HOIVA2014_Loppuraportti

Jaana Ukonaho, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka 

puh. 050 312 5755, sposti: jaana.ukonaho(at)odl.fi 

Mirja Levo, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka 

Heikki Jokinen, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka 

Sari Heinikoski, Oulun Diakonissalaitos, Diakoniaopisto 

www.odl.fi

Tiivistelmä 

Tämä selvitys on laadittu Hoiva - Hoiva-alan PK -yrittäjien hyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen 

esiselvityshankkeen pohjalta. Oulun Diakonissalaitos toteutti hankkeen Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 

2014–2015. Hanke sai ESR-rahoituksen Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 

(ELY-keskus) kautta. Hankkeessa selvitettiin Pohjois-Pohjanmaalla toimivien hoiva-alan yrittäjien (lukuun 

ottamatta päivähoito) erityisiä hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja tuen tarpeita. Tämän raportin 

kautta saadaan tietoa niistä hyvinvoinnin ja osaamisen alueista, joilla hoiva-alan yrittäjät kokevat 

tarvitsevansa tukea selvitäkseen yritystoiminnan toteuttamisesta ja työssä jaksamisessa. 

Aineisto selvitykseen kerättiin 9/2014 – 1/2015 yrittäjille toteutettuina kyselyinä, haastatteluina ja 

terveyskuntotarkastuksina. Ensimmäisessä vaiheessa koottiin tiedot Pohjois-Pohjanmaalla toimivista hoivaalan 

yrityksistä ja yrittäjistä ja sähköinen hyvinvointikysely lähetettiin 104 yrittäjälle. Hyvinvointikyselyllä 

kartoitettiin yrittäjien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä osaamista ja osaamisen 

kehittämisen tarpeita. Seuraavassa vaiheessa käynnistyivät pienemmälle määrälle yrittäjiä 

osaamiskartoitushaastattelut, joiden pohjalta laadittiin osaamiskartoituskysely jaettavaksi suuremmalle 

yrittäjäjoukolle. Osaamiskartoituskyselyiden lisäksi kaikille yrittäjille tarjottiin mahdollisuus osallistua 

laajaan terveyskuntotarkastukseen, jossa selvitettiin tarkemmin yrittäjien terveydentilaa ja fyysistä kuntoa. 

Terveyskuntotarkastuksiin osallistui 34 hoiva-alan yrittäjää. Tarkastuksissa nousivat esille tyypilliset 

kansanterveydelliset ongelmat eli ylipaino ja keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine sekä rasvaaineenvaihdunnan 

häiriöt. Ylipainon esiintyvyys oli terveyskuntotarkastuksiin osallistuneilla miehillä 

keskimääräistä työikäistä väestöä yleisempää (75,0 % vs. 61 %). Huomattavan ylipainon eli lihavuuden 

esiintyvyys oli puolestaan tähän selvitykseen osallistuneilla yrittäjänaisilla työikäisiä naisia selkeästi 

yleisempää (31,8 % vs. 16 %) ja heillä myös terveydelle erityisen haitallisen keskivartalolihavuuden 

esiintyvyys oli yleisempää (50 % vs. 35 %). Huomioitavaa on, että suurin osa (64,7 %, n=22) 

terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä oli naisia. Yrittäjien fyysisen kunnon testeissä 

keskeiseksi huolenaiheeksi ja kehittämisen kohteeksi nousi yrittäjien kestävyyskunto. Yrittäjien 

kestävyyskunto oli tasoa heikko – tyydyttävä 50 %:lla terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä. 

Tämän tason kestävyyskunnon esiintyvyys on selkeästi yleisempää hoiva-alan yrittäjien keskuudessa kun 

verrataan tuloksia työikäisiin yleisesti (50 % vs. 31 %). 

Selvityksen hyvinvointikyselyyn vastasi 63/104 yrittäjästä ja vastausprosentti oli 60,6 %. Kyselyyn 

vastanneista yrittäjistä jokainen koki, että hänellä oli jokin oire tai vaiva, joka toistuvasti haittaa joko työtä 

tai arkielämää. Yleisimpiä oireita olivat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat kuten niska-hartiaseudun kiputilat ja 

närästysoireet. Arkielämää haittaavaa väsymystä ja uupumista koki neljäsosa yrittäjistä (25,4 %, n=16). 

Hyvinvointikyselyn liikuntaosion perusteella yrittäjistä runsas kymmenesosa liikkui 

terveysliikuntasuositusten mukaisesti, mikä vastaa väestön keskimääräistä tasoa. Kestävyyskunnon 

kannalta riittävästi liikkuvien määrä oli tässä selvityksessä reilu neljännes mikä on huomattavasti 

vähemmän kun verrataan tulosta valtakunnallisiin lukuihin, joiden mukaan noin puolet työikäisistä täyttää 

tavoitetason. Elämän laatuunsa vaikuttavista tekijöistä yrittäjät olivat eniten tyytymättömiä fyysisen 

toimintakykyynsä, terveydentilaansa ja harrastusmahdollisuuksiinsa. Yrittäjistä lähes puolet (44,4 %, n=28) 

koki väsyvänsä helpommin kuin ennen ja lähes neljäsosa (23,8 %, n=15) koki elämänsä olevan kovaa.

Yrittäjien osaamista kartoitettiin hyvinvointikyselyn osaamiskartoitusosiolla (63 vastaajaa), 

osaamiskartoitushaastatteluilla (7 haastattelua) ja osaamiskartoituskyselyllä (8 itsearviointia). 

Hyvinvointikyselyn perusteella vastaajat kokivat itsellään olevan osaamisen vajetta työlainsäädännön 

tuntemuksessa, organisaation hallintoon ja johtamiseen liittyvien lakien ja määräyksien tuntemuksessa 

sekä tehokkaassa ajankäytössä. Vahvuuksinaan yrittäjät kokivat asiakaslähtöisen toimintatavan, tarpeiden 

ja odotusten tunnistamisen, organisaation toimintaperiaatteiden, toiminta-ajatuksen, strategiaperustan ja 

arvojen tuntemuksen sekä työn organisoinnin. Hoiva-alan pk-yrittäjien osaamista haastoivat 

haastatteluiden perusteella toimintaympäristön muutokset kuten palvelurakenteen muuttuminen 

kotihoidon suuntaan ja reagointivalmiuksien puuttuminen pienyrityksistä. Selkeimpänä toimintaympäristön 

muutoksena yrittäjät tunnistivat isojen toimijoiden tulon markkinoille, joiden kanssa kilpailtaessa yrittäjiltä 

vaaditaan kilpailutusosaamista. Esimiestoiminnassa yrittäjät kokivat osaamisen tarvetta työntekijöiden 

rekrytointiin ja heidän osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvissä asioissa. 

Itsearviointikyselyssä kehittämiskohteet yrittäjillä liittyivät erityisesti uuteen rooliin yrittäjänä ja 

esimiehenä, jolla on kokonaisvastuu henkilöstöstä ja talouden hallinnasta. 

Tämä selvitys antaa viitteitä siitä, että hoiva-ala yrittäjien hyvinvoinnin edistämiselle on tarvetta ja yrittäjät 

tarvitsevat siihen tukea. Yrittäjyyteen liittyy vastuun kautta useita psykososiaalisia kuormitustekijöitä, 

joiden hallintaan olisi tärkeää kehittää yrittäjien osaamista. Yrittäjien kokemaa stressiä olisi mahdollista 

lievittää lisäämällä yrittäjien liikkumista ja kohottamalla fyysistä kuntoa. Terveellinen ravitsemus ja riittävät 

mahdollisuudet nukkumiseen puolestaan toisivat energiaa yrittäjän arkeen. Kokonaisvaltainen 

hyvinvoinnista huolehtiminen takaisi hyvän terveyden yrittäjälle nyt ja tulevaisuudessa. Omasta 

hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin hoiva-alan pk-yrittäjälle usein haastavaa. Muuttuva 

toimintaympäristö ja uudistuvat ohjeistukset muun muassa kilpailutusasiakirjojen suhteen luovat yrittäjille 

entistä enemmän painetta osaamisen ja palveluiden kehittämiselle. Käytännön työn tekeminen on 

vaikeutunut ja muutosten hallintaan käytettävä aika on poissa muun muassa yrittäjien omasta 

hyvinvoinnista huolehtimisesta. Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat apua johtamisen kehittämiseen. 

Kustannustehokkaiden tapojen ja menetelmien kehittäminen olisi pienyrittäjille keskeistä ja voisi luoda 

mahdollisuuksia myös yrittäjän omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle.

Sisällysluettelo 

1 Johdanto ......................................................................................................................................................... 1 

1.1 Hoiva-alan yrittäjyys ja hyvinvointi .......................................................................................................... 1 

1.2 Selvityksen tarkoitus ................................................................................................................................ 4 

2 Aineisto ja menetelmät .................................................................................................................................. 5 

2.2 Aineisto .................................................................................................................................................... 5 

2.3 Tiedonkeruu ............................................................................................................................................. 6 

2.4 Analysointi ............................................................................................................................................... 8 

3 Hyvinvointikyselyn tulokset ............................................................................................................................ 8 

3.1 Taustatiedot ............................................................................................................................................. 8 

3.2 Terveydentila ......................................................................................................................................... 10 

3.3 Mieliala ja elämän laatu ......................................................................................................................... 10 

3.4 Ravitsemus ja nautintoaineet ................................................................................................................ 11 

3.5 Fyysinen kunto ja liikunta ...................................................................................................................... 12 

3.6 Osaaminen ............................................................................................................................................. 14 

4 Osaamiskartoituksen tulokset ...................................................................................................................... 14 

4.1 Osaamiskartoitushaastattelut ................................................................................................................ 14 

4.2 Osaamiskartoitus (itsearviointi)............................................................................................................. 15 

5 Terveyskuntotarkastusten tulokset .............................................................................................................. 16 

5.1 Yleinen terveydentila ............................................................................................................................. 16 

5.2 Fyysinen kunto ....................................................................................................................................... 17 

6 Tulosten tarkastelu ....................................................................................................................................... 18 

6.1 Hoiva-alan yrittäjien hyvinvoinvointi ..................................................................................................... 18 

6.2 Hoiva-alan yrittäjien osaaminen ............................................................................................................ 22 

7 Liitteet ........................................................................................................................................................... 24 

Taulukot 

Taulukko 1. Hyvinvointikyselyyn vastanneiden yrittäjien taustatiedot. ...................................................................................................9 

Taulukko 2. Yrittäjien kokema elämänlaatu prosenttijakaumina. .........................................................................................................11 

Taulukko 3. Yrittäjien liikkumisen määrä suhteessa kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin. ................................................................12 

Taulukko 4. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista edistävät tekijät. .............................................................................................................13 

Taulukko 5. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista rajoittavat tekijät. ..........................................................................................................13 

Taulukko 6. Yrittäjien osaamisen vahvuudet ja kehittämisalueet itsearviointikyselyssä .......................................................................15 

Taulukko 7. Ylipainon esiintyvyys terveyskuntotarkastuksissa ..............................................................................................................16 

Taulukko 8. Vyötärön ympärysmitta terveyskuntotarkastuksissa .........................................................................................................16 

Taulukko 9. Hoiva-alan yrittäjien lihaskuntotestien prosenttijakaumat kuntoluokittain. .....................................................................17

1 Johdanto 

1.1 Hoiva-alan yrittäjyys ja hyvinvointi 

Suomessa hoiva-alan yrittäjyys syntyi 1980 – luvulla ja laajeni 1990 – luvulla muun muassa yhteiskunnan 

palveluihin voimakkaasti vaikuttaneiden tekijöiden kuten taloudellisen laman, kuntalain uudistumisen ja 

valtionosuusjärjestelmän muutosten myötä. 2000 -luvulla hoiva-ala on ollut nopeasti kasvava 

yksityissektorin toimiala 1 , 2 . Tämä Hoiva-hankkeen toteuttama esiselvitys keskittyi hoiva-alalla toimiviin 

sosiaalipalveluyrityksiin, jotka voidaan jakaa asumisen sisältäviin palveluihin ja avohuollon palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten hoitolaitokset, vanhusten ja vammaisten hoitolaitokset ja palvelutalot sekä 

päihdehuoltolaitokset ovat asumisen sisältäviä sosiaalipalveluja. Avohuollon palveluihin kuuluvat muun 

muassa vanhusten päivätoiminta ja erilaiset kotipalvelut 3 . 

Väestön ikääntyminen asettaa hoiva-alalle voimakasta kasvutarvetta. Vuonna 2010 valtakunnallisesti 

tarkasteltuna yleisin toimiala yksityisissä sosiaalipalveluissa oli ikääntyneiden palveluasuminen, joka oli 

pääpalveluna vajaalla viidenneksellä toimintayksiköistä (812 toimintayksikköä). Toiseksi eniten oli 

kotipalvelua ikääntyneille ja vammaisille tarjoavia yksiköitä (694). Yleisiä toimialoja olivat myös lasten ja 

nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito (614 toimintayksikköä). Pohjois-Pohjanmaalla toimi vuonna 

2010 245 yksityistä sosiaalipalveluita tuottavaa toimintayksikköä (pl. päivähoito). Edellä mainituissa luvuissa 

on mukana sekä varsinainen yritystoiminta että voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja yhteisöjen 

palvelutoiminta 4 . Yritystoiminnan osuus sosiaalipalveluiden tuottamisesta oli vuonna 2012 17 % ja osuus on 

kasvanut 11 %:lla vuodesta 2000 3 . 

Valtaosa hoiva-alan yrityksistä on pienyrityksiä ja usein yrittäjänä toimii nainen 5 . Kasvuyrityksiä on vähän, 

vaikka hoiva-alalla kasvun mahdollisuuksia olisi paljon 6 . Ohjautuminen hoiva-alan yrittäjäksi tapahtuu 

erilaisia reittejä ja yrittäjien koulutus- ja työkokemustaustat ovat moninaisia. Aiemmin suuri osa hoiva-alan 

yrittäjistä on ohjautunut yrittäjyyteen sosiaali- tai terveysalan ammatillisen koulutuksen ja alalla hankitun 

työkokemuksen kautta, ilman erityistä ”yrittäjäkoulutusta”. 2000 – luvulla 2. asteen opistot ja 

ammattikorkeakoulut ovat panostaneet yrittäjyyttä tukevan kurssitarjonnan kehittämiseen. Yrityksen 

perustamiseksi tarvittavaa tietoa on saatavilla myös erilaisilta yrittäjäkursseilta 7 . Hoiva-alaa sitovat vahvasti 

eettisyys ja ammatilliset vaatimukset 6 . Usein hoiva-alan yrittäjällä onkin vahva ammattitausta ja alan 

osaamista ja työkokemusta ennen yrittäjäksi siirtymistä. Ammattiosaamisen lisäksi yrittäjältä vaaditaan 

osaamista tuotteistamisessa, markkinoinnissa, talous- ja henkilöstöhallinnossa, alan lainsäädännöstä ja 

1 Sinkkonen, S., Rissanen, S. 2004. Hoivayrittäjyys hyvinvointivaltiossa. 

2 Työ- ja elinkeinoministeriö 2012c: 4. http://www.tem.fi/files/31991/1_2012_netti.pdf 

3 Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. TEM raportteja 3/2015. 

https://www.tem.fi/files/41832/TEMrap_3_2015_web_15012015.pdf 

4 Väyrynen, R. 2011. Yksityiset sosiaalipalvelut 2010. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80432/Tr25_11.pdf?sequence=1 

5 Naisyrittäjyys tänään ja huomenna. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportti 2008. 

https://www.tem.fi/files/20722/Naisyrittajyyden_valiraportti.pdf 

6 Palmgren, H., Kaleva, S., Jalonen, P., Tuomi, K. 2010. Naisyrittäjien työhyvinvointi. https://www.tem.fi/files/25936/tem_5_10_web.pdf 

7 Kalajainen, A., Kalajainen, J. 2012. Hoivayrittäjyyden abc – Opas yritysideasta hoivayrittäjyyden perustoimintoihin. 

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39352/Kalajainen_Antti.pdf?sequence=1 

1

palvelujen korvausjärjestelmien tuntemuksessa 8 . Hyvinvointialan yrittäjyydestä tehdyissä selvityksissä on 

todettu yritystoiminnan haasteina muun muassa liikkeenjohtamiseen liittyvien taitojen puute, yksityisen 

kysynnän vähäisyys, pientoimijuus, kehittämis- ja investointipääoman puute, lyhyet sopimukset, 

tietotekniikan kehittymättömyys ja yhteistyön vähäisyys eri toimijoiden kesken 9 . 

Yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelusektoria arvostetaan kuluttajien ja toimialan päättäjien keskuudessa. 

Yksityinen sektori nähdään osana palveluiden monituottajamallia, jossa julkinen sektori keskittyy 

palveluiden järjestämiseen ja kilpailuttaa nykyistä suuremman osan palvelujen tuottamisesta. Toisaalta 

käynnissä oleva sote-uudistus ei monien asiantuntijoiden mielestä vahvista yksityisen sektorin roolia vaan 

jopa kaventaa sitä 10 . Vuonna 2010 yksityisen sosiaalipalvelualan toimintayksiköistä noin 73 % myi vähintään 

puolet palveluistaan kunnille ja erityisesti kehitysvammaisten laitos- ja asumispalveluissa sekä lasten ja 

nuorten laitos- ja perhehoidossa kunnat ostivat lähes kaikki toimintayksikön tuottamista palveluista 3 . 

Kuntien talouden kehityksellä on siis suoraa vaikutusta pieniin yrityksiin ja kilpailtaessa kuntaasiakkuuksista 

yksityiset palveluntuottajat menestyvät laadukkailla ja kustannustehokkailla palveluilla 5 . 

Yksityisen sektorin toivotaan tuovan alalle myös lisää innovaatioita ja uusia tapoja toimia 10 . 

Yksityisen sektorin toivotaan tuovan hoivaalalle 

laadukkaita ja kustannustehokkaita 

palveluita, mutta myös lisää innovaatioita ja 

uusia tapoja toimia. 

pixhill.com 

Hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen on tutkimusten mukaan yhteydessä henkilöstönäkökulmasta 

työntekijöiden riittävä määrä, osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava lähijohtaminen 4 . 

8 Haapa-aho, M. 2014. Hyvinvointialan yrittäjyys. Näkemyksiä hyvinvointialan yrittäjyyden tulevaisuudesta. http://hyrrat-hanke.metropolia.fi/wpcontent/uploads/2014/05/HYRR%C3%84T-hyvinvointialan-yritt%C3%A4jyys.pdf 

9 Kaarakainen, M. 2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys. Luentoesitys 27.9.2011. To Be or Well-Be – seminaari. Oulu. 

http://www.kotu.oulu.fi/wellbe5/kaarakainen.pdf 

10 Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. TEM raportteja3/2015. 

https://www.tem.fi/files/41832/TEMrap_3_2015_web_15012015.pdf 

2

SuPer (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto) laati vuonna 2014 selvityksen kotihoidossa työskenteleville 

lähihoitajille ja selvityksen perusteella puolet piti kotihoitopalveluiden tarjontaa riittämättömänä. Myös 

kotihoidon työntekijöiden yhteydenotot pääluottamusmiehiin olivat lisääntyneet. Suurin osa 

yhteydenotoista koski työmäärän lisääntymistä sekä hoidon laatua ja omaa jaksamista. Kotihoidossa 

työskentelevistä lähihoitajista nykyisessä työssä työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä 46 % ja alan vaihtoa 

harkitsi 66 % vastaajista 11 . Viesti nykyisten hoiva-alan työntekijöiden ylikuormittumisesta ja alan vaihdoksen 

suunnittelusta on huolestuttava, koska ala kärsii muutenkin kasvavasta työvoimapulasta. Hoiva-alalla 

työskentelevä henkilöstö on ikääntymässä 4 ja työ- ja elinkeinoministeriön tarvearvion mukaan sosiaali- ja 

terveysala tarvitsee vuoteen 2025 mennessä vähintään 20 000 uutta ammattilaista 6 . Työntekijäpula 

aiheuttaa kilpailua työntekijöistä yksityisen ja julkisen palveluntuottajan välille 4 . Kilpailussa menestyäkseen 

tulee hoiva-alan yrityksen olla haluttu työnantaja. Nuorten mielestä tärkein työpaikan valintakriteeri on 

ilmapiiri ja tästä syystä työhyvinvointi voidaan nähdä kilpailutekijänä houkuteltaessa uusia työntekijöitä 12 . 

Työhyvinvointia ja työssä jaksamista tarvitsevat työntekijät, mutta myös yrittäjät. Yrittäjien hyvinvointi ja 

työssä jaksaminen ovat pienyrityksen toiminnan kivijalka. Hoivapalvelujen tarve kasvaa yhteiskunnassa 

jatkuvasti ja hoiva-alan yrittäjyyden kehitysnäkymät ovat hyvät. Voimakkaana kasvualana jatkuvat haasteet 

ja muutokset kuitenkin kuormittavat yrittäjiä ja yrittäjän oma hyvinvointi voi helposti jäädä tiivistahtisen 

työn jalkoihin. Muuttuva toimintaympäristö luo yrittäjille entistä enemmän painetta osaamisen ja 

palveluiden kehittämiselle. Menestyminen kilpailutuksissa vaatii yrittäjän ja henkilöstön osaamisen 

kehittämistä, mutta myös palveluiden ja menetelmien ajan tasalla pitämistä. Isojen toimijoiden tulo 

markkinoille voi syrjäyttää pienempiä paikallisia toimijoita, mikäli edellytykset palvelun tuottamiselle eivät 

toteudu tai kilpailutusosaamista ei ole. Kokonaisuudessaan pienyrittäjän käytännön työn tekeminen on 

vaikeutunut ja muutosten hallintaan käytettävä aika on poissa valitettavan usein yrittäjien omasta 

hyvinvoinnista huolehtimisesta. 

Työssä kuormittumista aiheuttavat fyysiset ja psykososiaaliset työn kuormitustekijät. Fyysisiä 

kuormitustekijöitä voivat olla esimerkiksi fyysisesti raskas työ tai jatkuva paikallaan istuminen. 

Psykososiaaliset, stressiä aiheuttavat kuormitustekijät, voivat puolestaan liittyä työmäärään, töiden 

organisointiin ja työympäristöön. Usein haitallisesta stressistä puhuttaessa tarkoitetaan työn hektisyyttä, 

kiirettä ja liian suuriin haasteisiin liittyviä asioita. Myös liian alikuormittava työ voi olla haitallisesti 

kuormittavaa. Työstressin on havaittu olevan yhteydessä fyysisiin sairauksiin kuten sydän – ja 

verisuonisairauksiin 13 ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä niiden vuoksi ennenaikaiselle 

työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen 14 . Työstressillä näyttää olevan vaikutusta myös muun muassa 

muistamiseen, oppimiseen ja nukkumiseen 15 sekä epäterveellisiin elintapoihin 16 . Lisäksi työstressin ja 

11 ”Asiakkaat ovat ihmisiä – eivät prosentteja” Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä. SuPer 2015. 

http://www.superliitto.fi/site/assets/files/4691/kotihoitoselvitys_nettiin.pdf 

12 Manka,M-L., Kaikkonen, M-L., Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön tueksi. 

http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tyhyopas.pdf 

13 Kivimäki, M., Nyberg, S. T., Batty, G. D., Fransson, E. I., Heikkilä, K., Alfredsson, L., ... & Theorell, T. (2012b). Job strain as a risk factor for coronary 

heart disease: A collaborative meta-analysis of individual participant data. The Lancet 380, 1491-1497. 

14 Mäntyniemi, A., Oksanen, T., Salo, P., Virtanen, M., Sjösten, N., Pentti, J., ... & Vahtera, J. (2012). Job strain and the risk of disability pension due to 

musculoskeletal disorders, depression or coronary heart disease: A prospective cohort study of 69 842 employees. Occupational & Environmental 

Medicine 69(8), 574-581. 

15 Karhula, K., Puttonen, S., Vuori, M., Sallinen, M., Hyvärinen H. K., Kalakoski, V. & Härmä, M. (2013). Työstressi ja uni hoitotyössä. Työstressin ja 

työaikajärjestelyjen vaikutukset uneen, kuormittumiseen ja toimintakykyyn terveydenhuoltoalan ammattilaisilla. Työympäristötutkimuksen 

Raporttisarja nro 63. Helsinki: Työterveyslaitos. 

16 Heikkilä, K., Nyberg, S. T., Fransson, E. I., Alfredsson, L., De Bacquer, D., Bjorner, J. B., & Kivimäki, M. (2012a). Job strain and alcohol intake: a 

collaborative meta-analysis of individual-participant data from 140 000 men and women. PloS One 7(7). 

3

fyysisen passiivisuuden on havaittu olevan jossain määrin yhteydessä toisiinsa 17 

ja hyvän kunnon ja 

liikunnan vähentävän stressiä normaalipainoisilla, mutta ei ylipainoisilla 18 . Ylipainon huomioiminen onkin 

tärkeää kun analysoidaan fyysisen kunnon ja psyykkisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. 

Hyvää työkykyä edistää se, että työntekijän fyysiset ja psyykkiset edellytykset ja työn vaatimukset ja 

mahdollisuudet ovat tasapainossa keskenään. Tasapainon horjuminen, kuten kiire ja stressi, vie 

voimavaroja ja heikentää terveyttä. Työntekijä ja tässä tapauksessa yrittäjä on päävastuussa omasta 

hyvinvoinnistaan ja sen edistämisestä. Koettuun työkykyyn vaikuttavat työn fyysinen ja henkinen 

rasittavuus ja työstä palautumisen mahdollisuus sekä terveydentila, fyysinen kunto ja elämäntavat kuten 

ravitsemuksen laatu ja unen määrä. Myös osaaminen ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät kuten 

elämänhallinnan tunne vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemiseen joko vähentäen tai edistäen sitä. 

Myönteisiä ympäristön tarjoamia voimavaroja voivat olla sosiaalinen tuki tai aineelliset edellytykset kuten 

varallisuus. 12 

Pienyrittäjien oma henkilökohtainen terveys on usein itsestään selvyys, eikä sen ylläpitämisestä juurikaan 

huolehdita ennen kuin ilmaantuu sairaudesta kertova tai arkeen vaikuttava oire 19 . Yrittäjän on järjestettävä 

työntekijöilleen lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut, huolehdittavat lomien toteutumisesta ja 

työaikalainsäädännön mukaisten lepoaikojen toteutumisesta työvuorojen välissä. Pienyrittäjän voi olla 

vaikea järjestää itselleen samoja etuuksia kuin työtekijöille kuten esimerkiksi säännöllisiä viikkovapaapäiviä 

tai riittävää loma-aikaa. ”Voi hyvin yrittäjä” – hankkeen kyselyssä vain 25 % vastaajista ilmoitti pitävänsä 

riittävästi lomia ja vapaapäiviä 20 

1.2 Selvityksen tarkoitus 

Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata 

Pohjois-Pohjanmaalla toimivien hoiva-alan 

yrittäjien (lukuun ottamatta päivähoito) 

erityisiä hyvinvoinnin ja osaamisen 

kehittämisen ja tuen tarpeita. 

17 Kouvonen, A., Vahtera, J., Oksanen, T., Pentti, J., Väänänen, A. K., Heponiemi, T., & Kivimäki, M. (2013). Chronic workplace stress and insufficient 

physical activity: A cohort study. Occupational & Environmental Medicine 70(1), 3-8. 

18 Kettunen, O. 2015. Effects of physical activity and fitness on the psychological wellbeing of young men and working adults: associations with 

stress, mental resources, owerweight and workability. 

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103576/AnnalesD1161Kettunen.pdf?sequence=2 

19 Saarni H., Pakkala L., Wibom H., Oksanen T., Kalanen K., Hautala L. 2005. Työterveyshuolto ja pk-yrittäien terveyden ja jaksamisen edistäminen. 

Työterveyslääkäri 2005;23(3):351–355. 

20 Venäläinen, E., Kärmeniemi, P., Pitkänen, M. (toim.). 2013. Voi hyvin yrittäjä. Raportti pienyrittäjien hyvinvoinnin tilanteesta ja työhyvinvointia 

edistävistä toimintatavoista Kaakkois-Suomessa. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63522/VHYjulkaisu25062013%20lopullinen.pdf?sequence=1 

4

Ala on kasvuala johtuen väestön ikääntymisestä ja pienyritysten säilyminen ja menestyminen alalla 

julkisen sektorin rinnalla on keskeistä, jotta laadukkaat hoivapalvelut voidaan taata myös 

tulevaisuudessa. Aiemmissa tutkimuksissa ja selvityksissä on tarkasteltu pienyrittäjien 

hyvinvointia lähinnä työtyytyväisyyden, työn ja perheen välisten vaikutusten sekä 

voimavaralähtöisyyden kannalta. Tässä esiselvityksessä tarkastellaan hoiva-alan yrittäjän 

hyvinvointia koetun ja mitatun terveyden ja hyvinvoinnin ohella myös itse yrittäjyyteen liittyvien 

osaamiskysymysten kautta. Selvityksellä nostetaan esille näistä osa-alueista kehittämistarpeita, ja 

tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa hoiva-alan yrittäjien hyvinvointia ja osaamisen 

kehittämistä tukevia toimenpiteitä. 

Osaamiskartoitukset haluttiin ottaa mukaan, koska muuttuvassa toimintaympäristössä osaaminen 

ja sen kehittäminen on tunnistettu yritysten pixhill.com kriittisiksi menestystekijöiksi, joilla on suoraan 

vaikutusta yrittäjän ja henkilöstön työssä jaksamiseen ja edelleen kokonaisvaltaiseen 

työhyvinvointiin. Yrittäjä, työntekijä ja koko työyhteisö voivat paremmin, jos oikea osaaminen on 

oikeassa paikassa oikeaan aikaan nyt ja tulevaisuudessa. 

2 Aineisto ja menetelmät 

2.2 Aineisto 

Selvityksen aineisto koostuu Pohjois-Pohjanmaan hoiva-alan (pl. päivähoito) pk-yrittäjistä. Pohjois- 

Pohjanmaan hoiva-alan yritykset (pl.päivähoito) ja yrittäjät koottiin kahdesta eri yritystietohausta (lähde: 

asiakastieto.fi) ja lisäksi rekisterin ajantasaisuus tarkistettiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n 

yritysrekisteristä ja täydennettiin puuttuvilta osin. Pohjois-Pohjanmaan alueelta löytyi hoiva-alan yrityksiä 

yhteensä 89 kpl. Jokaiselle yrittäjälle lähetettiin linkki hyvinvointikyselyyn sähköpostitse. Tämän jälkeen 

yrittäjille vielä soitettiin ja varmistettiin, että mikäli yrityksessä toimii useampi yrittäjä, niin myös he saivat 

kyselylinkin sähköpostiinsa. Kaiken kaikkiaan kysely lähetettiin 104 yrittäjälle. 

Varsinainen selvitys toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäinen osio sisälsi kaikille Pohjois-Pohjanmaan 

hoiva-alan yrittäjille kohdennetun hyvinvointikyselyn. Toinen osio sisälsi terveyskuntotarkastuksen, 

osaamiskartoitushaastattelun sekä laajan osaamiskartoituskyselyn niille yrittäjille, jotka halusivat näihin 

osallistua. Terveyskuntotarkastuksissa yrittäjät, jotka eivät olleet vielä täydentäneet ensimmäisen vaiheen 

hyvinvointikyselyä, täydensivät kyselyn paperilomakkeella. 

Aineisto koostuu ensimmäisen vaiheen hyvinvointikyselyn vastauksista (63 vastausta, sähköinen kysely tai 

paperikysely), osaamiskartoitushaastattelujen vastauksista (7 yrittäjää), laajan osaamiskartoituskyselyn 

vastauksista (8 vastausta) ja terveyskuntotarkastuksen arvoista (34 yrittäjää). Yrittäjiltä pyydettiin 

suostumus käyttää aineistoa nimettömänä hankkeen tuloksien raportoinnissa. 

5

2.3 Tiedonkeruu 

Hyvinvointikysely 

Hyvinvointikyselyn teemat hahmoteltiin työryhmässä, jossa olivat edustettuina lääkäri, terveydenhoitaja, 

liikunnanohjaaja, psykologi ja koulutuspäällikkö. Tavoitteena oli käyttää kysymyskokonaisuuksia, joiden 

luotettavuudesta on aiempaa näyttöä niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin terveyttä ja hyvinvointia 

koskevissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Kyselyn teemoina olivat: yrittäjän taustatiedot, terveydentila, 

mieliala, elämänlaatu, ravitsemus ja nautintoaineet, fyysinen kunto ja liikunta ja osaamiskartoitus. Lisäksi 

kysyttiin halukkuutta osallistua terveyskuntotarkastukseen, osaamiskartoitushaastatteluun tai -kyselyyn. 

Vastattavia kysymyksiä oli 65, jotka kaikki olivat muodoltaan monivalintakysymyksiä. Avoimia kysymyksiä 

vältettiin tietoisesti, jotta kyselyyn vastaaminen sujuisi nopeasti ja tutkittavat jaksaisivat vastata kaikkiin 

kysymyksiin mahdollisimman luotettavasti. Kysely toteutettiin Webropol – menetelmällä lähettämällä 

tutkittaville sähköinen linkki kyselyyn sähköpostitse. Kysely löytyy liitteestä 1. Terveyskuntotarkastuksissa 

yrittäjät, jotka eivät olleet vielä täydentäneet hyvinvointikyselyä, täydensivät kyselyn paperilomakkeella. 

Terveyskuntotarkastus 

Terveyskuntotarkastuksessa yrittäjiltä mitattiin pituus, paino, vyötärönympärys sekä laskettiin painoindeksi. 

Laboratoriotutkimuksina määritettiin pieni verenkuva (PVK) ja veren rasva-arvot (kokonaiskolesteroli, HDLkolesteroli, 

LDL-kolesteroli, triglyseridit) ja verensokeri. Yrittäjien kehonkoostumus mitattiin BIA 

(Bioelectrical Impedance Analysis) – menetelmällä InBody 720 – laitteella. Menetelmä perustuu kehon 

erilaisten kudosten aiheuttamaan erilaiseen sähkövirran vastukseen. Tutkittavat tulivat 

terveyskuntotutkimukseen aamulla, yön yli ulottuvan paaston jälkeen, jolloin mittaustuloksen on osoitettu 

olevan luotettavin. Laboratoriotutkimukset ja perusmittaukset suoritti terveydenhoitaja. Paastoa vaativien 

mittausten ja määritysten jälkeen tutkittavat saivat kevyen aamupalan, jonka jälkeen suoritettiin 

kuntotestaukset. 

Yrittäjän 

terveyskuntotarkastus 

laboratoriotutkimukset 

kehonkoostumusanalyysi 

aamiainen 

rasituskoe, 

lääkärintarkastus 

energiatesti 

palaute ja 

elämäntapaohjaus 

Lääkärintarkastus liitettiin hapenottokyvynmittauksen yhteyteen, 

koska testi edellytti lääkärin valvontaa ja tulkintaa. 

Hapenottokykytesti toteutettiin epäsuorana 

polkupyöräergometritestinä sydänfilmi- ja verenpaineseurannassa. 

Ennen testiä tutkittavilta mitattiin lepoverenpaine ja otettiin 

leposydänfilmi sekä tehtiin leposykkeeseen perustuva Polar 

OwnIndex hapenottokyvynmittaus. Testiä valvoi ja sen tulkitsi 

liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri. Testistä syntyi 

dokumentaationa testituloksen ohella rasitussydänfilmi. 

Rasituskokeen jälkeen liikunnanohjaaja toteutti yrittäjälle 

dynaamiset lihaskuntotestit Laturi Energiatestistön mukaisesti. 

Lihaskuntotesteissä mitattiin vatsalihasten, selän, ylä- ja 

alaraajojen dynaaminen lihaskunto. Lisäksi testikokonaisuuteen 

6

kuuluivat liikkuvuustesteistä eteentaivutustesti ja tasapainotesteistä yhden jalan seisonta. Lisätiedot 

energiatestin sisällöstä löytyvät osoitteesta: http://laturi.com/energiatesti/. Yrittäjä sai testin jälkeen 

suullisen kokonaispalautteen fyysisen hyvinvointinsa tilasta ja elämäntapaohjausta, jossa huomioitiin 

yrittäjän arki. Lääkäri lähetti palautteen verikoevastauksista ja rasituskokeesta yrittäjälle kotiin. 

Osaamiskartoitus 

Osaamiskartoitukset toteutettiin kolmessa vaiheessa 1) alkukartoitus, 2) yrittäjähaastattelut ja 3)yrittäjän 

itsearviointi. Toteutuksen apuna käytettiin C&Q Pro – ohjelmistoa. 

Alkukartoitus oli osa laajempaa hyvinvointikyselyä (liite 1) ja osaamiskartoitus osioon valittiin 21 

osaamisväittämää C&Q -työkalun yleisistä esimiehen ja yrittäjän osaamisprofiileista. Jokainen 

alkukartoitukseen vastannut henkilö sai näin mahdollisuuden pohtia omaa osaamistaan näiden väittämien 

kautta. Alkukartoituksessa vastaajat saivat mahdollisuuden ilmoittautua yrittäjähaastatteluun, joiden 

kautta päästiin tarkentamaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan yrittäjien osaamistarpeita. 

Yrittäjähaastatteluja tehtiin seitsemän. Haastattelujen pohjalta saatiin seitsemän erilaista hoiva-alan 

yrittäjän osaamiskoostetta. Osaamiskartoitushaastattelussa kysyttiin seuraavat kysymykset: 

1. Mitkä toimintaympäristön 

muutokset haastavat osaamista 

yrityksessäsi? 

2. Mitä työtehtäviä olet tehnyt 

tänään? 

3. Mitä osaamista tehtävien 

suorittaminen vaatii? 

4. Mikä haastaa hyvinvointialan 

yrittäjän osaamista nyt ja 

tulevaisuudessa? 

5. Onko sinulla tällä hetkellä joku 

akuutti osaamisen kehittämisen tarve? 

Haastattelujen pohjalta saatujen osaamiskoosteiden pohjalta luotiin C&Q – työkaluun yksi yhteinen 

itsearviointilomake. Linkki lomakkeeseen lähetettiin 16 yrittäjälle, joista kahdeksan suoritti itsearvioinnin. 

Itsearvioinnissa yrittäjät arvioivat omaa osaamistaan 94 kohdassa, jotka oli kerätty yrittäjähaastatteluista. 

Kyselyn arviointikohdat valikoituivat haastattelussa listattujen osaamisten mukaisesti. Yrittäjät arvioivat 

osaamistaan skaalalla 1-5, jossa 1 tarkoittaa aloittelijaa ja 5 asiantuntijaa. Kahdeksan henkilöä suoritti 

itsearvioinnin ja kukin heistä sai itselleen osaamisprofiilin, jossa näkyvät omat vahvuudet ja 

kehittämiskohteet. Kartoitusohjelma mittaa itsearviointia suhteessa asetettuihin tavoitetasoihin, minkä 

perusteella saadaan ajettua niin sanottu kuiluananalyysi. Jos kuilu on 0 tai plusmerkkinen, niin henkilön 

osaaminen on ajan tasalla tai ylittää asetetun tavoitetason. Jos se on miinusmerkkinen, niin osaamista on 

syytä kehittää esimerkiksi koulutuksen, mentoroinnin tai kehittämishankkeiden avulla. 

pixhill.com 

7

2.4 Analysointi 

Hyvinvointikyselyn ja terveyskuntotarkastusten aineisto syötettiin ja muunnettiin tilastollisia analyyseja 

varten IBMM Statistics SPSS (versio 20) -ohjelmaan. Selvityksessä kuvataan yrittäjien taustatiedot 

(sukupuoli, ikä, viimeisin koulutusaste, yrittäjänä toimiminen vuosina, yrityksen hoiva-ala ja 

henkilöstömäärä) ja keskeisimmät muuttujat liittyen yrittäjien hyvinvointiin, terveyteen ja osaamiseen 

frekvenssien ja prosenttijakaumien avulla. 

Osaamiskartoitushaastattelu ja itsearviointi toteutettiin C&Q –työkalun prosessin mukaisesti. 

Haastatteluissa käytettiin standardikysymyksiä, joiden vastausten perusteella työkalun tietokannasta 

valittiin vastauksia vastaavat osaamisväittämät. Kustakin haastattelusta syntyi kooste, johon listattiin ne 

osaamisalueet (osaamisväittämät), jotka haastateltu yrittäjä oli tunnistanut merkittäväksi omassa työssään. 

Itsearviointilomakkeen osaamisväittämät otettiin suoraan haastattelukoosteista. Itsearvioinnin jälkeen 

itsearviointivastauksista C&Q –ohjelma ajoi automaattisesti kuiluanalyysin, joka kertoo yrittäjän omasta 

osaamisesta kullakin osaamisalueella suhteessa tavoitetasoon. C&Q –ohjelma myös yhdisti nämä 

itsearvioinnin tulokset, jolloin saimme itsearvioinnin suorittaneiden yrittäjien yhteisen osaamisprofiilin. 

Saimme siis tietoa siitä, mitä vahvuuksia tällä vastaajajoukolla oli ja mitä yhteisiä kehittämisen alueita. 

3 Hyvinvointikyselyn tulokset 

3.1 Taustatiedot 

Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 63 yrittäjää 104 yrittäjästä eli vastausprosentti oli 60,6 %. Kyselyyn 

vastanneista yrittäjistä 69,4 % oli naisia. Iältään yrittäjät olivat pääsääntöisesti yli 36 – vuotiaita (96,9 %, 

n=61). Yli 51 -vuotiaita oli 42,3 % yrittäjistä. Jokaisella yrittäjällä oli vähintään toisen asteen tutkinto ja 

yrittäjyysopintoja oli suorittanut 60,3 % yrittäjistä. Uusia yrittäjiä, jotka ovat toimineet yrittäjänä alle viisi 

vuotta, oli viidesosa yrittäjistä. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien yleisimmät toimialat olivat mielenterveysja 

päihdetyö (n=27), vanhustyö (n=21) ja lasten ja nuorten asumispalvelut (n=17). Yli puolet yrityksistä (58,1 

%) oli niin sanottuja mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 10 henkilöä, 88,7 % yrityksistä työllisti enintään 25 

henkilöä ja 98,4 % yrityksistä voitiin lukea pienyrityksiksi (alle 50 työntekijää). Yrittäjien taustatiedot on 

kuvattu taulukossa 1 (s.8). 

8

Sukupuoli n % 

nainen 

mies 

yhteensä 

puuttuvia 

43 

19 

62 

1 

69,4 

30,6 

100,0 

Luokiteltu ikä n % 

20–30 vuotta 






≥ 61 vuotta 

yhteensä 

puuttuvia 

2 

0 

10 

17 

11 

16 

7 

63 

0 

Viimeisin koulutusaste n % 

2. asteen tutkinto 

ammattikorkeakoulututkinto 

yliopistotutkinto 

jokin muu 

yhteensä 

puuttuvia 

24 

27 

7 

5 

63 

0 

Yrittäjyysopintoja n % 

kyllä 

ei 

yhteensä 

puuttuvia 

38 

23 

61 

2 

3,2 

0,0 

15,9 

27,0 

17,5 

25,4 

11,1 

100,0 

38,1 

42,9 

11,1 

7,9 

100,0 

60,3 

37,7 

100,0 

Yrittäjänä toimiminen n % 

1-4 vuotta 

5-10 vuotta 


≥ 21 vuotta 

yhteensä 

12 

15 

25 

11 

63 

19,0 

23,8 

39,7 

17,5 

100,0 

puuttuvia 

0 

Yrityksen hoiva-ala 

n % 

(voi olla useampi/yritys) 

perhekoti 

vanhustyö 

mielenterveysja päihdetyö 

vammaistyö 

lapset ja nuoret (muu kuin 

perhekoti) 

17 

21 

27 

12 

2 

2 

Yrityksen henkilöstömäärä n % 

1-9 

10–25 

26–50 

≥ 51 

yhteensä 

36 

19 

6 

1 

62 (puuttuvia 1) 

Taulukko 1. Hyvinvointikyselyyn vastanneiden yrittäjien taustatiedot. 

27,0 

33,3 

42,9 

19,0 

3,2 

3,2 

58,1 

30,6 

9,7 

1,6 

100,0 

9

3.2 Terveydentila 

Hyvinvointikyselyyn vastanneista yrittäjistä 79 % oli käynyt terveystarkastuksessa viiden vuoden sisällä 

kyselyn täyttöhetkestä ja 17,7 %:lla terveystarkastuksesta oli yli viisi vuotta. Ainoastaan kaksi yrittäjää ei 

ollut käynyt koskaan terveystarkastuksessa. Kaikki yrittäjät olivat käyneet hammastarkastuksessa viimeksi 

kuluneen viiden vuoden aikana ja yli puolet (59,7 %, n=37) alle vuosi sitten. 

Kaikki kyselyyn vastanneista kokivat, että heillä oli jokin oire tai vaiva, joka toistuvasti haittaa joko työtä tai 

arkielämää. Eniten haittaavaksi oireeksi koettiin niska-hartiaseudun kiputila (27 % vastaajista). Tuki- ja 

liikuntaelin vaivoista selkäkivun arkea häiritsevänä oireena ilmoittivat 16 % vastaajista ja nivelkivut 14 %. 

Muista oireista häiritseviksi koettiin närästysvaiva (21 % ), päänsärky (11 %), vatsakipu (11 %) ja 

rytmihäiriötuntemukset (11 %). Joka neljäs koki väsymyksen ja uupumuksen häiritsevän arjen elämää. 

Uniajan määrällisesti riittäväksi koki kuitenkin 35,5 % vastaajista. Henkilöt, jotka nukkuivat alle seitsemän 

tuntia, kokivat yleisemmin unen määrän riittämättömäksi kuin kahdeksan tuntia tai enemmän nukkuvat. 

Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 75,4 % nukkui keskimäärin alle seitsemän tuntia vuorokaudessa. 

3.3 Mieliala ja elämän laatu 

RBDI-kyselyn perusteella lievän masennuksen kriteerit (5-7 pistettä) täytti 11,1 % vastanneista ja 

keskivaikean masennuksen kriteerit (8-15 pistettä) täyttyivät 7,9 %:lla. Yhdelläkään vastanneella vakavan 

masennuksen kriteerit eivät täyttyneet. Kyselyn osa-alueista hoiva-alan yrittäjien mielialaan vaikuttavina 

tekijöinä nousivat yleisimpinä esille seuraavat osa-alueet: 

 

 

 

Yrittäjistä lähes puolet (44,4 %, n=28) koki väsyvänsä helpommin kuin ennen, 8,1 % koki olevansa 

aamulla paljon väsyneempi kuin ennen ja unettomuudesta kärsi yli neljäsosa yrittäjistä (27,4 %, 

n=17) 

Yrittäjistä lähes viidesosa (19,1 %, n=12) oli huolissaan siitä, että näyttää epämiellyttävältä tai 

rumalta. 

Varmuus päätöksen teossa oli vähentynyt ja päätöksen tekoa pyrki lykkäämään 16,1 %:lla 

yrittäjistä. 

Yrittäjien kokemaa elämänlaatua kysyttiin valmiilla vastausvaihtoehdoilla asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoitti 

erittäin tyytyväistä ja 5 erittäin tyytymätöntä. Yrittäjien vastaukset on kuvattu taulukossa 2 (s.10). 

prosenttijakaumina. Yrittäjät olivat eniten tyytymättömiä fyysiseen toimintakykyynsä (17,5 %, n=11), 

terveydentilaansa ja harrastusmahdollisuuksiinsa (molemmissa 11,1 %, n=7). 

10

Ihmissuhteet 

Nykyinen terveydentila 

1=erittäin tyytyväinen 

Henkinen toimintakyky 

2=melko tyytyväinen 

Fyysinen toimintakyky 

Harrastusmahdollisuudet 

Asuinympäristö 

3=en tyytymätön enkä 

tyytyväinen 

4=melko tyytymätön 

5=erittäin tyytymätön 

Taloudellinen tilanne 

0 20 40 60 80 100 120 

Taulukko 2. Yrittäjien kokema elämänlaatu prosenttijakaumina. 

Yrittäjien elämäntyytyväisyys arvioitiin kyselyllä, joka mittaa elämän kiinnostavuutta, onnellisuutta, 

yksinäisyyttä ja elämän helppoutta. Näistä osa-alueista lasketaan elämäntyytyväisyyspisteet, joiden mukaan 

elämäänsä kokonaisuudessaan tyytyväisiä oli neljäsosa yrittäjistä (25,4 %, n=16), hiukan tyytymättömiä yli 

puolet yrittäjistä (58,7 %, n=37) ja tyytymättömiä viidesosa yrittäjistä (15,9 %, n=10). Yrittäjistä lähes 

neljäsosa (23,8 %, n=15) koki elämänsä olevan melko tai hyvin kovaa. 

3.4 Ravitsemus ja nautintoaineet 

Suurin osa kyselyyn vastanneista (84,2 %, n=53) kertoi pyrkivänsä syömään terveellisesti, osalle 

henkilökohtainen ruokavalio ei ollut kovin tärkeä ja 3 % vastaajista ilmoitti, ettei kiinnittänyt lainkaan 

huomiota oman ruokavalionsa terveellisyyteen. Vastaajista 79,4 % kertoi syövänsä yleensä aamupalan ja 

20,6 % ei syönyt aamupalaa säännöllisesti. 

Valtaosa yrittäjistä (79 %, n=49) ei tupakoi. Päivittäin tupakoivia oli 8,1 % vastanneista ja harvemmin tai 

satunnaisesti tupakoivia 12,9 % vastaajista. Nuuskaa käytti säännöllisesti 3,2 % hyvinvointikyselyyn 

vastanneista. Alkoholia ei käyttänyt lainkaan 22,2 % vastanneista. 16,3 % kyselyyn vastanneista käytti 

alkoholia useammin kuin kerran viikossa. AUDIT-kyselyn perusteella 7,9 % vastanneista ylitti riskikäytön 

rajan (8-15 pistettä) ja 6,3 % ylitti haitallisen käytön rajan (16–19 pistettä). Yhdellä vastaajalla mahdollisen 

alkoholiriippuvuuden raja (20 pistettä) ylittyi. 

11

3.5 Fyysinen kunto ja liikunta 

Fyysisen kuntonsa huonoksi arvioi 15,9 % 

kyselyyn vastanneista ja keskinkertaiseksi 

38,1 %. Omasta mielestään hyväkuntoisia 

oli lähes puolet (46 %, n=29) yrittäjistä. 

Kun yrittäjiä pyydettiin vertaamaan 

kuntoansa ikätovereihinsa, koki 

ikätovereitaan huonommassa kunnossa 

olevan viidesosa yrittäjistä (20,7 %, n=13). 

pixhill.com 

Hoiva-alan yrittäjistä vajaa viidennes (14,3 

%, n=9) liikkuu terveysliikuntasuositusten 

mukaisesti ja 85,7 % liikkuu liian vähän. 

Terveysliikuntasuositusten mukainen 

kestävyyskuntoa kehittävän liikunnan 

suositusmäärä toteutuu neljänneksellä 

yrittäjistä (28,6 %, n=18). Yrittäjien 

arvioima liikkumisen määrä suhteessa 

kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin on 

kuvattu taulukossa 3. 

Terveysliikuntasuosituksen minimi 

(2t30min reipasta liikuntaa ja 2 krt lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa viikossa) 

toteutuu 

ei toteudu 

Terveysliikuntasuosituksen minimi kestävyyskuntoharjoittelun osalta 

(2t30min reipasta liikuntaa viikossa) 

toteutuu 

ei toteudu 

Taulukko 3. Yrittäjien liikkumisen määrä suhteessa kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin. 

n % 

9 

54 

18 

45 

14,3 

85,7 

28,6 

71,4 

Yrittäjiltä kysyttiin liikkumista edistäviä tekijöitä valmiilla vastausehdoilla, jotka on esitetty taulukossa 4 

(s.12). Vastaajista suurin osa (98,4 %) koki terveyden edistämisen liikkumista edistäväksi tekijäksi. Muita 

fyysisiä liikkumista edistäviä tekijöitä, joita yli puolet vastanneista yrittäjistä piti tärkeinä, olivat: painon 

pudottaminen, ulkonäön kohentaminen, suorituskyvyn kehittäminen ja oman kehon hyväksyminen. 

Yrittäjistä valtaosa koki myös psyykkiset syyt liikkumistaan edistäviksi tekijöiksi. Tällaisia olivat mielialan 

kohottaminen, energisyyden lisääminen, liikunnan aiheuttamasta hyvänolon tunteesta nauttiminen, 

luonnosta nauttiminen ja stressin lievittäminen. Sosiaalisista syistä sosiaalisten suhteiden luominen tai 

ylläpitäminen liikunnan avulla oli yleinen valittu vaihtoehto (44,3 %). 

12

Terveyden edistäminen (98,4 %) 

Mielialan kohottaminen (90,3 %) 

Energisyyden lisääminen (90,3 %) 

Hyvänolon tunteesta nauttiminen (85,5 %) 

Stressin lievittäminen (83,6 %) 

Luonnosta nauttiminen (79,0 %) 

Painon pudottaminen (78,7 %) 

Ulkonäön kohentaminen (77,0 %) 

Suorituskyvyn kehittäminen (60,0 %) 

Oman kehon hyväksyminen (56,7 %) 

Sosiaaliset suhteet (44,3 %) 

Ponnistelusta nauttiminen (31,7 %) 

Lihasmassan kasvattaminen (30.0 %) 

Seksuaalisen vetovoiman lisääminen (30,0 %) 

Arvostuksen kohottaminen ystäväpiirissä (16,7 %) 

Perheen tai ystävän kehotus (11,7 %) 

Kilpaileminen tai kilpailussa menestyminen (6,7 %) 

kyllä 

ei 

0 20 40 60 80 100 120 

Taulukko 4. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista edistävät tekijät. 

Yrittäjiltä kysyttiin liikkumista rajoittavia tekijöitä valmiilla vastausehdoilla, jotka on esitetty taulukossa 5. 

Vastausten perusteella yrittäjien liikkumista rajoittivat eniten ajan puute, laiskuus ja väsymys. Seuraavaksi 

tärkeimpinä syinä olivat apea mieliala, sairaus tai vamma ja kiinnostuksen puute, jotka rajoittivat 

liikkumista viidesosalla yrittäjistä. 

Ajan puute (66,7 %) 

Laiskuus (51,9 %) 

Väsymys (39,3 %) 

Apea mieliala (21,3 %) 

Sairaus tai vamma (19,7 %) 

Kiinnostuksen puute (18,3 %) 

Liikuntataitojen puute (11,5 %) 

Ryhmän puute (9,8 %) 

Ohjauksen puute (8,2 %) 

Liikuntatilojen puute (6,6 %) 

Rahan puute (3,3 %) 

En tiedä miten kannattaisi liikkua (3,3 %) 

Sopivan liikuntamuodon puute (3,3 %) 

Liikunnan aiheuttama epämukava olo (3,3 %) 

Häpeä (3,3 %) 

Liikuntavarusteiden puute (1,6 %) 

Huonot liikenneyhteydet (1,6 %) 

kyllä 

ei 

0 20 40 60 80 100 120 

Taulukko 5. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista rajoittavat tekijät. 

13

3.6 Osaaminen 

Hyvinvointikyselyn osaamiskartoitusosiossa vastaajat arvioivat omaa osaamistaan asteikolla 1-5, jossa taso 

1 vastaa aloittelijatason osaamista ja 5 asiantuntijatason osaamista. Kyselyn perusteella vastaajat kokivat 

itsellään olevan osaamisen vajetta työlainsäädännön tuntemuksessa (33 vastaajaa tasolla 1-3), 

organisaation hallintoon ja johtamiseen liittyvien lakien ja määräyksien tuntemuksessa (32 vastaajaa tasolla 

1-3) sekä tehokkaassa ajankäytössä (ajanhallinta) (31 vastaajaa tasolla 1-3). 

Vahvuuksinaan kartoitukseen vastanneet yrittäjät kokivat asiakaslähtöisen toimintatavan, 

asiakaslähtöisyyden ymmärtämisen, tarpeiden ja odotusten tunnistamisen (57 vastaajaa tasolla 4-5), 

organisaation toimintaperiaatteiden, toiminta-ajatuksen, strategiaperustan ja arvojen tuntemuksen (56 

vastaajaa tasolla 4-5) sekä työn, töiden suunnittelun ja järjestelyn (töiden organisointi) (52 vastaajaa tasolla 

4-5). 

Vastaajista koulutukseen oli osallistunut 34 yrittäjää viimeisen kuuden kuukauden aikana ja 40 yrittäjää oli 

suorittanut joskus jotain yrittäjyysopintoja. Vastaajista siis 1/3 ei ollut suorittanut lainkaan 

yrittäjyysopintoja. Lisäkoulutusta koki tarvitsevansa 15 yrittäjää. Toivelistalla oli osaamisen päivittäminen, 

vertaistuki, johtamiskoulutus, sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutus, talousjohtaminen, verotukseen 

liittyvän osaamisen kehittäminen ja yrittäjyyskoulutus. 

Alkukartoituksessa 12 ilmoitti haluavansa osallistua osaamiskartoitushaastatteluun ja 18 

itsearviointikyselyyn. Haastatteluja toteutui lopulta seitsemän ja itsearviointikyselyyn vastasi kahdeksan 

yrittäjää. 

4 Osaamiskartoituksen tulokset 

4.1 Osaamiskartoitushaastattelut 

Osaamiskartoitushaastatteluun osallistui seitsemän yrittäjää, joista 1 

tuotti kotihoitopalveluja, 2 vanhusten asumispalveluja, 1 

lastensuojelupalveluja, 2 mielenterveyspalveluja ja 1 vammaisten 

asumispalveluja. 

pixhill.com 

Hoiva-alan yrittäjät tunnistivat toimintaympäristössään useita erilaisia 

muutoksia. Yksi selkeimmistä muutoksista, joka tunnistettiin, oli isojen 

kansallisten ja monikansallisten toimijoiden tulo markkinoille. Pienillä 

yksiköillä on kannattavuusongelmia, mikä vaikeuttaa kilpailutuksiin 

osallistumista. Pienet toimijat pystyvät kilpailemaan laadulla, mutta 

hinta on usein tärkein kriteeri palveluntuottajaa valittaessa. Myös 

kilpailutukseen osallistuminen on iso prosessi, joka vaatii osaamista, 

jota kaikilla yrittäjillä ei aina ole. Palvelun ostajan muuttuvat kriteerit 

14

voivat myös tuottaa ongelmia pienille, yhteen palvelutuotteeseen keskittyville toimijoille. Pienen 

palveluntuottajan osaaminen on kapeampaa, mikä estää nopean reagoinnin uusiin palvelutarpeisiin. 

Myös asiakaskunta on selvästi muuttunut ja muuttumassa. Painopisteen muuttuminen laitoshoidosta 

avohoidon ja kotihoidon puolelle on aiheuttanut sen, että asumisyksiköissä asuu entistä 

huonokuntoisempia ja vaativampaa hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Samalla avohoidon ja kotihoidon piirissä 

on entistä haasteellisempaa asiakaskuntaa, koska asiakkaat asuvat pidempään kotona. Kiinteiden 

laitospaikkojen määrää halutaan vähentää, mikä muuttaa palvelurakennetta kotiin vietävien palvelujen 

suuntaan. Kaikki palveluntuottajat eivät ole tällaiseen muutokseen osanneet valmistautua. 

Yrittäjiä mietityttää myös tuleva SOTE-muutos, jonka sisällöstä ja sen tuomista vaikutuksista yksityisiin 

toimijoihin ei ole vielä tietoa. Myös mahdolliset lakimuutokset liittyen henkilöstömitoituksiin ja 

kelpoisuuksiin mietityttävät yrittäjiä. Koska hoivayrityksissä palvelun tuottavat osaavat työntekijät, 

työntekijöiden rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvä osaaminen 

muuttuvassa toimintaympäristössä haastaa yrittäjien osaamista. Eri-ikäiset työntekijät odottavat 

yrittäjältä/esimieheltä erilaisia asioita, he motivoituvat eri tavoin ja myös sitoutuminen työnantajaan on 

erilaista. 

4.2 Osaamiskartoitus (itsearviointi) 

Haastattelun perusteella yrittäjille koottiin itsearviointilomake, johon vastasi kahdeksan yrittäjää. 

Itsearviointilomakkeella oli 94 kohtaa, joita yrittäjät arvioivat. Jokainen sai itsearvioinnistaan 

henkilökohtaisen osaamisprofiilin, jossa näkyvät hänen henkilökohtaiset vahvuutensa ja kehittämisen 

kohteet. C&Q –työkalu laski kullekin vastaajalle kuiluanalyysin, joka näyttää yrittäjän osaamisen tason 

suhteessa tavoitetasoon. Kaikkien itsearviointiin vastanneiden vastaukset koottiin yhteen taulukkoon 6, 

jolloin saatiin näkyviin tämän pienen ryhmän yhteiset vahvuudet ja kehittämishaasteet. 

Yrittäjien vahvuudet 

Yrittäjien kehittämisalueet 

Kahdenkeskisen, henkilökohtaisen 

asiakastyön hallinta 

Henkilöstön osaamisen ja kehitystarpeiden 

tunnistaminen, osaamisvajeisiin 

Alihankintapalvelujen hankintaosaaminen 

puuttuminen, koulutussuunnittelu 

Kiinteistönhoitoon liittyvä osaaminen 

Liiketoimintaosaaminen, hallinto- ja 

Erilaisten asiakastilanteiden ja 

talousosaaminen 

asiakasryhmien hallinta, asiakkaan 

käsittelytaidot 

Rekrytointiosaaminen, henkilöstön 

palkkaukseen liittyvä osaaminen 

Tiimityöskentelytaidot 

Taloushallinnon prosessien tuntemus 

Taloushallinnon tietojärjestelmien 

tuntemus ja hyödyntäminen 

Tiettyyn asiakasryhmään liittyvänä 

osaamisvajeena tulivat esille 

saattohoitotaidot 

Taulukko 6. Yrittäjien osaamisen vahvuudet ja kehittämisalueet itsearviointikyselyssä 

15

Itsearviointi kertoo siitä, että hoiva-alan yrittäjällä on asiakastyötausta, joka edelleen yrittäjänäkin koetaan 

vahvuutena. Kehittämiskohteet näillä vastaajilla liittyivät uuteen rooliin yrittäjänä ja esimiehenä, jolla on 

kokonaisvastuu henkilöstöstä ja taloudenhallinnasta. 

5 Terveyskuntotarkastusten tulokset 

5.1 Yleinen terveydentila 

Terveyskuntotarkastuksiin osallistui yhteensä 34 yrittäjää (22 naista, 12 

miestä). Tutkittavien keski-ikä oli 48,6 vuotta (vaihteluväli 21–60 vuotta). 64,7 

% osallistujista oli ylipainoisia (painoindeksi yli 25 kg/m2) ja huomattava 

ylipaino (painoindeksi yli 30 kg/m2) todettiin 26,5 %:lla. Ylipaino oli yleisempää 

miehillä (75,0 % vs. 59,1 %), mutta huomattava ylipaino oli yleisempää naisten 

joukossa (31,8 % vs. 16,7 %). 

Naiset % 

(N=22) 

Miehet % 

(n=12) 

Normaalipaino (BMI < 25 kg/m 2 ) 40,9 25,0 

Ylipaino (BMI ≥ 25 kg/m2) 27,3 58,3 

Huomattava ylipaino (BMI ≥ 30 kg/m2) 31,8 16,7 

Taulukko 7. Ylipainon esiintyvyys terveyskuntotarkastuksissa 

Suurentunut vyötärönympärys (naisilla 80 cm tai enemmän, miehillä 90 cm tai 

enemmän) todettiin 77,3 %:lla naisista ja 66,7 %:lla miehistä. Merkittävä vyötärölihavuus (naiset > 90cm, 

miehet> 100cm) todettiin 50 %:lla naisista ja 25 %:lla miehistä. 

Naiset % 

(N=22) 

Miehet % 

(n=12) 

Vyötärön ympärysmitta normaali (naiset < 80cm, miehet < 90cm) 22,7 33,3 

Vyötärön ympärysmitta suurentunut ja aiheuttaa terveyshaittaa 

27,3 41,7 

(naiset 80cm, miehet ≥ 90cm) 

Merkittävä vyötärölihavuus (naiset ≥ 90cm, miehet ≥ 100cm) 50,0 25,0 

Taulukko 8. Vyötärön ympärysmitta terveyskuntotarkastuksissa 

Kohonnut verenpaine (yli 140/90 mmHg) todettiin 23,5 %:lla tutkittavista. Kokonaiskolesteroli oli koholla 

(yli 5,0 mmol/l) 67,5 %:lla yrittäjistä ja keskimääräinen kokonaiskolesteroli oli 5,4 mmol/l. LDL-kolesteroli oli 

koholla (yli 3,0 mmol/l) peräti 82,4 %:lla. Kohonnut paastoverensokeri (yli 6,3 mmol/l) todettiin 8,8 %:lla 

tutkittavista. Yhdellä tutkittavalla todettiin selkeä anemia (Hb 96). Lieviä poikkeamia verihiutaleiden 

määrässä todettiin viidellä tutkittavalla. Yhdellä tutkittavalla punasolujen koko oli suurentunut. Lieviä 

poikkeamia valkosolujen määrässä todettiin kahdella tutkittavalla. Rasituskokeessa ei todettu 

sepelvaltimotautiin viittaavia löydöksiä. Kuudella tutkittavalla todettiin poikkeava verenpainevaste 

rasituksen yhteydessä tai palautumisvaiheessa. Yhdellä tutkittavalla todettiin palautumisvaiheessa 

hyvälaatuisia lisälyöntejä. Yhden tutkittavan leposydänfilmissä todettiin T-inversioita jotka kuitenkin 

normalisoituivat rasituksen yhteydessä. 

16

5.2 Fyysinen kunto 

Yrittäjien kestävyyskunto (vo2max ml/kg/min) oli tasoa hyvä – huippu kolmasosalla yrittäjistä (29,4 %, 

n=10), keskitasoa viidesosalla yrittäjistä (20,6 %, n=7) ja tasoa heikko – tyydyttävä 50 %:lla yrittäjistä. 

Lihaskuntoa mitattiin keskivartalon, jalkojen ja ylävartalon lihaksistosta ja näistä testeistä saadut tulokset 

luokiteltiin viiteen luokkaan: heikko, välttävä, keskitasoinen, hyvä ja erinomainen. Eniten heikkoja tai 

välttäviä tuloksia yrittäjät saivat keskivartalon lihaskunnon testistä (26,4 %, n=9) ja seuraavaksi eniten 

ylävartalon lihaksiston testistä (22,6 %, n=7). Jalkojen lihaskuntotestissä 11,7 %:lla yrittäjistä oli tulos tasoa 

heikko-välttävä. Yrittäjien lihaskuntotestien tulokset on esitetty prosenttijakaumina kuntoluokittain 

taulukossa 7. 

120 

100 

80 

60 

40 

Erinomainen 

Hyvä 

Keskitaso 

Välttävä 

Heikko 

20 

0 

Keskivartalo Ylävartalo Jalat 

Taulukko 9. Hoiva-alan yrittäjien lihaskuntotestien prosenttijakaumat kuntoluokittain. 

Yrittäjien liikkuvuus eteentaivutustestillä mitattuna jakautui hyvin tasaisesti kuntoluokkiin: heikko-välttävä 

(32,3 %, n=11), keskitasoinen (32,4 %, n=11) ja hyvä-erinomainen (35,3 %, n=12). Tasapaino oli valtaosalla 

yrittäjistä (85,3 %, n=29) hyvä. 

17

6 Tulosten tarkastelu 

6.1 Hoiva-alan yrittäjien hyvinvoinvointi 

Yrittäjien hyvinvointia tarkasteltiin tässä selvityksessä hyvinvointikyselyn ja terveyskuntotarkastusten 

pohjalta. Terveyskuntotarkastuksissa nousivat esille tyypilliset kansanterveydelliset ongelmat eli ylipaino 

ja keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. Verrattaessa tuloksia 

Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto selvitykseen (2011) 21 ylipainon esiintyvyys 

terveyskuntotarkastuksiin osallistuneilla naisilla oli vastaava kuin työikäisillä naisilla yleensä ja 

yrittäjämiehillä hieman yleisempää (75,0 % vs. 61 %). Huomattavan ylipainon eli lihavuuden esiintyvyys oli 

selkeästi yleisempää tähän selvitykseen osallistuneilla yrittäjänaisilla (31,8 % vs. 16 %) ja heillä myös 

terveydelle erityisen haitallisen keskivartalolihavuuden esiintyvyys oli yleisempää (50 % vs. 35 %). 

Huomioitavaa on, että suurin osa (64,7 %, n=22) terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä oli 

naisia. 

Kohonneen verenpaineen esiintyvyys oli keskimääräistä vähäisempää verrattuna Terveys 2011 – 

tutkimukseen, jossa noin puolella 30 vuotta täyttäneistä miehistä ja kahdella viidesosalla naisista todettiin 

kohonnut verenpaine. Kohonneita kolesteroliarvoja esiintyi yhtä paljon kuin FINRISKI 2012 – tutkimuksessa. 

Huomioitavaa kuitenkin on, että kokonaiskolesteroli oli koholla (yli 5,0 mmol/l) 67,5 %:lla yrittäjistä ja LDLkolesteroli 

oli koholla (yli 3,0 mmol/l) peräti 82,4 %:lla. Tarkastuksessa käyneistä esitiedoissa ainoastaan 

14,7 % tiesi kolesteroliarvonsa olevan koholla eli arvoja ei ole kontrolloitu lähiaikoina. Jokainen selvityksen 

hyvinvointikyselyyn vastannut yrittäjä koki, että hänellä oli jokin oire tai vaiva, joka toistuvasti haittaa joko 

työtä tai arkielämää. Yleisimpiä oireita olivat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat kuten niska-hartiaseudun 

kiputilat ja närästysoireet. Närästysoireet johtuvat usein kiireellisestä elämänrytmistä ja stressistä, ruuan 

hotkimisesta, runsaasta kofeiinin nauttimisesta ja epäterveellisistä ruokailutottumuksista. Myös 

väsymyksen ja uupumisen kokeminen oli yleistä. 

Hyvinvointikyselyssä selvitettiin tutkittavien kokemusta henkilökohtaisesta terveydentilasta, mutta ei 

selvitetty tietoja diagnostisoiduista sairauksista. Näin ollen tämän esiselvityksen perusteella ei voida ottaa 

yleistä kantaa hoiva-alan yrittäjien terveystilanteeseen muiden kuin terveyskuntotarkastuksiin 

osallistuneiden osalta. Terveyskuntotarkastuksessa kysyttiin diagnostisoituja sairauksia sekä 

kyselylomakkeella että keskusteluin terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Keskusteluissa tuli esille, että 

yksilö voi kokea itsensä yleisesti hyvinvoivaksi ja terveeksi vaikka hänellä olisi jokin, esimerkiksi säännöllistä 

lääkitystä vaativa sairaus, joka ei aiheuta arkea haittaavia oireita. Myös kynnys sairauslomalle jäämiseen on 

korkea ja kynnys oman vapaa-ajan muuttamisesta työvuoroksi näyttää olevan matala hoiva-alan yrittäjien 

keskuudessa. Tämä kävi esille lähes kaikissa terveystarkastuskeskusteluissa. 

”Pidän itseäni terveenä vaikka minulla on lääkitys. 

Tunnen, että jaksan hyvin eikä sairaus aiheuta 

häiritseviä oireita. ” 

”Jos loma-kaudella tulee sairastumisia, 

on lähdettävä itse töihin” 

21 Heiskanen ym. 2011. Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto. Osoitteessa: http://www.likes.fi/filebank/635- 

Suomalaisen_tyoikaisen_kestavyyskunto_-kirja.pdf 

18

Yrittäjien fyysisessä kunnossa keskeiseksi huolenaiheeksi ja kehittämisen kohteeksi nousi yrittäjien 

kestävyyskunto. Yrittäjien kestävyyskunto oli tasoa heikko – tyydyttävä 50 %:lla terveyskuntotarkastuksiin 

osallistuneista yrittäjistä. Tämän tason kestävyyskunnon esiintyvyys on selkeästi yleisempää hoiva-yrittäjien 

keskuudessa kun verrataan tuloksia työikäisiin yleisesti. Suomalaisten työikäisten kestävyyskunto – 

selvityksen (2011) perusteella keskivertoa alempiin kuntoluokkiin sijoittui 29 % naisista ja 33 % miehistä. On 

tärkeää huomioida, että kestävyyskuntotulokseen vaikuttaa kehon paino ja tässä kohdejoukossa 64,7 % oli 

ylipainoisia. Kehon painon laskulla olisi liikkumisen lisäämisen lisäksi positiivisia vaikutuksia yrittäjien 

kestävyyskuntoon. Hyvinvointikyselyssä, johon vastasi useampi hoiva-alan yrittäjä, ainoastaan 15,9 % 

vastanneista yrittäjistä arvioi fyysisen kuntonsa keskinkertaista huonommaksi. Aiemmin tehtyjen 

selvitysten perusteella koetun kunnon perusteella ei voida kuitenkaan tunnistaa luotettavasti 

huonokuntoisia henkilöitä, jotka hyötyisivät eniten terveyden kannalta jo vähäisestäkin liikkumisen 

lisäämisestä 16 . 

Hoiva-alan yrittäjien heikko kestävyyskunto on huolestuttavaa, koska heikolla kestävyyskunnolla on 

selviä yhteyksiä huonoon terveyteen ja stressiin. Huono kestävyyskunto altistaa muun muassa sydän- ja 

verisuonisairauksille, tyypin 2-diabetekselle ja ennenaikaiselle kuolemalle. Hyvän kestävyyskunnon vahva, 

asteittainen ja johdonmukainen yhteys pidempään elinikään johtuu pääasiassa sydän- ja verisuonitautien 

sekä syöpätautitapausten vähenemisestä 22 . Kestävyyskunnolla on vaikutusta myös työkykyyn. Hyvän 

kestävyyskunnon merkitys korostuu etenkin fyysisesti keskiraskaissa ja raskaissa töissä. Kestävyyskunto 

laskee iän myötä 5-15 % ikävuosikymmentä kohden ja iän perusteella huonosta kestävyyskunnosta voi tulla 

työkykyä rajoittava tekijä fyysisesti raskaassa työssä odotettua aikaisemmin 23 . Useat 

terveyskuntotarkastuksissa käyneistä yrittäjistä kertoi tekevänsä runsaasti myös fyysisesti kuormittavaa 

työtä itse, joten heidän työkykynsä tukemisen kannalta olisi keskeistä löytää ratkaisuja fyysisen kunnon 

kehittämiseen. 

Lihaskunnon osalta heikkoja ja välttäviä tuloksia tuli eniten keskivartalon ja ylävartalon 

lihaskuntotesteissä mikä viittaa siihen, että jalkojen lihaksisto saa enemmän kuormitusta päivittäin. Tämä 

voi osittain selittyä työn kuormittavuuden kautta, mutta myös sillä että terveyskuntotarkastuksiin 

osallistuneilla esiintyi ylipainoisuutta eli jalat joutuvat liikuttamaan luontaisesti enemmän kuormaa 

päivittäin. Hoiva-alan yrittäjillä yleisimpiä arkea haittaavia oireita olivat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat 

kuten selkäkivut ja niska- hartiaseudun kiputilat, joiden ennaltaehkäisemisessä ja hoitamisessa 

lihaskuntoharjoittelu yhdistettynä liikkuvuusharjoitteluun vähintään kaksi kertaa viikossa olisi keskeistä. 

Yrittäjistä runsas kymmenesosa liikkuu hyvinvointikyselyn perusteella terveysliikunnan suositusten 

mukaisesti, mikä vastaa hyvin valtakunnallista tasoa. Terveysliikuntasuositukset määrittävät fyysisen 

aktiivisuuden minimimäärän eri ikäryhmille merkittävimpien kansansairauksien ja lihomisen 

ehkäisemiseksi 24 . 

22 Blair SN, Kohl HW 3rd, Paffenbarger RS Jr, Clark DG, Cooper KH, Gibbons LW (1989). Physical fitness and all-cause mortality. A prospective study of 

healthy men and women. JAMA. 262(17):2395—401. 

23 Ilmarinen J (2001). Aging workers. Occup Environ Med. 58:546—552. 

24 Husu, P. - Paronen, O. – Suni, J. – Vasankari, T. 2010. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. 

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15.pdf 

19

Terveysliikunnan suositus 

18–64 –vuotiaille 

Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla 

useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 

2h30min reippaasti tai 1h15min rasittavasti 

Lisäksi 

kohenna lihaskuntoa ja 

kehitä liikehallintaa ainakin 

2 kertaa viikossa 

Ko 

Kestävyyskunnon kannalta riittävästi liikkuvien määrä oli tässä selvityksessä reilu neljännes mikä on 

huomattavasti vähemmän kun verrataan tulosta valtakunnallisiin lukuihin, joiden mukaan noin puolet 

työikäisistä täyttää tavoitetason. Vähäisen liikkumisen määrän on todettu olevan yhteydessä työstressiin 17 

ja tulos voi antaa viitteitä stressin kokemisesta hoiva-yrittäjien keskuudessa ja siitä, että liikkumiselle ei 

löydy esimerkiksi riittävästi aikaa. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista rajoittivat hyvinvointikyselyn mukaan 

eniten ajan puute, laiskuus, väsymys, apea mieliala, sairaus tai vamma ja kiinnostuksen puute. Liikkumista 

edistäviksi tekijöiksi suurin osa yrittäjistä näki puolestaan terveyden edistämisen, fyysisen kunnon ja 

ulkonäön kohentamisen, mielialan kohottamisen ja stressin lievittämisen sekä sosiaalisten suhteiden 

luomisen liikunnan avulla. Hoiva-alan yrittäjien kokemat liikkumista rajoittavat ja edistävät tekijät tukevat 

hyvin yrittäjien vastauksia koskien heidän kokemustaan omasta hyvinvoinnistaan. Hyvinvointikyselyn 

perusteella yrittäjät olivat eniten tyytymättömiä fyysisen toimintakykyynsä, terveydentilaansa ja 

harrastusmahdollisuuksiinsa. 

pixhill.com 

20

Yrittäjistä lähes viidesosa oli tyytymätön ulkonäköönsä ja lähes puolet koki väsyvänsä helpommin kuin 

ennen ja unettomuudesta kärsi yli neljäsosa yrittäjistä. Vireystilan heikkeneminen voi olla yhteydessä 

heikkoon fyysiseen toimintakykyyn, mutta olla oireena myös työstressistä, joka vaikuttaa nukkumiseen 15 . 

Stressin kokemisesta antaa viitteitä myös se, että lähes neljäsosa yrittäjistä koki elämänsä olevan kovaa ja 

lähes viidesosa yrittäjistä koki varmuutensa päätöksenteossa vähentyneen. 

Osaamiskartoitushaastatteluissa yrittäjät toivat esille, että pienyrityksillä ei ole reagointivalmiuksia nopeasti 

muuttuvassa toimintaympäristössä ja työnhallinnan tunteen väheneminen voi lisätä stressin kokemista 12 . 

Kunnon kohottamisen ja liikunnan on havaittu vähentävän stressiä normaalipainoisilla henkilöillä 18 ja 

liikunnan lisääminen ja kokonaisvaltainen elämäntapaohjaus voisi olla yksi ratkaisu hoiva-alan yrittäjien 

työssä jaksamisen tukemiseen. Terveystarkastusten perusteella hoiva-alan yrittäjien 

elämäntapaohjauksessa olisi tärkeää ottaa huomioon ravitsemus ja arjen rytmittäminen, jotta yrittäjien 

painonhallintaa voitaisiin myös tukea. 

Kun tarkasteltiin yrittäjien elämäntyytyväisyyttä elämän kiinnostavuuden, onnellisuuden, yksinäisyyden ja 

elämän helppouden kannalta. Näistä osa-alueista laskettujen elämäntyytyväisyyspisteiden perusteella lähes 

viidesosa yrittäjistä oli tyytymättömiä elämäänsä. Elämäntyytyväisyyden on todettu olevan yhteydessä 

myöhäisempään eläköitymiseen terveyssyistä 25 . Hoiva-alan yrittäjien keskuudessa esiintyi 

masentuneisuutta vastaava määrä kuin valtakunnallisesti tarkasteltuna. Käypä Hoito – suosituksen mukaan 

masennuksen vuosiprevalenssi suomalaisessa väestössä on n. 5 % ja perusterveyden potilaista noin 

kymmenen prosentin arvioidaan sairastavan masennusta. Täytyy kuitenkin huomioida, että pelkän kyselyn 

perusteella ei voida asettaa masennusdiagnoosia ja tulokset ovat ainoastaan viitteellisiä. 

Elintapojen osalta tämän selvityksen tupakointia ja nuuskan käyttöä koskevat tulokset vastaavat hyvin 

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) Tupakka 2013 tilastoraporttia, jonka mukaan suomalaisista 

työikäisistä, 16–64 vuotiaista henkilöistä 16 % tupakoi päivittäin ja työikäisestä väestöstä nuuskaa käyttää 

noin 3 %. Alkoholia hoiva-alan yrittäjät käyttivät hyvinvointikyselyn perusteella vähemmän kuin valtaväestö. 

Täysin raittiita oli 22 % yrittäjistä kun vastaava luku valtakunnallisessa selvityksessä oli 12 % 26 . Suurin osa 

hyvinvointikyselyyn vastanneista kertoi pyrkivänsä syömään terveellisesti, joka voi selittyä osittain sillä, että 

asumispalveluja tuottavissa yksiköissä yrittäjä saattaa ruokailla vastaavaa ruokaa kuin yrityksen asiakkaat. 

Yrittäjistä viidesosa ei syönyt aamupalaa säännöllisesti, mikä kuvastaa säännöllisen ateriarytmin 

puuttumista. Terveystarkastuksissa ylipainoisuuden esiintyminen hoiva-alan yrittäjien keskuudessa oli 

keskimääräistä väestöä yleisempää ja tarkastuksissa usea yrittäjä totesikin, että arjen kiireellisyys ei aina 

mahdollista säännöllisen ruokailun toteutumista. Hyvinvointikyselyssä esiinnousseet närästysoireet 

viittaavat myös epäterveellisiin ruokailutottumuksiin ja kiireelliseen elämänrytmiin. 

Hyvä terveys käsittää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ja kaikki nämä osa-alueet vaikuttavat 

toinen toisiinsa. Omaa hyvinvointia kehittämällä yrittäjä varmistaa oman jaksamisensa työssä ja vapaaajalla. 

Yrittäjän työssä jaksaminen luo myös pohjan koko yritystoiminnan menestyksekkäälle toimimiselle. 

Hoiva-ala on voimakas kasvuala. Jatkuvat haasteet ja muutokset kuormittavat yrittäjiä ja yrittäjän oma 

hyvinvointi jää helposti tiivistahtisen työn jalkoihin. Useimmilla hoiva-alan pienyrittäjistä on terveys- tai 

25 Koivumaa, H, Koskenvuo M, Honkanen RJ, Viinamäki H, Heikkilä K, Kaprio J 2004. Life dissatisfaction and subsequent work disability in an 11-year 

follow-up. Psychol Med. 2004 Feb;34(2):221-8. 

26 Helldán, A, Helakorp, S, Virtanen, S, Uutela, A 2012. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja 

terveys, kevät 2012. 

21

sosiaalialaan liittyvä peruskoulutus ja sen kautta teoreettista tietoa terveyttä ja hyvinvointia edistävistä ja 

ylläpitävistä elintavoista sekä myös niistä elämäntapatekijöistä, jotka heikentävät terveyttä. Työskentely 

hyvinvointialalla ei kuitenkaan takaa sitä, että yrittäjän omat elämäntavat kuten päihteettömyys, 

terveellinen ruokavalio tai fyysisestä kunnosta huolehtiminen olisivat kunnossa. Terveystarkastuksessa 

käyneet yrittäjät kertoivatkin selvityksen toimineen hyvänä herättäjänä oman terveyden ja elämäntapojen 

tarkasteluun. Usein aktivoituminen omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen vaatii asian äärelle pysähtymistä 

vaikka terveystarkastuksen merkeissä. Pysyviä elämäntapamuutosmahdollisuuksia tulee etsiä omasta 

arjesta, mutta usein tarvitaan myös ulkopuolista ohjausta muutoksen toteuttamiseen. Hankkeen 

hyvinvointikyselyyn vastanneista yrittäjistä 79 % ilmoitti käyneensä terveystarkastuksessa 5 vuoden aikana. 

Terveystarkastuskeskustelujen yhteydessä syntyi kuitenkin epäily siitä, että vastaajat olivat luokitelleet 

terveystarkastukseksi myös sellaisia terveydenhuollon käyntejä, jotka liittyivät esim. sairauden tai 

lääkityksen käytön seurantaan. Kaikki kyselyyn vastanneet ilmoittivat käyneensä hammaslääkärin tai 

hammashoitajan tarkastuksessa viimeisten viiden vuoden aikana, mikä osaltaan kertoo tutkimusjoukon 

aktiivisuudesta oman terveyden hoitamiseen. 

Tämä selvitys antaa viitteitä siitä, että hoiva-ala yrittäjien hyvinvoinnin edistämiselle on tarvetta ja yrittäjät 

tarvitsevat siihen tukea. Yrittäjyyteen liittyy vastuun kautta useita psykososiaalisia kuormitustekijöitä, 

joiden hallintaan on tärkeää kehittää yrittäjien osaamista. Yrittäjien kokemaa stressiä on mahdollista 

lievittää lisäämällä liikkumista ja kohottamalla fyysistä kuntoa. Terveellinen ravitsemus ja riittävät 

mahdollisuudet nukkumiseen puolestaan tuovat energiaa yrittäjän arkeen. Kokonaisvaltainen 

hyvinvoinnista huolehtiminen takaa hyvän terveyden yrittäjälle nyt ja tulevaisuudessa. Omasta 

hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin hoiva-alan pk-yrittäjälle usein haastavaa. Muuttuva 

toimintaympäristö ja uudistuvat ohjeistukset muun muassa kilpailutusasiakirjojen suhteen luovat yrittäjille 

entistä enemmän painetta osaamisen ja palveluiden kehittämiselle. Käytännön työn tekeminen on 

vaikeutunut ja muutosten hallintaan käytettävä aika on poissa muun muassa yrittäjien omasta 

hyvinvoinnista huolehtimisesta. Hoiva-alalla on kasvava työvoimapula ja olemassa olevien yrittäjien ja 

henkilöstön pysymistä ja jaksamista työssä on tärkeä tukea erilaisilla terveyttä edistävillä toimenpiteillä 

kuten kehittämishankkeilla. On tärkeää muistaa, että työntekijällä on päävastuu oman hyvinvointinsa ja 

jaksamisensa edistämisestä, mutta organisaatiotasolla olisi keskeistä löytää toimintamalleja myös koko 

työyhteisön työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvoiva työntekijä on sitoutunut ja tehokas 

työssään ja siksi kehittämiseen käytetyt resurssit tulevat moninkertaisena takaisin. Hyvinvoivasta hoiva-alan 

työntekijästä hyötyy välillisesti palvelun laadun kautta myös hoiva-alan yritysten asiakkaat. 

6.2 Hoiva-alan yrittäjien osaaminen 

Yrittäjien ja heidän henkilökuntansa osaamista haastetaan nyt monella tavalla: toimintaympäristö, 

asiakastarpeet ja työkulttuurit ovat muutoksessa. Jotta organisaatio pystyy huolehtimaan 

perustehtävästään ja vielä kehittämään sitä, sen täytyy huolehtia osaamisensa tasosta. 

Osaamiskartoitukseen osallistuneet yrittäjät olivat kiinnostuneita osaamisen kehittämisestä ja näkivät sen 

yhtenä keinona turvata oman yrityksen tulevaisuus muuttuvassa toimintaympäristössä. Osaava työyhteisö 

22

pystyy sopeutumaan muutoksiin helpommin ja laajentamaan osaamista tarvittaessa palvelutarpeen 

muuttuessa. 

Prosessit ja työkalut oman osaamisen tai henkilöstön osaamisen kehittämiseksi kuitenkin usein puuttuvat 

pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Osaamisen johtaminen ja siihen liittyvä systemaattinen osaamisen 

kartoittaminen ja kehittäminen eivät ole tavallista pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Henkilöstöä toki 

koulutetaan, mutta strategiset valinnat tai tarveperusteisuus eivät välttämättä määritä koulutusten 

sisältöä, vaan koulutukset valitaan akuutin tarpeen tai työntekijöiden toiveiden mukaan. Osaamisen 

johtamisen kiinnittäminen osaksi yrityksen strategiaa ja siihen liittyvää henkilöstöstrategiaa ei ole vielä 

arkipäivää. 

Tässä selvityksessä yrittäjät nostivat esille lisäkoulutustarpeina osaamisen päivittämisen, 

johtamiskoulutuksen yleensä, sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutuksen, talousjohtamisen, verotukseen 

liittyvän osaamisen kehittämisen ja yrittäjyyskoulutuksen. Myös vertaistuen saaminen verkottumisen 

kautta koettiin osaamista lisäävänä tekijänä. Hyvinvointialalle ”tulvii” uutta teknologiaa lähes päivittäin. 

Tässä selvityksessä ei tullut käynyt esille se, miten hyödyllisenä tai työtä keventävinä tekijöinä yrittäjät 

kokevat uudet tekniset sovellukset ja onko yrittäjillä osaamisvalmiuksia uuden tietotekniikan 

käyttöönottoon. 

”Jos pitää kehittää uutta toimintaa tai 

opiskella työhön liittyviä asioita, niin se on kyllä 

otettava siitä ajasta, jota vapaa-ajaksi 

kutsutaan!” 

Lainaus keskustelusta terveystarkastuksen yhteydessä 

pixhill.com 

Jotta yritys osaa asemoida itsensä olemassa oleville markkinoille ja suunnitella tulevaa, täytyy sen tietää 

keitä yrityksessä on töissä ja millä osaamisella. Osaamiskartoitus toimii tässä hyvänä välineenä. Tässä 

kartoituksessa saatiin näkyviin pienen yrittäjäjoukon henkilökohtaiset osaamisprofiilit ja heidän yhteinen 

23

osaamisprofiilinsa. Työyhteisöt hyötyisivät samantyyppisistä tiimitasoisista osaamiskartoituksista, joiden 

kautta saadaan esille tiimi- ja työpaikkakohtaiset osaamisprofiilit. Jokaisen ei tarvitse osata kaikkea, vaan 

riittää, että tiimissä on riittävästi osaamista, jotta työ saadaan tehtyä. Tiimin tai työyhteisön tunnistettua 

osaamisvajetta voidaan korjata rekrytoimalla puuttuvaa osaamista, kouluttamalla tai kehittämällä 

työtehtäviä, toimenkuvia ja prosesseja. Osaamiskartoitus voi tuoda esiin myös piilo-osaamista, jota ei ole 

osattu työyhteisössä vielä hyödyntää. Henkilöstön osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen, vastuun 

jakamisen mallien kehittäminen, osaamisen perustuvien sijaistamismallien kehittäminen ja toimenkuvien 

kehittäminen voisivat olla välineitä lisätä yrittäjän jaksamista ja työkykyä ja tuoda työhyvinvointia koko 

työyhteisölle. Johtamismallien ja henkilöstöprosessien jäntevöittäminen tuovat myös mittaritietoa 

mahdollisiin tuleviin kilpailutuksiin. 

Tiimi- ja työyhteisötason lisäksi henkilökohtaiset itsearvioinnit antaisivat mahdollisuuden tarkempien 

koulutussuunnitelmien tekemiseen ja osaamisen jakamiseen organisaatiossa. Henkilökohtainen 

osaamisprofiili on dokumentti, jota voi hyödyntää koulutussuunnittelun lisäksi osana omaa 

urasuunnittelua. Koulutusasioista keskusteleminen kehityskeskustelussa tapahtuu luontevasti itsearvioinnin 

pohjalta. Esimerkiksi uuden teknologian käyttöönotto voi olla nuoremmalle työntekijälle itsestään selvää, 

mutta ikääntyneelle työntekijälle se voi muodostaa jopa työssäkäynnin kynnyksen ja edistää koettua 

tarvetta ennenaikaiselle eläköitymiselle. 

Tämän selvityksen perusteella vahvistui käsitys siitä, että pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat apua 

johtamiseen ja siihen kytkeytyvään osaamisen johtamiseen. Kustannustehokkaiden tapojen ja menetelmien 

kehittäminen osaamisen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi on pienyrittäjille keskeistä. 

Täydennyskoulutustarpeiden toteuttamiseksi tarvitaan järeiden työkalujen tai henkilöstöresursseja syövän 

työpajatyöskentelyn sijaan erilaisia kevyitä vaihtoehtoja saada osaamista näkyviin suunnittelun kannalta 

riittävällä tasolla. Esiselvityksellä saadun tiedon avulla voidaan suunnata hoiva-alan pk-yrittäjien 

ammatillisen koulutuksen ja yrittäjyyskoulutuksen painopisteitä vastaamaan paremmin käytännön 

työelämässä koettuja haasteita ja osaamistarpeita. Näin kyetään ennaltaehkäisemään yrittäjän väsymistä 

yritystoiminnan tuottamiseen ja tuottaa pitkäaikaista ja laadukasta yritystoimintaa. 

7 Liitteet 

Liite 1. Hyvinvointikysely 

24

Liite 1 

HOIVA 2014 -HYVINVOINTIKYSELY 

Taustatiedot 

1. Sukupuoli 

1 Mies 

2 Nainen 

2. Minkä ikäinen olet? 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

20–25 –vuotias 

26–30 -vuotias 







yli 60 -vuotias 

3. Koulutustausta 

Valitse se koulutusaste, jonka olet suorittanut viimeksi. 

 

 

 

 

 

Peruskoulu 

2. asteen tutkinto 

Ammattikorkeakoulututkinto 

Yliopistotutkinto 

jokin muu, mikä____________________________________________________________________________ 

4. Kuinka kauan olet toiminut yrittäjänä? 

 

 

 

 

20 vuotta

5. Millä hoiva-alan alueella yrityksesi toimii? 

Voit valita useamman vaihtoehdon. 

 

 

 

 

 

 

perhekoti 

vanhustyö 

mielenterveysja päihdetyö 

vammaistyö 

lapset ja nuoret 

joku muu, mikä____________________________________________________________________________ 

6. Kuinka monta henkilöä yrityksesi työllistää? 

 

 

 

 

50 henkilöä 

Terveydentila 

Kysymyksissä selvitetään kokemustasi omasta terveydentilastasi. 

7. Onko sinulla toistuvaa, työtä tai arkielämää haittaavaa 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

poikkeavaa väsymystä tai uupumusta 

päänsärkyä 

huimausta 

rintakipua 

hengenahdistusta 

rytmihäiriötuntemusta 

vatsakipua 

närästystä 

selkäkipua 

niska-hartiaseudun kipua 

nivelkipua 

8. Milloin viimeksi kävit terveystarkastuksessa? 

 

 

 

 

 

alle vuosi sitten 

1-2 vuotta sitten 


yli 5 vuotta sitten 

en ole koskaan käynyt terveystarkastuksessa.

9. Milloin viimeksi kävit hammastarkastuksessa? 

 

 

 

 

 

alle vuosi sitten 



yli 5 vuotta sitten 

en ole koskaan käynyt hammastarkastuksessa. 

10. Kuinka monta tuntia keskimäärin nukut vuorokaudessa? 

_______h 

11. Millaiseksi koet unen kokonaismäärän? 

 

 

 

 

Riittävä 

Jonkin verran riittävä 

Selvästi riittämätön 

Täysin riittämätön 

Mieliala 

Valitse jokaisesta kysymysryhmästä se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa sitä, millaiseksi tunnet itsesi tänään - juuri 

nyt. 

12. Millainen mielialasi on? 

 

 

 

 

 

mielialani on melko valoisa ja hyvä 

en ole alakuloinen tai surullinen 

tunnen itseni alakuloiseksi ja surulliseksi 

olen alakuloinen jatkuvasti enkä pääse siitä 

olen niin masentunut ja alavireinen, etten kestä enää 

13. Miten suhtaudut tulevaisuuteen? 

 

 

 

 

 

suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkaasti 

en suhtaudu tulevaisuuteen toivottomasti 

tulevaisuus tuntuu minusta melko masentavalta 

minusta tuntuu, ettei minulla ole tulevaisuudelta mitään odotettavaa 

tulevaisuus tuntuu minusta toivottomalta, enkä jaksa uskoa, että asiat muuttuisivat parempaan päin 

14. Miten katsot elämäsi sujuneen? 

 

 

 

 

olen elämässäni onnistunut huomattavan usein 

en tunne epäonnistuneeni elämässä 

minusta tuntuu, että olen epäonnistunut pyrkimyksissäni tavallista useammin 

elämäni on ollut tähän saakka vain sarja epäonnistumisia

tunnen epäonnistuneeni täydellisesti ihmisenä 

15. Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi? 

 

 

 

 

 

olen varsin tyytyväinen elämääni 

en ole erityisen tyytymätön 

en nauti asioista samalla tavalla kuin ennen 

minusta tuntuu, etten saa enää tyydytystä juuri mistään 

olen täysin tyytymätön kaikkeen 

16. Millaisena pidät itseäsi? 

 

 

 

 

 

tunnen itseni melko hyväksi 

en tunne itseäni huonoksi ja arvottomaksi 

tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi melko usein 

nykyään tunnen itseni arvottomaksi melkein aina 

olen kerta kaikkiaan huono ja arvoton 

17. Onko sinulla pettymyksen tunteita? 

 

 

 

 

 

olen tyytyväinen itseeni ja suorituksiini 

en ole pettynyt itseni suhteen 

olen pettynyt itseni suhteen 

minua inhottaa oma itseni 

vihaan itseäni 

18. Onko sinulla itsesi vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia? 

 

 

 

 

 

minulla ei ole koskaan ollut itsemurha-ajatuksia 

en ajattele enkä halua vahingoittaa itseäni 

minusta tuntuu, että olisi parempi jos olisin kuollut 

minulla on tarkat suunnitelmat itsemurhasta 

tekisin itsemurhan, jos siihen olisi mahdollisuus 

19. Miten suhtaudut vieraiden ihmisten tapaamiseen? 

 

 

 

 

 

pidän ihmisten tapaamisesta ja juttelemisesta 

en ole menettänyt kiinnostustani muihin ihmisiin 

toiset ihmiset eivät kiinnosta minua niin paljon kuin ennen 

olen melkein kokonaan menettänyt mielenkiintoni ja tunteeni toisia ihmisiä kohtaan 

olen menettänyt mielenkiintoni muihin ihmisiin, enkä välitä heistä lainkaan

20. Miten koet päätösten tekemisen? 

 

 

 

 

 

erilaisten päätösten tekeminen on minulle helppoa 

pystyn tekemään päätöksiä samoin kuin ennenkin 

varmuuteni on vähentynyt ja yritän lykätä päätösten tekoa 

minulla on suuria vaikeuksia päätösten teossa 

en pysty enää lainkaan tekemään ratkaisuja ja päätöksiä 

21. Millaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi? 

 

 

 

 

 

olen melko tyytyväinen olemukseeni ja ulkonäkööni 

ulkonäössäni ei ole minua haittaavia piirteitä 

olen huolissani siitä, että näytän epämiellyttävältä 

minusta tuntuu, että näytän rumalta 

olen varma, että näytän rumalta ja vastenmieliseltä 

22. Kuinka nukut? 

 

 

 

 

 

minulla ei ole nukkumisessa minkäänlaisia vaikeuksia 

nukun yhtä hyvin kuin ennenkin 

herätessäni aamulla olen paljon väsyneempi kuin ennen 

minua haittaa unettomuus 

kärsin unettomuudesta, nukahtamisvaikeuksista tai liian aikaisin kesken unien heräämisestä 

23. Oletko väsynyt tai uupunut? 

 

 

 

 

 

väsyminen on minulle lähes täysin vierasta 

en väsy helpommin kuin tavallisestikaan 

väsyn nopeammin kuin ennen 

vähäinenkin työ väsyttää ja uuvuttaa minua 

olen liian väsynyt tehdäkseni mitään 

24. Millainen ruokahalusi on? 

 

 

 

 

 

ruokahalussani ei ole mitään hankaluuksia 

ruokahaluni on ennallaan 

ruokahaluni on huonompi kuin ennen 

ruokahaluni on nyt paljon huonompi kuin ennen 

minulla ei ole enää lainkaan ruokahalua

Elämänlaatu 

Valitse jokaisesta kysymysryhmästä se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa sitä, millaiseksi koet elämäsi tänään - juuri 

nyt. 

25. Kuinka tyytyväinen olet seuraaviin asioihin: 

Ruksaa sopivin vaihtoehto 

Taloudellinen tilanne 

Asuinympäristö 

Harrastusmahdollisuutenne 

Fyysiseen toimintakykynne 

Henkinen toimintakykynne 

Nykyinen 

terveydentilanteenne 

Ihmissuhteenne 

1 erittäin 

tyytyväinen 

2 melko 

tyytyväinen 

3 en 

tyytymätön 

enkä 

tyytyväinen 

4 melko 

tyytymätön 

5 erittäin 

tyytymätön 

26. Kuinka paljon nautit elämästäsi? 

 

 

 

 

 

erittäin paljon 

melko paljon 

kohtalaisesti 

melko vähän 

erittäin vähän 

27. Millaisia ajatuksia sinulla on elämänne suhteen tulevaisuudessa? 

 

 

 

 

 

erittäin myönteisiä 

melko myönteisiä 

kohtalaisia 

melko kielteisiä 

erittäin kielteisiä 

28. Tuntuuko sinusta, että elämäsi on nyt 

 

 

 

 

 

hyvin kiinnostavaa 

melko kiinnostavaa 

ei osaa sanoa 

melko ikävää 

hyvin ikävää

29. Tuntuuko siltä, että elämäsi on nyt 

 

 

 

 

 

hyvin onnellista 

melko onnellista 

en osaa sanoa 

melko onnetonta 

hyvin onnetonta 

30. Tuntuuko sinusta, että elämäsi on nyt 

 

 

 

 

 

hyvin helppoa 

melko helppoa 

en osaa sanoa 

melko kovaa 

hyvin kovaa 

31. Tuntuuko sinusta, että olet nyt 

 

 

 

 

en lainkaan yksinäinen 

en osaa sanoa 

melko yksinäinen 

hyvin yksinäinen 

Ravitsemus ja nautintoaineet 

32. Syötkö yleensä aamupalan? 

 

 

Kyllä 

Ei 

33. Miten suhtaudut ruokavaliosi terveellisyyteen? 

 

 

 

 

Valitsen ruokani aina terveellisyyden mukaan 

Pyrin syömään terveellisesti 

Kiinnitän vain vähän huomiota ruokavalioni terveellisyyteen 

En kiinnitä lainkaan huomiota ruokavalioni terveellisyyteen 

34. Tupakoitko nykyisin? 

 

 

 

 

 

 

7 päivänä viikossa 

5-7 päivänä viikossa 

2-4 päivänä viikossa 

yhtenä päivänä viikossa 

satunnaisesti 

en tupakoi

35. Käytätkö nuuskaa? 

 

 

kyllä, säännöllisesti 

en lainkaan 

36. Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? Koeta ottaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautit 

vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä. 

 

 

 

 

 

ei koskaan 

noin kerran kuussa tai harvemmin 

2-4 kertaa kuussa 

2-3 kertaa viikossa 

4 kertaa viikossa tai useammin 

37. Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytit alkoholia? 

 

 

 

 

 

1-2 annosta 

3-4 annosta 

5-6 annosta 

7-9 annosta 

10 tai enemmän 

38. Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia? 

 

 

 

 

 

en koskaan 

harvemmin kuin kerran kuussa 

kerran kuussa 

kerran viikossa 

päivittäin tai lähes päivittäin 

39. Kuinka usein vuoden aikana sinulle kävi niin, että et pystynyt lopettamaan alkoholin käyttöä, kun aloit 

ottaa? 

 

 

 

 

 

ei koskaan 


kerran kuussa 



40. Kuinka usein viime vuoden aikana et ole juomisesi vuoksi saanut tehtyä jotain, mikä tavallisesti kuuluu 

tehtäviisi? 

 

 

 

en koskaan 


kerran kuussa



41. Kuinka usein viime vuoden aikana runsaan juomisen jälkeen tarvitsit aamulla olutta tai muuta alkoholia 

päästäksesi paremmin liikkeelle? 

 

 

 

 

 

en koskaan 


kerran kuussa 



42. Kuinka usein viime vuoden aikana tunsit syyllisyyttä tai katumusta juomisen jälkeen? 

 

 

 

 

 

en koskaan 


kerran kuussa 



43. Kuinka usein viime vuoden aikana sinulle kävi niin, että et juomisen vuoksi pystynyt muistamaan edellisen 

illan tapahtumia? 

 

 

 

 

 

en koskaan 


kerran kuussa 



44. Oletko itse tai onko joku muu satuttanut tai loukannut itseään sinun alkoholinkäyttösi seurauksena? 

 

 

 

ei 

on, mutta ei viimeisen vuoden aikana 

kyllä, viimeisen vuoden aikana 

45. Onko joku läheisesi tai ystäväsi, lääkäri tai joku muu ollut huolissaan alkoholin käytöstäsi tai ehdottanut, 

että vähentäisit juomistasi? 

 

 

 

ei koskaan 

on, mutta ei viimeisen vuoden aikana 

kyllä, viimeisen vuoden aikana

Fyysinen kunto ja liikunta 

46. Mikä on oma arvionne fyysisestä kunnostanne? 

 

 

 

 

 

Erittäin hyvä 

Melko hyvä 

Keskinkertainen 

Melko huono 

Erittäin huono 

47. Kuinka paljon olette liikkeessä päivittäin (esim. työ, kauppareissut, kävely- ja pyörälenkit, kotona 

puuhastelu, pihatyöt, liikuntaharrastukset jne) ? 

 

 

 

Alle 1 tunnin päivässä 

1-2 tuntia päivässä 

Yli 2 tuntia päivässä 

48. Millaisessa kunnossa olet mielestäsi verrattuna ikätovereihisi? 

 

 

 

 

 

Selvästi huonommassa 

jonkin verran huonommassa 

samanlaisessa kuin muut 

jonkin verran paremmassa kuin muut 

huomattavasti paremmassa kuin muut 

49. Kuinka usein harrastat vapaa-aikanasi liikuntaa? 

Ruksaa sopiva 

vaihtoehto 

Kevyttä liikuntaa 

(et hengästy tai 

hikoile) 

Ripeää liikuntaa 

Kerran 

kuukaudessa tai 

harvemmin 

2-3 kertaa 

kuukaudessa 

Kerran 

viikossa 

2-3 kertaa 

viikossa 

4-6 kertaa 

viikossa 

Päivittäin 

50. Kuinka kauan kerralla harrastat liikuntaa? 

Ruksaa sopiva 

vaihtoehto 

Kevyttä liikuntaa 

(et hengästy tai 

hikoile) 

En lainkaan Alle 20 

minuuttia 

20–39 

minuuttia 

40–59 

minuuttia 

1-1,5 tuntia Yli 1,5 

tuntia

Ripeää liikuntaa 

51. Kuinka usein harrastat lihasvoimaa, notkeutta ja tasapainoa vahvistavaa liikuntaa? 

 

 

 

En harrasta 

1-2 kertaa viikossa 

yli 2 kertaa viikossa 

52. Millainen on liikuntakykynne? 

 

 

 

 

 

Erittäin hyvä 

Hyvä 

Ei hyvä eikä huono 

Huono 

Erittäin huono 

53. Rajoittavatko seuraavat asiat vapaa-ajan liikkumistasi? 

Kiinnostuksen puute 

Ajan puute 

Laiskuus 

Väsymys kotitöiden, muiden harrastusten, järjestötoiminnan ym. vuoksi 

Apea mieliala tai yleinen väsymys 

Liikuntataitojen puute 

En tiedä, miten kannattaisi liikkua 

Sairaus tai vamma 

Rahan puute 

Liikuntatilojen puute 

Liikuntavarusteiden puute 

Huonot liikenneyhteydet liikuntapaikoille 

Sopivan liikuntamuodon puute 

Liikunnanohjauksen puute 

Sopivan ryhmän puute 

Liikunnan aiheuttama epämukava olo 

Häpeä 

En löydä tarpeeksi tietoa luontoon liittyvistä harrastuksista 

Muu syy, 

mikä?________________________________________________________________________________ 

Kyllä 

Ei 

54. Ovatko seuraavat syyt tärkeitä liikkumisellesi? 

Jossakin voimailu-/kilpailulajissa kilpaileminen ja kilpailussa menestyminen 

Voiman ja/tai jonkun muun fyysisen suorituskyvyn osa-alueen kehittäminen ja ylläpitäminen 

Lihasmassan kasvattaminen 

Painon pudottaminen 

Terveyden edistäminen 

Ulkonäön kohentaminen 

KYLLÄ 

Ei

Seksuaalisen vetovoiman lisääminen 

Liikkumisesta/liikunnan aiheuttamista hyvänolon tuntemuksista nauttiminen 

Ankarasta ponnistelusta/itsensä ”kurittamisesta” nauttiminen 

Sosiaalisten suhteiden luominen ja/tai ylläpitäminen 

Oman arvostuksen kohottaminen kaveripiirissä 

Stressin tai työpaineiden lievittäminen 

Energisyyden lisääminen 

Mielialan kohottaminen 

Oman kehon hyväksyminen 

Liikun perheen/ystäväni kehotuksesta 

Luonnosta nauttiminen 

Muu tavoite, 

mikä?_______________________________________________________________________________ 

55. Arvioi omaa osaamistasi asteikolla 1-5 

5=hallitsen asian erinomaisesti (osaan opastaa toisia, osaan kehittää), 4=hallitsen asian hyvin (osaan soveltaa), 

3=hallitsen perusasiat, 2=hallitsen asian heikosti (tarvitsen opastusta), 1=ei osaamista 

Ruksaa sopiva vaihtoehto 5 4 3 2 1 

Työnantajana toimimiseen liittyvä osaaminen 

Työlainsäädännön tuntemus 

Organisaation hallintoon ja johtamiseen liittyvien lakien ja määräysten tuntemus 

Työturvallisuus osaaminen, työturvallisuusmääräysten ja – ohjeiden hallinta 

Työn, töiden suunnittelu ja järjestely, töiden organisointi 

Henkilöstösuunnitteluun liittyvä osaaminen 

Hankintaosaaminen, ostotoiminnan ja hankintaprosessien hallinta 

Kustannustietoisuus, taloudellinen ajattelu, tulosajattelu 

Asiakaslähtöinen toimintatapa, asiakaslähtöisyyden ymmärtäminen, tarpeiden ja 

odotusten tunnistus 

Organisaation toimintaperiaatteiden, toiminta-ajatuksen, strategiaperustan ja 

arvojen tuntemus 

Oman organisaation kehittämiseen liittyvä osaaminen 

Henkilöstön työhyvinvoinnin osaamisen kehittämiseen liittyvä osaaminen 

Oman työn laadun arviointi, seuranta ja kehittäminen 

Ennakoiva ajattelu- ja toimintatapa, tulevaisuuden kehitystrendien seuraaminen 

Henkilöstösuunnitteluun liittyvä osaaminen 

Ryhmätyöskentelytaidot, yhteistyötaidot 

Lähiesimiestehtävien hallinta 

Neuvonta-, opastus- ja ohjaustaidot 

Viestintä-, tiedottamis- ja informointitaidot, tiedonvälitystaidot 

Neuvottelutaidot 

Tehokas ajankäyttötaito, ajanhallinta 

56. Olen ollut koulutuksessa viimeisen 6 kk aikana. 

 

 

Kyllä___________________________________________________________________________________ 

Ei

57. Olen suorittanut yrittäjyysopintoja 

 

 

Kyllä____________________________________________________________________________________ 

Ei 

58. Onko yhteiskunnallinen yrittäjyys sinulle terminä tai asiana tuttu? 

 

 

 

 

Ei lainkaan 

Olen tutustunut 

Olen yhteiskunnallinen yrittäjä 

Haluan lisätietoa 

59. Tunnetko Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkin? 

 

 

 

 

En tunne 

Olen tutustunut 

Olen aikeissa hakea merkkiä 

Haluan lisätietoa 

60. Tarvitsetko Yrittämiseen liittyvää lisäkoulutusta? 

 

 

En tarvitse 

Tarvitsen. Millaista?_______________________________________________________________________ 

61. Arvioi pk -hoivayritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä oman yrityksesi näkökulmasta 

 

 

 

 

 

 

Ei lainkaan tärkeää 

Jossain määrin tärkeää 

En osaa sanoa 

Tärkeää 

Erittäin tärkeää 

Yhteistyötä pitäisi kehittää 

62. Vastauksiani voidaan käyttää HOIVA-alan yrittäjien hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen tutkimus ja 

kehittämistyössä 

 

Kyllä 

Kiitos vastauksistasi!!!

HOIVA2014_Loppuraportti

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?