HOIVA2014_Loppuraportti
Tämä selvitys on laadittu Hoiva - Hoiva-alan PK -yrittäjien hyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen esiselvityshankkeen pohjalta. Oulun Diakonissalaitos toteutti hankkeen Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2014–2015. Hanke sai ESR-rahoituksen Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kautta. Hankkeessa selvitettiin Pohjois-Pohjanmaalla toimivien hoiva-alan yrittäjien (lukuun ottamatta päivähoito) erityisiä hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja tuen tarpeita. Tämän raportin kautta saadaan tietoa niistä hyvinvoinnin ja osaamisen alueista, joilla hoiva-alan yrittäjät kokevat tarvitsevansa tukea selvitäkseen yritystoiminnan toteuttamisesta ja työssä jaksamisessa.
Tämä selvitys on laadittu Hoiva - Hoiva-alan PK -yrittäjien hyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen esiselvityshankkeen pohjalta. Oulun Diakonissalaitos toteutti hankkeen Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2014–2015. Hanke sai ESR-rahoituksen Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kautta. Hankkeessa selvitettiin Pohjois-Pohjanmaalla toimivien hoiva-alan yrittäjien (lukuun ottamatta päivähoito) erityisiä hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja tuen tarpeita. Tämän raportin kautta saadaan tietoa niistä hyvinvoinnin ja osaamisen alueista, joilla hoiva-alan yrittäjät kokevat tarvitsevansa tukea selvitäkseen yritystoiminnan toteuttamisesta ja työssä jaksamisessa.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Jaana Ukonaho, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka<br />
puh. 050 312 5755, sposti: jaana.ukonaho(at)odl.fi<br />
Mirja Levo, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka<br />
Heikki Jokinen, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka<br />
Sari Heinikoski, Oulun Diakonissalaitos, Diakoniaopisto<br />
www.odl.fi
Tiivistelmä<br />
Tämä selvitys on laadittu Hoiva - Hoiva-alan PK -yrittäjien hyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen<br />
esiselvityshankkeen pohjalta. Oulun Diakonissalaitos toteutti hankkeen Pohjois-Pohjanmaalla vuosina<br />
2014–2015. Hanke sai ESR-rahoituksen Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen<br />
(ELY-keskus) kautta. Hankkeessa selvitettiin Pohjois-Pohjanmaalla toimivien hoiva-alan yrittäjien (lukuun<br />
ottamatta päivähoito) erityisiä hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja tuen tarpeita. Tämän raportin<br />
kautta saadaan tietoa niistä hyvinvoinnin ja osaamisen alueista, joilla hoiva-alan yrittäjät kokevat<br />
tarvitsevansa tukea selvitäkseen yritystoiminnan toteuttamisesta ja työssä jaksamisessa.<br />
Aineisto selvitykseen kerättiin 9/2014 – 1/2015 yrittäjille toteutettuina kyselyinä, haastatteluina ja<br />
terveyskuntotarkastuksina. Ensimmäisessä vaiheessa koottiin tiedot Pohjois-Pohjanmaalla toimivista hoivaalan<br />
yrityksistä ja yrittäjistä ja sähköinen hyvinvointikysely lähetettiin 104 yrittäjälle. Hyvinvointikyselyllä<br />
kartoitettiin yrittäjien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä osaamista ja osaamisen<br />
kehittämisen tarpeita. Seuraavassa vaiheessa käynnistyivät pienemmälle määrälle yrittäjiä<br />
osaamiskartoitushaastattelut, joiden pohjalta laadittiin osaamiskartoituskysely jaettavaksi suuremmalle<br />
yrittäjäjoukolle. Osaamiskartoituskyselyiden lisäksi kaikille yrittäjille tarjottiin mahdollisuus osallistua<br />
laajaan terveyskuntotarkastukseen, jossa selvitettiin tarkemmin yrittäjien terveydentilaa ja fyysistä kuntoa.<br />
Terveyskuntotarkastuksiin osallistui 34 hoiva-alan yrittäjää. Tarkastuksissa nousivat esille tyypilliset<br />
kansanterveydelliset ongelmat eli ylipaino ja keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine sekä rasvaaineenvaihdunnan<br />
häiriöt. Ylipainon esiintyvyys oli terveyskuntotarkastuksiin osallistuneilla miehillä<br />
keskimääräistä työikäistä väestöä yleisempää (75,0 % vs. 61 %). Huomattavan ylipainon eli lihavuuden<br />
esiintyvyys oli puolestaan tähän selvitykseen osallistuneilla yrittäjänaisilla työikäisiä naisia selkeästi<br />
yleisempää (31,8 % vs. 16 %) ja heillä myös terveydelle erityisen haitallisen keskivartalolihavuuden<br />
esiintyvyys oli yleisempää (50 % vs. 35 %). Huomioitavaa on, että suurin osa (64,7 %, n=22)<br />
terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä oli naisia. Yrittäjien fyysisen kunnon testeissä<br />
keskeiseksi huolenaiheeksi ja kehittämisen kohteeksi nousi yrittäjien kestävyyskunto. Yrittäjien<br />
kestävyyskunto oli tasoa heikko – tyydyttävä 50 %:lla terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä.<br />
Tämän tason kestävyyskunnon esiintyvyys on selkeästi yleisempää hoiva-alan yrittäjien keskuudessa kun<br />
verrataan tuloksia työikäisiin yleisesti (50 % vs. 31 %).<br />
Selvityksen hyvinvointikyselyyn vastasi 63/104 yrittäjästä ja vastausprosentti oli 60,6 %. Kyselyyn<br />
vastanneista yrittäjistä jokainen koki, että hänellä oli jokin oire tai vaiva, joka toistuvasti haittaa joko työtä<br />
tai arkielämää. Yleisimpiä oireita olivat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat kuten niska-hartiaseudun kiputilat ja<br />
närästysoireet. Arkielämää haittaavaa väsymystä ja uupumista koki neljäsosa yrittäjistä (25,4 %, n=16).<br />
Hyvinvointikyselyn liikuntaosion perusteella yrittäjistä runsas kymmenesosa liikkui<br />
terveysliikuntasuositusten mukaisesti, mikä vastaa väestön keskimääräistä tasoa. Kestävyyskunnon<br />
kannalta riittävästi liikkuvien määrä oli tässä selvityksessä reilu neljännes mikä on huomattavasti<br />
vähemmän kun verrataan tulosta valtakunnallisiin lukuihin, joiden mukaan noin puolet työikäisistä täyttää<br />
tavoitetason. Elämän laatuunsa vaikuttavista tekijöistä yrittäjät olivat eniten tyytymättömiä fyysisen<br />
toimintakykyynsä, terveydentilaansa ja harrastusmahdollisuuksiinsa. Yrittäjistä lähes puolet (44,4 %, n=28)<br />
koki väsyvänsä helpommin kuin ennen ja lähes neljäsosa (23,8 %, n=15) koki elämänsä olevan kovaa.
Yrittäjien osaamista kartoitettiin hyvinvointikyselyn osaamiskartoitusosiolla (63 vastaajaa),<br />
osaamiskartoitushaastatteluilla (7 haastattelua) ja osaamiskartoituskyselyllä (8 itsearviointia).<br />
Hyvinvointikyselyn perusteella vastaajat kokivat itsellään olevan osaamisen vajetta työlainsäädännön<br />
tuntemuksessa, organisaation hallintoon ja johtamiseen liittyvien lakien ja määräyksien tuntemuksessa<br />
sekä tehokkaassa ajankäytössä. Vahvuuksinaan yrittäjät kokivat asiakaslähtöisen toimintatavan, tarpeiden<br />
ja odotusten tunnistamisen, organisaation toimintaperiaatteiden, toiminta-ajatuksen, strategiaperustan ja<br />
arvojen tuntemuksen sekä työn organisoinnin. Hoiva-alan pk-yrittäjien osaamista haastoivat<br />
haastatteluiden perusteella toimintaympäristön muutokset kuten palvelurakenteen muuttuminen<br />
kotihoidon suuntaan ja reagointivalmiuksien puuttuminen pienyrityksistä. Selkeimpänä toimintaympäristön<br />
muutoksena yrittäjät tunnistivat isojen toimijoiden tulon markkinoille, joiden kanssa kilpailtaessa yrittäjiltä<br />
vaaditaan kilpailutusosaamista. Esimiestoiminnassa yrittäjät kokivat osaamisen tarvetta työntekijöiden<br />
rekrytointiin ja heidän osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvissä asioissa.<br />
Itsearviointikyselyssä kehittämiskohteet yrittäjillä liittyivät erityisesti uuteen rooliin yrittäjänä ja<br />
esimiehenä, jolla on kokonaisvastuu henkilöstöstä ja talouden hallinnasta.<br />
Tämä selvitys antaa viitteitä siitä, että hoiva-ala yrittäjien hyvinvoinnin edistämiselle on tarvetta ja yrittäjät<br />
tarvitsevat siihen tukea. Yrittäjyyteen liittyy vastuun kautta useita psykososiaalisia kuormitustekijöitä,<br />
joiden hallintaan olisi tärkeää kehittää yrittäjien osaamista. Yrittäjien kokemaa stressiä olisi mahdollista<br />
lievittää lisäämällä yrittäjien liikkumista ja kohottamalla fyysistä kuntoa. Terveellinen ravitsemus ja riittävät<br />
mahdollisuudet nukkumiseen puolestaan toisivat energiaa yrittäjän arkeen. Kokonaisvaltainen<br />
hyvinvoinnista huolehtiminen takaisi hyvän terveyden yrittäjälle nyt ja tulevaisuudessa. Omasta<br />
hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin hoiva-alan pk-yrittäjälle usein haastavaa. Muuttuva<br />
toimintaympäristö ja uudistuvat ohjeistukset muun muassa kilpailutusasiakirjojen suhteen luovat yrittäjille<br />
entistä enemmän painetta osaamisen ja palveluiden kehittämiselle. Käytännön työn tekeminen on<br />
vaikeutunut ja muutosten hallintaan käytettävä aika on poissa muun muassa yrittäjien omasta<br />
hyvinvoinnista huolehtimisesta. Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat apua johtamisen kehittämiseen.<br />
Kustannustehokkaiden tapojen ja menetelmien kehittäminen olisi pienyrittäjille keskeistä ja voisi luoda<br />
mahdollisuuksia myös yrittäjän omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle.
Sisällysluettelo<br />
1 Johdanto ......................................................................................................................................................... 1<br />
1.1 Hoiva-alan yrittäjyys ja hyvinvointi .......................................................................................................... 1<br />
1.2 Selvityksen tarkoitus ................................................................................................................................ 4<br />
2 Aineisto ja menetelmät .................................................................................................................................. 5<br />
2.2 Aineisto .................................................................................................................................................... 5<br />
2.3 Tiedonkeruu ............................................................................................................................................. 6<br />
2.4 Analysointi ............................................................................................................................................... 8<br />
3 Hyvinvointikyselyn tulokset ............................................................................................................................ 8<br />
3.1 Taustatiedot ............................................................................................................................................. 8<br />
3.2 Terveydentila ......................................................................................................................................... 10<br />
3.3 Mieliala ja elämän laatu ......................................................................................................................... 10<br />
3.4 Ravitsemus ja nautintoaineet ................................................................................................................ 11<br />
3.5 Fyysinen kunto ja liikunta ...................................................................................................................... 12<br />
3.6 Osaaminen ............................................................................................................................................. 14<br />
4 Osaamiskartoituksen tulokset ...................................................................................................................... 14<br />
4.1 Osaamiskartoitushaastattelut ................................................................................................................ 14<br />
4.2 Osaamiskartoitus (itsearviointi)............................................................................................................. 15<br />
5 Terveyskuntotarkastusten tulokset .............................................................................................................. 16<br />
5.1 Yleinen terveydentila ............................................................................................................................. 16<br />
5.2 Fyysinen kunto ....................................................................................................................................... 17<br />
6 Tulosten tarkastelu ....................................................................................................................................... 18<br />
6.1 Hoiva-alan yrittäjien hyvinvoinvointi ..................................................................................................... 18<br />
6.2 Hoiva-alan yrittäjien osaaminen ............................................................................................................ 22<br />
7 Liitteet ........................................................................................................................................................... 24<br />
Taulukot<br />
Taulukko 1. Hyvinvointikyselyyn vastanneiden yrittäjien taustatiedot. ...................................................................................................9<br />
Taulukko 2. Yrittäjien kokema elämänlaatu prosenttijakaumina. .........................................................................................................11<br />
Taulukko 3. Yrittäjien liikkumisen määrä suhteessa kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin. ................................................................12<br />
Taulukko 4. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista edistävät tekijät. .............................................................................................................13<br />
Taulukko 5. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista rajoittavat tekijät. ..........................................................................................................13<br />
Taulukko 6. Yrittäjien osaamisen vahvuudet ja kehittämisalueet itsearviointikyselyssä .......................................................................15<br />
Taulukko 7. Ylipainon esiintyvyys terveyskuntotarkastuksissa ..............................................................................................................16<br />
Taulukko 8. Vyötärön ympärysmitta terveyskuntotarkastuksissa .........................................................................................................16<br />
Taulukko 9. Hoiva-alan yrittäjien lihaskuntotestien prosenttijakaumat kuntoluokittain. .....................................................................17
1 Johdanto<br />
1.1 Hoiva-alan yrittäjyys ja hyvinvointi<br />
Suomessa hoiva-alan yrittäjyys syntyi 1980 – luvulla ja laajeni 1990 – luvulla muun muassa yhteiskunnan<br />
palveluihin voimakkaasti vaikuttaneiden tekijöiden kuten taloudellisen laman, kuntalain uudistumisen ja<br />
valtionosuusjärjestelmän muutosten myötä. 2000 -luvulla hoiva-ala on ollut nopeasti kasvava<br />
yksityissektorin toimiala 1 , 2 . Tämä Hoiva-hankkeen toteuttama esiselvitys keskittyi hoiva-alalla toimiviin<br />
sosiaalipalveluyrityksiin, jotka voidaan jakaa asumisen sisältäviin palveluihin ja avohuollon palveluihin.<br />
Esimerkiksi lasten ja nuorten hoitolaitokset, vanhusten ja vammaisten hoitolaitokset ja palvelutalot sekä<br />
päihdehuoltolaitokset ovat asumisen sisältäviä sosiaalipalveluja. Avohuollon palveluihin kuuluvat muun<br />
muassa vanhusten päivätoiminta ja erilaiset kotipalvelut 3 .<br />
Väestön ikääntyminen asettaa hoiva-alalle voimakasta kasvutarvetta. Vuonna 2010 valtakunnallisesti<br />
tarkasteltuna yleisin toimiala yksityisissä sosiaalipalveluissa oli ikääntyneiden palveluasuminen, joka oli<br />
pääpalveluna vajaalla viidenneksellä toimintayksiköistä (812 toimintayksikköä). Toiseksi eniten oli<br />
kotipalvelua ikääntyneille ja vammaisille tarjoavia yksiköitä (694). Yleisiä toimialoja olivat myös lasten ja<br />
nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito (614 toimintayksikköä). Pohjois-Pohjanmaalla toimi vuonna<br />
2010 245 yksityistä sosiaalipalveluita tuottavaa toimintayksikköä (pl. päivähoito). Edellä mainituissa luvuissa<br />
on mukana sekä varsinainen yritystoiminta että voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja yhteisöjen<br />
palvelutoiminta 4 . Yritystoiminnan osuus sosiaalipalveluiden tuottamisesta oli vuonna 2012 17 % ja osuus on<br />
kasvanut 11 %:lla vuodesta 2000 3 .<br />
Valtaosa hoiva-alan yrityksistä on pienyrityksiä ja usein yrittäjänä toimii nainen 5 . Kasvuyrityksiä on vähän,<br />
vaikka hoiva-alalla kasvun mahdollisuuksia olisi paljon 6 . Ohjautuminen hoiva-alan yrittäjäksi tapahtuu<br />
erilaisia reittejä ja yrittäjien koulutus- ja työkokemustaustat ovat moninaisia. Aiemmin suuri osa hoiva-alan<br />
yrittäjistä on ohjautunut yrittäjyyteen sosiaali- tai terveysalan ammatillisen koulutuksen ja alalla hankitun<br />
työkokemuksen kautta, ilman erityistä ”yrittäjäkoulutusta”. 2000 – luvulla 2. asteen opistot ja<br />
ammattikorkeakoulut ovat panostaneet yrittäjyyttä tukevan kurssitarjonnan kehittämiseen. Yrityksen<br />
perustamiseksi tarvittavaa tietoa on saatavilla myös erilaisilta yrittäjäkursseilta 7 . Hoiva-alaa sitovat vahvasti<br />
eettisyys ja ammatilliset vaatimukset 6 . Usein hoiva-alan yrittäjällä onkin vahva ammattitausta ja alan<br />
osaamista ja työkokemusta ennen yrittäjäksi siirtymistä. Ammattiosaamisen lisäksi yrittäjältä vaaditaan<br />
osaamista tuotteistamisessa, markkinoinnissa, talous- ja henkilöstöhallinnossa, alan lainsäädännöstä ja<br />
1 Sinkkonen, S., Rissanen, S. 2004. Hoivayrittäjyys hyvinvointivaltiossa.<br />
2 Työ- ja elinkeinoministeriö 2012c: 4. http://www.tem.fi/files/31991/1_2012_netti.pdf<br />
3 Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. TEM raportteja 3/2015.<br />
https://www.tem.fi/files/41832/TEMrap_3_2015_web_15012015.pdf<br />
4 Väyrynen, R. 2011. Yksityiset sosiaalipalvelut 2010. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80432/Tr25_11.pdf?sequence=1<br />
5 Naisyrittäjyys tänään ja huomenna. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportti 2008.<br />
https://www.tem.fi/files/20722/Naisyrittajyyden_valiraportti.pdf<br />
6 Palmgren, H., Kaleva, S., Jalonen, P., Tuomi, K. 2010. Naisyrittäjien työhyvinvointi. https://www.tem.fi/files/25936/tem_5_10_web.pdf<br />
7 Kalajainen, A., Kalajainen, J. 2012. Hoivayrittäjyyden abc – Opas yritysideasta hoivayrittäjyyden perustoimintoihin.<br />
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39352/Kalajainen_Antti.pdf?sequence=1<br />
1
palvelujen korvausjärjestelmien tuntemuksessa 8 . Hyvinvointialan yrittäjyydestä tehdyissä selvityksissä on<br />
todettu yritystoiminnan haasteina muun muassa liikkeenjohtamiseen liittyvien taitojen puute, yksityisen<br />
kysynnän vähäisyys, pientoimijuus, kehittämis- ja investointipääoman puute, lyhyet sopimukset,<br />
tietotekniikan kehittymättömyys ja yhteistyön vähäisyys eri toimijoiden kesken 9 .<br />
Yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelusektoria arvostetaan kuluttajien ja toimialan päättäjien keskuudessa.<br />
Yksityinen sektori nähdään osana palveluiden monituottajamallia, jossa julkinen sektori keskittyy<br />
palveluiden järjestämiseen ja kilpailuttaa nykyistä suuremman osan palvelujen tuottamisesta. Toisaalta<br />
käynnissä oleva sote-uudistus ei monien asiantuntijoiden mielestä vahvista yksityisen sektorin roolia vaan<br />
jopa kaventaa sitä 10 . Vuonna 2010 yksityisen sosiaalipalvelualan toimintayksiköistä noin 73 % myi vähintään<br />
puolet palveluistaan kunnille ja erityisesti kehitysvammaisten laitos- ja asumispalveluissa sekä lasten ja<br />
nuorten laitos- ja perhehoidossa kunnat ostivat lähes kaikki toimintayksikön tuottamista palveluista 3 .<br />
Kuntien talouden kehityksellä on siis suoraa vaikutusta pieniin yrityksiin ja kilpailtaessa kuntaasiakkuuksista<br />
yksityiset palveluntuottajat menestyvät laadukkailla ja kustannustehokkailla palveluilla 5 .<br />
Yksityisen sektorin toivotaan tuovan alalle myös lisää innovaatioita ja uusia tapoja toimia 10 .<br />
Yksityisen sektorin toivotaan tuovan hoivaalalle<br />
laadukkaita ja kustannustehokkaita<br />
palveluita, mutta myös lisää innovaatioita ja<br />
uusia tapoja toimia.<br />
pixhill.com<br />
Hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen on tutkimusten mukaan yhteydessä henkilöstönäkökulmasta<br />
työntekijöiden riittävä määrä, osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava lähijohtaminen 4 .<br />
8 Haapa-aho, M. 2014. Hyvinvointialan yrittäjyys. Näkemyksiä hyvinvointialan yrittäjyyden tulevaisuudesta. http://hyrrat-hanke.metropolia.fi/wpcontent/uploads/2014/05/HYRR%C3%84T-hyvinvointialan-yritt%C3%A4jyys.pdf<br />
9 Kaarakainen, M. 2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys. Luentoesitys 27.9.2011. To Be or Well-Be – seminaari. Oulu.<br />
http://www.kotu.oulu.fi/wellbe5/kaarakainen.pdf<br />
10 Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. TEM raportteja3/2015.<br />
https://www.tem.fi/files/41832/TEMrap_3_2015_web_15012015.pdf<br />
2
SuPer (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto) laati vuonna 2014 selvityksen kotihoidossa työskenteleville<br />
lähihoitajille ja selvityksen perusteella puolet piti kotihoitopalveluiden tarjontaa riittämättömänä. Myös<br />
kotihoidon työntekijöiden yhteydenotot pääluottamusmiehiin olivat lisääntyneet. Suurin osa<br />
yhteydenotoista koski työmäärän lisääntymistä sekä hoidon laatua ja omaa jaksamista. Kotihoidossa<br />
työskentelevistä lähihoitajista nykyisessä työssä työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä 46 % ja alan vaihtoa<br />
harkitsi 66 % vastaajista 11 . Viesti nykyisten hoiva-alan työntekijöiden ylikuormittumisesta ja alan vaihdoksen<br />
suunnittelusta on huolestuttava, koska ala kärsii muutenkin kasvavasta työvoimapulasta. Hoiva-alalla<br />
työskentelevä henkilöstö on ikääntymässä 4 ja työ- ja elinkeinoministeriön tarvearvion mukaan sosiaali- ja<br />
terveysala tarvitsee vuoteen 2025 mennessä vähintään 20 000 uutta ammattilaista 6 . Työntekijäpula<br />
aiheuttaa kilpailua työntekijöistä yksityisen ja julkisen palveluntuottajan välille 4 . Kilpailussa menestyäkseen<br />
tulee hoiva-alan yrityksen olla haluttu työnantaja. Nuorten mielestä tärkein työpaikan valintakriteeri on<br />
ilmapiiri ja tästä syystä työhyvinvointi voidaan nähdä kilpailutekijänä houkuteltaessa uusia työntekijöitä 12 .<br />
Työhyvinvointia ja työssä jaksamista tarvitsevat työntekijät, mutta myös yrittäjät. Yrittäjien hyvinvointi ja<br />
työssä jaksaminen ovat pienyrityksen toiminnan kivijalka. Hoivapalvelujen tarve kasvaa yhteiskunnassa<br />
jatkuvasti ja hoiva-alan yrittäjyyden kehitysnäkymät ovat hyvät. Voimakkaana kasvualana jatkuvat haasteet<br />
ja muutokset kuitenkin kuormittavat yrittäjiä ja yrittäjän oma hyvinvointi voi helposti jäädä tiivistahtisen<br />
työn jalkoihin. Muuttuva toimintaympäristö luo yrittäjille entistä enemmän painetta osaamisen ja<br />
palveluiden kehittämiselle. Menestyminen kilpailutuksissa vaatii yrittäjän ja henkilöstön osaamisen<br />
kehittämistä, mutta myös palveluiden ja menetelmien ajan tasalla pitämistä. Isojen toimijoiden tulo<br />
markkinoille voi syrjäyttää pienempiä paikallisia toimijoita, mikäli edellytykset palvelun tuottamiselle eivät<br />
toteudu tai kilpailutusosaamista ei ole. Kokonaisuudessaan pienyrittäjän käytännön työn tekeminen on<br />
vaikeutunut ja muutosten hallintaan käytettävä aika on poissa valitettavan usein yrittäjien omasta<br />
hyvinvoinnista huolehtimisesta.<br />
Työssä kuormittumista aiheuttavat fyysiset ja psykososiaaliset työn kuormitustekijät. Fyysisiä<br />
kuormitustekijöitä voivat olla esimerkiksi fyysisesti raskas työ tai jatkuva paikallaan istuminen.<br />
Psykososiaaliset, stressiä aiheuttavat kuormitustekijät, voivat puolestaan liittyä työmäärään, töiden<br />
organisointiin ja työympäristöön. Usein haitallisesta stressistä puhuttaessa tarkoitetaan työn hektisyyttä,<br />
kiirettä ja liian suuriin haasteisiin liittyviä asioita. Myös liian alikuormittava työ voi olla haitallisesti<br />
kuormittavaa. Työstressin on havaittu olevan yhteydessä fyysisiin sairauksiin kuten sydän – ja<br />
verisuonisairauksiin 13 ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä niiden vuoksi ennenaikaiselle<br />
työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen 14 . Työstressillä näyttää olevan vaikutusta myös muun muassa<br />
muistamiseen, oppimiseen ja nukkumiseen 15 sekä epäterveellisiin elintapoihin 16 . Lisäksi työstressin ja<br />
11 ”Asiakkaat ovat ihmisiä – eivät prosentteja” Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä. SuPer 2015.<br />
http://www.superliitto.fi/site/assets/files/4691/kotihoitoselvitys_nettiin.pdf<br />
12 Manka,M-L., Kaikkonen, M-L., Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön tueksi.<br />
http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tyhyopas.pdf<br />
13 Kivimäki, M., Nyberg, S. T., Batty, G. D., Fransson, E. I., Heikkilä, K., Alfredsson, L., ... & Theorell, T. (2012b). Job strain as a risk factor for coronary<br />
heart disease: A collaborative meta-analysis of individual participant data. The Lancet 380, 1491-1497.<br />
14 Mäntyniemi, A., Oksanen, T., Salo, P., Virtanen, M., Sjösten, N., Pentti, J., ... & Vahtera, J. (2012). Job strain and the risk of disability pension due to<br />
musculoskeletal disorders, depression or coronary heart disease: A prospective cohort study of 69 842 employees. Occupational & Environmental<br />
Medicine 69(8), 574-581.<br />
15 Karhula, K., Puttonen, S., Vuori, M., Sallinen, M., Hyvärinen H. K., Kalakoski, V. & Härmä, M. (2013). Työstressi ja uni hoitotyössä. Työstressin ja<br />
työaikajärjestelyjen vaikutukset uneen, kuormittumiseen ja toimintakykyyn terveydenhuoltoalan ammattilaisilla. Työympäristötutkimuksen<br />
Raporttisarja nro 63. Helsinki: Työterveyslaitos.<br />
16 Heikkilä, K., Nyberg, S. T., Fransson, E. I., Alfredsson, L., De Bacquer, D., Bjorner, J. B., & Kivimäki, M. (2012a). Job strain and alcohol intake: a<br />
collaborative meta-analysis of individual-participant data from 140 000 men and women. PloS One 7(7).<br />
3
fyysisen passiivisuuden on havaittu olevan jossain määrin yhteydessä toisiinsa 17<br />
ja hyvän kunnon ja<br />
liikunnan vähentävän stressiä normaalipainoisilla, mutta ei ylipainoisilla 18 . Ylipainon huomioiminen onkin<br />
tärkeää kun analysoidaan fyysisen kunnon ja psyykkisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä.<br />
Hyvää työkykyä edistää se, että työntekijän fyysiset ja psyykkiset edellytykset ja työn vaatimukset ja<br />
mahdollisuudet ovat tasapainossa keskenään. Tasapainon horjuminen, kuten kiire ja stressi, vie<br />
voimavaroja ja heikentää terveyttä. Työntekijä ja tässä tapauksessa yrittäjä on päävastuussa omasta<br />
hyvinvoinnistaan ja sen edistämisestä. Koettuun työkykyyn vaikuttavat työn fyysinen ja henkinen<br />
rasittavuus ja työstä palautumisen mahdollisuus sekä terveydentila, fyysinen kunto ja elämäntavat kuten<br />
ravitsemuksen laatu ja unen määrä. Myös osaaminen ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät kuten<br />
elämänhallinnan tunne vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemiseen joko vähentäen tai edistäen sitä.<br />
Myönteisiä ympäristön tarjoamia voimavaroja voivat olla sosiaalinen tuki tai aineelliset edellytykset kuten<br />
varallisuus. 12<br />
Pienyrittäjien oma henkilökohtainen terveys on usein itsestään selvyys, eikä sen ylläpitämisestä juurikaan<br />
huolehdita ennen kuin ilmaantuu sairaudesta kertova tai arkeen vaikuttava oire 19 . Yrittäjän on järjestettävä<br />
työntekijöilleen lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut, huolehdittavat lomien toteutumisesta ja<br />
työaikalainsäädännön mukaisten lepoaikojen toteutumisesta työvuorojen välissä. Pienyrittäjän voi olla<br />
vaikea järjestää itselleen samoja etuuksia kuin työtekijöille kuten esimerkiksi säännöllisiä viikkovapaapäiviä<br />
tai riittävää loma-aikaa. ”Voi hyvin yrittäjä” – hankkeen kyselyssä vain 25 % vastaajista ilmoitti pitävänsä<br />
riittävästi lomia ja vapaapäiviä 20<br />
1.2 Selvityksen tarkoitus<br />
Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata<br />
Pohjois-Pohjanmaalla toimivien hoiva-alan<br />
yrittäjien (lukuun ottamatta päivähoito)<br />
erityisiä hyvinvoinnin ja osaamisen<br />
kehittämisen ja tuen tarpeita.<br />
17 Kouvonen, A., Vahtera, J., Oksanen, T., Pentti, J., Väänänen, A. K., Heponiemi, T., & Kivimäki, M. (2013). Chronic workplace stress and insufficient<br />
physical activity: A cohort study. Occupational & Environmental Medicine 70(1), 3-8.<br />
18 Kettunen, O. 2015. Effects of physical activity and fitness on the psychological wellbeing of young men and working adults: associations with<br />
stress, mental resources, owerweight and workability.<br />
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103576/AnnalesD1161Kettunen.pdf?sequence=2<br />
19 Saarni H., Pakkala L., Wibom H., Oksanen T., Kalanen K., Hautala L. 2005. Työterveyshuolto ja pk-yrittäien terveyden ja jaksamisen edistäminen.<br />
Työterveyslääkäri 2005;23(3):351–355.<br />
20 Venäläinen, E., Kärmeniemi, P., Pitkänen, M. (toim.). 2013. Voi hyvin yrittäjä. Raportti pienyrittäjien hyvinvoinnin tilanteesta ja työhyvinvointia<br />
edistävistä toimintatavoista Kaakkois-Suomessa. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63522/VHYjulkaisu25062013%20lopullinen.pdf?sequence=1<br />
4
Ala on kasvuala johtuen väestön ikääntymisestä ja pienyritysten säilyminen ja menestyminen alalla<br />
julkisen sektorin rinnalla on keskeistä, jotta laadukkaat hoivapalvelut voidaan taata myös<br />
tulevaisuudessa. Aiemmissa tutkimuksissa ja selvityksissä on tarkasteltu pienyrittäjien<br />
hyvinvointia lähinnä työtyytyväisyyden, työn ja perheen välisten vaikutusten sekä<br />
voimavaralähtöisyyden kannalta. Tässä esiselvityksessä tarkastellaan hoiva-alan yrittäjän<br />
hyvinvointia koetun ja mitatun terveyden ja hyvinvoinnin ohella myös itse yrittäjyyteen liittyvien<br />
osaamiskysymysten kautta. Selvityksellä nostetaan esille näistä osa-alueista kehittämistarpeita, ja<br />
tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa hoiva-alan yrittäjien hyvinvointia ja osaamisen<br />
kehittämistä tukevia toimenpiteitä.<br />
Osaamiskartoitukset haluttiin ottaa mukaan, koska muuttuvassa toimintaympäristössä osaaminen<br />
ja sen kehittäminen on tunnistettu yritysten pixhill.com kriittisiksi menestystekijöiksi, joilla on suoraan<br />
vaikutusta yrittäjän ja henkilöstön työssä jaksamiseen ja edelleen kokonaisvaltaiseen<br />
työhyvinvointiin. Yrittäjä, työntekijä ja koko työyhteisö voivat paremmin, jos oikea osaaminen on<br />
oikeassa paikassa oikeaan aikaan nyt ja tulevaisuudessa.<br />
2 Aineisto ja menetelmät<br />
2.2 Aineisto<br />
Selvityksen aineisto koostuu Pohjois-Pohjanmaan hoiva-alan (pl. päivähoito) pk-yrittäjistä. Pohjois-<br />
Pohjanmaan hoiva-alan yritykset (pl.päivähoito) ja yrittäjät koottiin kahdesta eri yritystietohausta (lähde:<br />
asiakastieto.fi) ja lisäksi rekisterin ajantasaisuus tarkistettiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n<br />
yritysrekisteristä ja täydennettiin puuttuvilta osin. Pohjois-Pohjanmaan alueelta löytyi hoiva-alan yrityksiä<br />
yhteensä 89 kpl. Jokaiselle yrittäjälle lähetettiin linkki hyvinvointikyselyyn sähköpostitse. Tämän jälkeen<br />
yrittäjille vielä soitettiin ja varmistettiin, että mikäli yrityksessä toimii useampi yrittäjä, niin myös he saivat<br />
kyselylinkin sähköpostiinsa. Kaiken kaikkiaan kysely lähetettiin 104 yrittäjälle.<br />
Varsinainen selvitys toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäinen osio sisälsi kaikille Pohjois-Pohjanmaan<br />
hoiva-alan yrittäjille kohdennetun hyvinvointikyselyn. Toinen osio sisälsi terveyskuntotarkastuksen,<br />
osaamiskartoitushaastattelun sekä laajan osaamiskartoituskyselyn niille yrittäjille, jotka halusivat näihin<br />
osallistua. Terveyskuntotarkastuksissa yrittäjät, jotka eivät olleet vielä täydentäneet ensimmäisen vaiheen<br />
hyvinvointikyselyä, täydensivät kyselyn paperilomakkeella.<br />
Aineisto koostuu ensimmäisen vaiheen hyvinvointikyselyn vastauksista (63 vastausta, sähköinen kysely tai<br />
paperikysely), osaamiskartoitushaastattelujen vastauksista (7 yrittäjää), laajan osaamiskartoituskyselyn<br />
vastauksista (8 vastausta) ja terveyskuntotarkastuksen arvoista (34 yrittäjää). Yrittäjiltä pyydettiin<br />
suostumus käyttää aineistoa nimettömänä hankkeen tuloksien raportoinnissa.<br />
5
2.3 Tiedonkeruu<br />
Hyvinvointikysely<br />
Hyvinvointikyselyn teemat hahmoteltiin työryhmässä, jossa olivat edustettuina lääkäri, terveydenhoitaja,<br />
liikunnanohjaaja, psykologi ja koulutuspäällikkö. Tavoitteena oli käyttää kysymyskokonaisuuksia, joiden<br />
luotettavuudesta on aiempaa näyttöä niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin terveyttä ja hyvinvointia<br />
koskevissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Kyselyn teemoina olivat: yrittäjän taustatiedot, terveydentila,<br />
mieliala, elämänlaatu, ravitsemus ja nautintoaineet, fyysinen kunto ja liikunta ja osaamiskartoitus. Lisäksi<br />
kysyttiin halukkuutta osallistua terveyskuntotarkastukseen, osaamiskartoitushaastatteluun tai -kyselyyn.<br />
Vastattavia kysymyksiä oli 65, jotka kaikki olivat muodoltaan monivalintakysymyksiä. Avoimia kysymyksiä<br />
vältettiin tietoisesti, jotta kyselyyn vastaaminen sujuisi nopeasti ja tutkittavat jaksaisivat vastata kaikkiin<br />
kysymyksiin mahdollisimman luotettavasti. Kysely toteutettiin Webropol – menetelmällä lähettämällä<br />
tutkittaville sähköinen linkki kyselyyn sähköpostitse. Kysely löytyy liitteestä 1. Terveyskuntotarkastuksissa<br />
yrittäjät, jotka eivät olleet vielä täydentäneet hyvinvointikyselyä, täydensivät kyselyn paperilomakkeella.<br />
Terveyskuntotarkastus<br />
Terveyskuntotarkastuksessa yrittäjiltä mitattiin pituus, paino, vyötärönympärys sekä laskettiin painoindeksi.<br />
Laboratoriotutkimuksina määritettiin pieni verenkuva (PVK) ja veren rasva-arvot (kokonaiskolesteroli, HDLkolesteroli,<br />
LDL-kolesteroli, triglyseridit) ja verensokeri. Yrittäjien kehonkoostumus mitattiin BIA<br />
(Bioelectrical Impedance Analysis) – menetelmällä InBody 720 – laitteella. Menetelmä perustuu kehon<br />
erilaisten kudosten aiheuttamaan erilaiseen sähkövirran vastukseen. Tutkittavat tulivat<br />
terveyskuntotutkimukseen aamulla, yön yli ulottuvan paaston jälkeen, jolloin mittaustuloksen on osoitettu<br />
olevan luotettavin. Laboratoriotutkimukset ja perusmittaukset suoritti terveydenhoitaja. Paastoa vaativien<br />
mittausten ja määritysten jälkeen tutkittavat saivat kevyen aamupalan, jonka jälkeen suoritettiin<br />
kuntotestaukset.<br />
Yrittäjän<br />
terveyskuntotarkastus<br />
laboratoriotutkimukset<br />
kehonkoostumusanalyysi<br />
aamiainen<br />
rasituskoe,<br />
lääkärintarkastus<br />
energiatesti<br />
palaute ja<br />
elämäntapaohjaus<br />
Lääkärintarkastus liitettiin hapenottokyvynmittauksen yhteyteen,<br />
koska testi edellytti lääkärin valvontaa ja tulkintaa.<br />
Hapenottokykytesti toteutettiin epäsuorana<br />
polkupyöräergometritestinä sydänfilmi- ja verenpaineseurannassa.<br />
Ennen testiä tutkittavilta mitattiin lepoverenpaine ja otettiin<br />
leposydänfilmi sekä tehtiin leposykkeeseen perustuva Polar<br />
OwnIndex hapenottokyvynmittaus. Testiä valvoi ja sen tulkitsi<br />
liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri. Testistä syntyi<br />
dokumentaationa testituloksen ohella rasitussydänfilmi.<br />
Rasituskokeen jälkeen liikunnanohjaaja toteutti yrittäjälle<br />
dynaamiset lihaskuntotestit Laturi Energiatestistön mukaisesti.<br />
Lihaskuntotesteissä mitattiin vatsalihasten, selän, ylä- ja<br />
alaraajojen dynaaminen lihaskunto. Lisäksi testikokonaisuuteen<br />
6
kuuluivat liikkuvuustesteistä eteentaivutustesti ja tasapainotesteistä yhden jalan seisonta. Lisätiedot<br />
energiatestin sisällöstä löytyvät osoitteesta: http://laturi.com/energiatesti/. Yrittäjä sai testin jälkeen<br />
suullisen kokonaispalautteen fyysisen hyvinvointinsa tilasta ja elämäntapaohjausta, jossa huomioitiin<br />
yrittäjän arki. Lääkäri lähetti palautteen verikoevastauksista ja rasituskokeesta yrittäjälle kotiin.<br />
Osaamiskartoitus<br />
Osaamiskartoitukset toteutettiin kolmessa vaiheessa 1) alkukartoitus, 2) yrittäjähaastattelut ja 3)yrittäjän<br />
itsearviointi. Toteutuksen apuna käytettiin C&Q Pro – ohjelmistoa.<br />
Alkukartoitus oli osa laajempaa hyvinvointikyselyä (liite 1) ja osaamiskartoitus osioon valittiin 21<br />
osaamisväittämää C&Q -työkalun yleisistä esimiehen ja yrittäjän osaamisprofiileista. Jokainen<br />
alkukartoitukseen vastannut henkilö sai näin mahdollisuuden pohtia omaa osaamistaan näiden väittämien<br />
kautta. Alkukartoituksessa vastaajat saivat mahdollisuuden ilmoittautua yrittäjähaastatteluun, joiden<br />
kautta päästiin tarkentamaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan yrittäjien osaamistarpeita.<br />
Yrittäjähaastatteluja tehtiin seitsemän. Haastattelujen pohjalta saatiin seitsemän erilaista hoiva-alan<br />
yrittäjän osaamiskoostetta. Osaamiskartoitushaastattelussa kysyttiin seuraavat kysymykset:<br />
1. Mitkä toimintaympäristön<br />
muutokset haastavat osaamista<br />
yrityksessäsi?<br />
2. Mitä työtehtäviä olet tehnyt<br />
tänään?<br />
3. Mitä osaamista tehtävien<br />
suorittaminen vaatii?<br />
4. Mikä haastaa hyvinvointialan<br />
yrittäjän osaamista nyt ja<br />
tulevaisuudessa?<br />
5. Onko sinulla tällä hetkellä joku<br />
akuutti osaamisen kehittämisen tarve?<br />
Haastattelujen pohjalta saatujen osaamiskoosteiden pohjalta luotiin C&Q – työkaluun yksi yhteinen<br />
itsearviointilomake. Linkki lomakkeeseen lähetettiin 16 yrittäjälle, joista kahdeksan suoritti itsearvioinnin.<br />
Itsearvioinnissa yrittäjät arvioivat omaa osaamistaan 94 kohdassa, jotka oli kerätty yrittäjähaastatteluista.<br />
Kyselyn arviointikohdat valikoituivat haastattelussa listattujen osaamisten mukaisesti. Yrittäjät arvioivat<br />
osaamistaan skaalalla 1-5, jossa 1 tarkoittaa aloittelijaa ja 5 asiantuntijaa. Kahdeksan henkilöä suoritti<br />
itsearvioinnin ja kukin heistä sai itselleen osaamisprofiilin, jossa näkyvät omat vahvuudet ja<br />
kehittämiskohteet. Kartoitusohjelma mittaa itsearviointia suhteessa asetettuihin tavoitetasoihin, minkä<br />
perusteella saadaan ajettua niin sanottu kuiluananalyysi. Jos kuilu on 0 tai plusmerkkinen, niin henkilön<br />
osaaminen on ajan tasalla tai ylittää asetetun tavoitetason. Jos se on miinusmerkkinen, niin osaamista on<br />
syytä kehittää esimerkiksi koulutuksen, mentoroinnin tai kehittämishankkeiden avulla.<br />
pixhill.com<br />
7
2.4 Analysointi<br />
Hyvinvointikyselyn ja terveyskuntotarkastusten aineisto syötettiin ja muunnettiin tilastollisia analyyseja<br />
varten IBMM Statistics SPSS (versio 20) -ohjelmaan. Selvityksessä kuvataan yrittäjien taustatiedot<br />
(sukupuoli, ikä, viimeisin koulutusaste, yrittäjänä toimiminen vuosina, yrityksen hoiva-ala ja<br />
henkilöstömäärä) ja keskeisimmät muuttujat liittyen yrittäjien hyvinvointiin, terveyteen ja osaamiseen<br />
frekvenssien ja prosenttijakaumien avulla.<br />
Osaamiskartoitushaastattelu ja itsearviointi toteutettiin C&Q –työkalun prosessin mukaisesti.<br />
Haastatteluissa käytettiin standardikysymyksiä, joiden vastausten perusteella työkalun tietokannasta<br />
valittiin vastauksia vastaavat osaamisväittämät. Kustakin haastattelusta syntyi kooste, johon listattiin ne<br />
osaamisalueet (osaamisväittämät), jotka haastateltu yrittäjä oli tunnistanut merkittäväksi omassa työssään.<br />
Itsearviointilomakkeen osaamisväittämät otettiin suoraan haastattelukoosteista. Itsearvioinnin jälkeen<br />
itsearviointivastauksista C&Q –ohjelma ajoi automaattisesti kuiluanalyysin, joka kertoo yrittäjän omasta<br />
osaamisesta kullakin osaamisalueella suhteessa tavoitetasoon. C&Q –ohjelma myös yhdisti nämä<br />
itsearvioinnin tulokset, jolloin saimme itsearvioinnin suorittaneiden yrittäjien yhteisen osaamisprofiilin.<br />
Saimme siis tietoa siitä, mitä vahvuuksia tällä vastaajajoukolla oli ja mitä yhteisiä kehittämisen alueita.<br />
3 Hyvinvointikyselyn tulokset<br />
3.1 Taustatiedot<br />
Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 63 yrittäjää 104 yrittäjästä eli vastausprosentti oli 60,6 %. Kyselyyn<br />
vastanneista yrittäjistä 69,4 % oli naisia. Iältään yrittäjät olivat pääsääntöisesti yli 36 – vuotiaita (96,9 %,<br />
n=61). Yli 51 -vuotiaita oli 42,3 % yrittäjistä. Jokaisella yrittäjällä oli vähintään toisen asteen tutkinto ja<br />
yrittäjyysopintoja oli suorittanut 60,3 % yrittäjistä. Uusia yrittäjiä, jotka ovat toimineet yrittäjänä alle viisi<br />
vuotta, oli viidesosa yrittäjistä. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien yleisimmät toimialat olivat mielenterveysja<br />
päihdetyö (n=27), vanhustyö (n=21) ja lasten ja nuorten asumispalvelut (n=17). Yli puolet yrityksistä (58,1<br />
%) oli niin sanottuja mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 10 henkilöä, 88,7 % yrityksistä työllisti enintään 25<br />
henkilöä ja 98,4 % yrityksistä voitiin lukea pienyrityksiksi (alle 50 työntekijää). Yrittäjien taustatiedot on<br />
kuvattu taulukossa 1 (s.8).<br />
8
Sukupuoli n %<br />
nainen<br />
mies<br />
yhteensä<br />
puuttuvia<br />
43<br />
19<br />
62<br />
1<br />
69,4<br />
30,6<br />
100,0<br />
Luokiteltu ikä n %<br />
20–30 vuotta<br />
31–35 vuotta<br />
36–40 vuotta<br />
41–50 vuotta<br />
51–55 vuotta<br />
56–60 vuotta<br />
≥ 61 vuotta<br />
yhteensä<br />
puuttuvia<br />
2<br />
0<br />
10<br />
17<br />
11<br />
16<br />
7<br />
63<br />
0<br />
Viimeisin koulutusaste n %<br />
2. asteen tutkinto<br />
ammattikorkeakoulututkinto<br />
yliopistotutkinto<br />
jokin muu<br />
yhteensä<br />
puuttuvia<br />
24<br />
27<br />
7<br />
5<br />
63<br />
0<br />
Yrittäjyysopintoja n %<br />
kyllä<br />
ei<br />
yhteensä<br />
puuttuvia<br />
38<br />
23<br />
61<br />
2<br />
3,2<br />
0,0<br />
15,9<br />
27,0<br />
17,5<br />
25,4<br />
11,1<br />
100,0<br />
38,1<br />
42,9<br />
11,1<br />
7,9<br />
100,0<br />
60,3<br />
37,7<br />
100,0<br />
Yrittäjänä toimiminen n %<br />
1-4 vuotta<br />
5-10 vuotta<br />
11–20 vuotta<br />
≥ 21 vuotta<br />
yhteensä<br />
12<br />
15<br />
25<br />
11<br />
63<br />
19,0<br />
23,8<br />
39,7<br />
17,5<br />
100,0<br />
puuttuvia<br />
0<br />
Yrityksen hoiva-ala<br />
n %<br />
(voi olla useampi/yritys)<br />
perhekoti<br />
vanhustyö<br />
mielenterveys- ja päihdetyö<br />
vammaistyö<br />
lapset ja nuoret (muu kuin<br />
perhekoti)<br />
17<br />
21<br />
27<br />
12<br />
2<br />
2<br />
Yrityksen henkilöstömäärä n %<br />
1-9<br />
10–25<br />
26–50<br />
≥ 51<br />
yhteensä<br />
36<br />
19<br />
6<br />
1<br />
62 (puuttuvia 1)<br />
Taulukko 1. Hyvinvointikyselyyn vastanneiden yrittäjien taustatiedot.<br />
27,0<br />
33,3<br />
42,9<br />
19,0<br />
3,2<br />
3,2<br />
58,1<br />
30,6<br />
9,7<br />
1,6<br />
100,0<br />
9
3.2 Terveydentila<br />
Hyvinvointikyselyyn vastanneista yrittäjistä 79 % oli käynyt terveystarkastuksessa viiden vuoden sisällä<br />
kyselyn täyttöhetkestä ja 17,7 %:lla terveystarkastuksesta oli yli viisi vuotta. Ainoastaan kaksi yrittäjää ei<br />
ollut käynyt koskaan terveystarkastuksessa. Kaikki yrittäjät olivat käyneet hammastarkastuksessa viimeksi<br />
kuluneen viiden vuoden aikana ja yli puolet (59,7 %, n=37) alle vuosi sitten.<br />
Kaikki kyselyyn vastanneista kokivat, että heillä oli jokin oire tai vaiva, joka toistuvasti haittaa joko työtä tai<br />
arkielämää. Eniten haittaavaksi oireeksi koettiin niska-hartiaseudun kiputila (27 % vastaajista). Tuki- ja<br />
liikuntaelin vaivoista selkäkivun arkea häiritsevänä oireena ilmoittivat 16 % vastaajista ja nivelkivut 14 %.<br />
Muista oireista häiritseviksi koettiin närästysvaiva (21 % ), päänsärky (11 %), vatsakipu (11 %) ja<br />
rytmihäiriötuntemukset (11 %). Joka neljäs koki väsymyksen ja uupumuksen häiritsevän arjen elämää.<br />
Uniajan määrällisesti riittäväksi koki kuitenkin 35,5 % vastaajista. Henkilöt, jotka nukkuivat alle seitsemän<br />
tuntia, kokivat yleisemmin unen määrän riittämättömäksi kuin kahdeksan tuntia tai enemmän nukkuvat.<br />
Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 75,4 % nukkui keskimäärin alle seitsemän tuntia vuorokaudessa.<br />
3.3 Mieliala ja elämän laatu<br />
RBDI-kyselyn perusteella lievän masennuksen kriteerit (5-7 pistettä) täytti 11,1 % vastanneista ja<br />
keskivaikean masennuksen kriteerit (8-15 pistettä) täyttyivät 7,9 %:lla. Yhdelläkään vastanneella vakavan<br />
masennuksen kriteerit eivät täyttyneet. Kyselyn osa-alueista hoiva-alan yrittäjien mielialaan vaikuttavina<br />
tekijöinä nousivat yleisimpinä esille seuraavat osa-alueet:<br />
<br />
<br />
<br />
Yrittäjistä lähes puolet (44,4 %, n=28) koki väsyvänsä helpommin kuin ennen, 8,1 % koki olevansa<br />
aamulla paljon väsyneempi kuin ennen ja unettomuudesta kärsi yli neljäsosa yrittäjistä (27,4 %,<br />
n=17)<br />
Yrittäjistä lähes viidesosa (19,1 %, n=12) oli huolissaan siitä, että näyttää epämiellyttävältä tai<br />
rumalta.<br />
Varmuus päätöksen teossa oli vähentynyt ja päätöksen tekoa pyrki lykkäämään 16,1 %:lla<br />
yrittäjistä.<br />
Yrittäjien kokemaa elämänlaatua kysyttiin valmiilla vastausvaihtoehdoilla asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoitti<br />
erittäin tyytyväistä ja 5 erittäin tyytymätöntä. Yrittäjien vastaukset on kuvattu taulukossa 2 (s.10).<br />
prosenttijakaumina. Yrittäjät olivat eniten tyytymättömiä fyysiseen toimintakykyynsä (17,5 %, n=11),<br />
terveydentilaansa ja harrastusmahdollisuuksiinsa (molemmissa 11,1 %, n=7).<br />
10
Ihmissuhteet<br />
Nykyinen terveydentila<br />
1=erittäin tyytyväinen<br />
Henkinen toimintakyky<br />
2=melko tyytyväinen<br />
Fyysinen toimintakyky<br />
Harrastusmahdollisuudet<br />
Asuinympäristö<br />
3=en tyytymätön enkä<br />
tyytyväinen<br />
4=melko tyytymätön<br />
5=erittäin tyytymätön<br />
Taloudellinen tilanne<br />
0 20 40 60 80 100 120<br />
Taulukko 2. Yrittäjien kokema elämänlaatu prosenttijakaumina.<br />
Yrittäjien elämäntyytyväisyys arvioitiin kyselyllä, joka mittaa elämän kiinnostavuutta, onnellisuutta,<br />
yksinäisyyttä ja elämän helppoutta. Näistä osa-alueista lasketaan elämäntyytyväisyyspisteet, joiden mukaan<br />
elämäänsä kokonaisuudessaan tyytyväisiä oli neljäsosa yrittäjistä (25,4 %, n=16), hiukan tyytymättömiä yli<br />
puolet yrittäjistä (58,7 %, n=37) ja tyytymättömiä viidesosa yrittäjistä (15,9 %, n=10). Yrittäjistä lähes<br />
neljäsosa (23,8 %, n=15) koki elämänsä olevan melko tai hyvin kovaa.<br />
3.4 Ravitsemus ja nautintoaineet<br />
Suurin osa kyselyyn vastanneista (84,2 %, n=53) kertoi pyrkivänsä syömään terveellisesti, osalle<br />
henkilökohtainen ruokavalio ei ollut kovin tärkeä ja 3 % vastaajista ilmoitti, ettei kiinnittänyt lainkaan<br />
huomiota oman ruokavalionsa terveellisyyteen. Vastaajista 79,4 % kertoi syövänsä yleensä aamupalan ja<br />
20,6 % ei syönyt aamupalaa säännöllisesti.<br />
Valtaosa yrittäjistä (79 %, n=49) ei tupakoi. Päivittäin tupakoivia oli 8,1 % vastanneista ja harvemmin tai<br />
satunnaisesti tupakoivia 12,9 % vastaajista. Nuuskaa käytti säännöllisesti 3,2 % hyvinvointikyselyyn<br />
vastanneista. Alkoholia ei käyttänyt lainkaan 22,2 % vastanneista. 16,3 % kyselyyn vastanneista käytti<br />
alkoholia useammin kuin kerran viikossa. AUDIT-kyselyn perusteella 7,9 % vastanneista ylitti riskikäytön<br />
rajan (8-15 pistettä) ja 6,3 % ylitti haitallisen käytön rajan (16–19 pistettä). Yhdellä vastaajalla mahdollisen<br />
alkoholiriippuvuuden raja (20 pistettä) ylittyi.<br />
11
3.5 Fyysinen kunto ja liikunta<br />
Fyysisen kuntonsa huonoksi arvioi 15,9 %<br />
kyselyyn vastanneista ja keskinkertaiseksi<br />
38,1 %. Omasta mielestään hyväkuntoisia<br />
oli lähes puolet (46 %, n=29) yrittäjistä.<br />
Kun yrittäjiä pyydettiin vertaamaan<br />
kuntoansa ikätovereihinsa, koki<br />
ikätovereitaan huonommassa kunnossa<br />
olevan viidesosa yrittäjistä (20,7 %, n=13).<br />
pixhill.com<br />
Hoiva-alan yrittäjistä vajaa viidennes (14,3<br />
%, n=9) liikkuu terveysliikuntasuositusten<br />
mukaisesti ja 85,7 % liikkuu liian vähän.<br />
Terveysliikuntasuositusten mukainen<br />
kestävyyskuntoa kehittävän liikunnan<br />
suositusmäärä toteutuu neljänneksellä<br />
yrittäjistä (28,6 %, n=18). Yrittäjien<br />
arvioima liikkumisen määrä suhteessa<br />
kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin on<br />
kuvattu taulukossa 3.<br />
Terveysliikuntasuosituksen minimi<br />
(2t30min reipasta liikuntaa ja 2 krt lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa viikossa)<br />
toteutuu<br />
ei toteudu<br />
Terveysliikuntasuosituksen minimi kestävyyskuntoharjoittelun osalta<br />
(2t30min reipasta liikuntaa viikossa)<br />
toteutuu<br />
ei toteudu<br />
Taulukko 3. Yrittäjien liikkumisen määrä suhteessa kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin.<br />
n %<br />
9<br />
54<br />
18<br />
45<br />
14,3<br />
85,7<br />
28,6<br />
71,4<br />
Yrittäjiltä kysyttiin liikkumista edistäviä tekijöitä valmiilla vastausehdoilla, jotka on esitetty taulukossa 4<br />
(s.12). Vastaajista suurin osa (98,4 %) koki terveyden edistämisen liikkumista edistäväksi tekijäksi. Muita<br />
fyysisiä liikkumista edistäviä tekijöitä, joita yli puolet vastanneista yrittäjistä piti tärkeinä, olivat: painon<br />
pudottaminen, ulkonäön kohentaminen, suorituskyvyn kehittäminen ja oman kehon hyväksyminen.<br />
Yrittäjistä valtaosa koki myös psyykkiset syyt liikkumistaan edistäviksi tekijöiksi. Tällaisia olivat mielialan<br />
kohottaminen, energisyyden lisääminen, liikunnan aiheuttamasta hyvänolon tunteesta nauttiminen,<br />
luonnosta nauttiminen ja stressin lievittäminen. Sosiaalisista syistä sosiaalisten suhteiden luominen tai<br />
ylläpitäminen liikunnan avulla oli yleinen valittu vaihtoehto (44,3 %).<br />
12
Terveyden edistäminen (98,4 %)<br />
Mielialan kohottaminen (90,3 %)<br />
Energisyyden lisääminen (90,3 %)<br />
Hyvänolon tunteesta nauttiminen (85,5 %)<br />
Stressin lievittäminen (83,6 %)<br />
Luonnosta nauttiminen (79,0 %)<br />
Painon pudottaminen (78,7 %)<br />
Ulkonäön kohentaminen (77,0 %)<br />
Suorituskyvyn kehittäminen (60,0 %)<br />
Oman kehon hyväksyminen (56,7 %)<br />
Sosiaaliset suhteet (44,3 %)<br />
Ponnistelusta nauttiminen (31,7 %)<br />
Lihasmassan kasvattaminen (30.0 %)<br />
Seksuaalisen vetovoiman lisääminen (30,0 %)<br />
Arvostuksen kohottaminen ystäväpiirissä (16,7 %)<br />
Perheen tai ystävän kehotus (11,7 %)<br />
Kilpaileminen tai kilpailussa menestyminen (6,7 %)<br />
kyllä<br />
ei<br />
0 20 40 60 80 100 120<br />
Taulukko 4. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista edistävät tekijät.<br />
Yrittäjiltä kysyttiin liikkumista rajoittavia tekijöitä valmiilla vastausehdoilla, jotka on esitetty taulukossa 5.<br />
Vastausten perusteella yrittäjien liikkumista rajoittivat eniten ajan puute, laiskuus ja väsymys. Seuraavaksi<br />
tärkeimpinä syinä olivat apea mieliala, sairaus tai vamma ja kiinnostuksen puute, jotka rajoittivat<br />
liikkumista viidesosalla yrittäjistä.<br />
Ajan puute (66,7 %)<br />
Laiskuus (51,9 %)<br />
Väsymys (39,3 %)<br />
Apea mieliala (21,3 %)<br />
Sairaus tai vamma (19,7 %)<br />
Kiinnostuksen puute (18,3 %)<br />
Liikuntataitojen puute (11,5 %)<br />
Ryhmän puute (9,8 %)<br />
Ohjauksen puute (8,2 %)<br />
Liikuntatilojen puute (6,6 %)<br />
Rahan puute (3,3 %)<br />
En tiedä miten kannattaisi liikkua (3,3 %)<br />
Sopivan liikuntamuodon puute (3,3 %)<br />
Liikunnan aiheuttama epämukava olo (3,3 %)<br />
Häpeä (3,3 %)<br />
Liikuntavarusteiden puute (1,6 %)<br />
Huonot liikenneyhteydet (1,6 %)<br />
kyllä<br />
ei<br />
0 20 40 60 80 100 120<br />
Taulukko 5. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista rajoittavat tekijät.<br />
13
3.6 Osaaminen<br />
Hyvinvointikyselyn osaamiskartoitusosiossa vastaajat arvioivat omaa osaamistaan asteikolla 1-5, jossa taso<br />
1 vastaa aloittelijatason osaamista ja 5 asiantuntijatason osaamista. Kyselyn perusteella vastaajat kokivat<br />
itsellään olevan osaamisen vajetta työlainsäädännön tuntemuksessa (33 vastaajaa tasolla 1-3),<br />
organisaation hallintoon ja johtamiseen liittyvien lakien ja määräyksien tuntemuksessa (32 vastaajaa tasolla<br />
1-3) sekä tehokkaassa ajankäytössä (ajanhallinta) (31 vastaajaa tasolla 1-3).<br />
Vahvuuksinaan kartoitukseen vastanneet yrittäjät kokivat asiakaslähtöisen toimintatavan,<br />
asiakaslähtöisyyden ymmärtämisen, tarpeiden ja odotusten tunnistamisen (57 vastaajaa tasolla 4-5),<br />
organisaation toimintaperiaatteiden, toiminta-ajatuksen, strategiaperustan ja arvojen tuntemuksen (56<br />
vastaajaa tasolla 4-5) sekä työn, töiden suunnittelun ja järjestelyn (töiden organisointi) (52 vastaajaa tasolla<br />
4-5).<br />
Vastaajista koulutukseen oli osallistunut 34 yrittäjää viimeisen kuuden kuukauden aikana ja 40 yrittäjää oli<br />
suorittanut joskus jotain yrittäjyysopintoja. Vastaajista siis 1/3 ei ollut suorittanut lainkaan<br />
yrittäjyysopintoja. Lisäkoulutusta koki tarvitsevansa 15 yrittäjää. Toivelistalla oli osaamisen päivittäminen,<br />
vertaistuki, johtamiskoulutus, sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutus, talousjohtaminen, verotukseen<br />
liittyvän osaamisen kehittäminen ja yrittäjyyskoulutus.<br />
Alkukartoituksessa 12 ilmoitti haluavansa osallistua osaamiskartoitushaastatteluun ja 18<br />
itsearviointikyselyyn. Haastatteluja toteutui lopulta seitsemän ja itsearviointikyselyyn vastasi kahdeksan<br />
yrittäjää.<br />
4 Osaamiskartoituksen tulokset<br />
4.1 Osaamiskartoitushaastattelut<br />
Osaamiskartoitushaastatteluun osallistui seitsemän yrittäjää, joista 1<br />
tuotti kotihoitopalveluja, 2 vanhusten asumispalveluja, 1<br />
lastensuojelupalveluja, 2 mielenterveyspalveluja ja 1 vammaisten<br />
asumispalveluja.<br />
pixhill.com<br />
Hoiva-alan yrittäjät tunnistivat toimintaympäristössään useita erilaisia<br />
muutoksia. Yksi selkeimmistä muutoksista, joka tunnistettiin, oli isojen<br />
kansallisten ja monikansallisten toimijoiden tulo markkinoille. Pienillä<br />
yksiköillä on kannattavuusongelmia, mikä vaikeuttaa kilpailutuksiin<br />
osallistumista. Pienet toimijat pystyvät kilpailemaan laadulla, mutta<br />
hinta on usein tärkein kriteeri palveluntuottajaa valittaessa. Myös<br />
kilpailutukseen osallistuminen on iso prosessi, joka vaatii osaamista,<br />
jota kaikilla yrittäjillä ei aina ole. Palvelun ostajan muuttuvat kriteerit<br />
14
voivat myös tuottaa ongelmia pienille, yhteen palvelutuotteeseen keskittyville toimijoille. Pienen<br />
palveluntuottajan osaaminen on kapeampaa, mikä estää nopean reagoinnin uusiin palvelutarpeisiin.<br />
Myös asiakaskunta on selvästi muuttunut ja muuttumassa. Painopisteen muuttuminen laitoshoidosta<br />
avohoidon ja kotihoidon puolelle on aiheuttanut sen, että asumisyksiköissä asuu entistä<br />
huonokuntoisempia ja vaativampaa hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Samalla avohoidon ja kotihoidon piirissä<br />
on entistä haasteellisempaa asiakaskuntaa, koska asiakkaat asuvat pidempään kotona. Kiinteiden<br />
laitospaikkojen määrää halutaan vähentää, mikä muuttaa palvelurakennetta kotiin vietävien palvelujen<br />
suuntaan. Kaikki palveluntuottajat eivät ole tällaiseen muutokseen osanneet valmistautua.<br />
Yrittäjiä mietityttää myös tuleva SOTE-muutos, jonka sisällöstä ja sen tuomista vaikutuksista yksityisiin<br />
toimijoihin ei ole vielä tietoa. Myös mahdolliset lakimuutokset liittyen henkilöstömitoituksiin ja<br />
kelpoisuuksiin mietityttävät yrittäjiä. Koska hoivayrityksissä palvelun tuottavat osaavat työntekijät,<br />
työntekijöiden rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvä osaaminen<br />
muuttuvassa toimintaympäristössä haastaa yrittäjien osaamista. Eri-ikäiset työntekijät odottavat<br />
yrittäjältä/esimieheltä erilaisia asioita, he motivoituvat eri tavoin ja myös sitoutuminen työnantajaan on<br />
erilaista.<br />
4.2 Osaamiskartoitus (itsearviointi)<br />
Haastattelun perusteella yrittäjille koottiin itsearviointilomake, johon vastasi kahdeksan yrittäjää.<br />
Itsearviointilomakkeella oli 94 kohtaa, joita yrittäjät arvioivat. Jokainen sai itsearvioinnistaan<br />
henkilökohtaisen osaamisprofiilin, jossa näkyvät hänen henkilökohtaiset vahvuutensa ja kehittämisen<br />
kohteet. C&Q –työkalu laski kullekin vastaajalle kuiluanalyysin, joka näyttää yrittäjän osaamisen tason<br />
suhteessa tavoitetasoon. Kaikkien itsearviointiin vastanneiden vastaukset koottiin yhteen taulukkoon 6,<br />
jolloin saatiin näkyviin tämän pienen ryhmän yhteiset vahvuudet ja kehittämishaasteet.<br />
Yrittäjien vahvuudet<br />
Yrittäjien kehittämisalueet<br />
Kahdenkeskisen, henkilökohtaisen<br />
asiakastyön hallinta<br />
Henkilöstön osaamisen ja kehitystarpeiden<br />
tunnistaminen, osaamisvajeisiin<br />
Alihankintapalvelujen hankintaosaaminen<br />
puuttuminen, koulutussuunnittelu<br />
Kiinteistönhoitoon liittyvä osaaminen<br />
Liiketoimintaosaaminen, hallinto- ja<br />
Erilaisten asiakastilanteiden ja<br />
talousosaaminen<br />
asiakasryhmien hallinta, asiakkaan<br />
käsittelytaidot<br />
Rekrytointiosaaminen, henkilöstön<br />
palkkaukseen liittyvä osaaminen<br />
Tiimityöskentelytaidot<br />
Taloushallinnon prosessien tuntemus<br />
Taloushallinnon tietojärjestelmien<br />
tuntemus ja hyödyntäminen<br />
Tiettyyn asiakasryhmään liittyvänä<br />
osaamisvajeena tulivat esille<br />
saattohoitotaidot<br />
Taulukko 6. Yrittäjien osaamisen vahvuudet ja kehittämisalueet itsearviointikyselyssä<br />
15
Itsearviointi kertoo siitä, että hoiva-alan yrittäjällä on asiakastyötausta, joka edelleen yrittäjänäkin koetaan<br />
vahvuutena. Kehittämiskohteet näillä vastaajilla liittyivät uuteen rooliin yrittäjänä ja esimiehenä, jolla on<br />
kokonaisvastuu henkilöstöstä ja taloudenhallinnasta.<br />
5 Terveyskuntotarkastusten tulokset<br />
5.1 Yleinen terveydentila<br />
Terveyskuntotarkastuksiin osallistui yhteensä 34 yrittäjää (22 naista, 12<br />
miestä). Tutkittavien keski-ikä oli 48,6 vuotta (vaihteluväli 21–60 vuotta). 64,7<br />
% osallistujista oli ylipainoisia (painoindeksi yli 25 kg/m2) ja huomattava<br />
ylipaino (painoindeksi yli 30 kg/m2) todettiin 26,5 %:lla. Ylipaino oli yleisempää<br />
miehillä (75,0 % vs. 59,1 %), mutta huomattava ylipaino oli yleisempää naisten<br />
joukossa (31,8 % vs. 16,7 %).<br />
Naiset %<br />
(N=22)<br />
Miehet %<br />
(n=12)<br />
Normaalipaino (BMI < 25 kg/m 2 ) 40,9 25,0<br />
Ylipaino (BMI ≥ 25 kg/m2) 27,3 58,3<br />
Huomattava ylipaino (BMI ≥ 30 kg/m2) 31,8 16,7<br />
Taulukko 7. Ylipainon esiintyvyys terveyskuntotarkastuksissa<br />
Suurentunut vyötärönympärys (naisilla 80 cm tai enemmän, miehillä 90 cm tai<br />
enemmän) todettiin 77,3 %:lla naisista ja 66,7 %:lla miehistä. Merkittävä vyötärölihavuus (naiset > 90cm,<br />
miehet> 100cm) todettiin 50 %:lla naisista ja 25 %:lla miehistä.<br />
Naiset %<br />
(N=22)<br />
Miehet %<br />
(n=12)<br />
Vyötärön ympärysmitta normaali (naiset < 80cm, miehet < 90cm) 22,7 33,3<br />
Vyötärön ympärysmitta suurentunut ja aiheuttaa terveyshaittaa<br />
27,3 41,7<br />
(naiset 80cm, miehet ≥ 90cm)<br />
Merkittävä vyötärölihavuus (naiset ≥ 90cm, miehet ≥ 100cm) 50,0 25,0<br />
Taulukko 8. Vyötärön ympärysmitta terveyskuntotarkastuksissa<br />
Kohonnut verenpaine (yli 140/90 mmHg) todettiin 23,5 %:lla tutkittavista. Kokonaiskolesteroli oli koholla<br />
(yli 5,0 mmol/l) 67,5 %:lla yrittäjistä ja keskimääräinen kokonaiskolesteroli oli 5,4 mmol/l. LDL-kolesteroli oli<br />
koholla (yli 3,0 mmol/l) peräti 82,4 %:lla. Kohonnut paastoverensokeri (yli 6,3 mmol/l) todettiin 8,8 %:lla<br />
tutkittavista. Yhdellä tutkittavalla todettiin selkeä anemia (Hb 96). Lieviä poikkeamia verihiutaleiden<br />
määrässä todettiin viidellä tutkittavalla. Yhdellä tutkittavalla punasolujen koko oli suurentunut. Lieviä<br />
poikkeamia valkosolujen määrässä todettiin kahdella tutkittavalla. Rasituskokeessa ei todettu<br />
sepelvaltimotautiin viittaavia löydöksiä. Kuudella tutkittavalla todettiin poikkeava verenpainevaste<br />
rasituksen yhteydessä tai palautumisvaiheessa. Yhdellä tutkittavalla todettiin palautumisvaiheessa<br />
hyvälaatuisia lisälyöntejä. Yhden tutkittavan leposydänfilmissä todettiin T-inversioita jotka kuitenkin<br />
normalisoituivat rasituksen yhteydessä.<br />
16
5.2 Fyysinen kunto<br />
Yrittäjien kestävyyskunto (vo2max ml/kg/min) oli tasoa hyvä – huippu kolmasosalla yrittäjistä (29,4 %,<br />
n=10), keskitasoa viidesosalla yrittäjistä (20,6 %, n=7) ja tasoa heikko – tyydyttävä 50 %:lla yrittäjistä.<br />
Lihaskuntoa mitattiin keskivartalon, jalkojen ja ylävartalon lihaksistosta ja näistä testeistä saadut tulokset<br />
luokiteltiin viiteen luokkaan: heikko, välttävä, keskitasoinen, hyvä ja erinomainen. Eniten heikkoja tai<br />
välttäviä tuloksia yrittäjät saivat keskivartalon lihaskunnon testistä (26,4 %, n=9) ja seuraavaksi eniten<br />
ylävartalon lihaksiston testistä (22,6 %, n=7). Jalkojen lihaskuntotestissä 11,7 %:lla yrittäjistä oli tulos tasoa<br />
heikko-välttävä. Yrittäjien lihaskuntotestien tulokset on esitetty prosenttijakaumina kuntoluokittain<br />
taulukossa 7.<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
Erinomainen<br />
Hyvä<br />
Keskitaso<br />
Välttävä<br />
Heikko<br />
20<br />
0<br />
Keskivartalo Ylävartalo Jalat<br />
Taulukko 9. Hoiva-alan yrittäjien lihaskuntotestien prosenttijakaumat kuntoluokittain.<br />
Yrittäjien liikkuvuus eteentaivutustestillä mitattuna jakautui hyvin tasaisesti kuntoluokkiin: heikko-välttävä<br />
(32,3 %, n=11), keskitasoinen (32,4 %, n=11) ja hyvä-erinomainen (35,3 %, n=12). Tasapaino oli valtaosalla<br />
yrittäjistä (85,3 %, n=29) hyvä.<br />
17
6 Tulosten tarkastelu<br />
6.1 Hoiva-alan yrittäjien hyvinvoinvointi<br />
Yrittäjien hyvinvointia tarkasteltiin tässä selvityksessä hyvinvointikyselyn ja terveyskuntotarkastusten<br />
pohjalta. Terveyskuntotarkastuksissa nousivat esille tyypilliset kansanterveydelliset ongelmat eli ylipaino<br />
ja keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. Verrattaessa tuloksia<br />
Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto selvitykseen (2011) 21 ylipainon esiintyvyys<br />
terveyskuntotarkastuksiin osallistuneilla naisilla oli vastaava kuin työikäisillä naisilla yleensä ja<br />
yrittäjämiehillä hieman yleisempää (75,0 % vs. 61 %). Huomattavan ylipainon eli lihavuuden esiintyvyys oli<br />
selkeästi yleisempää tähän selvitykseen osallistuneilla yrittäjänaisilla (31,8 % vs. 16 %) ja heillä myös<br />
terveydelle erityisen haitallisen keskivartalolihavuuden esiintyvyys oli yleisempää (50 % vs. 35 %).<br />
Huomioitavaa on, että suurin osa (64,7 %, n=22) terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä oli<br />
naisia.<br />
Kohonneen verenpaineen esiintyvyys oli keskimääräistä vähäisempää verrattuna Terveys 2011 –<br />
tutkimukseen, jossa noin puolella 30 vuotta täyttäneistä miehistä ja kahdella viidesosalla naisista todettiin<br />
kohonnut verenpaine. Kohonneita kolesteroliarvoja esiintyi yhtä paljon kuin FINRISKI 2012 – tutkimuksessa.<br />
Huomioitavaa kuitenkin on, että kokonaiskolesteroli oli koholla (yli 5,0 mmol/l) 67,5 %:lla yrittäjistä ja LDLkolesteroli<br />
oli koholla (yli 3,0 mmol/l) peräti 82,4 %:lla. Tarkastuksessa käyneistä esitiedoissa ainoastaan<br />
14,7 % tiesi kolesteroliarvonsa olevan koholla eli arvoja ei ole kontrolloitu lähiaikoina. Jokainen selvityksen<br />
hyvinvointikyselyyn vastannut yrittäjä koki, että hänellä oli jokin oire tai vaiva, joka toistuvasti haittaa joko<br />
työtä tai arkielämää. Yleisimpiä oireita olivat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat kuten niska-hartiaseudun<br />
kiputilat ja närästysoireet. Närästysoireet johtuvat usein kiireellisestä elämänrytmistä ja stressistä, ruuan<br />
hotkimisesta, runsaasta kofeiinin nauttimisesta ja epäterveellisistä ruokailutottumuksista. Myös<br />
väsymyksen ja uupumisen kokeminen oli yleistä.<br />
Hyvinvointikyselyssä selvitettiin tutkittavien kokemusta henkilökohtaisesta terveydentilasta, mutta ei<br />
selvitetty tietoja diagnostisoiduista sairauksista. Näin ollen tämän esiselvityksen perusteella ei voida ottaa<br />
yleistä kantaa hoiva-alan yrittäjien terveystilanteeseen muiden kuin terveyskuntotarkastuksiin<br />
osallistuneiden osalta. Terveyskuntotarkastuksessa kysyttiin diagnostisoituja sairauksia sekä<br />
kyselylomakkeella että keskusteluin terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Keskusteluissa tuli esille, että<br />
yksilö voi kokea itsensä yleisesti hyvinvoivaksi ja terveeksi vaikka hänellä olisi jokin, esimerkiksi säännöllistä<br />
lääkitystä vaativa sairaus, joka ei aiheuta arkea haittaavia oireita. Myös kynnys sairauslomalle jäämiseen on<br />
korkea ja kynnys oman vapaa-ajan muuttamisesta työvuoroksi näyttää olevan matala hoiva-alan yrittäjien<br />
keskuudessa. Tämä kävi esille lähes kaikissa terveystarkastuskeskusteluissa.<br />
”Pidän itseäni terveenä vaikka minulla on lääkitys.<br />
Tunnen, että jaksan hyvin eikä sairaus aiheuta<br />
häiritseviä oireita. ”<br />
”Jos loma-kaudella tulee sairastumisia,<br />
on lähdettävä itse töihin”<br />
21 Heiskanen ym. 2011. Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto. Osoitteessa: http://www.likes.fi/filebank/635-<br />
Suomalaisen_tyoikaisen_kestavyyskunto_-kirja.pdf<br />
18
Yrittäjien fyysisessä kunnossa keskeiseksi huolenaiheeksi ja kehittämisen kohteeksi nousi yrittäjien<br />
kestävyyskunto. Yrittäjien kestävyyskunto oli tasoa heikko – tyydyttävä 50 %:lla terveyskuntotarkastuksiin<br />
osallistuneista yrittäjistä. Tämän tason kestävyyskunnon esiintyvyys on selkeästi yleisempää hoiva-yrittäjien<br />
keskuudessa kun verrataan tuloksia työikäisiin yleisesti. Suomalaisten työikäisten kestävyyskunto –<br />
selvityksen (2011) perusteella keskivertoa alempiin kuntoluokkiin sijoittui 29 % naisista ja 33 % miehistä. On<br />
tärkeää huomioida, että kestävyyskuntotulokseen vaikuttaa kehon paino ja tässä kohdejoukossa 64,7 % oli<br />
ylipainoisia. Kehon painon laskulla olisi liikkumisen lisäämisen lisäksi positiivisia vaikutuksia yrittäjien<br />
kestävyyskuntoon. Hyvinvointikyselyssä, johon vastasi useampi hoiva-alan yrittäjä, ainoastaan 15,9 %<br />
vastanneista yrittäjistä arvioi fyysisen kuntonsa keskinkertaista huonommaksi. Aiemmin tehtyjen<br />
selvitysten perusteella koetun kunnon perusteella ei voida kuitenkaan tunnistaa luotettavasti<br />
huonokuntoisia henkilöitä, jotka hyötyisivät eniten terveyden kannalta jo vähäisestäkin liikkumisen<br />
lisäämisestä 16 .<br />
Hoiva-alan yrittäjien heikko kestävyyskunto on huolestuttavaa, koska heikolla kestävyyskunnolla on<br />
selviä yhteyksiä huonoon terveyteen ja stressiin. Huono kestävyyskunto altistaa muun muassa sydän- ja<br />
verisuonisairauksille, tyypin 2-diabetekselle ja ennenaikaiselle kuolemalle. Hyvän kestävyyskunnon vahva,<br />
asteittainen ja johdonmukainen yhteys pidempään elinikään johtuu pääasiassa sydän- ja verisuonitautien<br />
sekä syöpätautitapausten vähenemisestä 22 . Kestävyyskunnolla on vaikutusta myös työkykyyn. Hyvän<br />
kestävyyskunnon merkitys korostuu etenkin fyysisesti keskiraskaissa ja raskaissa töissä. Kestävyyskunto<br />
laskee iän myötä 5-15 % ikävuosikymmentä kohden ja iän perusteella huonosta kestävyyskunnosta voi tulla<br />
työkykyä rajoittava tekijä fyysisesti raskaassa työssä odotettua aikaisemmin 23 . Useat<br />
terveyskuntotarkastuksissa käyneistä yrittäjistä kertoi tekevänsä runsaasti myös fyysisesti kuormittavaa<br />
työtä itse, joten heidän työkykynsä tukemisen kannalta olisi keskeistä löytää ratkaisuja fyysisen kunnon<br />
kehittämiseen.<br />
Lihaskunnon osalta heikkoja ja välttäviä tuloksia tuli eniten keskivartalon ja ylävartalon<br />
lihaskuntotesteissä mikä viittaa siihen, että jalkojen lihaksisto saa enemmän kuormitusta päivittäin. Tämä<br />
voi osittain selittyä työn kuormittavuuden kautta, mutta myös sillä että terveyskuntotarkastuksiin<br />
osallistuneilla esiintyi ylipainoisuutta eli jalat joutuvat liikuttamaan luontaisesti enemmän kuormaa<br />
päivittäin. Hoiva-alan yrittäjillä yleisimpiä arkea haittaavia oireita olivat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat<br />
kuten selkäkivut ja niska- hartiaseudun kiputilat, joiden ennaltaehkäisemisessä ja hoitamisessa<br />
lihaskuntoharjoittelu yhdistettynä liikkuvuusharjoitteluun vähintään kaksi kertaa viikossa olisi keskeistä.<br />
Yrittäjistä runsas kymmenesosa liikkuu hyvinvointikyselyn perusteella terveysliikunnan suositusten<br />
mukaisesti, mikä vastaa hyvin valtakunnallista tasoa. Terveysliikuntasuositukset määrittävät fyysisen<br />
aktiivisuuden minimimäärän eri ikäryhmille merkittävimpien kansansairauksien ja lihomisen<br />
ehkäisemiseksi 24 .<br />
22 Blair SN, Kohl HW 3rd, Paffenbarger RS Jr, Clark DG, Cooper KH, Gibbons LW (1989). Physical fitness and all-cause mortality. A prospective study of<br />
healthy men and women. JAMA. 262(17):2395—401.<br />
23 Ilmarinen J (2001). Aging workers. Occup Environ Med. 58:546—552.<br />
24 Husu, P. - Paronen, O. – Suni, J. – Vasankari, T. 2010. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010.<br />
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15.pdf<br />
19
Terveysliikunnan suositus<br />
18–64 –vuotiaille<br />
Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla<br />
useana päivänä viikossa yhteensä ainakin<br />
2h30min reippaasti tai 1h15min rasittavasti<br />
Lisäksi<br />
kohenna lihaskuntoa ja<br />
kehitä liikehallintaa ainakin<br />
2 kertaa viikossa<br />
Ko<br />
Kestävyyskunnon kannalta riittävästi liikkuvien määrä oli tässä selvityksessä reilu neljännes mikä on<br />
huomattavasti vähemmän kun verrataan tulosta valtakunnallisiin lukuihin, joiden mukaan noin puolet<br />
työikäisistä täyttää tavoitetason. Vähäisen liikkumisen määrän on todettu olevan yhteydessä työstressiin 17<br />
ja tulos voi antaa viitteitä stressin kokemisesta hoiva-yrittäjien keskuudessa ja siitä, että liikkumiselle ei<br />
löydy esimerkiksi riittävästi aikaa. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista rajoittivat hyvinvointikyselyn mukaan<br />
eniten ajan puute, laiskuus, väsymys, apea mieliala, sairaus tai vamma ja kiinnostuksen puute. Liikkumista<br />
edistäviksi tekijöiksi suurin osa yrittäjistä näki puolestaan terveyden edistämisen, fyysisen kunnon ja<br />
ulkonäön kohentamisen, mielialan kohottamisen ja stressin lievittämisen sekä sosiaalisten suhteiden<br />
luomisen liikunnan avulla. Hoiva-alan yrittäjien kokemat liikkumista rajoittavat ja edistävät tekijät tukevat<br />
hyvin yrittäjien vastauksia koskien heidän kokemustaan omasta hyvinvoinnistaan. Hyvinvointikyselyn<br />
perusteella yrittäjät olivat eniten tyytymättömiä fyysisen toimintakykyynsä, terveydentilaansa ja<br />
harrastusmahdollisuuksiinsa.<br />
pixhill.com<br />
20
Yrittäjistä lähes viidesosa oli tyytymätön ulkonäköönsä ja lähes puolet koki väsyvänsä helpommin kuin<br />
ennen ja unettomuudesta kärsi yli neljäsosa yrittäjistä. Vireystilan heikkeneminen voi olla yhteydessä<br />
heikkoon fyysiseen toimintakykyyn, mutta olla oireena myös työstressistä, joka vaikuttaa nukkumiseen 15 .<br />
Stressin kokemisesta antaa viitteitä myös se, että lähes neljäsosa yrittäjistä koki elämänsä olevan kovaa ja<br />
lähes viidesosa yrittäjistä koki varmuutensa päätöksenteossa vähentyneen.<br />
Osaamiskartoitushaastatteluissa yrittäjät toivat esille, että pienyrityksillä ei ole reagointivalmiuksia nopeasti<br />
muuttuvassa toimintaympäristössä ja työnhallinnan tunteen väheneminen voi lisätä stressin kokemista 12 .<br />
Kunnon kohottamisen ja liikunnan on havaittu vähentävän stressiä normaalipainoisilla henkilöillä 18 ja<br />
liikunnan lisääminen ja kokonaisvaltainen elämäntapaohjaus voisi olla yksi ratkaisu hoiva-alan yrittäjien<br />
työssä jaksamisen tukemiseen. Terveystarkastusten perusteella hoiva-alan yrittäjien<br />
elämäntapaohjauksessa olisi tärkeää ottaa huomioon ravitsemus ja arjen rytmittäminen, jotta yrittäjien<br />
painonhallintaa voitaisiin myös tukea.<br />
Kun tarkasteltiin yrittäjien elämäntyytyväisyyttä elämän kiinnostavuuden, onnellisuuden, yksinäisyyden ja<br />
elämän helppouden kannalta. Näistä osa-alueista laskettujen elämäntyytyväisyyspisteiden perusteella lähes<br />
viidesosa yrittäjistä oli tyytymättömiä elämäänsä. Elämäntyytyväisyyden on todettu olevan yhteydessä<br />
myöhäisempään eläköitymiseen terveyssyistä 25 . Hoiva-alan yrittäjien keskuudessa esiintyi<br />
masentuneisuutta vastaava määrä kuin valtakunnallisesti tarkasteltuna. Käypä Hoito – suosituksen mukaan<br />
masennuksen vuosiprevalenssi suomalaisessa väestössä on n. 5 % ja perusterveyden potilaista noin<br />
kymmenen prosentin arvioidaan sairastavan masennusta. Täytyy kuitenkin huomioida, että pelkän kyselyn<br />
perusteella ei voida asettaa masennusdiagnoosia ja tulokset ovat ainoastaan viitteellisiä.<br />
Elintapojen osalta tämän selvityksen tupakointia ja nuuskan käyttöä koskevat tulokset vastaavat hyvin<br />
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) Tupakka 2013 tilastoraporttia, jonka mukaan suomalaisista<br />
työikäisistä, 16–64 vuotiaista henkilöistä 16 % tupakoi päivittäin ja työikäisestä väestöstä nuuskaa käyttää<br />
noin 3 %. Alkoholia hoiva-alan yrittäjät käyttivät hyvinvointikyselyn perusteella vähemmän kuin valtaväestö.<br />
Täysin raittiita oli 22 % yrittäjistä kun vastaava luku valtakunnallisessa selvityksessä oli 12 % 26 . Suurin osa<br />
hyvinvointikyselyyn vastanneista kertoi pyrkivänsä syömään terveellisesti, joka voi selittyä osittain sillä, että<br />
asumispalveluja tuottavissa yksiköissä yrittäjä saattaa ruokailla vastaavaa ruokaa kuin yrityksen asiakkaat.<br />
Yrittäjistä viidesosa ei syönyt aamupalaa säännöllisesti, mikä kuvastaa säännöllisen ateriarytmin<br />
puuttumista. Terveystarkastuksissa ylipainoisuuden esiintyminen hoiva-alan yrittäjien keskuudessa oli<br />
keskimääräistä väestöä yleisempää ja tarkastuksissa usea yrittäjä totesikin, että arjen kiireellisyys ei aina<br />
mahdollista säännöllisen ruokailun toteutumista. Hyvinvointikyselyssä esiinnousseet närästysoireet<br />
viittaavat myös epäterveellisiin ruokailutottumuksiin ja kiireelliseen elämänrytmiin.<br />
Hyvä terveys käsittää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ja kaikki nämä osa-alueet vaikuttavat<br />
toinen toisiinsa. Omaa hyvinvointia kehittämällä yrittäjä varmistaa oman jaksamisensa työssä ja vapaaajalla.<br />
Yrittäjän työssä jaksaminen luo myös pohjan koko yritystoiminnan menestyksekkäälle toimimiselle.<br />
Hoiva-ala on voimakas kasvuala. Jatkuvat haasteet ja muutokset kuormittavat yrittäjiä ja yrittäjän oma<br />
hyvinvointi jää helposti tiivistahtisen työn jalkoihin. Useimmilla hoiva-alan pienyrittäjistä on terveys- tai<br />
25 Koivumaa, H, Koskenvuo M, Honkanen RJ, Viinamäki H, Heikkilä K, Kaprio J 2004. Life dissatisfaction and subsequent work disability in an 11-year<br />
follow-up. Psychol Med. 2004 Feb;34(2):221-8.<br />
26 Helldán, A, Helakorp, S, Virtanen, S, Uutela, A 2012. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja<br />
terveys, kevät 2012.<br />
21
sosiaalialaan liittyvä peruskoulutus ja sen kautta teoreettista tietoa terveyttä ja hyvinvointia edistävistä ja<br />
ylläpitävistä elintavoista sekä myös niistä elämäntapatekijöistä, jotka heikentävät terveyttä. Työskentely<br />
hyvinvointialalla ei kuitenkaan takaa sitä, että yrittäjän omat elämäntavat kuten päihteettömyys,<br />
terveellinen ruokavalio tai fyysisestä kunnosta huolehtiminen olisivat kunnossa. Terveystarkastuksessa<br />
käyneet yrittäjät kertoivatkin selvityksen toimineen hyvänä herättäjänä oman terveyden ja elämäntapojen<br />
tarkasteluun. Usein aktivoituminen omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen vaatii asian äärelle pysähtymistä<br />
vaikka terveystarkastuksen merkeissä. Pysyviä elämäntapamuutosmahdollisuuksia tulee etsiä omasta<br />
arjesta, mutta usein tarvitaan myös ulkopuolista ohjausta muutoksen toteuttamiseen. Hankkeen<br />
hyvinvointikyselyyn vastanneista yrittäjistä 79 % ilmoitti käyneensä terveystarkastuksessa 5 vuoden aikana.<br />
Terveystarkastuskeskustelujen yhteydessä syntyi kuitenkin epäily siitä, että vastaajat olivat luokitelleet<br />
terveystarkastukseksi myös sellaisia terveydenhuollon käyntejä, jotka liittyivät esim. sairauden tai<br />
lääkityksen käytön seurantaan. Kaikki kyselyyn vastanneet ilmoittivat käyneensä hammaslääkärin tai<br />
hammashoitajan tarkastuksessa viimeisten viiden vuoden aikana, mikä osaltaan kertoo tutkimusjoukon<br />
aktiivisuudesta oman terveyden hoitamiseen.<br />
Tämä selvitys antaa viitteitä siitä, että hoiva-ala yrittäjien hyvinvoinnin edistämiselle on tarvetta ja yrittäjät<br />
tarvitsevat siihen tukea. Yrittäjyyteen liittyy vastuun kautta useita psykososiaalisia kuormitustekijöitä,<br />
joiden hallintaan on tärkeää kehittää yrittäjien osaamista. Yrittäjien kokemaa stressiä on mahdollista<br />
lievittää lisäämällä liikkumista ja kohottamalla fyysistä kuntoa. Terveellinen ravitsemus ja riittävät<br />
mahdollisuudet nukkumiseen puolestaan tuovat energiaa yrittäjän arkeen. Kokonaisvaltainen<br />
hyvinvoinnista huolehtiminen takaa hyvän terveyden yrittäjälle nyt ja tulevaisuudessa. Omasta<br />
hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin hoiva-alan pk-yrittäjälle usein haastavaa. Muuttuva<br />
toimintaympäristö ja uudistuvat ohjeistukset muun muassa kilpailutusasiakirjojen suhteen luovat yrittäjille<br />
entistä enemmän painetta osaamisen ja palveluiden kehittämiselle. Käytännön työn tekeminen on<br />
vaikeutunut ja muutosten hallintaan käytettävä aika on poissa muun muassa yrittäjien omasta<br />
hyvinvoinnista huolehtimisesta. Hoiva-alalla on kasvava työvoimapula ja olemassa olevien yrittäjien ja<br />
henkilöstön pysymistä ja jaksamista työssä on tärkeä tukea erilaisilla terveyttä edistävillä toimenpiteillä<br />
kuten kehittämishankkeilla. On tärkeää muistaa, että työntekijällä on päävastuu oman hyvinvointinsa ja<br />
jaksamisensa edistämisestä, mutta organisaatiotasolla olisi keskeistä löytää toimintamalleja myös koko<br />
työyhteisön työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvoiva työntekijä on sitoutunut ja tehokas<br />
työssään ja siksi kehittämiseen käytetyt resurssit tulevat moninkertaisena takaisin. Hyvinvoivasta hoiva-alan<br />
työntekijästä hyötyy välillisesti palvelun laadun kautta myös hoiva-alan yritysten asiakkaat.<br />
6.2 Hoiva-alan yrittäjien osaaminen<br />
Yrittäjien ja heidän henkilökuntansa osaamista haastetaan nyt monella tavalla: toimintaympäristö,<br />
asiakastarpeet ja työkulttuurit ovat muutoksessa. Jotta organisaatio pystyy huolehtimaan<br />
perustehtävästään ja vielä kehittämään sitä, sen täytyy huolehtia osaamisensa tasosta.<br />
Osaamiskartoitukseen osallistuneet yrittäjät olivat kiinnostuneita osaamisen kehittämisestä ja näkivät sen<br />
yhtenä keinona turvata oman yrityksen tulevaisuus muuttuvassa toimintaympäristössä. Osaava työyhteisö<br />
22
pystyy sopeutumaan muutoksiin helpommin ja laajentamaan osaamista tarvittaessa palvelutarpeen<br />
muuttuessa.<br />
Prosessit ja työkalut oman osaamisen tai henkilöstön osaamisen kehittämiseksi kuitenkin usein puuttuvat<br />
pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Osaamisen johtaminen ja siihen liittyvä systemaattinen osaamisen<br />
kartoittaminen ja kehittäminen eivät ole tavallista pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Henkilöstöä toki<br />
koulutetaan, mutta strategiset valinnat tai tarveperusteisuus eivät välttämättä määritä koulutusten<br />
sisältöä, vaan koulutukset valitaan akuutin tarpeen tai työntekijöiden toiveiden mukaan. Osaamisen<br />
johtamisen kiinnittäminen osaksi yrityksen strategiaa ja siihen liittyvää henkilöstöstrategiaa ei ole vielä<br />
arkipäivää.<br />
Tässä selvityksessä yrittäjät nostivat esille lisäkoulutustarpeina osaamisen päivittämisen,<br />
johtamiskoulutuksen yleensä, sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutuksen, talousjohtamisen, verotukseen<br />
liittyvän osaamisen kehittämisen ja yrittäjyyskoulutuksen. Myös vertaistuen saaminen verkottumisen<br />
kautta koettiin osaamista lisäävänä tekijänä. Hyvinvointialalle ”tulvii” uutta teknologiaa lähes päivittäin.<br />
Tässä selvityksessä ei tullut käynyt esille se, miten hyödyllisenä tai työtä keventävinä tekijöinä yrittäjät<br />
kokevat uudet tekniset sovellukset ja onko yrittäjillä osaamisvalmiuksia uuden tietotekniikan<br />
käyttöönottoon.<br />
”Jos pitää kehittää uutta toimintaa tai<br />
opiskella työhön liittyviä asioita, niin se on kyllä<br />
otettava siitä ajasta, jota vapaa-ajaksi<br />
kutsutaan!”<br />
Lainaus keskustelusta terveystarkastuksen yhteydessä<br />
pixhill.com<br />
Jotta yritys osaa asemoida itsensä olemassa oleville markkinoille ja suunnitella tulevaa, täytyy sen tietää<br />
keitä yrityksessä on töissä ja millä osaamisella. Osaamiskartoitus toimii tässä hyvänä välineenä. Tässä<br />
kartoituksessa saatiin näkyviin pienen yrittäjäjoukon henkilökohtaiset osaamisprofiilit ja heidän yhteinen<br />
23
osaamisprofiilinsa. Työyhteisöt hyötyisivät samantyyppisistä tiimitasoisista osaamiskartoituksista, joiden<br />
kautta saadaan esille tiimi- ja työpaikkakohtaiset osaamisprofiilit. Jokaisen ei tarvitse osata kaikkea, vaan<br />
riittää, että tiimissä on riittävästi osaamista, jotta työ saadaan tehtyä. Tiimin tai työyhteisön tunnistettua<br />
osaamisvajetta voidaan korjata rekrytoimalla puuttuvaa osaamista, kouluttamalla tai kehittämällä<br />
työtehtäviä, toimenkuvia ja prosesseja. Osaamiskartoitus voi tuoda esiin myös piilo-osaamista, jota ei ole<br />
osattu työyhteisössä vielä hyödyntää. Henkilöstön osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen, vastuun<br />
jakamisen mallien kehittäminen, osaamisen perustuvien sijaistamismallien kehittäminen ja toimenkuvien<br />
kehittäminen voisivat olla välineitä lisätä yrittäjän jaksamista ja työkykyä ja tuoda työhyvinvointia koko<br />
työyhteisölle. Johtamismallien ja henkilöstöprosessien jäntevöittäminen tuovat myös mittaritietoa<br />
mahdollisiin tuleviin kilpailutuksiin.<br />
Tiimi- ja työyhteisötason lisäksi henkilökohtaiset itsearvioinnit antaisivat mahdollisuuden tarkempien<br />
koulutussuunnitelmien tekemiseen ja osaamisen jakamiseen organisaatiossa. Henkilökohtainen<br />
osaamisprofiili on dokumentti, jota voi hyödyntää koulutussuunnittelun lisäksi osana omaa<br />
urasuunnittelua. Koulutusasioista keskusteleminen kehityskeskustelussa tapahtuu luontevasti itsearvioinnin<br />
pohjalta. Esimerkiksi uuden teknologian käyttöönotto voi olla nuoremmalle työntekijälle itsestään selvää,<br />
mutta ikääntyneelle työntekijälle se voi muodostaa jopa työssäkäynnin kynnyksen ja edistää koettua<br />
tarvetta ennenaikaiselle eläköitymiselle.<br />
Tämän selvityksen perusteella vahvistui käsitys siitä, että pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat apua<br />
johtamiseen ja siihen kytkeytyvään osaamisen johtamiseen. Kustannustehokkaiden tapojen ja menetelmien<br />
kehittäminen osaamisen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi on pienyrittäjille keskeistä.<br />
Täydennyskoulutustarpeiden toteuttamiseksi tarvitaan järeiden työkalujen tai henkilöstöresursseja syövän<br />
työpajatyöskentelyn sijaan erilaisia kevyitä vaihtoehtoja saada osaamista näkyviin suunnittelun kannalta<br />
riittävällä tasolla. Esiselvityksellä saadun tiedon avulla voidaan suunnata hoiva-alan pk-yrittäjien<br />
ammatillisen koulutuksen ja yrittäjyyskoulutuksen painopisteitä vastaamaan paremmin käytännön<br />
työelämässä koettuja haasteita ja osaamistarpeita. Näin kyetään ennaltaehkäisemään yrittäjän väsymistä<br />
yritystoiminnan tuottamiseen ja tuottaa pitkäaikaista ja laadukasta yritystoimintaa.<br />
7 Liitteet<br />
Liite 1. Hyvinvointikysely<br />
24
Liite 1<br />
HOIVA 2014 -HYVINVOINTIKYSELY<br />
Taustatiedot<br />
1. Sukupuoli<br />
1 Mies<br />
2 Nainen<br />
2. Minkä ikäinen olet?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
20–25 –vuotias<br />
26–30 -vuotias<br />
31–35 -vuotias<br />
36–40 -vuotias<br />
41–45 –vuotias<br />
46–50 –vuotias<br />
51–55 –vuotias<br />
56–60 –vuotias<br />
yli 60 -vuotias<br />
3. Koulutustausta<br />
Valitse se koulutusaste, jonka olet suorittanut viimeksi.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Peruskoulu<br />
2. asteen tutkinto<br />
Ammattikorkeakoulututkinto<br />
Yliopistotutkinto<br />
jokin muu, mikä____________________________________________________________________________<br />
4. Kuinka kauan olet toiminut yrittäjänä?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
20 vuotta
5. Millä hoiva-alan alueella yrityksesi toimii?<br />
Voit valita useamman vaihtoehdon.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
perhekoti<br />
vanhustyö<br />
mielenterveys- ja päihdetyö<br />
vammaistyö<br />
lapset ja nuoret<br />
joku muu, mikä____________________________________________________________________________<br />
6. Kuinka monta henkilöä yrityksesi työllistää?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
50 henkilöä<br />
Terveydentila<br />
Kysymyksissä selvitetään kokemustasi omasta terveydentilastasi.<br />
7. Onko sinulla toistuvaa, työtä tai arkielämää haittaavaa<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
poikkeavaa väsymystä tai uupumusta<br />
päänsärkyä<br />
huimausta<br />
rintakipua<br />
hengenahdistusta<br />
rytmihäiriötuntemusta<br />
vatsakipua<br />
närästystä<br />
selkäkipua<br />
niska-hartiaseudun kipua<br />
nivelkipua<br />
8. Milloin viimeksi kävit terveystarkastuksessa?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
alle vuosi sitten<br />
1-2 vuotta sitten<br />
3-5 vuotta sitten<br />
yli 5 vuotta sitten<br />
en ole koskaan käynyt terveystarkastuksessa.
9. Milloin viimeksi kävit hammastarkastuksessa?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
alle vuosi sitten<br />
1-2 vuotta sitten<br />
3-5 vuotta sitten<br />
yli 5 vuotta sitten<br />
en ole koskaan käynyt hammastarkastuksessa.<br />
10. Kuinka monta tuntia keskimäärin nukut vuorokaudessa?<br />
_______h<br />
11. Millaiseksi koet unen kokonaismäärän?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Riittävä<br />
Jonkin verran riittävä<br />
Selvästi riittämätön<br />
Täysin riittämätön<br />
Mieliala<br />
Valitse jokaisesta kysymysryhmästä se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa sitä, millaiseksi tunnet itsesi tänään - juuri<br />
nyt.<br />
12. Millainen mielialasi on?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
mielialani on melko valoisa ja hyvä<br />
en ole alakuloinen tai surullinen<br />
tunnen itseni alakuloiseksi ja surulliseksi<br />
olen alakuloinen jatkuvasti enkä pääse siitä<br />
olen niin masentunut ja alavireinen, etten kestä enää<br />
13. Miten suhtaudut tulevaisuuteen?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkaasti<br />
en suhtaudu tulevaisuuteen toivottomasti<br />
tulevaisuus tuntuu minusta melko masentavalta<br />
minusta tuntuu, ettei minulla ole tulevaisuudelta mitään odotettavaa<br />
tulevaisuus tuntuu minusta toivottomalta, enkä jaksa uskoa, että asiat muuttuisivat parempaan päin<br />
14. Miten katsot elämäsi sujuneen?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
olen elämässäni onnistunut huomattavan usein<br />
en tunne epäonnistuneeni elämässä<br />
minusta tuntuu, että olen epäonnistunut pyrkimyksissäni tavallista useammin<br />
elämäni on ollut tähän saakka vain sarja epäonnistumisia
tunnen epäonnistuneeni täydellisesti ihmisenä<br />
15. Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
olen varsin tyytyväinen elämääni<br />
en ole erityisen tyytymätön<br />
en nauti asioista samalla tavalla kuin ennen<br />
minusta tuntuu, etten saa enää tyydytystä juuri mistään<br />
olen täysin tyytymätön kaikkeen<br />
16. Millaisena pidät itseäsi?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
tunnen itseni melko hyväksi<br />
en tunne itseäni huonoksi ja arvottomaksi<br />
tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi melko usein<br />
nykyään tunnen itseni arvottomaksi melkein aina<br />
olen kerta kaikkiaan huono ja arvoton<br />
17. Onko sinulla pettymyksen tunteita?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
olen tyytyväinen itseeni ja suorituksiini<br />
en ole pettynyt itseni suhteen<br />
olen pettynyt itseni suhteen<br />
minua inhottaa oma itseni<br />
vihaan itseäni<br />
18. Onko sinulla itsesi vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
minulla ei ole koskaan ollut itsemurha-ajatuksia<br />
en ajattele enkä halua vahingoittaa itseäni<br />
minusta tuntuu, että olisi parempi jos olisin kuollut<br />
minulla on tarkat suunnitelmat itsemurhasta<br />
tekisin itsemurhan, jos siihen olisi mahdollisuus<br />
19. Miten suhtaudut vieraiden ihmisten tapaamiseen?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
pidän ihmisten tapaamisesta ja juttelemisesta<br />
en ole menettänyt kiinnostustani muihin ihmisiin<br />
toiset ihmiset eivät kiinnosta minua niin paljon kuin ennen<br />
olen melkein kokonaan menettänyt mielenkiintoni ja tunteeni toisia ihmisiä kohtaan<br />
olen menettänyt mielenkiintoni muihin ihmisiin, enkä välitä heistä lainkaan
20. Miten koet päätösten tekemisen?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
erilaisten päätösten tekeminen on minulle helppoa<br />
pystyn tekemään päätöksiä samoin kuin ennenkin<br />
varmuuteni on vähentynyt ja yritän lykätä päätösten tekoa<br />
minulla on suuria vaikeuksia päätösten teossa<br />
en pysty enää lainkaan tekemään ratkaisuja ja päätöksiä<br />
21. Millaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
olen melko tyytyväinen olemukseeni ja ulkonäkööni<br />
ulkonäössäni ei ole minua haittaavia piirteitä<br />
olen huolissani siitä, että näytän epämiellyttävältä<br />
minusta tuntuu, että näytän rumalta<br />
olen varma, että näytän rumalta ja vastenmieliseltä<br />
22. Kuinka nukut?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
minulla ei ole nukkumisessa minkäänlaisia vaikeuksia<br />
nukun yhtä hyvin kuin ennenkin<br />
herätessäni aamulla olen paljon väsyneempi kuin ennen<br />
minua haittaa unettomuus<br />
kärsin unettomuudesta, nukahtamisvaikeuksista tai liian aikaisin kesken unien heräämisestä<br />
23. Oletko väsynyt tai uupunut?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
väsyminen on minulle lähes täysin vierasta<br />
en väsy helpommin kuin tavallisestikaan<br />
väsyn nopeammin kuin ennen<br />
vähäinenkin työ väsyttää ja uuvuttaa minua<br />
olen liian väsynyt tehdäkseni mitään<br />
24. Millainen ruokahalusi on?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
ruokahalussani ei ole mitään hankaluuksia<br />
ruokahaluni on ennallaan<br />
ruokahaluni on huonompi kuin ennen<br />
ruokahaluni on nyt paljon huonompi kuin ennen<br />
minulla ei ole enää lainkaan ruokahalua
Elämänlaatu<br />
Valitse jokaisesta kysymysryhmästä se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa sitä, millaiseksi koet elämäsi tänään - juuri<br />
nyt.<br />
25. Kuinka tyytyväinen olet seuraaviin asioihin:<br />
Ruksaa sopivin vaihtoehto<br />
Taloudellinen tilanne<br />
Asuinympäristö<br />
Harrastusmahdollisuutenne<br />
Fyysiseen toimintakykynne<br />
Henkinen toimintakykynne<br />
Nykyinen<br />
terveydentilanteenne<br />
Ihmissuhteenne<br />
1 erittäin<br />
tyytyväinen<br />
2 melko<br />
tyytyväinen<br />
3 en<br />
tyytymätön<br />
enkä<br />
tyytyväinen<br />
4 melko<br />
tyytymätön<br />
5 erittäin<br />
tyytymätön<br />
26. Kuinka paljon nautit elämästäsi?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
erittäin paljon<br />
melko paljon<br />
kohtalaisesti<br />
melko vähän<br />
erittäin vähän<br />
27. Millaisia ajatuksia sinulla on elämänne suhteen tulevaisuudessa?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
erittäin myönteisiä<br />
melko myönteisiä<br />
kohtalaisia<br />
melko kielteisiä<br />
erittäin kielteisiä<br />
28. Tuntuuko sinusta, että elämäsi on nyt<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
hyvin kiinnostavaa<br />
melko kiinnostavaa<br />
ei osaa sanoa<br />
melko ikävää<br />
hyvin ikävää
29. Tuntuuko siltä, että elämäsi on nyt<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
hyvin onnellista<br />
melko onnellista<br />
en osaa sanoa<br />
melko onnetonta<br />
hyvin onnetonta<br />
30. Tuntuuko sinusta, että elämäsi on nyt<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
hyvin helppoa<br />
melko helppoa<br />
en osaa sanoa<br />
melko kovaa<br />
hyvin kovaa<br />
31. Tuntuuko sinusta, että olet nyt<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
en lainkaan yksinäinen<br />
en osaa sanoa<br />
melko yksinäinen<br />
hyvin yksinäinen<br />
Ravitsemus ja nautintoaineet<br />
32. Syötkö yleensä aamupalan?<br />
<br />
<br />
Kyllä<br />
Ei<br />
33. Miten suhtaudut ruokavaliosi terveellisyyteen?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Valitsen ruokani aina terveellisyyden mukaan<br />
Pyrin syömään terveellisesti<br />
Kiinnitän vain vähän huomiota ruokavalioni terveellisyyteen<br />
En kiinnitä lainkaan huomiota ruokavalioni terveellisyyteen<br />
34. Tupakoitko nykyisin?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
7 päivänä viikossa<br />
5-7 päivänä viikossa<br />
2-4 päivänä viikossa<br />
yhtenä päivänä viikossa<br />
satunnaisesti<br />
en tupakoi
35. Käytätkö nuuskaa?<br />
<br />
<br />
kyllä, säännöllisesti<br />
en lainkaan<br />
36. Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? Koeta ottaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautit<br />
vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
ei koskaan<br />
noin kerran kuussa tai harvemmin<br />
2-4 kertaa kuussa<br />
2-3 kertaa viikossa<br />
4 kertaa viikossa tai useammin<br />
37. Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytit alkoholia?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
1-2 annosta<br />
3-4 annosta<br />
5-6 annosta<br />
7-9 annosta<br />
10 tai enemmän<br />
38. Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
en koskaan<br />
harvemmin kuin kerran kuussa<br />
kerran kuussa<br />
kerran viikossa<br />
päivittäin tai lähes päivittäin<br />
39. Kuinka usein vuoden aikana sinulle kävi niin, että et pystynyt lopettamaan alkoholin käyttöä, kun aloit<br />
ottaa?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
ei koskaan<br />
harvemmin kuin kerran kuussa<br />
kerran kuussa<br />
kerran viikossa<br />
päivittäin tai lähes päivittäin<br />
40. Kuinka usein viime vuoden aikana et ole juomisesi vuoksi saanut tehtyä jotain, mikä tavallisesti kuuluu<br />
tehtäviisi?<br />
<br />
<br />
<br />
en koskaan<br />
harvemmin kuin kerran kuussa<br />
kerran kuussa
kerran viikossa<br />
päivittäin tai lähes päivittäin<br />
41. Kuinka usein viime vuoden aikana runsaan juomisen jälkeen tarvitsit aamulla olutta tai muuta alkoholia<br />
päästäksesi paremmin liikkeelle?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
en koskaan<br />
harvemmin kuin kerran kuussa<br />
kerran kuussa<br />
kerran viikossa<br />
päivittäin tai lähes päivittäin<br />
42. Kuinka usein viime vuoden aikana tunsit syyllisyyttä tai katumusta juomisen jälkeen?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
en koskaan<br />
harvemmin kuin kerran kuussa<br />
kerran kuussa<br />
kerran viikossa<br />
päivittäin tai lähes päivittäin<br />
43. Kuinka usein viime vuoden aikana sinulle kävi niin, että et juomisen vuoksi pystynyt muistamaan edellisen<br />
illan tapahtumia?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
en koskaan<br />
harvemmin kuin kerran kuussa<br />
kerran kuussa<br />
kerran viikossa<br />
päivittäin tai lähes päivittäin<br />
44. Oletko itse tai onko joku muu satuttanut tai loukannut itseään sinun alkoholinkäyttösi seurauksena?<br />
<br />
<br />
<br />
ei<br />
on, mutta ei viimeisen vuoden aikana<br />
kyllä, viimeisen vuoden aikana<br />
45. Onko joku läheisesi tai ystäväsi, lääkäri tai joku muu ollut huolissaan alkoholin käytöstäsi tai ehdottanut,<br />
että vähentäisit juomistasi?<br />
<br />
<br />
<br />
ei koskaan<br />
on, mutta ei viimeisen vuoden aikana<br />
kyllä, viimeisen vuoden aikana
Fyysinen kunto ja liikunta<br />
46. Mikä on oma arvionne fyysisestä kunnostanne?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Erittäin hyvä<br />
Melko hyvä<br />
Keskinkertainen<br />
Melko huono<br />
Erittäin huono<br />
47. Kuinka paljon olette liikkeessä päivittäin (esim. työ, kauppareissut, kävely- ja pyörälenkit, kotona<br />
puuhastelu, pihatyöt, liikuntaharrastukset jne) ?<br />
<br />
<br />
<br />
Alle 1 tunnin päivässä<br />
1-2 tuntia päivässä<br />
Yli 2 tuntia päivässä<br />
48. Millaisessa kunnossa olet mielestäsi verrattuna ikätovereihisi?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Selvästi huonommassa<br />
jonkin verran huonommassa<br />
samanlaisessa kuin muut<br />
jonkin verran paremmassa kuin muut<br />
huomattavasti paremmassa kuin muut<br />
49. Kuinka usein harrastat vapaa-aikanasi liikuntaa?<br />
Ruksaa sopiva<br />
vaihtoehto<br />
Kevyttä liikuntaa<br />
(et hengästy tai<br />
hikoile)<br />
Ripeää liikuntaa<br />
Kerran<br />
kuukaudessa tai<br />
harvemmin<br />
2-3 kertaa<br />
kuukaudessa<br />
Kerran<br />
viikossa<br />
2-3 kertaa<br />
viikossa<br />
4-6 kertaa<br />
viikossa<br />
Päivittäin<br />
50. Kuinka kauan kerralla harrastat liikuntaa?<br />
Ruksaa sopiva<br />
vaihtoehto<br />
Kevyttä liikuntaa<br />
(et hengästy tai<br />
hikoile)<br />
En lainkaan Alle 20<br />
minuuttia<br />
20–39<br />
minuuttia<br />
40–59<br />
minuuttia<br />
1-1,5 tuntia Yli 1,5<br />
tuntia
Ripeää liikuntaa<br />
51. Kuinka usein harrastat lihasvoimaa, notkeutta ja tasapainoa vahvistavaa liikuntaa?<br />
<br />
<br />
<br />
En harrasta<br />
1-2 kertaa viikossa<br />
yli 2 kertaa viikossa<br />
52. Millainen on liikuntakykynne?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Erittäin hyvä<br />
Hyvä<br />
Ei hyvä eikä huono<br />
Huono<br />
Erittäin huono<br />
53. Rajoittavatko seuraavat asiat vapaa-ajan liikkumistasi?<br />
Kiinnostuksen puute<br />
Ajan puute<br />
Laiskuus<br />
Väsymys kotitöiden, muiden harrastusten, järjestötoiminnan ym. vuoksi<br />
Apea mieliala tai yleinen väsymys<br />
Liikuntataitojen puute<br />
En tiedä, miten kannattaisi liikkua<br />
Sairaus tai vamma<br />
Rahan puute<br />
Liikuntatilojen puute<br />
Liikuntavarusteiden puute<br />
Huonot liikenneyhteydet liikuntapaikoille<br />
Sopivan liikuntamuodon puute<br />
Liikunnanohjauksen puute<br />
Sopivan ryhmän puute<br />
Liikunnan aiheuttama epämukava olo<br />
Häpeä<br />
En löydä tarpeeksi tietoa luontoon liittyvistä harrastuksista<br />
Muu syy,<br />
mikä?________________________________________________________________________________<br />
Kyllä<br />
Ei<br />
54. Ovatko seuraavat syyt tärkeitä liikkumisellesi?<br />
Jossakin voimailu-/kilpailulajissa kilpaileminen ja kilpailussa menestyminen<br />
Voiman ja/tai jonkun muun fyysisen suorituskyvyn osa-alueen kehittäminen ja ylläpitäminen<br />
Lihasmassan kasvattaminen<br />
Painon pudottaminen<br />
Terveyden edistäminen<br />
Ulkonäön kohentaminen<br />
KYLLÄ<br />
Ei
Seksuaalisen vetovoiman lisääminen<br />
Liikkumisesta/liikunnan aiheuttamista hyvänolon tuntemuksista nauttiminen<br />
Ankarasta ponnistelusta/itsensä ”kurittamisesta” nauttiminen<br />
Sosiaalisten suhteiden luominen ja/tai ylläpitäminen<br />
Oman arvostuksen kohottaminen kaveripiirissä<br />
Stressin tai työpaineiden lievittäminen<br />
Energisyyden lisääminen<br />
Mielialan kohottaminen<br />
Oman kehon hyväksyminen<br />
Liikun perheen/ystäväni kehotuksesta<br />
Luonnosta nauttiminen<br />
Muu tavoite,<br />
mikä?_______________________________________________________________________________<br />
55. Arvioi omaa osaamistasi asteikolla 1-5<br />
5=hallitsen asian erinomaisesti (osaan opastaa toisia, osaan kehittää), 4=hallitsen asian hyvin (osaan soveltaa),<br />
3=hallitsen perusasiat, 2=hallitsen asian heikosti (tarvitsen opastusta), 1=ei osaamista<br />
Ruksaa sopiva vaihtoehto 5 4 3 2 1<br />
Työnantajana toimimiseen liittyvä osaaminen<br />
Työlainsäädännön tuntemus<br />
Organisaation hallintoon ja johtamiseen liittyvien lakien ja määräysten tuntemus<br />
Työturvallisuus osaaminen, työturvallisuusmääräysten ja – ohjeiden hallinta<br />
Työn, töiden suunnittelu ja järjestely, töiden organisointi<br />
Henkilöstösuunnitteluun liittyvä osaaminen<br />
Hankintaosaaminen, ostotoiminnan ja hankintaprosessien hallinta<br />
Kustannustietoisuus, taloudellinen ajattelu, tulosajattelu<br />
Asiakaslähtöinen toimintatapa, asiakaslähtöisyyden ymmärtäminen, tarpeiden ja<br />
odotusten tunnistus<br />
Organisaation toimintaperiaatteiden, toiminta-ajatuksen, strategiaperustan ja<br />
arvojen tuntemus<br />
Oman organisaation kehittämiseen liittyvä osaaminen<br />
Henkilöstön työhyvinvoinnin osaamisen kehittämiseen liittyvä osaaminen<br />
Oman työn laadun arviointi, seuranta ja kehittäminen<br />
Ennakoiva ajattelu- ja toimintatapa, tulevaisuuden kehitystrendien seuraaminen<br />
Henkilöstösuunnitteluun liittyvä osaaminen<br />
Ryhmätyöskentelytaidot, yhteistyötaidot<br />
Lähiesimiestehtävien hallinta<br />
Neuvonta-, opastus- ja ohjaustaidot<br />
Viestintä-, tiedottamis- ja informointitaidot, tiedonvälitystaidot<br />
Neuvottelutaidot<br />
Tehokas ajankäyttötaito, ajanhallinta<br />
56. Olen ollut koulutuksessa viimeisen 6 kk aikana.<br />
<br />
<br />
Kyllä___________________________________________________________________________________<br />
Ei
57. Olen suorittanut yrittäjyysopintoja<br />
<br />
<br />
Kyllä____________________________________________________________________________________<br />
Ei<br />
58. Onko yhteiskunnallinen yrittäjyys sinulle terminä tai asiana tuttu?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Ei lainkaan<br />
Olen tutustunut<br />
Olen yhteiskunnallinen yrittäjä<br />
Haluan lisätietoa<br />
59. Tunnetko Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkin?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
En tunne<br />
Olen tutustunut<br />
Olen aikeissa hakea merkkiä<br />
Haluan lisätietoa<br />
60. Tarvitsetko Yrittämiseen liittyvää lisäkoulutusta?<br />
<br />
<br />
En tarvitse<br />
Tarvitsen. Millaista?_______________________________________________________________________<br />
61. Arvioi pk -hoivayritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä oman yrityksesi näkökulmasta<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Ei lainkaan tärkeää<br />
Jossain määrin tärkeää<br />
En osaa sanoa<br />
Tärkeää<br />
Erittäin tärkeää<br />
Yhteistyötä pitäisi kehittää<br />
62. Vastauksiani voidaan käyttää HOIVA-alan yrittäjien hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen tutkimus ja<br />
kehittämistyössä<br />
<br />
Kyllä<br />
Kiitos vastauksistasi!!!