Kotiseutulainen 12/2021

4 KESKIVIIKKONA 4.8.2021 NRO 12 / 2021
Heikki Luoman kotitontilta löytyy myös
kirjailijan piilopirtiksikin soveltuva maja.
Hän luonnehtii
vuosien varrella
kirjoittamaansa
tekstiä
määrältään
sellaiseksi, ettei
sitä tahdo uskoa
oikein itsekään
todeksi.
Kirjailijan on kirjoitettava
Muuten maalaiskomedioistaan tuttu Heikki
Luoma tuntee elämänsä valuvan hukkaan.
Romaaneja, näytelmiä, kuunnelmia ja käsikirjoituksia useammankin katsojamagneettina juhlineen TV-sarjan tarpeiksi.
Kirjailija Heikki Luoman teosluettelo on pitkä ja monipuolinen. Kaiken kaikkiaan viitisenkymmentä nimikettä. Tähän
mennessä.
Tuttu kasvo
Hänen ajatuksensa voi nimittäin
päätellä lähtevän siitä, että mielen
tulee askarrella kaiken aikaa jonkin
tavoitteen parissa. Jonkun kirjoitushomman
on toisin sanoen oltava aina jossain
tekemisensä vaiheessa.
− Muuten elämä tuntuu kuin jotenkin
valuvan hukkaan. Kyllähän tässä kotona
on pihatöitäkin kiva tehdä, mutta eivät
ne anna samanlaista tyydytystä, Heikki
Luoma summaa Jokioisten Kiipunjärven
tuntumassa.
Muun muassa miljoonayleisön televisioiden
ääreen keränneiden maalaiskomedioiden
luoja asettui paikan asukkaaksi
reilun kilometrin päässä sijaitsevassa
Suonpään talossa syntyneen, ja Jokioisten
keskustassa aikuiseksi varttuneen vaimon-
Heikki Luoma toteaa karjalaisen supliikkinsa
kuuluvan kirjailijana itseään toteuttamisen
apuvälinevalikoimaan.
sa Pirjon kera vuonna 2007.
− Ennen meitä tässä oli synkkä korpi.
Kyllähän siinä oli oma hommansa kirjoittaessani
Mooseksen perintöä ja Peräkammarin
poikia samalla, kun osallistuin
rakennustöihin, vaikkakin lähinnä juoksupoikana
toimineena yleismiehenä.
Hänen vakuutteluunsa, jonka mukaan
muuttoa Lahdesta Jokioisille maaseudun
rauhaan ole tarvinnut missään vaiheessa
katua, on helppo uskoa. Komean kotitalon
pihamiljöötä katsellessa voi päätellä aivan
omin päinkin, että töitä on Luoman pariskunta
paiskinut tontillaan myös taloksi
asettumisensa jälkeen.
KUTSUMUKSEN VOIMALLA
Vuonna 1944 Keski-Suomessa Kyyjärvellä
syntynyt Heikki Luoma muutti aikuistuttuaan
työn perässä Lahteen. Ensin hän teki
ammattiuraa mainostoimistossa graafisena
suunnittelijana lähinnä kuvittamisen
sektorilla.
Sittemmin työnantajaksi vaihtui
Enso-Gutzeit-yhtiö, aluksi tehdastyön
merkeissä ja jatkossa käyttögrafiikan parissa
pakkaussuunnittelijana. Työn kuvaan
kuului myös toimiminen yhtiön henkilökuntalehden
ulkoasuvastaavana.
- Olin päälle nelikymppinen, kun totesin
itselleni, että kirjoittaminen tarjoaa parhaan
tavan niin ajatustensa esille tuomiseen
kuin ajatuksillaan vaikuttamiseenkin.
Viitisen vuotta tuli ensin kokeiltua täydellä
antaumuksella kirjallisen ilmaisun kaikkia
lajeja sekä tyylisuuntia toinen toisensa
perään.
Kutsumukselle antautuminen tuotti
ensimmäistä tulosta konkretian muodossa
vuonna 1986 Hämeen Taidetoimikunnan
kuunnelmakilpailussa. Heikki Luoman
kirjoittama Neuvottelu arvostettiin
katselmuksessa ykköspaikan ja jatkossa
YLE:n Radio Suomen kanavalle sovitettuna
esitysajan ansaitsevaksi.
Aiheen debyyttikuunnelmaansa Heikki
Luoma ammensi kotikylältään yleisesti
tunnetusta erakkomiehestä, joka sodan
seurauksena hermonsa menetettyään lähti
vaatimaan Neuvostoliitolta korvauksia
ihan vakavissaan.
− Totta kai hänelle kylällä naureskeltiin,
minä itse muiden mukana. Idean soveltamisesta
eri aiheiden ja asetelmien parissa
vaihtelevin vivahtein tuli sittemmin vahvin,
ehkä varmistamatonkin aseeni.
− Kai se on niin, että kun omaa karjalaisen
supliikin, siinä saattaa livahtaa
ulos yhtä ja toista ennen kuin kaikkia ehtii
miettimään sen tarkemmin.
KOVA, MUTTA OIKEAKSI
OSOITTAUTUNUT PÄÄTÖS
Heikki Luoma arvioi kokemusten vahvistamana,
että oikein ajoitettu nauru on
tehokkain keino asioiden ilmaisemisessa.
Hän painottaa tekstisisällön toimivuudessa
myös kuulijan, katsojan ja lukijan omakohtaisesti
kohdalleen osuvaksi − tietoisesti tai
tiedostamattaan − tuntemiensa kokemusten
merkitystä.
− Ajatellaan vaikka näitä maalaiskomedioitteni
tyyppejä. Kun nauramme heille,
nauramme oikeastaan itsellemme.
Heikki Luoma antautui päätoimiseksi
kirjailijaksi vuonna 1990. Hän luonnehtii
vakinaisen palkkatyön tarjoamasta elämänturvasta
luopumisen kovaksi päätökseksi,
jota ei ole kuitenkaan tarvinnut
katua.
− Päin vastoin. Nyt ei pääse ainakaan
soimaamaan itseään päätöksestä, joka olisi
jäänyt siinä tilanteessa tekemättä. Kirjoittamiselle
omistautuneena olen päässyt
osalliseksi elämänkokemuksista, joita
ei muuten voisi kuvitellakaan osuneeksi
omalle kohdalleen.
Hän luonnehtii vuosien varrella kirjoittamaansa
tekstiä määrältään sellaiseksi,
ettei sitä tahdo uskoa oikein itsekään
todeksi. Samalla Heikki Luoma huomauttaa
ottavansa todelliseksi kutsumus- ja mielityökseen
kokemansa kirjailijan ammatin
asenteella, jolla leipätyö tuleekin ottaa.
LIIKKEELLE MIELI NÖYRÄNÄ
− Uuden kirjoitusprojektin aloittamiseen
pitää suhtautua en osaa mitään −mielellä.
Aikaisempien saavutusten varaan kun
ei voi laskea mitään. Mika Waltari kuvasi
asiaa osuvasti todetessaan, että kirjailijan
paras inspiraatio on herätyskello. Tulokset
puhuvat hänenkin osaltaan puolestaan.
Kirjallisiksi esikuvikseen hän nostaa
ylitse muiden Väinö Linnan, Kalle Päätalon
sekä Pentti Haanpään.
− Minuun vetoaa heidän muista kirjailijoista
poikkeava huumorinsa, vaikka
se Haanpään osalta vähän rankemman
puoleista onkin.
Heikki Luoma on kirjoittanut 13 romaania,
35 näytelmää, kolme kuunnelmaa,
95 osaa Kantolan perhe-sarjakuunnelmaa
sekä seitsemän TV-sarjaa, mukana muun
muassa miljoonayleisön keränneet Vain
muutaman huijarin tähden, Peräkamarin
pojat, Mooseksen perintö sekä Turvetta ja
timantteja.
Hän laskee luoneensa pelkästään Maalaiskomedioihinsa,
Pirunpeltoonsa ja Korpelan
kujanjuoksuunsa 96 henkilöhahmoa.
− Koko tuotannossani niiden määrän
täytyy nousta lähelle kahta sataa. Mistähän
ne kaikki tulevat, hän kysyy itsekin.
Seuraava tilaustyökin on lupaavasti
kypsyttelyvaiheessa.
Teksti ja kuvat: Erkki Kuronen