Puu on trendin harjalla - Meidän Suomi 1/2018

MADE IN FINLAND
TEKSTI VEERA SALOHEIMO
KUVAT METSÄ GROUP, SULAPAC, LUXE PACK, KOTKAMILLS,
ANNA KAUPPI, SAMI KARPPINEN, KATRI KAPANEN, JUHA METSO
<strong>Puu</strong>sta ei saada vain sellua ja paperia, vaan monia
ratkaisuja tekstiilikuiduista terveydenhoidon
tuotteisiin ja pakkauksiin. Perisuomalainen
materiaali korvaa epäekologisempia raakaaineita.
Näyttää siltä, että metsäteollisuus
ei ole auringonlaskun vaan -nousun ala.
<strong>Puu</strong>
on trendin
harjalla
VALTAVA
INVESTOINTI.
Metsä Fibren
biotuotetehdas
Äänekoskella
on Suomen
metsäteollisuuden
historian suurin
investointi.
Vihreä kulta. Sen merkityksen maallemme tietää
jokainen kansalainen. Kysyntää puupohjaisille
tuotteille riittää, sillä puu uusiutuvana ja kierrätettävänä
raaka-aineena ratsastaa ekologisuuden
megatrendin aallonharjalla korvaten muun muassa uusiutumattomia
fossiilisia raaka-aineita.
<strong>Puu</strong>pohjaiset tuotteet ja ratkaisut kuitenkin monipuolistuvat
ja saavat yhä uusia muotoja. Sellun ja paperin rinnalla
ollaan kuultu pitkään biotaloudesta. Sekään ei kuitenkaan
riitä. ›
MEIDÄN SUOMI 49

MADE IN FINLAND
– Haluamme tuoda esiin, että puusta on
todella moneksi. Biotalouden yhteydessä
ollaan puhuttu pitkään biodieselistä, energiasta
ja puurakentamisesta, mutta sovellusten
kirjo ulottuu tästäkin vielä paljon
laajemmalle, kertoo Uusi puu -hankkeen
projektipäällikkö Eveliina Pokela.
Uusi puu -hanke on 26 eri toimijan yhteenliittymä,
ja mukana on alan tekijöitä
metsänomistajista yrityksiin ja oppilaitoksiin.
Suomen Metsäsäätiöltä päärahoituksensa
saava hanke tähtää viestintään ja
vaikuttamistyöhön.
SEN SEITSEMÄN KÄYTTÖTARKOITUSTA.
<strong>Puu</strong>n käyttömahdollisuuksien monipuolisuudesta
ei ole pulaa. Tällä hetkellä useissa
suomalaisissa hankkeissa kehitetään puusta
tekstiilikuituja, jotka olisivat ekologisempia
kuin vanhat puukuidut viskoosi ja Lyocell.
Useita esimerkkejä löytyy myös puupohjaisten
ratkaisujen tuomisesta muovin
tilalle pakkausmateriaaleissa.
Pehmeän kankaan lisäksi puu muuntuu
supervahvaksi hiilikuidun korvaajaksi.
Ligniinin ja selluloosan yhdistelmästä kehitetään
iskuja ja taakkoja kestävää, kevyttä
materiaalia.
Voi olla, että
tulevaisuudessa
myös syöt
puupohjaista
tuotetta.
Sovellukset ulottuvat myös terveydenhuoltoon.
Murtumien hoidossa käytettävään
kipsiin voidaan käyttää saven sijasta
puuta. <strong>Puu</strong>pohjaisen kipsin etuja ovat myös
uudelleenmuotoiltavuus ja kyky läpäistä
röntgensäteitä. Saven käytön vähentäminen
on ympäristömielessä yhtä tärkeää kuin fossiilisten
raaka-aineiden, sillä sen louhinta
kuormittaa ympäristöä.
Voi olla, että tulevaisuudessa myös syöt
puupohjaista tuotetta. Kyseessä on tuote,
joka tarttuu ekologisuuden lisäksi toiseen
megatrendiin – ikääntymiseen. <strong>Puu</strong>sta
saadaan eturauhasvaivoihin tepsivää lääkinnällistä
tuotetta, josta voi tulla xylitolin
ja Benecolin jatke ruokakaupan hyllylle. Kyseistä
tuotetta saadaan hemiselluloosasta,
joka on tähän saakka ollut selluntuotannon
sivutuotetta. Se on tähän saakka mennyt
poltettavaksi.
LIIMAA LIGNIINISTÄ. Itse asiassa selluntuotannon
sivuvirtojen tarkempi hyödyntäminen
on nyt tarkemminkin suurennuslasin
alla. Hemiselluloosan lisäksi toinen esimerkki
sivutuotteesta on ligniini. Sekin on
totuttu tähän saakka polttamaan energiaksi
prosessissa. Ligniiniä on kuitenkin mahdollista
käyttää muun muassa huonekaluissa
ja jalkineissa – kunhan vain hintaero fossiilisista
raaka-aineista saataviin liimoihin
saataisiin kurottua kiinni.
Samaan pyrkimykseen tuottaa sellun
lisäksi muitakin puupohjaisia kemikaaleja
pohjautuu paljon julkisuutta saanut elokuussa
toimintansa aloittanut Metsä Fibren
biotuotetehdas Äänekoskella. Tehtaan rakentaminen
herätti positiivista tulevaisuudenuskoa
– ja syystäkin, sillä 1,2 miljardin
euron arvoisena kyseessä on Suomen metsäteollisuuden
historian suurin investointi.
Tehdas synnytti 1 500 uutta työpaikkaa.
Sellun ohella tehdas tuottaa mäntyöljyä,
tärpättiä, biokaasua, tuotekaasua ja rikkihappoa.
YHDESSÄ
ETEENPÄIN.
Eveliina Pokelan
vetämä Uusi puu
-hanke nostaa esiin
uusia puupohjaisia
materiaaleja ja
ratkaisuja.
50 MEIDÄN SUOMI

KYSYNTÄÄ RIITTÄÄ. Suvi Haimin (vas.) ja Laura Kyllösen kaksivuotias
kosmetiikkapakkausyhtiö Sulapac on saanut lentävän lähdön.
”Jos muovin kulutus
ei muutu, vuonna
2050 merissä on
enemmän muovia
kuin kalaa.”
Luksuskosmetiikka saa arvoisensa pakkauksen
KOSMETIIKASSA luonnonkosmetiikka on
ollut kova sana pitkään. Kosmetiikkapakkaukset
ovat kuitenkin olleet tutun muovisia vuosikymmenten
ajan.
Suomalainen Sulapac tuo tähän muutoksen.
Yritys on kehittänyt kosmetiikkapakkauksiin
puusta ja luontoperäisestä sidosaineesta
materiaalin, joka hajoaa hiilidioksidiksi, vedeksi
ja biomassaksi. Eikä sekään riitä, että pakkaukset
ovat biohajoavia.
– Monet biohajoavat pakkaukset voivat
olla vuotavia ja rumia. Me Sulapacissa olemme
kietoneet samaan pakettiin laadukkuuden,
pohjoismaisen designin ja ekologisuuden,
toteaa toimitusjohtaja Suvi Haimi.
Sulapacin perustivat helmikuussa 2016 biomateriaalialan
tohtorit Haimi ja Laura Kyllönen.
Ensimmäiseksi kohderyhmäksi valittiin luksusekokosmetiikka.
Luksus-kohderyhmää miellyttää
varmasti ylellisen tuntuinen materiaali
huippusuunnittelijoiden – kuten Eero Aarnion
ja Harri Koskisen – muotoilemissa pakkauksissa.
Ensimmäinen tuote valmistui viime vuoden
maaliskuussa. Saman kevään aikana Sulapac
keräsi miljoonan euron rahoituskierroksen,
minkä lisäksi Tekes on tukenut yritystä.
Sopimuksia on jo tehty useiden asiakkaiden
kanssa: listalla ovat kotimaiset Lumene,
Berner, Naviter ja Flow kosmetiikka sekä Niki
Newd -luonnonkosmetiikkabrändi.
Kiinnostus ekologisiin kosmetiikkapakkauksiin
on ollut kansainvälistä. Parhaillaan yhtiö
käy neuvotteluja 50 yrityksen kanssa Suomessa,
Euroopassa ja globaalisti.
Sulapac on saanut myös kansainvälisiä palkintoja
niin kiertotalouteen, kestävään kauneuteen,
cleantechiin kuin ekologisiin pakkauksiin
liittyvissä kilpailuissa.
Mutta miksi on niin tärkeää saada korvaaja
muovipakkauksille?
– Luonnossa muovi hajoaa pieneksi mikromuoviksi,
joka kerääntyy eliöihin. Kuluttajien
on hankala ymmärtää, mistä syntyy tätä haitallista
mikromuovia, Haimi sanoo.
Hän sanookin, että puhtaamman maapallon
rakentaminen ja maailmaan vaikuttaminen
olivat yksi pohjasyy Sulapacin perustamiselle.
Ekobrändin kasvattaminen on nyt ensi
sijalla. Sulapac tähtää tämän vuoden aikana
20 uuden referenssiasiakkaan saamiseen.
Samaan aikaan pyritään vastaamaan
medianäkyvyyden ja palkintojen synnyttämään
kysyntään skaalaamalla tuotantoa.
Pitemmällä tähtäimellä Sulapac pyrkii laajentamaan
tuotevalikoimaansa kosmetiikkapakkauksista
myös elintarvikepakkauksiin.
EKOPAKETTI. Sulapacin
puukomposiittipakkaukset
sulkevat kosmetiikan
sisäänsä ekologisesti.
MEIDÄN SUOMI 51

MADE IN FINLAND
Perinteinen paperijätti UPM on menossa
vielä pidemmälle. Se julkisti syksyllä suunnittelevansa
Saksaan biojalostamoa, joka ei tuottaisi
puusta lainkaan sellua, vaan pelkästään
erilaisia puupohjaisia kemikaaleja. Jalostamo
pystyisi tuottamaan vuosittain 150 000 tonnia
bio-monoetyleeniglykolia, bio-monopropyleeniglykolia
sekä ligniiniä. Näillä kaikilla
korvataan fossiiliperäisiä raaka-aineita.
Yhtiöllä on käynnissä nyt noin vuoden
kestävä esisuunnitteluvaihe, jolloin punnitaan
liiketoimintamahdollisuuden houkuttelevuutta.
TALOUDEN KIVIJALKA. Biotalouden merkitys
oman maan sisälläkin on tunnustettu.
Suomen kansallisen biotalousstrategian
tavoitteena on kaksinkertaistaa biotalouden
kokonaisarvo 100 miljardiin euroon ja luoda
100 000 uutta biotalouteen perustuvaa
työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.
Metsäteollisuuden kansantaloudellinen
merkitys on ja pysyy Suomelle suurena –
siinä on vielä kirimistä peliteollisuudella ja
muilla uusilla tulokkailla. Suomen viennistä
metsäteollisuuden osuus on 20 prosenttia.
Metsänomistajat saavat vuosittain puun
myynnistä tuloja noin kaksi miljardia euroa.
Suoraan ja välillisesti perinteisesti määriteltynä
metsäteollisuus työllistää 150 000
ihmistä.
Tulevaisuudennäkymät ovat myös hyvät.
Suomen metsät kasvavat puuta jatkuvasti
enemmän kuin sitä käytetään. Globaalit
kehitysnäkymät lupaavat Suomelle hyvää –
esimerkiksi Kiinan kasvavilla markkinoilla
on yhä enemmän kysyntää kartongille.
Kartonkimarkkinat kasvavat 8-9 prosentin
vuosivauhtia.
– Pohjoisesta pitkäkuituisesta havusellusta
saadaan riittävän lujaa kartonkia. Eukalyptus
ja muut eteläiset lajit eivät tähän
pysty. Havusellu on valttimme, toteaa Uusi
puu -hankkeen Eveliina Pokela. Kokonaisuudessaan
markkinahavusellun kysyntä oli
noin 24 miljoonaa tonnia vuonna 2014, ja
sen ennustetaan kasvavan noin 26 miljoonaan
tonniin vuoteen 2025 mennessä. n
”Pohjoisesta
pitkäkuituisesta
havusellusta
saadaan
riittävän lujaa
kartonkia.”
TUOTANTO YLI
TUPLAANTUI.
Selluntuotanto
uudella Äänekosken
biotuotetehtaalla on
kasvanut 1,3 miljoonaan
tonniin vanhan korvatun
tehtaan noin 0,5
miljoonasta tonnista
vuodessa.
52 MEIDÄN SUOMI

”Kyselyjä on
tullut valtava
määrä ympäri
maailmaa,
Australiaa
myöten.”
KIINNOSTUS SUURTA.
– Kotkamills on saanut
valtavasti kyselyjä
kierrätettävistä
kartonkipakkauksista,
kertoo toimitusjohtaja
Markku Hämäläinen.
Muovittomia kertakäyttöastioita
MIELIKUVA kertakäyttöastioista on varsin
epäekologinen. Lautasta tai mukia käytetään
kerran, ja sitten se heitetään sekajätteeseen.
Tarvetta kertakäyttöastioille kuitenkin on
– kaupungistuminen lisää pikaruokaravintoloiden
ja kahviloiden määrää, ja väestön
ikääntyessä yhä useampi asuu yksin, joten
take away -ruoka-annoksille tarvitaan pakkauksia.
Erilaisissa tapahtumissakin tarvitaan
kartonkiastioita.
Kotkamills on kehittänyt ratkaisun kartongin
kierrätettävyyteen. Tähän saakka
kartonki on päällystetty muovilla, jolloin se
on ollut erittäin hankala kierrättää. Kotkamillsin
innovaatiossa suojakerroskartongissa
on vesipohjainen dispersiopäällyste.
Tämän suojakerroskartongin voi kierrättää
joko paperijätteen mukana tai kompostoida.
Kierrätysarvoa nostaa se, että suojakerroskartonki
on tehty neitseellisestä kuidusta.
– Tuotekehitys kesti noin viisi vuotta.
Markkinatutkimuksissamme nousi vahvasti
esiin tarve kierrätettävyydelle ja ekologisuudelle.
Asiakkaamme haluavat välttää
muovia, joka päätyy mikromuovina luontoon,
kertoo Kotkamillsin toimitusjohtaja
Markku Hämäläinen.
Kierrätettävää kartonkia valmistava kone
otettiin käyttöön kesällä 2016, ja sen kapasiteetti
on 400 000 tonnia.
– Olemme ensimmäinen teollinen toimija,
joka valmistaa kierrätettävää muovitonta
kartonkia. Kyselyjä on tullut valtava määrä
ympäri maailmaa, Australiaa myöten. Kilpailijoita
ei tällä hetkellä ole, mutta mielestämme
on hyväkin, että niitä varmasti
jossakin vaiheessa tulee, Hämäläinen jatkaa.
EI ENÄÄ MUOVIA.
Suojakerroskartongista
valmistetut kertakäyttöastiat
voi laittaa paperinkeräykseen
tai kompostoida. Kotkamills on
sanonut hyvästit muoville.
MEIDÄN SUOMI 53

MADE IN FINLAND
Pukeudu
puuhun
MARIMEKKO esitteli muotinäytöksessään Allu-nimisen
mekon vuonna 2014. Kyseessä ei ollut mikä tahansa uusi
hepene, vaan ensimmäinen vaatekappale, joka oli tuotettu
uudella Ioncell-F-tekniikalla. Tekniikalla voidaan
valmistaa sellusta kangasta käyttäen liuottimena ionista
nestettä, joka on ympäristöystävällinen ja luontaisesti
turvallinen.
Muotiteollisuuden materiaaleja on dominoinut puuvilla, joka
vaatii paljon viljelyalaa ja kasteluvettä. Tämän takia sille olisi
tärkeää löytää korvaavia vaihtoehtoja. Kiire on, sillä väestönkasvun
takia tekstiilin kysyntä ei ainakaan vähene.
Ioncell-F-menetelmässä voidaan käyttää raaka-aineena
liuko- ja paperisellun lisäksi kierrätettyä paperia tai tekstiiliä.
Prosessilla tuotettu tekstiili on pehmeää ja hyvin vahvaa, yhtä
vahvaa kuin hamppu.
Selluloosapohjaisia muuntokuituja on ollut jo aiemminkin
olemassa. Ne kuitenkin häviävät ekologisuudessa Ioncell-F:lle:
viskoosin valmistuksessa käytetään myrkyllistä rikkihiiltä, ja
lyocellin tuotannossa puolestaan on riskejä heikon hallittavuuden
takia.
Ioncell-F:ää kehittää yhteistyössä Helsingin yliopiston ja
Aalto yliopiston kokoama ryhmä. Liuottimen kierrätettävyys
on tällä hetkellä tärkein ratkaistava haaste.
– Liuotinta ei saa kulua kuidun tuotannossa, vaan kierrätettävyyden
pitää olla lähes sata prosenttia. Olemme hyvin lähellä
sitä, mutta ei aivan, kertoo materiaalikemian professori Ilkka
Kilpeläinen Helsingin yliopistosta.
Kun kierrätettävyyteen liittyvät haasteet on saatu ratkaistua,
tekstiilikuidun tuottamisen lisäksi on muitakin mahdollisia
sovelluksia. Samalla prosessilla voidaan valmistaa kosmetiikkaan,
kuten suihkusaippuoihin, ekologisia, luonnossa hajoavia
hiovia aineita, jotka korvaavat synteettiset polymeerit eli muovit.
– Kehittämäämme liuotinta voidaan käyttää myös puun
kemialliseen hitsaukseen eli liimattomaan liimaukseen. <strong>Puu</strong> toimii
itsessään liimana, ja liuotin otetaan pois hitsauksen jälkeen.
Kemistin kannalta melkein vain mielikuvitus on rajana sovelluksissa,
Kilpeläinen jatkaa.
PUUKUITUA PÄÄLLÄ.
Marimekon Allumekko
on valmistettu
kankaasta, joka on
tehty sellusta käyttäen
liuottimena ionista
nestettä.
54 MEIDÄN SUOMI