24.02.2023 Views

HOIVA2014_Loppuraportti

Tämä selvitys on laadittu Hoiva - Hoiva-alan PK -yrittäjien hyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen esiselvityshankkeen pohjalta. Oulun Diakonissalaitos toteutti hankkeen Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2014–2015. Hanke sai ESR-rahoituksen Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kautta. Hankkeessa selvitettiin Pohjois-Pohjanmaalla toimivien hoiva-alan yrittäjien (lukuun ottamatta päivähoito) erityisiä hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja tuen tarpeita. Tämän raportin kautta saadaan tietoa niistä hyvinvoinnin ja osaamisen alueista, joilla hoiva-alan yrittäjät kokevat tarvitsevansa tukea selvitäkseen yritystoiminnan toteuttamisesta ja työssä jaksamisessa.

Tämä selvitys on laadittu Hoiva - Hoiva-alan PK -yrittäjien hyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen esiselvityshankkeen pohjalta. Oulun Diakonissalaitos toteutti hankkeen Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2014–2015. Hanke sai ESR-rahoituksen Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kautta. Hankkeessa selvitettiin Pohjois-Pohjanmaalla toimivien hoiva-alan yrittäjien (lukuun ottamatta päivähoito) erityisiä hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja tuen tarpeita. Tämän raportin kautta saadaan tietoa niistä hyvinvoinnin ja osaamisen alueista, joilla hoiva-alan yrittäjät kokevat tarvitsevansa tukea selvitäkseen yritystoiminnan toteuttamisesta ja työssä jaksamisessa.

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Jaana Ukonaho, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka<br />

puh. 050 312 5755, sposti: jaana.ukonaho(at)odl.fi<br />

Mirja Levo, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka<br />

Heikki Jokinen, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka<br />

Sari Heinikoski, Oulun Diakonissalaitos, Diakoniaopisto<br />

www.odl.fi


Tiivistelmä<br />

Tämä selvitys on laadittu Hoiva - Hoiva-alan PK -yrittäjien hyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen<br />

esiselvityshankkeen pohjalta. Oulun Diakonissalaitos toteutti hankkeen Pohjois-Pohjanmaalla vuosina<br />

2014–2015. Hanke sai ESR-rahoituksen Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen<br />

(ELY-keskus) kautta. Hankkeessa selvitettiin Pohjois-Pohjanmaalla toimivien hoiva-alan yrittäjien (lukuun<br />

ottamatta päivähoito) erityisiä hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja tuen tarpeita. Tämän raportin<br />

kautta saadaan tietoa niistä hyvinvoinnin ja osaamisen alueista, joilla hoiva-alan yrittäjät kokevat<br />

tarvitsevansa tukea selvitäkseen yritystoiminnan toteuttamisesta ja työssä jaksamisessa.<br />

Aineisto selvitykseen kerättiin 9/2014 – 1/2015 yrittäjille toteutettuina kyselyinä, haastatteluina ja<br />

terveyskuntotarkastuksina. Ensimmäisessä vaiheessa koottiin tiedot Pohjois-Pohjanmaalla toimivista hoivaalan<br />

yrityksistä ja yrittäjistä ja sähköinen hyvinvointikysely lähetettiin 104 yrittäjälle. Hyvinvointikyselyllä<br />

kartoitettiin yrittäjien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä osaamista ja osaamisen<br />

kehittämisen tarpeita. Seuraavassa vaiheessa käynnistyivät pienemmälle määrälle yrittäjiä<br />

osaamiskartoitushaastattelut, joiden pohjalta laadittiin osaamiskartoituskysely jaettavaksi suuremmalle<br />

yrittäjäjoukolle. Osaamiskartoituskyselyiden lisäksi kaikille yrittäjille tarjottiin mahdollisuus osallistua<br />

laajaan terveyskuntotarkastukseen, jossa selvitettiin tarkemmin yrittäjien terveydentilaa ja fyysistä kuntoa.<br />

Terveyskuntotarkastuksiin osallistui 34 hoiva-alan yrittäjää. Tarkastuksissa nousivat esille tyypilliset<br />

kansanterveydelliset ongelmat eli ylipaino ja keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine sekä rasvaaineenvaihdunnan<br />

häiriöt. Ylipainon esiintyvyys oli terveyskuntotarkastuksiin osallistuneilla miehillä<br />

keskimääräistä työikäistä väestöä yleisempää (75,0 % vs. 61 %). Huomattavan ylipainon eli lihavuuden<br />

esiintyvyys oli puolestaan tähän selvitykseen osallistuneilla yrittäjänaisilla työikäisiä naisia selkeästi<br />

yleisempää (31,8 % vs. 16 %) ja heillä myös terveydelle erityisen haitallisen keskivartalolihavuuden<br />

esiintyvyys oli yleisempää (50 % vs. 35 %). Huomioitavaa on, että suurin osa (64,7 %, n=22)<br />

terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä oli naisia. Yrittäjien fyysisen kunnon testeissä<br />

keskeiseksi huolenaiheeksi ja kehittämisen kohteeksi nousi yrittäjien kestävyyskunto. Yrittäjien<br />

kestävyyskunto oli tasoa heikko – tyydyttävä 50 %:lla terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä.<br />

Tämän tason kestävyyskunnon esiintyvyys on selkeästi yleisempää hoiva-alan yrittäjien keskuudessa kun<br />

verrataan tuloksia työikäisiin yleisesti (50 % vs. 31 %).<br />

Selvityksen hyvinvointikyselyyn vastasi 63/104 yrittäjästä ja vastausprosentti oli 60,6 %. Kyselyyn<br />

vastanneista yrittäjistä jokainen koki, että hänellä oli jokin oire tai vaiva, joka toistuvasti haittaa joko työtä<br />

tai arkielämää. Yleisimpiä oireita olivat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat kuten niska-hartiaseudun kiputilat ja<br />

närästysoireet. Arkielämää haittaavaa väsymystä ja uupumista koki neljäsosa yrittäjistä (25,4 %, n=16).<br />

Hyvinvointikyselyn liikuntaosion perusteella yrittäjistä runsas kymmenesosa liikkui<br />

terveysliikuntasuositusten mukaisesti, mikä vastaa väestön keskimääräistä tasoa. Kestävyyskunnon<br />

kannalta riittävästi liikkuvien määrä oli tässä selvityksessä reilu neljännes mikä on huomattavasti<br />

vähemmän kun verrataan tulosta valtakunnallisiin lukuihin, joiden mukaan noin puolet työikäisistä täyttää<br />

tavoitetason. Elämän laatuunsa vaikuttavista tekijöistä yrittäjät olivat eniten tyytymättömiä fyysisen<br />

toimintakykyynsä, terveydentilaansa ja harrastusmahdollisuuksiinsa. Yrittäjistä lähes puolet (44,4 %, n=28)<br />

koki väsyvänsä helpommin kuin ennen ja lähes neljäsosa (23,8 %, n=15) koki elämänsä olevan kovaa.


Yrittäjien osaamista kartoitettiin hyvinvointikyselyn osaamiskartoitusosiolla (63 vastaajaa),<br />

osaamiskartoitushaastatteluilla (7 haastattelua) ja osaamiskartoituskyselyllä (8 itsearviointia).<br />

Hyvinvointikyselyn perusteella vastaajat kokivat itsellään olevan osaamisen vajetta työlainsäädännön<br />

tuntemuksessa, organisaation hallintoon ja johtamiseen liittyvien lakien ja määräyksien tuntemuksessa<br />

sekä tehokkaassa ajankäytössä. Vahvuuksinaan yrittäjät kokivat asiakaslähtöisen toimintatavan, tarpeiden<br />

ja odotusten tunnistamisen, organisaation toimintaperiaatteiden, toiminta-ajatuksen, strategiaperustan ja<br />

arvojen tuntemuksen sekä työn organisoinnin. Hoiva-alan pk-yrittäjien osaamista haastoivat<br />

haastatteluiden perusteella toimintaympäristön muutokset kuten palvelurakenteen muuttuminen<br />

kotihoidon suuntaan ja reagointivalmiuksien puuttuminen pienyrityksistä. Selkeimpänä toimintaympäristön<br />

muutoksena yrittäjät tunnistivat isojen toimijoiden tulon markkinoille, joiden kanssa kilpailtaessa yrittäjiltä<br />

vaaditaan kilpailutusosaamista. Esimiestoiminnassa yrittäjät kokivat osaamisen tarvetta työntekijöiden<br />

rekrytointiin ja heidän osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvissä asioissa.<br />

Itsearviointikyselyssä kehittämiskohteet yrittäjillä liittyivät erityisesti uuteen rooliin yrittäjänä ja<br />

esimiehenä, jolla on kokonaisvastuu henkilöstöstä ja talouden hallinnasta.<br />

Tämä selvitys antaa viitteitä siitä, että hoiva-ala yrittäjien hyvinvoinnin edistämiselle on tarvetta ja yrittäjät<br />

tarvitsevat siihen tukea. Yrittäjyyteen liittyy vastuun kautta useita psykososiaalisia kuormitustekijöitä,<br />

joiden hallintaan olisi tärkeää kehittää yrittäjien osaamista. Yrittäjien kokemaa stressiä olisi mahdollista<br />

lievittää lisäämällä yrittäjien liikkumista ja kohottamalla fyysistä kuntoa. Terveellinen ravitsemus ja riittävät<br />

mahdollisuudet nukkumiseen puolestaan toisivat energiaa yrittäjän arkeen. Kokonaisvaltainen<br />

hyvinvoinnista huolehtiminen takaisi hyvän terveyden yrittäjälle nyt ja tulevaisuudessa. Omasta<br />

hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin hoiva-alan pk-yrittäjälle usein haastavaa. Muuttuva<br />

toimintaympäristö ja uudistuvat ohjeistukset muun muassa kilpailutusasiakirjojen suhteen luovat yrittäjille<br />

entistä enemmän painetta osaamisen ja palveluiden kehittämiselle. Käytännön työn tekeminen on<br />

vaikeutunut ja muutosten hallintaan käytettävä aika on poissa muun muassa yrittäjien omasta<br />

hyvinvoinnista huolehtimisesta. Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat apua johtamisen kehittämiseen.<br />

Kustannustehokkaiden tapojen ja menetelmien kehittäminen olisi pienyrittäjille keskeistä ja voisi luoda<br />

mahdollisuuksia myös yrittäjän omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle.


Sisällysluettelo<br />

1 Johdanto ......................................................................................................................................................... 1<br />

1.1 Hoiva-alan yrittäjyys ja hyvinvointi .......................................................................................................... 1<br />

1.2 Selvityksen tarkoitus ................................................................................................................................ 4<br />

2 Aineisto ja menetelmät .................................................................................................................................. 5<br />

2.2 Aineisto .................................................................................................................................................... 5<br />

2.3 Tiedonkeruu ............................................................................................................................................. 6<br />

2.4 Analysointi ............................................................................................................................................... 8<br />

3 Hyvinvointikyselyn tulokset ............................................................................................................................ 8<br />

3.1 Taustatiedot ............................................................................................................................................. 8<br />

3.2 Terveydentila ......................................................................................................................................... 10<br />

3.3 Mieliala ja elämän laatu ......................................................................................................................... 10<br />

3.4 Ravitsemus ja nautintoaineet ................................................................................................................ 11<br />

3.5 Fyysinen kunto ja liikunta ...................................................................................................................... 12<br />

3.6 Osaaminen ............................................................................................................................................. 14<br />

4 Osaamiskartoituksen tulokset ...................................................................................................................... 14<br />

4.1 Osaamiskartoitushaastattelut ................................................................................................................ 14<br />

4.2 Osaamiskartoitus (itsearviointi)............................................................................................................. 15<br />

5 Terveyskuntotarkastusten tulokset .............................................................................................................. 16<br />

5.1 Yleinen terveydentila ............................................................................................................................. 16<br />

5.2 Fyysinen kunto ....................................................................................................................................... 17<br />

6 Tulosten tarkastelu ....................................................................................................................................... 18<br />

6.1 Hoiva-alan yrittäjien hyvinvoinvointi ..................................................................................................... 18<br />

6.2 Hoiva-alan yrittäjien osaaminen ............................................................................................................ 22<br />

7 Liitteet ........................................................................................................................................................... 24<br />

Taulukot<br />

Taulukko 1. Hyvinvointikyselyyn vastanneiden yrittäjien taustatiedot. ...................................................................................................9<br />

Taulukko 2. Yrittäjien kokema elämänlaatu prosenttijakaumina. .........................................................................................................11<br />

Taulukko 3. Yrittäjien liikkumisen määrä suhteessa kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin. ................................................................12<br />

Taulukko 4. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista edistävät tekijät. .............................................................................................................13<br />

Taulukko 5. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista rajoittavat tekijät. ..........................................................................................................13<br />

Taulukko 6. Yrittäjien osaamisen vahvuudet ja kehittämisalueet itsearviointikyselyssä .......................................................................15<br />

Taulukko 7. Ylipainon esiintyvyys terveyskuntotarkastuksissa ..............................................................................................................16<br />

Taulukko 8. Vyötärön ympärysmitta terveyskuntotarkastuksissa .........................................................................................................16<br />

Taulukko 9. Hoiva-alan yrittäjien lihaskuntotestien prosenttijakaumat kuntoluokittain. .....................................................................17


1 Johdanto<br />

1.1 Hoiva-alan yrittäjyys ja hyvinvointi<br />

Suomessa hoiva-alan yrittäjyys syntyi 1980 – luvulla ja laajeni 1990 – luvulla muun muassa yhteiskunnan<br />

palveluihin voimakkaasti vaikuttaneiden tekijöiden kuten taloudellisen laman, kuntalain uudistumisen ja<br />

valtionosuusjärjestelmän muutosten myötä. 2000 -luvulla hoiva-ala on ollut nopeasti kasvava<br />

yksityissektorin toimiala 1 , 2 . Tämä Hoiva-hankkeen toteuttama esiselvitys keskittyi hoiva-alalla toimiviin<br />

sosiaalipalveluyrityksiin, jotka voidaan jakaa asumisen sisältäviin palveluihin ja avohuollon palveluihin.<br />

Esimerkiksi lasten ja nuorten hoitolaitokset, vanhusten ja vammaisten hoitolaitokset ja palvelutalot sekä<br />

päihdehuoltolaitokset ovat asumisen sisältäviä sosiaalipalveluja. Avohuollon palveluihin kuuluvat muun<br />

muassa vanhusten päivätoiminta ja erilaiset kotipalvelut 3 .<br />

Väestön ikääntyminen asettaa hoiva-alalle voimakasta kasvutarvetta. Vuonna 2010 valtakunnallisesti<br />

tarkasteltuna yleisin toimiala yksityisissä sosiaalipalveluissa oli ikääntyneiden palveluasuminen, joka oli<br />

pääpalveluna vajaalla viidenneksellä toimintayksiköistä (812 toimintayksikköä). Toiseksi eniten oli<br />

kotipalvelua ikääntyneille ja vammaisille tarjoavia yksiköitä (694). Yleisiä toimialoja olivat myös lasten ja<br />

nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito (614 toimintayksikköä). Pohjois-Pohjanmaalla toimi vuonna<br />

2010 245 yksityistä sosiaalipalveluita tuottavaa toimintayksikköä (pl. päivähoito). Edellä mainituissa luvuissa<br />

on mukana sekä varsinainen yritystoiminta että voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja yhteisöjen<br />

palvelutoiminta 4 . Yritystoiminnan osuus sosiaalipalveluiden tuottamisesta oli vuonna 2012 17 % ja osuus on<br />

kasvanut 11 %:lla vuodesta 2000 3 .<br />

Valtaosa hoiva-alan yrityksistä on pienyrityksiä ja usein yrittäjänä toimii nainen 5 . Kasvuyrityksiä on vähän,<br />

vaikka hoiva-alalla kasvun mahdollisuuksia olisi paljon 6 . Ohjautuminen hoiva-alan yrittäjäksi tapahtuu<br />

erilaisia reittejä ja yrittäjien koulutus- ja työkokemustaustat ovat moninaisia. Aiemmin suuri osa hoiva-alan<br />

yrittäjistä on ohjautunut yrittäjyyteen sosiaali- tai terveysalan ammatillisen koulutuksen ja alalla hankitun<br />

työkokemuksen kautta, ilman erityistä ”yrittäjäkoulutusta”. 2000 – luvulla 2. asteen opistot ja<br />

ammattikorkeakoulut ovat panostaneet yrittäjyyttä tukevan kurssitarjonnan kehittämiseen. Yrityksen<br />

perustamiseksi tarvittavaa tietoa on saatavilla myös erilaisilta yrittäjäkursseilta 7 . Hoiva-alaa sitovat vahvasti<br />

eettisyys ja ammatilliset vaatimukset 6 . Usein hoiva-alan yrittäjällä onkin vahva ammattitausta ja alan<br />

osaamista ja työkokemusta ennen yrittäjäksi siirtymistä. Ammattiosaamisen lisäksi yrittäjältä vaaditaan<br />

osaamista tuotteistamisessa, markkinoinnissa, talous- ja henkilöstöhallinnossa, alan lainsäädännöstä ja<br />

1 Sinkkonen, S., Rissanen, S. 2004. Hoivayrittäjyys hyvinvointivaltiossa.<br />

2 Työ- ja elinkeinoministeriö 2012c: 4. http://www.tem.fi/files/31991/1_2012_netti.pdf<br />

3 Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. TEM raportteja 3/2015.<br />

https://www.tem.fi/files/41832/TEMrap_3_2015_web_15012015.pdf<br />

4 Väyrynen, R. 2011. Yksityiset sosiaalipalvelut 2010. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80432/Tr25_11.pdf?sequence=1<br />

5 Naisyrittäjyys tänään ja huomenna. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportti 2008.<br />

https://www.tem.fi/files/20722/Naisyrittajyyden_valiraportti.pdf<br />

6 Palmgren, H., Kaleva, S., Jalonen, P., Tuomi, K. 2010. Naisyrittäjien työhyvinvointi. https://www.tem.fi/files/25936/tem_5_10_web.pdf<br />

7 Kalajainen, A., Kalajainen, J. 2012. Hoivayrittäjyyden abc – Opas yritysideasta hoivayrittäjyyden perustoimintoihin.<br />

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39352/Kalajainen_Antti.pdf?sequence=1<br />

1


palvelujen korvausjärjestelmien tuntemuksessa 8 . Hyvinvointialan yrittäjyydestä tehdyissä selvityksissä on<br />

todettu yritystoiminnan haasteina muun muassa liikkeenjohtamiseen liittyvien taitojen puute, yksityisen<br />

kysynnän vähäisyys, pientoimijuus, kehittämis- ja investointipääoman puute, lyhyet sopimukset,<br />

tietotekniikan kehittymättömyys ja yhteistyön vähäisyys eri toimijoiden kesken 9 .<br />

Yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelusektoria arvostetaan kuluttajien ja toimialan päättäjien keskuudessa.<br />

Yksityinen sektori nähdään osana palveluiden monituottajamallia, jossa julkinen sektori keskittyy<br />

palveluiden järjestämiseen ja kilpailuttaa nykyistä suuremman osan palvelujen tuottamisesta. Toisaalta<br />

käynnissä oleva sote-uudistus ei monien asiantuntijoiden mielestä vahvista yksityisen sektorin roolia vaan<br />

jopa kaventaa sitä 10 . Vuonna 2010 yksityisen sosiaalipalvelualan toimintayksiköistä noin 73 % myi vähintään<br />

puolet palveluistaan kunnille ja erityisesti kehitysvammaisten laitos- ja asumispalveluissa sekä lasten ja<br />

nuorten laitos- ja perhehoidossa kunnat ostivat lähes kaikki toimintayksikön tuottamista palveluista 3 .<br />

Kuntien talouden kehityksellä on siis suoraa vaikutusta pieniin yrityksiin ja kilpailtaessa kuntaasiakkuuksista<br />

yksityiset palveluntuottajat menestyvät laadukkailla ja kustannustehokkailla palveluilla 5 .<br />

Yksityisen sektorin toivotaan tuovan alalle myös lisää innovaatioita ja uusia tapoja toimia 10 .<br />

Yksityisen sektorin toivotaan tuovan hoivaalalle<br />

laadukkaita ja kustannustehokkaita<br />

palveluita, mutta myös lisää innovaatioita ja<br />

uusia tapoja toimia.<br />

pixhill.com<br />

Hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen on tutkimusten mukaan yhteydessä henkilöstönäkökulmasta<br />

työntekijöiden riittävä määrä, osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava lähijohtaminen 4 .<br />

8 Haapa-aho, M. 2014. Hyvinvointialan yrittäjyys. Näkemyksiä hyvinvointialan yrittäjyyden tulevaisuudesta. http://hyrrat-hanke.metropolia.fi/wpcontent/uploads/2014/05/HYRR%C3%84T-hyvinvointialan-yritt%C3%A4jyys.pdf<br />

9 Kaarakainen, M. 2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys. Luentoesitys 27.9.2011. To Be or Well-Be – seminaari. Oulu.<br />

http://www.kotu.oulu.fi/wellbe5/kaarakainen.pdf<br />

10 Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. TEM raportteja3/2015.<br />

https://www.tem.fi/files/41832/TEMrap_3_2015_web_15012015.pdf<br />

2


SuPer (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto) laati vuonna 2014 selvityksen kotihoidossa työskenteleville<br />

lähihoitajille ja selvityksen perusteella puolet piti kotihoitopalveluiden tarjontaa riittämättömänä. Myös<br />

kotihoidon työntekijöiden yhteydenotot pääluottamusmiehiin olivat lisääntyneet. Suurin osa<br />

yhteydenotoista koski työmäärän lisääntymistä sekä hoidon laatua ja omaa jaksamista. Kotihoidossa<br />

työskentelevistä lähihoitajista nykyisessä työssä työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä 46 % ja alan vaihtoa<br />

harkitsi 66 % vastaajista 11 . Viesti nykyisten hoiva-alan työntekijöiden ylikuormittumisesta ja alan vaihdoksen<br />

suunnittelusta on huolestuttava, koska ala kärsii muutenkin kasvavasta työvoimapulasta. Hoiva-alalla<br />

työskentelevä henkilöstö on ikääntymässä 4 ja työ- ja elinkeinoministeriön tarvearvion mukaan sosiaali- ja<br />

terveysala tarvitsee vuoteen 2025 mennessä vähintään 20 000 uutta ammattilaista 6 . Työntekijäpula<br />

aiheuttaa kilpailua työntekijöistä yksityisen ja julkisen palveluntuottajan välille 4 . Kilpailussa menestyäkseen<br />

tulee hoiva-alan yrityksen olla haluttu työnantaja. Nuorten mielestä tärkein työpaikan valintakriteeri on<br />

ilmapiiri ja tästä syystä työhyvinvointi voidaan nähdä kilpailutekijänä houkuteltaessa uusia työntekijöitä 12 .<br />

Työhyvinvointia ja työssä jaksamista tarvitsevat työntekijät, mutta myös yrittäjät. Yrittäjien hyvinvointi ja<br />

työssä jaksaminen ovat pienyrityksen toiminnan kivijalka. Hoivapalvelujen tarve kasvaa yhteiskunnassa<br />

jatkuvasti ja hoiva-alan yrittäjyyden kehitysnäkymät ovat hyvät. Voimakkaana kasvualana jatkuvat haasteet<br />

ja muutokset kuitenkin kuormittavat yrittäjiä ja yrittäjän oma hyvinvointi voi helposti jäädä tiivistahtisen<br />

työn jalkoihin. Muuttuva toimintaympäristö luo yrittäjille entistä enemmän painetta osaamisen ja<br />

palveluiden kehittämiselle. Menestyminen kilpailutuksissa vaatii yrittäjän ja henkilöstön osaamisen<br />

kehittämistä, mutta myös palveluiden ja menetelmien ajan tasalla pitämistä. Isojen toimijoiden tulo<br />

markkinoille voi syrjäyttää pienempiä paikallisia toimijoita, mikäli edellytykset palvelun tuottamiselle eivät<br />

toteudu tai kilpailutusosaamista ei ole. Kokonaisuudessaan pienyrittäjän käytännön työn tekeminen on<br />

vaikeutunut ja muutosten hallintaan käytettävä aika on poissa valitettavan usein yrittäjien omasta<br />

hyvinvoinnista huolehtimisesta.<br />

Työssä kuormittumista aiheuttavat fyysiset ja psykososiaaliset työn kuormitustekijät. Fyysisiä<br />

kuormitustekijöitä voivat olla esimerkiksi fyysisesti raskas työ tai jatkuva paikallaan istuminen.<br />

Psykososiaaliset, stressiä aiheuttavat kuormitustekijät, voivat puolestaan liittyä työmäärään, töiden<br />

organisointiin ja työympäristöön. Usein haitallisesta stressistä puhuttaessa tarkoitetaan työn hektisyyttä,<br />

kiirettä ja liian suuriin haasteisiin liittyviä asioita. Myös liian alikuormittava työ voi olla haitallisesti<br />

kuormittavaa. Työstressin on havaittu olevan yhteydessä fyysisiin sairauksiin kuten sydän – ja<br />

verisuonisairauksiin 13 ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä niiden vuoksi ennenaikaiselle<br />

työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen 14 . Työstressillä näyttää olevan vaikutusta myös muun muassa<br />

muistamiseen, oppimiseen ja nukkumiseen 15 sekä epäterveellisiin elintapoihin 16 . Lisäksi työstressin ja<br />

11 ”Asiakkaat ovat ihmisiä – eivät prosentteja” Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä. SuPer 2015.<br />

http://www.superliitto.fi/site/assets/files/4691/kotihoitoselvitys_nettiin.pdf<br />

12 Manka,M-L., Kaikkonen, M-L., Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön tueksi.<br />

http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tyhyopas.pdf<br />

13 Kivimäki, M., Nyberg, S. T., Batty, G. D., Fransson, E. I., Heikkilä, K., Alfredsson, L., ... & Theorell, T. (2012b). Job strain as a risk factor for coronary<br />

heart disease: A collaborative meta-analysis of individual participant data. The Lancet 380, 1491-1497.<br />

14 Mäntyniemi, A., Oksanen, T., Salo, P., Virtanen, M., Sjösten, N., Pentti, J., ... & Vahtera, J. (2012). Job strain and the risk of disability pension due to<br />

musculoskeletal disorders, depression or coronary heart disease: A prospective cohort study of 69 842 employees. Occupational & Environmental<br />

Medicine 69(8), 574-581.<br />

15 Karhula, K., Puttonen, S., Vuori, M., Sallinen, M., Hyvärinen H. K., Kalakoski, V. & Härmä, M. (2013). Työstressi ja uni hoitotyössä. Työstressin ja<br />

työaikajärjestelyjen vaikutukset uneen, kuormittumiseen ja toimintakykyyn terveydenhuoltoalan ammattilaisilla. Työympäristötutkimuksen<br />

Raporttisarja nro 63. Helsinki: Työterveyslaitos.<br />

16 Heikkilä, K., Nyberg, S. T., Fransson, E. I., Alfredsson, L., De Bacquer, D., Bjorner, J. B., & Kivimäki, M. (2012a). Job strain and alcohol intake: a<br />

collaborative meta-analysis of individual-participant data from 140 000 men and women. PloS One 7(7).<br />

3


fyysisen passiivisuuden on havaittu olevan jossain määrin yhteydessä toisiinsa 17<br />

ja hyvän kunnon ja<br />

liikunnan vähentävän stressiä normaalipainoisilla, mutta ei ylipainoisilla 18 . Ylipainon huomioiminen onkin<br />

tärkeää kun analysoidaan fyysisen kunnon ja psyykkisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä.<br />

Hyvää työkykyä edistää se, että työntekijän fyysiset ja psyykkiset edellytykset ja työn vaatimukset ja<br />

mahdollisuudet ovat tasapainossa keskenään. Tasapainon horjuminen, kuten kiire ja stressi, vie<br />

voimavaroja ja heikentää terveyttä. Työntekijä ja tässä tapauksessa yrittäjä on päävastuussa omasta<br />

hyvinvoinnistaan ja sen edistämisestä. Koettuun työkykyyn vaikuttavat työn fyysinen ja henkinen<br />

rasittavuus ja työstä palautumisen mahdollisuus sekä terveydentila, fyysinen kunto ja elämäntavat kuten<br />

ravitsemuksen laatu ja unen määrä. Myös osaaminen ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät kuten<br />

elämänhallinnan tunne vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemiseen joko vähentäen tai edistäen sitä.<br />

Myönteisiä ympäristön tarjoamia voimavaroja voivat olla sosiaalinen tuki tai aineelliset edellytykset kuten<br />

varallisuus. 12<br />

Pienyrittäjien oma henkilökohtainen terveys on usein itsestään selvyys, eikä sen ylläpitämisestä juurikaan<br />

huolehdita ennen kuin ilmaantuu sairaudesta kertova tai arkeen vaikuttava oire 19 . Yrittäjän on järjestettävä<br />

työntekijöilleen lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut, huolehdittavat lomien toteutumisesta ja<br />

työaikalainsäädännön mukaisten lepoaikojen toteutumisesta työvuorojen välissä. Pienyrittäjän voi olla<br />

vaikea järjestää itselleen samoja etuuksia kuin työtekijöille kuten esimerkiksi säännöllisiä viikkovapaapäiviä<br />

tai riittävää loma-aikaa. ”Voi hyvin yrittäjä” – hankkeen kyselyssä vain 25 % vastaajista ilmoitti pitävänsä<br />

riittävästi lomia ja vapaapäiviä 20<br />

1.2 Selvityksen tarkoitus<br />

Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata<br />

Pohjois-Pohjanmaalla toimivien hoiva-alan<br />

yrittäjien (lukuun ottamatta päivähoito)<br />

erityisiä hyvinvoinnin ja osaamisen<br />

kehittämisen ja tuen tarpeita.<br />

17 Kouvonen, A., Vahtera, J., Oksanen, T., Pentti, J., Väänänen, A. K., Heponiemi, T., & Kivimäki, M. (2013). Chronic workplace stress and insufficient<br />

physical activity: A cohort study. Occupational & Environmental Medicine 70(1), 3-8.<br />

18 Kettunen, O. 2015. Effects of physical activity and fitness on the psychological wellbeing of young men and working adults: associations with<br />

stress, mental resources, owerweight and workability.<br />

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103576/AnnalesD1161Kettunen.pdf?sequence=2<br />

19 Saarni H., Pakkala L., Wibom H., Oksanen T., Kalanen K., Hautala L. 2005. Työterveyshuolto ja pk-yrittäien terveyden ja jaksamisen edistäminen.<br />

Työterveyslääkäri 2005;23(3):351–355.<br />

20 Venäläinen, E., Kärmeniemi, P., Pitkänen, M. (toim.). 2013. Voi hyvin yrittäjä. Raportti pienyrittäjien hyvinvoinnin tilanteesta ja työhyvinvointia<br />

edistävistä toimintatavoista Kaakkois-Suomessa. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63522/VHYjulkaisu25062013%20lopullinen.pdf?sequence=1<br />

4


Ala on kasvuala johtuen väestön ikääntymisestä ja pienyritysten säilyminen ja menestyminen alalla<br />

julkisen sektorin rinnalla on keskeistä, jotta laadukkaat hoivapalvelut voidaan taata myös<br />

tulevaisuudessa. Aiemmissa tutkimuksissa ja selvityksissä on tarkasteltu pienyrittäjien<br />

hyvinvointia lähinnä työtyytyväisyyden, työn ja perheen välisten vaikutusten sekä<br />

voimavaralähtöisyyden kannalta. Tässä esiselvityksessä tarkastellaan hoiva-alan yrittäjän<br />

hyvinvointia koetun ja mitatun terveyden ja hyvinvoinnin ohella myös itse yrittäjyyteen liittyvien<br />

osaamiskysymysten kautta. Selvityksellä nostetaan esille näistä osa-alueista kehittämistarpeita, ja<br />

tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa hoiva-alan yrittäjien hyvinvointia ja osaamisen<br />

kehittämistä tukevia toimenpiteitä.<br />

Osaamiskartoitukset haluttiin ottaa mukaan, koska muuttuvassa toimintaympäristössä osaaminen<br />

ja sen kehittäminen on tunnistettu yritysten pixhill.com kriittisiksi menestystekijöiksi, joilla on suoraan<br />

vaikutusta yrittäjän ja henkilöstön työssä jaksamiseen ja edelleen kokonaisvaltaiseen<br />

työhyvinvointiin. Yrittäjä, työntekijä ja koko työyhteisö voivat paremmin, jos oikea osaaminen on<br />

oikeassa paikassa oikeaan aikaan nyt ja tulevaisuudessa.<br />

2 Aineisto ja menetelmät<br />

2.2 Aineisto<br />

Selvityksen aineisto koostuu Pohjois-Pohjanmaan hoiva-alan (pl. päivähoito) pk-yrittäjistä. Pohjois-<br />

Pohjanmaan hoiva-alan yritykset (pl.päivähoito) ja yrittäjät koottiin kahdesta eri yritystietohausta (lähde:<br />

asiakastieto.fi) ja lisäksi rekisterin ajantasaisuus tarkistettiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n<br />

yritysrekisteristä ja täydennettiin puuttuvilta osin. Pohjois-Pohjanmaan alueelta löytyi hoiva-alan yrityksiä<br />

yhteensä 89 kpl. Jokaiselle yrittäjälle lähetettiin linkki hyvinvointikyselyyn sähköpostitse. Tämän jälkeen<br />

yrittäjille vielä soitettiin ja varmistettiin, että mikäli yrityksessä toimii useampi yrittäjä, niin myös he saivat<br />

kyselylinkin sähköpostiinsa. Kaiken kaikkiaan kysely lähetettiin 104 yrittäjälle.<br />

Varsinainen selvitys toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäinen osio sisälsi kaikille Pohjois-Pohjanmaan<br />

hoiva-alan yrittäjille kohdennetun hyvinvointikyselyn. Toinen osio sisälsi terveyskuntotarkastuksen,<br />

osaamiskartoitushaastattelun sekä laajan osaamiskartoituskyselyn niille yrittäjille, jotka halusivat näihin<br />

osallistua. Terveyskuntotarkastuksissa yrittäjät, jotka eivät olleet vielä täydentäneet ensimmäisen vaiheen<br />

hyvinvointikyselyä, täydensivät kyselyn paperilomakkeella.<br />

Aineisto koostuu ensimmäisen vaiheen hyvinvointikyselyn vastauksista (63 vastausta, sähköinen kysely tai<br />

paperikysely), osaamiskartoitushaastattelujen vastauksista (7 yrittäjää), laajan osaamiskartoituskyselyn<br />

vastauksista (8 vastausta) ja terveyskuntotarkastuksen arvoista (34 yrittäjää). Yrittäjiltä pyydettiin<br />

suostumus käyttää aineistoa nimettömänä hankkeen tuloksien raportoinnissa.<br />

5


2.3 Tiedonkeruu<br />

Hyvinvointikysely<br />

Hyvinvointikyselyn teemat hahmoteltiin työryhmässä, jossa olivat edustettuina lääkäri, terveydenhoitaja,<br />

liikunnanohjaaja, psykologi ja koulutuspäällikkö. Tavoitteena oli käyttää kysymyskokonaisuuksia, joiden<br />

luotettavuudesta on aiempaa näyttöä niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin terveyttä ja hyvinvointia<br />

koskevissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Kyselyn teemoina olivat: yrittäjän taustatiedot, terveydentila,<br />

mieliala, elämänlaatu, ravitsemus ja nautintoaineet, fyysinen kunto ja liikunta ja osaamiskartoitus. Lisäksi<br />

kysyttiin halukkuutta osallistua terveyskuntotarkastukseen, osaamiskartoitushaastatteluun tai -kyselyyn.<br />

Vastattavia kysymyksiä oli 65, jotka kaikki olivat muodoltaan monivalintakysymyksiä. Avoimia kysymyksiä<br />

vältettiin tietoisesti, jotta kyselyyn vastaaminen sujuisi nopeasti ja tutkittavat jaksaisivat vastata kaikkiin<br />

kysymyksiin mahdollisimman luotettavasti. Kysely toteutettiin Webropol – menetelmällä lähettämällä<br />

tutkittaville sähköinen linkki kyselyyn sähköpostitse. Kysely löytyy liitteestä 1. Terveyskuntotarkastuksissa<br />

yrittäjät, jotka eivät olleet vielä täydentäneet hyvinvointikyselyä, täydensivät kyselyn paperilomakkeella.<br />

Terveyskuntotarkastus<br />

Terveyskuntotarkastuksessa yrittäjiltä mitattiin pituus, paino, vyötärönympärys sekä laskettiin painoindeksi.<br />

Laboratoriotutkimuksina määritettiin pieni verenkuva (PVK) ja veren rasva-arvot (kokonaiskolesteroli, HDLkolesteroli,<br />

LDL-kolesteroli, triglyseridit) ja verensokeri. Yrittäjien kehonkoostumus mitattiin BIA<br />

(Bioelectrical Impedance Analysis) – menetelmällä InBody 720 – laitteella. Menetelmä perustuu kehon<br />

erilaisten kudosten aiheuttamaan erilaiseen sähkövirran vastukseen. Tutkittavat tulivat<br />

terveyskuntotutkimukseen aamulla, yön yli ulottuvan paaston jälkeen, jolloin mittaustuloksen on osoitettu<br />

olevan luotettavin. Laboratoriotutkimukset ja perusmittaukset suoritti terveydenhoitaja. Paastoa vaativien<br />

mittausten ja määritysten jälkeen tutkittavat saivat kevyen aamupalan, jonka jälkeen suoritettiin<br />

kuntotestaukset.<br />

Yrittäjän<br />

terveyskuntotarkastus<br />

laboratoriotutkimukset<br />

kehonkoostumusanalyysi<br />

aamiainen<br />

rasituskoe,<br />

lääkärintarkastus<br />

energiatesti<br />

palaute ja<br />

elämäntapaohjaus<br />

Lääkärintarkastus liitettiin hapenottokyvynmittauksen yhteyteen,<br />

koska testi edellytti lääkärin valvontaa ja tulkintaa.<br />

Hapenottokykytesti toteutettiin epäsuorana<br />

polkupyöräergometritestinä sydänfilmi- ja verenpaineseurannassa.<br />

Ennen testiä tutkittavilta mitattiin lepoverenpaine ja otettiin<br />

leposydänfilmi sekä tehtiin leposykkeeseen perustuva Polar<br />

OwnIndex hapenottokyvynmittaus. Testiä valvoi ja sen tulkitsi<br />

liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri. Testistä syntyi<br />

dokumentaationa testituloksen ohella rasitussydänfilmi.<br />

Rasituskokeen jälkeen liikunnanohjaaja toteutti yrittäjälle<br />

dynaamiset lihaskuntotestit Laturi Energiatestistön mukaisesti.<br />

Lihaskuntotesteissä mitattiin vatsalihasten, selän, ylä- ja<br />

alaraajojen dynaaminen lihaskunto. Lisäksi testikokonaisuuteen<br />

6


kuuluivat liikkuvuustesteistä eteentaivutustesti ja tasapainotesteistä yhden jalan seisonta. Lisätiedot<br />

energiatestin sisällöstä löytyvät osoitteesta: http://laturi.com/energiatesti/. Yrittäjä sai testin jälkeen<br />

suullisen kokonaispalautteen fyysisen hyvinvointinsa tilasta ja elämäntapaohjausta, jossa huomioitiin<br />

yrittäjän arki. Lääkäri lähetti palautteen verikoevastauksista ja rasituskokeesta yrittäjälle kotiin.<br />

Osaamiskartoitus<br />

Osaamiskartoitukset toteutettiin kolmessa vaiheessa 1) alkukartoitus, 2) yrittäjähaastattelut ja 3)yrittäjän<br />

itsearviointi. Toteutuksen apuna käytettiin C&Q Pro – ohjelmistoa.<br />

Alkukartoitus oli osa laajempaa hyvinvointikyselyä (liite 1) ja osaamiskartoitus osioon valittiin 21<br />

osaamisväittämää C&Q -työkalun yleisistä esimiehen ja yrittäjän osaamisprofiileista. Jokainen<br />

alkukartoitukseen vastannut henkilö sai näin mahdollisuuden pohtia omaa osaamistaan näiden väittämien<br />

kautta. Alkukartoituksessa vastaajat saivat mahdollisuuden ilmoittautua yrittäjähaastatteluun, joiden<br />

kautta päästiin tarkentamaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan yrittäjien osaamistarpeita.<br />

Yrittäjähaastatteluja tehtiin seitsemän. Haastattelujen pohjalta saatiin seitsemän erilaista hoiva-alan<br />

yrittäjän osaamiskoostetta. Osaamiskartoitushaastattelussa kysyttiin seuraavat kysymykset:<br />

1. Mitkä toimintaympäristön<br />

muutokset haastavat osaamista<br />

yrityksessäsi?<br />

2. Mitä työtehtäviä olet tehnyt<br />

tänään?<br />

3. Mitä osaamista tehtävien<br />

suorittaminen vaatii?<br />

4. Mikä haastaa hyvinvointialan<br />

yrittäjän osaamista nyt ja<br />

tulevaisuudessa?<br />

5. Onko sinulla tällä hetkellä joku<br />

akuutti osaamisen kehittämisen tarve?<br />

Haastattelujen pohjalta saatujen osaamiskoosteiden pohjalta luotiin C&Q – työkaluun yksi yhteinen<br />

itsearviointilomake. Linkki lomakkeeseen lähetettiin 16 yrittäjälle, joista kahdeksan suoritti itsearvioinnin.<br />

Itsearvioinnissa yrittäjät arvioivat omaa osaamistaan 94 kohdassa, jotka oli kerätty yrittäjähaastatteluista.<br />

Kyselyn arviointikohdat valikoituivat haastattelussa listattujen osaamisten mukaisesti. Yrittäjät arvioivat<br />

osaamistaan skaalalla 1-5, jossa 1 tarkoittaa aloittelijaa ja 5 asiantuntijaa. Kahdeksan henkilöä suoritti<br />

itsearvioinnin ja kukin heistä sai itselleen osaamisprofiilin, jossa näkyvät omat vahvuudet ja<br />

kehittämiskohteet. Kartoitusohjelma mittaa itsearviointia suhteessa asetettuihin tavoitetasoihin, minkä<br />

perusteella saadaan ajettua niin sanottu kuiluananalyysi. Jos kuilu on 0 tai plusmerkkinen, niin henkilön<br />

osaaminen on ajan tasalla tai ylittää asetetun tavoitetason. Jos se on miinusmerkkinen, niin osaamista on<br />

syytä kehittää esimerkiksi koulutuksen, mentoroinnin tai kehittämishankkeiden avulla.<br />

pixhill.com<br />

7


2.4 Analysointi<br />

Hyvinvointikyselyn ja terveyskuntotarkastusten aineisto syötettiin ja muunnettiin tilastollisia analyyseja<br />

varten IBMM Statistics SPSS (versio 20) -ohjelmaan. Selvityksessä kuvataan yrittäjien taustatiedot<br />

(sukupuoli, ikä, viimeisin koulutusaste, yrittäjänä toimiminen vuosina, yrityksen hoiva-ala ja<br />

henkilöstömäärä) ja keskeisimmät muuttujat liittyen yrittäjien hyvinvointiin, terveyteen ja osaamiseen<br />

frekvenssien ja prosenttijakaumien avulla.<br />

Osaamiskartoitushaastattelu ja itsearviointi toteutettiin C&Q –työkalun prosessin mukaisesti.<br />

Haastatteluissa käytettiin standardikysymyksiä, joiden vastausten perusteella työkalun tietokannasta<br />

valittiin vastauksia vastaavat osaamisväittämät. Kustakin haastattelusta syntyi kooste, johon listattiin ne<br />

osaamisalueet (osaamisväittämät), jotka haastateltu yrittäjä oli tunnistanut merkittäväksi omassa työssään.<br />

Itsearviointilomakkeen osaamisväittämät otettiin suoraan haastattelukoosteista. Itsearvioinnin jälkeen<br />

itsearviointivastauksista C&Q –ohjelma ajoi automaattisesti kuiluanalyysin, joka kertoo yrittäjän omasta<br />

osaamisesta kullakin osaamisalueella suhteessa tavoitetasoon. C&Q –ohjelma myös yhdisti nämä<br />

itsearvioinnin tulokset, jolloin saimme itsearvioinnin suorittaneiden yrittäjien yhteisen osaamisprofiilin.<br />

Saimme siis tietoa siitä, mitä vahvuuksia tällä vastaajajoukolla oli ja mitä yhteisiä kehittämisen alueita.<br />

3 Hyvinvointikyselyn tulokset<br />

3.1 Taustatiedot<br />

Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 63 yrittäjää 104 yrittäjästä eli vastausprosentti oli 60,6 %. Kyselyyn<br />

vastanneista yrittäjistä 69,4 % oli naisia. Iältään yrittäjät olivat pääsääntöisesti yli 36 – vuotiaita (96,9 %,<br />

n=61). Yli 51 -vuotiaita oli 42,3 % yrittäjistä. Jokaisella yrittäjällä oli vähintään toisen asteen tutkinto ja<br />

yrittäjyysopintoja oli suorittanut 60,3 % yrittäjistä. Uusia yrittäjiä, jotka ovat toimineet yrittäjänä alle viisi<br />

vuotta, oli viidesosa yrittäjistä. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien yleisimmät toimialat olivat mielenterveysja<br />

päihdetyö (n=27), vanhustyö (n=21) ja lasten ja nuorten asumispalvelut (n=17). Yli puolet yrityksistä (58,1<br />

%) oli niin sanottuja mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 10 henkilöä, 88,7 % yrityksistä työllisti enintään 25<br />

henkilöä ja 98,4 % yrityksistä voitiin lukea pienyrityksiksi (alle 50 työntekijää). Yrittäjien taustatiedot on<br />

kuvattu taulukossa 1 (s.8).<br />

8


Sukupuoli n %<br />

nainen<br />

mies<br />

yhteensä<br />

puuttuvia<br />

43<br />

19<br />

62<br />

1<br />

69,4<br />

30,6<br />

100,0<br />

Luokiteltu ikä n %<br />

20–30 vuotta<br />

31–35 vuotta<br />

36–40 vuotta<br />

41–50 vuotta<br />

51–55 vuotta<br />

56–60 vuotta<br />

≥ 61 vuotta<br />

yhteensä<br />

puuttuvia<br />

2<br />

0<br />

10<br />

17<br />

11<br />

16<br />

7<br />

63<br />

0<br />

Viimeisin koulutusaste n %<br />

2. asteen tutkinto<br />

ammattikorkeakoulututkinto<br />

yliopistotutkinto<br />

jokin muu<br />

yhteensä<br />

puuttuvia<br />

24<br />

27<br />

7<br />

5<br />

63<br />

0<br />

Yrittäjyysopintoja n %<br />

kyllä<br />

ei<br />

yhteensä<br />

puuttuvia<br />

38<br />

23<br />

61<br />

2<br />

3,2<br />

0,0<br />

15,9<br />

27,0<br />

17,5<br />

25,4<br />

11,1<br />

100,0<br />

38,1<br />

42,9<br />

11,1<br />

7,9<br />

100,0<br />

60,3<br />

37,7<br />

100,0<br />

Yrittäjänä toimiminen n %<br />

1-4 vuotta<br />

5-10 vuotta<br />

11–20 vuotta<br />

≥ 21 vuotta<br />

yhteensä<br />

12<br />

15<br />

25<br />

11<br />

63<br />

19,0<br />

23,8<br />

39,7<br />

17,5<br />

100,0<br />

puuttuvia<br />

0<br />

Yrityksen hoiva-ala<br />

n %<br />

(voi olla useampi/yritys)<br />

perhekoti<br />

vanhustyö<br />

mielenterveys- ja päihdetyö<br />

vammaistyö<br />

lapset ja nuoret (muu kuin<br />

perhekoti)<br />

17<br />

21<br />

27<br />

12<br />

2<br />

2<br />

Yrityksen henkilöstömäärä n %<br />

1-9<br />

10–25<br />

26–50<br />

≥ 51<br />

yhteensä<br />

36<br />

19<br />

6<br />

1<br />

62 (puuttuvia 1)<br />

Taulukko 1. Hyvinvointikyselyyn vastanneiden yrittäjien taustatiedot.<br />

27,0<br />

33,3<br />

42,9<br />

19,0<br />

3,2<br />

3,2<br />

58,1<br />

30,6<br />

9,7<br />

1,6<br />

100,0<br />

9


3.2 Terveydentila<br />

Hyvinvointikyselyyn vastanneista yrittäjistä 79 % oli käynyt terveystarkastuksessa viiden vuoden sisällä<br />

kyselyn täyttöhetkestä ja 17,7 %:lla terveystarkastuksesta oli yli viisi vuotta. Ainoastaan kaksi yrittäjää ei<br />

ollut käynyt koskaan terveystarkastuksessa. Kaikki yrittäjät olivat käyneet hammastarkastuksessa viimeksi<br />

kuluneen viiden vuoden aikana ja yli puolet (59,7 %, n=37) alle vuosi sitten.<br />

Kaikki kyselyyn vastanneista kokivat, että heillä oli jokin oire tai vaiva, joka toistuvasti haittaa joko työtä tai<br />

arkielämää. Eniten haittaavaksi oireeksi koettiin niska-hartiaseudun kiputila (27 % vastaajista). Tuki- ja<br />

liikuntaelin vaivoista selkäkivun arkea häiritsevänä oireena ilmoittivat 16 % vastaajista ja nivelkivut 14 %.<br />

Muista oireista häiritseviksi koettiin närästysvaiva (21 % ), päänsärky (11 %), vatsakipu (11 %) ja<br />

rytmihäiriötuntemukset (11 %). Joka neljäs koki väsymyksen ja uupumuksen häiritsevän arjen elämää.<br />

Uniajan määrällisesti riittäväksi koki kuitenkin 35,5 % vastaajista. Henkilöt, jotka nukkuivat alle seitsemän<br />

tuntia, kokivat yleisemmin unen määrän riittämättömäksi kuin kahdeksan tuntia tai enemmän nukkuvat.<br />

Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 75,4 % nukkui keskimäärin alle seitsemän tuntia vuorokaudessa.<br />

3.3 Mieliala ja elämän laatu<br />

RBDI-kyselyn perusteella lievän masennuksen kriteerit (5-7 pistettä) täytti 11,1 % vastanneista ja<br />

keskivaikean masennuksen kriteerit (8-15 pistettä) täyttyivät 7,9 %:lla. Yhdelläkään vastanneella vakavan<br />

masennuksen kriteerit eivät täyttyneet. Kyselyn osa-alueista hoiva-alan yrittäjien mielialaan vaikuttavina<br />

tekijöinä nousivat yleisimpinä esille seuraavat osa-alueet:<br />

<br />

<br />

<br />

Yrittäjistä lähes puolet (44,4 %, n=28) koki väsyvänsä helpommin kuin ennen, 8,1 % koki olevansa<br />

aamulla paljon väsyneempi kuin ennen ja unettomuudesta kärsi yli neljäsosa yrittäjistä (27,4 %,<br />

n=17)<br />

Yrittäjistä lähes viidesosa (19,1 %, n=12) oli huolissaan siitä, että näyttää epämiellyttävältä tai<br />

rumalta.<br />

Varmuus päätöksen teossa oli vähentynyt ja päätöksen tekoa pyrki lykkäämään 16,1 %:lla<br />

yrittäjistä.<br />

Yrittäjien kokemaa elämänlaatua kysyttiin valmiilla vastausvaihtoehdoilla asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoitti<br />

erittäin tyytyväistä ja 5 erittäin tyytymätöntä. Yrittäjien vastaukset on kuvattu taulukossa 2 (s.10).<br />

prosenttijakaumina. Yrittäjät olivat eniten tyytymättömiä fyysiseen toimintakykyynsä (17,5 %, n=11),<br />

terveydentilaansa ja harrastusmahdollisuuksiinsa (molemmissa 11,1 %, n=7).<br />

10


Ihmissuhteet<br />

Nykyinen terveydentila<br />

1=erittäin tyytyväinen<br />

Henkinen toimintakyky<br />

2=melko tyytyväinen<br />

Fyysinen toimintakyky<br />

Harrastusmahdollisuudet<br />

Asuinympäristö<br />

3=en tyytymätön enkä<br />

tyytyväinen<br />

4=melko tyytymätön<br />

5=erittäin tyytymätön<br />

Taloudellinen tilanne<br />

0 20 40 60 80 100 120<br />

Taulukko 2. Yrittäjien kokema elämänlaatu prosenttijakaumina.<br />

Yrittäjien elämäntyytyväisyys arvioitiin kyselyllä, joka mittaa elämän kiinnostavuutta, onnellisuutta,<br />

yksinäisyyttä ja elämän helppoutta. Näistä osa-alueista lasketaan elämäntyytyväisyyspisteet, joiden mukaan<br />

elämäänsä kokonaisuudessaan tyytyväisiä oli neljäsosa yrittäjistä (25,4 %, n=16), hiukan tyytymättömiä yli<br />

puolet yrittäjistä (58,7 %, n=37) ja tyytymättömiä viidesosa yrittäjistä (15,9 %, n=10). Yrittäjistä lähes<br />

neljäsosa (23,8 %, n=15) koki elämänsä olevan melko tai hyvin kovaa.<br />

3.4 Ravitsemus ja nautintoaineet<br />

Suurin osa kyselyyn vastanneista (84,2 %, n=53) kertoi pyrkivänsä syömään terveellisesti, osalle<br />

henkilökohtainen ruokavalio ei ollut kovin tärkeä ja 3 % vastaajista ilmoitti, ettei kiinnittänyt lainkaan<br />

huomiota oman ruokavalionsa terveellisyyteen. Vastaajista 79,4 % kertoi syövänsä yleensä aamupalan ja<br />

20,6 % ei syönyt aamupalaa säännöllisesti.<br />

Valtaosa yrittäjistä (79 %, n=49) ei tupakoi. Päivittäin tupakoivia oli 8,1 % vastanneista ja harvemmin tai<br />

satunnaisesti tupakoivia 12,9 % vastaajista. Nuuskaa käytti säännöllisesti 3,2 % hyvinvointikyselyyn<br />

vastanneista. Alkoholia ei käyttänyt lainkaan 22,2 % vastanneista. 16,3 % kyselyyn vastanneista käytti<br />

alkoholia useammin kuin kerran viikossa. AUDIT-kyselyn perusteella 7,9 % vastanneista ylitti riskikäytön<br />

rajan (8-15 pistettä) ja 6,3 % ylitti haitallisen käytön rajan (16–19 pistettä). Yhdellä vastaajalla mahdollisen<br />

alkoholiriippuvuuden raja (20 pistettä) ylittyi.<br />

11


3.5 Fyysinen kunto ja liikunta<br />

Fyysisen kuntonsa huonoksi arvioi 15,9 %<br />

kyselyyn vastanneista ja keskinkertaiseksi<br />

38,1 %. Omasta mielestään hyväkuntoisia<br />

oli lähes puolet (46 %, n=29) yrittäjistä.<br />

Kun yrittäjiä pyydettiin vertaamaan<br />

kuntoansa ikätovereihinsa, koki<br />

ikätovereitaan huonommassa kunnossa<br />

olevan viidesosa yrittäjistä (20,7 %, n=13).<br />

pixhill.com<br />

Hoiva-alan yrittäjistä vajaa viidennes (14,3<br />

%, n=9) liikkuu terveysliikuntasuositusten<br />

mukaisesti ja 85,7 % liikkuu liian vähän.<br />

Terveysliikuntasuositusten mukainen<br />

kestävyyskuntoa kehittävän liikunnan<br />

suositusmäärä toteutuu neljänneksellä<br />

yrittäjistä (28,6 %, n=18). Yrittäjien<br />

arvioima liikkumisen määrä suhteessa<br />

kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin on<br />

kuvattu taulukossa 3.<br />

Terveysliikuntasuosituksen minimi<br />

(2t30min reipasta liikuntaa ja 2 krt lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa viikossa)<br />

toteutuu<br />

ei toteudu<br />

Terveysliikuntasuosituksen minimi kestävyyskuntoharjoittelun osalta<br />

(2t30min reipasta liikuntaa viikossa)<br />

toteutuu<br />

ei toteudu<br />

Taulukko 3. Yrittäjien liikkumisen määrä suhteessa kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin.<br />

n %<br />

9<br />

54<br />

18<br />

45<br />

14,3<br />

85,7<br />

28,6<br />

71,4<br />

Yrittäjiltä kysyttiin liikkumista edistäviä tekijöitä valmiilla vastausehdoilla, jotka on esitetty taulukossa 4<br />

(s.12). Vastaajista suurin osa (98,4 %) koki terveyden edistämisen liikkumista edistäväksi tekijäksi. Muita<br />

fyysisiä liikkumista edistäviä tekijöitä, joita yli puolet vastanneista yrittäjistä piti tärkeinä, olivat: painon<br />

pudottaminen, ulkonäön kohentaminen, suorituskyvyn kehittäminen ja oman kehon hyväksyminen.<br />

Yrittäjistä valtaosa koki myös psyykkiset syyt liikkumistaan edistäviksi tekijöiksi. Tällaisia olivat mielialan<br />

kohottaminen, energisyyden lisääminen, liikunnan aiheuttamasta hyvänolon tunteesta nauttiminen,<br />

luonnosta nauttiminen ja stressin lievittäminen. Sosiaalisista syistä sosiaalisten suhteiden luominen tai<br />

ylläpitäminen liikunnan avulla oli yleinen valittu vaihtoehto (44,3 %).<br />

12


Terveyden edistäminen (98,4 %)<br />

Mielialan kohottaminen (90,3 %)<br />

Energisyyden lisääminen (90,3 %)<br />

Hyvänolon tunteesta nauttiminen (85,5 %)<br />

Stressin lievittäminen (83,6 %)<br />

Luonnosta nauttiminen (79,0 %)<br />

Painon pudottaminen (78,7 %)<br />

Ulkonäön kohentaminen (77,0 %)<br />

Suorituskyvyn kehittäminen (60,0 %)<br />

Oman kehon hyväksyminen (56,7 %)<br />

Sosiaaliset suhteet (44,3 %)<br />

Ponnistelusta nauttiminen (31,7 %)<br />

Lihasmassan kasvattaminen (30.0 %)<br />

Seksuaalisen vetovoiman lisääminen (30,0 %)<br />

Arvostuksen kohottaminen ystäväpiirissä (16,7 %)<br />

Perheen tai ystävän kehotus (11,7 %)<br />

Kilpaileminen tai kilpailussa menestyminen (6,7 %)<br />

kyllä<br />

ei<br />

0 20 40 60 80 100 120<br />

Taulukko 4. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista edistävät tekijät.<br />

Yrittäjiltä kysyttiin liikkumista rajoittavia tekijöitä valmiilla vastausehdoilla, jotka on esitetty taulukossa 5.<br />

Vastausten perusteella yrittäjien liikkumista rajoittivat eniten ajan puute, laiskuus ja väsymys. Seuraavaksi<br />

tärkeimpinä syinä olivat apea mieliala, sairaus tai vamma ja kiinnostuksen puute, jotka rajoittivat<br />

liikkumista viidesosalla yrittäjistä.<br />

Ajan puute (66,7 %)<br />

Laiskuus (51,9 %)<br />

Väsymys (39,3 %)<br />

Apea mieliala (21,3 %)<br />

Sairaus tai vamma (19,7 %)<br />

Kiinnostuksen puute (18,3 %)<br />

Liikuntataitojen puute (11,5 %)<br />

Ryhmän puute (9,8 %)<br />

Ohjauksen puute (8,2 %)<br />

Liikuntatilojen puute (6,6 %)<br />

Rahan puute (3,3 %)<br />

En tiedä miten kannattaisi liikkua (3,3 %)<br />

Sopivan liikuntamuodon puute (3,3 %)<br />

Liikunnan aiheuttama epämukava olo (3,3 %)<br />

Häpeä (3,3 %)<br />

Liikuntavarusteiden puute (1,6 %)<br />

Huonot liikenneyhteydet (1,6 %)<br />

kyllä<br />

ei<br />

0 20 40 60 80 100 120<br />

Taulukko 5. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista rajoittavat tekijät.<br />

13


3.6 Osaaminen<br />

Hyvinvointikyselyn osaamiskartoitusosiossa vastaajat arvioivat omaa osaamistaan asteikolla 1-5, jossa taso<br />

1 vastaa aloittelijatason osaamista ja 5 asiantuntijatason osaamista. Kyselyn perusteella vastaajat kokivat<br />

itsellään olevan osaamisen vajetta työlainsäädännön tuntemuksessa (33 vastaajaa tasolla 1-3),<br />

organisaation hallintoon ja johtamiseen liittyvien lakien ja määräyksien tuntemuksessa (32 vastaajaa tasolla<br />

1-3) sekä tehokkaassa ajankäytössä (ajanhallinta) (31 vastaajaa tasolla 1-3).<br />

Vahvuuksinaan kartoitukseen vastanneet yrittäjät kokivat asiakaslähtöisen toimintatavan,<br />

asiakaslähtöisyyden ymmärtämisen, tarpeiden ja odotusten tunnistamisen (57 vastaajaa tasolla 4-5),<br />

organisaation toimintaperiaatteiden, toiminta-ajatuksen, strategiaperustan ja arvojen tuntemuksen (56<br />

vastaajaa tasolla 4-5) sekä työn, töiden suunnittelun ja järjestelyn (töiden organisointi) (52 vastaajaa tasolla<br />

4-5).<br />

Vastaajista koulutukseen oli osallistunut 34 yrittäjää viimeisen kuuden kuukauden aikana ja 40 yrittäjää oli<br />

suorittanut joskus jotain yrittäjyysopintoja. Vastaajista siis 1/3 ei ollut suorittanut lainkaan<br />

yrittäjyysopintoja. Lisäkoulutusta koki tarvitsevansa 15 yrittäjää. Toivelistalla oli osaamisen päivittäminen,<br />

vertaistuki, johtamiskoulutus, sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutus, talousjohtaminen, verotukseen<br />

liittyvän osaamisen kehittäminen ja yrittäjyyskoulutus.<br />

Alkukartoituksessa 12 ilmoitti haluavansa osallistua osaamiskartoitushaastatteluun ja 18<br />

itsearviointikyselyyn. Haastatteluja toteutui lopulta seitsemän ja itsearviointikyselyyn vastasi kahdeksan<br />

yrittäjää.<br />

4 Osaamiskartoituksen tulokset<br />

4.1 Osaamiskartoitushaastattelut<br />

Osaamiskartoitushaastatteluun osallistui seitsemän yrittäjää, joista 1<br />

tuotti kotihoitopalveluja, 2 vanhusten asumispalveluja, 1<br />

lastensuojelupalveluja, 2 mielenterveyspalveluja ja 1 vammaisten<br />

asumispalveluja.<br />

pixhill.com<br />

Hoiva-alan yrittäjät tunnistivat toimintaympäristössään useita erilaisia<br />

muutoksia. Yksi selkeimmistä muutoksista, joka tunnistettiin, oli isojen<br />

kansallisten ja monikansallisten toimijoiden tulo markkinoille. Pienillä<br />

yksiköillä on kannattavuusongelmia, mikä vaikeuttaa kilpailutuksiin<br />

osallistumista. Pienet toimijat pystyvät kilpailemaan laadulla, mutta<br />

hinta on usein tärkein kriteeri palveluntuottajaa valittaessa. Myös<br />

kilpailutukseen osallistuminen on iso prosessi, joka vaatii osaamista,<br />

jota kaikilla yrittäjillä ei aina ole. Palvelun ostajan muuttuvat kriteerit<br />

14


voivat myös tuottaa ongelmia pienille, yhteen palvelutuotteeseen keskittyville toimijoille. Pienen<br />

palveluntuottajan osaaminen on kapeampaa, mikä estää nopean reagoinnin uusiin palvelutarpeisiin.<br />

Myös asiakaskunta on selvästi muuttunut ja muuttumassa. Painopisteen muuttuminen laitoshoidosta<br />

avohoidon ja kotihoidon puolelle on aiheuttanut sen, että asumisyksiköissä asuu entistä<br />

huonokuntoisempia ja vaativampaa hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Samalla avohoidon ja kotihoidon piirissä<br />

on entistä haasteellisempaa asiakaskuntaa, koska asiakkaat asuvat pidempään kotona. Kiinteiden<br />

laitospaikkojen määrää halutaan vähentää, mikä muuttaa palvelurakennetta kotiin vietävien palvelujen<br />

suuntaan. Kaikki palveluntuottajat eivät ole tällaiseen muutokseen osanneet valmistautua.<br />

Yrittäjiä mietityttää myös tuleva SOTE-muutos, jonka sisällöstä ja sen tuomista vaikutuksista yksityisiin<br />

toimijoihin ei ole vielä tietoa. Myös mahdolliset lakimuutokset liittyen henkilöstömitoituksiin ja<br />

kelpoisuuksiin mietityttävät yrittäjiä. Koska hoivayrityksissä palvelun tuottavat osaavat työntekijät,<br />

työntekijöiden rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvä osaaminen<br />

muuttuvassa toimintaympäristössä haastaa yrittäjien osaamista. Eri-ikäiset työntekijät odottavat<br />

yrittäjältä/esimieheltä erilaisia asioita, he motivoituvat eri tavoin ja myös sitoutuminen työnantajaan on<br />

erilaista.<br />

4.2 Osaamiskartoitus (itsearviointi)<br />

Haastattelun perusteella yrittäjille koottiin itsearviointilomake, johon vastasi kahdeksan yrittäjää.<br />

Itsearviointilomakkeella oli 94 kohtaa, joita yrittäjät arvioivat. Jokainen sai itsearvioinnistaan<br />

henkilökohtaisen osaamisprofiilin, jossa näkyvät hänen henkilökohtaiset vahvuutensa ja kehittämisen<br />

kohteet. C&Q –työkalu laski kullekin vastaajalle kuiluanalyysin, joka näyttää yrittäjän osaamisen tason<br />

suhteessa tavoitetasoon. Kaikkien itsearviointiin vastanneiden vastaukset koottiin yhteen taulukkoon 6,<br />

jolloin saatiin näkyviin tämän pienen ryhmän yhteiset vahvuudet ja kehittämishaasteet.<br />

Yrittäjien vahvuudet<br />

Yrittäjien kehittämisalueet<br />

Kahdenkeskisen, henkilökohtaisen<br />

asiakastyön hallinta<br />

Henkilöstön osaamisen ja kehitystarpeiden<br />

tunnistaminen, osaamisvajeisiin<br />

Alihankintapalvelujen hankintaosaaminen<br />

puuttuminen, koulutussuunnittelu<br />

Kiinteistönhoitoon liittyvä osaaminen<br />

Liiketoimintaosaaminen, hallinto- ja<br />

Erilaisten asiakastilanteiden ja<br />

talousosaaminen<br />

asiakasryhmien hallinta, asiakkaan<br />

käsittelytaidot<br />

Rekrytointiosaaminen, henkilöstön<br />

palkkaukseen liittyvä osaaminen<br />

Tiimityöskentelytaidot<br />

Taloushallinnon prosessien tuntemus<br />

Taloushallinnon tietojärjestelmien<br />

tuntemus ja hyödyntäminen<br />

Tiettyyn asiakasryhmään liittyvänä<br />

osaamisvajeena tulivat esille<br />

saattohoitotaidot<br />

Taulukko 6. Yrittäjien osaamisen vahvuudet ja kehittämisalueet itsearviointikyselyssä<br />

15


Itsearviointi kertoo siitä, että hoiva-alan yrittäjällä on asiakastyötausta, joka edelleen yrittäjänäkin koetaan<br />

vahvuutena. Kehittämiskohteet näillä vastaajilla liittyivät uuteen rooliin yrittäjänä ja esimiehenä, jolla on<br />

kokonaisvastuu henkilöstöstä ja taloudenhallinnasta.<br />

5 Terveyskuntotarkastusten tulokset<br />

5.1 Yleinen terveydentila<br />

Terveyskuntotarkastuksiin osallistui yhteensä 34 yrittäjää (22 naista, 12<br />

miestä). Tutkittavien keski-ikä oli 48,6 vuotta (vaihteluväli 21–60 vuotta). 64,7<br />

% osallistujista oli ylipainoisia (painoindeksi yli 25 kg/m2) ja huomattava<br />

ylipaino (painoindeksi yli 30 kg/m2) todettiin 26,5 %:lla. Ylipaino oli yleisempää<br />

miehillä (75,0 % vs. 59,1 %), mutta huomattava ylipaino oli yleisempää naisten<br />

joukossa (31,8 % vs. 16,7 %).<br />

Naiset %<br />

(N=22)<br />

Miehet %<br />

(n=12)<br />

Normaalipaino (BMI < 25 kg/m 2 ) 40,9 25,0<br />

Ylipaino (BMI ≥ 25 kg/m2) 27,3 58,3<br />

Huomattava ylipaino (BMI ≥ 30 kg/m2) 31,8 16,7<br />

Taulukko 7. Ylipainon esiintyvyys terveyskuntotarkastuksissa<br />

Suurentunut vyötärönympärys (naisilla 80 cm tai enemmän, miehillä 90 cm tai<br />

enemmän) todettiin 77,3 %:lla naisista ja 66,7 %:lla miehistä. Merkittävä vyötärölihavuus (naiset > 90cm,<br />

miehet> 100cm) todettiin 50 %:lla naisista ja 25 %:lla miehistä.<br />

Naiset %<br />

(N=22)<br />

Miehet %<br />

(n=12)<br />

Vyötärön ympärysmitta normaali (naiset < 80cm, miehet < 90cm) 22,7 33,3<br />

Vyötärön ympärysmitta suurentunut ja aiheuttaa terveyshaittaa<br />

27,3 41,7<br />

(naiset 80cm, miehet ≥ 90cm)<br />

Merkittävä vyötärölihavuus (naiset ≥ 90cm, miehet ≥ 100cm) 50,0 25,0<br />

Taulukko 8. Vyötärön ympärysmitta terveyskuntotarkastuksissa<br />

Kohonnut verenpaine (yli 140/90 mmHg) todettiin 23,5 %:lla tutkittavista. Kokonaiskolesteroli oli koholla<br />

(yli 5,0 mmol/l) 67,5 %:lla yrittäjistä ja keskimääräinen kokonaiskolesteroli oli 5,4 mmol/l. LDL-kolesteroli oli<br />

koholla (yli 3,0 mmol/l) peräti 82,4 %:lla. Kohonnut paastoverensokeri (yli 6,3 mmol/l) todettiin 8,8 %:lla<br />

tutkittavista. Yhdellä tutkittavalla todettiin selkeä anemia (Hb 96). Lieviä poikkeamia verihiutaleiden<br />

määrässä todettiin viidellä tutkittavalla. Yhdellä tutkittavalla punasolujen koko oli suurentunut. Lieviä<br />

poikkeamia valkosolujen määrässä todettiin kahdella tutkittavalla. Rasituskokeessa ei todettu<br />

sepelvaltimotautiin viittaavia löydöksiä. Kuudella tutkittavalla todettiin poikkeava verenpainevaste<br />

rasituksen yhteydessä tai palautumisvaiheessa. Yhdellä tutkittavalla todettiin palautumisvaiheessa<br />

hyvälaatuisia lisälyöntejä. Yhden tutkittavan leposydänfilmissä todettiin T-inversioita jotka kuitenkin<br />

normalisoituivat rasituksen yhteydessä.<br />

16


5.2 Fyysinen kunto<br />

Yrittäjien kestävyyskunto (vo2max ml/kg/min) oli tasoa hyvä – huippu kolmasosalla yrittäjistä (29,4 %,<br />

n=10), keskitasoa viidesosalla yrittäjistä (20,6 %, n=7) ja tasoa heikko – tyydyttävä 50 %:lla yrittäjistä.<br />

Lihaskuntoa mitattiin keskivartalon, jalkojen ja ylävartalon lihaksistosta ja näistä testeistä saadut tulokset<br />

luokiteltiin viiteen luokkaan: heikko, välttävä, keskitasoinen, hyvä ja erinomainen. Eniten heikkoja tai<br />

välttäviä tuloksia yrittäjät saivat keskivartalon lihaskunnon testistä (26,4 %, n=9) ja seuraavaksi eniten<br />

ylävartalon lihaksiston testistä (22,6 %, n=7). Jalkojen lihaskuntotestissä 11,7 %:lla yrittäjistä oli tulos tasoa<br />

heikko-välttävä. Yrittäjien lihaskuntotestien tulokset on esitetty prosenttijakaumina kuntoluokittain<br />

taulukossa 7.<br />

120<br />

100<br />

80<br />

60<br />

40<br />

Erinomainen<br />

Hyvä<br />

Keskitaso<br />

Välttävä<br />

Heikko<br />

20<br />

0<br />

Keskivartalo Ylävartalo Jalat<br />

Taulukko 9. Hoiva-alan yrittäjien lihaskuntotestien prosenttijakaumat kuntoluokittain.<br />

Yrittäjien liikkuvuus eteentaivutustestillä mitattuna jakautui hyvin tasaisesti kuntoluokkiin: heikko-välttävä<br />

(32,3 %, n=11), keskitasoinen (32,4 %, n=11) ja hyvä-erinomainen (35,3 %, n=12). Tasapaino oli valtaosalla<br />

yrittäjistä (85,3 %, n=29) hyvä.<br />

17


6 Tulosten tarkastelu<br />

6.1 Hoiva-alan yrittäjien hyvinvoinvointi<br />

Yrittäjien hyvinvointia tarkasteltiin tässä selvityksessä hyvinvointikyselyn ja terveyskuntotarkastusten<br />

pohjalta. Terveyskuntotarkastuksissa nousivat esille tyypilliset kansanterveydelliset ongelmat eli ylipaino<br />

ja keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. Verrattaessa tuloksia<br />

Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto selvitykseen (2011) 21 ylipainon esiintyvyys<br />

terveyskuntotarkastuksiin osallistuneilla naisilla oli vastaava kuin työikäisillä naisilla yleensä ja<br />

yrittäjämiehillä hieman yleisempää (75,0 % vs. 61 %). Huomattavan ylipainon eli lihavuuden esiintyvyys oli<br />

selkeästi yleisempää tähän selvitykseen osallistuneilla yrittäjänaisilla (31,8 % vs. 16 %) ja heillä myös<br />

terveydelle erityisen haitallisen keskivartalolihavuuden esiintyvyys oli yleisempää (50 % vs. 35 %).<br />

Huomioitavaa on, että suurin osa (64,7 %, n=22) terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä oli<br />

naisia.<br />

Kohonneen verenpaineen esiintyvyys oli keskimääräistä vähäisempää verrattuna Terveys 2011 –<br />

tutkimukseen, jossa noin puolella 30 vuotta täyttäneistä miehistä ja kahdella viidesosalla naisista todettiin<br />

kohonnut verenpaine. Kohonneita kolesteroliarvoja esiintyi yhtä paljon kuin FINRISKI 2012 – tutkimuksessa.<br />

Huomioitavaa kuitenkin on, että kokonaiskolesteroli oli koholla (yli 5,0 mmol/l) 67,5 %:lla yrittäjistä ja LDLkolesteroli<br />

oli koholla (yli 3,0 mmol/l) peräti 82,4 %:lla. Tarkastuksessa käyneistä esitiedoissa ainoastaan<br />

14,7 % tiesi kolesteroliarvonsa olevan koholla eli arvoja ei ole kontrolloitu lähiaikoina. Jokainen selvityksen<br />

hyvinvointikyselyyn vastannut yrittäjä koki, että hänellä oli jokin oire tai vaiva, joka toistuvasti haittaa joko<br />

työtä tai arkielämää. Yleisimpiä oireita olivat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat kuten niska-hartiaseudun<br />

kiputilat ja närästysoireet. Närästysoireet johtuvat usein kiireellisestä elämänrytmistä ja stressistä, ruuan<br />

hotkimisesta, runsaasta kofeiinin nauttimisesta ja epäterveellisistä ruokailutottumuksista. Myös<br />

väsymyksen ja uupumisen kokeminen oli yleistä.<br />

Hyvinvointikyselyssä selvitettiin tutkittavien kokemusta henkilökohtaisesta terveydentilasta, mutta ei<br />

selvitetty tietoja diagnostisoiduista sairauksista. Näin ollen tämän esiselvityksen perusteella ei voida ottaa<br />

yleistä kantaa hoiva-alan yrittäjien terveystilanteeseen muiden kuin terveyskuntotarkastuksiin<br />

osallistuneiden osalta. Terveyskuntotarkastuksessa kysyttiin diagnostisoituja sairauksia sekä<br />

kyselylomakkeella että keskusteluin terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Keskusteluissa tuli esille, että<br />

yksilö voi kokea itsensä yleisesti hyvinvoivaksi ja terveeksi vaikka hänellä olisi jokin, esimerkiksi säännöllistä<br />

lääkitystä vaativa sairaus, joka ei aiheuta arkea haittaavia oireita. Myös kynnys sairauslomalle jäämiseen on<br />

korkea ja kynnys oman vapaa-ajan muuttamisesta työvuoroksi näyttää olevan matala hoiva-alan yrittäjien<br />

keskuudessa. Tämä kävi esille lähes kaikissa terveystarkastuskeskusteluissa.<br />

”Pidän itseäni terveenä vaikka minulla on lääkitys.<br />

Tunnen, että jaksan hyvin eikä sairaus aiheuta<br />

häiritseviä oireita. ”<br />

”Jos loma-kaudella tulee sairastumisia,<br />

on lähdettävä itse töihin”<br />

21 Heiskanen ym. 2011. Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto. Osoitteessa: http://www.likes.fi/filebank/635-<br />

Suomalaisen_tyoikaisen_kestavyyskunto_-kirja.pdf<br />

18


Yrittäjien fyysisessä kunnossa keskeiseksi huolenaiheeksi ja kehittämisen kohteeksi nousi yrittäjien<br />

kestävyyskunto. Yrittäjien kestävyyskunto oli tasoa heikko – tyydyttävä 50 %:lla terveyskuntotarkastuksiin<br />

osallistuneista yrittäjistä. Tämän tason kestävyyskunnon esiintyvyys on selkeästi yleisempää hoiva-yrittäjien<br />

keskuudessa kun verrataan tuloksia työikäisiin yleisesti. Suomalaisten työikäisten kestävyyskunto –<br />

selvityksen (2011) perusteella keskivertoa alempiin kuntoluokkiin sijoittui 29 % naisista ja 33 % miehistä. On<br />

tärkeää huomioida, että kestävyyskuntotulokseen vaikuttaa kehon paino ja tässä kohdejoukossa 64,7 % oli<br />

ylipainoisia. Kehon painon laskulla olisi liikkumisen lisäämisen lisäksi positiivisia vaikutuksia yrittäjien<br />

kestävyyskuntoon. Hyvinvointikyselyssä, johon vastasi useampi hoiva-alan yrittäjä, ainoastaan 15,9 %<br />

vastanneista yrittäjistä arvioi fyysisen kuntonsa keskinkertaista huonommaksi. Aiemmin tehtyjen<br />

selvitysten perusteella koetun kunnon perusteella ei voida kuitenkaan tunnistaa luotettavasti<br />

huonokuntoisia henkilöitä, jotka hyötyisivät eniten terveyden kannalta jo vähäisestäkin liikkumisen<br />

lisäämisestä 16 .<br />

Hoiva-alan yrittäjien heikko kestävyyskunto on huolestuttavaa, koska heikolla kestävyyskunnolla on<br />

selviä yhteyksiä huonoon terveyteen ja stressiin. Huono kestävyyskunto altistaa muun muassa sydän- ja<br />

verisuonisairauksille, tyypin 2-diabetekselle ja ennenaikaiselle kuolemalle. Hyvän kestävyyskunnon vahva,<br />

asteittainen ja johdonmukainen yhteys pidempään elinikään johtuu pääasiassa sydän- ja verisuonitautien<br />

sekä syöpätautitapausten vähenemisestä 22 . Kestävyyskunnolla on vaikutusta myös työkykyyn. Hyvän<br />

kestävyyskunnon merkitys korostuu etenkin fyysisesti keskiraskaissa ja raskaissa töissä. Kestävyyskunto<br />

laskee iän myötä 5-15 % ikävuosikymmentä kohden ja iän perusteella huonosta kestävyyskunnosta voi tulla<br />

työkykyä rajoittava tekijä fyysisesti raskaassa työssä odotettua aikaisemmin 23 . Useat<br />

terveyskuntotarkastuksissa käyneistä yrittäjistä kertoi tekevänsä runsaasti myös fyysisesti kuormittavaa<br />

työtä itse, joten heidän työkykynsä tukemisen kannalta olisi keskeistä löytää ratkaisuja fyysisen kunnon<br />

kehittämiseen.<br />

Lihaskunnon osalta heikkoja ja välttäviä tuloksia tuli eniten keskivartalon ja ylävartalon<br />

lihaskuntotesteissä mikä viittaa siihen, että jalkojen lihaksisto saa enemmän kuormitusta päivittäin. Tämä<br />

voi osittain selittyä työn kuormittavuuden kautta, mutta myös sillä että terveyskuntotarkastuksiin<br />

osallistuneilla esiintyi ylipainoisuutta eli jalat joutuvat liikuttamaan luontaisesti enemmän kuormaa<br />

päivittäin. Hoiva-alan yrittäjillä yleisimpiä arkea haittaavia oireita olivat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat<br />

kuten selkäkivut ja niska- hartiaseudun kiputilat, joiden ennaltaehkäisemisessä ja hoitamisessa<br />

lihaskuntoharjoittelu yhdistettynä liikkuvuusharjoitteluun vähintään kaksi kertaa viikossa olisi keskeistä.<br />

Yrittäjistä runsas kymmenesosa liikkuu hyvinvointikyselyn perusteella terveysliikunnan suositusten<br />

mukaisesti, mikä vastaa hyvin valtakunnallista tasoa. Terveysliikuntasuositukset määrittävät fyysisen<br />

aktiivisuuden minimimäärän eri ikäryhmille merkittävimpien kansansairauksien ja lihomisen<br />

ehkäisemiseksi 24 .<br />

22 Blair SN, Kohl HW 3rd, Paffenbarger RS Jr, Clark DG, Cooper KH, Gibbons LW (1989). Physical fitness and all-cause mortality. A prospective study of<br />

healthy men and women. JAMA. 262(17):2395—401.<br />

23 Ilmarinen J (2001). Aging workers. Occup Environ Med. 58:546—552.<br />

24 Husu, P. - Paronen, O. – Suni, J. – Vasankari, T. 2010. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010.<br />

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15.pdf<br />

19


Terveysliikunnan suositus<br />

18–64 –vuotiaille<br />

Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla<br />

useana päivänä viikossa yhteensä ainakin<br />

2h30min reippaasti tai 1h15min rasittavasti<br />

Lisäksi<br />

kohenna lihaskuntoa ja<br />

kehitä liikehallintaa ainakin<br />

2 kertaa viikossa<br />

Ko<br />

Kestävyyskunnon kannalta riittävästi liikkuvien määrä oli tässä selvityksessä reilu neljännes mikä on<br />

huomattavasti vähemmän kun verrataan tulosta valtakunnallisiin lukuihin, joiden mukaan noin puolet<br />

työikäisistä täyttää tavoitetason. Vähäisen liikkumisen määrän on todettu olevan yhteydessä työstressiin 17<br />

ja tulos voi antaa viitteitä stressin kokemisesta hoiva-yrittäjien keskuudessa ja siitä, että liikkumiselle ei<br />

löydy esimerkiksi riittävästi aikaa. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista rajoittivat hyvinvointikyselyn mukaan<br />

eniten ajan puute, laiskuus, väsymys, apea mieliala, sairaus tai vamma ja kiinnostuksen puute. Liikkumista<br />

edistäviksi tekijöiksi suurin osa yrittäjistä näki puolestaan terveyden edistämisen, fyysisen kunnon ja<br />

ulkonäön kohentamisen, mielialan kohottamisen ja stressin lievittämisen sekä sosiaalisten suhteiden<br />

luomisen liikunnan avulla. Hoiva-alan yrittäjien kokemat liikkumista rajoittavat ja edistävät tekijät tukevat<br />

hyvin yrittäjien vastauksia koskien heidän kokemustaan omasta hyvinvoinnistaan. Hyvinvointikyselyn<br />

perusteella yrittäjät olivat eniten tyytymättömiä fyysisen toimintakykyynsä, terveydentilaansa ja<br />

harrastusmahdollisuuksiinsa.<br />

pixhill.com<br />

20


Yrittäjistä lähes viidesosa oli tyytymätön ulkonäköönsä ja lähes puolet koki väsyvänsä helpommin kuin<br />

ennen ja unettomuudesta kärsi yli neljäsosa yrittäjistä. Vireystilan heikkeneminen voi olla yhteydessä<br />

heikkoon fyysiseen toimintakykyyn, mutta olla oireena myös työstressistä, joka vaikuttaa nukkumiseen 15 .<br />

Stressin kokemisesta antaa viitteitä myös se, että lähes neljäsosa yrittäjistä koki elämänsä olevan kovaa ja<br />

lähes viidesosa yrittäjistä koki varmuutensa päätöksenteossa vähentyneen.<br />

Osaamiskartoitushaastatteluissa yrittäjät toivat esille, että pienyrityksillä ei ole reagointivalmiuksia nopeasti<br />

muuttuvassa toimintaympäristössä ja työnhallinnan tunteen väheneminen voi lisätä stressin kokemista 12 .<br />

Kunnon kohottamisen ja liikunnan on havaittu vähentävän stressiä normaalipainoisilla henkilöillä 18 ja<br />

liikunnan lisääminen ja kokonaisvaltainen elämäntapaohjaus voisi olla yksi ratkaisu hoiva-alan yrittäjien<br />

työssä jaksamisen tukemiseen. Terveystarkastusten perusteella hoiva-alan yrittäjien<br />

elämäntapaohjauksessa olisi tärkeää ottaa huomioon ravitsemus ja arjen rytmittäminen, jotta yrittäjien<br />

painonhallintaa voitaisiin myös tukea.<br />

Kun tarkasteltiin yrittäjien elämäntyytyväisyyttä elämän kiinnostavuuden, onnellisuuden, yksinäisyyden ja<br />

elämän helppouden kannalta. Näistä osa-alueista laskettujen elämäntyytyväisyyspisteiden perusteella lähes<br />

viidesosa yrittäjistä oli tyytymättömiä elämäänsä. Elämäntyytyväisyyden on todettu olevan yhteydessä<br />

myöhäisempään eläköitymiseen terveyssyistä 25 . Hoiva-alan yrittäjien keskuudessa esiintyi<br />

masentuneisuutta vastaava määrä kuin valtakunnallisesti tarkasteltuna. Käypä Hoito – suosituksen mukaan<br />

masennuksen vuosiprevalenssi suomalaisessa väestössä on n. 5 % ja perusterveyden potilaista noin<br />

kymmenen prosentin arvioidaan sairastavan masennusta. Täytyy kuitenkin huomioida, että pelkän kyselyn<br />

perusteella ei voida asettaa masennusdiagnoosia ja tulokset ovat ainoastaan viitteellisiä.<br />

Elintapojen osalta tämän selvityksen tupakointia ja nuuskan käyttöä koskevat tulokset vastaavat hyvin<br />

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) Tupakka 2013 tilastoraporttia, jonka mukaan suomalaisista<br />

työikäisistä, 16–64 vuotiaista henkilöistä 16 % tupakoi päivittäin ja työikäisestä väestöstä nuuskaa käyttää<br />

noin 3 %. Alkoholia hoiva-alan yrittäjät käyttivät hyvinvointikyselyn perusteella vähemmän kuin valtaväestö.<br />

Täysin raittiita oli 22 % yrittäjistä kun vastaava luku valtakunnallisessa selvityksessä oli 12 % 26 . Suurin osa<br />

hyvinvointikyselyyn vastanneista kertoi pyrkivänsä syömään terveellisesti, joka voi selittyä osittain sillä, että<br />

asumispalveluja tuottavissa yksiköissä yrittäjä saattaa ruokailla vastaavaa ruokaa kuin yrityksen asiakkaat.<br />

Yrittäjistä viidesosa ei syönyt aamupalaa säännöllisesti, mikä kuvastaa säännöllisen ateriarytmin<br />

puuttumista. Terveystarkastuksissa ylipainoisuuden esiintyminen hoiva-alan yrittäjien keskuudessa oli<br />

keskimääräistä väestöä yleisempää ja tarkastuksissa usea yrittäjä totesikin, että arjen kiireellisyys ei aina<br />

mahdollista säännöllisen ruokailun toteutumista. Hyvinvointikyselyssä esiinnousseet närästysoireet<br />

viittaavat myös epäterveellisiin ruokailutottumuksiin ja kiireelliseen elämänrytmiin.<br />

Hyvä terveys käsittää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ja kaikki nämä osa-alueet vaikuttavat<br />

toinen toisiinsa. Omaa hyvinvointia kehittämällä yrittäjä varmistaa oman jaksamisensa työssä ja vapaaajalla.<br />

Yrittäjän työssä jaksaminen luo myös pohjan koko yritystoiminnan menestyksekkäälle toimimiselle.<br />

Hoiva-ala on voimakas kasvuala. Jatkuvat haasteet ja muutokset kuormittavat yrittäjiä ja yrittäjän oma<br />

hyvinvointi jää helposti tiivistahtisen työn jalkoihin. Useimmilla hoiva-alan pienyrittäjistä on terveys- tai<br />

25 Koivumaa, H, Koskenvuo M, Honkanen RJ, Viinamäki H, Heikkilä K, Kaprio J 2004. Life dissatisfaction and subsequent work disability in an 11-year<br />

follow-up. Psychol Med. 2004 Feb;34(2):221-8.<br />

26 Helldán, A, Helakorp, S, Virtanen, S, Uutela, A 2012. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja<br />

terveys, kevät 2012.<br />

21


sosiaalialaan liittyvä peruskoulutus ja sen kautta teoreettista tietoa terveyttä ja hyvinvointia edistävistä ja<br />

ylläpitävistä elintavoista sekä myös niistä elämäntapatekijöistä, jotka heikentävät terveyttä. Työskentely<br />

hyvinvointialalla ei kuitenkaan takaa sitä, että yrittäjän omat elämäntavat kuten päihteettömyys,<br />

terveellinen ruokavalio tai fyysisestä kunnosta huolehtiminen olisivat kunnossa. Terveystarkastuksessa<br />

käyneet yrittäjät kertoivatkin selvityksen toimineen hyvänä herättäjänä oman terveyden ja elämäntapojen<br />

tarkasteluun. Usein aktivoituminen omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen vaatii asian äärelle pysähtymistä<br />

vaikka terveystarkastuksen merkeissä. Pysyviä elämäntapamuutosmahdollisuuksia tulee etsiä omasta<br />

arjesta, mutta usein tarvitaan myös ulkopuolista ohjausta muutoksen toteuttamiseen. Hankkeen<br />

hyvinvointikyselyyn vastanneista yrittäjistä 79 % ilmoitti käyneensä terveystarkastuksessa 5 vuoden aikana.<br />

Terveystarkastuskeskustelujen yhteydessä syntyi kuitenkin epäily siitä, että vastaajat olivat luokitelleet<br />

terveystarkastukseksi myös sellaisia terveydenhuollon käyntejä, jotka liittyivät esim. sairauden tai<br />

lääkityksen käytön seurantaan. Kaikki kyselyyn vastanneet ilmoittivat käyneensä hammaslääkärin tai<br />

hammashoitajan tarkastuksessa viimeisten viiden vuoden aikana, mikä osaltaan kertoo tutkimusjoukon<br />

aktiivisuudesta oman terveyden hoitamiseen.<br />

Tämä selvitys antaa viitteitä siitä, että hoiva-ala yrittäjien hyvinvoinnin edistämiselle on tarvetta ja yrittäjät<br />

tarvitsevat siihen tukea. Yrittäjyyteen liittyy vastuun kautta useita psykososiaalisia kuormitustekijöitä,<br />

joiden hallintaan on tärkeää kehittää yrittäjien osaamista. Yrittäjien kokemaa stressiä on mahdollista<br />

lievittää lisäämällä liikkumista ja kohottamalla fyysistä kuntoa. Terveellinen ravitsemus ja riittävät<br />

mahdollisuudet nukkumiseen puolestaan tuovat energiaa yrittäjän arkeen. Kokonaisvaltainen<br />

hyvinvoinnista huolehtiminen takaa hyvän terveyden yrittäjälle nyt ja tulevaisuudessa. Omasta<br />

hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin hoiva-alan pk-yrittäjälle usein haastavaa. Muuttuva<br />

toimintaympäristö ja uudistuvat ohjeistukset muun muassa kilpailutusasiakirjojen suhteen luovat yrittäjille<br />

entistä enemmän painetta osaamisen ja palveluiden kehittämiselle. Käytännön työn tekeminen on<br />

vaikeutunut ja muutosten hallintaan käytettävä aika on poissa muun muassa yrittäjien omasta<br />

hyvinvoinnista huolehtimisesta. Hoiva-alalla on kasvava työvoimapula ja olemassa olevien yrittäjien ja<br />

henkilöstön pysymistä ja jaksamista työssä on tärkeä tukea erilaisilla terveyttä edistävillä toimenpiteillä<br />

kuten kehittämishankkeilla. On tärkeää muistaa, että työntekijällä on päävastuu oman hyvinvointinsa ja<br />

jaksamisensa edistämisestä, mutta organisaatiotasolla olisi keskeistä löytää toimintamalleja myös koko<br />

työyhteisön työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvoiva työntekijä on sitoutunut ja tehokas<br />

työssään ja siksi kehittämiseen käytetyt resurssit tulevat moninkertaisena takaisin. Hyvinvoivasta hoiva-alan<br />

työntekijästä hyötyy välillisesti palvelun laadun kautta myös hoiva-alan yritysten asiakkaat.<br />

6.2 Hoiva-alan yrittäjien osaaminen<br />

Yrittäjien ja heidän henkilökuntansa osaamista haastetaan nyt monella tavalla: toimintaympäristö,<br />

asiakastarpeet ja työkulttuurit ovat muutoksessa. Jotta organisaatio pystyy huolehtimaan<br />

perustehtävästään ja vielä kehittämään sitä, sen täytyy huolehtia osaamisensa tasosta.<br />

Osaamiskartoitukseen osallistuneet yrittäjät olivat kiinnostuneita osaamisen kehittämisestä ja näkivät sen<br />

yhtenä keinona turvata oman yrityksen tulevaisuus muuttuvassa toimintaympäristössä. Osaava työyhteisö<br />

22


pystyy sopeutumaan muutoksiin helpommin ja laajentamaan osaamista tarvittaessa palvelutarpeen<br />

muuttuessa.<br />

Prosessit ja työkalut oman osaamisen tai henkilöstön osaamisen kehittämiseksi kuitenkin usein puuttuvat<br />

pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Osaamisen johtaminen ja siihen liittyvä systemaattinen osaamisen<br />

kartoittaminen ja kehittäminen eivät ole tavallista pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Henkilöstöä toki<br />

koulutetaan, mutta strategiset valinnat tai tarveperusteisuus eivät välttämättä määritä koulutusten<br />

sisältöä, vaan koulutukset valitaan akuutin tarpeen tai työntekijöiden toiveiden mukaan. Osaamisen<br />

johtamisen kiinnittäminen osaksi yrityksen strategiaa ja siihen liittyvää henkilöstöstrategiaa ei ole vielä<br />

arkipäivää.<br />

Tässä selvityksessä yrittäjät nostivat esille lisäkoulutustarpeina osaamisen päivittämisen,<br />

johtamiskoulutuksen yleensä, sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutuksen, talousjohtamisen, verotukseen<br />

liittyvän osaamisen kehittämisen ja yrittäjyyskoulutuksen. Myös vertaistuen saaminen verkottumisen<br />

kautta koettiin osaamista lisäävänä tekijänä. Hyvinvointialalle ”tulvii” uutta teknologiaa lähes päivittäin.<br />

Tässä selvityksessä ei tullut käynyt esille se, miten hyödyllisenä tai työtä keventävinä tekijöinä yrittäjät<br />

kokevat uudet tekniset sovellukset ja onko yrittäjillä osaamisvalmiuksia uuden tietotekniikan<br />

käyttöönottoon.<br />

”Jos pitää kehittää uutta toimintaa tai<br />

opiskella työhön liittyviä asioita, niin se on kyllä<br />

otettava siitä ajasta, jota vapaa-ajaksi<br />

kutsutaan!”<br />

Lainaus keskustelusta terveystarkastuksen yhteydessä<br />

pixhill.com<br />

Jotta yritys osaa asemoida itsensä olemassa oleville markkinoille ja suunnitella tulevaa, täytyy sen tietää<br />

keitä yrityksessä on töissä ja millä osaamisella. Osaamiskartoitus toimii tässä hyvänä välineenä. Tässä<br />

kartoituksessa saatiin näkyviin pienen yrittäjäjoukon henkilökohtaiset osaamisprofiilit ja heidän yhteinen<br />

23


osaamisprofiilinsa. Työyhteisöt hyötyisivät samantyyppisistä tiimitasoisista osaamiskartoituksista, joiden<br />

kautta saadaan esille tiimi- ja työpaikkakohtaiset osaamisprofiilit. Jokaisen ei tarvitse osata kaikkea, vaan<br />

riittää, että tiimissä on riittävästi osaamista, jotta työ saadaan tehtyä. Tiimin tai työyhteisön tunnistettua<br />

osaamisvajetta voidaan korjata rekrytoimalla puuttuvaa osaamista, kouluttamalla tai kehittämällä<br />

työtehtäviä, toimenkuvia ja prosesseja. Osaamiskartoitus voi tuoda esiin myös piilo-osaamista, jota ei ole<br />

osattu työyhteisössä vielä hyödyntää. Henkilöstön osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen, vastuun<br />

jakamisen mallien kehittäminen, osaamisen perustuvien sijaistamismallien kehittäminen ja toimenkuvien<br />

kehittäminen voisivat olla välineitä lisätä yrittäjän jaksamista ja työkykyä ja tuoda työhyvinvointia koko<br />

työyhteisölle. Johtamismallien ja henkilöstöprosessien jäntevöittäminen tuovat myös mittaritietoa<br />

mahdollisiin tuleviin kilpailutuksiin.<br />

Tiimi- ja työyhteisötason lisäksi henkilökohtaiset itsearvioinnit antaisivat mahdollisuuden tarkempien<br />

koulutussuunnitelmien tekemiseen ja osaamisen jakamiseen organisaatiossa. Henkilökohtainen<br />

osaamisprofiili on dokumentti, jota voi hyödyntää koulutussuunnittelun lisäksi osana omaa<br />

urasuunnittelua. Koulutusasioista keskusteleminen kehityskeskustelussa tapahtuu luontevasti itsearvioinnin<br />

pohjalta. Esimerkiksi uuden teknologian käyttöönotto voi olla nuoremmalle työntekijälle itsestään selvää,<br />

mutta ikääntyneelle työntekijälle se voi muodostaa jopa työssäkäynnin kynnyksen ja edistää koettua<br />

tarvetta ennenaikaiselle eläköitymiselle.<br />

Tämän selvityksen perusteella vahvistui käsitys siitä, että pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat apua<br />

johtamiseen ja siihen kytkeytyvään osaamisen johtamiseen. Kustannustehokkaiden tapojen ja menetelmien<br />

kehittäminen osaamisen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi on pienyrittäjille keskeistä.<br />

Täydennyskoulutustarpeiden toteuttamiseksi tarvitaan järeiden työkalujen tai henkilöstöresursseja syövän<br />

työpajatyöskentelyn sijaan erilaisia kevyitä vaihtoehtoja saada osaamista näkyviin suunnittelun kannalta<br />

riittävällä tasolla. Esiselvityksellä saadun tiedon avulla voidaan suunnata hoiva-alan pk-yrittäjien<br />

ammatillisen koulutuksen ja yrittäjyyskoulutuksen painopisteitä vastaamaan paremmin käytännön<br />

työelämässä koettuja haasteita ja osaamistarpeita. Näin kyetään ennaltaehkäisemään yrittäjän väsymistä<br />

yritystoiminnan tuottamiseen ja tuottaa pitkäaikaista ja laadukasta yritystoimintaa.<br />

7 Liitteet<br />

Liite 1. Hyvinvointikysely<br />

24


Liite 1<br />

HOIVA 2014 -HYVINVOINTIKYSELY<br />

Taustatiedot<br />

1. Sukupuoli<br />

1 Mies<br />

2 Nainen<br />

2. Minkä ikäinen olet?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

20–25 –vuotias<br />

26–30 -vuotias<br />

31–35 -vuotias<br />

36–40 -vuotias<br />

41–45 –vuotias<br />

46–50 –vuotias<br />

51–55 –vuotias<br />

56–60 –vuotias<br />

yli 60 -vuotias<br />

3. Koulutustausta<br />

Valitse se koulutusaste, jonka olet suorittanut viimeksi.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Peruskoulu<br />

2. asteen tutkinto<br />

Ammattikorkeakoulututkinto<br />

Yliopistotutkinto<br />

jokin muu, mikä____________________________________________________________________________<br />

4. Kuinka kauan olet toiminut yrittäjänä?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

20 vuotta


5. Millä hoiva-alan alueella yrityksesi toimii?<br />

Voit valita useamman vaihtoehdon.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

perhekoti<br />

vanhustyö<br />

mielenterveys- ja päihdetyö<br />

vammaistyö<br />

lapset ja nuoret<br />

joku muu, mikä____________________________________________________________________________<br />

6. Kuinka monta henkilöä yrityksesi työllistää?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

50 henkilöä<br />

Terveydentila<br />

Kysymyksissä selvitetään kokemustasi omasta terveydentilastasi.<br />

7. Onko sinulla toistuvaa, työtä tai arkielämää haittaavaa<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

poikkeavaa väsymystä tai uupumusta<br />

päänsärkyä<br />

huimausta<br />

rintakipua<br />

hengenahdistusta<br />

rytmihäiriötuntemusta<br />

vatsakipua<br />

närästystä<br />

selkäkipua<br />

niska-hartiaseudun kipua<br />

nivelkipua<br />

8. Milloin viimeksi kävit terveystarkastuksessa?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

alle vuosi sitten<br />

1-2 vuotta sitten<br />

3-5 vuotta sitten<br />

yli 5 vuotta sitten<br />

en ole koskaan käynyt terveystarkastuksessa.


9. Milloin viimeksi kävit hammastarkastuksessa?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

alle vuosi sitten<br />

1-2 vuotta sitten<br />

3-5 vuotta sitten<br />

yli 5 vuotta sitten<br />

en ole koskaan käynyt hammastarkastuksessa.<br />

10. Kuinka monta tuntia keskimäärin nukut vuorokaudessa?<br />

_______h<br />

11. Millaiseksi koet unen kokonaismäärän?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Riittävä<br />

Jonkin verran riittävä<br />

Selvästi riittämätön<br />

Täysin riittämätön<br />

Mieliala<br />

Valitse jokaisesta kysymysryhmästä se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa sitä, millaiseksi tunnet itsesi tänään - juuri<br />

nyt.<br />

12. Millainen mielialasi on?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

mielialani on melko valoisa ja hyvä<br />

en ole alakuloinen tai surullinen<br />

tunnen itseni alakuloiseksi ja surulliseksi<br />

olen alakuloinen jatkuvasti enkä pääse siitä<br />

olen niin masentunut ja alavireinen, etten kestä enää<br />

13. Miten suhtaudut tulevaisuuteen?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkaasti<br />

en suhtaudu tulevaisuuteen toivottomasti<br />

tulevaisuus tuntuu minusta melko masentavalta<br />

minusta tuntuu, ettei minulla ole tulevaisuudelta mitään odotettavaa<br />

tulevaisuus tuntuu minusta toivottomalta, enkä jaksa uskoa, että asiat muuttuisivat parempaan päin<br />

14. Miten katsot elämäsi sujuneen?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

olen elämässäni onnistunut huomattavan usein<br />

en tunne epäonnistuneeni elämässä<br />

minusta tuntuu, että olen epäonnistunut pyrkimyksissäni tavallista useammin<br />

elämäni on ollut tähän saakka vain sarja epäonnistumisia


tunnen epäonnistuneeni täydellisesti ihmisenä<br />

15. Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

olen varsin tyytyväinen elämääni<br />

en ole erityisen tyytymätön<br />

en nauti asioista samalla tavalla kuin ennen<br />

minusta tuntuu, etten saa enää tyydytystä juuri mistään<br />

olen täysin tyytymätön kaikkeen<br />

16. Millaisena pidät itseäsi?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

tunnen itseni melko hyväksi<br />

en tunne itseäni huonoksi ja arvottomaksi<br />

tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi melko usein<br />

nykyään tunnen itseni arvottomaksi melkein aina<br />

olen kerta kaikkiaan huono ja arvoton<br />

17. Onko sinulla pettymyksen tunteita?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

olen tyytyväinen itseeni ja suorituksiini<br />

en ole pettynyt itseni suhteen<br />

olen pettynyt itseni suhteen<br />

minua inhottaa oma itseni<br />

vihaan itseäni<br />

18. Onko sinulla itsesi vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

minulla ei ole koskaan ollut itsemurha-ajatuksia<br />

en ajattele enkä halua vahingoittaa itseäni<br />

minusta tuntuu, että olisi parempi jos olisin kuollut<br />

minulla on tarkat suunnitelmat itsemurhasta<br />

tekisin itsemurhan, jos siihen olisi mahdollisuus<br />

19. Miten suhtaudut vieraiden ihmisten tapaamiseen?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

pidän ihmisten tapaamisesta ja juttelemisesta<br />

en ole menettänyt kiinnostustani muihin ihmisiin<br />

toiset ihmiset eivät kiinnosta minua niin paljon kuin ennen<br />

olen melkein kokonaan menettänyt mielenkiintoni ja tunteeni toisia ihmisiä kohtaan<br />

olen menettänyt mielenkiintoni muihin ihmisiin, enkä välitä heistä lainkaan


20. Miten koet päätösten tekemisen?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

erilaisten päätösten tekeminen on minulle helppoa<br />

pystyn tekemään päätöksiä samoin kuin ennenkin<br />

varmuuteni on vähentynyt ja yritän lykätä päätösten tekoa<br />

minulla on suuria vaikeuksia päätösten teossa<br />

en pysty enää lainkaan tekemään ratkaisuja ja päätöksiä<br />

21. Millaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

olen melko tyytyväinen olemukseeni ja ulkonäkööni<br />

ulkonäössäni ei ole minua haittaavia piirteitä<br />

olen huolissani siitä, että näytän epämiellyttävältä<br />

minusta tuntuu, että näytän rumalta<br />

olen varma, että näytän rumalta ja vastenmieliseltä<br />

22. Kuinka nukut?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

minulla ei ole nukkumisessa minkäänlaisia vaikeuksia<br />

nukun yhtä hyvin kuin ennenkin<br />

herätessäni aamulla olen paljon väsyneempi kuin ennen<br />

minua haittaa unettomuus<br />

kärsin unettomuudesta, nukahtamisvaikeuksista tai liian aikaisin kesken unien heräämisestä<br />

23. Oletko väsynyt tai uupunut?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

väsyminen on minulle lähes täysin vierasta<br />

en väsy helpommin kuin tavallisestikaan<br />

väsyn nopeammin kuin ennen<br />

vähäinenkin työ väsyttää ja uuvuttaa minua<br />

olen liian väsynyt tehdäkseni mitään<br />

24. Millainen ruokahalusi on?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

ruokahalussani ei ole mitään hankaluuksia<br />

ruokahaluni on ennallaan<br />

ruokahaluni on huonompi kuin ennen<br />

ruokahaluni on nyt paljon huonompi kuin ennen<br />

minulla ei ole enää lainkaan ruokahalua


Elämänlaatu<br />

Valitse jokaisesta kysymysryhmästä se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa sitä, millaiseksi koet elämäsi tänään - juuri<br />

nyt.<br />

25. Kuinka tyytyväinen olet seuraaviin asioihin:<br />

Ruksaa sopivin vaihtoehto<br />

Taloudellinen tilanne<br />

Asuinympäristö<br />

Harrastusmahdollisuutenne<br />

Fyysiseen toimintakykynne<br />

Henkinen toimintakykynne<br />

Nykyinen<br />

terveydentilanteenne<br />

Ihmissuhteenne<br />

1 erittäin<br />

tyytyväinen<br />

2 melko<br />

tyytyväinen<br />

3 en<br />

tyytymätön<br />

enkä<br />

tyytyväinen<br />

4 melko<br />

tyytymätön<br />

5 erittäin<br />

tyytymätön<br />

26. Kuinka paljon nautit elämästäsi?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

erittäin paljon<br />

melko paljon<br />

kohtalaisesti<br />

melko vähän<br />

erittäin vähän<br />

27. Millaisia ajatuksia sinulla on elämänne suhteen tulevaisuudessa?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

erittäin myönteisiä<br />

melko myönteisiä<br />

kohtalaisia<br />

melko kielteisiä<br />

erittäin kielteisiä<br />

28. Tuntuuko sinusta, että elämäsi on nyt<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

hyvin kiinnostavaa<br />

melko kiinnostavaa<br />

ei osaa sanoa<br />

melko ikävää<br />

hyvin ikävää


29. Tuntuuko siltä, että elämäsi on nyt<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

hyvin onnellista<br />

melko onnellista<br />

en osaa sanoa<br />

melko onnetonta<br />

hyvin onnetonta<br />

30. Tuntuuko sinusta, että elämäsi on nyt<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

hyvin helppoa<br />

melko helppoa<br />

en osaa sanoa<br />

melko kovaa<br />

hyvin kovaa<br />

31. Tuntuuko sinusta, että olet nyt<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

en lainkaan yksinäinen<br />

en osaa sanoa<br />

melko yksinäinen<br />

hyvin yksinäinen<br />

Ravitsemus ja nautintoaineet<br />

32. Syötkö yleensä aamupalan?<br />

<br />

<br />

Kyllä<br />

Ei<br />

33. Miten suhtaudut ruokavaliosi terveellisyyteen?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Valitsen ruokani aina terveellisyyden mukaan<br />

Pyrin syömään terveellisesti<br />

Kiinnitän vain vähän huomiota ruokavalioni terveellisyyteen<br />

En kiinnitä lainkaan huomiota ruokavalioni terveellisyyteen<br />

34. Tupakoitko nykyisin?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

7 päivänä viikossa<br />

5-7 päivänä viikossa<br />

2-4 päivänä viikossa<br />

yhtenä päivänä viikossa<br />

satunnaisesti<br />

en tupakoi


35. Käytätkö nuuskaa?<br />

<br />

<br />

kyllä, säännöllisesti<br />

en lainkaan<br />

36. Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? Koeta ottaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautit<br />

vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

ei koskaan<br />

noin kerran kuussa tai harvemmin<br />

2-4 kertaa kuussa<br />

2-3 kertaa viikossa<br />

4 kertaa viikossa tai useammin<br />

37. Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytit alkoholia?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

1-2 annosta<br />

3-4 annosta<br />

5-6 annosta<br />

7-9 annosta<br />

10 tai enemmän<br />

38. Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

en koskaan<br />

harvemmin kuin kerran kuussa<br />

kerran kuussa<br />

kerran viikossa<br />

päivittäin tai lähes päivittäin<br />

39. Kuinka usein vuoden aikana sinulle kävi niin, että et pystynyt lopettamaan alkoholin käyttöä, kun aloit<br />

ottaa?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

ei koskaan<br />

harvemmin kuin kerran kuussa<br />

kerran kuussa<br />

kerran viikossa<br />

päivittäin tai lähes päivittäin<br />

40. Kuinka usein viime vuoden aikana et ole juomisesi vuoksi saanut tehtyä jotain, mikä tavallisesti kuuluu<br />

tehtäviisi?<br />

<br />

<br />

<br />

en koskaan<br />

harvemmin kuin kerran kuussa<br />

kerran kuussa


kerran viikossa<br />

päivittäin tai lähes päivittäin<br />

41. Kuinka usein viime vuoden aikana runsaan juomisen jälkeen tarvitsit aamulla olutta tai muuta alkoholia<br />

päästäksesi paremmin liikkeelle?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

en koskaan<br />

harvemmin kuin kerran kuussa<br />

kerran kuussa<br />

kerran viikossa<br />

päivittäin tai lähes päivittäin<br />

42. Kuinka usein viime vuoden aikana tunsit syyllisyyttä tai katumusta juomisen jälkeen?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

en koskaan<br />

harvemmin kuin kerran kuussa<br />

kerran kuussa<br />

kerran viikossa<br />

päivittäin tai lähes päivittäin<br />

43. Kuinka usein viime vuoden aikana sinulle kävi niin, että et juomisen vuoksi pystynyt muistamaan edellisen<br />

illan tapahtumia?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

en koskaan<br />

harvemmin kuin kerran kuussa<br />

kerran kuussa<br />

kerran viikossa<br />

päivittäin tai lähes päivittäin<br />

44. Oletko itse tai onko joku muu satuttanut tai loukannut itseään sinun alkoholinkäyttösi seurauksena?<br />

<br />

<br />

<br />

ei<br />

on, mutta ei viimeisen vuoden aikana<br />

kyllä, viimeisen vuoden aikana<br />

45. Onko joku läheisesi tai ystäväsi, lääkäri tai joku muu ollut huolissaan alkoholin käytöstäsi tai ehdottanut,<br />

että vähentäisit juomistasi?<br />

<br />

<br />

<br />

ei koskaan<br />

on, mutta ei viimeisen vuoden aikana<br />

kyllä, viimeisen vuoden aikana


Fyysinen kunto ja liikunta<br />

46. Mikä on oma arvionne fyysisestä kunnostanne?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Erittäin hyvä<br />

Melko hyvä<br />

Keskinkertainen<br />

Melko huono<br />

Erittäin huono<br />

47. Kuinka paljon olette liikkeessä päivittäin (esim. työ, kauppareissut, kävely- ja pyörälenkit, kotona<br />

puuhastelu, pihatyöt, liikuntaharrastukset jne) ?<br />

<br />

<br />

<br />

Alle 1 tunnin päivässä<br />

1-2 tuntia päivässä<br />

Yli 2 tuntia päivässä<br />

48. Millaisessa kunnossa olet mielestäsi verrattuna ikätovereihisi?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Selvästi huonommassa<br />

jonkin verran huonommassa<br />

samanlaisessa kuin muut<br />

jonkin verran paremmassa kuin muut<br />

huomattavasti paremmassa kuin muut<br />

49. Kuinka usein harrastat vapaa-aikanasi liikuntaa?<br />

Ruksaa sopiva<br />

vaihtoehto<br />

Kevyttä liikuntaa<br />

(et hengästy tai<br />

hikoile)<br />

Ripeää liikuntaa<br />

Kerran<br />

kuukaudessa tai<br />

harvemmin<br />

2-3 kertaa<br />

kuukaudessa<br />

Kerran<br />

viikossa<br />

2-3 kertaa<br />

viikossa<br />

4-6 kertaa<br />

viikossa<br />

Päivittäin<br />

50. Kuinka kauan kerralla harrastat liikuntaa?<br />

Ruksaa sopiva<br />

vaihtoehto<br />

Kevyttä liikuntaa<br />

(et hengästy tai<br />

hikoile)<br />

En lainkaan Alle 20<br />

minuuttia<br />

20–39<br />

minuuttia<br />

40–59<br />

minuuttia<br />

1-1,5 tuntia Yli 1,5<br />

tuntia


Ripeää liikuntaa<br />

51. Kuinka usein harrastat lihasvoimaa, notkeutta ja tasapainoa vahvistavaa liikuntaa?<br />

<br />

<br />

<br />

En harrasta<br />

1-2 kertaa viikossa<br />

yli 2 kertaa viikossa<br />

52. Millainen on liikuntakykynne?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Erittäin hyvä<br />

Hyvä<br />

Ei hyvä eikä huono<br />

Huono<br />

Erittäin huono<br />

53. Rajoittavatko seuraavat asiat vapaa-ajan liikkumistasi?<br />

Kiinnostuksen puute<br />

Ajan puute<br />

Laiskuus<br />

Väsymys kotitöiden, muiden harrastusten, järjestötoiminnan ym. vuoksi<br />

Apea mieliala tai yleinen väsymys<br />

Liikuntataitojen puute<br />

En tiedä, miten kannattaisi liikkua<br />

Sairaus tai vamma<br />

Rahan puute<br />

Liikuntatilojen puute<br />

Liikuntavarusteiden puute<br />

Huonot liikenneyhteydet liikuntapaikoille<br />

Sopivan liikuntamuodon puute<br />

Liikunnanohjauksen puute<br />

Sopivan ryhmän puute<br />

Liikunnan aiheuttama epämukava olo<br />

Häpeä<br />

En löydä tarpeeksi tietoa luontoon liittyvistä harrastuksista<br />

Muu syy,<br />

mikä?________________________________________________________________________________<br />

Kyllä<br />

Ei<br />

54. Ovatko seuraavat syyt tärkeitä liikkumisellesi?<br />

Jossakin voimailu-/kilpailulajissa kilpaileminen ja kilpailussa menestyminen<br />

Voiman ja/tai jonkun muun fyysisen suorituskyvyn osa-alueen kehittäminen ja ylläpitäminen<br />

Lihasmassan kasvattaminen<br />

Painon pudottaminen<br />

Terveyden edistäminen<br />

Ulkonäön kohentaminen<br />

KYLLÄ<br />

Ei


Seksuaalisen vetovoiman lisääminen<br />

Liikkumisesta/liikunnan aiheuttamista hyvänolon tuntemuksista nauttiminen<br />

Ankarasta ponnistelusta/itsensä ”kurittamisesta” nauttiminen<br />

Sosiaalisten suhteiden luominen ja/tai ylläpitäminen<br />

Oman arvostuksen kohottaminen kaveripiirissä<br />

Stressin tai työpaineiden lievittäminen<br />

Energisyyden lisääminen<br />

Mielialan kohottaminen<br />

Oman kehon hyväksyminen<br />

Liikun perheen/ystäväni kehotuksesta<br />

Luonnosta nauttiminen<br />

Muu tavoite,<br />

mikä?_______________________________________________________________________________<br />

55. Arvioi omaa osaamistasi asteikolla 1-5<br />

5=hallitsen asian erinomaisesti (osaan opastaa toisia, osaan kehittää), 4=hallitsen asian hyvin (osaan soveltaa),<br />

3=hallitsen perusasiat, 2=hallitsen asian heikosti (tarvitsen opastusta), 1=ei osaamista<br />

Ruksaa sopiva vaihtoehto 5 4 3 2 1<br />

Työnantajana toimimiseen liittyvä osaaminen<br />

Työlainsäädännön tuntemus<br />

Organisaation hallintoon ja johtamiseen liittyvien lakien ja määräysten tuntemus<br />

Työturvallisuus osaaminen, työturvallisuusmääräysten ja – ohjeiden hallinta<br />

Työn, töiden suunnittelu ja järjestely, töiden organisointi<br />

Henkilöstösuunnitteluun liittyvä osaaminen<br />

Hankintaosaaminen, ostotoiminnan ja hankintaprosessien hallinta<br />

Kustannustietoisuus, taloudellinen ajattelu, tulosajattelu<br />

Asiakaslähtöinen toimintatapa, asiakaslähtöisyyden ymmärtäminen, tarpeiden ja<br />

odotusten tunnistus<br />

Organisaation toimintaperiaatteiden, toiminta-ajatuksen, strategiaperustan ja<br />

arvojen tuntemus<br />

Oman organisaation kehittämiseen liittyvä osaaminen<br />

Henkilöstön työhyvinvoinnin osaamisen kehittämiseen liittyvä osaaminen<br />

Oman työn laadun arviointi, seuranta ja kehittäminen<br />

Ennakoiva ajattelu- ja toimintatapa, tulevaisuuden kehitystrendien seuraaminen<br />

Henkilöstösuunnitteluun liittyvä osaaminen<br />

Ryhmätyöskentelytaidot, yhteistyötaidot<br />

Lähiesimiestehtävien hallinta<br />

Neuvonta-, opastus- ja ohjaustaidot<br />

Viestintä-, tiedottamis- ja informointitaidot, tiedonvälitystaidot<br />

Neuvottelutaidot<br />

Tehokas ajankäyttötaito, ajanhallinta<br />

56. Olen ollut koulutuksessa viimeisen 6 kk aikana.<br />

<br />

<br />

Kyllä___________________________________________________________________________________<br />

Ei


57. Olen suorittanut yrittäjyysopintoja<br />

<br />

<br />

Kyllä____________________________________________________________________________________<br />

Ei<br />

58. Onko yhteiskunnallinen yrittäjyys sinulle terminä tai asiana tuttu?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Ei lainkaan<br />

Olen tutustunut<br />

Olen yhteiskunnallinen yrittäjä<br />

Haluan lisätietoa<br />

59. Tunnetko Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkin?<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

En tunne<br />

Olen tutustunut<br />

Olen aikeissa hakea merkkiä<br />

Haluan lisätietoa<br />

60. Tarvitsetko Yrittämiseen liittyvää lisäkoulutusta?<br />

<br />

<br />

En tarvitse<br />

Tarvitsen. Millaista?_______________________________________________________________________<br />

61. Arvioi pk -hoivayritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä oman yrityksesi näkökulmasta<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Ei lainkaan tärkeää<br />

Jossain määrin tärkeää<br />

En osaa sanoa<br />

Tärkeää<br />

Erittäin tärkeää<br />

Yhteistyötä pitäisi kehittää<br />

62. Vastauksiani voidaan käyttää HOIVA-alan yrittäjien hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen tutkimus ja<br />

kehittämistyössä<br />

<br />

Kyllä<br />

Kiitos vastauksistasi!!!

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!