HEP_loppuraportti_2017

Kirjoittajat:
Jaana Ukonaho, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka
puh. 050 312 5755, sposti: jaana.ukonaho(at)odl.fi
Riitta Pyky, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka
Mirija Holma, OAKK, Virpiniemen liikuntaopisto
Minna Kettunen, OAKK, Virpiniemen liikuntaopisto
Jonna Rajala, opiskelija, Oulun yliopisto
www.odl.fi
www.virpiniemi.fi

Sisällys
1 Hankkeen kuvaus ............................................................................................................................................ 1
2 Tulokset .......................................................................................................................................................... 3
2.1. Hyvinvointiaktiivisuutta edistävä palvelumalli ....................................................................................... 3
2.2. Koulutukset toimintamallin käyttöönottamiseksi .................................................................................. 5
2.2.1. Nuorten ohjaajat ............................................................................................................................. 5
2.2.2. Liikunta-alan tutkintotavoitteista koulutusta tukeva opintokokonaisuus ...................................... 6
3 Vaikuttavuus ................................................................................................................................................... 7
3.1 Toimintamallin vaikuttavuus ................................................................................................................... 7
3.1.1 Määrälliset vaikutukset .................................................................................................................... 7
3.1.2 Laadulliset vaikutukset ..................................................................................................................... 9
3.2 Koulutukset ............................................................................................................................................ 11
3.2.1 Kokonaistyytyväisyys ...................................................................................................................... 11
3.2.2 Koulutusten palaute- ja seurantakyselyt ........................................................................................ 11
4 Hyödyntäminen ............................................................................................................................................ 14

1 Hankkeen kuvaus
HEP! – hanke toteutettiin Oulun kaupungissa vuosina 2014–2017. Hankkeen toteuttajina
olivat Oulun Diakonissalaitos ja Virpiniemen liikuntaopisto yhteistyössä Oulun kaupungin
kanssa. Hankkeen kohderyhmänä olivat 20–30-vuotiaat syrjäytymisuhkaiset nuoret.
Nuoret ovat nykyään monien haasteiden edessä, sillä väestön ikärakenne ja heikko
työllisyystilanne ovat johtaneet siihen, ettei työ- ja koulutuspaikkojen saaminen ole itsestään
selvää. Työ voidaan nähdä yhtenä edellytyksenä hyvinvoinnille ja elämänhallinnalle, ja sen
kautta on mahdollista luoda sosiaalisia suhteita ja saada sisältöä elämään 1 . Pitkittyessään
työttömyys on vakava riski nuorten hyvinvoinnille, sillä sen on todettu aiheuttavan mm.
itsetunnon laskua, masennusta, ahdistusta, arvottomuuden tunteita, itsensä kokemista
onnettomaksi, itseluottamuksen puutetta, vaikutuksia ihmissuhteisiin ja pessimististä
suhtautumista tulevaisuuteen 2,3 . Näiden lisäksi työttömien heikentyneen hyvinvoinnin
kehitykseen liittyy fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin alentumista ja työkyvyn
heikentymistä 4 .
Nuorilla työ- ja opiskelupaikan puuttuminen voi johtaa kierteeseen, jossa kasautuneet
hyvinvoinnin ongelmat katkaisevat vähitellen siteet yhteiskuntaan. Varsinaisesta
syrjäytymisriskistä voidaan puhua silloin, kun nuori on työtön ja kouluttamaton ja
samanaikaisesti kodin resursseihin liittyy vakavia puutteita ja/tai nuorella on esimerkiksi
sairaudesta johtuvia toimintarajoitteita 5 . Työttömyys ja sen seurauksena syntyneet ongelmat
voivat kasautuessa johtaa syrjäytymiskehitykseen, johon liittyy sivuun joutuminen
sosiaalisista suhteista, vaikuttamisesta, vallankäytöstä, mahdollisuudesta osallistua työhön,
koulutukseen ja laajemmin yhteisölliseen toimintaan 6 . Se nähdään osattomuutena erityisesti
hyväksi nähdyistä asioista, joita ovat: työ, toimeentulo, koulutus, terveys sekä ystävyys- ja
perhesuhteet 7 . Syrjäytyminen voidaan nähdä yksilön näkökulmasta kasautuvana huonoosaisuutena
5,8 .
Liikuntaa voidaan pitää yhtenä syrjäytymisen ”vastavoimana”, sillä liikunta tutkitusti
ehkäisee työttömyyden kielteisiä vaikutuksia. Nuorisotutkimusseuran toteuttaman
tutkimuksen mukaan 18–29-vuotiaista työttömistä nuorista yhdeksän kymmenestä oli sitä
mieltä, että liikunta tekee elämästä mielekkäämpää, ja suurin osa kokee, että liikunta estää
heitä passivoitumasta ja syrjäytymästä 2 . Fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan vahvasti
yhteydessä myös psyykkiseen hyvinvointiin 9 . Mitä enemmän nuori harrastaa liikuntaa, sen
1 Ylinampa, M. 2005. Kuntouttava, valmentava ja työllistävä työvalmennus. Teoksessa: Hassinen, J. (toim.) Työ- ja yksilövalmennuksen käytäntöjä –
näkökulmia 2000-luvun työpajojen palveluihin. Helsinki: Valtakunnallinen työpajayhdistys & BalanssiAkatemia, 19-41.
2 Huhta, H. 2015. ”Pitää pään kasassa työttömyysaikana”. Liikunta työttömien nuorten arjessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura.
Verkkojulkaisuja 87.
3 Winefield, A. H. 1997. Introduction to the psychological effects of youth unemployment: International perspectives. Journal ofAdolescence 1997,
20, 237-241.
4 Tarkiainen, L. 2011. Ryhmämuotoinen elintapaohjaus osana työttömien palvelukokonaisuutta. Rytmi-projektissa luodun toimintamallin arviointia.
Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.
5 Järvinen, J. & Jahnukainen, M. 2001. Kuka meistä onkaan syrjäytynyt? Marginalisaation ja syrjäytymisen käsitteellistä tarkastelua. Teoksessa:
Suutari, M. (toim.) Vallattomat marginaalit. Yhteisöllisyyksiä nuoruudessa ja yhteiskunnan reunoilla.
Nuorisotutkimusverkosto/Nuotisotutkimusseura. Julkaisuja 20.
6 Laine, T. Hyväri, S. & Vuokila-Oikkonen, P. 2010. Mitä on syrjäytymisen vastainen työ? Teoksessa: Laine, T. Hyväri, S. & Vuokila-Oikkonen, P. (toim.)
Syrjäytymistä vastaan sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Tammi, 9-25.
7 Törrönen, M. & Vornanen, R. 2002. Emotionaalinen huono-osaisuus peruskoululaisten korostamana syrjäytymisenä. Saatavana osoitteesta:
https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/publications/emotionaalinen-huon%28c023c3af-023e-4fdc-a0ae-6d1995dc9f6e%29.html
8 Siljander, P. & Ulvinen, V.-M. (toim.) 1996. Syrjäytymisestä selviytymiseen. Vaikeuksien kautta elämänhallintaan. Oulun yliopisto. Oulun yliopiston
kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita 66/1996 Ussher, M. H. Owen, C. G. Cook, D. G. Whincup, P. H. 2007. The relationship
between physical activity, sedentary behaviour and psychological wellbeing among adolescents. Social Psychiatry Epidemiology (2007) 42: 851-856.
9 Myllyniemi, S. (toim.) 2012. Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri 2012. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 127.
Verkkojulkaisuja 53.
1

tyytyväisempi hän on elämäänsä, vapaa-aikaansa ja ihmissuhteisiinsa 10 . Liikunnallisen
aktiivisuuden on mm. havaittu olevan yhteydessä parempaan itsearvioituun terveyteen ja
kuntoon, vähäisempiin masennuksen oireisiin ja korkeampaan elämäntyytyväisyyden tasoon
(Satisfaction with Life Scale) 11 . Liikuntaan aktivoinnissa haasteena on liikuntapalveluiden ja
asiakkaiden kohtaaminen. Olemassa olevat palvelut eivät kohtaa koko väestöä. Kynnys
liikuntapalveluiden käyttöön on liian suuri niille, jotka tuntevat itsensä ulkopuoliseksi,
vajavaiseksi tai riittämättömäksi. Kun elämän tasapaino järkkyy, ei liikunta ole välttämättä
ensimmäisenä mielessä. Liikunta nähdäänkin ennen kaikkea fyysistä terveyttä edistävänä
toimintana. Fyysisten terveyshyötyjen lisäksi liikunnan saralla, tulisi kiinnittää enemmän
huomiota liikunnan psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikutusmahdollisuuksiin. Olennaista on, miten
liikuntatoiminta järjestetään. 12
Nuorille suunnattujen kehitysohjelmien tulisikin keskittyä nuorten psyykkisiin, sosiaalisiin ja
emotionaalisiin vaikeuksiin, jos tavoitteena on saada aikaiseksi merkittäviä ja pitkäkestoisia
vaikutuksia 13 . Kehitettäessä nuorten elämänhallintaa tukevaa elintapaohjausta tulee
toiminnan suunnittelussa ottaa huomioon kohderyhmän erityispiirteet.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää uusi tutkimustietoon pohjautuva nuorten
hyvinvointiaktiivisuutta edistävä toimintamalli. Toimintamallin kehittämisessä hyödynnettiin
muiden aiemmin toteutettujen hankkeiden tuottamia ja hyväksi havaitsemia malleja ja
parhaita käytäntöjä. Malli tehostaa hyvinvoinnin puheeksi ottamista ja terveystarkastuksiin
ohjausta nuorten palveluissa, yhtenäistää terveystarkastussisältöä ja tukee nuoria terveisiin
elintapoihin. Toimintamalli otetaan käyttöön koulutuksilla, mikä tukee moniammatillisen yhteistyön
kehittymistä nuoren aikuisen palvelupoluissa. Toimintamalli soveltuu kaikille ammattiryhmille,
jotka työskentelevät erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien nuorten kanssa.
Lisäksi hankkeessa kehitettiin liikunta-alan tutkintotavoitteista koulutusta tukeva
opintokokonaisuus.
10 Piko, B. & Keresztes, N. 2006. Physical activity, psychosocial health, and life goals among youth. Journal of Community Health. Vol. 31, No. 2, 136-
145.
11 Matsuba, K. M. Elder, G. J. Petrucci, F. Marleau, T. 2007. Employment Training for At-risk Youth: A Program Evaluation Focusing on Changes in
Psychological Well-being. Child Youth Care Forum (2008) 37:15-26.
12 Liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjaukset. Liikunta ja mielenterveys osana hyvinvointia. Saatavilla:
http://www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/materials_files/liikunta-_ja_mielenterveysalan_kehittamislinjaukset.pdf
13 Matsuba, K. M. Elder, G. J. Petrucci, F. Marleau, T. 2007. Employment Training for At-risk Youth: A Program Evaluation Focusing on Changes in
Psychological Well-being. Child Youth Care Forum (2008) 37:15-26.
2

2 Tulokset
2.1. Hyvinvointiaktiivisuutta edistävä palvelumalli
Hyvinvointiaktiivisuutta edistävää palvelumallia suunniteltiin ja kehitettiin yhdessä kohderyhmänuorten ja
heidän parissa työskentelevien kanssa vuosina 2014–2016. Kehittämistyöhön kuului kaksi mallin
kokeilujaksoa kohderyhmänuorilla, joista viimeisen jakson (8/2015-2/2016) tulokset on koottu osaksi tätä
loppuraporttia. Hankkeen lopuksi saadut tulokset arvioitiin ja kuvattiin työkirjaksi, jonka pohjalta on
suunniteltu ja toteutettu koulutusta nuorten parissa työskenteleville. Palvelumallin kehitysprosessi on
esitetty kuvassa 1.
3
Kuva 1: Hyvinvointiaktiivisuutta edistävän palvelumallin kehitysprosessi

Kehitetyn palvelumallin (kuva 2) tarkoituksena on saada työvoimapoliittiseen toimintaan,
kuten erilaisiin työpajoihin osallistuvat 20–30-vuotiaat syrjäytymisuhkaiset nuoret,
aktivoitumaan omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Tätä edesautetaan tehostamalla
hyvinvoinnin puheeksiottamista nuorten palveluissa, aktivoimalla terveystarkastuksiin
ohjausta ja yhtenäistämällä niiden sisältöä sekä ohjaamalla nuoria terveellistä elämäntapaa
tukevaan toimintaan.
Toimintamallin käyttöönoton edistämiseksi malli kuvattiin käytännönläheiseksi työkirjaksi:
Kokemusta vaille valmiimpi – Ideoita nuorten aikuisten elintapaohjaukseen
(http://www.odl.fi/tutkimus-ja-koulutus/julkaisut/oppaat/) ja InnoKylään
(https://www.innokyla.fi/web/malli4044293). Työkirjan jalkauttamiseen koottiin myös
koulutussarja, joka kuvataan kohdassa 2.2.
Kuva 2. Syrjäytymisuhkaisten nuorten hyvinvointiaktiivisuutta edistävä palvelumalli.
4

2.2. Koulutukset toimintamallin käyttöönottamiseksi
2.2.1. Nuorten ohjaajat
Toimintamallia jalkautettiin kolmella koulutuskokonaisuudella vuoden 2016 aikana: Nuorten
hyvinvoinnin puheeksi ottaminen ohjaustyössä (3h), Liikuntatoiminnan rakentaminen ja
ohjaaminen kokemusliikunnan keinoin (24h) ja Ideoita nuorten aikuisten
ravitsemusohjaukseen (4h). Koulutuksiin osallistui yhteensä 79 nuorten parissa
työskentelevää asiantuntijaa kahdeksasta eri Pohjois-Pohjanmaan kunnasta.
Hyvinvoinnin puheeksi ottamisen koulutuksessa käytiin läpi käytännön työkaluja ja
harjoiteltiin puheeksi ottamista. Lisäksi kartoitettiin osallistujien toimijaverkosto, jotta
jokaisella olisi selvillä, mihin nuoren voi tarvittaessa jatko-ohjata hyvinvoinnin eri osaalueiden
haasteissa. Työpajamalliksi rakennettu koulutuskokonaisuus antoi osallistujille
valmiudet vastaavan työpajan toteutukseen omassa työyhteisössä. Liikuntatoiminnan
kolmen päivän koulutuskokonaisuus sisälsi teorian lisäksi paljon käytännön harjoituksia
kokemusliikunnan suunnittelusta ja ohjaamisesta. Lisäksi osallistujat analysoivat omaa
toimintaympäristöään liikuntatoiminnan rakentamiseksi koulutuskokonaisuuden jälkeen.
Ravitsemusohjauskoulutuksessa osallistujat pääsivät itse tutustumaan
ravitsemusohjausaineistoon ja tekemään ohjausharjoituksia.
5

2.2.2. Liikunta-alan tutkintotavoitteista koulutusta tukeva opintokokonaisuus
Hankkeen alkuvaiheessa kartoitettiin liikunnanohjauksen perustutkinnon järjestäjiltä, millä
tavalla nuorten liikunnanohjaaminen otetaan huomioon koulutusten sisällöissä. Lisäksi
kartoitettiin Pohjois-pohjanmaan liikuntaneuvojilta ja ohjaajilta nuorten ohjaamiseen
liittyvää osaamista. Kartoituksissa ilmeni tarve sekä koulutuksen sisältöjen kehittämiseen
että osaamisen lisäämiseen 14 .
Kartoituksen pohjalta kehitettiin Virpiniemen liikuntaopistolla järjestettävän
liikunnanohjauksen perustutkinnon sisälle nuorten liikunnanohjaamisen kokonaisuus (kuva
3). Tämä toteutui sekä liikunnanohjaamisen pakollisen että lasten ja nuorten sekä soveltavan
liikunnan ohjauksen valinnaisen tutkinnonosissa. Liikunnanohjaamisen pakollisen
tutkinnonosan yhteydessä käsiteltävät kokonaisuudet olivat nuorisokulttuuri, nuorten
liikuntalajit ja osallisuus. Valinnaiseen tutkinnon osan sisältöihin kuuluivat kokemusliikunnan
avaaminen itsemääräytymisteorian pohjalta, kokemusliikunnan osa-alueet, ryhmäytyminen,
liikuntakokonaisuuden rakentaminen ja arviointi.
Kuva 3: Nuorten liikunnanohjaamisen kokonaisuus liikunnan perustutkinnon sisällä
Kokonaisuutta kokeiltiin ensimmäisen kerran keväällä 2016, jolloin pakollisen tutkinnonosan
sisällä 25 opiskelijaa ja valinnaisen tutkinnonosan sisällä 5 opiskelijaa saivat koulutuksen.
Syksyllä 2016 valinnaisen osion suoritti lisäksi 5 opiskelijaa. Koulutuksissa käytettiin
lähtökohtana Kokemusta vaille valmiimpi - Ideoita nuorten aikuisten elintapaohjaukseen –
työkirjaa (http://www.odl.fi/tutkimus-ja-koulutus/julkaisut/oppaat/). Hankkeessa kehitetyt
koulutussisällöt vastaavat erinomaisesti toimintaympäristön muutoksiin ja nuorten
liikunnanohjaamisen osaamistarpeisiin. Koulutussisällöt jatkuvat pysyvänä osana
liikunnanohjauksen perustutkintoa hankkeen jälkeen.
6
14 HEP! –Hyvinvointiliikuntaa elämän poluilla! –hankkeen väliraportti 2/2015. Osoitteessa: http://www.odl.fi/tutkimusja-koulutus/julkaisut/hankeraportit/

3 Vaikuttavuus
Koko hankeaikana järjestettyyn toimintaan osallistui yhteensä 473 nuorta ja hankkeen järjestämissä
koulutuksissa (12kpl) kävi 179 nuorten parissa työskentelevää ammattilaista. Lisäksi hanketta
esiteltiin aktiivisesti Oulun kaupungin nuorten parissa työskentelevien tiimeissä, joissa mallia
edelleen kehitettiin yhdessä. Hanke sai kutsuja myös valtakunnallisiin seminaaripäiviin pyydetyillä
puheenvuoroilla. Näitä olivat: Valtakunnalliset työpajapäivät, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan
alueelliset nuorten työpajapäivät etsivän nuorisotyöntekijöille sekä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan
alueelliset nuorten työpajapäivät työpajojen työntekijöille. Hankkeen vaikuttavuutta arvioitiin
hyvinvointiaktiivisuutta edistävän palvelumallin vaikutusten määrällisellä ja laadullisella arvioinnilla
sekä palvelumallin jalkauttamiskoulutusten palautteilla ja seurantakyselyillä. Koska hankkeen
toiminta oli osa työpajojen arkipäivää, kuvaavat tulokset työpajatoiminnan vaikuttavuutta
kokonaisuutena.
3.1 Toimintamallin vaikuttavuus
3.1.1 Määrälliset vaikutukset
Palvelumallia testattiin syksystä 2015 lähtien noin 7kk mittaisessa interventiossa, johon osallistui 18
nuorta ODL Starttipajalta ja 49 nuorta Oulun kaupungin työpajoilta. Toimintamallin määrällisten
vaikutusten arvioimiseksi toimintaan osallistuneet nuoret täyttivät laajan kyselyn toiminnan alussa
ja lopussa. Kyselyllä selvitettiin mm. liikkumisen määrää, liikuntaan liittyvää minäpystyvyyttä,
fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä elintapoja. Kyselyyn vastasi alussa 36 nuorta (16
naista, 20 miestä) ja lopussa 20 nuorta (12 naista, 8 miestä). Nuorten ikäjakauma ja koulutusaste
toiminnan alussa on kuvattu taulukossa 1.
Taulukko 1. Toimintaan osallistuneiden nuorten ikä ja koulutus toiminnan alussa
Ikä (vuotta) Lukumäärä %
19 - 20 8 11,9
21 - 22 11 16,4
23 - 24 10 14,9
25 tai enemmän 7 10,4
Koulutusaste
Peruskoulu 12 33,3
2. asteen tutkinto 22 61,1
Ammattikorkeakoulu 2 5,6
7
Kuviossa 1 on esitetty, kuinka monella prosentilla toimintaan osallistuneista kukin osa-alue parani.
Toiminnan aikana positiivinen muutos näkyi erityisesti elämäntyytyväisyydessä ja kevyen liikunnan
määrässä. Osallistujat myös kokivat terveytensä ja kuntonsa parantuneen ja ripeän liikunnan
lisääntyneen. Kevyt liikunta lisääntyi keskimäärin 24 minuuttia viikossa ja ripeä liikunta 21
minuuttia viikossa. Elintavoissa ja liikunnan miellyttävyydessä positiivinen muutos ilmeni
pienemmällä mutta haastava kohderyhmä huomioiden merkittävällä joukolla.

Kuvio 1. Osuus toimintaan osallistuneista, joilla osa-alue parani
Nuoret arvioivat fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan asteikolla 1-10. Fyysinen vointi
parani tilastollisesti merkitsevästi ja nuoret kokivat myös sosiaalisen toimintakykynsä parantuneen.
Useampi nuori toiminnan lopussa kuin alussa luotti kykyynsä kontrolloida tunteita liikunnan aikana
ja yli 90 % oli asettanut itselleen liikunnallisia tavoitteita. Aamupalansa säännöllisesti syövien osuus
oli lisääntynyt toiminnan aikana.
8

Hankkeen tavoitteena oli saada nuoret kiinnostumaan hyvinvoinnistaan ja siinä onnistuttiin. Kuvio
2 osoittaa, että tilanteeseensa liikunnan, unen ja ruokavalion osalta tyytyväisten määrä pieneni
toiminnan alusta toiminnan loppuun verrattuna. Yhä useampi oli toiminnan aikana huomannut,
että tarvitseekin muutosta elintapoihinsa ja siirtynyt ryhmästä ”olen tyytyväinen” ryhmään
”tarvitsen vähän hienosäätöä”.
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Alussa %
Lopussa %
Kuvio 2. Osallistujien tilanne liikunnan, unen ja ruokavalion osalta intervention alussa vs. lopussa.
1 = Olen tyytyväinen, 2 = Tarvitsen vain vähän hienosäätöä, 3 = Jatkossa toivon muutosta.
3.1.2 Laadulliset vaikutukset
Hankkeessa elämäntyytyväisyyttä mitattiin neljän kysymyksen kokonaisuudella, joka selvittää
yksinäisyyttä sekä elämän onnellisuutta, kiinnostavuutta ja kovuutta/helppoutta.
Elämäntyytyväisyys oli parantunut 47 %:lla toimintaan osallistuneista nuorista. Jotta saataisiin
selville tekijät, joista elämäntyytyväisyyden parantuminen koostuu, haastateltiin neljää ODL
Starttipajan nuorta, jotka kokivat elämäntyytyväisyytensä parantuneen. Haastatteluissa muutosta
selittäviä sisältöalueita olivat: tulevaisuuden suunnitelmat, sosiaaliset suhteet, elintavat, arjen
sujuvuus ja elämän tasaisuus, raha-asiat ja elämänasenne. Kuvioon 3 on koottu nuorten
haastatteluissa esiin nostamia kommentteja siitä, miksi he ovat nyt tyytyväisempiä elämäänsä.
Tulevaisuuden suunnitelmat
Opiskeluun liittyvät tulevaisuuden suunnitelmat ovat vaikuttaneet nuorten onnellisuuteen ja
opiskelupaikan hakeminen on tehnyt nuorten elämästä kiinnostavampaa.
Sosiaaliset suhteet
Nuoret arvelevat, että heidän elämästään on tehnyt kiinnostavampaa uusien kavereiden saaminen
ja sitä kautta tulleet aktiviteetit ja sisältö elämään. Nuoret kokevat saaneensa vertaistukea ja
yksinäisyyden kokeminen on vähentynyt. Nuoret ovat oppineet kommunikointitaitoja ja siten he
kokevat tulevansa paremmin toimeen ihmisten kanssa.
9

Elintavat
Nuoret kokevat elämänsä helpommaksi parantuneiden elintapojensa myötä. Muuttunut ruokavalio
ja säännöllistynyt unirytmi ovat vaikuttaneet virkistymiseen ja arjessa jaksamiseen. Nuoret ovat
vähentäneet tai haluaisivat vähentää alkoholinkäyttöään. Kaikesta Starttipajaan liittyvästä
toiminnasta nuoret arvelevat pitäneensä liikunnasta eniten.
Arjen sujuvuus ja elämän tasaisuus
Starttipajalla työskentely on tehnyt nuorten elämästä kiinnostavampaa –erityisesti työnteko
itsessään on koettu auttavaksi. Heillä tulee käytyä jossakin, heillä on tekemistä ja he saavat sisältöä
päiviin. Nuoret kokevatkin elämänsä tasaisemmaksi kuin ennen. Nuorille elämän tasaisuus on sitä,
että herätään, käydään töissä eikä tapahdu ikäviä asioita.
Raha-asiat
Raha-asiat liittyvät nuorten elämän muuttumiseen onnellisemmaksi. Rahan saaminen koetaan
palkitsevaksi. Nuoret kokevat, että raha mahdollistaisi uusien kokemuksien saamisen.
Elämänasenne
Nuorten elämästä on tehnyt helpompaa muuttunut asenne ja luottavaisuus sitä kohtaan, että
elämässä on jotain järkeä. Elämään ei suhtauduta enää niin negatiivisesti ja toivottomasti kuin
ennen. He suhtautuvat ensimmäistä kertaa luottavaisesti elämään.
10
Kuvio 3. Nuorten haastatteluissa esiin nousseita kommentteja

3.2 Koulutukset
3.2.1 Kokonaistyytyväisyys
Kaikista toimintamallin jalkauttamiskoulutuksista kysyttiin sähköinen asiakaspalaute. Asteikolla 1-5
kaikki koulutuksen osa-alueet saivat arvosanan 4 tai enemmän. Erityistä kiitosta sai kouluttajien
asiantuntemus ja koulutusmateriaali. Kokonaistyytyväisyys oli 4,35.
Kuvio 4. Kooste koulutuspalautteista
3.2.2 Koulutusten palaute- ja seurantakyselyt
Koulutuksiin osallistuneille lähetettiin seurantakysely noin 2kk koulutuksen päättymisen jälkeen.
Kyselyn tarkoituksena oli selvittää toimintamallin käytännön hyödynnettävyyttä ja leviämistä
osallistuneissa kunnissa. Koulutusten palautteet ja seurannat on koottu taulukkoon 1 (s.12).
11

Taulukko 1: Kooste koulutusten palaute- ja seurantakyselyistä
Nuorten hyvinvoinnin puheeksi ottaminen ohjaustyössä (3h)
14 osallistujaa
Palaute
Kokonaistyytyväisyys 4.55 (asteikolla 1-5)
Seuranta
100 % osallistujista on tutustunut tai
hyödyntänyt materiaalia koulutuksen jälkeen
1 on järjestänyt työpajan koulutusmateriaalin
avulla
Eniten hyödynnetyt materiaalit:
vuorokausirytmin kartoitus, elämäpyörä, ravinto
(tilanteen kartoitus) ja motivoiva haastattelu
100 % osallistujista suosittelisi koulutusta
työkavereilleen: sosiaali- ja terveydenhuollon
ammattilaisille, kaikille nuorten parissa
työskenteleville – nuoriso- ja vapaa-ajan
ohjaajille erityisesti, etsivä nuorisotyöntekijöille,
työpajaohjaajille, neuropsykiatrisille
valmentajille”
”Erittäin hyvä, hyvin suunniteltu ja toteutettu
tiivis koulutuspaketti.”
”Olisin kaivannut lisää työkaluja siihen, miten
kohtaan haastavassa elämäntilanteessa olevan
nuoren tai päihdetaustaisen nuoren.”
”Nuorilta on tullut palautetta toimintatapojen ja
ajatusmallien selkeydestä. Työntekijänä
uskaltaa rohkeammin ottaa asioita puheeksi
nuorten kanssa. Asiat tulee näkyväksi.”
”Miten saan nuoren kiinnostumaan/
motivoitumaan. Jonkin verran vaatii aikaa ja
toistoja muuttaa arkityöskentelyä johon
"tottunut".”
Nuorten liikuntatoiminnan rakentaminen ja ohjaaminen kokemusliikunnan keinoin (24 h)
Palaute
13 + 12 + 11 = yht. 36 osallistujaa
100 % koki saaneensa valmiudet
liikuntatoiminnan rakentamiseen ja ohjaukseen
Kokonaistyytyväisyys 4.5 (asteikolla 1-5)
Seuranta
Seurantakyselyyn vastasi 5 henkilöä, joista 4 oli
hyödyntänyt tai tutustunut koulutusmateriaaliin
koulutuksen jälkeen. Eniten hyödynnetyt
materiaalit: ryhmäytymisharjoitteet ja
toiminnan suunnitteluun liittyvät materiaalit
2 oli ohjannut liikuntaa koulutuksen jälkeen ja
toimintaan oli osallistunut yhteensä 10 nuorta.
12
100% suosittelisi koulutusta työkaverilleen esim.
nuorten ryhmäohjaajille ja peruskoulun
opettajille

”Kattava paketti, joka pisti ajattelemaan
liikuntatoiminnan rakentamista ihan eri tavalla.”
”Ei tarvi otsa kurtussa paasata
liikunnasta/suorittamisesta, vaan huumorilla ja
eri meiningillä saada nuoret innostumaan.”
”Sain hyviä vinkkejä kokemusliikunnan
järjestämiseen. Ohjaajat olivat asiantuntijoita.”
”Tuntisuunnitelmien tekeminen ja ohjaaminen
toisille sekä kouluttajien omakohtaiset
kokemukset oli opettavaisinta.”
”Enemmän vielä olisi toivonut valmiita
tuntimalleja ja esimerkkejä myös pienille
ryhmille.”
”Olisin toivonut vielä lisätietoutta mistä
kaltaiseni kokematon liikunnanjärjestäjä saa
apua, ohjausta ja neuvontaa liikuntoihin,
millaisia kuntien palveluja on mahdollista
käyttää vähällä rahalla jne.”
”Liikunnan puoli on jäänyt vähemmälle ryhmän
sisällössä. Mutta mitä olemme tehneet, ovat
ryhmäläiset olleet mukana.”
”Osa nuorista on lähtenyt innolla mukaan ja
heittäytynyt meidän ohjaajien lailla. Osa
nuorista on pysynyt katselulinjalla, mutta on
kuitenkin saapunut paikalle.”
”Vastarintama kaikkea liikuntaan liittyvää
kohtaan, kaikki liikunta tulee ottaa
huomaamattomasti mukaan, juurikin
kokemusliikunnan keinoja hyödyntäen.”
”Aikaa suunnitteluun ei ole. Varsinainen "oma
työ" vie liikaa aikaa.”
”Haasteena saada kaikki paikalla olijat
osallistumaan toimintaan.”
Nuorten aikuisten ravitsemusohjaus – ideoita ryhmätoimintaan (4 h)
12 osallistujaa
Palaute
100 % koki saaneensa vinkkejä ohjaukseen
Kokonaistyytyväisyys 4 (asteikolla 1-5)
”Todella hyvä hanke, tärkeitä ja ajankohtaisia
aiheita kentälle! Kiitos koulutuksesta.”
”Hyvä, että oli toiminnallista tekemistä ja
ryhmässä toimimista. Itse materiaaliin pitää nyt
perehtyä enemmän itsenäisesti.”
Seuranta
Seurantakyselyyn vastasi 6 osallistunutta, joista
5 oli tutustunut koulutusmateriaaliin
jälkikäteen. Hyvän ravitsemuksen lähtökohdat –
osio oli kiinnostanut osallistujia eniten.
100 % suosittelisi koulutusta muille nuorten
kanssa työskenteleville ja aikoi hyödyntää
materiaalia nuorten ohjauksessa
lähitulevaisuudessa.
Onnistumisia koulutuksen jälkeen: ”Yhteiset
ruokailut, eri ruokien maistaminen (osa nuorista
ei ole pystynyt syömään lainkaan ryhmässä)”
Haasteita: ”Aika (suunnitteluun) ja
syömishäiriöt”
”Olisi voinut olla pidempi koulutusaika.”
13
”Olisin toivonut, että koulutuksessa olisi menty
"syvemmälle", enemmän vinkkejä
toteutettavaksi ryhmän kanssa ja enemmän
ravintotietoutta asiantuntijoiden johdolla. ”

4 Hyödyntäminen
Hankkeessa kehitetty toiminta jatkuu ja kehittyy osallistuneissa työpajoissa myös hankkeen
päättymisen jälkeen. Hankkeessa kirjoitetun työkirjan pohjalta mallia on mahdollista ottaa käyttöön
laajemmin nuorten palveluissa ja se on sovellettavissa myös muihin ikäryhmiin.
Hankkeessa kehitetyt koulutussisällöt jatkuvat pysyvänä osana liikunnanohjauksen perustutkintoa
Virpiniemen liikuntaopistolla (Oulun aikuiskoulutuskeskus). Oulun kaupungin työllisyyspalveluissa
on oppisopimuskoulutuksessa nuoria, jotka suorittavat liikunnanohjauksen perustutkintoa
Virpiniemen liikuntaopistolla. Heidän kauttaan HEP! – toimintamalli jalkautuu jatkuvana prosessina
osaksi työllisyyden edistämisen palveluita. Toimintamallia tullaan pilotoimaan myös osana
Virpiniemen liikuntaopistolla käynnistyvää Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa (NAO), jossa
opiskelevien nuorten hyvinvointia tuetaan hankkeessa kehitettyjen työskentelytapojen kautta.
Hankkeen tuloksia ja toimintamallin vaikuttavuutta käytiin esittelemässä lukuisissa Oulun ja
Pohjois-Pohjanmaan nuorten hyvinvointia käsittelevissä työryhmissä ja nuorten palvelujen
tiimeissä. Kaikki pitivät tuloksia hyvinä ja vaikuttavuutta tarkasti arvioituna ja tunnistivat osaalueita,
joita voisivat hyödyntää oman organisaationsa toiminnassa. Toimintamalli nähtiin
tarpeelliseksi levittää valtakunnallisesti kaikkiin nuorten työpajoihin. Hankkeen puitteissa syksyllä
2016 toteutettuja jalkauttamiskoulutuksia toivottiin jatkettavan hankkeen päätyttyäkin.
Tulosten esittelykierrosten pohjalta syntyi myös monia jatkohankeideoita uusien
yhteistyökumppaneiden kanssa ja ideoita viedään eteenpäin kevään 2017 aikana. Tällaisia ovat
mm. mallin laajentaminen eri ikäryhmiin ja osaamisen vienti laajemmin 3-sektorin toimijoille. Myös
Liikkuva koulu – hanke on laajentumassa toiselle asteelle. Hankkeessa rakennettu toimintamalli
voitaisiin jalkauttaa 2.asteen oppilaitoksiin esimerkiksi työkirjan ja koulutusten kautta. Alustavaa
keskustelua on käyty Liikkuva koulu – hankkeen vastaavien kanssa.
Hankkeessa koostettua työkirjaa on jaettu jo 300 kappaletta. Työkirjaa on mahdollista tilata
omakustannehintaan hankkeen päätyttyä osoitteesta: http://www.odl.fi/tutkimus-jakoulutus/julkaisut/oppaat/
.
Hankkeen tuloksista on koottu tiivis yhteenveto, jonka voi ladata osoitteesta:
http://www.odl.fi/tutkimus-ja-koulutus/julkaisut/hankeraportit/
14