INTERSPORT FORSSA - 100% FORSSALAINEN PERHEYRITYS ESITTÄÄPUHTAAT KESÄTUOTTEET POISTOHINNOINESIMERKIKSI ALLA OLEVAT TUOTTEET à 10€OSIN HAJAKOKOJAMEILLÄ SINUA PALVELEE AINA SUOMEN URHEILUKAUPAN YKKÖSKETJU!Aki Siika-ahoYrittäjä, omistaja (50%) ja joka paikan höyläaki@urheiluaki.fi0400 890 372Emmi Siika-ahoYrittäjä, omistaja (50%), tehopakkausemmi@urheiluaki.fi040 846 7291Clarissa PajukoskiIloinen, asiantunteva, asiakkaiden suosikkiclarissa@urheiluaki.fi041 313 1605Mikko LiljaRaudanluja ammattilainenmikko@urheiluaki.fi041 313 0605Soila Tammiranta-SillstenAnalyyttinen tietopakkaussoila@urheiluaki.fi041 313 4677MADISONGARDA 3-V399€Elmeri AholaInnokas ja reipas tulokaselmeri@urheiluaki.fi041 313 6684INTERSPORT FORSSA (100% FORSSALAINEN PERHEYRITYS)PALVELEMME MA-PE 10-19 / LA 10-16 / SU SULJETTUYHTIÖNKATU KUTOMON KAUPPAKESKUS (CITYMARKETIN TALO), 30100 FORSSA044 241 88 58 / AKI@URHEILUAKI.FI / URHEILUAKI.FI
KESKIVIIKKONA 4.8.2021 NRO 12 / 202131Hämeen Härkätie - Ikivanha suvitiePalataan hetkeksi aikaan, kunUusimaa jäi hämäläisten erämaiksi.Kun Häme sentään ulottui mereltämerelle.KotiseutuHämeen Härkätie on VanajanHämeen ja Varsinais-Suomenrautakautisten asutusalueidenvälille syntynyt kaupan ja eränkäynninkulkureitti. Keskiajalla se oli Turun jaHämeen linnojen sekä Turun tuomiokirkonja Hattulan Pyhän ristin kirkon yhdystie jaSuuren Rantatien ohella tärkein maantieSuomessa. Se on myös pohjoisin osa halkiEuroopan kulkevaa Santiago de Compostelanpyhiinvaellusreittiä.Hämeen Härkätietä aiemmin vesiväylätolivat Hämeestä vieneet länteen Vanajaaja Kokemäenjokea myöten Selkämerelle jakaakon suuntaan Suomenlahdelle Uudel-Varinkoniemestä löydettin myös pa-nen oli Rengossa Hauhon kirkkoherranKuninkaalla oli myös jatkuvasti pulaalemaalle, jonka joet olivat vähävetisinädottu satama-allas, jolla on pituutta 150,omistamassa talossa - joko Kuittilassa taityövoimasta. Hän vaati kirjeissään voutejavaikeakulkuisia, ja kun samalla Salpaus-leveyttä 40 ja syvyyttä 6-8 metriä. AltaalleUuudessakylässä - seuraava Tammelanlähettämään kruunun palvelukseen piikojaselkä teki tavaroitten kuljetuksesta lähesoli myös rakennettu savesta aallonmurta-Portaassa, edelleen Someron Lahdenkyläs-ja renkejä sekä erityisesti ahkeria työmie-mahdotonta, Uusimaa jäi hämäläistenja. Viimeiset rakennukset tehtiin ilmeisetisä, Marttilan Juutilassa ja Liedon Pinomä-hiä Tukholman ja Grispholman linnojenerämaiksi. Hämeestä on sanottu, että se1200-luvun puolenvälin aikoihin. Tällai-essä.rakennustyömaille. Vuonna 1540 Hämeenulottui mereltä merelle.sia muinaiskaupunkeja arvellaan olleenPaikannimien perusteella HärkätienHärkätietä pitkin asemiehet saattoivat 179AMMOISET YHTEYDETmuitakin, mutta niiden rauniot ovat vielälöytämättä.ikää voidaan nimistöntutkija Timo Alasenmukaan siirtää vielä hieman varhemmak-henkeä kuninkaan palvelukseen Tukholmaan.Hämeen suurista erämaista ei ollut merelleulottuvia vesireittejä lounaasen, jotenRATSUTIE JA KESÄTIEsi: Vuonna 1458 tai 1459 pidettiin Portaankäräjät, joilla lautamiehenä oli muidenMUSTA SURMA SAAPUIluonteviksi kulkuväyliksi muotoutuivatHämeen linnan seutu oli kehittynyt Hä-mukana poual Sillanpääst. Tuomio osoit-Härkäteitä pitkin kulkeutuivat myös länti-metsään tallatut urat. Härkätie oli vuo-meen Härkätietä tutkineen Jaakko Masosentaa, että Härkätietä varten oli Turpoonjoennen kulttuuri ja tavat Turusta Hämeeseensisatoja tällainen pahainen polku, jokamukaan muinaisten keskiaikaisten vesi- jayli rakennettu silta. Erityisesti talvisilta-,ja Hämeenlinnasta siirtyi kauppamatkoillajohti Rengon ja Liedon välisen Tammelanmaareittien risteykseksi, jossa kohtasivatsilta-, reki- ja porras-paikannimien pe-itäisiä vaikutteita Turkuun. Härkätie yh-ylängön lähes läpikulkemattomien kuusiti-Aurajoen suuhun vienyt Härkätie sekä itäänrusteella on myös voitu selvittää tärkeidendisti myös Hämeen äiti-kirkon eli Hattulanheikköjen halki.Viipuriin johtanut Ylinen Viipurintie, jostatalviteiden reittejä.Pyhän ristin kirkon, Rengon Pyhän JaakonHärkätien ikäämistä 800-luvulle onperusteltu sillä, että niin Turussa kuinerkanivat tiet Pälkäneen kautta Tammerkoskelleja Kokemäenjoen suuhun. Meritie,VAIHTOKAUPPAAkirkon ja Turun tuomiokirkon.Kauppiaiden mukana levisivät myösHämeenlinnassa on tuolloin ollut pysyvääHämeentie ja Porvoo-Hollola-tie yhtyivätTavarankuljetuksesta on yksityiskohtaisiakulkutaudit: Keski-Euroopasta saapuiasutusta. Varikonniemen kaivauksissa onSuureen Rantatiehen. Linna rakennettiinmerkintöjä vasta 1600-luvun Turun tulliti-1300-luvulla musta surma eli bakteerinlöytynyt asutus, jonka arvellaan kehit-siis vanhan ja vankan hämäläisalueenleissä. Niiden mukaan tammikuiset Pyhänaiheuttama paiserutto, jonka uhreiksityneen kaupunkimaiseksi 800-luvulla;keskukseen.Henrikin markkinat olivat vuotuisen kau-täällä joutui muutamia satoja; Euroopassaradiohiilitutkimus on ajoittanut yhdenHämeenlinna kauppapaikkana on py-pankäynnin kohokohtia; Hämeen Härkätieja lähialueilla 20 - 50 prosenttia väestöstäuuninpohjan 500-luvulle. Rakennuk-synyt kohdillaan. Turku lienee muuttanutalkaa Turusta Hevostorilta.eli miljoonia.sien lukumäärä on olettettu olleen sata,omaansa, kun Aurajoki ei maannousunKauppa oli vaihtokauppaa. ErityisenTämä rutoksi nimetty tauti ilmestyi ajanpinta-alaksi seitsemisen hehtaaria. Alueentakia ole riittänyt laivojen syväyksiin.haluttuja olivat soopelin, kärpän, näädänkuluessa yhä uudelleen. Turun linnanvou-ympäriltä on löytynyt 350 metriä parinllmeisesti Koroisten piispanlinna on ollutja saukon nahat ja majavan kuivatuistadin mukaan 1500-luvun alussa koko kau-metrin levyistä kivimuuria, jota pidetäänensimmäinen Turku, sitten Lieto ennensukurauhasista jauhettu sukupuoliseenpunki oli lähes tyhjillään ihmisten paettuaSuomen vanhimpana.nykyisiä Aurajoen rantamaita.kyvyttömyyteen, sydänvaivoihin ja epilep-ruttoa. Myöhemmin esimerkiksi TurunMatkan on arveltu jalan kuljettunasiaan vaikuttanut ihmelääke hauste.markkinat oli peruttava 1530-luvulla, kos-kestäneen lähes viikon, kuninkaan pikalä-Näitä vaihdettiin aseisiin, koruihin,ka maakuntien kauppiaat eivät tartunnanhetit suoriutuivat ratsain parissa päivässä.tekstiileihin ja erityisen arvokkaaseen suo-pelossa uskaltaneet tulla kaupunkiin.Nykyisin vanhaa Hämeen Härkätietä onlaan, jota oli kuivauksen rinnalla ryhdyttyTuolloin sulkuja ja rajoituksia einähtävissä jonkin matkaa hiekkapintaisenakäyttämään tärkeimmän vientituotteen elimäärätty vaan suojautuminen oli opittu.Liedon Vanhalinnan lähellä osana histo-kalan säilömisessä. Kysymys ei ilmeises-Vieläkin elää sanontana, että jotakin asiaariallista kulttuurimaisemaa.ti ollut nappikaupasta, sillä asiakirjojenkartetaan kuin ruttoa.Hämeen Härkätie oli käytössä ratsutienäja kesätienä, sillä se ei soveltunut suurientavaramäärien kuljetukseen upottavienmukaan esimerkiksi joku Turun kauppiasoli toimittanut kerralla yli 400 000 nahkaaTallinnaan.PALJON RAKENTUUNÄKYMÄTTÖMÄN PÄÄLLEpehmeikköjen takia.VASTA KESKIAJALTA ASIAKIRJOJAKRUUNUN TARPEITAHämeen linnan tilikirjoista käy ilmi, ettäHistoria ei ole pelkkiä faktoja vaan siihenliittyvät myös kokemus ja ymmärrys, jotkaovat kiinnittyneet vaikkapa ikivanhaan,Ensimmäiset historialliset maininnatkuninkaan vaatimukset ja hallinnon tar-kaartelevaan ja mäkien laelle kiipeileväänHämeen Härkätiestä ovat 1500-luvulta.peet olivat lähes loputtomat. Anna-Marihämäläiseen suvitiehen, jolle ainakinAsiakirjat kertovat, että Itämeren aluettaVilkunan tutkimusten mukaan talonpojatkerran kesässä edelleen kannattaa lähteä.hallineet tanskalaiset sotavoimat perään-kuljettivat Turkuun kruunun verotavaroi-Tien varren paikannimet saattavat ollatyivät Kustaa Vaasan vapaussodassa 1523na viljaa, maltaita, voita, talia, kuivattujakiinnostuneelle matkaajalle viittoja myösTurusta Hämeenlinnan kautta Viipuriinhaukia, kuivattua pikkukalaa, suolalohta,tarinoiden ja kertomuksien maailmaan.vanhaa kesätietä pitkin.savustettuja lampaanruhoja ja nahkoja.Tutkitun tiedon vieressä riittää tilaa toden-Vuonna 1556 Jaakko Teitti luetteloi ku-Kotimatkalla oli linnaan toimitettavaksinäköisyyksille ja mielikuvitukselle.ninkaalle kaikki Hämeenlinnasta Turkuunsuolatynnyreitä, rautaa tai ulkomaalaistakulkevan tien varren kievarit: ensimmäi-verkakangasta.Teksti: Pirjo Poutanen, kuvat: Jouni Nukkala
Change language