Vantaan-Espoon Rakennusmaailma
Kohdennetut jakelut rakennus-ja kiinteistöpuolen ammattilaisille, sekä alan tärkeimpiin ja suurimpiin messutapahtumiin.
Kohdennetut jakelut rakennus-ja kiinteistöpuolen ammattilaisille, sekä alan tärkeimpiin ja suurimpiin messutapahtumiin.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
18<br />
<strong>Rakennusmaailma</strong><br />
Jorvin uuden osastorakennuksen<br />
peruskivi muurattiin Jorvissa<br />
10.10.2023. Uusi osastorakennus<br />
rakentuu nykyisen Jorvin<br />
sairaalan ja <strong>Espoon</strong> sairaalan välittömään<br />
läheisyyteen.<br />
Mittasuhteiltaan Siltasairaalaa vastaavan<br />
suurhankkeen rakennustyöt alkoivat syyskuussa<br />
2022 huonokuntoisten, peruskorjaamattomien<br />
lasten osastorakennusten purkamisella.<br />
Uuden osastorakennuksen rakentaminen<br />
käynnistyi talvella 2023.<br />
Rakennus valmistuu loppuvuodesta 2025,<br />
ja ensimmäiset potilaat uusiin tiloihin vastaanotetaan<br />
kesällä 2026.<br />
Joustavilla tilaratkaisuilla<br />
monikäyttöisyyttä<br />
erikoissairaanhoidon toiminnoille<br />
Valmiiseen osastorakennukseen tulee sijoittumaan<br />
erikoissairaanhoidon vuodeosastoja<br />
ja tilat synnytykselle, kuvantamiselle sekä<br />
naisten ja lasten poliklinikoille. Lisäksi rakennetaan<br />
uusi avara pääaula, joka yhdistää<br />
Jorvin sairaalan uuden ja vanhan rakennusosan.<br />
– Uudella osastorakennuksella turvataan<br />
potilaille nykyaikaiset, korkeatasoiset ja turvalliset<br />
erikoissairaanhoidon palvelut. Vuodeosastot<br />
suunnitellaan isompina osastokokonaisuuksina<br />
mahdollistaen vuodeosastojen<br />
joustavan käytön erikoisalojen kesken,<br />
kertoo HUSin suurten rakennushankkeiden<br />
hankejohtaja Pekka Lahdenne.<br />
Jorvin uuden osastorakennuksen<br />
peruskivi muurattiin Espoossa<br />
HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl lukemassa Jorvin uuden osastorakennuksen<br />
peruskirjaa.<br />
Kuva HUS, Aino Huovio-Airaksinen.<br />
Toiminnallinen suunnittelu<br />
toteutettu yhdessä henkilöstön<br />
ja potilaiden kanssa<br />
Uuden osastorakennuksen tiloja ja toiminnallisuuksia<br />
on suunniteltu käyttäjien ja suunnittelijoiden<br />
yhteistyönä. Toiminnallisessa<br />
suunnittelussa on hyödynnetty muun muassa<br />
suunnittelun eri osapuolet samaan tilaan<br />
kokoavaa Big Room -työskentelyä ja mallitilatyöskentelyä.<br />
Mallitilatyöskentelyssä käyttäjät, potilaat,<br />
potilaiden omaiset, kokemusasiantuntijat ja<br />
suunnittelijat ovat vierailleet tulevia huoneita<br />
mukailevissa tiloissa ja arvioineet niiden<br />
käytettävyyttä, kokoa ja laitteiden sijoittelua.<br />
Työskentelystä saatu palaute on arvokas ja<br />
merkittävä osa toimivien tilojen luomista, ja<br />
työskentely sitouttaa käyttäjät mukaan suunnitteluun<br />
jo varhaisessa vaiheessa.<br />
– Uuden osastorakennuksen suunnittelussa<br />
tavoitellaan motivoivaa työympäristöä,<br />
jossa huomioidaan toimintojen sujuvuus ja<br />
Ilmavuotojen mukana karkaa energiaa<br />
Rakenteiden tiivistäminen on kustannustehokas<br />
keino parantaa rakennuksen<br />
energiatehokkuutta. Korjausrakentamisessa<br />
tiivistämistä voidaan tehdä myös ilman<br />
massiivista purkutyötä.<br />
Faktoja Jorvin uudesta<br />
osastorakennuksesta<br />
• Rakennuksen bruttopinta-ala on<br />
50 320 brm<br />
• Kerroksia viisisakaraisessa<br />
osastorakennuksessa on 5<br />
• Hankkeen kustannusarvio<br />
on 259 M€<br />
• Sairaalaan sijoittuu yhteensä<br />
367 vuodeosastopaikkaa,<br />
12 synnytyssalia, 3 sektiosalia ja<br />
poliklinikkatilat lasten ja nuorten<br />
sairauksille sekä naistentaudeille<br />
ja synnytyksille<br />
• Lisäksi sairaalaan tulee tilat<br />
Diagnostiikkakeskuksen<br />
kuvantamiselle, laitoshuoltopalveluille<br />
ja Lääkintätekniikalle<br />
• Uudesta rakennuksesta on<br />
tulevaisuudessa maanalainen<br />
yhteys sairaala-alueen muihin<br />
rakennuksiin<br />
turvallinen työympäristö, sanoo osastonylilääkäri<br />
Jarkko Mäntylä HUSin Sydän- ja<br />
keuhkokeskuksesta.<br />
Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaa<br />
kolmen arkkitehtitoimiston työyhteenliittymä<br />
Triangeli. Sairaalan päätoteuttajana toimii<br />
SRV, joka on ollut tiiviisti mukana hankkeessa<br />
kehittämisvaiheesta lähtien. Hankkeen<br />
rakennuttaja on HUS Kiinteistöt Oy.<br />
– Tyypillisiä lämmönvuotokohtia ovat ikkunakarmien<br />
ja seinärakenteen liitokset, lattian<br />
ja katon liittymät seinärakenteisiin sekä<br />
läpiviennit. Tiivistyskorjauksilla haetaan<br />
usein parempaa sisäilman laatua, mutta tiivistäminen<br />
on samanaikaisesti tehokas toimenpide<br />
energiahukkaa vastaan, Kiillon tiivistystuotteiden<br />
tuotepäällikkö Saana Leppänen<br />
kertoo.<br />
– Tiivistämällä saadaan monia hyötyjä.<br />
Energiansäästön ja paremman sisäilman lisäksi<br />
ikkunoiden tiivistämisellä voidaan parantaa<br />
myös ääneneristävyysominaisuuksia.<br />
Pienemmilläkin toimenpiteillä ja kustannuksilla<br />
pääsee jo hyvin alkuun, Leppänen jatkaa.<br />
Kiillon tiivistystuotteiden tuotepäällikkö<br />
Saana Leppänen<br />
Ilmatiiveyden hallinnalla<br />
kohti parempaa sisäilmaa<br />
Tiivistys on kuitenkin tehtävä huolella ja samalla<br />
huolehdittava ilmanvaihdosta. Jos rakennukseen<br />
muodostuu voimakas alipaine<br />
ja vain osa vuotokohdista tiivistetään, korvausilmaa<br />
otetaan esimerkiksi lattialaatan<br />
alta huonetilaan tai alipaine tuo mukanaan<br />
rakenteista villakuituja. Ikkunarakenteiden<br />
ja rakenneliitosten kautta huoneilmaan tulee<br />
pienhiukkasia liikenteen päästöistä.<br />
– Tiivistämällä lattia- ja seinärajat poistetaan<br />
usein suuri osa sisäilmaongelmien lähteistä.<br />
Samalla estetään myös radonin pääsy<br />
ilmaan, sillä noin 70 prosenttia radonista<br />
tulee ilmavuotojen mukana. Hyvin suunniteltuna<br />
sekä käyttämällä oikeita materiaaleja<br />
ja työtapoja onnistumisprosentti on korkea,<br />
toteaa Leppänen.<br />
Ammattilaiset asialle<br />
Jokainen tiivistyskohde on erilainen. Korvausilmalle<br />
täytyy olla hallittu kulkureitti, jotta<br />
ilma vaihtuu talossa riittävästi myös tiivistämisen<br />
jälkeen.<br />
Tiivistyskohteissa käytettävät ratkaisut on<br />
suunniteltava aina kohdekohtaisesti. Hyvä<br />
ilmanlaatu ja parantunut energiatehokkuus<br />
saadaan:<br />
• hyvällä suunnittelulla,<br />
• huolellisuudella ja<br />
• valitsemalla oikea tuote oikeaan<br />
käyttötarkoitukseen.<br />
Teksti- ja kuvalähde Kiilto Oy
Change language