Kontakt 3/2020

3 

2020 

Suomi-Venäjä 

-seuran 

jäsenlehti 

Kirjailija 

Jelena Tšižova 

Elävän 

historian 

ääni 

SIVUT 4–5 

Teatteriyhteistyölle 

uusi muoto 

SIVU 7 

Tapahtumat 

Osallistu 

etänä 

SIVUT 8–9

Pääkirjoitus 

Ystävyyskuntatoiminnan 

Venäjä-uutisten 

ydintä aallokossa etsimässä 

Monimuotoinen 

tapahtumasyksy 

käynnissä – 

tule mukaan! 

Sivut 8–9. 

Varsin Vuosi usein 2020 Suomessa on Suomi–Venäjä-seurassa 

uutisointi täynnä on suorastaan suuria ta- 

olisi päri Suomen ollut mahdollisuutta. jatkossakin. Nykyään to- 

Venäjää 

iso monipuolisia juttu, tilaisuus, kulttuuritapahtumia johon muutoin ym- 

ei 

koskeva 

turhauttavan pahtumia. yksipuolista, Yksi näistä on myös 8.– 

ki ihmisillä Toivoisin on lisää aivan uutisia eri tavalla myös suomalais-venäläisestä 

matkustella yritysyhteistyöstä ulkomailla, sekä 

mahdollisuuksia 

negatiivissävytteistä 10. kesäkuuta ja ongelmakeskeistä. 

järjestettävä 

ystävyyskuntakongressi. Vuoden 2020 aikana noussut Tällä erityisesti kertaa 

mutta erilaisista se ei hankkeista. välttämättä Mediaa tarkoita seuraamalla 

saa luomista helposti paikallisten käsityksen, että kanssa. tällä 

kontaktien 

kokoonnutaan koronaan ja Venäjän Tverin vaaleihin alueella. liittyviä Tapahtumaa 

asioita. järjestävät Viime aikojen kanssamme huomio Kuntaliitto 

on ymmärrettävästi 

Hämeenlinnan kohdistunut ja mm. Turun Valko-Venäjän kaupun- 

näkyvä Suomen kaupunkien ja Venäjän välillä ja kuntien on eritasoisia yhtei- 

saralla Tuleva ei tapahdu ystävyyskuntakongressi mitään. Kuitenkin on 

sekä 

git. tilanteeseen. Venäjällä Varsinkin tapahtuman kesäaikaan pääjärjestäjä julkaistiin 

Rossotrudnichestvo. Siperian metsäpaloihin Edellinen sekä matkusta- 

kongsemerkiksi 

toiminnan jätehuoltoon onnistumisen ja matkailuun mittari. 

nen yhteyksiä, tapaaminen, joista näkyvimpiä mutta ei jokapäiväi- 

ovat esi- 

on 

ressi miseen, järjestettiin tai oikeammin vuonna sen 2017 puuttumiseen Turussa. 

Kongressin liittyvät hankkeet. ohjelmasta Seurassa pyritään olemme saamaan 

huomanneet, monipuolinen että suomalais-venäläi- 

ja kaupunkien 

liittyviä Suomen artikkeleita. ja Venäjän Venäläisiä välillä on turisteja n. 100 on 

kaivattu ystävyyskuntaparia. kovasti kotimaamme Näistä kaikki matkailua eivät 

toimintaa sille kulttuurihankkeille hyödyttävä. Kongressin paikkansa. yhteydessä 

Suomalais-venäläinen olisi hyvä pohtia kulttuurifoorumi 

myös sitä, 

piristämään, toimi aktiivisesti. ja moni Suomi–Venäjä-seuravasti 

osastot pääsyä tarjoavat rajan yli Venäjälle. monessa kunnassa ”TOIVON, MEIDÄN ETTÄ ON mitä on jo tulevaisuuden 20 vuotta vanha ystävyyskuntatoi- 

toimintamalli, 

on odotellut vastaa- 

käytännön Oma kiinnostukseni tukea ja osaamista on kohdistunut ystävyyskuntatyöhön. 

erityisesti luontoon Mahdollisuudet liittyvään uutisoin- 

ovat mokuntatoimintaa 

Tätä kirjoitusta varten voisi kehittää pyysin virtuaali- 

omalla 

minnalta joka vetää halutaan uusia toimijoita ja miten edelleen. ystävyys- 

TÄRKEÄÄ EDELLEEN OLLA 

MONIPUOLISEN 

LUODAAN 

ninaiset: tiin. Positiivisia voimme löytöjä esimerkiksi uutistulvasta olla mukana 

kesän välittämässä aikana mm. artikkeli kulttuurikokemuk- 

aikojen saa- 

monipuolisia haluaisivat lukea ja eritasoisia Venäjästä. kontakteja. 

Omat toi- 

oli 

alueella. ryhmäläisiä Toivon, kommentoimaan, että edelleen mitä luodaan he 

MONIPUOLISIA 

VENÄJÄN JA 

sia tossa kuntien Venäjältä välillä, Suomeen tukemassa kulkeneista nuorten kasveista 

sekä uutinen, parissa jossa tehtävää kerrottiin yhteistyö- 

Sipe- 

KONTAKTEJA.” 

ÄÄNITORVI. 

jäsenten kunnat karsivat kanssa – ystävyyskuntatoimin- 

monipuolisia uutisia, 

ja VENÄLÄISYYDEN 

JA ERITASOISIA 

veeni Olen menivät hieman aika huolissani lailla yksiin siitä, ryhmän että 

koulutuksen 

tä, rian voimme öljyvuodon edistää jälkeisistä uusien toimenpiteistä 

kontaktien 

nasta. jotka on Ymmärrän kirjoitettu toki, pintaa jos syvemmältä, 

näin tehdään 

kevyempiäkin siksi, että aiheita, sen kautta kulttuuria. ei koeta saa- 

syntymistä – maan kaikki ja tuoda vastaavat esiin ikiroudan tietoa mm. päällä ystävyyskunnan 

olevat riskirakenteet matkailumahdollisuuksistapäristön 

Monet tila ja ystävyyskuntaparit ilmaston lämpeneminen viettä-ovat pohjoisilla syksyisin sisustukseen- kanssakäymistä ja hyvinvointiin ja tapaamiset keskittyvien ovat leh- 

lä- 

määrättiin tarkistettavaksi. Ym- 

Oma lukunsa uutisoinnissa vutettavan tarpeeksi on ns. trendit. monipuolista Erityisesti 

vät alueilla lähiaikoina sijaitsevia pyöreitä Suomea vuosijuhlia. ja Venäjää yhdistävä Itsekin 

Toivoisin, olen että saanut myös olla lehdistö osallisena nostaisi näissä tähän lämminhenki- 

liittyviä aihe- 

sisustuksen uksessa mielestäni ja muodin tulisi vaikutteet kuitenkin runsaine luovuttamisen väreineen si- 

ja 

haaste. tien palstoille nousevat hinnä delegaatiomatkoja. monet slaavilaiset keittiöherkut, 

Tässä tapasisspiirejä 

kohtaamisissa. enemmän esiin. Paikallisosastot Suomen Moskovan-suurlähettiläänä 

juhlajärjestelyissä. 

toiminut Mikko Hautala on useissa yhteyksissä mutta kontakteja. näistä Ystävyyskuntatoimintaa vallitsevan kiinnostuksen voidaan pohjalta tarkas- 

on hyvä 

voisivat ottaa roolia 

kuoseineen. jaan pohtia kuntatasolla Nämä eivät osu uudenlaisia meidän kaikkien kansainvälisyys- 

silmiin, 

korostanut Mielestäni ympäristöyhteistyön tärkeää on, että kaupunkien tärkeyttä. Hänen ja kuntien sanomaansa 

on saavat helppo ystävyyskuntatoiminnan yhtyä. 

kautta mah- 

Slaavilainen si voi toimia katuruokafestivaali monipuolisena verkostoitumisen olisi varmasti missä tapah- 

järjestää tella laajemmin erilaisia ja ruokapajoja, esimerkiksi käsityö- ystävyyskuntakongres- 

ja kulttuuri-iltoja. 

asukkaat 

dollisuuden Kulttuurin luoda saralla kontakteja toivoisin kovasti ja tutustua enemmän toisiin Venäjää maihin. 

koskevaa Ystävyyskuntatoiminta uutisointia. Olisi hyvä voi saada olla kaikkea enemmän sitä, tietoa mikä taparia Meidän väljempiä Suomi–Venäjä-seurassa ja monipuolisempia tärkeää yhteistyösopi- 

olla moni- 

päin tumana. Suomea Kunnat tahansa voivat suosittu luoda tapahtuma. 

perinteistä ystävyyskun- 

hyödyttää nykykirjailijoista, kutakin -muusikoista, kaupunkiparia. -taiteilijoista Ystävyyskuntanäkökulma 

kulttuurialojen voi tulla edustajista. esiin esimerkiksi Venäjällä matkailussa, kulttuuri on edel- 

kou- 

asettua Tulevasta toimittajan ystävyyskuntakongressista asemaan, mutta voimme vaikuttaa lukea lisää 

ja muiden puolisen muksia Venäjän eri ja venäläisyyden kaupunkien ja äänitorvi. alueiden Emme kanssa. voi 

lutuksen leen arvostettua saralla, ja yritysyhteistyössä. laadukasta. Tässä näenkin On hyvä arvokkaana käyttää omalla seuran aktiivisuudellamme verkkosivuilta. Kuntaliitto siihen, että tiedottaa suomalaisten kuntia tapahtumasta. 

Venäjästä Toivomme on monipuolisempi Tveriin monipuolista ja rikkaampi. osallis- 

ystävyyssuhdetta Suomi–Venäjä-seuran toiselta roolin: oppimiseen tehtävämme ja kehittyä on tuoda kaupunkeina 

ajantasaista yhdessä. tietoa ja esimerkkejä Venäjän kulttuuritartujajoukkoa 

ympäri Suomen. 

yleiskuva 

jonnasta Pääsin suomalaisille. nuorena osallistumaan On tärkeää, Lappeenrannan että paikallisosastot kaupungin 

yhteistyössä nuorisotoimen seuran työntekijöiden syyslomaleirille kanssa Klinissä, toteuttavat Venä- 

Niina Suomi-Venäjä-seuran Sinkko pääsihteeri 

Niina Sinkko 

jällä. Ystävystyminen paikallisten nuorten kanssa oli Suomi-Venäjä-seuran pääsihteeri 

3/2020 1/2020 

50. vuosikerta 

Julkaisija 

Suomi–Venäjä-seura ry 

Samfundet Finland-Ryssland 

Päätoimittaja Niina Sinkko 

Toimitussihteeri Sisko Ruponen 

Haapaniemenkatu 7–9 B, PL 194 

00531 Helsinki 

Puh. (09) 693 831 

etunimi.sukunimi@venajaseura.com 

suomivenajaseura.fi 

Jäsentietojen muutokset: 

tarja.ahonen@venajaseura.com 

tai puh. 045 7733 4250. 

Voit päivittää tietosi 

myös itse verkossa: 

suomivenajaseura.fi > 

Jäsenille > Päivitä yhteystiedot. 

Taitto Oona Kavasto/hank.fi 

Paino Punamusta, 2020 

ISSN 1238-1365 

Aikataulut 2020 

Numero Ilmestyy Ilm. (aineistot) 

Kontakt 4/20 2/20 18.11. 27.5. (24.4.) (16.10.) 

Kontakt 3/20 9.9. (7.8.) 

Kontakt 4/20 18.11. (16.10.) 

2 Kontakt 3/2020 1/2020

1 

Onnea Marialle 

ja Jounille! 

ITÄ-SUOMEN aluejohtajasta tuli kesällä 

Maria Korhonen. Uusi sähköpostiosoite: 

maria.korhonen@venajaseura.com 

Пусть каждый день вашей 

совместной жизни 

превращается в чудесную 

сказку и счастливую 

историю! 

Edustajakokous 26.9. 

SEURAN edustajakokous pidetään 26. syyskuuta. Kuten monessa 

muussakin organisaatiossa, korona-aika pakottaa poikkeuksellisiin 

menettelyihin järjestelyissä. Kokouksen vaalivaliokunta ja 

muut toimihenkilöt valitaan sähköisessä kokouksessa 21.9., varsinaiseen 

kokouspäivään 26.9. voi osallistua Helsingin lisäksi 

etäkokouspaikoilla Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Rovaniemellä, 

Tampereella ja Turussa. Kokouspaikat yhdistetään 

sähköisin välinein. Kokouksessa käsitellään seuran strategiaa v. 

2020–24 ja valitaan uusi hallinto. 

Kiitos kaikille seuran osastoille aktiivisuudesta ja ymmärryksestä 

hieman erilaista kokousta valmistellessa! 

› osastot.suomivenajaseura.fi/event/edustajakokous-26-9-2020 

Jäsentilaajilla 

lukuoikeus myös 

sähköiseen 

Venäjän Aikaan 

VENÄJÄN Ajan tilanneet seuramme jäsenet 

voivat nyt lukea Venäjän Aikaa myös digitaalisena 

näköislehtenä. He saavat käyttöönsä 

myös sähköisten lehtien arkiston. 

Nyt ei lukeminen siis helpolla lopu, sillä Venäjän 

Ajassa on myös ajattomia matkailuun 

ja kulttuuriin liittyviä juttuja. Kirjautumisohjeet 

löytyvät sivulta › venajanaika.fi/ 

lehtiluukku. Muistathan, että voit tilata 

Venäjän Ajan edulliseen jäsenhintaa 

myös keskellä vuotta jäsensihteeri Tarja 

Ahoselta tarja.ahonen@venajaseura.com. 

Kätevimmin tilaaminen toki käy jäsenmaksun 

yhteydessä. Mukavia lukuhetkiä! 

Videokokkausta 

maailman ääriin 

KULTTUURIKAUHA-HANKKEESTA ja ruuanlaittotaidoistaan 

tunnettu Haapaveden 

osasto on tehnyt uuden aluevaltauksen 

ja jakaa nyt osaamistaan ja erinomaisia 

reseptejään kaikille YouTubessa kahdella 

kielellä – suomeksi ja venäjäksi. Videot 

sopivatkin myös kielen harjoitteluun. Ja 

ei kun essut esille ja kokkaamaan! 

Videot löydät osoitteesta 

› suomivenajaseura.fi/blogit/blogit/ 

venalainen-keittio ja Haapaveden 

Irtonumero 7,50 € 

3 

20 

Facebookryhmät 

Venäjä-infon 

lähteinä 

s. 19 

Karjalaisuus 

inspiroi 

nykytaiteilijoita 

s. 40 

Georgian 

suussasulavat 

herkut 

s. 44 


Jokilaiva la 

Laatokalta 

Äänise le 


Pietarin 

parhaat 

pizzat 

Kuopiolaisen 

maisteriopiskelijan 

Jyri Hoffrénin 

vinkit Pietariin 

s. 46 

20 

Lauri Veijalainen 

East Officen 

peräsimeen 

s. 14 

Venäjän 

asetehtai la 

rahoitusvaikeuksia 

01-52_VenajanAika_1-2020_kansiaukeama.indd 3 3.2.2020 12.32 

s. 24 

Keski- 

Eurooppa alkaa 

Minskistä 

Venäjän Aika kertoo Venäjästä ja venäläisistä 

laajemmin ja monipuolisemmin 

kuin mikään muu suomalainen tiedotusväline. 

Jäsenhinta 18 €/vuosi. 

osaston kulttuurikauha-blogista 

runsaasti lisää luettavaa 

› osastot.suomivenajaseura.fi/artikkelit/ 

kulttuurikauha-ruokapaja-blogi 

s. 19 

Punaupseerin 

traaginen 

kohtalo 

s. 26 

Ukraina 

tuotteisti 

Tšernobylturismin 

s. 36 

Korona 

pysäytti 

Venäjän 

Seikkailu s. 10 

Vienanmereltä 

Suomenlahdelle 

2 

20 

01-52_VenajanAika_2-2020_kansiaukeama.in d 3 15.5.2020 10. 0 

s. 34 

Seuran levyraadin 

venäjänkielisen 

nykymusiikin 

soittolistan löydät 

seuran Youtubekanavalta 

bit.ly/ 

SVSyoutube sekä 

suomivenajaseura. 

fi/levyraadintulokset-selvilla. 

Venäjänkielinen 

nykymusiikki tutuksi 

HUOMASITKO kesällä Facebook-sivuillamme 

käynnissä olleen venäjänkielisen nykymusiikin 

levyraadin? Vai satuitko viettämään heinäkuun 

nettiyhteyksien ulottumattomissa järven rannalla 

oman mökin rauhassa luonnosta nauttien? 

Niin tai näin, arjen hiljalleen koittaessa ja 

kesän väistyessä taka-alalle on hyvä löytää kiireen 

keskellä aikaa rentoutumiselle, ja mikä 

olisikaan tähän tehtävään musiikkia parempi 

keino. Olemme nyt koonneet levyraadissa esitellyt 

kymmenen kappaletta Suomi-Venäjäseuran 

YouTube-kanavalle soittolistaksi, jota 

pääset kuuntelemaan milloin tahansa, missä 

tahansa ja millä tahansa laitteella. Kappaleet 

edustavat useita eri genrejä, joten soittolistan 

avulla pääset sukeltamaan monipuolisesti venäjänkielisen 

musiikin maailmaan. Mikäli mieltäsi 

alkaa sattumalta kalvamaan, mikä näistä 

kymmenestä musiikkiteoksesta lopulta korjasi 

potin, vierailehan kotisivujemme blogissa luomassa 

katsaus levyraadin lopputuloksiin. 

Soittolista: › bit.ly/SVSyoutube 

Levyraadin tulokset: › suomivenajaseura.fi/ 

levyraadin-tulokset-selvilla 

Teksti Antti Rinta-Filppula 

3/2020 Kontakt 3

Kirjallisuus 

Jelena 

Tšižova 

elävän 

historian 

ääni 

Tarjous 

jäsenille 

Kirjan voi ostaa edulliseen 

jäsenhintaan Innon 

verkkokaupasta 

kuponkikoodilla 

”SUOMIVENAJA”. 

SUOMI-VENÄJÄ-SEURA KUTSUU jälleen tänä 

syksynä vieraakseen kirjailija Jelena 

Tšižovan, jonka teos ”Muistista piirretty 

kaupunki” ilmestyi suomennettuna elokuussa. 

Tällä kertaa vierailu joudutaan 

toteuttamaan koronaepidemian takia virtuaalisena. 

Seuran kulttuurisihteeri Merja 

Jokela haastatteli Jelena Tšižovaa uuden 

kirjan pohjalta. 

– Mistä sait idean kirjoittaa oman perheesi 

tarinan? 

Idea on pyörinyt mielessäni aina. Olen 

vain jättänyt sen sivuun vuosien kuluessa 

ajatellen, että ehdin palata tähän teemaan 

vielä. Piti kirjoittaa tärkeämmistä aiheista. 

Mutta muutama vuosi sitten, kun äitini 

sairastui vakavasti, ymmärsin, että hän 

on se viimeinen linkki, joka liittää minut 

perheemme menneisyyteen ja koko 1900- 

luvun muistoihin. Nyt emme puhu siitä 

monesti mytologisoidusta neuvostoideaaleilla 

täytetystä historiasta. Se historia on 

säilynyt kuin sitkeä rikkaruoho, jota ei ole 

kitketty ylös juurineen. 1990-luvulla luulimme, 

että neuvostomyytit kuolevat itsestään, 

mutta kuten nyt näemme, niin eivät. 

Päinvastoin neuvostomyytit voimistuvat 

vuosi vuodelta. 

Ymmärsin vielä senkin – isoisoäidin, 

joka kasvatti minut, äitini ja isäni kertomista 

tarinoista – että minä olin kuullut 

monta erillistä perhetarinaa, joita ei yhdistänyt 

mikään. Eikä ne tarinat koskaan olisi 

koskettaneet toisiaan, ellen minä olisi jättänyt 

muita töitä sivuun ja istuutunut äitini 

viereen kirjoittamaan ylös 

kaikkea sitä, mitä hän muisti 

vielä eläessään ja pistänyt 

niitä muistelmia loogiseen 

järjestykseen. 

Ajatuksena oli myös, että 

saisimme äidin sairauden 

sijaan muuta ajateltavaa. 

Muistelimme perheemme 

menneisyyttä kaksi vuotta, 

tarkemmin kaksi kesää, 

viettäessämme aikaa kesämökillämme. 

Äiti kertoi 

kaiken, minkä muisti ja minä tallensin ne 

sanelukoneeseen. Näistä tallenteista syntyi 

kirjani. 

– Miksi lukijan on mielestäsi syytä tutustua 

perheesi historiaan? 

Isoisoäitini syntyi maalaiskylässä. Hän 

saapui Pietariin 1900-luvun alussa. Hän on 

pietarilaisen/leningradilaisen sukumme 

PERHEEMME 

ON KÄYNYT LÄPI 

TSAARIN 

AJOISTA 

PIETARIN KOKO 

TRAAGISEN 

VUOSISATAISEN 

HISTORIAN. 

ensimmäinen edustaja. Minä kuulun neljänteen 

sukupolveen, lapseni viidenteen. 

Tämä tarkoittaa sitä, että perheemme on 

käynyt läpi tsaarin ajoista lähtien Pietarin 

koko traagisen vuosisataisen historian: 

vallankumouksen, kansalaissodan, Stalinin 

vainot, Toisen maailmansodan, jolloin 

piiritetyssä Leningradissa 

menehtyi yli miljoona ihmistä, 

evakkomatkan Uralille, 

vaikeat sodanjälkeiset 

vuodet, Hruštšovin suojasään 

ajan, ummehtuneen 

Brežnevin ajan, Gorbatšovin 

perestroikan, johon minä 

ja toisen maailmansodan 

läpi sotinut ja Berliiniin asti 

marssinut isäni asetimme 

suuria toiveita. 

Kaikki tämä toimii kirjani 

historiallisena taustana. Kirjassani nämä 

tapahtumat eivät näyttäydy oppikirjoissamme 

esitetyn lailla, vaan elävänä, sellaisena 

kuin ihmiset ne aidosti kokivat. 

Avatessaan kirjani lukija saa tietää, 

miten raskaasti tämän yleisen historian 

kokivat elävät ihmiset, perheeni, joka oli 

tavallinen leningradilainen perhe. Kukaan 

4 Kontakt 3/2020

Kirjallisuus 

perheenjäsenistäni ei koskaan tullut ajatelleeksi 

sitä, että he ovat osa jotain suurta 

historiaa. Kaikki heistä varmasti yllättyisivät, 

jos saisivat tietää, että heidän lapsenlapsenlapsensa, 

lapsenlapsensa, lapsensa 

kirjoittaa heidän elämästään, jotta nykyihmiset 

paremmin ymmärtäisivät sitä aikaa, 

jona esi-isämme ovat eläneet. 

– Kirjassanne kerrotte paljon kuolemasta, 

sodista, piirityksestä, mutta samanaikaisesti 

siinä voi tuntea syvän rakkauden 

kaupunkiin, Pietariin. Voi sanoa, että kirjanne 

jatkaa venäläisten klassikoiden nk. 

pietarilaisen tekstin traditiota konkreettisella 

tasolla. 

Pietarilainen teksti on oma erityislajinsa, 

mikä alkoi 1800-luvulla ja kuten 

KUKAAN 

PERHEENJÄSE- 

NISTÄNI EI 

TULLUT AJATEL- 

LEEKSI, ETTÄ HE 

OVAT OSA SUUR- 

TA HISTORIAA. 

ETTÄ HE 

PAREMMIN 

YMMÄRTÄISIVÄT, 

MINKÄLAISTA 

NEUVOSTO- 

ELÄMÄ OLI 

TODELLISUU- 

DESSA. 

monet tutkijat toteavat, se loppui vallankumouksen 

jälkeen, kun vahva sensuuri astui 

kuvaan. Pietarilaisen tekstin perusajatus 

on symbolinen kuolema kuin sovitus ennen 

ylösnousemusta. Esimerkiksi Puškinin 

Vaskiratsastaja ja Patarouva, Gogolin Pietarilaistarinat, 

Dostojevskin Rikos ja rangaistus 

ja Köyhää väkeä jne. 

Näissä tarinoissa kerrotaan nk. ”pienen 

ihmisen” katkerasta kohtalosta. Häntä 

vastassa on kaikkivoipa ja julma valtio. Kun 

käsittelen kirjassani 1900-luvun Neuvostoliittoa 

Leningradin ja leningradilaisten 

kautta, on se todellista tarinaa ”pienistä 

ihmisistä”. Kaiken sen, minkä suuret pietarilaiset 

klassikkomme kirjoittivat kaunokirjallisuuteen, 

leningradilaiset joutuivat 

rankalla tavalla elämään todellisuudessa. 

– Miksi suomalaisten kannattaa lukea 

kirjanne? 

Vaikkapa siksi, että he paremmin ymmärtäisivät, 

minkälaista neuvostoelämä oli 

todellisuudessa. Eihän ole salaisuus, että 

meillä lähinaapureilla on paljon yhteistä 

historiaa, joista kerrotaan erilaisia, hyvin 

hajanaisia ja ennakkoluuloisia myyttejä. 

Toivon tietenkin, että kun Suomessa luetaan 

kirjaani, nämä ennakkoluulot hälventyvät. 

Toivon, että suomalaiset lukijat 

löytävät kirjasta jotain tärkeää, jotain mitä 

eivät aiemmin tienneet. 

Teksti Merja Jokela 

Lue koko haastattelu 

kotisivuilta: 

suomivenajaseura.fi/ 

jelena-tsizova-elavan-historian-aani 

Tule mukaan etätapaamiseen 

Jelena Tšižovan kanssa 16.9. klo 18 alkaen. 

Tilaisuus tulkataan suomeksi. 

Ilmoittautuminen bit.ly/SVSvirtuaali2020 


Kirjallisuus 

Mitä ihmettä kärpänen tekee mustepullossa? 

KÄRPÄNEN MUSTEPULLOSSA on Suomessa 

ilmestyvän venäjänkielisen LiteraruS 

-kustantamon suomenkielisen trilogian 

viimeinen osa, joka ilmestyi maaliskuussa 

2020. Sarjan ensimmäinen teos Missä 

hongat humisevat ilmestyi vuonna 2006 ja 

Huhupuheita vuonna 2013. Kirja sisältää 

Suomessa ja muualla Euroopassa asuvien 

venäjänkielisten kirjoittajien kertomuksia, 

pienoisnovelleja ja muuta lyhytproosaa 

suomennettuna. 

Kunnianhimoisen hankkeen puuhanainen 

on LiteraruSin Ljudmila Kol, 

ja hänen apunaan kirjan kokoamisessa on 

ollut yliopisto-opettaja Miia Santalahti 

Tampereen yliopistosta. Suurimman osan 

kirjan teksteistä ovat kääntäneet Tampereen 

yliopiston kääntäjäopiskelijat 

joko Santalahden järjestämillä erillisillä 

käännöskursseilla tai itsenäisesti. Kaiken 

kaikkiaan käännöstyöhön osallistui 13 

opiskelijaa, joiden joukossa on niin suomenkielisiä, 

kaksikielisiä kuin venäjää 

äidinkielenään puhuvia 

monikielisen viestinnän 

osaajia. 

Kärpänen mustepullossa 

-kirja kostuu 

kahdesta osasta: ensimmäisessä 

osassa on valikoituja 

novelleja yhteensä 

Ljudmila Kol 

kahdeksalta eri kirjoittajalta ja 

toisessa osassa puolestaan 

kirjoitelmia kirjoituskilpailusta 

"Память миграции 

– Миграция памяти" 

(vapaasti suomennettuna 

"Muuttajan muisti 

– muuttava muisti"), jonka 

LiteraruS järjesti Suomen 

itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden 

kunniaksi. Kilpailussa pyydettiin 

Venäjän ulkopuolella asuvia venäläisiä 

kirjoittamaan kokemuksistaan ja tuntemuksistaan 

niin vanhasta kuin uudestakin 

kotimaastaan. 

– Kokoelmassa on novelleja, kertomuksia, 

pienoiskuvaelmia, esseitä sekä 

moderneja tarinoita ja lyyrisiä miniatyyrejä, 

kuvailee Ljumila Kol. Hän painottaa 

myös kirjan ilmaisullista monimuotoisuutta: 

- Kirja sisältää romantiikkaa, realismia, 

ilmaisuvoimaista kuvailua ja psykologisia 

tutkielmia, jotka saattelevat meidät 

hahmojen sisäiseen maailmaan. 

Kirjassa ollaan matkalla Venäjältä 

Suomeen, Eurooppaan ja 

kaukomaille ja tarkastellaan 

maailman eri kolkkia sisältä 

ja ulkoa, omasta ja vieraasta 

näkökulmasta – Suurta Venäläistä 

Sielua unohtamatta. 

Miia Santalahti 

– Mitä tekee kärpänen mustepullossa 

on arvokas ja tärkeä 

hanke! Sen ansiosta kirjailijat 

saavat kirjallista ääntään 

kuuluviin uudessa kotimaassaan 

ja suomalaiset 

lukijat pääsevät vastaavasti 

tutustumaan venäläisiin 

ulkomailla asuviin nykykirjailijoihin. 

Kääntäjäopiskelijoille 

puolestaan tarjoutui harvinaisen hieno 

tilaisuus perehtyä venäläisen nykyproosan 

suomentamiseen ja vieläpä todellisen 

toimeksiannon merkeissä, iloitsee Miia 

Santalahti. 

Ljudmila Kolin mukaan kirjan suomentamisen 

ja julkaisun tavoitteena onkin 

ollut antaa kirjoittajille tärkeä mahdollisuus 

päästä täysimääräisesti mukaan 

suomalaiseen kulttuurielämään. Näin 

suomalainen kirjallisuus muuttuu monikielisemmäksi 

menettämättä kuitenkaan 

olemustaan, tyyliään ja luonnettaan. 

”Kärpänen mustepullossa on jo kolmas 

kokoelma, jonka avulla me venäjänkieliset 

kirjoittajat puhumme suomalaisille lukijoillemme 

heidän omalla äidinkielellään. 

Tämän kokoelman myötä voimme tuntea 

itsemme venäjäksi kirjoittaviksi suomalaisiksi 

kirjailijoiksi. Ja se on kovin innostava 

tunne!” kirjan esipuheessa sanotaan. 

Mitä Venäjällä luetaan? 

TILASTOJEN VÄLILLÄ on eroja, mutta venäläisen Vtsiom-tutkimuskeskuksen 

2019 julkaiseman tutkimuksen mukaan noin joka toinen 

venäläinen lukee kirjoja (53 %). Ahkerimpia kirjojen lukijoita ovat 

eläkeläiset ja ne, jotka eivät käytä nettiä. Useimmiten luettavana on 

historiakirjoja, elämänkertoja ja historiallisia romaaneja (30 %), 

lasten kirjallisuutta (28 %) tai erilaisia oppikirjoja, oppaita ja ammattikirjallisuutta 

(28 %). Suosittuja ovat myös dekkarit, kodin- ja 

puutarhanhoitoon liittyvät kirjat (22 %). Fantasiakirjallisuuskin 

kiinnostaa (21 %), samoin klassinen venäläinen ja käännöskirjallisuus 

(20 %). Käännöskirjallisuuteen tarttuvat yhä enenevissä määrin 

etenkin nuoremmat sukupolvet. Sarjakuva puolestaan on kasvattamassa 

suosiotaan kaikissa ikäryhmissä. 

Uusista tuulista huolimatta venäläisten klassikoiden asema Venäjällä 

on vahva. Jos venäläiseltä kysyy lukusuosituksia, listalle 

nousevat Aleksandr Puškin, Leo Tolstoi, Fjodor Dostojevski. Myös 

Lermontov ja Bulgakov nimetään. Nykykirjailijoista eniten mainintoja 

saavat Vladimir Sorokin, Mihail Veller, Mihail Šiškin, Jevgeny 

Vodolazkin ja Dmitri Bykov. 

Teksti Ilona Lankinen 

Lukemista jäsenhintaan 

Into Kustannus: 40 % jäsenalennus kaikista Innon 

kirjoista verkkokaupassa kauppa.intokustannus.fi. 

Käytä kuponkikoodia SUOMIVENAJA. 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS): 25 % 

jäsenalennus verkkokaupassa kirjat.finlit.fi sekä kivijalkaliikkeessä. 

Käytä kuponkikoodia SUOMIVENAJA 

tai näytä jäsenkorttia. 

Kirjakauppa Ruslania: verkko- ja kivijalkakaupasta 

ruslania.com/fi 10 % jäsenalennus kaikista normaalihintaisista 

tuotteista. Verkkokaupassa maksu laskulla. 

Kerro ”Tilausta koskevat toivomukset” kentässä 

SVS jäsennumero. 

Atena-kustannus ja Kirjokansi: yksittäisiä kirjoja 

alennushintaan. 

Myös seuraavat lehdet voit tilata jäsenhintaan: 

Venäjän Aika, Karjalan Sanomat ja Le Monde 

Diplomatique & Novaja Gazeta. 

Lisätiedot: suomivenajaseura.fi/jasenille/jasenedut 


Hankkeet 

Mies lähti 

ja nainen meni keittiöön 

peitti omenapiirakan kelmulla 

laittoi teekupit ja asetit 

astianpesukoneeseen 

kilautteli teelusikoilla 

laittoi tuolit takaisin paikoilleen 

mutta siihen tuoliin, jossa mies oli 

juuri istunut ja joka jäi hieman 

irti pöydästä 

ja seisoi pöydän kulmassa, hän ei 

koskenut. Ensi kertaan sitten. 

– Ljudmila Kol, Nimetön 

”Mistä olet kotoisin?” kysyy kassaneiti. 

”Venäjältä”, vastaan. Kassaneiti 

kertoo opiskelleensa koulussa 

venäjän kieltä: ”Hirveän vaikea kieli, 

en ikinä muistanut miten verbit 

taipuvat!” ”Et ole ainoa”, ajattelen. 

Olenhan minäkin opiskellut koulussa 

venäjää. Meillä on jotain yhteistä. 

– Polina Kopylova, ote kertomuksesta 

Jotain yhteistä 

Teksti Tuija Mäkinen 

Palveluntuotantoon 

perehtymässä 

SEURASSA on pyörinyt kohta vuoden 

Nordic and Russian NGOs rendering highquality 

social services -hanke, jonka rahoitus 

on saatu Pohjoismaiden ministerineuvostolta. 

Hankkeessa suomalaiset, venäläiset 

ja norjalaiset kansalaisjärjestötoimijat 

ottavat selvää kolmannen sektorin 

tuottamista sosiaalipalveluista ja kokoavat 

parhaat toimintamuodot venäjänkieliseksi 

käsikirjaksi. Pohjoismaissa tämän tyyppisellä 

palveluntuotannolla on jo pitkät perinteet, 

mutta Venäjällä yhdistysten on 

vasta hiljattain ollut mahdollista kirjautua 

palveluntuottajarekisteriin ja tarjota sosiaalipalveluja 

julkisen sektorin rinnalla. 

Hanke edesauttaa venäläisiä järjestöjä 

pääsemään alkuun ja kehittymään sosiaalipalvelujen 

tuottamisessa. 

Jo heti hankkeen ensimmäisellä opintomatkalla 

helmikuussa Oulussa opittiin, että 

järjestöjen vahvuus sosiaalipalveluissa on 

niiden mukautumiskyky ja loppukäyttäjien 

hyvä tuntemus. Viranomaiset, jotka palveluita 

yhdistyksiltä ostavat, ovat tyytyväisiä 

siihen, että yhdistykset eivät tuota palveluja 

voitto mielessään ja käyttävät mahdollisen 

tuoton kehittämiseen ja koulutukseen. 

Palvelujen laatua valvotaan jatkuvasti 

ja järjestöt kouluttavat työntekijöitään ja 

vapaaehtoistoimijoitaan säännöllisesti. 

Hankkeen huipentaa Arkangeliin suunnitellun 

konferenssin sijaan syyskuinen sarja 

webinaareja, online-työpajoja ja verkossa 

tapahtuva paneelikeskustelu. Puhujia on 

Suomesta, Tanskasta, Norjasta ja Venäjän 

eri alueilta. Kuulijat saavat kattavan katsauksen 

em. maiden kolmannen sektorin 

tuottamien sosiaalipalvelujen tilanteesta, 

niin haasteista kuin onnistumisista. 

Teksti ja kuva Marja Malmi 

Koronapandemia sulki 

Suomen ja Venäjän rajan, 

mutta teatteriyhteistyölle 

löytyi uusi muoto. 

JOENSUUN Näyttämön tiloissa työstettiin 

elokuussa Solveigin tarinaa videoksi. Karjalan 

tasavallan kansallinen teatteri taas kuvasi 

rajan takana Ruskealan kalliolouhoksessa 

Henrik Ibsenin Peer Gynt -näytelmän 

muut osat, ja tuloksena syntyy yhteinen rajanylittävä 

teatteritaltiointi. Poikkeuksellista 

tässä on, että tekijät eivät ole työprosessin 

aikana tavanneet toisiaan kertaakaan. 

Koronapandemia on tänä vuonna sekoittanut 

pahasti raja-alueyhteistyötä. Niin oli 

käydä myös kaksivuotisessa Theatre Crossroads 

-hankkeessa, jonka suomalainen pääkumppani 

Suomi-Venäjä-seura on. Sen loppuhuipennukseksi 

oli suunniteltu teatterikiertue 

Karjalassa molemmin puolin rajaa. 

Kun matkustaminen oli mahdotonta, 

esitys päätettiin valmistella kesäkuussa järjestetyllä 

suomalais-venäläisellä teatterileirillä, 

johon suomalaiset näyttelijät ottivat 

osaa verkon kautta. Työskentelyä helpotti 

se, että teatterintekijöillä on takana yhteisiä 

työpajoja ja Joensuussa viime kesänä pidetty 

leiri. 

Tässä versiossa Solveig ei ole vain Peer 

Gyntiä uskollisesti odottava nainen vaan 

menestyvä pop-tähti, jonka elämä ei kuitenkaan 

ole niin loisteliasta kuin pinnalta 

näyttää. 

Kokonaisuudesta vastaa moskovalainen 

ohjaaja Kirill Sbitnev ja Suomen puolen 

työskentelystä teatteripedagogi Tiia-Mari 

Mäkinen. Videoitu teos julkaistaan syksyn 

aikana Youtubessa ja se saa esityksen ainakin 

Petroskoissa ja Joensuussa. 

Theatre Crossroads -projekti toteutetaan 

EU:n, Suomen ja Venäjän rahoittaman Karelia 

CBC -ohjelman puitteissa. Hankkeen 

Tiia-Mari Mäkinen ohjasi Suomen puolen 

kuvaukset ja näytteli Peer Gynt 

-lyhytelokuvan naispääroolin. 

tavoite on uudistaa Karjalan Tasavallan ja 

Suomen Pohjois-Karjalan teatteripalveluita 

ja suunnata niitä enemmän nuorten ja lapsiperheiden 

tarpeisiin. Suomalaiset kumppanit 

ovat Joensuun kaupunginteatteri, Riveria-ammattikorkeakoulu 

ja Suomi–Venäjäseura, 

ja päätoteuttaja Karjalan kansallinen 

teatteri Petroskoissa. 

Teksti Päivi Kärnä Kuva Jyri Keronen 


Tapahtumakalenteri 

OSALLISTU ETÄNÄ 

VIRTUAALILUENNOT 

Järjestämme syksyn luennot etäyhteydellä. 

Luennot ovat avoimia kaikille 

ja niissä on suomi-venäjä-tulkkaus. 

Ke 16.9. klo 18 Venäläinen 

kirjailija, Pietarin Penin puheenjohtaja 

Jelena Tšižova (kuvassa) 

Ke 21.10. klo 18 Ajankohtaisluento 

suomalais-ugrilaisista 

Ke 18.11. klo 18 Ajankohtaisluento 

Venäjästä 

VIRTUAALINEN 

KINOKLUBI 

Keväällä valtaisan suosion saanut 

virtuaalinen Kinoklubi saa jatkoa! 

Elokuvissa on suomenkielinen 

tekstitys, ellei toisin mainita, ja ne 

ovat katsottavissa 7 päivää niiden 

julkaisemisen jälkeen. 

Järj.: Suomi-Venäjä-seura, 

Ruoholahden osasto ja Venäjän 

tiede- ja kulttuurikeskus. 

Ke 23.9. klo 18 Julma romanssi, 

Eldar Rjazanov 

Ke 30.9. klo 18 Ivan Vasljevitsh 

changes occupation (eng. tekstitys) 

To 1.10. klo 18 Assa, Sergei Solovjov 

To 29.10. klo 18 The needle, 

Rašid Nugmanov (eng. tekstitys) 

To 19.11. klo 18 Kurjet lentävät, 

Mihail Kolotozov 

To 10.12. klo 18 Opettaja, joka joi 

karttapallonsa, Alexandr Veledinski 

Voit osallistua Suomi–Venäjä-seuran 

tapahtumiin kaikkialla Suomessa. 

Kannattaa rohkeasti ylittää osastorajoja 

ja tehdä retkiä vähän 

kauemmaskin. Tarkistathan tuoreet 

tapahtumatiedot kotisivuiltamme 

suomivenajaseura.fi, 

uutiskirjeestä tai Facebookista. 

HELSINKI 

Ke 9.9. klo 18 Kävely Käpylässä 

Kävelyllä tutustutaan Käpylään ja 

Druzhban historian merkkipaaluihin. 

Lähtö klo 18 Käpylän kirjaston edestä. 

Kierros kestää n. 2 tuntia, jatkotkin 

ohjelmassa! Järj. Käpylän Druzhba. 

6.–30.10. Druzhba 75 vuotta 

-valokuvanäyttely 

(Koskelan seniorikeskus) 

Näyttelyn avajaisia vietetään ti 6.10. 

Seniorikeskus on avoinna ma–pe klo 

8–17, osoite Käpyläntie 11, N-talo, 1. krs. 

Järj. Käpylän Druzhba. 

La 24.10. klo 11 Druzhban ”venäläisen” 

ruoan kurssi (Yhtenäiskoulun 

kotitaloudenluokka) 

Druzhban suosittu ”venäläisen” ruoan 

kurssi järjestetään jo 19. kerran. 

Kurssin vetäjänä toimii Kirsi Viljaala 

Suomalais-venäläisestä koulusta. Järj. 

Käpylän Druzhba ja Yhtenäiskoulun 

vanhempainyhdistys. Lisätiedot 

Anja Lyra anja.lyra@luukku.com. 

Ti 17.11. klo 18–19.30 Siperia: 

suomalaisen perheen ihmeellinen vuosi 

ikiroudan maassa (Käpylän kirjasto) 

Toimittaja Jussi Konttinen kertoo ja 

keskustelee kirjastaan. Tarjolla kahvia, 

teetä ja keksejä! Järj. Käpylän Druzhba, 

Käpylän kirjasto ja kirjastoyhdistys. 

IISALMI 

Su 20.9. Ulkoilupäivä Iisalmessa 

Ulkoilupäivä Soidinvuoren ulkoilualueella 

Iisalmen ja Sonkajärven raja-alueella. 

Kokoontuminen klo 12 ulkoilureitin 

parkkipaikan laavulla Palosenlammintien 

varressa. Tarjolla hiillosmakkaraa 

ja nokipannukahvia. Mahdollisuus 

marjastaa ja sienestää. Opasteet 

Sonkajärventieltä. 

Järj. Iisalmen osasto. 

ILMOT 

ETÄTAPAHTUMIIN 

bit.ly/ 

SVSvirtuaali2020 

Neuvomme 

tarvittaessa: 

(09) 693 8632. 

KANGASALA 

Kulttuurivartit ja muut tapahtumat 

Lepokodilla, Ruutanankatu 26. 

Lisätiedot: Arja Ahtee 0400 504261, 

arjaahtee@gmail.com. 

Su 20.9. klo 17–19 

Musiikillinen ilta Kangasalla. 

Mirja Kilpelä: Georg Ots 100 vuotta 

To 24.9. klo 18–20 Elokuvakerho Lokki 

esittää: Georg Ots – rakkaani 

Su 27.9. klo 13–15 Jorma Mäntylä: 

Luonnonsuojelu Venäjällä 

Su 4.10. klo 13–15 Ritva Leikas: 

Kuvakavalkadi vuoden 2019 

tapahtumista 

Su 11.10. klo 13–15 Merja Jokela ja 

Marko Rantanen: Muistoja 1980- ja 

1990-luvun Kiovasta 

Su 18.10. klo 13–15 Risto Numminen: 

Venäjän-Japanin sota 1904-1905 

Su 25.10. klo 13–15 SVS Messukylä: 

Kirjailija Maksim Gorki 

Su 8.11. klo 13–15 Keijo Koivula: Bysantin 

ja Venäjän ajattomat mosaiikit 

Su 15.11. klo 13–15 Lassi Hakulinen: 

Kronstadtin varjot 

Su 22.11. klo 13–15 Eija Kahilainen: 

Nurejev ja Plisetskaja 

Pe 20.11. Teatteriretki Kangasalta Poriin 

Retken pääohjelma on klo 13 alkava Porin 

teatterin esitys Sidotut. Ohjelmaa on 

jo ennen teatteriesitystä, ja esityksen 

jälkeen syömme hyvän aterian. Alustavat 

ilmoittautumiset arjaahtee@gmail.com. 

LAPPEENRANTA 

Ke 23.9. klo 18 Elokuvakerho 

Russkoe kino: Mitkat pelastavat 

Suomen ekologian 

(Monikulttuurikeskus Kompassi) 

PÄLKÄNE 

La 17.10. klo 13 Keijo Koivula: 

Bysantin ja Venäjän ajattomat mosaiikit 

(Pälkäneen Pääkirjasto Arkki) 


OSALLISTU ETÄNÄ 

TURKU 

La 3.10. klo 11–15 

Neukkumasinistit 20 vuotta 

(T-talo, Vanha Hämeentie 29) 

Luvassa on juhlahumun ja juhlapuheiden 

lisäksi näyttely Neukkumasinistien 

toiminnasta vuosien varrella, venäläistä 

musiikkia, Venäjä- ja neukkuaiheinen 

kirppari sekä tietysti sokerina pohjalla 

itse neukkuautot paraatipaikalla 

T-talon läheisyydessä. T-talon kahvio 

on auki koko juhlan ajan. Lisätietoja 

tapahtumasta pj Esa Sosunovilta puh. 

045 633 6708, neukkumasinistit@ 

gmail.com. Jos olet kiinnostunut 

tulemaan tapahtumaan myymään 

vanhaa "neukkutavaraa", niin ilmaisia 

myyntipöytiä voi kysellä aluejohtaja 

Soile Tirriltä puh. 041 544 6131, 

soile.tirri@venajaseura.com. 

Su 29.11. klo 15 

Pikkujoulut ja Vysotskin 

toivelaulukonsertti 

(Ravintola Koulu) 

Tervetuloa pikkujouluihin ja Vysotskin 

toivelaulukonserttiin! Mihail Ionin ja 

Petri Rajala tulkitsevat venäjäksi ja 

suomeksi Vysotskia ja ehkä muutakin 

Vysotskin henkistä. Yleisö saa toivoa! 

Tule ajoissa klo 15 mennessä, että 

mahdut sisälle ravintola Koulun Historian 

luokkaan. Noudatamme turvavälejä. 

Vapaa pääsy! Järj. Vysotskin ystävät 

VAAJAKOSKI 

To 24.9. Sieni- ja marjaretki 

Sieni- ja marjaretki Ladun majalle. 

Tarjolla mukavaa yhdessäoloa, pientä 

purtavaa, ulkoilua ja leikkisiä pelejä. 

Kimppakyydit. Ilmoittautuminen Kaijalle 

040 717 7676, ka.hanninen@gmail.com. 

Venäläiset elokuvaillat 

Tervetuloa nauttimaan 

venäläisistä klassikkoelokuvista 

Vaajakosken kirjastoon! Elokuvissa on 

suomenkielinen tekstitys. 

To 22.10. klo 16.30 Julma romanssi 

To 19.11. klo 16.30 Punainen heisipuu 

To 10.12. klo 16.30 12 tuolia 

Su 11.10. klo 15 

Nikolai Grohovskin konsertti Palokassa 

(Palokan pelimannitalo) 

Ohjelmassa venäläisiä romansseja sekä 

mustalaismusiikkia upean bassobaritonin 

esittämänä. Liput 15 € sis. väliaikakahvit. 

Liput ovelta, ennakkovaraukset Kaijalle 

040 717 7676, ka.hanninen@gmail.com. 

Järj. Vaajakosken Venäjä-seura 

VIRTUAALINEN 

To 1.10. Kultforum goes virtual 2020 

Koronapandemian takia tämänvuotinen 

suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi 

järjestetään virtuaalisena 1.10. 

Foorumin seuraaminen onnistuu 

kätevästi ja turvallisesti omalla koneella 

vaikkapa kotisohvalta. Foorumin 

hankeneuvottelut käydään etäyhteyksien 

välityksellä jo syyskuun aikana 

ennen varsinaista virtuaalifoorumia. 

Tilaisuus on maksullinen. Lisätiedot ja 

ilmoittautuminen www.kultforum.org. 

Sugrifest 2020 lokakuussa 

Suomalais-ugrilainen sukukansapäivä 

tulee myös koronavuonna. Tänä vuonna 

painotus on virtuaalitapahtumissa, 

jotka ovat katsottavissa kotisohvalta. 

Kokoamme seuran sivuille 

suomivenajaseura.fi/sugrifest ja 

Facebookiin (facebook.com/sugrifest) 

vinkkilistan eri puolilla Suomea ja 

verkossa olevista tapahtumista. 

Esimerkiksi su 18.10. järjestämme 

virtuaalitapahtuman muinaispuvuista 

ja lisäksi järjestämme johdantokurssin 

udmurtin kulttuuriin ja kieleen. 

Varmistathan 

tapahtuman 

toteutumisen 

järjestäjältä 

tai kotisivuilta 

koronatilanteen 

vuoksi! 

VIRTUAALINEN 

LUKUPIIRI 

Toukokuussa ensimmäisen kerran 

kokoontunut Suomi-Venäjä-seuran 

virtuaalinen lukupiiri jatkaa syksyllä. 

Vielä mahtuu muutama uusi 

kirjallisuuden ystävä mukaan! 

Ke 14.10. klo 17 Jelena Tšižova, 

Muistista piirretty kaupunki 

Ke 11.11. klo 17 Andrei Platonov, 

Sydän paikallaan 

Ke 9.12. klo 17 Svetlana Aleksijevitsh, 

Neuvostoihmisen loppu 

ETÄINFOT 

To 1.10. klo 18 Venäläinen tapakulttuuri, 

Maria Korhonen 

To 5.11. klo 18 Kummikoulut, 

Tuija Mäkinen 

To 3.12. klo 18 Venäläinen musiikki, 

Soile Tirri 

VIRTUAALIKIERROS 

KATUTAITEESEEN 

La 24.10. klo 12 

Taiteilijaystävämme Stas Bags vie 

meidät virtuaaliselle kierrokselle 

Pietarin katutaidemuseoon. 

Tulkkaus. 


Lapset ja nuoret 

Tänä poikkeuksellisena 

keväänä 

Lappeenrannan 

osasto 

toimitti 

stipendit 

kouluille 

turvavälit 

huomioiden. 

TUULA ESKELINEN 

Seuran ja 

Kirill Sultanshinin 

yhteinen 

YouTube-video 

julkaistaan syyskuussa. 

Seuraa 

uutisointia! 

Kiitoksia ja kielivalintoja 

Uusia eväitä kielenopiskelun 

kannustukseen 

Seuramme julkaisee tänä syksynä uuden 

videon kielivalintojen tueksi. Sen tekee jo 

lähes kulttimaineeseen noussut Tampereella 

asuva vologdalaissyntyinen tubettaja 

ja ”viestimies” Kirill Sultanshin. Pääasiassa 

yläkoululaisille suunnatulla Youtube-videolla 

tuodaan raikkaalla tavalla esille venäjän 

kielen osaamisen merkitystä. Tiesittekö esimerkiksi, 

että venäjä on yksi käytetyimmistä 

somekielistä ja että Venäjän verkossa ja somessa 

on eniten maksutonta materiaalia 

käytettävissä. 

Stipendisatoa 

Seuran yksi keskeisistä toimintamuodoista 

on kannustaa lapsia, nuoria ja myös aikuisia 

opiskelemaan venäjän kieltä ja kulttuuria. 

Tänä koronavuonnakin olemme olleet ahkerina 

muistamassa venäjää vieraana 

ja äidinkielenä opiskelevien 

lasten ja nuorten ponnisteluja. 

Seura ja sen yhdistykset 

kautta maan jakoivat peruskoululaisille, 

lukion ja ammatillisten 

oppilaitosten opiskelijoille sekä 

vapaassa sivistystyössä opiskeleville 

yhteensä yli sata stipendiä, 

joilla haluamme kiittää heitä kiinnostuksesta 

ja kannustaa jatkamaan 

opiskelua. 

Valtaosan stipendeistä jakoivat 

yhdistykset eri puolilla maata. 

10 Kontakt 3/2020 

KIITOS 

AKTIIVISILLE 

OPETTAJILLE 

JA OSAS- 

TOILLE VIRE- 

ÄN STIPENDI- 

TOIMINNAN 

YLLÄPITÄMI- 

SESTÄ! 

Suurimmat yksittäiset määrät jakoivat Lappeenrannan 

ja Imatran osastot – yhteensä 

35 stipendiä arvoltaan huikeat 1 300 euroa. 

Tämä selittyy tietenkin Venäjän läheisyydellä 

ja sen myötä vilkkaalla ja luonnollisella 

kanssakäymisellä sekä sillä, että Venäjäosaamiseen 

erikoistuneella Itä-Suomen koululla 

on toimipisteet näillä paikkakunnilla. 

Keskusseura jakoi 23 stipendiä, arvo reilut 

tuhat euroa. Osa osastoista jakoi kirjoja, joka 

on myös mainio stipendimuoto. 

Stipendejä jaettiin 

seuraavilla paikkakunnilla: 

Pohjois-Suomi: Haapavesi, Ivalo, 

Kajaani, Kempele, Oulu ja Raahe 

Itä-Suomi: Joensuu, Kuopio, Lieksa, 

Nilsiä, Savonlinna ja Tuusniemi 

Länsi-Suomi: Hämeenkyrö, Hämeenlinna, 

Kannus, Nokia, Pori, Sastamala, Seinäjoki, 

Tampere, Toholampi ja Valkeakoski 

Etelä-Suomi: Helsinki, Hyvinkää, 

Imatra, Kouvola, Kuusankoski, 

Lappeenranta, Lemi, 

Luumäki, Orimattila, Porvoo ja 

Valkeala. 

Hei! 

Puuttuuko tästä uutisesta 

tieto osastosi jakamista 

stipendeistä? Täydennämme 

listaa vielä kotisivuille, joten 

kerro, jos jaoitte stipendejä! 

Ilmoitathan joka kevät tiedot 

osaston stipendeistä 

Tuija Mäkiselle 

tuija.makinen@ 

venajaseura.com. 

Opiskelussa kiehtoo 

itsensä haastaminen 

ja onnistumisen tunne 

HALUAN kiittää Suomi-Venäjä-seuraa 

saamastani stipendistä. Kiitos myös 

minua stipendin saajaksi ehdottaneelle 

venäjän opettajalleni. Oli suuri 

kunnia saada tällainen huomionosoitus! 

Aloitin venäjän opiskeluni jo kahdeksannella 

luokalla ja siksi se tuntui luonnolliselta 

valinnalta osaksi lukio-opintoja. 

Venäjän kielen opiskelussa kiehtoo 

erityisesti itsensä haastaminen ja onnistumisen 

tunne, kyrillisten kirjainten hallitseminen 

ja niistä muodostuvien sanojen 

ymmärtäminen. On palkitsevaa 

huomata venäjänkielistä tekstiä lukiessa 

tai venäjänkielistä musiikkia kuunnellessa, 

että ymmärtää sanoja, fraaseja 

ja kokonaisia lauseita. Venäjän opiskeleminen 

antaa myös uudenlaisen mahdollisuuden 

tutustua venäläiseen kulttuuriin 

ja yhteiskuntaan, sekä venäläisiin 

ihmisiin. Kielitaito avartaa maailmankatsomusta 

ja auttaa ymmärtämään erilaisuutta. 

Ja juuri siksi vähäisestäkin kielitaidosta 

on paljon hyötyä. 

Teksti Sara Saukko

Lisätiedot: 

merja.jokela@venajaseura.com, 

p. 0400 369 439. 

Lapset ja nuoret 

Taidetta 

ja klovneja 

Osallistu kansainväliseen 

lasten taidekilpailuun 

Baikalin 

kuutteja. 

Veronika 

Voronova 

10 v. ja 

Sofya Malinina 

11 v. 

KIINNOSTAAKO ympäristöyhteistyö venäläisten ja suomalais-ugrilaisten 

lasten kanssa? Eikö olisi mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia tästä ajankohtaisesta 

teemasta kuvataiteen keinoin? 

Uralin takana sijaitseva suomalais-ugrilainen Hanti-Mansian alue kutsuu 

yhteistyöhön. Vuosien 2020–2021 aikana järjestetään peruskoululaisille 

suunnattu piirustus-, grafiikka- ja valokuvakilpailu ”Uhanalaiset eläimet ja 

kasvit lasten silmin”. 

Kilpailulla halutaan kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia uhanalaisen 

eläinten ja kasvien suojelijoita ja lisätä kansainvälistä luonnonsuojeluyhteistyöstä 

eri maiden välillä. Tämä hanke kasvattaa lapsista monimuotoisen 

ympäristön ja kulttuurien puolustajia. 

Suomalaisia lapsia ja nuoria kutsutaan mukaan osallistumaan tähän kansainväliseen 

kilpailuun syksyn 2020 aikana. Kilpailutyöt tulee lähettää 

Suomi-Venäjä-seuraan 31.12.2020 mennessä ja me välitämme ne Hanti- 

Mansiaan. Vuoden 2021 aikana teokset arvioidaan ja julistetaan kilpailun 

tulokset. 

HENRY SÖDERLUND JA MARIA MAUNULA 

Haluamme herättää 

klovneriakiertueella 

iloa 

ja viedä lapset 

aivan toiseen 

maailmaan, jossa 

ei tarvitse miettiä 

arkimaailman 

murheita. 

JOKAINEN OSALLISTUJA 

SAA KIVAN VENÄLÄISIN 

AAKKOSIN VARUSTETUN 

TUUBIHUIVIN – SEKIN 

ON TEHTY KIERRÄTYS- 

MATERIAALEISTA! 

Seura tuo musiikkiklovneriaa 

lasten iloksi 

KAKSI musiikin ammattilaista Tiksi (Tagir Hayrullin 

Venäjältä) ja Piksi (Pasi Pihlaja Suomesta) yhdistävät 

voimansa interaktiivisen torvimusiikin klovneriaesitykseksi. 

Kiertueen tavoitteena on tuoda sirkus taidemuotona 

lähelle suomalaista lasta sekä tuottaa 

heille ja vuorovaikutuksessa heidän kanssaan ainutlaatuinen 

kulttuurielämys oman päiväkodin, 

koulun tai kirjaston tiloissa. 

Jokainen lapsi pääsee kokemaan ja kokeilemaan 

omaa luovuuttaan näiden ammattipedagogien 

lempeässä ja huumorintäyteisessä ohjauksessa. 

Näin yleisössä istuva lapsi ja nuori saa kosketuksen 

sirkustaiteeseen, oppii siitä uutta ja saa 

ehkä kipinän uuteen harrastukseen. 

Suomi-Venäjä-seuran osastot ottivat yhdessä 

kuntien kanssa Tiksi & Piksi -kiertueen avosylin 

vastaan. Esitys on jo tilattu monelle paikkakunnalle. 

Kaupunkien kulttuuritoimet ovat olleet positiivisen 

kiinnostuneita tarjoamastamme kiertueesta 

ja usein myös vastaavat esityksen kuluista. 

Juuri tällaiselle toiminnalle on suurta tarvetta ympäri 

Suomen, joten jatkoa suunnitellaan. 

Jos syystä tai toisesta joudumme perumaan lokakuulle 

2020 suunnitellun kiertueen, niin se toteutetaan 

vuonna 2021. 

Tule ideoimaan jatkoa kanssamme! 


Hyvässä seurassa 

Sotavankien haudat Lappeenrannassa 

Hoitotalkoita ja 

omaisten opastusta 

SODAN aikana etenkin vuosina 1941–1942 

Suomessa kuoli lähes 20 000 neuvostoliittolaista 

sotavankia, joita on haudattu yli 70 

kunnan alueelle. Lappeenrannan seudulle 

haudattiin useisiin yhteishautoihin yli 1 500 

leiriolosuhteissa yms. menehtynyttä 

neuvostosotilasta. Syyt 

menehtymiseen olivat ennen 

TÄMÄ ON SITÄ 

ARKIPÄIVÄN 

NAAPURI- 

YSTÄVYYTTÄ. 

kaikkea aliravitsemuksesta 

johtuneet sairaudet. Kuten tiedämme, 

sodan aikana ruokaa 

oli niukalti, lääkkeitä huonosti 

saatavilla ja suuri osa lääkintähenkilökuntaa 

oli rintamapalveluksessa. 

Edellä mainitut 

seikat koituivat myös useiden suomalaisten 

siviilien kohtaloksi. 

Sodan jälkeen rauhansopimuksen mukaisesti 

Suomen viranomaiset, lähinnä sisäasiainministeriö, 

huolehtivat sotavankien 

haudoista. Lappeenrannassa asiaa hoiti 

käytännössä poliisilaitos. Vuonna 1988 poliisilaitos 

ehdotti Suomi-Neuvostoliittoseuralle 

sopimusta hautojen hoidosta. 

Neuvostoliiton loppumisen jälkeen molemmat 

valtiot laativat kahdenkeskeisen 

valtiosopimuksen, johon sisältyi sodissa 

kaatuneiden ja sotavankien muistomerkkien 

molemmin puoleinen kunnioittaminen 

ja niiden kunnosta huolehtiminen. Suomi- 

Venäjä-seura on Lappeenrannassa vastuullinen 

sopimuksen toteuttaja. Lappeenrannan 

alueella on neljä hautapaikkaa ja 

ent. Ylämaan kunnan alueella kaksi. 

Viimeisen kymmenen vuoden aikana 

nuo neljä hautapaikkaa ovat saaneet mm. 

uudet alumiiniteräsrakenteiset aidat. Mittaviin 

kustannuksiin ovat osallistuneet molemmat 

osapuolet. Muutama vuosi sitten 

seuramme hoitoon tulivat mainitut kaksi 

hautapaikkaa ent. Ylämaan kunnan alueella. 

Hautapaikat olivat vuosia olleet eikenenkään 

hoidossa. Nyt hautapaikat 

ovat saaneet paikalla 

käyneiden venäläisten kiitokset. 

Ajat ovat muuttuneet. Marraskuussa 

2017 Pietarista 

Aleksanteri Nevskin luostarikirkon 

pappi Ilja Makarov kävi 

hautausmailla suorittamassa 

vainajien siunauksen, eli panihidan. 

Saattojoukkoa oli paikalla runsaasti. 

Nykyään haudattujen jälkipolvia edustavat 

venäläiset käyvät muistokäynneillä. 

Tällöin SVS:n Lappeenrannan toimistossa 

olevasta haudattujen luettelosta etsitään 

ensin haudatun nimi, joita on tiedossa yli 

1 500. Vain noin 30 haudatun nimi ei ole 

selvillä. SVS:n edustaja johdattaa vieraat 

yleensä haudoista suurimmalle, jonne he 

laskevat kukkalaitteen ja pitävät muistohetken. 

Tekemistä hautojen puitteissa ystävyysseuralla 

riittää: nurmikon leikkuuta, hautapaasien 

maalaamista, metsittymisen 

ehkäisyä yms. paikkojen kunnossapitoa. 

Tapio Suonio ja Vesa Laari ovat viime aikoina 

kantaneet päävastuun hautojen kunnostuksesta. 

Etenkin keväisin pitää haudoilla 

siivoustalkoita myös Lappeenrannan 

Venäjä-klubi ry. 

Teksti Tiedottaja Osmo Jurvanen, 

Lappeenrannan osasto 

(Vas.) Lappeenrannan Venäjä-klubi ry 

Voitonpäivänä kukkien laskussa. 

(Alla) Ivalon osasto Aitajärven 

haudalla talkoissa. 

Lappeenrannan Venäjä-klubi ry 

talkoissa hautamuistomerkeillä. 

Hautoja hoidetaan 

ympäri Suomea 

NEUVOSTOSOTILAIDEN hautojen hoidolla 

on Suomi-Venäjä-seuran osastoissa 

pitkät perinteet. Usein se on 

luonteva osa venäläisten järjestöjen 

kanssa tehtävää yhteistyötä. Myös 

tänä keväänä talkoita on pidetty turvaväleistä 

huolehtien. Kuopion aluehallintovirasto 

vastaa nykyään koko 

maan osalta hautojen hoitoon liittyvästä 

rahoituksesta. 

Hautoja ovat hoitaneet mm. seuraavat 

osastot: Kallio-Vallila, Koillis-Helsinki, 

Lappeenranta, Imatra, Porkkala, 

Loviisan seutu (Porvoo), Nastola, Pori, 

Tampere, Orivesi, Kokkola, Valkeakoski, 

Kemi, Rovaniemi, Kemijärvi, Ivalo, Sodankylä, 

Raahe, Oulu, Kuusamo, Kajaani, 

Suomussalmi, Vaala, Rauma, 

Kuopio, Jämsänkoski, Salo ja Turku. 

Lisää aiheesta Ivalon ja Porin 

osaston tuoreista blogeista: 

Ivalo 

› osastot.suomivenajaseura.fi/ 

artikkelit/kesatalkoot2020 


artikkelit/muistopalvelus-saamelaismuseolla-inarissa 

Pori 


artikkelit/vaharauma-9-toukokuuta 


Itä-Suomen 

piknikeillä 

ennätysyleisö 

Vysotskin musiikista 

rohkeutta elämään 

VYSOTSKIN muistopäivää vietettiin Turussa 

ulkoilmakonsertissa 26. heinäkuuta. Rakastan, 

rakastan, siis elän -konsertti oli menestys. 

Upea tunnelma, uutta ja tuttua yleisöä. 

Trubaduurimme Mihail ja Petri kertoivat tarinoita 

laulujen takaa ja tulkitsivat musiikkia 

kahdella kielellä. 

Konsertit ovat niin suosittuja, että kannattaa 

tulla ajoissa päästäkseen tapahtumaan. 

Vysotskin muistopäivää vietettiin paitsi 

Konsertit ovat 

niin suosittuja, 

että kannattaa 

tulla ajoissa 

päästäkseen 

tapahtumaan. 

Suomen Vysotskin ystävät ry:n järjestämänä 

myös ympäri maailmaa konsertein ja runotapahtumin. 

Konsertin puheissa pohdittiin: 

"Vysotski todella rakasti elämää ja siksi mekin 

rakastamme Vysotskin lauluja ja tulkintaa 

edelleen! Rakkaus elämää kohtaan kuuluu 

lauluissa ja me kuulijat saamme laulujen 

kautta myös omaan elämäämme voimaa, 

rohkeutta ja intohimoa elämää kohtaan!" 

Teksti Riikka Porkola, 

puheenjohtaja, Vysotskin ystävät ry 

ITÄ-SUOMESSA järjestettiin jälleen perinteisiksi 

muodostuneet piknikit elokuussa. 

Koronan varjostaman kevään 

ja peruttujen tapahtumien vuoksi tilaisuuksiimme 

osallistui ennätysmäärä 

väkeä lukuisista osastoista. Syyskuun 

tuleva ensimmäinen edustajakokous 

puhututti ja kävimmekin siihen liittyviä 

käytäntöjä läpi sekä juttelimme syksyn 

tulevista osastojen tapahtumista. 

12.8. Vehmersalmella Kiviniemen 

partiomajalla Vehmersalmen osasto 

piti saman tilaisuuden yhteydessä 

oman syystapaamisensa ja oli järjestänyt 

hauskan tietokilpailun, tikkakisan 

ja arpajaiset piknikille. 13.8. Rantasalmella 

Hiltulan kesäkahvilassa Savonlinnan 

osaston puheenjohtaja Kirsti 

Kurki piti meille hienon esityksen Savonlinnan 

venäläisestä historiasta. 19.8. 

Äänekoskella Himmassa osasto otti vetovastuun 

piknikin järjestämisestä ja 

hoiti maittavat ruuat tilaisuuteen. 26.8. 

Joensuuhun suunniteltu piknik jouduttiin 

perumaan aluejohtajan flunssaoireiden 

takia. 

Teksti Maria Lepistö 

Yli 50 vuotta ystävyysseuratyötä 

KEVÄÄLLÄ Seinäjoen seudun osaston johtokunnan tehtävät 

jätti Toive Tynjälä, todellinen seura-arjen sankari. 

Hänellä on takana 50 vuotta Suomi-Venäjä-seurassa ja 

sen edeltäjässä Suomi-Neuvostoliitto-seurassa. Vapaaehtoistoiminta 

seurassamme on tarjonnut Toivelle mahdollisuuden 

nauttia itänaapurin rikkaasta kulttuurista ja 

tutustua sen loistaviin taitelijoihin, ihmisten arkeen sekä 

tavata Suomen ja Venäjän päämiehiä ja diplomaatteja. 

Samalla hän on pystynyt edistämään monialaista yhteistyötä, 

viimeisimpänä tärkeää jätehuoltoon liittyvää ympäristöyhteistyötä. 

Suosittelemme tutustumaan Toive Tynjälän muistelmiin 

seuratyöstä kotisivuillamme. Kiitämme lämpimästi Toivea 

pitkästä aherruksesta seurassamme ja toivotamme hänelle 

terveyttä ja kulttuurintäyteisiä, rentouttavia päiviä! 


artikkelit/yli-50-vuotta-ystavyysseuratyota 

1980 pysähdyttiin 

vanhalla rajalla. 

Kauppiaita jo oli. 

Toive Tynjälällä on 

takana 50 vuotta 

Suomi-Venäjäseurassa 

ja sen 

edeltäjässä Suomi- 

Neuvostoliittoseurassa. 

Sosiaalineuvosaikanaan 

Toivella 

oli useita lähtöjä. 


Hyvässä Vårt samfund seurassa – Наше – Vårt общество samfund – Наше общество 

Предлагайте 

нам свои публикации 

на русском языке! 

Vi behöver svenska 

texter - hjälp oss! 

sisko.ruponen@ 

Новая стратегия venajaseura.com на 

2020-2024 годы в 

стадии подготовки 

Как Общество г. 

В настоящее время общество «Финляндия- Россия» 

работает над новой стратегией на 2020-2024 годы. 

Коккола Цель стратегии завоевало 

– дать представление о деятельности 

и задачах нашего общества как внешней, так и 

симпатии горожан? 

Ledare | Niina Sinkko 

внутренней целевым группам. Ежегодные планы 

действий конкретизируют осуществление стратегии. 

За предыдущих Стратегия два года будет наше принята Общество на Собрании г. Коккола официальных завоевало 

симпатии горожан представителей карельскими отделений пирожками, общества тортом «Финляндия- «Медовик» 

En Vänortsarbetets vågdal för Rysslands- väsen 

и, конечно, Россия» пельменями. 26 сентября Летом 2020 устраивались года. ярмарки-продажи 

русской выпечки Фундамент на Торговой к разработке площади стратегии города. был Благодаря заложен этому 

rapporteringen 

Också 2020 blir ett händelserikt år för Samfundet. 

в Общество в пришли 2019 году участницы, на членском которые мероприятии удивили «VetäväVenäjä жителей города 

вкусным (Притягательная шашлыком, борщом Россия)». и салатами Кроме того, "Оливье" мы получили и "Селед- 

Bland annat ordnas vänortskongressen den 8 - 10 juni 

i Tver. ofta Medarrangörer frustreras jag är av Kommunförbundet, hur ensidigt, negativt stä- 

och problemка 

под шубой". от членов множество идей к разработке стратегии в 

Ganska 

centrerat derna Åbo de och finländska Tavastehus medierna samt rapporterar ryska Rossotrudnichestvo. 

legat på Förra corona-epidemin gången ordnades och kongressen de ryska valen. 2017 Under somские 

игры на мероприятиях природе. Кроме и в ходе этого, опроса. участники В результате играли опроса в волей- 

было 

om Ryssland. I år har Помимо вкусных рамках процесса обедов мы обновления организовали правил, спортивные на различных дет- 

fokus 

maren i Åbo. skrivs det om skogsbränderna i Sibirien och i år särskilt om бол и ловили получено рыбу. около 500 ответов. Отделениям общества было 

den Det uteblivna finns omkring turismen 100 mellan finsk-ryska våra länder. vänortspar, 

Осенью Общество предложено организовало выделить в рамках концерт ежегодного дуэта балалайки совещания 

somliga Själv har aktivare jag särskilt än andra. intresserat Samfundet mig för och naturnyheter. de lokala Bland de и гармони. четыре Эйно Колппанен приоритетных не в направления первый раз радует развития нас и оставить своей 

positiva avdelningarna fynden kan fanns bidra en artikel med råd om och olika dåd. växter, Vi kan som bl.a. genom tiderna игрой на балалайке. свои отзывы Насыщенный касательно проекта 2019 год стратегии, завершила принятого Новогодняя 

елка в правлением русском стиле. общества Каждый 15 мая ребенок 2020 года. получил сладкий по- 

har förmedla invandrat kulturupplevelser, till Finland från Ryssland främja ungdomskontakter 

och som sprida Ryssland information, har tagit till efter exempel den sibiriska om turism oljeläckan. till Miljön дарок от Деда мороза, а гости праздника посмотрели театраль- 

samt en notis om de åtgärder, 

och vänorten. klimatvärmningen Många vänortspar är gemensamma firar jämna utmaningar år i år – av-födelningarna Finland kan spela och Ryssland, roll i festarrangemangen. 

som media gärna kunde belysa. Det Деятельность suomivenajaseura.fi/strategia2020-2024-rus 

нашего Общества в Коккола успешно развива- 

de nordligt ное представление › С проектом "Морозко" стратегии на русском можно ознакомиться языке. по адресу 

liggande 

är Jag lätt att tycker instämma det är i viktigt förre Moskva-ambassadören att vänortssamarbetet Mikko Hautalas ется. Мы идем дальше в разных направлениях. 

bedömning låter kommuninvånarna miljösamarbetets få nya kontakter betydelse. och lära 

Вступайте в наше Общество и группу в Facebook, мы всегда 

känna Jag hoppas andra länder. starkt på Vänortssamarbetet en bättre Rysslandsbevakning kan omfatta 

allt, Vi som behöver är till nytta veta mera för kommunen, vår tids författare, t.ex. inom musiker, ut- 

konst- 

› Facebook: Suomi-Venäjä Seura Kokkolan osasto 

gällande kul-радturen. новым членам и новым идеям! 

närer bildning, och turism andra kulturskapare. och företagssamarbete. I Ryssland har Poängen kulturen är fortfarande 

hög att vänkontakter status och hög öppnar kvalitet. för Här att ser lära jag av en varandra viktig roll och för Samfundet 

Finland-Ryssland. därmed utveckla hemorten. Det är vårt uppdrag ett ge finländarna aktuell 

information I min ungdom och deltog smakprov jag i Villmanstrands på det ryska kulturutbudet. höstläger 

för unga att lokalavdelningarna i Klin i Ryssland. Att tillsammans bli vän med med ryska Samfundets per- 

Jag 

hoppas 

sonal ungdomar också var i framtiden stor grej, ska kunna som inte planera hade och varit genomföra möjlig mångsidiga 

på annat kulturprogram sätt. Numera runtom finns i Finland. det större möjlighet att 

resa, Jag men vill se det mera innebär rapportering inte alltid om att finsk-ryskt man knyter företagssamarbete 

kontakter 

gemensamma med ortsborna. projekt. Media ger lätt uppfattningen att inget 

och 

Летом Общество в 

händer. Vänortskongressen I verkligheten pågår en ett många synligt finsk-ryska evenemang, projekt, de synligaste 

men kanske gäller avfallshantering inte den bästa mätaren och turism. för I vänortssam- 

Samfundet har vi erfa- 

ярмарки-продажи 

Коккола организовало 

русской Цель выпечки стратегии и 

renhet arbetets av verklighet. kulturprojekt. Kongressens Det finsk-ryska program kulturforumet ska öpp-lockana för tjugo mångsidig år nya aktörer. verksamhet och nya initiativ på lo- 

игры. представление 

Осенью в т.ч. 

ännu 

спортивные – дать детские 

efter 

концерт о деятельности 

и Новогодняя 

kalplanet. För den här kolumnen frågade jag vår virtuella grupp vad deltagarna 

Jag är ville bekymrad läsa om över Ryssland. att många Önskemålen kommuner var som skär mina egna: 

нашего 

елка и в задачах русском стиле. 

mångsidig ner på vänortsarbetet. rapportering, Jag som förstår går under om det ytan, är flera för att ”lätta” ämnen, 

общества. 

kultur. vänortsarbetet upplevs som närmast delegationsresor. 

Ett kapitel Om så för är, sig borde är trendartiklarna. man inte skära Inför ner utan hösten tänka lyfter hem- och 

lifestyle-magasinen om: hur bredda kontakterna? fram slaviska Jag inslag hoppas i matlagning, att vänortskongressen 

Detta nyvaknade ger nya intresse uppslag ger för uppslag mera informel- 

för vår verksamhet: 

inredning och 

mode. 

matlagningsträffar, och mångsidiga kontakter hantverkscirklar till orter och och kulturkvällar. regioner i En slavisk gatumat-festival 

Ryssland. skulle vara ett dragplåster litet varstans i Finland. 

Vi Du i Samfundet kan läsa mera Finland-Ryssland om vänortskongressen ska vara en på mångsidig Samfundets 

ryska. nätsidor. Vi ska inte Kommunförbundet ta journalisternas plats, sprider men infor- 

genom att vara 

röst för 

aktiva mation kan till vi kommunerna. bidra till att finländarna Vi ser fram får emot en mångsidigare ett mångsidigt 

av deltagande Ryssland. från 

och rikare 

bild Finland. 

14 Kontakt 3/2020 1/2020

Kolumni 

Kolumnisti Rita Magga-Kumpulainen 

on toimittaja, kirjailija ja runoilija. 

Ihmisten kesken 

En väsy ylistämään Suomen moniilmeistä 

kesää. Suvituulen hellä kosketus 

ja sateen puhdistava pyyhkäisy 

säilyvät iholla vielä silloinkin, kun 

ovella kolkuttaa pitkä pimeä paukkuvine pakkasineen 

ja maiseman toiseksi maalaavine terveisineen. 

Vaikka kesä elää yhä minussa, en suostu jähmettymään 

yhden vuodenajan ihmiseksi. 

Olen kokonaisempi vasta 

silloin, kun saan kokea selkeän 

kesän, syksyn, talven, kevään. 

Lapin lapsena olen sinut räiskyvän 

ruskan jälkeen maan hiljentävän 

autiuden kanssa. Otan 

avosylin vastaan talven, joka 

tietää Lapin raukoilla rajoilla pakkasta, pimeää ja 

lunta usein enemmänkin kuin omiksi tarpeiksi. 

Kevään kirkkauskin saa tulla, vaikka ikkunat ovat 

edelleen pesemättä. 

Ihmiset tekevät jokaisesta vuodenajasta elämisen 

arvoisen. Tämä kesä oli sitä mitä suurimmassa 

määrin. Korona-ajasta huolimatta kesä toi 

elämääni ihmisiä, ei niinkään perinteisellä nokat 

vastakkain-tavalla, mutta kekseliäisyydellä yhteydenpito 

ei ainakaan vähentynyt. 

Kesäkuussa osallistuin kotikunnassani Kempeleessä 

Lyyrat-runoryhmäni ja Ritunski-lauluduon 

kanssa kotiseutumuseon Vanhan ajan viikkoon. 

Tällä kertaa ohjelmisto tarjottiin striimattuna. 

Yleisömäärä oli huomattavasti suurempi 

kuin perinteisellä tavalla toteutettuna. Meitä 

esiintyjiä kokemus kannusti. 

Juhannusta vietettiin Pohjois-Karjalassa kauniin 

luonnon ja rajoituksista huolimatta sydäntä 

sykähdyttävän yhdessäolon merkeissä. Niin 

nousi lippu salkoon, sytytettiin kokko Pielisen 

edustalla, laulettiin sympaattisella laululavalla 

tuttuja yhteislauluja. Kivaa oli. Turvavälit muistettiin. 

Sydämessä soi kesän lintu! 

Matka johti tutuille seuduille, Pohjois-Norjaan. 

Etukäteisjännitys katosi sen siliän tien, kun 

auto kaarsi kuohuvan kosken rannalle. Heti kävi 

selväksi, että nyt ollaan kalastajien suosikkipaikassa. 

Lohestajia taisivat olla kaikki muut alueen 

asukkaat. Luontevasti keskusteltiin kala-asiat ja 

koronavaikutukset. Oltiin jopa aiempaa 

rohkeampia kontaktiin. Oli 

aitoa iloa elämän jatkumisesta. 

OLI AITOA 

Kirkkoniemi otti matkaajan 

ILOA ELÄMÄN vastaan tutun kodikkaana. Tavallisesti 

kadut vilisevät ihmisistä. 

JATKUMISESTA. 

Nyt turisteja sai etsimällä etsiä. 

Torilla kuulee normaalisti ainakin 

venäjää ja englantia, toki myös saamea ja norjaa. 

Nyt emme kohdanneet venäläisiä Kirkkoniemessä, 

mutta emme myöskään muualla Pohjois- 

Norjassa, vaikka kilometrejä ja tutustumispaikkoja 

tuli melkoisesti. 

Myöskin synnyinkunnassani Inarissa tutussa 

marketissa tilanne oli tyystin erilainen kuin aikaisemmin. 

Vasta viimeisen lomaviikon kauppapäivänä 

kauppaan tuli samaan aikaan venäläinen 

seurue, perhe todennäköisesti. Kauppa tuntui 

olevan heille tuttu, ilmeisesti myös kaupan henkilökunta. 

Pysyvän jäljen sain tutussa paikassa Kautokeinossa, 

jonne matka jälleen kerran suuntautui. Arvatkaapa 

mikä oli kolmipäiväisen pysähtymisen 

tärkein anti? Uudet sukulaiset, joihin törmäsin 

heti, kun suuni avasin, saamen kielellä tietysti. 

Ensi kesän yksi ohjelmanumero on jo sovittu. 

Kautokeinoon sukulaisten luo! 

Kotikylässä juhlimme serkun syntymäpäiviä. 

Aurinkosäässä levittäydyimme laajalle pihalle. 

Monta sukupolvea sulassa sovussa. 

3/2020 1/2020 Kontakt 15

Testaa 

tietosi 

Kirjallisuusteema 

kattaa visammekin. 

Tehtävä: Yhdistä oikea 

kirja ja kirjan alku. 

Vastaa 

kilpailuun 

15.10. mennessä: 

suomivenajaseura.fi/kilpailu. 

Oikein vastanneiden 

kesken arvotaan viisi 

Suomi-Venäjä-seuran 

tuubihuivia. 

Ivan Gontšarov, 

Oblomov 

(suom. J. A. Hollo) 

Mihail Bulgakov, 

Saatana saapuu Moskovaan 

(suom. Ulla-Liisa Heino) 

Leo Tolstoi, 

Anna Karenina 


Fjodor Dostojevski, 

Rikos ja rangaistus 

(suom. J. A. Hollo) 

• • 

Boris Pasternak, • 

Tohtori Živago 

(suom. Juhani Konkka) 

• 

Nikolai Gogol, • 

Kuolleet sielut 

(suom. Jalo Kalima ja 

Juhani Konkka) • 

• 

Anton Tšehov, • 

Nainen ja sylikoira 

• 


Jelena Tšižova, • 

Naisten aika • 

(suom. Kirsti Era) 

"Tavattoman helteisenä päivänä heinäkuun 

alussa, iltapuolella, lähti eräs nuori mies 

syrjäkadun varrelta vuokraamastaan 

pienestä huoneesta ja alkoi astella 

verkalleen kuin epäröiden, K-n sillalle päin." 

"N. N:n lääninpääkaupungissa olevan 

matkustajakodin portista ajoivat sisään 

sievänpuoleiset, pienehköt vaunut, joissa 

tavallisesti matkustavat naimattomat 

miehet." 

"Gorohovajakadulla, sen eräässä 

suuressa talossa, jonka asukkaat olisivat 

riittäneet kansoittamaan kokonaisen 

piirikunnankaupungin, makasi aamulla 

vuoteessa, asunnossaan, Ilja Iljitš Oblomov." 

• • "Ensimmäinen muisto: lunta… Portti ja laiha 

valkoinen hevonen." 

• "Kuljettiin ja kuljettiin ja laulettiin surulaulua 

• 'Ollos iäksi muistettu'." 

• 

"Kaikki onnelliset perheet muistuttavat 

toisiaan, jokainen onneton perhe on 

onneton omalla tavallaan." 

"Keväisen hellepäivän kallistuessa iltaan 

ilmestyi Moskovassa Patriarkan lampien 

luokse kaksi kansalaista." 

"Kerrottiin, että rantakadulle oli ilmestynyt 

uusi henkilö: nainen, jolla oli sylikoira." 

Suomi-Venäjä-seura palvelee 

Keskustoimisto 

Haapaniemenkatu 7–9 B 

PL 194 

00531 Helsinki 

Vaihde (09) 693 831 

suomivenajaseura.fi 

svs@venajaseura.com 

Helsinki 

Haapaniemenkatu 7–9 B 

12. krs, 00530 Helsinki 

Puhelin (09) 693 8632 

etela-suomi@venajaseura.com 

Kuopio 

Puijonkatu 9 B 20, 70100 Kuopio 

Puhelin 0400 570 822 

ita-suomi@venajaseura.com 

Puhelinnumeroissamme 

muutoksia! 

Oulu 

Valkealinnan talo 

Hallituskatu 13 E 49, 

5. krs, 90100 Oulu 

Puhelin 044 535 5502 

pohjois-suomi@venajaseura.com 

Tampere 

Tulli Business Park 

Åkerlundinkatu 11 A, 33100 Tampere 

Puhelin 046 921 7035 

lansi-suomi@venajaseura.com 

Turku 

Brinkkalan piharakennus 

Vanha Suurtori 3, 20500 Turku 

Puhelin (02) 277 3200 

turku@venajaseura.com 

Osastomme eri puolilla 

Suomea toivottavat sinut 

tervetulleeksi! 

Kanssamme pääset 

syventämään 

Venäjä-tuntemustasi, 

nauttimaan kulttuurista ja 

harjoittamaan kielitaitoasi. 

Tervetuloa! 

osastot.suomivenajaseura.fi 

SuomiVenajaSeura 

Liity jäseneksi suomivenajaseura.fi/liittymislomake 

@SVSblogit

Kontakt 3/2020

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?