BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS - Fortum

BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN 

LINNUSTOSELVITYS 

FCG Finnish Consulting Group Oy 

Antti Vierimaa / Merenkurkun Lintutieteellinen 

yhdistys 

2010 

1

Sisällysluettelo 

Johdanto ...............................................................................................................................................2 

1. Kevätmuutto.....................................................................................................................................3 

1.1. Tavoitteet ..................................................................................................................................3 

1.2. Menetelmät................................................................................................................................4 

1.3. Epävarmuustekijät.....................................................................................................................6 

1.4. Lajisto........................................................................................................................................6 

2. Syysmuutto ....................................................................................................................................33 

2.1. Tavoitteet ................................................................................................................................33 

2.2. Menetelmät..............................................................................................................................33 

2.3. Epävarmuustekijät...................................................................................................................33 

2.4. Lajisto......................................................................................................................................33 

3. Pesimälinnusto ...............................................................................................................................52 

3.1. Tavoitteet ................................................................................................................................52 

3.2. Menetelmät..............................................................................................................................52 

3.3. Epävarmuustekijät...................................................................................................................53 

3.4. Pesimälajisto ...........................................................................................................................53 

4. Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon....................................................................................76 

4.1. Tuulivoimalaitokset ................................................................................................................76 

4.1.1. Tuulivoimaloiden sijainnin merkitys pesimälinnustolle..................................................76 

4.1.2. Tuulivoimaloiden sijainti lintujen muuton kannalta ........................................................77 

4.2. Voimajohtolinjan Maalahti-Petolahti vaikutukset ..................................................................79 

Käytetyt lyhenteet 

EUD1 EU:n lintudirektiivin liitteen I laji. 

NT Uhanalaisuusluokka, silmälläpidettävä (Near Threatened). 

VU Uhanalaisuusluokka, vaarantunut (Vulnerable). 

2

Johdanto 

Tämä raportti on laadittu osana Fortum Oyj:n suunnitteleman tuulivoimapuiston 

ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Hankealue sijaitsee Maalahden kunnassa, 

Bergön saarella. Vastuullisena linnustoseurannan suorittajana toimii FCG Finnish 

Consulting Group Oy. Linnustoseuranta on toteutettu vuoden 2010 aikana ja siihen 

ovat sisältyneet kevät- sekä syysmuuton seuranta sekä pesimälinnustoselvitykset. 

Maastoselvitykset FCG Finnish Consulting Group Oy on tilannut Merenkurkun 

Lintutieteellisen Yhdistyksen kautta. 

1. Kevätmuutto 

1.1. Tavoitteet 

Muutonseurannan tavoitteena oli kerätä aineistoa hankkeen ympäristövaikutusten 

arviointia varten. Tarkoituksena oli saada tietoa hankealueen kautta kulkevasta 

lintujen muutosta, lintujen muuttoreiteistä Bergössä sekä hankkeen etelä- ja 

pohjoispuolella. Tärkeäksi tavoitteeksi nostettiin myös muuttavien lintujen 

muuttoreitin sekä lentokorkeuden seuraaminen suhteessa voimalaitosten 

suunniteltuihin sijoituspaikkoihin. Suunniteltu tuulivoimapuisto ja läheiset Naturaalueet, 

joissa suojeluperusteena on EU:n lintudirektiivi, on esitetty alla olevassa 

kartassa 1. 

Kartta 1. Bergön tuulivoimapuiston sijainti, lähimmät Natura-alueet (sininen 

rasteri) ja etäisyysaluee.. 

3

Kevätmuutto Merenkurkussa alkaa näkyvästi yleensä huhtikuun alussa. Tavoitteena 

oli, että hankkeeseen budjetoituja seurantapäiviä jaetaan siten, että lintujen 

kevätmuutosta saataisiin mahdollisimman kattava kuva. Tähän pyrittiin jakamalla 

havaintopäivät tasaisesti koko kevätmuuton ajalle. Lisäksi havainnoitsijoilla oli 

mahdollisuus valita osa havaintopäivistä sellaisille päiville, jolloin mahdollisesti oli 

odotettavissa hyvää lintumuuttoa. 

1.2. Menetelmät 

Lintujen kevätmuuttoa seurattiin huhti-toukokuussa 2010. Yhteishavainnointiaamuja 

oli neljä (12.4., 26.4., 7.5. sekä 17.5.). Yhteishavainnointiaamuina muuttoa 

havainnoitiin auringonnoususta n. viisi tuntia eteenpäin vakioidusti. 

Yhteishavainnoinnin tarkoituksena oli selvittää muuttavien lintujen ja lintuparvien 

liikkeitä eri havainnointipisteiden välillä. Havainnointipisteet on esitetty alla kartassa 

2. Yhteishavainnointipäivien lisäksi huhti-toukokuussa muuttoa seurattiin kymmenenä 

aamuna hankealueen lähettyvillä. Seurantapisteinä olivat Korsnäsin Södra Björkö, 

Bergön kalasatama sekä Bredskäretin lossiranta. Huhtikuussa Södra Björkön 

jäätilanteen vuoksi saareen ei päästy, joten muuttoa seurattiin mantereelta käsin 

Korsnäsin Storkorsin kalasatamasta (etäisyys Södra Björkölle n. 5 km). 

Perusteluina kyseisten seurantapaikkojen valinnalle oli se, että lintuharrastajien viime 

vuosikymmenten aikana tekemien havaintojen perusteella varsinkin Korsnäsin Södra 

Björkö sekä Mustasaaren Klobbskat ovat osoittautuneet sijaitsevan parhaiten lintujen 

luontaisella muuttoreitillä. Suunnitteilla oleva Bergön tuulivoimapuisto sijaitsee 

puolivälissä näitä kahta havaintopistettä, joten oli luontevaa, että haluttiin vertailla, 

kulkeeko lintujen päämuuttoväylä läheltä Bergön saarta. Kaksi muuta 

havaintopistettä sijaitsevat lähempänä mannerta, mutta myös sekä Bredskäretin että 

Raippaluodon salmesta muuttaa jonkin verran lintuja. Olettamuksena oli, että 

molemmat salmet toimivat myös länteen ja luoteeseen pyrkivien lintujen osalta 

muuttoa kokoavina tulppina. 

Seurantapäivien välillä muuttoa seurattiin mahdollisuuksien mukaan 

pesimäkartoitusten ohessa (erityisesti merikotkien liikkeet hankealueella sekä 

kuikka- ja vesilintujen muuttoreitit). 

Muuttavista linnuista kirjattiin ylös laji, muuttoparvien koko, muuttosuunta, 

ohituspuoli sekä muuttavien lintujen arvioitu etäisyys havainnointipisteestä. Niin 

ikään kiinnitettiin huomiota lintujen muuttokorkeuteen, joka myös kirjattiin ylös. 

Muuttavien lintuyksilöiden lisäksi havainnoitsijat suorittivat jonkin verran 

lepäilijälaskentaa, jolloin havainnointipisteiden lähettyvillä olevilta vesialueilta saatiin 

laskettua viikoittain mm. vesilintu- ja lokkilintujen määrät. 

4

Kartta 2. Linnustoseurannan havaintopisteet. 

5

1.3. Epävarmuustekijät 

1.4. Lajisto 

Muutonseurantaan varattujen resurssien rajallisuudesta johtuen seurantapäivien aikana 

kerättyä tietoa lintujen kevätmuutosta Bergössä ja ympäröivillä alueilla voidaan pitää 

ainoastaan suuntaa antavana. Täysin luotettavia tietoja varten alueella täytyisi 

suorittaa muutonseurantaa useana vuonna peräkkäin, jotta vuosittaisista eri lajien 

muuttomääristä saataisiin kattavampi kuva. Niin ikään seurantajaksojen tulisi olla 

yhtäjaksoisia (vähintään useita viikkoja / kevät) 

Monet yhteishavainnoinnissa käytetyistä havaintopisteistä sijaitsevat kaukana 

varsinaisesta tuulivoimapuiston hankealueesta, joten eri havaintopisteiden välisten 

muuttomäärien suora vertailu ei välttämättä ole mahdollista. Kauempana 

hankealueesta olevista havaintopisteistä on kuitenkin saatu arvokasta tietoa eri lajien 

muuton voimakkuudesta sekä muuttavien lintuyksilöiden kokonaismäärästä. 

Sääolosuhteiden vaikutuksesta lintujen muuttokäyttäytymiseen ei ole tätä seurantaa 

suoritettaessa ole juuri ollut mahdollista panostaa. 

Alla olevassa luettelossa on esitetty kaikki ne lajit, jotka havaittiin Bergön 

tuulivoimahankkeen kevätmuuton seurannan aikana. Tarpeen mukaan täydentäviä 

tietoja on poimittu Tiira-havaintojärjestelmästä (www.tiira.fi). 

Eri lajien yksilömääriä tulkittaessa on eritelty, montako muuttavaa / muutolla 

pysähtyneeksi tulkittua yksilöä havaittiin tuulivoimahankkeen seurantajakson aikana. 

Havaintoaineistoa tulkittaessa täytyy korostaa, että kenttätöissä havaitut lajit ja niiden 

yksilömäärät ovat vain pieni otanta todellisesta muuttolintujen määristä, jotka 

muuttavat Bergön sekä ympäröivän saariston kautta keväisin ja syksyisin. 

Kyhmyjoutsen Cygnus olor 

Kevään seurannassa kyhmyjoutsenia havaittiin yhteensä 391 yksilöä, joista n. 300 

Bergön ympäristössä. Parhaana muuttopäivänä 12.4. havaittiin 108 kyhmyjoutsenta, 

joista valtaosa oli muuttavia. Bergön kalasatamassa havaituista kyhmyjoutsenista vain 

muutama oli muuttanut saaren päällä, loput n. 30 kalasatamasta havaittua lintua muutti 

saaren länsipuolitse (etäisyys suunnitelluista voimalaitoksista useita kilometrejä). 

Kyhmyjoutsenen muuttoreitti Merenkurkussa kulkee enemmän saaristossa kuin 

laulujoutsenella. Saaristossa runsaana pesivänä lajina kyhmyjoutsenia myös kiertelee 

maaliskuulta alkaen pesimäpaikoillaan. Bergön ympäristössä saattaa keväisin olla 

useita kymmenien lintujen kerääntymiä, mm. Ytterbådanilla lähellä Bergön 

kalasatamaa sekä Molpen sillan kupeessa olevassa sulassa. 

6

Suunnitelluilla tuulivoimalaitoksilla ei vaikuttaisi olevan haittaa kyhmyjoutsenen 

muutolle, sillä laji muuttaa usein seuraten rantaviivaa (voimaloiden suunniteltu sijainti 

ei ole suoraan muuttoreitillä). Bredskäretin niemen kärjestä havaitut yksilöt olivat 

muuttaneet selkeästi salmea tai rantaviivaa seuraten kauempana Bergön saaresta. 

Laulujoutsen Cygnus cygnus EUD1 

Laulujoutsenen osalta keväällä muutolla havaittujen lintujen määrä jäi hyvin pieneksi. 

Seurannan aikana havaittiin n. 200 muuttavaa yksilöä, joista 12.4. noin puolet. Useana 

vuonna laulujoutsenen muutto Merenkurkussa on alkanut jo huhtikuun alkupäivinä, 

joten hyviä muuttopäiviä on oletettavasti jo ollut ennen kevätmuuton seurannan 

alkamista Bergössä sekä muissa havaintopisteissä. Vuosittain Merenkurkun kautta 

pohjoiseen muuttavien laulujoutsenten määrä on useita tuhansia. 

Laulujoutsenen päämuuttoreitti kulkee mantereella seuraillen rantaviivaa. Tästä on 

saatu vuosien varrella päätelmää tukevia havaintoja mm. Maalahden Öjnan 

tuulivoimahankkeen kevätmuutonseurannassa sekä Vaasan Öjbergetillä säännöllisesti 

lintuharrastajien suorittamista seurannoista. Laulujoutsenen pääasiallisia 

muutonaikaisia lepäily- ja ruokailualueita lähiseudulla ovat Söderfjärdenin pellot sekä 

Maalahden Petolahden pellot. 

Metsähanhi Anser fabalis NT 

Merihanhi Ansar anser 

Havaintoja saatiin ainoastaan 16 yksilöstä hankkeen muutonseurantapaikoilta. 

Muutenkin suurimmat ilmoitetut kerääntymät jäivät keväällä 2010 alle 400 yksilön 

suuruisiksi Söderfjärdenillä. Metsähanhen perinteinen muuttoreitti kulkee mantereen 

päällä, mm. Kristiinankaupungin suunnalta saapuvat metsähanhet muuttavat tiettävästi 

Söderfjärdenin kautta koilliseen. 

Tarkka metsähanhen muuttoreitti ei ole tiedossa. Keväältä 2009 on havaintoja 

muutamista kymmenistä muuttavista linnuista Maalahden Majorsbackenilta. Tuolloin 

muuttoparvet seurasivat joko rantaviivaa tai muuttivat pohjoiseen/koilliseen n. 

Bredskäretin niemen kohdalta. Bredskäretistä suunnitellulle tuulivoimaloille on vain 

muutama kilometri, joten metsähanhia voi muuttaa myös Bergön saaren ylitse. 

Levähtämisalueenaan metsähanhi käyttää pääasiallisesti Söderfjärdenin peltoja sekä 

Sundominlahtea Vaasassa, joten muuttoparvetkin suuntaavat usein juuri kohti näitä 

alueita. 

Havaintojakson aikana huhti-toukokuussa havaintoja tehtiin n. 763 merihanhiyksilöstä, 

joista yli 700 tulkittiin muuttaviksi. Yhtenäistä muuttoreittiä Bergön kautta 

merihanhella ei ilmeisesti ole, sillä muuttosuunnissa oli hyvin paljon hajontaa. 

Bredskäretissä havaittiin eniten pohjoisiin ilmansuuntiin matkaavia merihanhia (ks. 

kartta 3, s. 8). Niitä meni koko rintamalla, eli havaintopaikan länsipuolelta ohittaneet 

parvet lensivät tuulivoima-alueen itäosien ylitse. Bergön kalasatamassa havaitut 

7

merihanhet liikkuivat enimmäkseen pohjois-etelä – suuntaisesti kalasataman 

länsipuolella. Paikallisia ja kierteleviä merihanhiparvia havaittiin myös paljon. 

Kartta 3. Merihanhen muuttoreitti. 

Kanadanhanhi Branta canadensis 

Kevätmuuton seurannan yhteydessä havaittiin neljä muuttavaksi tulkittavaa 

kanadanhanhea. Kanadanhanhi kuuluu saariston pesimälajistoon, joten 

muuttomatkoillakin lajia tavataan myös aivan ulkosaaristossa. 

8

Valkoposkihanhi Branta leucopsis 

Haapana Anas penelope 

Tavi Anas crecca 

Valkoposkihanhen yleistyminen Merenkurkussa näkyy myös keväisten muuttoparvien 

lisääntymisenä. Havainnointijaksolla laskettiin yhteensä 133 muuttavaa yksilöä, joista 

n. 90 havaittiin hankkeen viidestä seurantapisteestä käsin. Bergössä havaittiin useita 

kymmeniä muuttavia yksilöitä ja lisäksi kymmenkunta kiertelevää lintua. Muuttavat 

linnut jatkoivat pohjoiseen noin Bergön kalasataman päältä tai vieritse. 

Muuttokorkeus oli noin 30-100 metriä, eli varsin matalalla. Hankealueen päällä 

muuttavia valkoposkia ei havaittu, vaan linnut kiersivät Bergön saaren länsipuolelta 

tai Bredskäretin salmesta. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että muuttavia hanhia 

menee joitakin parvia myös suoraan Bergön ylitse. 

Muuttavia tai muutolla pysähtyneiksi tulkittuja yksilöitä havaittiin yhteensä 76. Suuri 

osa havainnoista koski paikallisia lintuja. 

Muuttavia tai muutolla pysähtyneiksi tulkittuja yksilöitä tavattiin 174. Merenkurkun 

kautta muuttavien yhteissumma lienee vähintäänkin tuhansia lintuja. Sorsalintujen 

muuttoreitti, ks. kartta 4 alla. 

Sinisorsa Anas platyrhynchos 

Jouhisorsa Anas acuta 

Lapasorsa Anas clypeata 

Punasotka Aythya ferina 

Muuttavana havaittiin ainoastaan 39 yksilöä. Bredskäretin lossipaikalla oli 

parhaimmillaan n. 60 linnun paikallinen kerääntymä. 

Muuttavana havaittiin yhteensä 15 jouhisorsaa. 

26 yksilöä havaittiin muuttavana. Paikallisena Bredskäretissä enimmillään n. 10 

lintua. 

Muutolla pysähtyneeksi tulkittu lintu 22.4. Bredskäretissä. Muut havainnot koskivat 

pesivää kantaa. 

Tukkasotka Aythya fulicula 

Seurannassa mukana olleista havaintopisteistä havaittiin yhteensä 753 muuttavaa 

tukkasotkaa huhti-kesäkuussa. Havaintojen perusteella voidaan päätellä, että 

tukkasotkia muuttaa Södra Björköltä pohjoiseen Bergön länsipuolitse sekä Bergön 

itäpuolitse Bredskäretin salmen kautta. Bergön länsipuolelta muuttavat 

tukkasotkaparvet eivät noudattaneet erityisen tarkkaa muuttoreittiä, vaan parvia meni 

9

Lapasotka Aythya marila 

sekä ”plussasta”, eli kalasataman läheltä länsipuolelta sekä myös hyvin kaukaa 

länsipuolelta (havaintodatassa ohituspuoli +++). Muuttokorkeus havaituilla 

tukkasotkilla oli useimmiten hyvin matala – 2-50 metriä. 

Muuttavien lapasotkien yhteismääräksi seurannassa saatiin 59 yksilöä. Bredskäretin ja 

Bergön välisestä salmesta muutti n. 25 lapasotkaa, havaittujen parvien liikkuessa 

lähempänä Bergön rantoja. Saaren päällä muuttavia lintuja ei havaittu. Lapasotka on 

Merenkurkun saariston tyyppilaji, joka esiintyy Bergön alueella melko yleisenä. 

Muuttoaikana tehtiin lisäksi useita havaintoja muutamien lapasotkien 

paikalliskerääntymistä. Näitä oli mm. Bergön kalasataman edustalla sekä Bredskäretin 

kärjen edustalla sekä sisälahdilla. 

Kartta 4. Sorsalintujen päämuuttoreitti. 

10

Haahka Somateria mollissima 

Seurannassa havaittiin ainoastaan 1363 muuttavaa haahkaa, mikä voi antaa lajin 

runsaudesta väärän kuvan. Huhtikuun 12.:sta päivä alkanut muutonseuranta ajoittui 

haahkamuuton osalta liian myöhäiseksi, sillä haahkan päämuutto on useina vuosina jo 

Merenkurkussa ohitse huhtikuun puoleenväliin mennessä. Merenkurkun vuosittainen 

haahkamuutto lienee arviolta 10 000- 20 000 lintua. Muuttavien määrän arviointia 

vaikeuttaa se, että pesiviä ja saaristossa kierteleviä paikallisia haahkaparvia tavataan 

runsaasti. 

Havaintojen perusteella voidaan todeta, että haahkan päämuuttoreitti kulkee varsin 

ulkona merellä ja seurailee saariston reunaa. Eteläisimmässä seurantapisteessä 

Korsnäsin Södra Björköllä haahkat havaittiin kohtalaiselta etäisyydeltä, mutta 

muuttolinja siirtyy seuraamaan Rönnskärin saaristoa ja jatkuu sieltä pohjoiseen kohti 

Mustasaaren Klobbskatia. MLY:n jäsenten viimeisten parinkymmenen vuoden 

aikaiset havainnot muuttavista haahkamääristä tukevat päätelmää: suurimmat keväiset 

haahkamuutot on aina havaittu varsin ulkona saaristossa sijaitsevista pisteistä, kuten 

juuri Södra Björköltä tai Klobbskatista. 

Kyhmyhaahka Somateria spectabilis 

Alli Clangula hyemalis 

Yksi muutolla pysähtyneeksi tulkittu lintu tavattiin 20.5. Bergön kalasataman 

edustalla, pienessä haahkaparvessa. Kyhmyhaahka on Merenkurkussa harvalukuinen 

jokavuotinen läpimuuttaja. Havaintoja tehdään vuosittain n. 2-5 yksilöstä. 

Allin osalta muuttavien yksilöiden määräksi seurantajaksolla saatiin 2457 lintua. 

Suurimpia päiväsummia olivat mm. Bergön kalasatamassa 20.5. 509 lintua 

pohjoiseen, Södra Björköllä 6.5. 720 paikallista lintua sekä 22.5. Raippaluodon 

Klobbskatissa iltamuutolla 786 allia pohjoiseen. Alli voidaan mustalinnun ja 

pilkkasiiven ohella lukea arktisiksi vesilinnuiksi, joiden päämuutto tapahtuu 

toukokuun puolenvälin jälkeen. 

Alli muuttaa runsaslukuisena Pohjanlahden läpi arktisille pesimäseuduilleen. 

Vuosittain Merenkurkussa läpimuuttajien määrä lienee kymmeniä tuhansia. Seurannan 

havaintojen perusteella Bergön länsiosien ylitse muuttaa alleja kohtuullisesti. 

Erityisesti arktiselle muutolle tyypillisen iltamuuton aikana alliparvia havaittiin 

muuttavan pohjoiseen aivan Bergön kalasataman päältä tai vieritse länsipuolelta. 

Muuttokorkeus iltamuutolla oli alkuillasta 50–200 metriä. Myöhemmin illan 

hämärtyessä muuttavat parvet nousivat yhä korkeammalle taivaalle, jopa yli 500 

metrin korkeuteen (arktisten vesilintujen muuttoreitti, ks. kartta 5). 

Allin osalta suunnitellulla tuulivoimapuistolla tuskin on muuttoa häiritsevää 

vaikutusta, sillä alli seuraa muutolla mielellään rannikon selkeitä muotoja, kuten 

rantaviivaa tai salmia. Havaintojaksolla ei havaittu kertaakaan, että muuttoparvia olisi 

muuttanut Bergön saaren keskiosien ylitse. 

11

Mustalintu Melanitta nigra 

Mustalintu on runsaimmista muutolla havaittavista vesilinnuista Merenkurkussa. 

Seurantapisteiden kevätmuuton saldoksi saatiin 8229 muuttavaa mustalintua. Summa 

sisältää kaikki seurantapisteiltä Tiiraan ilmoitetut mustalinnut kevään ajalta. 

Mustalinnun muuttoreitti noudattelee samaa linjaa kuin esim. allilla. Noin 20km 

Bergöstä etelään sijaitsevalla Södra Björköllä mustalinnut havaittiin kohtuulliselta 

etäisyydeltä (+ tai ++) ja muuttosuunta näillä parvilla oli pohjoiseen. Bergön 

kalasatamasta havaitut linnut puolestaan menivät jo hieman kauempana merellä ja 

saariston yllä (etäisyys +++). Saariston vuoksi myös muuttokorkeus oli hieman 

suurempi. Yksittäisiä pieniä mustalintuparvia kierteli tai muutti Bredskäretin salmen 

kautta. Näistä suurin parvi oli 47 lintua, joka muutti veden pintaa seuraillen salmen 

puolivälistä. 

Myös kohtuullisen suuria paikalliskerääntymiä havaittiin: 6.5. Södra Björköllä 1500p 

ja 10.5. Raippaluodon Klobbskatissa 2500p. Bergön alueella muutolla pysähtyneitä 

mustalintuja havaittiin pieniä määriä, n. sadan linnun parvia. Nämä eivät liikkuneet 

suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. 

Pilkkasiipi Melanitta fusca 

Muuttavien yhteismääräksi keväältä saatiin 4383 yksilöä. Summa sisältää kaikki 

Tiiraan seurantapisteiltä ilmoitetut havainnot. Muuttoreitti oli havaintojen perusteella 

samankaltainen kuin mustalinnulla – lajit muuttavat varsin yleisesti myös sekaparvina. 

Muutolla pysähtyneitä ja kierteleviä lintuja havaittiin mustalinnusta poiketen 

enemmän myös Bergön rannoilla, mm. Bredskäretin salmessa sekä Bergön 

kalasatamassa. Suurin kalasataman edustalla havaittu kerääntymä oli 4.5. havaittu 350 

lintua. Kierteleviä muutaman linnun pilkkasiipiparvia liikkui jatkuvasti päivittäin 

myös hankealueen kaikissa osissa. Bergön sisälahdet ja pienet lammet ovat 

pilkkasiiven parinmuodostuksen kannalta tärkeitä paikkoja. Suunnitteilla olevilla 

tuulivoimaloilla saattaisi olla haitallista vaikutusta alueella liikkuville soidintaville 

pilkkasiiville. 

12

Kartta 5. Arktisten vesilintujen muuttoreitti. 

Telkkä Bucephala clangula 

Telkän osalta seurantajakson muuttomääräksi saatiin vaatimattomat 1449 yksilöä. 

Yhteissumma olisi ollut moninkertainen, mikäli huhtikuun alussa olisi ollut enemmän 

havainnointia. Telkän paikalliskerääntymistä Bergön ympäristössä saatiin kuitenkin 

huhti-lokakuun välisenä aikana paljon hyödyllistä tietoa (syksyn kerääntymät esitelty 

raportin syysmuutto-osiossa). 

Telkkä on yksi runsaslukuisimmin esiintyvistä vesilinnuista alueella. Telkkiä muuttaa 

Bergön saaren molemmin puolin pohjoiseen – ja jonkinlainen telkkien suosima 

”väylä” näyttäisi kulkevan myös tuulivoima-aluerajauksen luoteisnurkan läpi. 

13

Uivelo Mergus albellus 

Muuttavia ja muutolla pysähtyneitä tavattiin yhteensä 20 yksilöä. Bredskäretissä 

havaittiin 2 pohjoiseen muuttavaa ja parhaimmillaan 10 paikallista lintua. Myös 

Bergön kalasatamassa laji havaittiin, paikallisena oli yksi pari 4.5. Muut havainnot 

olivat kaikki Klobbskatista. 

Tukkakoskelo Mergus serrator 

Muuttavana havaittiin peräti noin 2134 tukkakoskeloa. Parhaana muuttopäivänä Södra 

Björköllä havaittiin miltei 350 muuttavaa. Muuttoreitti ohjautui tällöin läheltä ja 

melko läheltä rantaa pohjoiseen. Niin ikään Bergön kalasatamassa suuri osa 

muuttavista tukkakoskeloista muutti läheltä länsipuolelta (+) tai päältä (+-) 

Isokoskelo Mergus merganser 

Teeri Tetrao tetrix 

Kaakkuri Gavia stellata 

Muuttavana tai muutolla pysähtyneeksi tulkittiin 1468 yksilöä. Bredskäretin 

lossipaikan ympäristössä oli mainittava paikalliskerääntymä 13.–21.4. Enimmillään 

lintuja oli 124 paikallista. Todellinen lepäilijöiden määrä voi olla pari sataa edellä 

mainittua muuttomaksimia pienempi johtuen siitä, että samat isokoskelot ovat voineet 

viihtyä lossirannassa usean päivän ajan. 

Isokoskelon muuttoreitti näyttäisi pääosin suuntautuvan Södra Björkön kautta Bergön 

länsipuolitse. Havaintopisteissä koskeloparvet menivät pääosin lännen puolelta läheltä 

tai kohtuullisella etäisyydellä. Bergön kalasatamasta tarkasteltuna osa muuttoparvista 

meni jo kaukana lounais- / länsipuolelta ohitse. Loput, arviolta 20–30 % koko 

havaitusta muuttomäärästä jakautui lähempänä mannerta kulkevalle muuttoreitille. 

Tähän viittaisivat Bredskäretin salmessa sekä Raippaluodon salmessa havaitut 

muutamat muuttoparvet. 

Pesimäajan ulkopuolella havaittiin 21.4. Bergön kalasatamassa 9 yksilöä, joista 6 

paikallista, 2 pulisevaa sekä yksi matkalennossa länteen. Muut teerihavainnot on 

esitetty pesimälinnuston yhteydessä. 

Kaakkureita havaittiin muuttavana 1332 yksilöä. Kuikkalintujen muuttoreitti näyttää 

jonkin verran hajoavan niiden saapuessa etelästä Merenkurkkuun. Vielä 

Kristiinankaupungin edustalla muuttoreitti näyttäisi olevan suhteellisen kapea, mutta 

Merenkurkun saaristo jakaa kuikkalintujen muuton laajemmalle rintamalle. Tämän 

vuoksi muuttajia nähdään rannikolta aivan ulkosaaristoa myöten. 

Hankealueella kaakkureita muutti suoraan Bergön ylitse, pääosan muutosta 

kohdistuessa Bergön kalasataman molemmin puolin. Tarkasteltaessa Södra Björkön 

havaintopistettä n. 20 km etelämpänä, voidaan todeta, että kuikkaan verrattuna 

kaakkurit muuttivat keskimäärin hieman lähempänä rannikkoa. Näin ollen muuttoreitti 

ohjautui enemmän Bergön saaren päälle kuin kuikalla. Ks. kuikkalintujen muuttoreitti 

kartasta 6. 

14

Kuikka Gavia arctica 

Kuikkia havaittiin kevätmuutolla yhteensä 5098 yksilöä. Havainnoissa on luettu 

mukaan kaikkien seurannassa olleiden pisteiden kaikki Tiiraan ilmoitetut havainnot. 

Mustasaaren Klobbskatissa havaittujen kuikkien määrä korostuu, sillä paikalla on 

keväisin aktiivista havainnointia. Suurimmat Klobbskatin päiväsummat olivat 1582 ja 

1300 muuttavaa kuikkaa 21.–22.5 (havainnoitsija seurannan ulkopuolinen). 

Kartta 6. Kuikkalintujen muuttoreitti. 

Bergössä yhteenlaskettu kuikkien määrä oli 100 yksilöä. Nämä yksilöt muuttivat 

valtaosin Bergön kalasataman ylitse / vieritse tai länsipuolella kauempana merellä 

(+++). Yhtenä havaintopäivänä kuikkia muutti myös Bredskäretin salmen kautta 17 

15

lintua, jotka eivät kuitenkaan ylittäneet tuulivoimavarausaluetta. Kuikan muuttoreitti 

etelämpänä Södra Björköllä kulki havaintojen perusteella kohtalaisella etäisyydellä 

saaren länsipuolella (suurimmalla osalla etäisyys ++ ja muuttosuunta N). Tästä voi 

päätellä, että linnut saavuttivat Bergön saaren noin Bergön kalasataman kohdalla tai 

sen länsipuolella. 

Jääkuikka Gavia adamsii 

Kuikkalaji Gavia sp. 

Jääkuikka on Merenkurkussa säännöllinen läpimuuttaja, josta tehdään vuosittain n. 

10–30 havaintoa. Lähimmät jääkuikkahavainnot: 2 Klobbskatissa, 1 Södra Björköllä 

sekä yksi Rönnskärin luontoasemalla. Ilmeisesti myös Bergön ylitse muuttaa 

kuikkalintujen joukossa vuosittain muutamia jääkuikkia. 

Kuikkalintumuuttoa havainnoitaessa varsinkin kauempana muuttavia lintuja ei voida 

aina määrittää lajilleen. Kaikkiaan kevään aikana havaittiin seurantapisteissä 11300 

muuttavaa kuikkalintua lajilleen määritettyjen kaakkureiden ja kuikkien lisäksi. 

Muuttoreitti kuikkalinnuilla hajaantuu Merenkurkussa: pääosa Södra Björköllä 

havaituista gavioista näyttäisi muuttaneen kohtalaisella etäisyydellä (++), mutta 

muuttoa näkyi myös kauempana merellä (+++). Samanlaisia havaintoja tehtiin myös 

Bergön kalasatamasta, jossa osa muutosta meni suoraan päältä tai vieritse. Toinen 

muuttoreitti näytti kulkevan ulompana, noin 2-3 kilometrin päässä länsi- 

/lounaispuolella. 

Seurannan kannalta mielenkiintoisimpia ovat kuikkalintuhavainnot, joissa parvia on 

muuttanut Bergön saaren päältä. Hajontaa kuikkalintumuutossa oli jonkin verran. 

Muuttoparvia meni myös hankealueen päältä, sekä sen luoteisosien että eteläosien 

ylitse. Parvet olivat suurehkoja, 10–30 lintua ja niiden muuttokorkeus vaihteli n. 150– 

400 metrin välillä. 

Silkkiuikku Podiceps cristatus 

Havaittiin 14 muuttavaa yksilöä, 1-2 linnun parvissa. Silkkiuikku muuttaa yleensä 

aina matalalla vedenpinnassa, joten tuulivoima-alueella laji ei liiku. Suuri 92 linnun 

paikallinen kerääntymä havaittiin 21.4. Bredskäretin salmessa. 

Härkälintu Podiceps grisegana 

Seurannan aikana havaittiin 159 muuttavaa härkälintua. Muuttoreitti kulki Bergön 

länsipuolelta. Bergön kalasatamasta mm. 20.5. havaitut 27 muuttavaa menivät kaikki 

++ tai +++, eli Rönnskärin saariston puolelta. Silkkiuikun tavoin härkälintu välttää 

muutolla maa-alueiden ylittämistä ja arktinen muutto kulkee selkeitä vesialueita 

seuraten. 

16

Mustakurkku-uikku Podiceps auritus 

Muutolla havaittiin vain 5 yksilöä. Mustakurkku-uikku ei yleensäkään ole kovin 

näkyvä muuttolaji, eikä muutonaikaisia kerääntymiä havaita kovin usein. 

Kartta 7. Merimetson muuttoreitti. 

Merimetso Phalacrocorax carbo 

Merimetsoja havaittiin muuttavana 1713 yksilöä. Muuttoparvia havaittiin mukavasti 

myös kahtena yhteisseurantapäivänä, 12.4. sekä 21.4. Muuttoreitti näyttäisi kulkevan 

mantereen rannikkoa seuraillen kohti pohjoista (ks. kartta 7). Uloimpana saaristossa 

sijaitsevassa Klobbskatin havaintopisteessä muuttavia merimetsoja meni paljon 

17

vähemmän kuin samana päivänä esimerkiksi Raippaluodon salmesta. Myös 

eteläisimmän havaintopisteen Södra Björkön havainnot osoittavat, että muuttoparvet 

seurailivat tarkemmin mantereen rannikkoa. Noin 200 merimetsoa muutti Bergön 

saaren ylitse, joista noin 100 suunnitellun tuulipuiston ylitse. Muuttokorkeus oli 

havaintoilmoitusten mukaan matala n. 100–200 metriä. 

Mehiläishaukka Pernis apivorus EUD1, NT 

Muuttavana seurantapaikoilla havaittiin 4 mehiläishaukkaa, joista 3 muutti suoraan 

suunnitellun tuulivoimapuiston ylitse. Muuttavat linnut havaittiin Storfurusanin 

tuulenmittausmaston vierestä. Lentokorkeus linnuilla oli n. 200-300 metriä. 

Muuttavien petolintujen osalta Storfurusanin hakkuuaukea tarjoaa poutasäällä hyviä 

nousevia ilmavirtauksia. Petolinnut todennäköisesti jäävät hetkeksi hakkuun ylle ja 

nostavat termiikeissä muuttokorkeuttaan ennen Bergön pohjoispuolisen vesialueen 

ylitystä. 

Merikotka Haliaeetus albicilla EUD1, VU 

Seurantapäivien aikana havaittiin 62 muuttaviksi tulkittua merikotkaa, joista 35 

Bergöstä tai sen eteläpuolisilta alueilta (mukaan lukien Södra Björkö ja Storkorsin 

kalasatama, jossa havainnoitiin vielä meren ollessa jäässä). 

Bergön kalasatamassa tehtyjen muuttohavaintojen (22 yksilöä) perusteella pohjoiseen 

muuttaneet merikotkat menivät lähes kaikki havaintopisteen itäpuolelta, eli hyvin 

läheltä suunniteltua tuulivoimapuistoa tai sen päältä. Samoin tuulivoimalaitosalueen 

päällä havaittiin kierteleviä merikotkia. 

Keväisten muuttavien merikotkien luotettavan määrän arvioimiseksi havainnointia 

täytyisi olla samoilla havaintopaikoilla jokaisena viikonpäivänä koko muuttoaikana. 

Muuttavien lintujen lisäksi kierteleviä pesimättömiä lintuja liikkuu Bergön alueella 

mahdollisesti jopa useita kymmeniä yksilöitä, ainakin muuttoaikana. 

Ruskosuohaukka Circus aeruginosus 

Vain yksi muuttava ruskosuohaukka tavattiin 22.5. Södra Björköllä, jossa muutti 

naaraslintu. Lisäksi ruskosuohaukkoja tavattiin seurannan ulkopuolella mm. 

Rankelönissä (n. 10km tuulivoima-alueesta SE), jossa ilmeisesti oli pari reviirillä. 

Sinisuohaukka Circus cyaneus 

Havaittiin 3 muuttavaa lintua, joista 2 Bergön kalasatamasta. Toinen näistä muutti 

läheltä kalasataman itäpuolelta pohjoiseen. 

Kanahaukka Accipiter gentilis 

Ei havaintoja selkeästi muuttavista linnuista. Södra Björköllä sekä Mustasaaren 

Klobbskatissa havaittiin kiertelevä yksilö kummassakin. 

Varpushaukka Accipiter nisus 

18

Hiirihaukka Buteo buteo 

Piekana Buteo lagopus 

Havaintoja 11:sta yksilöstä, joista 7 oli selkeästi muuttavia. Näiden perusteella 

muuttoreitistä ei voi tehdä päätelmiä. 

Havaittiin ainoastaan 5 muuttavaa hiirihaukkaa, joista kaksi Bredskäretistä. 

Kartta 8. Piekanan muuttoreitti. 

Seurannassa havaittiin 12.4.–1.5. välisenä aikana 157 muuttavaa piekanaa, joista 108 

Bergön ympäristössä. Parhaana muuttopäivänä 20.4. havaittiin Bergön kalasatamasta 

19

58 muuttavaa piekanaa, jotka ylittivät Bergön saaren. Kyseisen päivän havainnot 

kuvastavat hyvin sitä ennakkokäsitystä, joka piekanoiden muuttoreitistä oli ennen 

hankkeen YVA-menettelyä. Bredskäretin niemen kärki on aikoinaan ennen 

tuulivoimaloiden rakentamista ollut hyvä piekanamuuton seurantapaikka, jossa 

kuulopuheiden mukaan on havaittu jopa satoja muuttavia piekanoja päivässä. 

20.4. havaituista 58 piekanasta peräti 54 ohitti kalasataman itäpuolelta. Etäisyys 

kalasatamaan oli kohtalainen tai melko suuri (havainnoissa – tai ---), eli linnut 

muuttivat melko tarkkaan suunniteltujen tuulivoimaloiden kohdalta pohjoiseen tai 

koilliseen. Lintujen muuttokorkeus oli melko matala (^ tai ^^). Piekanan muuttoreitti 

on esitetty kartassa 8. 

Kalasääski Pandion haliaetus EUD1, NT 

Kalasääskiä havaittiin 9 muuttavaa yksilöä, joista 2 Bredskäretissä. Nämä linnut 

muuttivat läheltä niemenkärkeä. Bergössä kalasääskeä ei havaittu kevätmuuton 

yhteydessä. Osaltaan tähän varmasti vaikuttaa se, että saaren lähettyvillä on varsin 

niukasti matalia, reheviä lahtia, joilla kalasääski voisi kalastaa. 

Tuulihaukka Falco tinnunculus NT 

Muuttavana havaittiin 14 yksilöä, joista Bergön ympäristössä 4. Kaksi tuulihaukkaa 

muutti noin hankealueen päältä. 

Ampuhaukka Falco columbarius EUD1, VU 

Ainoastaan yksi muuttava ampuhaukka havaittiin Mustasaaren Klobbskatissa. 

Nuolihaukka Falco subbuteo 

Havaintoja tehtiin noin 17:sta yksilöstä. Paikallisena kierteleviä tai saalistavia lintuja 

oli Bergön pohjoisosissa 1 lintu ja Storfurusanin tuulenmittausmastolta havaittiin 

kaksi kiertelevää lintua, joista toinen jatkoi pohjoiseen. Havaintoja kiertelevistä 

linnuista tehtiin myös Södra Björköltä sekä Rankelönin saarelta. Nämä koskenevat 

kuitenkin jo reviirillä olevia lintuja. 

Muuttohaukka Falco peregrinus 

Nokikana Fulica atra 

Yksi muuttohavainto tehtiin Bredskäretissä, jossa 13.4. klo. 7.50 meni päältä muuttava 

yksilö pohjoiseen. Muuttohaukka on Merenkurkussa harvalukuinen läpimuuttaja, josta 

tehdään yleensä alle 10 havaintoa keväässä. 

Muutolla pysähtyneeksi tulkittu yksilö havaittiin 21.–22.4. Bredskäretissä. Bergössä 

Brädhällanilla tavattiin myös yksi lintu, joka osoittautui myöhemmin kesällä 

pesiväksi. 

20

Kurki Grus grus EUD1 

Seurannan aikana havaittiin 1530 kurkea, joista peräti 1057 yhden päivän aikana 21.4. 

Raippaluodon Klobbskatissa. Bergön saaren ylitse muutti ainoastaan n. 50 kurkea, 

joista arviolta 30 läheltä suunniteltuja tuulivoimaloita. Vertailutietona voidaan 

mainita, että samalla ajanjaksolla n. 15.–25.4. Vaasan Söderfjärdenillä oli paikallisena 

500-700 kurkea, joista lähti useana päivänä muutolle satoja lintuja. Kurkien 

muuttoreitti kulkee todennäköisesti mantereella lähellä rannikkoa, joten etelästä 

saapuvista kurjista suuri osa ohittaa Bergön saaren mantereelta, usean kilometrin 

päästä. Tosin muutamia pienehköjä muuttoparvia matkasi kohti pohjoista myös meren 

puolella, Rönnskärin saariston ylitse. 

Useita vuosia säännöllisesti jatkuneesta kurkiseurannasta keväisin ja syksyisin on 

saatu suhteellisen luotettavia tietoja kurkien muuttoreiteistä erityisesti Söderfjärdenin 

peltojen ja Raippaluodon väliseltä alueelta. Keväisin osa kurjista jatkaa Söderfjärdenin 

kautta kohti Raippaluotoa, josta muuttoparvet jatkavat Merenkurkun yli Ruotsiin. 

Meriharakka Haematopus ostralegus 

Seurannan aikana havaittiin 188 muuttavaa tai muutolla pysähtyneeksi tulkittua 

yksilöä. Södra Björköllä muutto meni melko läheltä länsipuolelta (+ ja ++). 

Bredskäretin lossipaikalla havaittiin enimmillään 32 paikallista lintua. 

Pikkutylli Charadrius dubius 

Ei muuttohavaintoja. Ainoastaan yksi paikallinen havaittiin Bergön kalasatamassa 

20.5. 

Tylli Charadrius hiaticula 

Tyllejä havaittiin 19 muuttavaa, joista Södra Björköllä 18. 

Kapustarinta Pluvialis apricaria EUD1 

Muuttavana havaittiin 9 yksilöä. 

Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 

Muuttavana havaittiin ainoastaan 404 töyhtöhyyppää. Pieni määrä johtuu siitä, että 

töyhtöhyypän päämuutto meni keväällä 2010 jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Suurin 

päiväsumma oli 130 lintua Halsön pohjoisosista 31.3. Varsinaisessa seurannassa 

Raippaluodon salmessa havaittiin 12.4. 87 lintua. Bergön havaintopisteissä päästiin 

vain hieman alle 30 linnun päiväsummiin. 

Vuodelta 2009 on kuitenkin töyhtöhyypästä muutonseurantahavaintoja, joiden 

perusteella muuttolinja kulkisi aivan rannikkoa seuraillen kohti pohjoista. 

Havaintopiste sijaitsi tuolloin Maalahden Majorsbackenilla. Sieltä käsin seurattuna 

suurimmat töyhtöhyyppäparvet muuttivat kaukana lännessä, eli osittain jo 

jäälakeuksien yllä. Vertailutietona käytettiin kahden päivän aikana muuttaneita 747 

yksilöä. 

21

Lapinsirri Calidris temminckii 

Yhteensä havaittiin 9 muuttavaa yksilöä Korsnäsin Södra Björköllä 23.–25.5. välisenä 

aikana. Lajia ei havaittu seurannan aikana Bergön ympäristössä. Lajista on 

muuttohavainto toukokuulta 2009, jolloin Bergön kalasatamassa havaittiin n. 20 

muuttavaa lapinsirriä. Linnut muuttivat saaren ohitse melko kaukaa länsipuolelta. 

Kuovisirri Calidris ferruginea 

Suosirri Calidris alpina 

Ainoastaan 6 pohjoiseen muuttavaa yksilöä havaittiin 25.5. Södra Björköllä. Laji on 

Merenkurkussa harvalukuinen läpimuuttaja. 

Yhteensä muuttavana havaittiin 333 yksilöä, joista 316 Södra Björköllä. 13 muuttavaa 

havaittiin myös Bergön kalasatamasta, jossa linnut muuttivat saaren ohitse 

länsipuolelta veden pinnassa. 

Suokukko Philomachus pugnax EUD1, NT 

Muuttavia suokukkoja ei havaittu seurannassa. Lajin keväiset kerääntymisalueet ovat 

kaikki mantereen puolella, mm. Söderfjärdenin peltoalue sekä Vaasan 

Sundominlahden rannat ovat pääasiallisia levähdysalueita Merenkurkussa. 

Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus 

Yksi havainto muutolla pysähtyneestä: 6.5. Korsnäs, Södra Björkö 1 paikallinen. Laji 

muuttaa huhti-toukokuussa Merenkurkun kautta pohjoiseen. Tiedossa olevien 

havaintojen perusteella jänkäkurppa on syksyisin saaristossa yleisempi kuin keväisin. 

Taivaanvuohi Gallinago gallinago 

Kevätmuuton seurannassa havaittiin ainoastaan 5 yksilöä, jotka eivät kuitenkaan olleet 

selkeästi muuttavia. Näistä 4 havaittiin Södra Björköllä ja 1 Korsnäsin Bredskäretissä. 

Lehtokurppa Scolopax rusticola 

Muuttavia tai muutolla pysähtyneiksi tulkittuja yksilöitä ei havaittu. 

Punakuiri Limosa lapponica NT 

Muuttavana havaittiin yhteensä 81 yksilöä, joista 75:n linnun parvi laskeutui 15.5. 

paikalliseksi Klobbskatiin. Muut 5 muuttavaa havaittiin Södra Björköllä. 

Pikkukuovi Numenius phaeopus 

Havaittiin 93 muuttavaa yksilöä. Södra Björköllä parhaana päivänä 46 muuttavaa, 

jotka matkasivat pohjoiseen läheltä länsipuolelta. Bergön kalasatamassa havaittiin 8 

linnun parvi, joka muutti pohjoiseen läheltä itäpuolelta. Seurannan havaintoja on niin 

22

niukasti varsinkin Bergöstä, ettei muuttoreitin arvioiminen ole mahdollista. Vuosien 

varrella kertyneen tiedon valossa voidaan kuitenkin todeta, että pikkukuovi kuuluu 

niiden arktisten kahlaajalintujen joukkoon, joita tavataan toukokuussa muuttavana 

nimenomaan saaristossa. 

Isokuovi Numerius arquata 

Havaittiin 169 muuttavaa kuovia seurantajaksolla. Näistä valtaosa havaittiin 

Bredskäretin lossirannasta sekä Raippaluodon salmesta. Bredskäretissä tavattiin 

suurempia muuttoparvia (mm. 27 linnun parvi), kun taas Bergön saarella tehtiin 

havaintoja vain yksittäisistä linnuista. Myös toisessa saaressa, Södra Björköllä, 

kuovihavainnot koskivat yksittäisiä lintuja. 

Mustaviklo Tringa erythropus 

Muuttavana havaittiin vain 13 yksilöä, joista 9 Södra Björköllä. 

Punajalkaviklo Tringa totanus 

Havaittiin 26 muuttavaa, joista peräti 10 Södra Björköllä 6.5. Muutto kulki 

eteläisimmässä havaintopisteessä länsipuolelta, melko läheltä rantaa. Bergössä lajista 

tehdyt havainnot koskivat pesivää kantaa. 

Valkoviklo Tringa nebularia 

Muuttavia ja muutolla pysähtyneiksi tulkittuja valkovikloja havaittiin 58. Yksittäisiä 

muuttavia lintuja havaittiin miltei kaikissa havaintopisteissä. Muuttoreitistä ei voi 

tehdä päätelmiä tällä aineistolla, sillä havaintoja kertyi niin saaristosta kuin 

mantereeltakin. Myös lintujen muuttosuunnat vaihtelivat suuresti. 

Metsäviklo Tringa ochropus 

Havaittiin ainoastaan 9 muuttavaa yksilöä. Metsäviklo on yleinen läpimuuttaja 

alueella. 

Liro Tringa glareola EUD1 

Havaittiin ainoastaan 24 muuttavaa liroa. Suomen runsaslukuisimpana kahlaajana liro 

on Merenkurkussakin runsas läpimuuttaja. Muutto on useina vuosina kuitenkin melko 

näkymätöntä. Parhaimman esiintymiskuvan liron muutosta tarjoavatkin muutolla 

pysähtyneiden lintujen paikalliset kerääntymät. Tällaisia ei havaittu hankealueella 

Bergössä. 

Rantasipi Actitis hypoleucos 

Ei muuttohavaintoja. 

Karikukko Arenaria interpres 

23

Kaikkiaan havaittiin 16 muuttavaa yksilöä, jotka jakaantuivat tasaisesti Södra 

Björkön, Klobbskatin sekä Raippaluodon salmen välillä. Yleinen pesimälaji 

ulkosaaristossa, joten muuttohavainnotkin painottuvat sinne. Bergön kalasataman 

havainnot koskivat reviirillä olevaa paria. 

Vesipääsky Phalaropus lobatus 

Vain yksi muuttohavainto: Södra Björkö, 2 pohjoiseen 26.5. läheltä länsipuolelta. 

Merikihu Stercorarius parasiticus 

Muutolla havaittiin peräti 131 merikihua. Määrään ei ole laskettu paikallisena tai 

kiertelevänä tavattuja yksilöitä. Eteläisimmässä havaintopisteessä Södra Björköllä 

muuttavat merikihut menivät verrattain läheltä havaintopistettä, osa jopa päältä tai 

vieritse. Samansuuntaisia havaintoja saatiin myös Bredskäretin salmesta, jossa 

selkeästi muuttavia merikihuja meni koilliseen vajaa 10 yksilöä salmen puolivälistä. 

Merikihuja havaittiin muuttavana muutamia myös suoraan suunnitellun 

tuulivoimapuiston ylitse – muuttokorkeus näillä yksilöillä oli n. 200-300 metriä. 

Pikkulokki Larus minutus 

Yhteensä havaittiin 37 muuttavaa pikkulokkia. Suurin parvi a11 lintua havaittiin 

Raippaluodon salmesta 24.5. Muuten havainnot koskivat lähinnä yksittäisiä lintuja. 

Lähimpänä hankealuetta havaittiin mm. Södra Björköllä sekä Bredskäretissä. 

Naurulokki Larus ridibundus VU 

Kalalokki Larus canus 

Muuttavien ja muutolla pysähtyneeksi tulkittujen yhteismäärä on n. 2500 yksilöä. 

Suurin muutto Korsnäsin Storkorsin kalasatamassa 21.4. 940 muuttavaa lintua. 

Bredskäretin niemen kärjessä huhtikuun lopulla oli myös paikalliskerääntymä, vajaa 

400 lintua. Bergön kalasatamassa havaittiin maksimissaan n. 150 linnun päiväsummia, 

joista ainakin osa oli paikallisia lintuja. 

Naurulokin päämuuttoreitti kulkee rannikkoa seuraillen pohjoiseen. Suuria, tuhansien 

naurulokkien, huhtikuisia kerääntymiä on 2000-luvulla ilmoitettu mm. Korsnäsin 

Västanlidista. Päämuuttoreitin sijoittumista mantereen rannikolle tukevat myös v. 

2009 muutonseurantatiedot Maalahdesta, jossa mm. Majorsbackenilta havaittiin 5.- 

8.4.2009 päiväsummina 519 ja 361 linnun muutot. Ko. päivinä muutto kulki 

havaintopaikkaan nähden melko kaukana lännessä (++ - ++++), eli muuttoparvet ovat 

tällöin lentäneet n. Bredskäretin salmen yllä ja siitä itään n. kahden kilometrin 

rintamalla. 

Muuttavana havaittiin vain 716 yksilöä. Bergön kalasatamassa havaituista linnuista 

reilu 100 muutti saaren ylitse, hieman hankealueen pohjoispuolelta. Myös 

Bredskäretin salmessa havaittiin kalalokkimuuttoa, muuttoparvet suuntasivat 

pohjoiseen n. salmen puolivälistä. 

24

Selkälokki Larus fuscus VU 

Muuttavana havaittiin 26 selkälokkia, joista 12 Bergössä. Bergön kalasatamassa 

havaitut 5 lintua muuttivat kaikki läheltä itäpuolelta. Bredskäretin salmessa havaitut 

puolestaan muuttivat kaikki salmen itärantaa seuraillen. 

Harmaalokki Larus argentatus 

Merilokki Larus marinus 

Räyskä Sterna caspia 

Kalatiira Sterna hirundo 

Muuttavana havaittiin ainoastaan 333 yksilöä. Harmaalokin muutto ajoittuu 

alkukevääseen, joten päämuutto oli seurannan alkaessa jo ohitse. Suunnitellun 

tuulipuiston paikalla ei havaittu muuttavia harmaalokkeja. 

Havaittiin 45 muuttavaa yksilöä, joista 21.4. Bergön kalasatamassa 12 lintua. Nämä 

muuttivat kohtalaiselta etäisyydeltä itäpuolelta, eli hyvin läheltä hankealueen 

luoteisreunaa. Oletettavaa on, että esim. juuri lokkilinnut siirtyvät Tallörsbådanin 

kautta Brädhällanille, jonne ne laskeutuvat. Lokkeja houkuttavat Brädhällanille 

ainakin keväällä matalille lahdille kutemaan nousevat kalat. 

Seurannassa havaittiin ainoastaan 4 muuttavaa räyskää – kaikki räyskää koskevat 

havainnot tulivat Raippaluodon Klobbskatista. 

Ainoastaan 11 kalatiiraksi määritettyä havaittiin muutolla. 

Lapintiira Sterna paradisaea 

Seurannassa havaittiin yhteensä 547 muuttavaa lapintiiraa, melkein kaikki havainnot 

olivat Södra Björköltä tai Raippaluodon Klobbskatista. 

Kala / lapintiira Sterna hirundo / paradisaea 

Ruokki Alca torda 

Lajilleen määrittämättömiä tiiroja havaittiin muutolla 1303 yksilöä. 24.5. iltamuuton 

yhteisseurannassa havaittiin Bergön ympäristössä n. 500 muuttavaa tiiraa, joista 

kalasatamassa n. 300 ja Bredskäretin salmessa 227 yksilöä. Samaan aikaan saaren 

päällä ei tiiroja muuttanut, joten muuttoreitti näyttäisi kulkevan molemmin puolin 

saarta selkeästi vesistöä seuraillen. 

Ruokkeja havaittiin muuttavana 668 yksilöä, joista n. 90 Södra Björköllä. Muuttoreitti 

kulkee ulkona saaristossa, sillä jo Södra Björkön kohdalla ruokit muuttivat melko 

kaukana lännessä (etäisyys ++). Samoin Raippaluodon Klobbskatissa muutto ohjautuu 

melko kauas rannasta. Ruokin pesimäkolonioita on mm. Rönnskärin saaristossa (yli 

300 reviiriä). Bergössä ruokkeja havaittiin säännöllisesti kalastamassa kalasataman 

edustalla muutamia yksilöitä. 

25

Riskilä Cepphus grylle 

Muuttavana havaittiin ainoastaan 26 yksilöä. Bergön seudulta ainoastaan 

yksittäishavainnot paikallisesta linnusta kalasatamasta sekä Bredskäretistä. 

Uuttukyyhky Columba oenas 

7 muuttavaa havaittiin, joista 4 Bredskäretissä. Linnut muuttivat mantereen rannikkoa 

seuraten. 

Sepelkyyhky Columba palumbus 

Käki Cuculus canorus 

Tervapääsky Apus apus 

Käenpiika Jynx torquilla 

Seurannassa havaittiin 1399 muuttavaa sepelkyyhkyä. Södra Björköllä määrät jäivät 

pieniksi. Bredskäretissä havaittiin jo 200-300:n linnun päiväsummia. Muutto ohjautui 

salmen ylitse pohjoiseen siten, että arviolta yli 80% linnuista ohitti niemen kärjessä 

olevan havaintopisteen hieman idän puolelta. Bergön kalasatamassa havaittiin 

muutama etelää kohti muuttava parvi. Kesäkuussa havaittiin vielä sepelkyyhkyllä 

jonkinlaista muuttoa. Tällöin linnut muuttivat korkealla (300-400m) pohjoiseen ensin 

salmen yli ja kääntyivät sitten kohti luodetta. 

Havaintoja seitsemästä yksilöstä, joista selkeästi muuttavana havaittiin yksi. 

Muutonseurantapaikoilla havaittiin ainoastaan 11 muuttavaa tervapääskyä. 

Selkeästi muuttavia yksilöitä ei tavattu. Muuttoaikana mahdollisesti kierteleviä 

yksilöitä tavattiin mm. Södra Björköllä (1) ja Klobbskatissa (2-4). Ulkosaaristosta 

mielenkiintoinen havainto: Maalahti, Storskäret 7 paikallista 18.5. Käenpiikaa 

tavattiin Bergössä muutamilla reviireillä. 

Palokärki Dryocopus martius 

21.4. havaittiin pohjoiseen muuttava palokärki Bergön kalasatamassa. Muut havainnot 

koskevat todennäköisesti paikallisia lintuja. 

Käpytikka Dendrocopos major 

Yksi muuttohavainto Klobbskatista. Käpytikkaa ei normaalisti tavata kevätmuutolla, 

vaan näkyvää vaellusta nähdään yleensä syksyisin. 

Pikkutikka Dendrocopos minor 

Yksi keväinen äänihavainto 12.4. Bredskäretistä – koskee ilmeisesti reviirillä olevaa 

lintua. 

26

Kiuru Alauda arvensis 

Muuttavia kiuruja havaittiin seurannan aikana ainoastaan 116. Määrä jakautui melko 

lailla tasan eri havaintopaikkojen välillä. 

Haarapääsky Hirundo rustica 

Haarapääskyjä havaittiin muuttavana 32 yksilöä. 

Räystäspääsky Delichon urbicum 

Räystäspääskyjä havaittiin muuttavana seurannassa ainoastaan 2. 

Metsäkirvinen Anthus trivialis 

Metsäkirvisiä havaittiin muuttavana 106 yksilöä. Havainnoissa korostui se, että 

parhaat muuttomäärät oli havaittu saariston niemenkärjissä, joita mm. Södra Björkön 

luoteiskärki sekä Raippaluodon Klobbskat ovat. 

Niittykirvinen Anthus pratensis 

Muuttavia niittykirvisiä havaittiin 45 yksilöä. 

Luotokirvinen Anthus petrosus 

Muuttavana havaittiin 8 yksilöä, joista peräti 5 Bergön kalasatamassa. Kaikki havaitut 

linnut muuttivat rantaviivan suuntaisesti. 

Keltavästäräkki Motacilla flava 

Muuttavana havaittiin 50 keltavästäräkkiä. 

Västäräkki Motacilla alba 

Tilhi Bombycilla garrulus 

Muuttavana havaittiin 183 västäräkkiä. 

Muuttavana havaittiin 186 tilheä. Suurimmat päiväsummat laskettiin Klobbskatissa 

(96 muuttavaa) sekä Bergön kalasatamassa (54 muuttavaa). Bergön tilhillä 

muuttosuunta oli luoteeseen ja ne ohittivat kalasataman läheltä itäpuolelta. 

Rautiainen Prunella modularis 

Muutolla havaittiin ainoastaan 16 yksilöä. 

Punarinta Erithacus rubecula 

Muutolla niemenkärkiin yms. paikkoihin pysähtyneitä arvioitiin olevan n. 10 yksilöä. 

27

Mustaleppälintu Phoenicurus ochruros 

Neljä havaintoa koskien kolmea yksilöä: 12.4. Mustasaari, Klobbskat 1 naaras, 13.– 

14.4. Korsnäs, Bredskäret 1 naaras sekä 18.5. Maalahti, Storskäret 1 koiras. Vuosi 

2010 on mustaleppälinnun esiintymisen suhteen ollut ennätyksellinen. 

Leppälintu Phoenicurus phoenicurus 

Muuttaviksi tulkittiin 6 leppälintua, havaintopaikat Södra Björkö ja Klobbskat. 

Kivitasku Oenanthe oenanthe 

Muuttavia kivitaskuja havaittiin 8 yksilöä. 

Mustarastas Turdus merula 

Mustarastaita havaittiin muutolla yhteensä 38 lintua. Bredskäretissä parhaimpana 

päivänä muutti 18 mustarastasta, joista 15 läheltä idän puolelta. Muuttosuunta oli 

pohjoiseen. 

Räkättirastas Turdus pilaris 

Yhteensä havaittiin 1384 muuttavaa räkättirastasta seurantajaksolla. Muutto Bergön 

seudulla oli hyvin vaatimatonta, parhainakin päivinä vain muutamia kymmeniä 

lintuja. Parhaana päivänä Klobbskatissa havaittiin 756 muuttavaa luoteeseen. 

Laulurastas Turdus philomelos 

Vain 22 muuttaviksi tulkittavaa yksilöä havaittiin seurantajakson aikana. 

Punakylkirastas Turdus iliacus 

Muuttavien yhteissummaksi tuli ainoastaan 136 yksilöä, joista 61 havaittiin 

Bredskäretin lossirannasta. Muuttosuunta linnuilla oli pohjoiseen. 

Kulorastas Turdus viscivorus 

Kulorastaiden yhteissummaksi saatiin 755 yksilöä. Paras muutto 22.4. Klobbskatissa 

409 lintua luoteeseen. Myös Bredskäretissä havaittiin mukavasti kulorastaita: kahden 

aamun aikana yhteensä 112 lintua muutti pohjoiseen suoraan päältä tai hieman 

itäpuolelta. Vertailutietona aikaisemmilta vuosilta mainittakoon, että Södra Björkö 

osuu kulorastaan muuttoreitille hyvin – paikalta on laskettu yli 2000 muuttavaa 

kulorastasta päivässä ja useita yli tuhannen linnun päiviä on ollut huhtikuun 

loppupuolella. 

Viitakerttunen Acrocephalus dumetorum 

Yksi havainto muutolla pysähtyneestä yksilöstä toukokuussa. Havaintopaikka oli n. 

2km tuulivoimavarausalueesta pohjoiseen. Lintu lauloi ja ruokaili aktiivisesti 

28

koivutaimikossa. Mahdollisen reviirin tai pesinnän kannalta biotooppi oli kuitenkin 

aivan vääränlainen. 

Hernekerttu Sylvia curruca 

Niukasti muuttohavaintoja: vain 5 muuttavaa tai muutolla pysähtynyttä lintua tavattiin 

Södra Björköllä ja Klobbskatissa. 

Idänuunilintu Phylloscopus trochiloides 

Poikkeuksellisten lämpimien kaakkoisten ilmavirtausten ansiosta idänuunilintuja 

saapui Suomeen keväällä 2010 ennätyksellisen runsaasti. Myös Bergössä laji 

havaittiin touko-kesäkuussa lähes päivittäin. Osa reviireistä oli pysyviä, mutta osa 

havaituista yksilöistä oli selkeästi muutolla laulamaan pysähtyneitä. Nämä yksilöt 

olivat seuraavina päivinä jo jatkaneet matkaansa. Muutolla pysähtyneiksi tulkittiin 2 

idänuunilintua. Molemmat havaittiin Bergön lounaisosissa. 

Tiltaltti Phylloscopus collybita 

Ei muuttohavaintoja. 

Harmaasieppo Muscicapa striata 

Vain 2 muuttohavaintoa: Södra Björköltä ja Klobbskatista molemmista yksi yksilö. 

Pikkusieppo Ficadula parva 

Kuusitiainen Parus ater 

Kaksi havaintoa: Bergön Kalvskärissä 18.5.aamulla havaittiin laulava lintu tiheässä 

kuusimetsässä. Seuraavina aamuina lintua ei enää kuulunut, joten yksilö tulkittiin 

muutolla hetkeksi pysähtyneeksi. 15.6. Bergön eteläosissa Långvikskäretissä 

havaittiin niin ikään laulava yksilö, jota ei yrityksestä huolimatta päästy näkemään. 

Tämäkin yksilö on tulkittavissa muutolla pysähtyneeksi. 

Idänuunilinnun tavoin pikkusiepon esiintyminen Merenkurkussa vuonna 2010 on ollut 

runsas. Normaalisti pikkusieppo luetaan vanhojen metsien lajiksi, jota tavataan 

Merenkurkussa hyvin harvoin, ehkä 1-2 kertaa kesässä. Idästä ilmavirtausten mukana 

Suomeen muuttaneista ja reviiriä pitämään jääneistä pikkusiepoista suuri osa on 

nuoria koiraita. 

Ei muutto / vaellushavaintoja keväältä. 

Sinitiainen Parus caeruleus 

Talitiainen Parus major 

Vain yksi muuttavaksi tulkittu 28.4. Klobbskatissa. 

Neljä muuttavaa Bredskäretin niemen kärjessä. 

29

Isolepinkäinen Lanius excubitor NT 

Harakka Pica pica 

Naakka Corvus monedula 

2 muuttavaa isolepinkäistä havaittiin 12.4. Raippaluodon Klobbskatissa. 

22 muuttaviksi tulkittua harakkaa tavattiin seurantajakson aikana. 

Naakalla havaittiin 443 muuttavaa yksilöä. Reilusti yli puolet näistä tavattiin 

Klobbskatissa, mutta myös Bergön kalasatamassa sekä Bredskäretin niemellä 

havaittiin muutamia kymmeniä pohjoiseen muuttavia naakkoja. Muuttoparvien ei 

havaittu ylittävän tuulivoima-aluetta. 

Mustavaris Corvus frugilegus 

Vain kaksi muuttohavaintoa – molemmat Klobbskatista. 

Varis Corvus corone cornix 

Korppi Corvus corax 

Muuttavana havaittiin 248 varista. Suuri osa havainnoista painottui saaristoon, lähinnä 

Klobbskatiin. Myös Bergön kalasatamasta havaittiin pohjoiseen muuttavia variksia, 

yhteensä näitä oli n. 50 yksilöä. Lisäksi samalla paikalla havaittiin saman verran 

paikallisia ja kierteleviä lintuja. 

Muuttaviksi tulkittavia korppeja havaittiin yhteensä 8. 

Kottarainen Sturnus vulgaris NT 

Kottaraisia havaittiin muuttavana 77 yksilöä. Näistä 35 havaittiin Bredskäretissä – 

muutto suuntautui pohjoista kohden. 

Pikkuvarpunen Passer montanus 

Peippo Fringilla coelebs 

Muuttaviksi tulkittavia yksilöitä havaittiin yhteensä 5. 

Muuttavien peippojen yhteissummaksi saatiin 3662 yksilöä. Suurin Bredskäretissä 

havaittu muutto oli 822 peippoa pohjoiseen. Pikkulintujen osalta näyttää siltä, että 

muuttoparvet lentävät Bredskäretistä salmen ylitse Bergön saarelle, josta ne jatkavat 

saaristoa pitkin eteenpäin pohjoiseen tai koilliseen. Saaristossa seuraava muuttoa 

kokoava paikka on Raippaluodon Klobbskat, jossa havaittiin parina päivänä 400-600 

peippoa muiden havaintopaikkojen jäädessä n. sataan lintuun tai alle. Koska 

havainnointia ei ollut Bergön saaren lounaisosissa peipon päämuuttoaikana, ei ole 

30

täyttä varmuutta siitä, saapuuko saareen muuttoparvia Halsön saaren suunnalta tai 

mereltä. 

Järripeippo Fringilla montifringilla 

Muutolla havaittujen yhteismääräksi tuli 657 yksilöä. Hallitsevina havaintopaikkoina 

jälleen Södra Björkö, jossa järrien muuttosuunta oli suoraan pohjoiseen sekä 

Klobbskat, jossa muuttajien suuntana oli luode. 

Viherpeippo Carduelis chloris 

Muuttavana havaittiin yhteensä 106 viherpeippoa, joista arviolta puolet muutti 

Bredskäretistä salmen yli Bergön saarelle. 

Vihervarpunen Carduelis spinus 

Muuttavien yhteismääräksi saatiin 2553 yksilöä. Näistä 360 muutti Bredskäretistä 

Bergööseen salmen yli. Södra Björköllä havaittiin 1335 muuttavaa pohjoiseen. 

Hemppo Carduelis cannabina 

Hemppoja havaittiin muuttavana 56 yksilöä, joista Bredskäretissä 17. Myös Bergön 

kalasatamassa laji tavattiin neljän yksilön voimin. 

Urpiainen Carduelis flammea 

Muuttavana havaittiin 1870 urpiaista, joista Bergön alueella noin 1000. Bredskäretin 

salmesta muutti n. 700 urpiaista pohjoiseen matalalla. Bergön kalasatamassa havaittiin 

n. 300 urpiaista, joista 220 matkasi koilliseen. 

Pikkukäpylintu Loxia curvirostra 

Pikkukäpylintua ei havaittu seurantapaikoilla huhtikuussa. Touko-kesäkuusta lähtien 

alkoi kertyä havaintoja vaeltavista pikkukäpylinnuista. Niitä pyrittiin laskemaan 

pesimälintukartoitusten ohessa. Vaeltavat pikkukäpylinnut jäivät Bergön saareen ja 5- 

40 linnun parvia liikkui runsaasti sekä tuulivoimaloille suunnitellulla alueella että 

muuallakin puiston vaikutusalueella. Vaeltavien lintujen määrät eivät kuitenkaan 

nousseet mitenkään massiivisiksi. Varovaisesti arvioituna vaeltavien määrä oli ainakin 

1000 yksilöä. 

Punatulkku Pyrrhula pyrrhula 

Seurannassa havaittiin yhteensä 58 muuttaviksi tulkittavaa punatulkkua. Näistä 28 

havaittiin Bredskäretissä huhtikuun aikana. Muuttosuunta ko. linnuilla oli pohjoiseen 

salmen yli. 

31

Lapinsirkku Calcarius lapponicus 

Lapinsirkkuja havaittiin 10 muuttavaa, joista 3 Bredskäretissä ja 1 Bergön 

kalasatamassa. 

Pulmunen Plectrophenax nivalis 

Pulmusia havaittiin 11 muuttavaa: 10 Bredskäretissä kohti pohjoista sekä 1 Bergön 

kalasatamassa. Lisäksi Halsön pohjoisosissa havaittiin 31.3. 10 paikallista pulmusta. 

Keltasirkku Emberiza citrinella 

Keltasirkusta tehtiin muuttohavaintoja kaikkiaan 174:stä yksilöstä, joista peräti 132 

havaittiin Bredskäretissä suuntana pohjoinen. Parhaimpana päivänä muutti 60 

keltasirkkua. 

Pajusirkku Emberiza schoeniclus 

Muuttavana havaittiin yhteensä 43 pajusirkkua. Havainnot jakautuivat melko tasaisesti 

kaikkien havaintopaikkojen kesken. 

32

2. Syysmuutto 


Syysmuutonseurannan tavoitteet olivat samat kuin kevätmuutonseurannassakin: 

mahdollisimman kattavan linnustotiedon kokoaminen hankkeen linnustoon 

kohdistuvien vaikutusten arviointia varten (kts. kohta. 1.1.). 


Syysmuutonseurannassa sovellettiin samanlaista ohjeistusta kuin kevätmuutonkin 

osalta (kts. kohta 1.2.) Yhteisseurantapäivät järjestettiin 6.9., 20.9., 4.10. sekä 11.10. 

Yhteishavainnointiaamuina muuttoa havainnoitiin auringonnoususta n. viisi tuntia 

eteenpäin vakioidusti. Yhteishavainnoinnin tarkoituksena oli selvittää muuttavien 

lintujen ja lintuparvien liikkeitä eri havainnointipisteiden välillä. Havainnointipisteet 

on esitetty kartassa 2 (s. 5). Lisäksi Korsnäsin Södra Björköllä vieraili lintuharrastajia 

muutaman kerran seuranta-aamujen ulkopuolella, jolloin seurantaan saatiin useiden 

lajien osalta arvokasta vertailutietoa. 


2.4. Lajisto 

Suurin epävarmuustekijä syysmuutonseurantaa ajatellen ovat lintujen erilaiset 

muuttoreitit verrattuna keväisiin reitteihin. Varsinkin pikkulinnut, kuten tiaiset, 

urpiainen, rastaat jne. käyttäytyvät syysmuutolla eri tavalla muuttoreittiä valitessaan. 

Muuttajat pyrkivät sisämaasta rannikolle ja seurailevat rannikolla olevia niemiä ja 

saaria monesti niin kauas länteen kuin näkyvillä olevaa maata vain riittää. Tämä 

aiheuttaa usein sen, ettei lintumuutto kuljekaan enää välttämättä pohjois-etelä - 

suuntaisesti, kuten kevätmuutto etenee. Näin ollen tätä linnustoseurantaa varten 

valittujen havaintopisteiden keskinäisten havaintojen vertailu vaikeutuu. 

Toinen epävarmuustekijä liittyy syysmuuton pituuteen ja havainnointimääriin. 

Syysmuutto alkaa kahlaajalintujen osalta jo kesäkuussa ja päättyy oikeastaan vasta 

meren jäätymiseen alkutalvesta, jolloin muutolla on vielä joutsenia sekä lokkilintuja. 

Oikeanlaisen kuvan saaminen koko syysmuutosta Bergössä vaatisi säännöllisen 

seurannan järjestämistä koko päämuuttoajalle ja havaintopisteiden sijoittamista 

hankealueelle ja sen välittömään läheisyyteen. 


Syksyn seurannassa havaittiin 106 muuttavaa kyhmyjoutsenta. Seurannan muuttavista 

kyhmyjoutsenista suuri osa muutti johonkin muihin kuin eteläisiin ilmansuuntiin, eli 

päämuutto ei ollut vielä käynnistynyt. Bergön kalasatamassa havaittiin enimmillään 

130 paikallista kyhmyjoutsenta. Samalta paikalta havaitut muuttavat yksilöt muuttivat 

33

kauempana lännessä. Oletettavasti kyhmyjoutsenen muuttoreitti kulkee Bergön saaren 

molemmilta puolilta, eikä näin ulottuisi hankealueen päälle. 


Seurannan aikana havaittiin ainoastaan 111 muuttavaa laulujoutsenta, eivätkä 

paikalliset kerääntymätkään olleet suuria. Suurin havaittu päiväsumma oli 

Bredskäretin salmessa 11.10. havaittu 60 muuttavaa etelään ja lounaaseen. Havainnot 

antavat laulujoutsenen syysmuutosta väärän kuvan, sillä laji muuttaa Merenkurkussa 

vasta myöhäissyksyllä lokakuun lopun ja marraskuun aikana. Seurannan havaintojen 

perusteella ei voida sanoa, muuttaako laulujoutsenia hankealueen ylitse. 

Metsähanhi Anser fabalis NT 


Havaittiin yhteensä 33 muuttavaa, kaikki Södra Björköllä. Ainakin neljä linnuista 

muutti lännen puolelta kohtuullisella etäisyydellä (--). 

Seurannassa sekä Bergön lähialueilla havaittiin yhteensä 184 merihanhiyksilöä syksyn 

aikana. Näistä peräti 165 havaittiin lähempänä mannerta Rankelönin saarella 22.8. 

Merihanhen muutto alkaa monilla Pohjanlahden pesimäalueilla pakonomaisesti 20.8, 

jolloin metsästyskausi alkaa. Suurimmat kerääntymisalueet sijaitsevat kaikki 

mantereella, pääosin suurilla peltoaukeilla. Söderfjärden / Sundominlahti –alue 

Vaasassa kokoaa ennen metsästyksen alkua tuhansia merihanhia. Toinen perinteinen 

kerääntymisalue on ollut Petolahden jokisuisto, jossa merihanhia tavataan syksyisin 

muutamia satoja. 


Vain yksi äänihavainto 6.9. Raippaluodon salmesta. 


Lajia ei yllättäen havaittu syysmuuton seurannassa lainkaan. 

Sepelhanhi Branta bernicla 


6.10. havaittiin yksinäinen etelään muuttava selpelhanhi Södra Björköllä. Laji on 

harvalukuinen läpimuuttaja Merenkurkussa, josta havaitaan yleensä muutamia 

yksilöitä juuri lokakuussa. 

Havaittiin yhteensä 143 muuttavaa, joista valtaosa Södra Björköllä. Siellä muuttaneet 

haapanat menivät läheltä saaren luoteiskärkeä suuntana etelä. Raippaluodon salmessa 

havaittiin 41 yksilön muuttoparvi. Havaitusta pienestä määrästä johtuen muuttoreitin 

päätteleminen ei ole mahdollista. 

34


Yhteensä havaittiin syksyn aikana 158 muuttavaa tavia, joista ainoastaan 2 Bergössä. 

Muut havainnot olivat kaikki Södra Björköltä. SB:llä oli enimmillään 50 paikallista 

tavia. Tavin oikea syksyllä Merenkurkusta läpimuuttavien määrä on tuhansia 

yksilöitä. Laji viihtyi kesällä myös Bergön sisälahdilla, joten sielläkin on oletettavasti 

syksyisin jonkinlaisia kerääntymiä. 




Muuttavana havaittiin yhteensä 278 sinisorsaa. Suurin määrä 70 lintua pohjoiseen 

havaittiin Södra Björköllä. Bergön kalasatamassa sekä Bredskäretin lossipaikalla 

havaittiin 20–30 lintua paikallisena. Muuttoreitin hahmottaminen vaikeaa pienen 

havaintomäärän ja sekalaisten muuttosuuntien takia. 

Yhteensä havaittiin 61 muuttavaa jouhisorsaa. Muuttosuunnat Södra Björköllä etelä ja 

pohjoinen. 

Seurannassa havaittiin yhteensä 20 lapasorsaa, joista 18 muuttavana. Bergön alueella 

havaittiin 3 muuttavaa länteen Bredskäretissä. 



Muuttavana havaittiin yhteensä 456 tukkasotkaa. Suurin havaittu päiväsumma 

Bredskäretin salmesta oli 140 lintua etelään. Muuten Bergön ympäristössä linnut 

seurasivat saaren rantoja: salmessa havaitut parvien muuttosuunnat olivat pohjoiseen 

ja länteen. Bergön kalasatamassa puolestaan havaittiin länsipuolella merellä eteläpohjois- 

suuntaista parvien liikehdintää. Muuttoreittejä vaikuttaisi olevan kaksi: 

länsipuolelta saarta sekä Bredskäretin salmen kautta. 

Muuttavana havaittiin ainoastaan 7 yksilöä Södra Björköllä ja Bergön 

havaintopisteissä. 


Havaintoja yhteensä 2593 haahkayksilöstä, joista lähes 2000 havaittiin etelään 

muuttavana Södra Björköllä. Bergön eteläpuoliset alueet aina Södra Björkölle asti 

näyttäisivät olevan haahkalle tärkeää levähdysaluetta, sillä useiden satojen lintujen 

paikalliskerääntymiä sekä eri suuntiin muuttavan oloisina liikkuvia parvia havaittiin 

säännöllisesti. Lähimpänä Bergöä suurin havaittu koiraskerääntymä oli Lagoda 

grundilla (maailmanperintöalueen lounaisnurkan lähistöllä, muutama km Bredskäretin 

kärjestä länteen). 

35

Alli Clangula hyemalis 

Muuttavana havaittiin ainoastaan 36 yksilöä. Merenkurkun läpimuuttavien määrä 

syksyisin on vähintäänkin useita tuhansia alleja. Aikaisempien vuosien 

muuttohavaintojen perusteella syksyinen muuttoreitti kulkee ulkona saaristossa. 

Bergön kohdalla muuttoreitti voisi kulkea Bergön kalasataman länsipuolitse merellä. 

Mustalintu Melanitta nigra 

Havaintoja tehtiin yhteensä noin 2100 mustalinnusta. Suurimmat päiväsummat Södra 

Björköllä olivat 800 ja 600 lintua, joista noin puolet oli paikallisia. Kaikkiaan noin 

1800 lintua yhteismäärästä havaittiin Södra Björköllä. Bergön kalasatamassa 

havaittiin muutamia kymmeniä muuttavia, kaikki lännen puolelta merellä. 


Yhteensä tehtiin havaintoja 718 pilkkasiivestä. Suurin päiväsumma 385 yksilöä Södra 

Björköltä, jossa muuttoparvilla havaittiin etelä-pohjois- suuntaista muuttoa. 

(molempiin suuntiin suunnilleen yhtä paljon lintuja). Bergössä havaittiin n. 120 

pilkkasiipeä. Muuttavista n. 80 matkasi pohjoiseen Bergön kalasataman länsipuolella. 

Loput muuttivat Bredskäretin salmen kautta saaren kiertäen. 


Telkkiä havaittiin syysseurantapaikoilla massiiviset 45395 yksilöä. Luku saattaa 

sisältää jonkin verran päällekkäisyyttä, koska mukana ovat myös paikalliset telkät. 

Bergössä havaittiin kalasatamassa enimmillään noin 2000 yksilöä ja Bredskäretissä 

jopa 4000 telkkää päivässä. Telkät liikehtivät Bredskäretissä länteen lentäen Bergön 

saaren eteläpuolitse. Hankealueen ylittäneitä näistä 4000 telkästä oli ilmeisesti vain 

noin 250 yksilöä. Myöskään kalasataman telkkähavainnoista ei löytynyt juurikaan 

parvia, jotka olisi havaittu muuttavana hankealueen ylitse. Muuttoreitit kulkevat 

Bergön länsipuolelta sekä Bredskäretin salmesta. Salmi ja sen eteläpuoliset alueet 

toimivat tärkeänä telkkien muutonaikaisena kokoontumisalueena, sillä syksyn 

yhteismäärät Bergö – Södra Björkö välisellä alueella nousevat kymmeniin tuhansiin. 


Tukkakoskeloita havaittiin yhteensä 3851 yksilöä. Suurin kerääntymä, 1400 

kiertelevää / paikallista lintua havaittiin Södra Björköllä. Bergön kalasatamassa 

parhaana päivänä havaittiin 69 yksilöä. Tukkakoskelomuutolle näytti havaintojen 

valossa olevan tyypillistä se, että lintuja muutti sekä etelään että pohjoiseen. 

Muuttoreitti kulki Bergön kalasataman läheltä länsipuolelta. Södra Björköllä 

muuttajista valtaosa meni niin ikään läheltä rantaa. 


Isokoskeloita havaittiin yhteensä 1616 yksilöä. Suurimmat päiväsummat olivat 311 ja 

208 lintua, jotka molemmat havaittiin Bergön kalasatamassa 5.-6.9. Paikallisia lintuja 

näistä oli 120, loput menivät muuttavana pohjoiseen ja etelään kaukaa länsipuolelta. 

36



Kuikkalaji Gavia sp. 

Bredskäretin lossipaikalla havaittiin joidenkin parvien osalta itä-länsi –suuntaista 

liikehdintää. Hankealueen päältä ilmoitettiin muuttaneen vain yksi parvi. 

Muuttavana havaittiin vain 16 kaakkuria. Näistä valtaosa muutti ulkona saariston 

reunaa seuraten. 

Muuttavana havaittiin 55 kuikkaa, joista 34 Bergön kalasatamasta. Linnut muuttivat 

pohjoiseen kaukana länsipuolella merellä. 

Yhteensä havaittiin muutolla 31 yksilöä määrittämättömiä kuikkalintuja. Muutamaa 

lukuun ottamatta kaikki nähtiin Södra Björköltä. 


Muuttavana havaittiin 37 silkkiuikkua. Paikalliset linnut mukaan lukien 

silkkiuikkuyksilöiden määrä nousee n. 240 yksilöön. Bergössä ei suuria määriä 

havaittu – kalasatamassa sekä salmessa molemmissa 10 paikallista yksilöä. Södra 

Björkön suurin paikallinen kerääntymä oli monin verroin suurempi, 110 paikallista. 

Muuttavat menivät Södra Björköllä kaikki läheltä tai kohtalaiselta etäisyydeltä 

etelään. 


Yhteensä syysmuuton seurannassa havaittiin 35 härkälintua. Näistä peräti 34 havaittiin 

Södra Björköllä, eikä lajia havaittu Bergössä syksyllä lainkaan. 


Ei havaittu syysmuutolla. 


Syysmuutolla havaittiin peräti 6207 merimetsoa. Luku sisältää todennäköisesti 

runsaasti päivittäisillä kalastuslennoilla havaittuja parvia, joten muuttajien määrä on 

todellisuudessa pienempi. Hankealueen päältä merimetsoja muutti vain muutamia 

parvia. Päämuuttoreitti näyttäisi myös syysmuuton osalta olevan sama kuin 

keväälläkin – muuttosuunta luonnollisesti syksyllä on etelään. (ks. kartta 7 s. 18) 

Harmaahaikara Ardea cinerea 

Kaksi havaintoa Södra Björköltä. 6.8. muuttava pohjoiseen ja 8.10. muuttava 

lounaaseen. 

37

Mehiläishaukka Pernis apivorus EUD1, NT 

Vain yksi muuttohavainto: 6.9. nuori lintu etelään mantereen puolelta. 


Muuttaviksi tulkittavia merikotkia havaittiin syksyn seurantajakson aikana 49 yksilöä. 

Lisäksi havaittiin suuri joukko paikallisia ja kierteleviä lintuja kaikissa seurannan 

havaintopisteissä. Bergön alueella paikallisia sekä kierteleviä merikotkia tavattiin 

vähintään 6 Bergön kalasatamassa ja 6 Bredskäretin niemellä. Hankealueen 

tuntumassa liikkui havaintojen perusteella ainakin 5 merikotkaa: 19.9. Bredskäretistä 

havainnoituna 3 lintua koilliseen +++, eli lensivät jo Bergön päällä. 4.10. Bergö, 

Ytterbådan: 2 nuorta (kesän 2010 poikasta) kiertelevää lintua n. reilun kilometrin 

päässä hankealueen luoteisreunasta. Varsinaista merikotkaseurantaa ei syysmuuton 

seurannan yhteydessä järjestetty. 


Havaintoja ainoastaan Södra Björköltä 4-6 yksilöstä. Kaksi selkeästi muuttavaa 

etelään. Muut havainnot voivat koskea pesineitä lintuja (havaintoja naaraasta sekä 

nuorista linnuista). 

Sinisuohaukka Circus cyaneus 

Yhteensä havaittiin 6 yksilöä syysmuutolla. 20.9. havaittiin Bredskäretin niemeltä 

muuttava sinisuohaukka luoteeseen. Lintu muutti Bergötä kohti ja lensi noin 

hankealueen päältä. Ilmeisesti sama yksilöä havaittiin myös kalasatamasta, jolloin 

lintu kierteli hetken ja jatkoi muuttavana kaakkoon. 


Vain yksi havainto Bergön seudulta. 19.9. Bredskäretissä muuttava länteen 

kohtalaisella etäisyydellä eteläpuolelta (1 W ++^). Lintu on tällöin ohittanut 

hankealueen meren päällä, 1-2 km sen eteläpuolelta. Muitakin kanahaukkahavaintoja 

tehtiin, mutta ne koskivat paikallisia lintuja kaukana hankealueesta. 


Piekana Buteo lagopus 

Syysmuutonseurannassa havaittiin yhteensä 30 varpushaukkaa, joista 7 tulkittiin 

olevan paikallisia lintuja. Muuttoreitistä Bergössä on vaikeaa tehdä päätelmiä, sillä 

saarella tavattiin ainoastaan 6 varpushaukkaa. Kaksi näistä muutti pohjoiseen salmen 

ylitse. 

Vain yksi muuttohavainto: 3.10. muuttava itään Södra Björköllä. Kevätmuutolla 

piekanoita muutti hankealueen ylitse kohtuullisia määriä. Muuttavatkohan piekanat 

syksyisin samaa reittiä palatessaan etelään? 

38

Kalasääski Pandion haliaetus EUD1, NT 

Kolme havaintoa, joista yksi muuttava Södra Björköllä. Lintu muutti koilliseen. Muut 

kaksi koskenevat reviirillä olleita lintuja (Raippaluoto, Klobbskat ja Södra Björkö). 


Ainoastaan yksi paikallinen naaraslintu tavattiin Södra Björköllä. 

Ampuhaukka Falco columbarius EUD1, VU 

Yksi havainto: 22.9. muuttava lintu etelään Södra Björköllä. 


Yhteensä 5 havaintoa muuttavista nuolihaukoista. Näistä yksi havaittiin Bergön 

kalasatamassa muuttavana koilliseen. Lintu muutti lännen puolelta osittain meren 

päällä. Samassa paikassa havaittiin myös yksi paikallinen lintu. 

Muuttohaukka Falco peregrinus 

Havaintoja 3-4 nuoresta linnusta Södra Björköltä. Linnut tulkittiin paikallisiksi. 

Muuttohaukka on Merenkurkussa harvinainen laji – lähinnä sitä tavataan juuri 

muuttoaikoina, eikä silloinkaan kovin runsaslukuisena. Vuosittaiset havaintomäärät 

jäävät yleensä noin kymmeneen yksilöön. 


Seurannassa havaittiin yhteensä 3616 muuttavaa kurkea. Näistä n. 3500 muuttavaa 

havaittiin 19.–22.9. Södra Björköltä nähtynä linnut muuttivat mantereen päällä. 

Todennäköisesti nämä olivat lähteneet muutolle Söderfjärdeniltä. 20.9. Bredskäretin 

niemeltä havaittiin niin ikään mantereen päällä 8 kurkiparvea matkalla etelään, 

yhteensä 268 lintua. Södra Björköltä on edellisinäkin vuosina havaittu kovaa 

kurkimuuttoa mantereella, parhaat summat ovat olleet miltei 10 000 kurkea päivässä. 

Melko suurella varmuudella voidaan sanoa, että kurkimassojen muuttoreitti kulkee 

syksyisin mantereella. Ruotsista Suomeen tulevat, Merenkurkun ylittävät 

muuttoparvet, voivat sen sijaan muuttaa osittain Bergön tai Södra Björkön saarien 

kautta. 


Muuttavana havaittiin 59 meriharakkaa. Ei havaintoja Bergöstä. 


6.8. yksi muuttava etelään Södra Björköllä. 

39

Tylli Charadrius hiaticula 

Yhteensä havaittiin 109 tylliä, joista yhtä vaille kaikki Södra Björköllä. 


Yhteensä havaittiin 12 yksilöä, kaikki Södra Björköllä. 

Tundrakurmitsa Pluvialis squatarola 

Isosirri Calidris canutus 

Havaintoja yhteensä 20 yksilöstä, kaikki Södra Björköltä. 

Havaittiin 15 yksilöä, jälleen kaikki Södra Björköllä. Muuttavia yksilöitä meni 

muutama etelään läheltä luoteiskärkeä. 

Pulmussirri Calidris alba 

Yksi havainto: 5.8. viisi muuttavaa etelään Södra Björköllä. Laji on Merenkurkussa 

säännöllinen, mutta harvinainen, läpimuuttaja. Havaitaan lähinnä syksyisin Norrskärin 

ulkosaaristossa. 

Pikkusirri Calidris minuta 

Yhteensä havaittiin 24 pikkusirriä, kaikki Södra Björköllä. 

Lapinsirri Calidris temminckii 

Yksi havainto: 5.8. kolme muuttavaa etelään Södra Björköllä. 

Kuovisirri Calidris ferruginea 

Suosirri Calidris alpina 


Yhteensä havaittiin 625 suosirriä – kaikki Södra Björköllä. Muuttoparvet menivät 

pääsääntöisesti kaikki läheltä saaren länsirantaa. 

Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus 

Yksi havainto: 6.8. yksi etelään Södra Björköllä. 

Suokukko Philomachus pugnax EUD1, NT 


40


Havaintoja 19:sta yksilöstä, kaikki Södra Björköltä. 

Punakuiri Limosa lapponica NT 

4 havaintoa. 1 muuttava pohjoiseen Bergön kalasatamassa, muut kolme Södra 

Björköllä. 

Pikkukuovi Numenius phaeopus 

13 yksilöä havaittiin, 1 Klobbskatissa ja 12 muuta Södra Björköllä (mm. kymmenen 

muuttavan parvi etelään). 

Mustaviklo Tringa erythropus 

121 yksilöä havaittiin muuttavana tai muutolla pysähtyneenä Södra Björköllä. 


Ainoastaan 6 yksilöä havaittiin, kaikki Södra Björköllä. 


106 yksilöä havaittiin, joista 102 Södra Björköllä. Suurimmat päiväsummat 53 lintua 

(6.8.) ja 30 lintua (22.8.) 


Ainoastaan yksi syyshavainto: 6.8. havaittiin Södra Björköllä. 


Yhteensä 14 yksilöä havaittiin. Ei havaintoja Bergöstä. 


Vain yksi havainto: muuttava etelään 6.9. Södra Björköllä. 


Yhteensä havaittiin 12 yksilöä. Bergön kalasatamassa havaittiin 2 muuttavaa 

koilliseen ++, eli länsipuolella meren yllä. 


Yhteensä havaittiin 529 yksilöä. Bergössä suurin havaittu parvi oli vain 8 lintua, 

muuten saarella havaittiin vain yksittäisiä naurulokkeja. 

41


Syysmuutonseurannassa havaittiin yhteensä 2519 kalalokkia. Suurempia muuttopäiviä 

ei ollut. Bergössä muuttaneet kalalokit menivät lähinnä Bergön kalasatamaan nähden 

kaukana länsipuolelta saaren ohitse. 


10 havaintoa, joista 4 Bergön kalasatamasta. Kolme lintua muutti pohjoiseen, nuori 

lintu oli paikallisena. 



Kalatiira Sterna hirundo 

Seurannassa havaittiin 1906 harmaalokkia. Muuttavia ei juurikaan havaittu, vaan 

summa koostui pääosin paikallisista linnuista. Bergössä havaittiin noin 200 paikallista 

lintua kalasatamassa ja Bredskäretissä. 

Yhteensä havaittiin 91 merilokkia. Bergössä havaittiin vain noin 10 merilokkia. 

Vain kaksi havaintoa, Raippaluodon salmesta sekä Södra Björköltä. 

Lapintiira Sterna paradisaea 

Seurantapisteissä ja niiden läheisyydessä havaittiin syksyn aikana 262 lapintiiraa. 

Bergössä lajia ei syksyllä havaittu lainkaan. 

Kala / lapintiira Sterna hirundo / paradisaea 


Riskilä Cepphus grylle 

Havaittiin yhteensä 7 yksilöä, joista 6 Bredskäretissä. 5 kuudesta muutti 6.9. länteen ja 

yksi lintu oli vielä paikallisena. 

Havaittiin 65 yksilöä, joista ainoastaan yksi lounaaseen muuttava Bergön 

kalasatamassa 11.10. 

Yhteensä havaittiin 20 riskilää. Bergön kalasatamassa tavattiin yksi paikallinen lintu 

kahdesti. Muita Bergön havaintoja ei ollut. 

Uuttukyyhky Columba oenas 

Tavattiin ainoastaan Södra Björköllä 20.9. 

42


Käki Cuculus canorus 

Hiiripöllö Surnia ulula 

Ainoastaan 9 muuttavaa yksilöä havaittiin. 

7.9. tavattiin Södra Björköllä yksi paikallinen lintu. 

5.10. tavattiin Södra Björköllä hiiripöllö, joka jatkoi etelään. 

Helmipöllö Aegolius funereus 

18.–21.9. tavattiin Södra Björköllä 7 helmipöllöä, joista 6 rengastettiin. 

Helmipöllövaellus ulottunee myös Bergön saareen, sillä vaeltavat pöllöt seuraavat 

mielellään niemenkärkiä tms. rannikolle saapuessaan. Bergö on saarena lähellä 

mannerta, joten vaelluspöllöjä voi syksyisin liikkua saaressa. 

Palokärki Dryocopus martius 

Havaintoja yhteensä 18, joista 2 vaeltavaa lintua havaittiin Bredskäretissä. Södra 

Björköllä tavattiin 11 vaeltavaa palokärkeä pääosin koilliseen. Pari linnuista oli 

kääntynyt meren päällä ilmeisesti takaisin, koska muuttosuunta oli havainnoista 

yllättäen muuttunut. Tikat eivät mielellään muuta laajojen vesistöjen ylitse. 


Yhteensä havaittiin 166 vaeltavaa käpytikkaa. Ylivoimaisesti eniten havaintoja Södra 

Björköltä, jossa muuttosuuntana oli koillinen. Bergöstä havaintoja oli vain muutamia. 

Kalasatamassa nähtiin pari etelään muuttavaa lintua. 

Valkoselkätikka Dendrocopos leucotos 

6.9. havaittiin Södra Björköllä kaksi koiraslintua paikallisena, jotka lähtivät muutolle 

koilliseen. Valkoselkätikka on uhanalainen laji Suomessa. Merenkurkussa pesii 

muutama pari valkoselkätikkoja. Joinakin vuosina valkoselkätikoilla esiintyy 

vaellusta, jolloin lintuja havaitaan normaalien pesimäalueiden ulkopuolella. 


Peräti 28 yksilöä havaittiin. Södra Björköllä havaittiin 21 lintua, joista valtaosalla 

muuttosuunta oli koillinen. Myös Bredskäretin lossipaikalla havaittiin 7 yksilöä, joista 

5 muutti pohjoiseen kohti Bergötä. 

43

Pohjantikka Picoides tridactylus 

9 vaeltavaa pohjantikkaa havaittiin. Näistä kaksi muutti Bredskäretissä pohjoiseen 

kohti saarta. Loput 7 havaittiin Södra Björköllä, muuttosuuntana pohjoinen tai 

koillinen. 

Kangaskiuru Lullula arborea 


4 havaintoa Södra Björköltä joko muuttavista tai hetkeksi muutolla pysähtyneistä 

linnuista. 

3 muuttohavaintoa Södra Björköltä. 


Seurantapaikoilla havaittiin yhteensä 186 haarapääskyä. Luku sisältää myös jonkin 

verran paikallisia pesiviä lintuja. Bergössä havaittiin mm. 5.-6.9. noin sata lintua 

yhteensä: kalasatamassa 72 lintua ja kylällä 30 paikallista lintua. 


Muuttavana havaittiin 22 metsäkirvistä. Laji on syysmuutolla huomattavasti 

huomaamattomampi kuin keväällä. Syksyn päämuutto tapahtuu elo-syyskuussa. 


Syysmuutolla havaittiin yhteensä 292 niittykirvistä. Bergön kalasatamassa havaittiin 

5.-6.9. n. 50 muuttavaa. Suurella osalla näistä oli muuttosuuntana pohjoinen. 

Bredskäretin lossipaikalta havaittiin niin etelään kuin pohjoiseenkin muuttavia 

yksilöitä. 

Lapinkirvinen Anthus cervinus 

Yksi havainto: Bergö, kalasatama 1 hetken paikallisena 5.9. Lintu jatkoi etelään. 

Luotokirvinen Anthus petrosus 

18 yksilöä havaittiin, joista Bergön kalasatamassa 9 ja Bredskäretissä 2. Kaksi 

kalasatamassa havaituista muutti pohjoiseen, muut olivat paikallisia. 


7 yksilöä havaittiin, joista 5 Bergön kalasatamassa. 

44


Yhteensä havaittiin 622 västäräkkiä. 5.-6.9. Bergön kalasatamassa havaittiin yhteensä 

yli 250 västäräkkiä, joilla havaittiin pohjois- etelä –suuntaista muuttoa. 5.6. 100 lintua 

muutti pohjoiseen ja 6.9. 70 lintua etelään. Lisäksi paikallisia yksilöitä oli runsaasti. 

Tilhi Bombycilla garrulus 

Yhteensä havaittiin 1002 tilheä, joista n. 670 Bergössä. Kalasataman tien varressa 

Ytterbådanilla havaittiin 145 lintua matkalla etelään. Kalasatamassa puolestaan 

havaittiin 330 lintua pyrkimässä länteen. Bredskäretin lossipaikalta on myös 

havaintoja n. 120 tilhestä, jotka suuntasivat pohjoiseen salmen ylitse. Näyttää siltä, 

että osa tilhistä pyrkii muutolla ulos saaristoon liikkumalla ensin Bredskäretin niemen 

kärkeen, josta ne jatkavat pohjoiseen ylittäen Bredskäretin salmen. Kalasataman 

havainnot viittaavat siihen, että tilhet ovat tulleet Bergön länsiosiin joko hankealueen 

lävitse tai aivan rantoja seuraillen. 

Peukaloinen Troglodytes troglodytes 

12 yksilöä havaittiin, kaikki muutolla pysähtyneitä Södra Björköllä. 


Muutolla havaittiin 20 rautiaista. Parhaana päivänä Bredskäretissä 8 muuttavaa. 


Muutolla pysähtyneitä punarintoja tavattiin yhteensä 101 yksilöä. Suurin määrä 35 

paikallista lintua, tavattiin 21.9. Södra Björköllä. 


Yksi muuttohavainto 6.9. koiras itään Södra Björköllä. 

Pensastasku Saxicola rubetra 

19.9. havaittiin pensastasku Södra Björköllä. 


Yhteensä seurantapisteissä havaittiin 24 kivitaskua. Valtaosin kyse lienee paikallisista 

ja pesineistä yksilöistä. 


Yhteensä havaittiin 46 mustarastasta. Muuttosuunnissa oli paljon eroavaisuuksia, joten 

muuttoreitistä ei voi tehdä päätelmiä. 

45


Yhteensä havaittiin 15403 räkättirastasta. Bergössä havaittiin suuria määriä, mm. 

Bredskäretissä 11.10.2010 2153 muuttavaa pohjoiseen salmen yli. Suurin päiväsumma 

3200 lintua havaittiin Bergön kalasatamassa 30.9., jolloin sataman itäpuolella oli 

räkättimuuttoa pohjoiseen (1900) ja etelään (1300). Epäilemättä rastaita liikkuu paljon 

myös hankealueen läpi, kun ne siirtyvät kohti länttä ylitettyään ensin Bredskäretin 

salmen. Koska hankealueella ei ole ollut muutontarkkailupistettä, ei tarkoista määristä 

luonnollisestikaan ole tietoa. 


Yhteensä havaittiin 291 punakylkirastasta. Bergön kalasatamassa havaittiin kahtena 

aamuna yhteensä 120 muuttavaa. Muuten havaitut määrät olivat vaatimattomia. 


Yhteensä havaittiin 39 muuttavaa. Bredskäretissä havaittiin 3 muuttavaa pohjoiseen, 

samoin kalasatamassa, jossa muutti 15 lintua pohjoiseen. 

Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus 

Yksi havainto: 6.8. 1 paikallinen Södra Björköllä. 

Mustapääkerttu Sylvia atricapilla 

Kirjokerttu Sylvia nisoria 

22.9. yksi paikallinen Södra Björköllä. 

Yksi havainto: 19.9. havaittiin nuori lintu Södra Björköllä. Laji on Merenkurkussa 

harvinainen. Kirjokerttua havaitaan nykyisin noin kerran joka toinen vuosi. 


11 havaintoa, joista 10 Södra Björköltä. 

Pensaskerttu Sylvia communis 

Havaittiin kahdesti: 6.8. Södra Björkö sekä 5.9. Bergö, kalasatama. 

Tiltaltti Phylloscopus collybita 

Havaittiin 11 yksilöä, joista Bredskäretissä 3 ja kalasatamassa 2. 

Pajulintu Phylloscopus trochilus 

Muutolla pysähtyneitä havaittiin yhteensä 83 yksilöä. 

46

Hippiäinen Regulus regulus 

Yhteensä havaittiin 132 yksilöä syysseurannan aikana. Määrä on hyvin vaatimaton, 

sillä vaeltavien hippiäisten määrä voi olla hyvänä syksynä kymmeniä tuhansia. 


6 yksilöä havaittiin, kaikki Södra Björköllä. 

Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 

Yksi havainto 6.8. södra Björköltä. 

Pyrstötiainen Aegithalos caudatus 

Yksi havainto: 6.10. 12 lintua itään Södra Björköllä. 

Viitatiainen Parus palustris 

Havaintoja tehtiin peräti neljästä yksilöstä. Kaikki tavattiin vaeltavina pohjoiseen / 

itään Södra Björköllä. Laji on Suomessa harvinaisuus. Syksy 2010 on osoittautunut 

viitatiaisen suhteen kaikkien aikojen vaellussyksyksi. Havaintoja on kertynyt syksyn 

aikana jo satakunta, kun niitä kautta aikain on Suomesta vain pitkälti alle sata. Södra 

Björkön havainnot vaativat rariteettikomitean hyväksymisen. 

Hömötiainen Parus montanus 

Syysseurannan aikana havaittiin massiivista vaellusta. Kokonaisyksilömäärä oli peräti 

14564 lintua. Näistä ylivoimaisesti suurin osa havaittiin Södra Björköllä, jossa yli 

tuhannen linnun päiviä oli 6. Parhaana päivänä muutti miltei 5000 hömötiaista. 

Muuttosuuntana tiaisilla oli pohjoinen tai koillinen. Jotkin parvista lähtivät ensin 

pohjoiseen, mutta kääntyivät pian itään. Myös Bredskäretissä havaittiin paljon 

hömötiaisia. Parhaana päivänä laskettiin 1006 muuttavaa, joista 750 etelään ja 265 

pohjoiseen kohti Bergötä. Läheskään kaikki hömötiaiset eivät uskaltautuneet 

ylittämään salmea. Myös siitä tuli havaintoja, että hömötiaisparvi yritti ylittää salmea, 

mutta kääntyi pian takaisin. Bergön saarella hömötiaisia näkyi yllättävän vähän. 

Parhaatkin määrät jäivät reiluun viiteenkymmeneen yksilöön. 

Töyhtötiainen Parus cristatus 


Yhteensä havaittiin 43 yksilöä, joista 7 kiertelevinä Bredskäretissä. Muut havaittiin 

melkein kaikki Södra Björköllä. 

Yhteensä havaittiin 357 yksilöä, joista suurin osa Södra Björköllä. Muuttosuunta oli 

pohjoiseen tai koilliseen. Paras päivä Södra Björköllä oli 114 lintua. Myös 

Raippaluodon Klobbskatissa oli vaellusta – parhaana päivänä havaittiin 41 linnun 

parvi koilliseen. Bredskäretissä havaittiin ainoastaan kaksi kiertelevää lintua. 

47



Sinitiaisten yhteismääräksi tuli 2786 yksilöä. Bredskäretissä havaittiin noin 600 

sinitiaista, joista noin 500 jatkoi pohjoiseen lentäen Bergön saareen. Bergössä 

sinitiaisia havaittiin vähän, ainoastaan noin 50 lintua havaittiin kalasatamassa. Näistä 

15 muutti länteen. Ylivoimaisesti paras paikka oli Södra Björkö, jossa parhaana 

päivänä havaittiin 1013 yksilöä matkalla koilliseen / itään. 

Talitiaisia havaittiin muuttavana 2748 yksilöä. Muita tiaisia uskaliaammin talitiaiset 

vaelsivat runsaampana lajina myös Bergön saareen. Bredskäretin lossipaikalla 

havaittiin mm. 120 muuttavaa pohjoiseen 4.10. Myös kalasatamassa muuttoa lajilla 

havaittiin: 11.10. 120 talitiaista muutti länteen. 

Pähkinänakkeli Sitta europaea 

3.10. Södra Björköllä havaittiin 4 pähkinänakkelia muuttavana pohjoiseen. 

Puukiipijä Certhia familiaris 

7 paikallista yksilöä havaittiin Raippaluodon salmessa ja Södra Björköllä. 

Pikkulepinkäinen Lanius collurio 

22.8. havaittiin poikueeksi tulkittavat 4 lintua Södra Björköllä. 

Isolepinkäinen Lanius excubitor NT 

3.10. Södra Björköllä 1 paikallinen. 13.10. Bredskäretissä muutti 1 isolepinkäinen 

pohjoiseen kohti Bergötä. 

Närhi Garrulus glandarius 


Närhellä havaittiin voimakasta vaellusta. Yhteissummaksi kertyi 1280 yksilöä, joista 

valtaosa havaittiin Södra Björköllä. Myös Bredskäretissä närhivaellus näkyi hyvin: 

parhaana päivänä havaittiin 214 närheä, joista vain 14 uskaltautui jatkamaan 

pohjoiseen Bergön saarelle. Bergössä havaittiin melko vähän närhiä: kalasatamassa 18 

ja Bredhällanilla 7. 

Muuttavana havaittiin 24 harakkaa. 

Pähkinähakki Nucifraga caryocatactes 

Yksi havainto: Bergön kylällä 5.9. yksi paikallinen lintu. 

48


Muuttaviksi tulkittavia naakkoja havaittiin 59. 



Varisten yhteismäärä seurantajaksolla oli noin 750 lintua. Näistä Bergössä tavattiin 

reilu 200 kiertelevinä ja paikallisina. Muuttavia Bergössä havaittiin noin 220. 

Korppeja havaittiin yhteensä 41, joista 26 muuttavaa sekä paikallista Bergössä. 


Kottaraisia havaittiin yhteensä 182, joista 5.9. 100 paikallista Bergön kalasatamassa. 



Pikkuvarpusia havaittiin yhteensä 42, joista 3 Bredskäretissä muuttavana pohjoiseen. 

Muut havaittiin Södra Björköllä, jossa 3.10. muutti peräti 35 lintua. 

Peippoja havaittiin ainoastaan 948. Hankealueen tuntumassa ei havaittu merkittäviä 

muuttoparvia. 

Järripeippo Fringilla montifringilla 

Yhteensä havaittiin 842 muuttavaa. Suurin Bergössä havaittu yhteismäärä oli 

kalasatamassa etelään muuttaneet 220 järriä. 


Tikli Carduelis carduelis 

Yhteensä havaittiin 418 viherpeippoa. Näistä Bergössä havaittiin mm. 70 muuttavaa 

kalasatamassa 5.9. Muutto oli pohjois- etelä – suuntaista. 

Yhteensä havaittiin 19 muuttavaa: 12 Södra Björköllä ja 7 Klobbskatissa. 


Yhteensä havaittiin 3168 yksilöä. Bredskäretissä havaittiin parhaana aamuna 835 

muuttavaa, joista 350 pohjoiseen ja 455 etelään. Myös Bergön kalasatamassa 

havaittiin muuttoa: 150 pohjoiseen, 130 etelään. 


Hemppoja havaittiin kolme muutolla Södra Björköllä. 

49

Vuorihemppo Carduelis flavirostris 

Neljä yksilöä havaittiin 30.9. Bergön kalasatamassa hetken paikallisina. Linnut 

jatkoivat muuttavina itään. 


Urpiaisia havaittiin yhteensä 7602. Näistä noin 4000 havaittiin Bredskäretissä. 

Lintujen muuttosuunta oli miltei kaikilla pohjoiseen, eli Bergön saareen. Myös Bergön 

kalasatamassa havaittiin noin 550 urpiaista, joiden muuttosuunnat vaihtelivat jo 

enemmän. Todennäköistä on, että urpiaisparvet muuttavat Bredskäretin salmen yli 

Bergöseen ja jatkavat vallitsevien sääolojen mukaan joko länteen/etelään tai 

pohjoiseen. 

Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera 

7 yksilöä havaittiin, kaikki Södra Björköllä. Laji on harvinainen vieras Merenkurkussa 

ja esiintyy ainoastaan silloin, kun käpylinnut vaeltavat länteen. 


Pikkukäpylinnuilla on ollut vaellusta koko kesän ja syksyn ajan. Tälle saatiin jatkoa, 

sillä pikkukäpylintuja havaittiin 2732 yksilöä. Miltei kaikki havaittiin Södra Björköllä, 

vain muutamien kymmenien lintujen parvia tavattiin Bergössä. 

Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus 

Yksi havainto Klobbskatista, jossa havaittiin 3 muuttavaa. 

Punavarpunen Carpocadus erythinus 

6.8. havaittiin 6 muuttavaa Södra Björköllä. 


Muuttavana havaittiin 204 punatulkkua. Bredskäretissä havaittiin näistä 19 yksilöä. 

Bergön kalasatamassa havaittiin 10 muuttavaa. 

Lapinsirkku Calcarius lapponicus 

2 muuttavaa havaittiin 19.9. Södra Björköllä. 


Syysseurannan aikana havaittiin 61 keltasirkkua. Lähes kaikki havainnot koskivat 

paikallisia lintuja. 

50


Pajusirkkuja havaittiin yhteensä 135 yksilöä. 20.9. oli suurin päiväsumma – Södra 

Björköllä 20 muuttavaa + kiertelevää. 

51

3. Pesimälinnusto 


Pesimälinnustokartoitusten tavoitteena oli saada selville hankealueella pesivät 

lintulajit sekä arvioida pesimälajien parimäärät alueella. Erityisesti kartoituksissa 

keskityttiin harvalukuisten sekä Euroopan Unionin uhanalaisluokituksen 

direktiivilajien seuraamiseen. Ennakolta sovittujen tavoitteiden mukaisesti 

hankealueella suoritettiin kolme laskentakertaa sekä kummallakin vaikutusalueella 

(yhden ja kahden kilometrin säteellä hankealueesta) yksi laskentakerta. Lepäilevien ja 

Bergön ympäröivällä vesialueella levähtävien lintujen määriä laskettiin myös 

säännöllisesti. Bergöstä Petolahden sähköasemalle suunnitellulla voimajohtolinjalla 

suoritettiin yksi laskentakerta, jolloin linjaus käveltiin kertaalleen lävitse. 

Kannanarvioita koskien tavoitteeksi asetettiin, että uhanalaisluokituksen mukaisista 

lajeista pyritään tekemään suhteellisen tarkat kannanarviot ja alueilla yleisistä ja 

runsaista lajeista tehdään suuntaa antavat arviot. 


Kartoituksissa sovellettiin kartoituslaskentamenetelmää sekä kosteikko- ja vesilintujen 

osalta vesilintulaskentaa. Hankealue ja sen ympärille ulottuva hankkeen vaikutusalue 

on esitetty kartassa 1. Hankealueella seurattiin pesimälinnuston liikkeitä koko 

pesimälinnustokartoituksen ajan (toukokuu-kesäkuu) päivittäin. Näin ollen 

hankealueella reviiriä pitävistä tai todennetusti pesivien lintujen pesintä- ja 

ruokailukäyttäytymisestä ja liikkumisesta saatiin verrattain runsaasti tietoa. 

Hankealueen kartoituksissa koko alue kierrettiin kävellen läpi kolme kertaa. Jokaisella 

kerralla kaikki havaitut reviirit sekä saalistus- ym. lennossa olevat lintuyksilöt 

merkittiin laskentakartoille. Jälkeenpäin havainnot koottiin yhteen ja poistettiin 

aineistosta päällekkäisiksi tulkitut reviirit sekä mahdollisesti muuttaviksi / muutolla 

levähtäneiksi tulkitut linnut. 

Hankealuerajauksen välittömässä läheisyydessä olevien vesistöalueiden linnusto 

laskettiin reilun kuukauden aikana n. viikon välein. Tuloksista voitiin näin ollen 

päätellä tutkimusalueen vesilintulajien parimääriä. 

Laajemmalle ulottuvilla vaikutusalueilla, 1 km ja 2 km säteellä suunnitelluista 

tuulivoimalaitoksista, keskityttiin löytämään hankkeen kannalta merkityksellisiä 

lajeja, mm. EU:n direktiivilajeja. Eri lajien harvinaisuutta arvioitiin myös sillä, kuinka 

yleinen tai harvinainen ko. laji on alueellisesti Merenkurkussa. 

Kaikilla alueilla havaituilla lokkien ja tiirojen pesimäluodoilla ei voitu käytännön 

syistä käydä, mutta lähempänä Bergön hankealuetta olevia pesimäluotoja tarkkailtiin 

kaukoputkella säännöllisesti eri päivinä ja vuorokaudenaikoina parimäärien 

arvioimiseksi. Niin ikään saatiin hyödyllistä tietoa lintujen käyttämistä kulkureiteistä 

suhteessa suunniteltuihin tuulivoimaloihin. 

52

Pesimäkantojen runsautta arvioitiin viisiportaisella asteikolla: erittäin harvalukuinen, 

harvalukuinen, yleinen, runsas ja erittäin runsas. Erittäin harvalukuisten ja 

harvalukuisten lajien osalta on myös esitetty tarkempi kannanarvio parimäärästä 

alueella. Niin ikään parimäärät on pyritty esittämään vähintäänkin suuntaa antavina 

myös alueellisesta merkittävistä lajeista (esim. saaristolinnusto vesilintuineen ja 

kahlaajineen). 


Hankkeen pesimälinnustoselvitykset suoritettiin touko-kesäkuun aikana. Eri 

lintulajien pesintä ajoittuu hyvin eri aikoihin. Osa lajeista, kuten mm. käpylinnut, 

korppi, tikat jne. aloittavat pesinnän jo talvella tai hyvin varhain keväällä. Näiden 

lajien osalta joitakin reviirejä on saattanut jäädä selvityksissä löytymättä. 

Vesilintujen osalta alueen poikastuottoa ei ole päästy luotettavasti arvioimaan, sillä 

poikuelaskentoja ei suoritettu. Eri vesilintulajien runsaussuhteista on kuitenkin 

suhteellisen selkeä käsitys. 

Runsaimmat tiira- ja lokkimäärät sijaitsivat kaikki Bergön saaren lähettyvillä olevilla 

pienillä saarilla ja luodoilla. Niillä ei päästy käymään, joten pesimäkannan arviot 

tiirojen ja lokkien osalta perustuvat arvioihin. Pesimäkolonioiden yksilö- ja parimääriä 

pyrittiin arvioimaan mm. silloin, kun linnut lähtivät yhtäaikaisesti lentoon esim. 

merikotkan hätyyttäessä niitä. Pesimäkantaa arvioidessa otettiin huomioon myös se, 

että kolonioissa havaituista yksilöistä kaikki eivät välttämättä pesi. 

Lintujen lauluaktiivisuudessa vuorokaudenajan suhteen on merkittäviä vaihteluja. 

Jotkut lajit laulavat pesimäkauden edetessä vain muutaman tunnin heti 

auringonnousun jälkeen. Havaintotehokkuuden parantamiseksi kolme eri 

kartoituskertaa pyrittiin järjestämään siten, että jokaisella paikalla pyrittiin käymään 

hieman eri vuorokaudenaikana, jolloin kaikki lajit havaittaisiin ainakin kerran. 

Merikotkan osalta eri yksilöiden liikkeistä hankealueella sekä muualla Bergön saarella 

ei ole tehty systemaattista seurantaa. Ainoa tapa saada tarkkaa tietoa merikotkan 

liikkeistä pesimäkauden aikana lienee satelliittiseuranta, joka sekään ei tarjoa kaikkea 

tietoa. Hankealueella liikkuvien merikotkien seuraaminen ja niiden liikkeiden 

jonkinlainen mallintaminen on lähestulkoon mahdotonta. Lintujen käyttäytymisestä on 

saatu kuitenkin kerättyä hyödyllistä tietoa. 

3.4. Pesimälajisto 


Kyhmyjoutsen on runsas pesimälaji Bergön alueella sekä saaristossa että mantereen 

rannikolla. Pesintään viittaavia havaintoja tehtiin hankkeen vaikutusalueella noin 

kymmenestä parista, joista 5 paria Inner- ja Ytterbådanilla. Bergön lossirannassa 

tavattiin säännöllisesti yksi pari. Bredskäretin niemen sisälahdilla 2-3 paria. 

53

Kartta 9. Kyhmyjoutsenen (CO), laulujoutsen (CC), valkoposkihanhen (BL) sekä 

kurjen (GG) reviirit hankkeen vaikutusalueella. Tuulivoimalaitokset on merkitty 

sinisillä ympyröillä. 

54



Pesimäaikana tavattiin yksi pesivä pari Kalvskär träsketillä, joka on pieni lampi 

välittömästi hankealueen länsipuolella. Laulujoutsen pesi Kalvskär träsketillä pienellä 

saarella. Hautomavaihe kesti toukokuun puolesta välistä eteenpäin useita viikkoja. 

Yhtäkkiä laulujoutsen kuitenkin katosi lammelta – pesintä mahdollisesti tuhoutui jo 

munavaiheessa kenties petojen vaikutuksesta. Kyseisen parin emot kävivät useita 

kertoja päivässä Tallörsbådanilla ruokailemassa, jolloin ne lensivät hyvin matalalla 

hankealueen pohjoisosien läpi. Muiden kuin pesivänä havaitun laulujoutsenen osalta 

liikkeet hankealueella olivat vähäisiä. Pesimättömiä laulujoutsenia havaittiin 

Bredhällänin – Tallörsbådan – alueella muutamia. Hankealueen ympäröivillä 

rannikkoalueilla etelä- ja länsipuolella laulujoutsenia havaittiin pesimättöminä n. 20– 

30 yksilöä. 

Merihanhi pesii Merenkurkun saaristossa paikoitellen erittäin runsaana. Esimerkiksi 

Metsähallituksen kesän 2010 kartoituksissa Rönnskär – Halsö –välisellä 

maailmanperintöalueella merihanhireviirejä havaittiin 103 kpl. Bergön saarella 

merihanhen pesimäkanta ei ole yhtä tiheä, johtuen osaksi mökkiasutuksesta rannoilla 

sekä pienpetojen runsaudesta. Touko-kesäkuussa Bergön kartoituksissa tehtiin 

pesintään viittaavia havaintoja noin kahdeksasta parista merihanhia. Havainnot 

painottuivat saaren länsipuolen pienille luodoille ja heinikkoisille rannoille. 


Ei pesimäaikaisia havaintoja. 




Pesii yleisenä lajina Merenkurkun saaristossa. Laji on runsastunut koko Pohjanlahden 

alueella 2000-luvulla erittäin nopeasti. Kartoituksissa valkoposkihanhia havaittiin 

säännöllisesti päivittäin Bergön salmessa sekä saaren etelä- lounais –sekä 

länsipuolella useita yksilöitä. Lähialueiden pesimäkannasta kertovat Metsähallituksen 

kesän 2010 kartoitukset, joissa Rönnskär- Halsö –maailmanperintöalueella havaittiin 

peräti 28 valkoposkihanhireviiriä. Bergön salmen lounaispuolella Remmargrynnanilla 

havaittiin kolme yksilöä säännöllisesti, eli luodolla oli ainakin yksi pysyvä reviiri. 

Haapanan pesinnästä ei saatu täyttä varmuutta, sillä poikueita ei havaittu. Pariutuneita 

lintuja sekä yksinäisiä naaraita havaittiin kuitenkin säännöllisesti, varsinkin 

Tallörsbådanilla sekä Inner- ja Ytterbådanilla. 

Pesii alueella yleisenä. Tallörsbådanilla heti hankealueen pohjoispuolella tavattiin 2 

paria, Innerbådanilla samoin 2 paria. Bergön kirkonkylällä pienissä lammissa ja ojissa 

1-2 paria. Parimääräarvio hankkeen vaikutusalueelta 10 paria. 

55



Pesii alueella runsaslukuisena. Lähimmät havaitut reviirit olivat hankealueen 

pohjoispuolella Tallörsbådanilla, jossa havaittiin poikue ja useita pariutuneita 

sinisorsia. Myös lokki- ja tiiraluodoilla sinisorsia havaittiin melko runsaasti. 

Havaittiin pesimäaikana vain kerran, jolloin Brädhällanilla nähtiin yksi pari. 

Heinätavi Anas querquedula 

Lajista tehtiin useita havaintoja koiraslinnuista, mm. Brädhällänin satamalahdelta sekä 

Innerbådanilta. On mahdollista, että laji pesii alueella hyvin harvalukuisena. 


Punasotka Aythya ferina 

Ilmeisesti laji pesii Bergön luoteisosissa kalasataman ympäristössä ja Innerbådanilla 

harvalukuisena. Lapasorsamäärät alueella olivat melko pieniä, n. 10–20 lintua. 

Lapasorsapareja tavattiin 3, mutta pääosin kyseessä olivat pienet koirasparvet. 

Pysyvä reviiri havaittiin Brädhällänilla, Hålsörarnassa. Paikalla nähtiin pari kertaa 

naaraslintu ja muutama koiras liikkui alueella säännöllisesti. 



Erittäin runsaslukuinen pesimälaji koko Merenkurkun alueella. Bergön saaristossa laji 

on runsaslukuinen erityisesti heinikkoisilla, suojaisilla luodoilla. Tyypillisesti 

tukkasotja pesii tiira- ja lokkikolonioiden yhteydessä. Tärkeimpiä havaittuja 

pesimäluotoja on esitelty kartassa 13 sivulla 65. 

Yleinen pesimälaji Merenkurkun saaristossa. Metsähallituksen kartoituksissa kesällä 

2010 havaittiin Rönnskär – Halsö –alueella 69 reviiriä. Lapasotka on lintuharrastajien 

käsityksen mukaan viime vuosina harvinaistunut merkittävästi ulkosaaristossa. 


Haahka pesii Bergössä harvalukuisena, vaikka onkin ympäröivässä saaristossa erittäin 

runsaslukuinen pesimälaji. Haahkasta havaittiin vain kaksi poikuetta. Parimääräarvio 

tuulivoimapuiston vaikutusalueelta 2-5 paria. 


Pesinee Bergön ympäristössä runsaslukuisena lajina. Myöhäisenä pesijänä tunnetusta 

pilkkasiivestä ei kartoitusten puitteissa saatu poikuehavaintoja, mutta pariutuneita 

pilkkasiipiä tavattiin avovesialueella joka puolella Bergötä. 

56


Uivelo Mergus albellus 

Pesii alueella erittäin runsaslukuisena. Rannoilla on telkällä rakennettuja pönttöjä 

kymmenittäin. 

Yksi havainto Hallörsgrynnanilta, jossa nähtiin naaraslintu. 

Telkkä x Uivelo Bucephala clangula x Mergus albellus 

Ytterbådanilla havaittiin yhtenä päivänä telkkien joukossa telkkä x uivelo 

koirasristeymä. 


Pesii erittäin runsaslukuisena koko Bergön alueella. 


Pyy Bonasa bonasia 

Teeri Tetrao tetrix 

Pesii runsaslukuisena koko Bergön alueella. 

Kolme havaintoa voimalinjakartoituksen yhteydessä. Lajia ei havaittu lainkaan 

Bergön saarella. 

Teeri on koko Merenkurkun saaristossa yleinen pesimälintu, jonka parimääriä on 

kuitenkin vaikea tulkita. Bergössä teeriä havaittiin suhteellisen runsaasti: 

hankealueella oli useita teeren soidinpaikkoja, mm. tuulenmittausmaston hakkuulla oli 

noin viikon ajan 3-5 koiraan soidin, jolla havaittiin myös yksi naaras. Niin ikään 

hankealueen suobiotoopit sopivat hyvin teerelle. Tuulenmittausmaston, Tallmossenin 

ja vanhan turkistarhan välisessä maastossa (joka on lähes kokonaan hankealuetta), 

havaittiin puolenkymmentä soidintavaa teerikoirasta. Naaraslintuja havaittiin kaksi 

ruokailemassa turkistarhan läheisyydessä. Yksittäiset teerikoiraat ilmeisesti vaihtoivat 

soidinpaikkaansa useaan kertaan, joten niiden lukumäärää on vaikea arvioida tarkasti. 

Luultavammin koiraita oli n. 10 ja naaraita 2-5 yksilöä hankealueella (ks. kartta 10 s. 

58) 

57



Kartta 10. Teeren ja muutamien muiden harvalukuisten lajien reviirit hankkeen 

vaikutusalueella. Merkkien selitykset: Trix=teeri, Ccan=käki, Dmar=palokärki, 

Jtor=käenpiika, Lcol=pikkulepinkäinen, Ncar=pähkinähakki 

Kaakkuri ei pesi tutkimusalueella. Muutamaan otteeseen Bredskäretissä havaittiin 

kierteleviä kaakkureita, jotka mahdollisesti pesivät sisämaan lammilla. Hankealueella 

ei havaittu kaakkurien liikehdintää pesimäaikana. 

Bergössä ei havaittu pesimäaikana paikallisia lintuja lainkaan. 

58


Pesii runsaana Bergön rannoilla ja erityisesti suojaisemmissa, ruovikkoisissa 

lahdelmissa. Lajia ei havaittu pesimäaikana lainkaan hankealueella, vaan kaikki 

havainnot olivat vaikutusalueelta, eli vähintään 1 km:n päässä suunnitelluista 

voimaloista. 


Ei havaintoja tuulivoima-alueelta tai vaikutusalueelta. Voimalinjan suunniteltua 

paikkaa kartoitettaessa havaittiin yksi härkälintu Molpessa, Djupörfjärdenin selällä 

uimassa. 


Pesii runsaana Bergön rannoilla – biotooppivaatimuksiltaan samankaltainen kuin 

silkki-uikkukin, eli viihtyy enemmän ruovikkoisilla sisälahdilla, jossa pesii myös 

lokkeja ja tiiroja. 


Merimetson osalta ei havaittu pesimäsaaria, vaikka alueella merimetsoja liikkuukin 

kohtuullisen runsaasti. Jokaisena kartoituspäivänä havaittiin vähintään muutamia 

kymmeniä yksilöitä, jotka liikkuvat Bergön saaren joka puolella. Suurimmat 

merimetsoparvet muuttoajan ulkopuolella havaittiin Bergön salmessa ja Bergön 

itäpuolisella vesialueella. Havaitut yksilömäärät olivat 20-35 lintua. Merimetsojen ei 

juuri havaittu liikkuvan pesimäaikana hankealueella tai lentävän sen ylitse 

ravinnonhakumatkoillaan. 


Merikotkakanta Merenkurkussa on vankka. Bergön saarella pesiviä pareja on 

Merikotkatyöryhmän tietojen mukaan 2 paria. Asutut pesät sijoittuvat hankealueeseen 

nähden Bergön saaren pohjoisosiin, 4-6 kilometrin etäisyydelle suunnitelluista 

tuulivoimaloista. Lisäksi Bergön saaren eteläpuolella, Bredskäretin niemellä on myös 

yksi pesivä pari. Ko. parin pesäpaikka ei ole tiedossa, vaikka sitä on etsitty. 

Hankealueen eteläpuolella, n. kilometri tuulenmittausmastosta etelälounaaseen, 

sijaitsee yksi merikotkan pesäpuu. Kyseinen pesä oli pesimäkaudella 2010 käytössä, 

jolloin paikalla havaittiin säännöllisesti aikuisia lintuja. Alueella tiedettiin olevan 

vanha merikotkan pesä, jolla todettiin merikotkien liikkeitä YVA-menettelyn 

kasvillisuuskartoitusten yhteydessä toukokuun alkupuolella. Hankkeeseen liittyvän 

pesimälinnustoselvityksen maastotöiden aikana merikotkien liikkeistä hankealueella 

todettiin seuraavaa: 

19.5. aikuinen merikotka saapui etelästä / lounaasta matalalla Bredhällanin 

länsipuolelle ja jäi päivystämään kuuseen n. tunnin ajaksi. Ilmeisesti kyseessä oli 

toinen hankealueen viereisen parin yksilöistä. 

59

Toukokuussa hankealueen länsirajan tuntumassa Tallmossenin länsireunalla 

sijaitsevalla pesällä päivysti aikuinen lintu. Pesää ei tarpeettomasti lähestytty, vaan 

lintuja ja niiden liikkeitä tarkkailtiin kiikareilla hakkuun eteläpuoliselta mökkitieltä. 

18.5. klo. 8.55 havaittiin toinen aikuisista linnuista pesän viereisessä puussa. 

Puolenpäivän aikaan samana päivänä havaittiin toinen aikuinen lintu pesällä (saalista 

kantavia emoja tai poikasia ei havaittu) 23.5. tarkkailua oli tuulenmittausmastolla, 

jolloin aikuinen lintu nousi pesältä / reviiriltä ilmaan ja ajoi pois reviirin reunamille 

tulleet kaksi 2-kv merikotkaa. 

Kartta 11. Petolintujen havaintopaikat hankkeen vaikutusalueella. Karttaan on 

merkitty myös merikotkan liikkeitä. Musta nuoli = pesintää yrittänyt pari, punainen 

nuoli = pesimättömät linnut. Merkkien selitykset: Halb=merikotka, 

Agen=kanahaukka, Bbub=huuhkaja, Fsub=nuolihaukka. 

Kesäkuun alkupuolella Tallmossenin asuttu reviiri hiljeni. Aikuisia lintuja ei näkynyt 

n. viikkoon pesällä tai edes sen läheisyydessä. Myös nuoret merikotkat liikkuivat 

alueella, ilman että ko. reviirin pari olisi tullut niitä hätistämään pois. Pesäpuuta 

60

tarkkailtiin aktiivisesti muiden kartoitusten ohessa lähes päivittäin. Lopulta 

pesintäyritys todettiin epäonnistuneeksi. Tämän jälkeen pesän alla käytiin 

tarkastuskäynnillä, mutta maasta ei löytynyt poikasten jätöksiä tai saalisjätöksiä. 

Aloitettu mahdollinen pesintä on siis tuhoutunut siis jo varhaisessa vaiheessa. 

2.6. havainnoitiin hyvässä säässä tuulimastolla, jolloin paikalla havaittiin 3 nuorta 

merikotkaa (2 2-kv ja 1 3-kv yksilöt). Toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun 

mennessä hankealueella liikkui lukumääräisesti vähintään 7 merikotkayksilöä, jotka 

pystyttiin valokuvista ja pukutuntomerkkien perusteella tulkitsemaan eri yksilöiksi. 

Linnuista 2 oli vanhoja (pesintää yrittänyt pari kävi ilmeisesti vielä alueella), 4 nuorta 

(2-kv) yksilöä sekä vähintään yksi 3-kv – yksilö (ks. kartta 11 s. 61). 

Tuulimaston ympäristö on hakkuuaukeaa, joten merikotkat mielellään pyörivät 

hakkuun päällä lämpimissä ilmavirtauksissa. Lisäksi merikotkia kiinnostaa 

hankealueen välittömästi länsipuolella oleva pieni lampi, jossa pesivät / levähtävät 

vesilinnut tarjoavat mahdollisen ravinnonlähteen. Kaksi kertaa nuoren merikotkan 

nähtiinkin saalistavan lammella. Hakkuulla havaittujen merikotkien lentokorkeudet 

olivat n. 80–300 metrin luokkaa - satunnaisesti usean kotkan ollessa paikalla ne 

saattoivat nousta ilmavirtauksissa huomattavasti korkeammalle. 


Kesän aikana ainoastaan yksi havainto lajista. Naaraslintu havaittiin atlaskartoitusten 

yhteydessä Bergön pohjoisosissa Norrönillä. Paikka sijaitsee n. 5 km hankealueesta 

koilliseen. 


Kanahaukasta tehtiin kaksi havaintoa kesäkuussa Bergön lounaisosista. Havainnot 

koskivat koiras- ja naaraslintua. Bergön eteläosien huolellisesta kiertelystä huolimatta 

ei havaittu reviiriä tai varoittelevia lintuja. 


Yksi havainto paikallisesta koiraslinnusta n. 2 km hankealueelta itäkoilliseen. Paikalla 

oli pienialaisesti jopa pesintään sopivaa nuorehkoa, tiheää kuusikkoa. 


Havaittiin ainoastaan voimalinjapohjaa kartoitettaessa Maalahdessa. Tarkempi 

havaintopaikka esitettynä voimalinjakarttojen yhteydessä. 


Pesii todennäköisesti Bergössä harvalukuisena. Reviiriä ei löydetty, mutta 

saalistelevia lintuja tavattiin muutaman kerran hankealueen ulkopuolella (kaksi 

paikoista esitetty petolintuja koskevassa kartassa 11, s. 61). 

61

Ruisrääkkä Crex crex 

Nokikana Fulica atra 

Yksi havainto Bergön kirkonkylän länsipuolelta läheltä kotiseutumuseota. Lintu oli 

äänessä aamuvarhaisella, mutta sitä ei havaittu enää seuraavina päivinä. 

Kartta 12. Yölaulajien ja kultarinnan reviirit hankkeen vaikutusalueella. 

Merkkien selitykset: Ccre=ruisrääkkä, Adum=viitakerttunen, Lflu=viitasirkkalintu, 

Llus=satakieli, Hict=kultarinta. 

Pesii todennäköisesti harvalukuisena Brädhällanilla Tuengrundin rehevällä 

sisälahdella. Nokikana tavattiin samalla paikalla säännöllisesti pitämässä reviiriä ja 

ajamassa pois paikalle uineita sorsalintuja. 

62


Yksi pesintään viittaava havainto tehtiin Norra Kalvskärsvikissä n. kilometrin päässä 

hankealueen länsipuolella. Lisäksi hankealueen välittömässä läheisyydessä länsi- ja 

pohjoispuolella liikkui yksi kurkipari, jonka pesintää ei voida täysin sulkea pois. Pari 

viihtyi enimmäkseen Kalvskär träsketillä ja Tallörsbådanin lounaisrannan ruovikon 

reunassa. Kurkireviirit on esitetty kartassa 9 sivulla 54. 


Pesii yleisenä lajina Bergön saaren rannoilla, lähinnä lokki- ja tiirakolonioiden 

suojissa. 


Yksi havainto paikallisesta linnusta Bergön kalasatamasta. Vuoden 2009 kesällä 

havaittiin niin ikään yksi paikallinen lintu samalla paikalla. Reviiri mahdollinen. 


Kapustarintaa ei havaittu Bergössä pesimäaikana. Voimalinjapohjaa kartoitettaessa 

tavattiin kapustarintapari suolla Maalahden Dermossenilla. 

Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 

Töyhtöhyyppää ei havaittu lainkaan Bergössä pesimälintukartoituksissa. 

Voimalinjakartoitusten yhteydessä havaittiin useita poikueita Maalahden Långgjutanin 

pelloilla. 


Pesii runsaana Bergön alueella. Hankealueella 2 reviiriä, hankkeen vaikutusalueella n. 

15 reviiriä. 

Lehtokurppa Scolopax rusticola 

Pesii yleisenä lajina koko Bergön pääsaarella. 

Isokuovi Numerius arquata 

Harvalukuinen pesimälaji Bergössä. Yksi varoitteleva lintu tavattiin Innerbådanilla. 


Runsas pesimälaji Bergön saaren rannoilla ja luodoilla. Pesii pääasiallisesti lokkien ja 

tiirojen antamassa suojassa. Lajia ei tavattu hankealueella pesimäaikana. 

Parimääräarvio vaikutusalueella n. 20 paria. 

63


Yksi havainto toukokuun loppupuolelta saaren lounaisrannalta. Havainto koski erittäin 

todennäköisesti vielä muuttomatkalla olevaa yksilöä. 

Metsäviklo Tringa ochropus 

Runsas pesimälaji koko Bergön saarella. Laji viihtyy ojitetuilla metsäalueilla, 

erityisesti kosteammissa biotoopeissa. Hankealueella tavattiin säännöllisesti 1-2 paria 

sekä välittömästi hankealueen länsipuolella hakkuuaukealla niin ikään 1-2 paria. 


Yksi havainto Bergöstä Kalvskär träsketin länsipuolelta, jossa havaittiin kerran 

metsäviklon seurassa liikkunut liro. Voimalinjakartoituksessa havaittiin yksi liroreviiri 

Maalahden Dermossenilla. 


Pesii yleisenä Bergön rannoilla. Parimääräarvio hankkeen vaikutusalueelta 12-15 

paria. 


Harvalukuinen pesimälaji Bergön saarella. Bergön kalasatamassa oli pysyvä reviiri. 


Merikihu pesii yleisenä Merenkurkun ulkosaaristossa. Linnustoselvitystä tehtäessä 

kävi selville, että merikihut liikkuvat kaikkialla Bergön saaren ympäristössä. Bergön 

läntisestä kalasatamasta havainnoitaessa tavattiin päivittäin 4-6 yksilöä, joiden 

havaittiin tulevan saalistamaan lokkiluodoille jostain Rönnskärin suunnalta. 

Merikihuja havaittiin saalistamassa myös Bredskäretin salmessa, jossa tavattiin 

säännöllisesti 1-2 yksilöä. 

Alueen pesivään kantaan tulkittavien merikihujen ei havaittu liikkuvan suunniteltujen 

tuulivoimaloiden paikoilla. 


Naurulokki on uhanalaisluokituksessa luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Bergössä 

naurulokki on paikallisesti runsaana esiintyvä laji, jonka pesimäkolonioiden suuruus 

kuitenkin vaihtelee valtavasti. 

Kesän 2010 pesimälinnustokartoituksissa naurulokkireviirejä havaittiin tuulipuiston 

vaikutusalueella 50-70 paria. Tarkemman arvion tekeminen on vaikeaa sen vuoksi, 

ettei moneenkaan ruovikon peittämään pieneen naurulokin pesimäsaareen näkynyt 

kunnolla. Ehdottomasti suurin naurulokkikolonia lähialueella on Perisgrundin 

edustalla, jossa havaittiin varovaisestikin arvioituna yli 1000 naurulokkia. Todellinen 

määrä voi olla moninkertainen. 

64


Pesii erittäin runsaslukuisena koko Bergön saarella. Eniten kalalokkireviirejä oli 

ympäri Södersundin lahden rantoja. Myös lähellä Bergön kalasatamaa Innerbådanilla 

ja Ytterbådanilla kalalokkeja pesi huomattavan paljon. 


Lajia ei havaittu pesivänä hankkeen vaikutusalueella. Lähialueen saaristossa 

selkälokkeja pesii kymmenkunta paria. Selkälokista tehtiin aikuisia yksilöitä koskevia 

havaintoja Bergön länsi- ja luoteispuoliselta vesialueelta. Nämä liikkuivat kuitenkin 

vain vesialueella, eikä niiden havaittu ylittävän hankealuetta. 



Räyskä Sterna caspia VU 

Pesii erittäin runsaslukuisena Bergön saaristossa. Pesiviä pareja runsaasti mm. 

Remmargrynnanilla. 

Pesii yleisenä lajina Bergön rantojen lähistöllä olevilla suhteellisen avoimilla 

luodoilla. Lähin pesä Härtanviks bådanilla (pesä merkitty karttaan 13 sivulla 67). 1-2 

pesivää paria Remmargrynnanilla. 

Räyskää ei esiinny pesivänä suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutusalueella. 

Lähimmät lajin pesimäpaikat sijaitsevat Rönnskärin saaristossa muutaman kilometrin 

etäisyydellä hankealueesta. 

Ravinnonhakumatkalla olevia yksittäisiä räyskiä tavattiin Bredhällanin sisälahdilla 

noin viisi kertaa pesimäkartoitusten yhteydessä touko-kesäkuussa. Räyskät saapuivat 

paikalle n. lounaan suunnalta, eli saaristosta. Näin ollen ainakaan nämä yksilöt eivät 

kalastellessaan todennäköisesti liiku suunniteltujen tuulivoimaloiden lähettyvillä. 

Kalatiira Sterna hirundo EUD1 

Pesii oletettavan harvalukuisena Bergön saaren tiirakolonioissa. Kalatiirakannan 

arviointia vaikeutti se, että pesimäluotojen läheisyydessä ei päästy käymään. Kaikista 

lajilleen määritetyistä tiiroista yli 95 % osoittautui lapintiiroiksi. Kalatiira esiintyy 

kyllä runsaana lajina Merenkurkussa, mutta on huomattavasti yleisempi mantereen 

merenlahdilla ja rannoilla kuin saariston ulkoluodoilla. 

Lapintiira Sterna paradisaea EUD1 

Lapintiira pesii erittäin runsaslukuisena Bergön alueella. Suurimmissa 

tiirayhdyskunnissa aivan Bergön saaren rantojen tuntumassa pesii 100-200 

lapintiiroja, joten laji on yksi runsaslukuisimmista alueella. Huomioitavaa lajissa on 

myös se, että lapintiirat liikkuvat pesimäluotojen ja sisälahtien välillä kalastaessaan. 

65

Lapintiiroja liikkui erityisen paljon hankealueen länsi- ja luoteisosissa, josta linnut 

siirtyivät kalastamaan Tallörsbådanille. Suurimmat Tallörsbådanilla yhtäaikaisesti 

havaitut lapintiiramäärät olivat n. 70 yksilöä. Alla olevassa kartassa on esitetty lokkien 

ja tiirojen havaittuja lentoreittejä, joita ne käyttävät ruokailulennoillaan. Joitakin 

lapintiiroja saapui myös hyvin korkealla etelästä. Ne lensivät hankealueen ylitse kohti 

Tallörsbådania. 

Kartta 13. Merkittävät lokki-, tiira- sekä tukkasotkakoloniat sekä lentosuunnat 

hankkeen vaikutusalueella. Merkkien selitykset: keltainen = lapintiira, punainen = 

naurulokki, sininen = kalalokki, vihreä = harmaalokki, violetti = merilokki, 

siniharmaa=tukkasotka. 

66


Ruokki pesii Rönnskärin saaristossa. Lajin läsnäolo näkyy Bergön saaren 

länsipuolella, jossa kalastelevia ruokkeja näkyy paikallisena vesialueella 

säännöllisesti. Useana päivänä havaittiin läntisestä kalasatamasta 1-6 yksilöä. 


Käki Cuculus canorus NT 

Pesii erittäin runsaslukuisena lajina hankealueella ja koko Bergön saarella. 

Pesii todennäköisesti harvalukuisena Bergössä. Kartoituksissa havaittiin hankkeen 

vaikutusalueella 4 reviiriä. Loispesijänä käki on riippuvainen isäntälajiensa, kuten 

leppälinnun sekä harmaasiepon runsaudesta. Lajin pesinnälle on Bergössä hyvät 

edellytykset. 

Huuhkaja Bubo bubo EUD1 

Tervapääsky Apus apus 

Esiintyy harvalukuisena Bergössä. Laji havaittiin kerran hankealueella (ks. paikka 

petolintuja käsittelevästä kartasta 11 sivulta 61). Havainto koski saalistavaa yksilöä, 

joka tavattiin suolla ilmeisesti saalista syömässä. Bergön Västerbyn alueelta kuultiin 

useana iltana huuhkajapariskunnan soidinta, joten on oletettavaa, että laji pesii 

saarella. Saalistaessaan huuhkaja liikkuu hyvin laajalla alueella, epäilemättä myös 

suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. 

Paikallisia reviirillä olevia lintuja ei havaittu pesimäaikana lainkaan. Tervapääskyjä 

havaittiin muutamia yksilöitä hyönteispyynnissä hankealueen pohjoisosissa. 

Käenpiika Jynx torquilla VU 

Kartoituksissa havaittiin kolme reviiriä, joista kaksi Bergön kirkonkylän tienoossa ja 

yksi hankealueen itäpuolella. 

Palokärki Dryocopus martius EUD1 

Palokärki esiintyy harvalukuisena alueella. Hankealueella palokärkeä tavattiin useasti. 

Mahdollinen reviiri sijaitsee hankealueen eteläosissa, jossa suolampareiden 

ympäristössä kasvaa vanhoja mäntyjä. Näissä oli myös vanhoja palokärjen koloja, ei 

kuitenkaan tuoreita. 


Pesii yleisenä lajina koko Bergön saarella. Hankkeen vaikutusalueella tavattiin n. 5 

paria. 

67



Tikkalinnut aloittavat pesinnän jo aikaisin keväällä. Huhtikuussa muutonseurannan 

yhteydessä kuultiin yksi pikkutikka Bredskäretin niemen kärjessä. Lähistöllä on 

sopivaa pesimäbiotooppia. 

Ei havaittu pesimäaikana Bergössä lainkaan. Voimalinjakartoitusten yhteydessä laji 

oli yleinen erityisesti Långgjutanin peltoaukeilla Maalahden Petolahdessa. 

Törmäpääsky Riparia riparia 

Havaittiin ainoastaan muutamia kierteleviä lintuja Brädhällanilla. 


Pesii alueella runsaslukuisena kulttuuriympäristöissä – lähinnä ihmisten läheisyydessä 

maatalousrakennuksissa, satamien venevajoissa tms. paikoissa. Hankealueen 

pohjoisosissa hakkuuaukealla tavattiin hyönteispyynnissä useana päivänä 2-10 

haarapääskyä. 

Räystäspääsky Delichon urbicum 

Pesii alueella runsaslukuisena. Mm. Bredhällanin satamassa tavattiin 6-8 paria ja 

läntisessä kalasatamassa n. 5 paria. 


Pesii erittäin runsaslukuisena alueella, erityisen tiheästi reviirejä tavattiin lajille 

ominaiseen tapaan mäntyvaltaisissa kangasmetsissä. 


Lajista ei tehty Bergössä pesintään viittaavia havaintoja. Voimalinjakartoituksissa 

Maalahden Dermossenilla laji oli runsas. 


Touko-kesäkuussa tehtiin muutamia havaintoja keltavästäräkistä lähellä sopivaa 

pesimäbiotooppia. Linnut kuitenkin tulkittiin muuttaviksi, koska samoja yksilöitä ei 

havaittu enää uudelleen. 


Pesii erittäin runsaslukuisena lajina koko tutkimusalueella. Hankealueella 

tuulivoimamaston hakkiolla 3 paria. 

68

Peukaloinen Troglodytes troglodytes 

Pesii harvalukuisena lajina Bergössä. Hankealueella oli yksi pysyvä reviiri ja 

vaikutusalueella n. 5 reviiriä. Voimalinjakartoituksen yhteydessä havaittiin 

suunnitellun linjan paikalla yksi reviiri. 


Rautiainen pesii erittäin runsaslukuisena lajina koko alueella. 


Satakieli Luscinia luscinia 

Pesii alueella erittäin runsaslukuisena kaikenlaisissa biotoopeissa. 

Satakielestä tehtiin havaintoja kaikkiaan viidestä laulavasta yksilöstä. Kaikki 

sijaitsivat vähintään n. kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Havaintopaikat: 

2 Bergön kirkonkylällä, 1 Innerbådanilla, 1 Perisgrundissa ja 1 vanhan lossirannan 

läheisyydessä. Lisäksi lajin pesintä varmistui voimalinjakartoitusten yhteydessä, kun 

Molpen sillan lähistöllä havaittiin emolintu varoittelevana ja ruokaa nokassa. 

Mustaleppälintu Phoenicurus ochruros 

Ei pesimäaikaisia havaintoja. 


Pesii runsaslukuisena lajina mäntyvaltaisilla kankailla sekä asutuksen läheisyydessä 

koloissa ja pöntöissä. Muuhun Merenkurkkuun verrattuna leppälinnun pesimäkanta 

Bergössä vaikuttaisi olevan suhteellisen vahva. 

Pensastasku Saxicola rubetra 

Hankealueella kolme reviiriä Storfurusanin tuulenmittausmaston ympäristössä. 

69

Kartta 14. Harvalukuisten pikkulintujen reviirit hankkeen vaikutusalueella. 

Suunniteltujen tuulivoimaloiden paikat merkitty sinisillä ympyröillä. 

Merkkien selitykset: Srub=pensastasku, Pcol=tiltaltti, Pdes=idänuunilintu, 

Psib=sirittäjä, Fpar=pikkusieppo, Asci=rytikerttunen, Satr=mustapääkerttu 


Pesii yleisenä lajina erityisesti kivikkoisilla rannoilla sekä peltojen reunamilla olevissa 

kivikasoissa. 


Pesii alueella erittäin runsaslukuisena, erityisesti Tallörsbådan – Bredhällan välisellä 

alueella. Hankealueella laji on harvalukuisempi johtuen hakkuista sekä 

havupuuvaltaisesta biotoopista. 

70


Pesii Bergössä runsaslukuisena, erityisesti Bergön kirkonkylän seudulla. 

Räkättirastasreviirejä on kylältä Bergön lossirantaan johtavan tien varrella runsaasti. 

Laulurastas Turdus philomelos 

Pesii alueella erittäin runsaslukuisena. Laji on myös hankealueella yleinen. 


Pesii alueella runsaslukuisena. 


Pesii harvalukuisena lajina hankealueella. Yksi pysyvä reviiri hankealueen itäreunalla. 

Viitasirkkalintu Locustella fluviatilis 

Yksi pysyvä reviiri Bergön kirkon liepeillä (ks. kartta 12 s. 63). 

Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus 

Pesii harvalukuisena lajina alueen ruovikkovaltaisilla lahdilla. Vaikutusalueella 6-8 

paria. 

Rytikerttunen Acrocephalus scirpaceus 

Yksi havainto reviiriä pitävästä linnusta Tallörsbådanin luoteisrannalta. Rytikerttunen 

on Merenkurkussa harvalukuinen pesimälaji. Havaintopaikka esitetty edellä 

pensastaskun yhteydessä (ks. kartta 14). 

Viitakerttunen Acrocephalus dumetorum 

Ei havaittu hankealueella, mutta hankkeen vaikutusalueella oli 2 reviiriä. Laji 

havaittiin myös Molpessa (ks kartta 12 sivulla 63). 

Kultarinta Hippolais icterina 

Havaittiin peräti viisi reviiriä. Laji on Merenkurkussa harvalukuinen pesimälaji. 

Bergössä oli mielenkiintoinen kultarintakeskittymä kirkonkylän tuntumassa, jossa 

kotiseutumuseon läheisessä lehtometsässä lauloi kolme kultarintaa. Muut havainnot 

olivat kirkonkylän kaakkoispuolelta sekä läheltä Bergön lossirantaa (ks. kartta 12 

s.63). 

Mustapääkerttu Sylvia atricapilla 

Pesii yleisenä lajina saaren rehevissä lehtimetsissä. Hankkeen vaikutusalueella 

havaittiin arviolta 10 reviiriä. Havaintopaikat esitetty edellä kartassa 14 pensastaskun 

yhteydessä. 

71

Lehtokerttu Sylvia borin 

Pesii erittäin runsaslukuisena alueen lehtipuumetsissä. 


Pesii runsaana alueella, lähinnä rantavyöhykkeellä sekä niittyjen laitamilla. 

Pensaskerttu Sylvia communis 

Pesii yleisenä lajina mm. peltojen reunamien tiheiköissä, risukasoissa tms. paikoissa. 

Ei havaittu hankealueella, mutta vaikutusalueella laskettiin arviolta n. 6-8 reviiriä. 

Idänuunilintu Phylloscopus trochiloides 

Kartoituksissa havaittiin yhteensä viisi eri idänuunilintua. Laji esiintyi lämpimän 

kevään ansiosta erittäin runsaslukuisena koko Suomessa. Pysyviä reviirejä havaituista 

viidestä oli kaksi: Bergön länsiosissa sekä Bergön kalasataman tien varressa lähellä 

Innerbådania (ks. kartta 14). 

Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix 

Sirittäjä havaittiin harvalukuisena hankkeen vaikutusalueella, josta todettiin n. 5 

reviiriä. Sirittäjän vaativaa suhteellisen rehevää lehtimetsää on Bergössä vain 

paikoitellen, lähinnä lähellä rantoja sekä Bergön kirkonkylällä. 

Tiltaltti Phylloscopus collybita VU 

Tiltaltti on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi viime vuosikymmenten aikaisen Suomen 

kannan voimakkaan heikkenemisen vuoksi. Laji on Merenkurkussa vielä melko runsas 

pesimälaji, joka suosii rehevähköjä sekametsiä. Bergössä tiltalttia esiintyy yleisesti. 

Hankkeen vaikutusalueella lauloi arviolta n. 10 tiltalttia. Voimalinjakartoitusten 

yhteydessä laskettiin 20 tiltalttireviiriä, joista 10 voimalinjan vaikutusalueen piirissä. 

Pajulintu Phylloscopus trochilus 

Pesii erittäin runsaslukuisena kaikkialla Bergössä. 

Hippiäinen Regulus regulus 

Pesii runsaslukuisena Bergön kuusivaltaisissa metsissä. 


Harmaasieppo pesii erittäin runsaslukuisena koko alueella. 

Pikkusieppo Ficadula parva 

Satunnaislaji, josta tehtiin kaksi havaintoa laulavasta linnusta. 

72

Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 

Pesii yleisenä koko alueella, tosin reviirien määrä havupuuvaltaisissa osissa saarta on 

huomattavasti pienempi. 

Hömötiainen Parus montanus 

Hömötiainen pesii runsaana lajina kaikkialla Bergössä. Hankealueella tiaisten osuus 

oli muuhun saareen verrattuna pienempi, koska valtaosin nuorta männikköä 

kasvavissa metsissä ei ole tiaisille sopivia pesimäpaikkoja, kuten puunkoloja, tarjolla. 

Töyhtötiainen Parus cristatus 


Ei pesimäaikaisia havaintoja Bergöstä. Laji havaittiin ainoastaan voimalinjapohjan 

kartoitusten yhteydessä. 

Kuusitiainen on yleinen pesimälaji Bergön saaren kuusivaltaisissa metsissä. 



Sinitiainen pesii yleisesti Bergössä, varsinkin lehtipuuvaltaisissa metsissä sekä 

asutuksen lähettyvillä. 

Pesii alueella runsaslukuisena, erityisesti asutuksen lähistöllä ja sekametsissä, jossa on 

sopivia lehtipuiden koloja pesäpaikoiksi. 

Puukiipijä Certhia familiaris 

Pesii runsaana lajina Bergön saarella. Hankkeen vaikutusalueella, kahden kilometrin 

säteellä suunnitellusta tuulivoimapuistosta, puukiipijäreviirejä havaittiin n. 15 kpl. 

Pesimäbiotooppi puukiipijällä ovat vanhemmat havupuuvaltaiset metsät, mutta laji 

ruokailee myös lehtimetsissä, joissa on tarjolla lahopuuta. 

Pikkulepinkäinen Lanius collurio 

Harvalukuinen pesimälaji. Havaittiin kaksi reviiriä, joista Hallorsgrynnanilla tavattiin 

pari ja Tallörsbådanilla pienellä saarella koiras. 

Närhi Garrulus glandarius 


Harvalukuinen laji Bergössä. Hankealueella ei tehty pesintään viittaavia havaintoja. 

Bergön kirkonkylän itäpuolella närhiä tavattiin muutamia säännöllisesti. 

Pesii yleisenä lajina varsinkin Bergön kirkonkylän sekä Brädhällanin seudulla. 

73

Pähkinähakki Nucifraga caryocatactes 

Kaksi havaintoa: Bergön kirkonkylän pohjoisosissa havaittiin kiertelevän oloinen lintu 

lentämässä n. etelään. Vaikutusalueen rajalla koillisessa havaittiin paikallisena puun 

latvassa huuteleva yksilö. Bergön pohjoisosissa havaittiin kesän atlaskartoituksissa 

varoitteleva pari, joten laji todennäköisesti pesii saarella. 


Pesii yleisenä lajina asutuksen läheisyydessä rakennusten savupiipuissa yms. 

paikoissa. 



Pesii runsaslukuisena Bergön alueella. 

Korpista tehtiin pesimäaikaisia havaintoja lähes päivittäin. Useimmin lintuja havaittiin 

hankealueen koillispuolisella metsäalueella, jossa lenteli useampia yksilöitä. On 

mahdollista, että kyseessä olisi ollut lentopoikue. 


Kottarainen pesii runsaslukuisena Bergön kylän kulttuuriympäristöissä. Touko- 

kesäkuussa kylällä havaituissa kottaraisparvissa oli tavallisesti 10-20 lintua, jotka 

olivat pääosin aikuisia. Hankealueella kottaraisia ei havaittu kartoitusten aikana 

lainkaan. Kierteleviä 3-20 yksilön kottaraisparvia havaittiin mm. Bergön 

kalasatamassa sekä Brädhällanin sataman ympäristössä. 

Merenkurkussa kottaraispoikueet alkavat kokoontua parviin kesäkuulta alkaen. 

Tällöin saaristossa voidaan tavata muutamien satojenkin yksilöiden parvia. 

Varpunen Passer domesticus 

Pesii yleisenä Bergön kirkonkylän kulttuurimaisemassa, mutta puuttuu muualta 

saaresta. 



Varpusen tavoin yleinen Bergön kirkonkylällä. 

Pesii erittäin runsaslukuisena koko tutkimusalueella. Tuulivoimatuotantoon 

suunnitellulla hankealueella peipporeviirejä on harvemmassa, sillä nuori mäntymetsä 

ja hakkuaukeat sopivat huonommin pesimäbiotoopiksi. 

74


Pesii yleisenä lajina varsinkin Bergön kirkonkylän ympäristössä. Hankealueelta 

havainnot olivat vain yksittäisiä. 


Pesii erittäin runsaslukuisena saaren havupuuvaltaisissa osissa. 


Ainoastaan yksi havainto: Bredhällänin satamassa tavattiin koiraslintu. 


Lajin pesinnästä Bergön saarella ei saatu täyttä varmuutta. Voidaan kuitenkin olettaa, 

että urpiainen kuuluu saaren pesimälinnustoon, sillä yksittäisiä lintuja sekä muutamia 

pariskuntia havaittiin säännöllisesti sopivissa pesimäbiotoopeissa. 


Havaintoja muutamasta laulavasta linnusta, mutta pysyviä reviirejä ei saatu 

varmistettua. Vaeltavia lintuja näkyi runsaasti: touko-kesäkuun aikana varovaisesti 

arvioituna Bergössä reilu tuhat lintua. 

Punavarpunen Carpodacus erythinus 

Yleinen pesimälaji kaikkialla Bergön rantavyöhykkeellä, missä on tarpeeksi 

pensaikkoa ja nuoria lehtipuita. Parimääräarvio tuulivoimapuiston vaikutusalueella 

10-15 paria. 


Pesii yleisenä lajina Bergön kuusivaltaisissa metsissä. Hankealueella pesinee n. 5 

paria ja muualla vaikutusalueella n. 15 paria. 


Pesii runsaslukuisena lajina varsinkin kulttuuriympäristöissä. Keltasirkkureviirejä 

tavattiin myös rantojen tuntumassa sijaitsevilta pieniltä niitty- ja 

pensaikkobiotoopeilta. 


Harvalukuinen pesimälaji Bergön sisälahtien paju- ja ruovikkovyöhykkeissä. 

Parimäärä n. 6-8 paria hankkeen 1-km:n vaikutusalueen säteellä. 

75

4. Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon 

4.1. Tuulivoimalaitokset 

4.1.1. Tuulivoimaloiden sijainnin merkitys pesimälinnustolle 

Bergön suunnitellun tuulivoimapuiston sijainti on linnustollisesti ”tavanomaisella” 

alueella, eli alueella ei ole erityisen merkittäviä luontotyyppejä, kuten vanhaa metsää 

tai arvokkaita lintukosteikkoja. Pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijaitsevat 

joko hakkuuaukealla tai nuoressa mäntymetsässä. Jonkin verran hankealueen 

kaakkois- ja itäosissa on pienimuotoisia soita, joiden reunoilla kasvaa keski-ikäistä ja 

vanhempaa mäntyä. Nämä suoympäristöt ovat mielenkiintoisia, sillä niissä viihtyvät 

havaintojen mukaan esimerkiksi teeret sekä kolopuista riippuvainen palokärki. 

Mahdollisen rakennettavan tuulivoimapuiston linnustovaikutukset rajoittuvat lähinnä 

suuriin lintuihin, kuten kurki, laulujoutsen sekä merikotka. Lokkien ja tiirojen 

ruokailulennot hankealueen pohjoispuolella sijaitsevalle Tallörsbådanin sisälahdelle 

tulee ottaa myös huomioon, sillä havaintojen perusteella alueella ruokailevia 

lintuyksilöitä voi olla jopa satoja. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee kaksi 

vesilinnuille tärkeää aluetta: Kalvskärsträsketin pieni lampi sekä edellä mainittu 

Tallörsbådan. 

Kurkipariskunta viihtyi kesän aikana erityisesti Kalvskär träsketillä sekä 

Tallörsbådanin lahden eteläreunalla. Pesintää kurjen osalta ei todettu, mutta kerran 

havaittiin salaperäisesti havainnoitsijaa karkuun pyrkinyt lintu. Tällainen käytös 

kurjella viittaa yleensä pesintään, jolloin lintu yrittää pysyä mahdollisimman 

huomaamattomana, ettei tulisi paljastaneeksi pesäpaikkaansa tai poikasia. 

Hålörsgrynnanilla tavattiin samoin käyttäytyvä kurkipariskunta, joka tulkittiin 

pesiväksi. Kurjet lentelivät myös hankealueen pohjoisosissa säännöllisesti lähinnä 

silloin, kun ne laskeutuivat Kalvskärsträsketille. Lentokorkeus kurjilla oli aina matala, 

10–30 metriä. Rakennettavat tuulivoimalaitokset todennäköisesti vaikuttaisivat 

kurkiin siten, että ne siirtyisivät kauemmaksi alueesta. 

Laulujoutsenen osalta tuulivoimapuisto voi aiheuttaa ongelmia ainakin pesimälammen 

ja lähilahtien ruokailulentojen osalta. Havaintojen perusteella laulujoutsenemot 

lensivät aina samaa reittiä suoraan Kalvskär träsketiltä Tallörsbådanille ruokailemaan. 

Tuulivoimaloiden suunnitelluissa sijoittamispaikoissa voidaan pitää hyvänä sitä, 

etteivät ne asetu suoraan havaittujen laulujoutsenten lentoreiteille. Sitä ei tosin voida 

sanoa, pelkäisivätkö laulujoutsenet tuulivoimaloita ja kuinka kaukaa ne pyrkisivät 

voimalaitokset kiertämään. 

Ylivoimaisesti tärkein laji koko seurannan aikana oli merikotka. Tuulivoimapuiston 

vaikutukset merikotkien elämään Bergössä voivat olla hyvin moninaisia. Hankealueen 

läheisyydessä keväällä havaittu merikotkan pesintä epäonnistui jostain syystä. 

Tulevina vuosina sama pariskunta voi kuitenkin yrittää pesiä samalla paikalla 

uudelleen. Pesintää yrittänyt pari liikkui toukokuussa hankealueella päivittäin. 

76

Edestakaista liikettä reviiriltä saaren pohjoisosia kohti havaittiin muutaman kerran. 

Usein aikuisten merikotkien nähtiin kaartelevan hankealueen eteläosien päällä. 

Hankealueella havaittiin myös paljon muita merikotkayksilöitä. Pukutuntomerkkien ja 

valokuvien perusteella kierteleviä lintuja saattoi olla noin 15 yksilöä. Kaikkia 

merikotkia ei voitu havaintotilanteen nopeuden tai suuren etäisyyden vuoksi yksilöitä, 

joten alueella liikkuneita merikotkia voi olla vielä enemmänkin. Merikotkat liikkuivat 

myös Bredskäretin niemen sekä Bergön väliä hyvinkin ahkerasti, sillä useaan kertaan 

havaittiin muutaman yksilön parvia kiertelemässä Bergön salmen yllä tai liukuvan 

korkealla kohti mannerta. Bredskäretissä oli myös omat paikalliset pesivät 

merikotkansa. Merikotkatyöryhmältä saadun tiedon mukaan niemellä olisi pesivä pari, 

jonka pesää ei ole kuitenkaan saatu paikallistettua kahden viime kesän aikana. 

Aikuisia paikallisia merikotkia havaittiin Bredskäretissä useaan otteeseen. 

Hankealueesta tekee merikotkan kannalta ongelmallisen se, että linnut tuntuvat 

viihtyvän pohjoisosien hakkuun päällä kaartelemassa. Tähystys- ja 

laskeutumispaikkana hakkuun reunojen puut ovat myös ilmeisen hyviä. Muutaman 

kerran havaittiin, että varsinkin nuoret 2-kv merikotkat laskeutuivat lähellä 

Kalvskärsträsketiä ja tähystivät lammelle helpon saaliin toivossa. Saalistuslentoja 

lammella päästiin seuraamaan myös pariin otteeseen. Tuulivoimaloiden rakentaminen 

alueelle voisi häiritä merikotkien luontaista saalistusta alueella sekä aiheuttaa 

mahdollisesti törmäysvaaran tuulivoimaloiden kanssa. Varsinkin matalalla lentäville 

ja korkeutta ottaville merikotkille äkkinäisten väistöliikkeiden tekeminen on vaikeaa. 

Kanalintujen osalta hankealueella tavattiin melko runsaasti teeriä. Koirasteeret pitivät 

soidinta tuulenmittausmastosta n. 100 metriä itään. Soidinpaikka vaihtui hieman 

päivästä riippuen. Myös hankealueen etelä- ja kaakkoisosissa havaittiin pulisevia 

teeriä. Tuulivoimaloiden rakentaminen ja voimaloista aiheutuva liikkeen ja äänen 

yhteisvaikutus voisi vaikuttaa teeren soitimen onnistumiseen ja sitä kautta 

mahdollisesti heikentää lajin parinmuodostusta ja pesintää. Teeri on kuitenkin koko 

Bergön saarella niin yleinen laji, että linnut löytäisivät todennäköisesti myös uusia 

soidinpaikkoja. 

4.1.2. Tuulivoimaloiden sijainti lintujen muuton kannalta 

Bergön suunniteltu tuulivoimapuisto sijaitsee melko lähellä tunnettua lintujen 

päämuuttoväylää Merenkurkussa. Lintujen muuttokäyttäytymisessä niiden valitsemiin 

muuttoreitteihin vaikuttavat ennen kaikkea kaksi seuraavaa asiaa: 

A. Linnut seuraavat mielellään selkeitä maastonmuotoja, kuten rannikkoa, saaristoa 

tai salmia. 

B. Mm. pikkulinnut ja jotkin petolinnut välttävät ylittämästä laajoja vesistöalueita, 

mikäli niiden on mahdollista muuttaa maa-alueiden päällä. 

Bergössä lintujen muutto näyttää muutonseurannan perusteella kulkevan pääosin 

saaren länsipuolelta mm. vesilintujen osalta. Pikkulintumuutto puolestaan ohjautuu 

Bredskäretin niemen kärkeen, josta linnut lähtevät ylittämään salmea matkallaan 

pohjoiseen. Joidenkin lajien osalta muuttoreitti kulkee ainakin osittain suunnitellun 

77

tuulipuiston ylitse. Näitä lajeja ovat mm. piekana, merikotka, osa kuikka- ja 

kaakkurimuutosta sekä osa merimetsomuutosta. 

Tuulivoimaloiden suunniteltu sijainti ei ole petolintujen muuton kannalta paras 

mahdollinen seuraavasta syystä. Petolintujen (mm. merikotka ja piekana) muuttoreitti 

kulkee ainakin osittain Bergön saariston kautta. Linnut suuntaavat Merenkurkussa 

kohti Raippaluotoa, jossa mm. on alueen tihein merikotkakanta. Piekanat puolestaan 

suuntaavat Raippaluodosta Valassaarille ja sitä kautta pesimäseuduilleen – 

todennäköisesti Ruotsin Lappiin. Muutto ohjautuu molemmilla mainituilla lajeilla 

voimakkaasti Raippaluotoon, joko Bergön saariston kautta oikaisten tai hieman 

pidempää reittiä Raippaluodon salmen kautta. 

Petolinnuille ja kurjille ominainen tapa muuttaa on hyödyntää lämpimiä 

ilmavirtauksia, joita syntyy auringon lämmön vaikutuksesta maa-alueiden ylle 

lämpiminä päivinä. Etelästä rannikkoa pitkin pohjoiseen suuntaavat petolinnut 

joutuvat Merenkurkussa Korsnäsin ja Halsön kohdalla jo ylittämään vesi- ja 

jääalueita, joten yksi alue kerätä lisää korkeutta on Bergön saaren päällä. Toukokesäkuussa 

tuulenmittausmastolla suoritetussa havainnoinnissa kävi ilmi, että 

petolinnut viihtyvät varsinkin hankealueen hakkuuaukeiden tuntumassa, johon 

varsinkin merikotkat jäivät pyörimään pidemmäksikin aikaa. Mahdollisesti 

rakennettavat tuulivoimalaitokset voisivat häiritä petolintujen muuttoa joko 

aiheuttamalla linnuille törmäysvaaran tai pakottamalla linnut muuttamaan 

muuttoreittiään. 

Kuikkalintujen osalta tuulivoimaloiden rakentamisella tuskin on suurtakaan 

merkitystä, sillä ne muuttavat yleensä maa-alueiden päällä hyvin korkealla. 

Kuikkalintujen reagoimisesta pyöriviin tuulivoimaloihin ei liene kokemusta, joten ei 

voida sanoa, karttavatko ne niitä. Ainoa vaaratekijä tuulivoimaloista kuikkalinnuille 

voi aiheutua sankassa sumussa, jolloin linnut voivat törmätä tuulivoimalaitoksen 

lapoihin. Tämä on kuitenkin erittäin pieni mahdollisuus, sillä kuikkalinnut eivät 

kokemusten mukaan muuta sumussa. 

Merimetsomuutto Bergössä näyttäisi kulkevan osittain Bredskäretin salmen kautta. 

Osa havaituista merimetsoista muutti hankealueen ylitse. Tuulivoimaloilla voi olla 

muuttoreittiä siirtävää vaikutusta. Suuret linnut, kuten merimetso ja joutsenet, 

korjaavat muuttoreittiään jo kauempana, mikäli ne havaitsevat edessä lentoradalla 

olevia esteitä. Ainakin korkeisiin maastonmuotoihin isot linnut reagoivat siten, että ne 

pyrkivät kiertämään ne. 

Suunnitellun läntisimmän tuulivoimalaitoksen (sijainti kalasataman tien varressa) 

sijoittamisessa tulee miettiä, mikä olisi lintujen liikehdinnän kannalta vähiten 

ongelmia aiheuttava vaihtoehto. Esimerkiksi sorsalinnut ja tiirat lentävät mielellään 

etelästä ja lounaasta päin tullessaan Tallörsbådanille ja oikaisevat näin hieman Bergön 

saaren päältä. Suora este lintujen muutto- ja ruokailureitillä voi aiheuttaa 

törmäysvaaran varsinkin suuremmille parville. 

Tämänhetkisessä suunnitelmassa voimalaitos on piirretty hyvin lähelle tietä, ainakaan 

yhtään lähemmäksi rantaa sitä ei olisi syytä siirtää. Läheisellä ranta-alueella pesii mm. 

n. 20 paria naurulokkeja ja lapintiiroja. Myös kurkipariskunta piti reviiriä lähilahdella. 

Jos tuulivoimalaitosta ei ole mahdollista siirtää lähemmäs muita voimaloita, olisi se 

78

linnustovaikutusten kannalta parasta rakentaa juuri tämänhetkiselle suunnitellulle 

paikalle. 

4.2. Voimajohtolinjan Maalahti-Petolahti vaikutukset 

Seuraavassa on esitetty tuulivoimapuistoa varten mahdollisesti rakennettavan 

voimalinjan linnustovaikutuksia. Suunniteltu voimalinja ulottuu Bergön hankealueelta 

saaren eteläosiin, josta se jatkuisi vedenalaisena kaapelina Bredskäretin kalasatamaan. 

Bredskäretissä linja tulisi kulkemaan tien vieressä aina Molpeen asti. Molpesta linja 

jatkuisi metsäalueiden kautta kaakkoon ja kääntyisi lopulta itään päättyen Petolahden 

sähköasemalle. Linjan kokonaispituus olisi noin 21 kilometriä. Linjan 

linnustovaikutuksia arvioitiin maastokäynnillä, jossa suunniteltu voimalinjan pohja 

käveltiin kertaalleen päästä päähän. Seuraavissa kartoissa on esitetty seurannan 

kannalta oleellisimmat havainnot. 

Kartta 15. Suunniteltu voimalinja Bredskäretin pohjoisosassa. 

Yllä oleva kartta 15 esittää Bredskäretin niemen pohjoisosaa. Bredskäretin 

kalasatamassa havaittiin kivitasku (Ooen) sekä pensaskerttu (Scom). Lähilahdilla pesii 

kaksi paria kyhmyjoutsenia (CO). Muita havaintoja tehtiin mm. puukiipijästä (Cfam) 

sekä tiltaltista (Pcol). Oleellisin Brädskäretin havainto koski merikotkaa (Halb), jonka 

havaittuja lentosuuntia nuolet osoittavat. Tarkkaa merikotkareviirin paikkaa ei saatu 

tietoon. 

79

Kartta 16. Suunniteltu voimalinja Bredskäretin keskiosissa. 

Bredskäretin keskiosien kohdalla (kartta 16 yllä) maasto on pääosin talousmetsää. 

Kahdessa kohdassa havaittiin töyhtötiaisia (Pcri). Kartan osoittamassa paikassa 

kuultiin palokärki (Dmar). Myös puukiipijä havaittiin. 

Kartta 17. Suunniteltu voimalinja Bredskäretin eteläosissa. 

80

Merikotkien (Halb) liikkeet ulottuvat koko Bredskäretin niemelle. Kartoituksessa 

havaittiin aikuisen merikotkan (ad.) kiertelevän alueella (ks. kartta 17). Toinen 

havainto koski nuorta toisen kesän (2-kv) lintua, joka lensi tien yli matalalla itään. 

Rannasta kuului kurki reviiriltään (GG). Myös tuulihaukka (Ftin) havaittiin 

saalistamassa ja lentämässä etelään. 

Kartta 18. Suunniteltu voimalinja Molpessa. 

Molpen alue osoittautui linnustollisesti huomattavasti paremmaksi kuin Bredskäretin 

pohjoisosien nuoret talousmetsät ja hakkuut. Kartan pohjoisimmissa osissa tavattiin 

mustäpääkerttuja (Satr) sekä useita tiltaltteja (Pcol) (ks. kartta 18 yllä). Pyy (Bbon) 

havaittiin myös. Kartoituksissa harvalukuinen kulorastas (Tvis) esiintyi pariskunnan 

voimin. Molpen sillan läheisyydessä varmistui satakielen (Llus) pesintä. 

Suunnitellussa linjauksessa voimalinja kulkee pian Molpen sillan itäpuolella jo 

selkeästi metsässä. Paikalla kasvaa keski-ikäistä tiheää kuusimetsää, jossa havaittiin 

erittäin paljon rastaita sekä mm. pyy. Mahdollisuuksien mukaan tämä kuusimetsä olisi 

81

kokonaisuudessaan säilyttämisen arvoinen, mikäli voimalinjaa saisi siirrettyä hieman 

pohjoisemmalle reitille. 

Yllä olevassa kartassa olevat alimmaiset merkinnät ovat nekin arvokkaaksi 

luokiteltavasta metsäpalstasta. Ko. harvennettu kuusimetsä on hyvin rehevää, johon on 

jätetty lahopuuta. Paikalla havaittiin mm. käpytikan (Dmaj) pesintä sekä tiltaltti. 

Mikäli voimalinja rakennetaan, säästyisi tämä arvokas kapea metsäpalsta, mikäli 

linjausta muutettaisiin kulkemaan n. 50 metriä pohjoisempaa. 

Kartta 19. Suunniteltu voimalinja Molpen kaakkoispuolella Kolmanåsenissa. 

Voimalinjan paikalla havaittiin erittäin runsaasti tiltalttireviirejä (Pcol), ks. kartta 19 

yllä. Karttaan on merkitty ainoastaan linjan vaikutusalueelle ja aivan sen tuntumaan 

sattuneet reviirit. Havaintoja tehtiin myös mm. peukaloisesta (Ttro), sekä 

mustapääkertusta (Satr) ja puukiipijästä (Cfam). 

82

Kartta 20. Suunniteltu voimalinja Petolahdessa. Linja päättyy idässä Petolahden 

sähköasemalle. 

Kartan 20 vasemmassa reunassa (ks. yllä) erottuu sinisellä osittain ojitettu 

Dermossenin suoalue. Linja kulkee sen pohjoispuolitse. Suolla havaittiin mm. 

kapustarinta (Papr), liro (Tgla), kurki (GG) sekä käki (Ccan). Muuten tavanomaista 

lajistoa (tiltaltit, mustapääkertut, töyhtötiaiset jne) rikastuttivat mm. tuulihaukka (Ftin) 

sekä närhi (Ggla). Tuulihaukka havaittiin paikallisena keskellä metsää, josta 

koiraslintu nousi pian lentoon. Varoittelua ei kuitenkaan kuulunut. Lähempänä 

Petolahtea linjalla havaittiin vielä kaksi pensaskerttua (Scom), käpytikka (Dmaj). 

Myös kolmas pyy (Bbon) kuultiin. 

Kaiken kaikkiaan suunniteltu voimalinja kulkee verrattain hyvällä paikalla. 

Voimalinjan pohja on hoidettua talousmetsää, jossa vuorotellen vaihtuvat nuoret 

kuusikot, mäntymetsät sekä taimikot. Eniten linnustollista arvoa on peltojen 

reunamille jätetyillä tiheämmillä metsäpalstoilla, joiden on annettu kasvaa vapaasti. 

Edellä esitetyt kaksi muutosta on esitetty sen vuoksi, ettei vanhempia, joko tiheitä tai 

lahopuuvaltaisia metsäpalstoja juurikaan ole jätetty Merenkurkussa talousmetsien 

joukkoon. 

83

BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS - Fortum

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?