Pohjois-Pohjanmaan - Suomen Yrittäjät

More documents

Recommendations

Info

8 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 Palvelusetelillä hyötyä asiakkaille, kunnille ja yrittäjille PALVELUSETELILLÄ voi hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkaille. Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon edustaja arvioi palvelun tarpeen. Kunnat valitsevat yritykset, jotka voivat toimia palveluseteliyrittäjinä. Järjestelmä on ollut käytössä muutaman vuoden. Paljon positiivisia vaikutuksia Kuusamon perusturvajohtaja Vesa Isoviita näkee palvelusetelillä paljon positiivisia puolia. – Asiakas saa palvelun nopeammin, ja hänen valinnanvapautensa lisääntyy. Hoitojonot lyhenevät. Kunnalle on usein edullisempaa, jos erikoissairaanhoidossa tai sosiaali- ja terveystoimen palveluissa käytetään palveluseteliä. Kuusamossa palvelusetelijärjestelmä laajentui ensimmäisenä Suomessa myös erikoissairaanhoitoon keväällä 2010. -Vaikutus yrityselämään on piristävä. Palvelusetelituottajina toimivat yritykset saavat lisää näkyvyyttä. Pienyrittäjien kannalta palvelusetelillä on hyvin merkittävä rooli – näitä yrityksiä ei olisi yhtä paljon kuin nyt ilman palvelusetelimahdollisuutta. Kuntapalvelujohtaja Liisa Cajan-Suokas ODL Terveys Oy:stä on samoilla linjoilla Isoviidan kanssa. – Pidän hyvin tärkeänä asiakkaan valinnanvapautta. Palveluseteli on OULUN AIKUISKOULUTUSKESKUS – MONIPUOLINEN TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖKUMPPANI Palvelumme yrityksille: �� OAKK, Kotkantie 3, 90250 Oulu, www.oakk.fi puh. (08) 558 47711, fax (08) 558 47707, etunimi.sukunimi@oakk.fi LAKIMIESPÄIVYSTYS on joka toinen keskiviikko syyskuusta toukokuuhun PPY:n toimistolla. Maksuton jäsenetu. Ajanvaraus puh. (08) 311 4677. konkreettinen asia jonka avulla voi keskustella palvelun sisällöstä – mitä ja millaista laatua rahalla saa. Yritysten kannalta palveluseteli on hyvä asia. Mielestäni palvelusetelijärjestelmä on Kuusamossa toiminut hyvin. Asiakaskeskeisyyttä painottaa myös kuusamolainen palveluseteliyrittäjä. – On tärkeää, ettei omaishoitaja- tai kotipalveluasiakas joudu odottelemaan byrokratian vuoksi, vaan että hänen tarpeisiinsa voidaan vastata nopeasti ja yksilöllisesti. Palveluseteli on asiakkaalle helppo ja joustava tapa saada tarvitsemansa palvelu. Yhteistyö viranomaisten ja yrittäjien välillä on toiminut todella hyvin. Ongelmia Isoviita näkee lähinnä asian tunnettuudessa. Asiasta on kerrottu lehdissä, netissä, radiossa ja televisiossa. Aiheesta on järjestetty seminaareja ja yleisötilaisuuksia, mutta silti tieto ei ole tavoittanut kaikkia. – Vielä on tehtävää, toteaa Isoviita. Saman haasteen tunnistaa myös Cajan-Suokas. – On tärkeää, että palvelun tuottaja osaa Valoisin odotuksin vuoteen 2011 POHJOIS-POHJAN- MAAN YRITTÄJÄT RY on tammikuussa 2011 selvittänyt alueen pk-yritysten tulevaisuuden talousnäkymiä. Vastauksia jäsenyrityksiltä tuli 545 kappaletta. – Määrä on ilahduttavan suuri, sanoo PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. – Kyselyä on tehty vuodesta 2008 lähtien ja on havaittu, että yritykset osaavat varsin hyvin nähdä, mitä seuraava vuosi tuo tullessaan. Näin ollen myös ky- Vesa Isoviita Lähde: Tammikuu talousnäkymät 2011, Sari Reinikainen-Laine Tammi 11 Loka 10 Touko 10 Pienentynyt Pysynyt ennallaan Kasvanut kertoa ymmärrettävästi asiakkaalle, mitä tämä mahdollisuus tarkoittaa. Palveluseteli on uusi asia erikoissairaanhoidossa. Tulevaisuuden näkymiä Palvelusetelin käyttö on lisääntynyt viime vuosina, ja sekä Isoviita että Cajan-Suokas uskovat kasvun jatkuvan tulevaisuudessa. Tämän vuoden huhtikuussa Kuusamo lähtee toteuttamaan sähköistä palvelusetelijärjestelmää. –Asiakkaan kannalta vaikutusta ei ole, mutta kunnan pape- selyn ennustearvo on hyvä. Kyselyssä on seurattu sitä kuinka liikevaihto ja henkilöstön määrä kehittyvät. Viimeisen vuoden aikana puolella yrityksistä liikevaihto on parantunut, joten näkymät ovat positiivisia. Yli puolet, 54,6 % kaikista vastaajayrityksistä odottaa liikevaihdon myös kasvavan tulevaisuudessa. Henkilöstömäärän osalta kehitys on ollut hitaampaa. Kahdella kolmasosalla henkilöstömäärä on pysynyt samana, mutta kasvuakin on ollut kuitenkin 22 % vastaajista. LIIKEVAIHTO NYT VERRATTUNA EDELLISEEN 12 KK TAKAISEEN TILANTEESEEN, KAIKKI TOIMIALAT 13,6 16,5 21 0 10 20 30 40 50 60 33,1 33,3 35,3 Henkilöstömäärän odotetaan myös kasvavan tulevaisuudessa suunnilleen saman verran. – Lisäksi muistuttaisin siitä, että taantuman iskiessä pk-yritykset lähtivät irtisanomisiin ja muihin sopeuttamistoimiin huomattavasti maltillisemmin kuin isot yritykset, sanoo Kolehmainen. – Työllistämisellä on toki myös aina yhteiskunnallista merkitystä. Toimialakohtaisia eroja on. Rajuimmin taantuma tuntui teollisuudessa sekä rakennus- ja kuljetusalalla. Teollisuudessa pudotus oli ankarimmillaan 48,8 50,4 51,1 rityö vähenee, kertoo Isoviita. Tulevaisuudelta Isoviita toivoo, että saataisiin aikaan valtakunnallisesti yhteinen sähköinen palveluntuottajarekisteri. Silloin tuottajan ei tarvitsisi kuin kerran ilmoittautua rekisteriin. – Nyt jokainen kunta hoitaa asian itse. Yhteinen rekisteri tekisi toiminnasta sujuvampaa ja läpinäkyvämpää. Asiasta on käyty keskusteluja ministeriötasoa myöten, ja ideaan on suhtauduttu positiivisesti. Viimeiset askeleet ovat vielä ottamatta. TEKSTI: Hannele Karhu KUVA: Vesa Isoviita 30-40 % luokkaa, kun tilauskirjat tyhjenivät. – Muutos oli enemmän kuin 1990-luvun lamassa, Kolehmainen sanoo. Kaupan ja palveluiden alalla näkymät ovat olleet varovaisen myönteisiä lähes koko ajan, sillä näillä aloilla ei ole koettu yhtä suuria mullistuksia. Ulkopuolisen rahoituksen tarve ei ole yrityksillä lisääntynyt, mikä kertoo siitä ettei investointeja ole tehty odotetusti. Rahoituksen saannissa on taantuman aikaan ollut myös vaikeuksia, luototusta on ollut hankalaa saada. Jopa 30 % yrityksistä on ollut se tilanne, ettei rahoitusta ole järjestynyt. Nyt tilanne on kuitenkin normalisoitumassa. – Rahoitusjärjestelyjen tarvetta edelleen on, mutta isoimmat piikit ovat tasoittuneet, kertoo Kolehmainen. - Lähinnä kyse on ollut käyttöpääoman lisäämisestä. – Kaiken kaikkiaan pidän näkymiä nyt hyvin rohkaisevina ja valoisina, kun muistetaan kuinka syvästä pudotuksesta on vaikeimmilla toimialoilla, teollisuudessa, rakentamisessa ja kuljetusalalla, lähdetty. Emme vieläkään ole kaikilta osin taantumaa edeltävän vuoden 2007 tasolla, mutta suunta on voimakkaasti positiivinen. TEKSTI: Hannele Karhu
Oulun ympäristökuntien yrityspalvelut hankitaan ostopalveluina TEKSTI: Antti Niskanen OULUN SEUDUN yrityspalvelukeskuksen lopetettua toimintansa vuoden vaihteessa kuntaliitoksen ulkopuolelle jääneet Oulun naapurikunnat joutuvat järjestelemään yrityspalvelunsa uudelleen. Siinä ne tukeutuvat olemassa oleviin organisaatioihin, kuten Oulun Seudun Uusyrityskeskukseen. Resursseista yritysten auttaminen ei tule olemaan kiinni, kunnista vakuutetaan. Ellei palveluja löydy omasta kunnasta, ne ostetaan muualta. Kempeleessä yrityspalvelujen järjestelyt ovat tosin muilta kuin yritysten perustamisavun osalta kesken; ne ostetaan Oulun Seudun Uusurityskeskukselta. "Elinvoimavaliokunnan kokouksessa 9.helmikuuta on tarkoitus asiantuntijan ja kunnanjohtajan läsnäollessa pohtia jatkotoimia muiden yrityspalvelujen osalta", kehitysjohtaja Pekka Salmela kertoo. Tuomas Lohi Yrityspalvelut yhdeltä luukulta Valtuuston hyväksymän strategiasuunnitelman mukaan yrityspalvelut säilyvät Muhoksella vähintään entisellä tasolla. Yritysten asiantuntijapalvelut järjestetään ns.yhden luukun periaatteella. Kunnanjohtaja Jukka Syvävirta kertoo, että helmikuun aikana nimitetään henkilö, joka ohjaa ja opastaa yrittäjiä heidän asioissaan. ”Yritysten perustamis- ja kehittämispalvelut järjestetään mahdollisimman kattavasti ostopalveluina”. Palvelusetelillä konsulttiapua Myös Lumijoella alkuneuvonta ostetaan Oulun Seudun Uusyrityskeskukselta, kunnanjohtaja Jouko Joensuu kertoo. "Toimivien yritysten vaativampia palveluja varten olemme suunnitelleet palveluseteliä, joka korvaa osan konsulttipalveluista, jotka yritys voi ostaa haluamaltaan taholta. Konsultteja kyllä löytyy, muun muassa ELY-keskuksella on valmiita paketteja". Joensuun mukaan Lumijoki järjestää yrittäjille pienimuotoista koulutusta, ja yrityskummi Matti Päivärinta jatkaa toimintaansa. "Neuvotteluissa ollaan mukana, mikäli Lakeuden kuntien mahdollinen yhteinen organisaatio tai Oulun elnkeinoliikelaitos tarjoaa kunnalle palveluja". Kunnanjohtaja Joensuu on Lumijoella yrittäjien ja yritystoimintaa suunnittelevien yhdyshenkilö. Työ-ja elinkeinosuunnittelija yhdyshenkilöksi Tyrnävällä pyritään vastaamaan yritysten tarpeisiin ja löytämään ratkaisut niiden palvelemiseen ”eri sidosryhmien osaamista joustavasti hyödyntäen”. Kunnanjohtaja Tuomas Lohi kertoo, että kuntaan nimitetään työ- ja elinkeinosuunnittelija, joka toimii yhdyshenkilönä kunnan, yrittäjien, alueen yrityspalvelutuottajien ja muiden sidosryhmien välilä. ”Kuntaan ollaan juuri nimeämässä myös erillinen elinkeinotoimikunta yrityselämän mahdollisuuksien tukemiseksi ja edellytysten kehittämiseksi.”. Perustamisvaiheen yritysneuvonnasta Tyrnävällä huolehtii Oulun Seudun Uusyrityskeskus. Jukka Syvävirta Pekka Rajala ”Palvelut hankitaan tapauskohtaisesti” Hailuodon kunta hankkii yritysten perustamispalvelut ostopalveluna Oulun Seudun Uusyrityskeskukselta. Jo olemassaolevien yritysten palveluista ei kunnanjohtaja Ari Nurkkalan mukaan ole sopimusta, mutta ”palvelu hankitaan tapauskohtaisesti BusinessOulua ja muita tahoja hyväksikäyttäen”. ”Resursseja ei ole riittävästi, ja niitä on täydennettävä ensi sijassa yritysten neuvontapalveluiden ostopalvelulla”. POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 9 TE-keskuksen yritysohjelmia Limingassa yritykset saavat kaikki ne palvelut, joita ne tarvitsevat, kunnanjohtaja Pekka Rajala vakuuttaa. ”Yritysasiakas ohjataan käyttämään TE-keskuksen valmiita tuotteita, kuten muun muassa Design-, Tuotto-, Kuntoohjelmia. Ja mikäli ne eivät riitä, yritysten tarpeisiin hankitaan palveluja sieltä, missä osaamista on, sijainnista riippumatta”, Rajala lupaa. Esimerkkinä hän mainitsee Oulu Busineksen, ”jos se tuotteistaa palvelujaan”. Yritysten perustamispalvelut Liminka ostaa Oulun Seudun Uusyrityskeskukselta vuoden 2012 loppuun saakka. Yritysten palvejen koordinoinnista vastaa yrityspalvelukoordinaattori Miia Marjanen. Ari Nurkkala
Page 1 and 2: Pohjois-Pohjanmaan YRITTÄJÄ TALOU
Page 3 and 4: POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHT
Page 5 and 6: JULKISUUDESSA on esitetty, että jo
Page 7: TEKSTI: Päivi Kyllönen KUVA: Pekk
Page 11 and 12: Irlannin valtio käsittää suurimm
Page 13 and 14: ��
Page 15 and 16: Pohjois-Pohjanmaalta oli neuvottelu
Page 17 and 18: 1. 2. 3. 4. POHJOIS-POHJANMAAN YRIT
Page 19 and 20: Minun OULUNI AC OULUN TOIMITUS- JOH
Page 21 and 22: Tiesitkö että, Pohjois-Pohjanmaan
Page 23 and 24: Logico, Matti Mauno, PL 59 90101 OU

Pohjois-Pohjanmaan - Suomen Yrittäjät

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?