokoontui vuoden aikana 11<br />
kertaa ja pöytäkirjan pykäliä kertyi yhteensä 182.<br />
Lisäksi hallitus teki työpaikkavierailun Uudenkaupungin<br />
Valmet Automotive Oy:n henkilöautotehtaalle<br />
11.5.2015.<br />
Työvaliokunta<br />
Työttömyyskassan työvaliokunta kokoontui<br />
22 kertaa ja pöytäkirjan pykäliä kertyi yhteensä 267.<br />
Työvaliokunnan kokoonpano 2015<br />
Irene Niskanen Kassanjohtaja Puheenjohtaja<br />
Juha Vierimaa Palvelupäällikkö<br />
Anne Heiskanen Hallintoasian<br />
tuntija<br />
2.3. alkaen<br />
Sari Honkanen Toimistopäällikkö<br />
Aino Laurio Kirjanpitäjä<br />
Jani Kivihaka Atk-suunnittelija<br />
Maritta Välimäki Hallintoelinten Sihteeri<br />
sihteeri<br />
31.5. asti<br />
Mari Mommo<br />
Kassanjohtajan<br />
sihteeri<br />
1.6. alkaen<br />
Sihteeri<br />
Liiton jäsenrekisterivastaavalla oli mahdollisuus<br />
osallistua työvaliokunnan kokouksiin läsnäolo- ja<br />
puheoikeutettuna.<br />
Toimisto-organisaatio<br />
Työttömyyskassalla on hajautettu organisaatio.<br />
Helsingissä sijaitsevan keskustoimiston lisäksi<br />
kassa palvelee 11 eri paikkakunnalla sijaitsevassa<br />
liiton aluetoimistossa, joissa on yhteensä 22 työntekijää.<br />
Työttömyyskassan keskustoimiston ja<br />
aluetoimistojen työntekijöiden määrä oli yhteensä<br />
75 (31.12.2015). Työttömyyskassa toimii liitolta<br />
vuokratuissa tiloissa sekä keskus- että aluetoimistoissa.<br />
Asiamiehet<br />
Hallituksen 20.8.2012 nimeämien kassan<br />
asiamiesten tehtävänä on jäsenhakemusten<br />
vastaanottaminen ja jäsenten avustaminen.<br />
Työttömyyskassan asiamiehiä on yhteensä<br />
yli viisituhatta. Työttömyyskassa huolehtii asiamiesten<br />
koulutuksesta ja tiedotuksesta muun<br />
muassa asiamieskirjeiden välityksellä.<br />
Yhteistyö ja edustukset eri yhteisöissä<br />
Työttömyyskassa kehittää kassajärjestelmän<br />
toimeenpanoa tekemällä yhteistyötä eri sidosryhmien<br />
kanssa mm. osallistumalla näiden<br />
hallintoelimiin ja työryhmiin.<br />
Kassa oli edustettuna työttömyyskassojen<br />
yhteisjärjestön (TYJ) hallituksessa, työvaliokunnassa<br />
ja työryhmissä, työttömyyskassojen<br />
tukisäätiön ja tukikassan hallintoelimissä, STM:n,<br />
TVR:n ja SAK:n työryhmissä sekä YAP Solutions<br />
Oy:n maksatusjärjestelmän työryhmissä. Lisäksi<br />
työttömyyskassa on tehnyt yhteistyötä edellä<br />
mainittujen tahojen sekä TEM:n, TE-toimis tojen,<br />
KELA:n ja muiden sidosryhmätahojen kanssa.<br />
Henkilöstö<br />
Työttömyyskassan kassanjohtajana, vastuunalaisena<br />
toimihenkilönä sekä kassan esimiehenä toimi Irene<br />
Niskanen. Lisäksi esimiehinä toimivat toimistopäällikkö<br />
Sari Honkanen, palvelupäällikkö Juha<br />
Vierimaa ja hallintoasiantuntija Anne Heiskanen.<br />
Johdon, talouden ja hallinnon tehtävissä<br />
työskenteli vuoden lopussa 11 henkilöä. Ansiopäivärahan<br />
ja vuorottelukorvauksen ratkaisu- ja<br />
tukitehtävissä työskenteli yhteensä 64 henkilöä,<br />
joista etuuksien ratkaisutehtävissä 47, takaisinperinnässä<br />
6, muutoksenhaussa 2, puhelin palvelussa<br />
5 ja käsittelyn tukitoimissa 4 henkilöä.<br />
Henkilöstö Henkilömäärä Keski-ikä Työsuhteen kesto<br />
keskimäärin, vuotta<br />
Keskustoimisto 53 43 11,6<br />
Aluetoimisto 22 44 13,2<br />
Naiset 65 45 12,9<br />
Miehet 10 36 6,7<br />
Yhteensä 75 43 12,1<br />
Vuoden lopussa työttömyyskassan henkilökunnan<br />
keski-ikä oli 43 vuotta. Työsuhteen keskimääräinen<br />
pituus oli 12,1 vuotta. Määräaikaisissa<br />
työsuhteissa työsuhteen pituus oli keskimäärin<br />
vuosi.<br />
Henkilökunnan määrä 31.12.2015 31.12.2014 31.12.2013<br />
Vakituinen<br />
henkilökunta<br />
71 71 70<br />
Määräaikainen<br />
henkilökunta<br />
4 13 11<br />
Henkilökunta yht. 75 84 81<br />
Määräaikainen<br />
henkilökunta<br />
vuoden aikana<br />
Henkilökunta<br />
keskimäärin/kk<br />
vuoden aikana<br />
14 20 24<br />
79 82 85<br />
Vuoden aikana työttömyyskassassa aloitti<br />
viisi työntekijää. Palkkaukset tehtiin henkilöstösuunnitelman<br />
periaatteita noudattaen. Yhteensä<br />
15 henkilön työsuhde päättyi, joista 10 oli määräaikaista<br />
ja viisi vakituista. Lisäksi yhden henkilön<br />
työsuhde päättyi eläköitymisen vuoksi.<br />
Työttömyyskassan henkilökunnalle maksettiin<br />
yhteensä 3 126 725,37 euroa rahapalkkaa vuoden<br />
aikana.<br />
42 Metallityöväen työttömyyskassa 2015<br />
TOIMINTAKERTOMUS 43
Henkilöstöresurssien arviointi<br />
Työttömyyskassalle laadittiin henkilöstösuunnitelma.<br />
Henkilöstösuunnitelmassa on määritelty<br />
henkilöstösuunnittelun tavoitteet, luotu katsaus<br />
henkilöstötilanteeseen sekä arvioitu henkilöstön<br />
määrän ja rakenteen kehittymistä.<br />
Työttömyyskassan henkilöstömäärä ja -rakenne<br />
on sidottu metallialojen ja yleiseen työllisyys- ja<br />
taloustilanteeseen. Työttömyyskassa pyrkii toimimaan<br />
kustannustehokkaasti ja reagoimaan nopeasti<br />
heikentyvään työllisyystilanteeseen.<br />
Työhyvinvointi ja työyhteisön<br />
kehittäminen<br />
Henkilökunnan työhyvinvoinvointia tuettiin sekä<br />
päivittäistä työhyvinvointia lisäävillä toimenpiteillä<br />
että pidempikestoisilla ja -vaikutteisilla toiminnoilla.<br />
Toteutuneista työhyvinvointia tukevista<br />
toimista raportoidaan tarkemmin vuosittaisessa<br />
henkilöstö- ja koulutusraportissa.<br />
Työterveyshuolto ja työsuojelu<br />
Työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin. Työttömyyskassan<br />
ja liiton työterveyspalvelujen tuottajaksi<br />
valittiin Mehiläinen Oy 1.12.2015 alkaen. Tätä<br />
ennen työttömyyskassan työterveyshuollon palveluntarjoajana<br />
toimi Diacor terveyspalvelut Oy.<br />
Työterveyden toimintasuunnitelma laaditaan<br />
kolmen vuoden ajanjaksolle ja se tarkastetaan<br />
vuosittain.<br />
Työterveyshuollon kuluja kertyi yhteensä<br />
134 134,80 euroa.<br />
Työttömyyskassan ja liiton yhteinen työsuojelutoimikunta<br />
vastaa työsuojelun toimintaohjelmasta<br />
ja sen päivittämisestä vuosittain. Työsuojelutoimikuntaan<br />
kuuluu työttömyyskassan ja liiton työnantajien<br />
ja työntekijöiden edustajat.<br />
Tasa-arvo<br />
Työttömyyskassalla on tasa-arvosuunnitelma.<br />
Henkilöstön tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen<br />
kohteluun kuuluu hyvän työilmapiirin edistäminen,<br />
häirinnän ja epäasiallisen kohtelun torjunta sekä<br />
syrjinnän kielto.<br />
Tasa-arvon toteutumista seurataan vuosittain<br />
laadittavan tasa-arvosuunnitelman seurantaraportin<br />
avulla sekä joka toinen vuosi toteutettavalla<br />
tasa-arvo kyselyllä, joka tehdään vuorovuosin<br />
työilmapiiri kyselyn kanssa.<br />
Työttömyyskassan ja liiton yhteinen tasa-arvotyöryhmä<br />
laatii tasa-arvosuunnitelman ja sen<br />
seuranta raportit sekä toteuttaa tasa-arvokyselyt.<br />
Työryhmään kuuluu työttömyyskassan ja liiton<br />
työnantajan ja työntekijöiden edustajat.<br />
Vuonna 2015 toteutettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely<br />
sekä laadittiin kyselyn yhteenvetoraportti.<br />
Henkilöstön koulutus<br />
Henkilöstökoulutuksen periaatteet on kirjattu<br />
työttömyyskassan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan<br />
ja toteutuneet koulutukset raportoidaan<br />
vuosittain henkilöstö- ja koulutusraportissa.<br />
Henkilöstökoulutus on jaettu työttömyyskassan<br />
toimintojen perusteella eri asiakokonaisuuksiin.<br />
Koulutusta järjestetään työtehtävän perusteella ja<br />
sen edellyttämässä laajuudessa. Työntekijän ammatillisen<br />
osaamisen tukemiseksi laaditaan tarvittaessa<br />
henkilökohtainen koulutussuunnitelma.<br />
Henkilöstökoulutuksen osalta tehtiin yhteistyötä<br />
TYJ:n, SAK:n koulutuskeskuksen ja SAK-työttömyyskassojen<br />
kanssa.<br />
SAK- työttömyyskassat järjestivät 22.–23.10.2015<br />
koulutuspäivät Virossa Laulasmaalla. Yhteisillä<br />
luennoilla käsiteltiin perustuloa, työttömyysturvan<br />
muutoksia, TE-toimiston lausuntokäytäntöjä sekä<br />
sähkö postitse tapahtuvaa asiakaspalvelua. Lisäksi<br />
Eesti Töötükassa esitteli koulutuspäivillä toimintaansa<br />
ja Viron tulorekisteriä.<br />
Koulutuspäiviä kertyi vuonna 2015 yhteensä<br />
298 ja koulutuksiin osallistui 81 eri henkilöä.<br />
Henkilöstökoulutukset<br />
Koulutuksen kohteet Koulutuspäiviä Osallis tuneet<br />
Työttömyysturvakoulutus 139,5 78<br />
Suomen kielen koulutus 35,5 69<br />
Esimieskoulutus 28 3<br />
Asiantuntijakoulutus 20 13<br />
Maksatusjärjestelmäkoulutus 16 51<br />
Asiakaspalvelukoulutus 7,5 44<br />
Tietojärjestelmäkoulutus 7 3<br />
Kielikoulutus 2,5 1<br />
Muu koulutus 42 22<br />
Yhteensä 298 81<br />
Talous<br />
Rahoitus<br />
Työttömyyskassalain mukaan työttömyyskassan<br />
jäsenmaksut on määrättävä siten, että niitä voidaan<br />
pitää valtionosuuden ja työttömyysvakuutusrahaston<br />
(TVR) osuuden kanssa riittävinä kassan<br />
vastuiden eli etuuksien ja hallintokulujen kattamiseen.<br />
Finanssivalvonta vahvistaa vuosittain työttömyyskassan<br />
jäsenmaksun suuruuden kassan 15.10.<br />
mennessä tekemän esityksen pohjalta.<br />
Etuuksien rahoitus<br />
Valtio<br />
Peruspäivärahan<br />
euromäärää vastaava<br />
osuus ilman lapsi korotusta<br />
(32,80 euroa)<br />
Valtio ei osallistu<br />
korotusosan rahoitukseen<br />
Valtio ei osallistu lisäpäivien<br />
ja lomautusajan<br />
päivärahojen rahoitukseen<br />
Suhdeluku peruspäivärahaa<br />
vastaavan osuuden<br />
laskemiseksi sovitelluissa<br />
ja vähennetyissä<br />
päivä rahoissa<br />
Työttömyyskassa<br />
(jäsenet)<br />
Työttömyysvakuutusrahasto<br />
(työnantajat)<br />
5,5 % loput<br />
– 100 %<br />
5,5 % loput<br />
5,5 % loput<br />
Työttömyyskassalle maksetaan työttömyyspäivärahaa<br />
vastaava rahoitus vuorottelukorvauksiin.<br />
Hallintokulujen rahoitus<br />
Hallintokuluihin kohdistuvana valtionosuutena ja<br />
Työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksetaan<br />
peruspäivärahaa vastaava määrä kutakin alkavaa<br />
100 jäsentä kohti. Työttömyyskassa saa korvausta<br />
kalenterivuoden aikana maksetuista etuusmenoista<br />
0,35 prosenttia ja jokaista ansiopäivärahapäätöstä<br />
kohti kaksi euroa.<br />
Työttömyyskassa hakee TVR:lta kuukausittain<br />
maksettavaa ennakkoa etuuksien maksamista ja<br />
hallintokuluja varten edellisen vuoden lokakuun<br />
puoliväliin mennessä. Lopullista rahoitusta edellisen<br />
vuoden menoihin kassan on haettava seuraavan<br />
vuoden huhtikuun loppuun mennessä.<br />
Jäsenmaksun tasaus<br />
Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvosto<br />
vahvistaa vuosittain tasaukseen käytettävän määrärahan<br />
rahaston talousarvioon ja sen hallitus päättää<br />
tasauksen jakamisesta. Tasausta maksetaan niille<br />
palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien<br />
lukumäärä edellisenä vuonna on ylittänyt<br />
olennaisesti kaikkien kassojen jäsentä kohti lasketut<br />
keskimääräiset työttömyysetuuspäivät.<br />
Työttömyyskassa sai vuonna 2015 jäsenmaksun<br />
tasausta korkealla pysyneen ansiopäivärahan saajien<br />
määrän vuoksi 1 438 696 euroa. Jäsenmaksutasausta<br />
saatiin 869 254 euroa vähemmän kuin edellisvuonna.<br />
Jäsenmaksut<br />
Finanssivalvonta vahvisti työttömyyskassan vuoden<br />
2015 jäsenmaksuksi 0,65 prosenttia ansiotulosta.<br />
Jäsenmaksu pysyi edellisvuoden tasolla. Työttömyyskassan<br />
maksamista etuuksista ei peritä jäsenmaksua.<br />
Jäsenmaksutuloja kertyi yhteensä 18 288 888,34<br />
euroa. Vuonna 2014 jäsenmaksukertymä oli<br />
18 552 445,88 euroa. Jäsenmaksutuotto laski noin<br />
1,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.<br />
Hallintokulut<br />
Hallintokulut olivat yhteensä 7 364 072,08 euroa.<br />
Hallintokuluista kassan omalla vastuulla oli<br />
5 502 390,70 euroa eli 74,7 prosenttia kaikista<br />
hallintokuluista.<br />
Hallintokulut vähenivät 382 952,28 eurolla<br />
edellisvuoteen verrattuna ja jäivät hieman<br />
budje toitua alhaisemmiksi.<br />
Henkilöstökulut muodostivat suurimman<br />
osan hallintokuluista. Henkilöstökuluja kertyi<br />
yhteensä 3 980 429,74 euroa, eli 54 prosenttia<br />
kaikista hallinto kuluista. Etuuksien maksatuskulut<br />
olivat 1122 722,59 euroa, mikä vastaa 15,2 prosenttia<br />
hallintokuluista. Muilta ostettujen muiden palveluiden<br />
määrä laski edellisvuodesta 16 prosentilla<br />
132 274,45 euroon.<br />
Hallintokulut 2 015 Muutos 2 014 2 013<br />
Hallintokulu korvaukset 1 861 681,38 –7,05 % 2 002 826,21 1 993 380,12<br />
Omalla vastuulla 5 502 390,70 –4,21 % 5 744 198,15 5 776 836,61<br />
Yhteensä 7 364 072,08 –4,94 % 7 747 024,36 7 770 216,73<br />
44 Metallityöväen työttömyyskassa 2015<br />
TOIMINTAKERTOMUS 45
Ulkopuoliset palvelut<br />
Metallityöväen Liitolta ostettiin palvelusopimukseen<br />
perustuen ne palvelut, joiden yhteishankinnalla<br />
saavutetaan kustannussäästöjä. Palvelusopimuksessa<br />
on määritelty keskus- ja aluetoimistotilojen vuokrasopimukset,<br />
jäsenrekisterin ylläpito sekä tietohallinto-,<br />
atk- ja puhelinpalvelut. Työttömyyskassa<br />
maksaa sovituista palveluista ja kuluista niiden<br />
todellisten kustannusten mukaan. Palvelusopi muksen<br />
sisältö ja veloitusperusteet tarkastetaan vuosittain ja<br />
muutoksia sopimusten sisältöön tai veloitusperusteisiin<br />
tehdään tarvittaessa kesken vuoden, jos ne<br />
muuttuvat merkittävästi.<br />
Etuuksien maksatukseen liittyvät atk-palvelut<br />
ostetaan YAP Solutions Oy:ltä.<br />
Jäsenyydet ja jäsenmaksut<br />
muissa yhteisöissä<br />
Työttömyyskassa on jäsenenä TYJ:n, työttömyyskassojen<br />
tukikassassa sekä työttömyyskassojen<br />
tukisäätiössä.<br />
TYJ:n vuoden 2015 jäsenmaksu oli 42 979,63<br />
euroa.<br />
Sijoitustoiminta<br />
Työttömyyskassan varat oli sijoitettu joukkovelkakirjalainoihin,<br />
rahamarkkinasijoituksiin ja muihin<br />
sijoitustuotteisiin. Sijoitettujen varojen määrä oli<br />
yhteensä 15 794 433 euroa. Vuoden aikana sijoituksista<br />
kertyi korkotuottoa 167 377,29 euroa.<br />
Työttömyyskassan sijoitukset on hajautettu<br />
sijoitussuunnitelman mukaisesti useammalle<br />
varainhoitajalle.<br />
Varainhoitaja Osuus sijoitusten markkina-arvosta<br />
Nordea Markets 45,0 %<br />
Danske Capital 35,6 %<br />
Taaleritehdas 13,4 %<br />
Osuuspankki 6,0 %<br />
Sijoitukset ovat jakautuneet omaisuuslajiluokiltaan<br />
seuraavasti:<br />
Omaisuuslaji Arvo, euroa Osuus<br />
Rahamarkkinat 3 754 370 22,2 %<br />
Joukkolainat 12 365 416 73,2 %<br />
Muut 781 114 4,6 %<br />
Takaisinperintäsaamiset<br />
Takaisinperintäsaamisia oli vuoden 2015 lopussa<br />
yhteensä 1 163 390,71 euroa, kun edellisvuonna<br />
niiden määrä oli 1 432 620,70 euroa. Vähennystä<br />
vuoteen 2014 oli 269 229,99 euroa.<br />
Tilikauden tulos<br />
Tilivuoden ylijäämä oli 1 995 115,15 euroa.<br />
Tulos ilman satunnaisia eriä, eli jäsenmaksutasausta<br />
ja työttömyys kassojen tukisäätiön avustusta, olisi<br />
ollut 416 419,15 euroa.<br />
Tulosvertilu<br />
2 015 Muutos 2 014 2 013<br />
Tulos 31.12. 1 995 115 –21 % 2 515 493 1 546 253<br />
Jäsenmaksutasaus<br />
1 438 696 –38 % 2 307 950 1 139 989<br />
Tulos ilman<br />
satunnaisia eriä<br />
Työttömyyskassan tuloksen osuus liikevaihdosta<br />
oli 9,9 prosenttia ja oman pääoman tuotto noin<br />
1,2 prosenttia. Omavaraisuusaste oli 189 prosenttia.<br />
Tuotto- ja kuluvertailu on viereisellä sivulla.<br />
Tilikauden tulos jäi ennakoitua alhaisemmaksi,<br />
koska metallialojen työllisyys ei lähtenyt loppuvuodesta<br />
ennustettuun nousuun. Korkea työttö <br />
myys aste rasittaa työttömyyskassan taloutta<br />
etuusmenojen kasvun ja jäsenmaksutuottojen<br />
laskun vuoksi. Etuuden saajien määrän ollessa<br />
korkealla myös hallintokulujen määrä pysyy korkealla.<br />
Koska kassa ei peri maksamistaan korvauksista<br />
jäsenmaksua, jää jäsenmaksutuotto ansio päivära haja<br />
vuorottelukorvausjaksojen ajoilta saamatta.<br />
Esitys valtuustolle tuloksesta<br />
Tasoitusrahaston määrä oli vuoden lopussa<br />
31 490 569,13 euroa.<br />
Työttömyyskassan hallitus esittää ylijäämän<br />
1 995 115,15 euron kirjaamista tasoitusrahastoon.<br />
Tasoitusrahasto<br />
416 419 141 % 172 543 386 264<br />
Tasoitus rahasto 189 % 14 % 166 % 155 %<br />
Työttömyyskassalla tulee olla tasoitusrahasto, johon<br />
vuotuinen ylijäämä siirretään, taikka josta alijäämä<br />
katetaan. Tasoitusrahasto on kassan oma pääoma, ja<br />
sillä pitää pystyä kattamaan kassan omalla vastuulla<br />
olevat korvaus- ja hallintokulut. Työttömyyskassan<br />
rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi<br />
tasoitusrahastossa tulee olla Finanssivalvonnan<br />
vahvistama vähimmäismäärä, joka on tällä hetkellä<br />
100 prosenttia. Tulevia suhdannevaihteluja varten<br />
työttömyyskassa voi kerätä varannon, joka saa olla<br />
enimmillään 400 prosenttia kassan omalla vastuulla<br />
olevista etuusmenoista ja hallintokuluista.<br />
Tuotto- ja kuluvertailu<br />
Tasoitusrahaston määrä oli vuoden 2015 lopussa<br />
ylijäämän kirjauksen jälkeen 33 485 684,28 euroa ja<br />
tasoitusrahastoprosentti 189. Tasoitusrahastoa saatiin<br />
kasvatettua edellisvuoden 166 prosentista. Vuonna<br />
2013 tasoitusrahaston suuruus oli 155 prosenttia.<br />
Tuleva kehitys ja toiminta<br />
Tutkimus ja kehitystoiminta<br />
Työttömyyskassalla ei ole tutkimus- ja kehitystoimintaa.<br />
Tulevan kehityksen arvioinnin perusteet<br />
Työttömyyskassa käyttää metallialojen työllisyyden<br />
ja yleisen taloudellisen kehityksen arvioinnissa<br />
liiton tutkimusyksikön tutkimustuloksia. Koko<br />
maan yleisen työllisyyden sekä talouden kehityksen<br />
seurannassa ja arvioinnissa työttömyyskassa seuraa<br />
valtion talouden tulo- ja menoarviota sekä eri toimijoiden<br />
tutkimus- ja ennustetietoja.<br />
Työttömyyskassa seuraa yhteiskunnan kehitystä<br />
ja osallistuu eri toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin,<br />
jotka käsittelevät tutkimustuloksia, kehittämishankkeita<br />
ja tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi kassa<br />
seuraa Euroopan ja muun maailman talouden ja eri<br />
yhteiskuntien kehitystä muun muassa eri tutkimusja<br />
talouslaitosten välityksellä.<br />
Arvio tulevasta kehityksestä<br />
Vuoteen 2016 lähdetään tilanteesta, jossa metallialojen<br />
työttömyys on edelleen korkealla tasolla.<br />
Teknologiateollisuuden ja muiden vientialojen<br />
lähitulevaisuuden näkymät ovat epävarmat.<br />
Metalli teollisuuden uudet tilaukset vähenivät<br />
vuonna 2015 yhteensä 3,8 prosenttia edellisvuodesta<br />
(Tilastokeskus 10.2.2016), eikä tilausten määrän<br />
nopeaa lisääntymistä ole odotettavissa tulevana<br />
vuonna.<br />
31.12.2015 Muutos Muutos 31.12.2014 31.12.2013<br />
Vakuutustoiminnan tuotot +20 150 570 –404 702 –2 % +20 555 272 +20 754 488<br />
Maksetut korvaukset –233 406 120 +16 707 182 –7 % –250 113 302 –245 383 112<br />
Korvauskulut –12 227 014 +969 043 –7 % –13 196 057 –12 886 470<br />
Hallintokulut –7 364 072 +382 952 –5 % –7 747 024 –7 770 216<br />
Sijoitus- ja rahoitustoiminta –143 065 –703 418 –126 % +560 353 +288 463<br />
Jäsenmaksun tasaus +1 438 696,00 –869 254 –38 % +2 307 950 +1 139 989<br />
Tulos +1 995 115 –520 378 –21 % +2 515 493 +1 546 253<br />
Teollisuuden uudet investoinnit ovat kuitenkin<br />
kasvusuunnassa, mikä saattaa heijastua positiivisesti<br />
teollisuusalojen työllisyystilanteeseen. Teollisuudessa<br />
käynnissä olevan rakennemuutoksen, iäkkäämpien<br />
jäsenten työttömyyden lisääntymisen sekä mahdollisten<br />
uusien irtisanomisten ja lomautusten vuoksi<br />
päivärahansaajien määrä tulee pysymään korkealla<br />
tasolla tulevana vuonna.<br />
Työttömyyskassan jäsenmaksutuoton ennustetaan<br />
kasvavan noin prosentin edellisvuodesta. Tuoton<br />
kasvu johtuu työssä olevien jäsenmaksua maksavien<br />
jäsenten lisääntymisestä. Pitkäaikainen korkea<br />
työttömyysaste rasittaa edelleen kassan taloutta.<br />
Työttömyyskassan jäsenten työllisyystilanteen<br />
ennustetaan kuitenkin paranevan hieman edellisvuodesta,<br />
jolloin myös kassan etuusmenot vähenisivät.<br />
Kassan hallintokulujen ennustetaan pysyvän<br />
edelleen korkealla tasolla etuusmenojen suuruudesta<br />
johtuen. Hallintokuluja kasvattavat vuoden 2016<br />
edustajiston kokouksesta aiheutuvat kulut. Henkilöstön<br />
määrä säilynee edellisvuoden tasolla. Henkilöstösuunnittelussa<br />
huomioidaan metallialan työttömyystilanteiden<br />
vaihtelut.<br />
Toiminnan keskeisimmät hankkeet 2016<br />
Työttömyyskassan toiminnan kolme pääpainopistettä<br />
vuonna 2016 ovat edustajiston kokous ja vaalit, uudistettujen<br />
sisäisen valvonnan ja tarkastuksen prosessien<br />
käyttöönottaminen sekä organisaatiorakenteen- ja<br />
vastuiden selkeyttäminen. Tulevan vuoden toiminta<br />
ja suunnitellut hankkeet on määritelty tarkemmin<br />
työttömyyskassan toimintasuunnitelmassa.<br />
46 Metallityöväen työttömyyskassa 2015<br />
TOIMINTAKERTOMUS 47
Työttömyyskassan hallintoelimet<br />
Työttömyyskassan hallitus 2012–2016 (31.5.2012 alkaen)<br />
Varsinainen jäsen I varajäsen II varajäsen<br />
Puheenjohtaja Matti Mäkelä Juhani Miettinen Raimo Riima<br />
Varapuheenjohtaja Eero Holsti Nina Malm Tuula Hyvärinen<br />
Kari Helenius Marko Schroderus Rami Hanweg<br />
Lasse Helskyaho 30.9. asti Juhani Viholainen 3.9. asti Satu Knuutila 1.10. alk.<br />
Heikki Hiltunen Tapani Koivunen Aimo Karvonen<br />
Marianne Honkanen Olavi Parkkila Kerttu Ojajärvi<br />
Jaakko Koskela Timo Kemppainen Tapio Ruostetoja<br />
Anu Luhtanen Kjell Grönqvist Kristian Toikka<br />
Kari Nykänen Jarmo Kiema Satu Nurminen-Hämäläinen<br />
Työttömyyskassan valtuusto 2012–2016 (31.5.2012 alkaen)<br />
Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja<br />
Pentti Mäkinen Juha Kapiainen Pasi Karttunen Mari Tuomaala<br />
Varsinainen jäsen I varajäsen II varajäsen III varajäsen<br />
Helsingin piiri Ilpo Haaja Markku Nieminen Terho Laitila Pentti Ruohonen<br />
Tapio Kuhmonen Kirsi Niemelä Jani Riikonen Sami Vesanen<br />
Raija-Riitta Luiro-Piippo Karita Lahtinen Saila Kaattari Heli Hovi-Karlsson<br />
Uudenmaan piiri Juha Kapiainen Kari Purmonen Tenho Kellokangas<br />
Pasi Karttunen Kirsi Nylund Markku Helenius Petri Ijäs<br />
Jouni Linden Kalevi Turtiainen Mervi Murto Juha-Pekka Kaasinen<br />
Reija Mettovaara Hannu Huttunen Jarmo Partanen Jukka Peippo<br />
Karita Pihlström Tommy Holmblad Magnus Åkerlund Matts Englund<br />
Jouni Roponen Henri Lehtinen Tuomas Jakovesi<br />
Varsinais-Suomen piiri Henna Heinonen Anne-Mari Toikka Sam Kuutti<br />
Olli Lahtinen Taina Degert Marjo Kallio Markku Virtanen<br />
Janne Laulumaa Are Lipponen Petri Kohtamäki Antti Tammelin<br />
Tomi Nieminen Esko Antikainen Tero Isotalo Jouko Leppälahti<br />
Antero Palomäki Mauri Partanen Sirpa Rajalampi<br />
Marko Turunen Teppo Suonpää Anne Mörsky Antero Seppälä<br />
Satakunnan piiri Seppo Kivimäki Ville Maanavilja Olli Tuominen Tuula Viitaniemi<br />
Jyrki Levonen Mika Rostedt Juha Virta Sari Mikkilä<br />
Mari Raikisto Kimmo Ruotsalainen Juha-Pekka Sopenkivi Jerri Pelkonen<br />
Vesa-Pekka Vuorenmaa Petri Ahokangas Aarne Mäkiranta Helvi Sairanen<br />
Hämeen piiri Ari-Pekka Jaatinen Jukka Heinämäki Karo Suoknuuti Ville Heino<br />
Miikka Leponiemi Keijo Peltola Pirjo Laristo<br />
Ari Pihlajamäki Antti Hämäläinen Markku Alen Timo Kerkkonen<br />
Tommi Vanhala Liisa Hasu Harri Asunen Juha Ulmanen<br />
Jukka Vuorela Matti Lapiolahti Toni Vehmola Sirpa Känkänen<br />
Pirkanmaan piiri Heidi Koivisto Susanna Huuskonen Pirjo Pesonen<br />
Mika Ovaskainen Aarne Järvenpää Jukka Joukanen Leena Palo<br />
Vesa Pohjalainen Aki Moisio Markus Haataja Petri Kallio<br />
Mikko Virolainen Pentti Paananen Antti Maijala Kimmo Mäkinen<br />
Kymen piiri Ari Airas Heli Perätalo Sakari Muhonen Janne Hohti<br />
Ari Kunttu Kimmo Hyvärinen Timo Nikula Harri Lehtola<br />
Anssi Piirainen Erkki Savolainen Tero-Petteri Höglund Petri Ahvo<br />
Etelä-Savon piiri Kimmo Kapanen Veli Pulkkinen Ilpo Käyhkö Risto Eklund<br />
Markku Nousiainen Juha Puikkonen Rauno Asikainen Arja Lång<br />
Pohjois-Karjalan piiri Juha Pakarinen Matti Pitkänen Tapio Maksimainen Pekka Voutilainen<br />
Timo Vänskä Samuli Hakkarainen Petri Kontkanen<br />
Pohjois-Savon piiri Mishka Kukkonen Mika Kolehmainen Veli Pulliainen Miia Soininen<br />
Sami Piippo Juha Turunen Sara Kauppi Erkki Moisio<br />
Keski-Suomen piiri Arto Liikanen Tuomo Liukkunen Jouko Riihimäki<br />
Tarmo Lukkarinen Janne Veikkolainen Veli Häkkinen Helena Kurvinen<br />
Pentti Mäkinen Eino Soikka Jani Korhonen Mervi Hokkanen<br />
Vaasan piiri Sture Liljekvist Peter Sjökvist Jimmy Antfolk Kenneth Lassila<br />
Jukka-Pekka Matintupa 30.4. asti Tommi Hautala Markku Setälä Veli-Jussi Jyllilä<br />
Mathias Pukkila Michel Rajala Esko Viitasaari Tapio Pajula<br />
Pekka Pörsti Hannu Aho Mikko Vuoto Ville Korpinen<br />
Ari Rintala Jari Latvakoski Pia Vuoto Janne Koskimäki<br />
Oulun piiri Mikko Jurmu Olavi Oikarinen Helena Ollikainen<br />
Jouni Lämpsä Maija Soikkeli Maija Tervakangas Raimo Hyttinen<br />
Jari Männikkö Tero Turpeinen Veli-Matti Hietaniemi Kari Ylikangas<br />
Lapin piiri Mari Tuomaala Teuvo Kuula Janne Jussila Terttu Ollakka<br />
Auto- ja konealat Jukka Pekka Hiltunen Helena Halttu Raimo Lehtokumpu Pasi Mantere<br />
Harri Hoviniemi Seppo Moisanen Marianne Vallius Kati Leppäjärvi<br />
Matti Kuusirati Jouko Varis Risto Rastas Mika Kalliomäki<br />
Mika Lindblad Teuvo Savander Olli Koivuniemi Vesa Nurmi<br />
Kaivosala Juha Karppinen Reijo Stenberg Leila Rantanen Juho Karsikas<br />
Ari Kukkurainen Asko Torssonen Markku Heiskanen<br />
Jalometalliala Janne Pykälistö Martti Tuhkanen Minna Polvela Heikki Kinnari<br />
48 Metallityöväen työttömyyskassa 2015<br />
TOIMINTAKERTOMUS 49
KUVA KITI HAILA METALLILIITTO 2016 | PAINO BRAND ID Oy<br />
Edunvalvonta on joukkuelaji<br />
METALLItyöväen liitto RY<br />
metallityöväen työttömyyskassa<br />
Puh. 020 77 4001 www.metalliliitto.fi
Change language