Promaint-lehti 4/2023

4/2023 I www.promaintlehti.fi 

KUNNOSSAPIDON JA TUOTANNON ERIKOISLEHTI 

26 

Ennakoivan 

kunnossapidon 

markkinakatsaus 

20 

Fingridin 

uudistushanke 

toi uutta tehoa 

kunnossapitoon 

14 

Tuulivoima 

tulee tarjoamaan 

töitä tuhansille 

Salla Marttonen-Arola 

Tutkijasta tekijäksi

TERVETULOA 

TEOLLISUUDEN 

SUURTAPAHTUMAAN 

Oulu 22.–23.5.2024 

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma 

22.–23.5.2024 | Ouluhalli, Oulu 

Pohjoisen suurin teollisuustapahtuma kokoaa Ouluun saman katon 

alle Pohjois-Suomen menestyksen tekijät eri teollisuuden aloilta. 

Koet ja näet mm. 

• Yli 300 yrityksen uusimmat tuotteet, palvelut ja ratkaisut. 

• Ajankohtaisia puheenvuoroja alansa huippuasiantuntijoilta. 

• Kohtaamisia alan ammattilaisten ja päättäjien kanssa. 

Tule mukaan! 

Messuilla 

yli 300 

näytteilleasettajaa 

Lisätietoja messuosallistumisesta: nina.nurminen@expomark.fi 

 

#pote24

PÄÄKIRJOITUS 

Ennustavaa 

kunnossapitoa 

Kunnossapitäjät ovat jo pitkään 

seuranneet asennetun 

laitekannan toimintaa erilaisilla 

mittauksilla ja analyyseillä. 

Tavoitteena on tunnistaa 

poikkeukselliset ilmiöt ja saada 

vikaantuva kohde poistettua prosessista 

ennen tuotantohäiriötä. 

Ennustavan kunnossapidon markkinan 

arvioidaan olevan yksi voimakkaimmin 

kasvavista kunnossapidon 

osa-alueista. Aloitamme tässä lehdessä 

ennustavan kunnossapidon artikkelilla 

juttusarjan kunnossapitoa tukevista 

järjestelmistä, järjestelmien markkinatilanteesta 

ja kehittymisestä. Tarkoituksena 

on saada aikaan vuoden 2024 

loppuun asti ulottuva artikkelisarja, 

josta toivottavasti on hyötyä sekä uusien 

järjestelmien hankkijoille että vanhojen 

kehittäjille. 

Minkälaisia työkaluja saamme 

käyttöömme ja kuinka hyvin ne loppuvaiheessa 

tulevat vikojen ennakointia, 

jää nähtäväksi. On näkemyksiä, joiden 

mukaan uusien oppivien järjestelmien 

kyky analysoida dataa ja ennakoida vikoja 

tulee mullistamaan kunnossapitoalan 

käytännöt. Varmaan kuitenkin lyhyellä 

tähtäimellä tarvitaan edelleen perinteistä 

insinööriosaamista paikkaamaan järjestelmien 

heikkoja kohtia. 

Perinteinen ennakointi on perustunut 

datan lisäksi myös ihmisen aistipohjaisiin 

havaintoihin. Käyttövaiheen aikana 

laitteiston operaattorit ja kunnossapitäjät 

oppivat arvioimaan laitteiston toimintaa 

ja ideaalitilanteessa kykenevät esimerkiksi 

kuulonvaraisesti ennustamaan mahdollisten 

vikatilanteiden synnyn. 

Ihmisen tekemisissä ja ennen kaikkea 

tekemättä jättämisissä taitaa tällä hetkellä 

piillä kaikkein suurin heikkous tietoon 

perustuvassa analyysissä ja organisaatioiden 

oppimisessa. Nykyisten järjestelmien 

tietosisältö laitteista saattaa olla suhteessa 

asennettuun laitekantaan vanhentunut. 

Tämän takia eivät esimerkiksi kunnossapidon 

ennakoivan huollon kiertolistat ole 

ajan tasalla tai laitteiden kriittisyysluokittelu 

on joko tekemättä tai päivittämättä. 

Korjauksia tekevät henkilöt eivät aina ole 

motivoituneita kirjaamaan tekemiään toimenpiteitä 

järjestelmään tai järjestelmät 

eivät tue raportointia riittävällä tavalla. 

Tämäntyyppistä ajatuskuviota tukevat 

järjestelmätoimittajien havainnot päivitysprojekteista 

ja myös alkuvuodesta 2023 

tekemämme kysely noin 100 alan osaajalle. 

Otetaan tästäkin asiasta selkoa tulevan 

juttusarjan puitteissa. 

Tässä lehdessä on useita aiheeseen 

liittyviä artikkeleita muun muassa alan 

vaikuttajana esiteltävä Metson Salla 

Marttonen-Arola haastaa meidät kaikki 

miettimään sitä, mitä kehitys vaatii 

meiltä tekijöitä ja Fingrid kertoo omaisuudenhallintaan 

liittyvistä laajoista 

muutoksistaan. Alalle tarvitaan myös 

tutkitusti paljon uusia osaajia ja Lapin- 

AMK on kehittänyt uudenlaisen koulutuspolun 

yhteistyössä yritysten kanssa. 

Otan edelleen mielelläni palautteenne 

ja juttuideanne vastaan. 

Jaakko Tennilä, 

päätoimittaja 

Promaint-lehti 

Ennustavan 

kunnossapidon 

markkinan 

arvioidaan 

olevan yksi 

voimakkaimmin 

kasvavista 

kunnossapidon 

osa-alueista .” 

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys Promaint ry on Aikakausmedia ry:n jäsen, os. Messuaukio 1, 00520 Helsinki Kustantaja 

ja toimitus Avone Oy, www.avone.fi Päätoimittaja Jaakko Tennilä, jaakko.tennila@kunnossapito.fi Tuottaja Vaula Aunola, 

vaula.aunola@avone.fi, 050 596 5426 Ilmoitusmyynti Mika Säilä, 050 352 3277, mika.saila@totalmarketing.fi Ulkoasu 

Avone Toimitusneuvosto Petra Herola, KP-ServicePartner, Helena Kortelainen, Promaint ry; Juha Lepikko, MABCo; Erkki 

Mäkelä, Kiwa Inspecta; Juha Nyholm, Pinja Tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@kunnossapito.fi Kirjapaino Savion 

Kirjapaino Oy, Kannen kuva Jefunne Gimpel 

4041 0660 

Painotuote

Tässä 

numerossa 

4/2023 

20 

Fingridillä tehtiin 

laajoja muutoksia 

sähköverkkojen kunnossapidon 

käytäntöihin. 

26 

Ennakoivan 

kunnossapidon 

markkinat kasvavat 

vauhdilla. 

38 

Laajennettu 

todellisuus on uusi 

toimiva jakelukanava 

myös huolto-ohjeille. 

47 

Mitä monimuotoisempi 

työyhteisö 

on sitä tehokkaampi ja 

luovempi se on. 

03 Pääkirjoitus Jaakko Tennilä 

05 Lyhyesti 

09 Näkökulma: Ville Ojanen 

10 Alan vaikuttaja: Salla Marttonen-Arola 

14 Tuulivoima tuo työtä 

20 Fingrid uudisti kunnossapidon käytäntöjä 

26 Ennakoivan kunnossapidon markkinat 

kasvavat vauhdilla 

30 Lapin AMK:n Kutomo-hanke 

34 Nykyaikaista öljyn kunnossapitoa, osa 2 

38 Laajennetusta todellisuudesta 

tehoa huoltoliiketoimintaan 

42 Plussaa energiatehokkuustyöhön: ETJ+ 

46 Monimuotoisuus työpaikalla 

50 Opinnäyte- ja yritysinnovaatiopalkintojen 

voittajat 

4 promaint 4/2023

Lyhyesti 

KOONNUT: VAULA AUNOLA 

Teknologia 23 - tapahtumassa 

vieraili kaikkiaan 12 216 alan 

ammattilaista ja päättäjää. 

Teknologia 23 teki ennätyksiä 

POHJOISMAIDEN johtava teollisuustapahtuma 

Teknologia 23 esitteli uusimmat älykkään ja kestävän 

teollisuuden teknologiat Helsingin Messukeskuksessa 

7.–9.11. Tapahtuma kasvoi edelliskerrasta 

kaikilla mittareilla. Kaikkiaan Messukeskuksessa 

vieraili kolmen päivän aikana 12 216 

alan ammattilaista ja päättäjää. Osastoilla esittäytyi 

400 näytteilleasettajaa, ja laaja ohjelma sisälsi 

yli 170 puheenvuoroa ja keskustelua. 

Kunnossapidon- ja energian aihealueet olivat 

tärkeässä roolissa leikaten läpi teollisuuden prosesseja. 

Energia oli uusi toivottu teema messuilla 

ja esillä oli vahvasti muun muassa vetytalous. Kunnossapito 

oli puolestaan tapahtumassa mukana nyt 

neljättä kertaa. Promaint ry osallistui aktiivisesti 

näyttelyn sisällön suunnitteluun ja toteuttamiseen. 

Kunnossapidolla ja energialla oli oma messualue 

sekä ohjelmalava, missä kolmen päivän ajan 

kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja mielenkiintoisia 

paneelikeskusteluja alaa puhuttavista ajankohtaisista 

aiheista. Tapahtumassa jaettiin myös 

opinnäyte- ja yritysinnovaatiopalkinnot, joista 

voi lukea lisää sivulta 50. Alueella oli myös oma 

‘’vetykortteli’’ sekä Kunnossapitoyhdistys Promaint 

ry:n jäsenten yhteisosasto. 

Teknologia-messujen startup-kilpailu järjestettiin 

nyt kolmannen kerran. Raadin mukaan 

taso oli laadukkain koskaan, ja kisaan ilmoittautui 

mukaan yli 20 korkeatasoista teknologiaalan 

startupia. 

Teknologia-tapahtuman Startup-kilpailussa 

ykköseksi nousi VitalSigns, joka sai voitostaan 

Suomen Messusäätiön 10 000 euron palkinnon. 

VitalSignsin kehittämä uuden sukupolven lääkinnällinen 

laite pystyy samanaikaisesti havaitsemaan 

ja analysoimaan useita biosignaaleja 

samalla kun se dokumentoi tulokset automaattisesti 

ja ehdottaa diagnoosia lääkäreille. Laitetta, 

sen sovellusta ja tekoälypohjaista analyysiä voivat 

hyödyntää myös kuluttajat, telelääketieteen 

alustat sekä eläinlääketiede. Kunniamaininnan 

sai Finnadvance kehittämilleen organ-on-chipalustoille, 

jotka mahdollistavat yhä yksilökohtaisemman 

lääkehoidon suunnittelun. Startupkilpailu 

järjestettiin yhteistyössä Finnish Business 

Angels Networkin (FiBAN) kanssa. Valinnan 

teki raati, joka koostui teknologia-alan asiantuntijaorganisaatioiden 

edustajista. Promaint ry:tä 

raadissa edusti Erkki Mäkelä. 

Korkeakoulujoukkueille järjestetyn Amazing 

Robots -kilpailun ja 10 000 euron palkintosumman 

voitti Aalto-yliopiston joukkue suunnittelemallaan 

hauskalla Ulysses-fisubotilla. 

Teknologia-tapahtuma järjestetään Messukeskuksessa 

joka toinen vuosi, seuraavan kerran 

25.–27.11.2025. 

Kunnossapidolla ja 

energialla oli oma 

messualue sekä ohjelmalava, 

missä kolmen 

päivän aikana kuultiin 

mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja. 

Kuvat: Jaakko Tennilä 

VitalSignsin palkinnon 

vastaanotti yrityksen 

co-founder Thomas 

Andreae. Kuva: Pekka 

Hannila 

4/2023 promaint 5

Lyhyesti 

Suomen siltojen laskennallinen 

korjausvelka on kivunnut 

340 miljoonaan euroon. 

HSY sijoittui ensikertalaisena hyvin 

Operations Challenge -kisassa 

LOKAKUUSSA järjestetty WEFTEC (the Water Environment Federation's 

Technical Exhibition and Conference) on Pohjois-Amerikan suurin 

vesialan konferenssi, johon osallistuvat alan ammattilaiset ympäri maailmaa. 

Tapahtumassa järjestettiin myös Operations Challenge –kisa., johon 

HSY osallistui nyt ensimmäistä kertaa. 

Chicagossa viisihenkiset joukkueet ottivat mittaa toisistaan seuraavissa 

operatiivisissa tehtävissä: PVC-putken katkaisu ja korjaus, jätevesipumpun 

korjaus, kaveripelastus kiintoaineanalyysi laboratoriossa ja 

jätevesiprosessiin liittyvät lasku- ja simulointitehtävät. 

Kaikkiaan kisassa oli mukana 56 joukkuetta. HSY saavutti 23 joukkueen 

divisioonassa sijan 14. 

– Lisäksi olimme toiseksi paras Pohjois-Amerikan ulkopuolinen joukkue, 

josta saimme erillistunnustuksen. Tulokseen voidaan olla tyytyväisiä, 

kun otetaan huomioon, että paikalliset joukkueet olivat käyneet 

läpi esikarsinnat päästäkseen kisaan. Parhaat joukkueet myös harjoittelevat 

erittäin paljon joukkueen hallintoa hoitanut Kristian Sahlstedt 

kertoo. 

Matkaa varten saatiin vesisektorin viennin edistämiseen tarkoitettua 

avustusta Etelä-Savon ELY-keskukselta yhteistyössä Finnish Water 

Forumin kanssa laaditulla hakemuksella. 

– Joukkueemme oli osa suomalaista vienninedistämisdelegaatiota. 

Nyt joukkue tähtää syksyllä 2024 New Orleansissa käytävään kisaan. 

– Odotamme jo innolla tulevia haasteita, joihin valmistautumisessa 

huomioidaan Chicagon projektista kertyneet kokemukset. Hyvä yhteishenki 

ja oikea asenne ovat menestyksen keskeisiä tekijöitä. Aiempaa 

systemaattisempi ja aikaisemmin aloitettu harjoittelu mahdollisimman 

autenttisessa ympäristössä on myös tärkeää. 

Putkenkorjauksesta kisaamassa edessä vasemmalta oikealle Seppo 

Lius, Antero Dillström ja Mauno Pasanen. Takana Kim Nyman. 

ENTSO-E: Sähköä riittää 

Euroopassa talvikaudella 

viime talvea paremmin 

TUOREEN ENTSO-E:n Winter Outlook 2023- 

2024 -raportin mukaan kaikki tulevan kauden 

tunnistetut riskit energianhuollolle johtuvat 

sääolosuhteista. 

Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa ikääntyvien 

kaasuvoimaloiden käytettävyys on 

edelleen päähaaste. Mikäli näille yksiköille 

sattuu paljon suunnittelemattomia käyttökatkoja, 

sähkön riittävyys alueella riippuu 

tuulivoiman saatavuudesta. Riskejä havaitaan 

myös Maltalla ja Kyproksella, joissa on 

vain vähän tai ei lainkaan liityntöjä manner- 

Euroopan sähköjärjestelmään. 

EU:n kaasuvarastot ovat tällä hetkellä 

lähes sataprosenttisesti täynnä eri puolilla 

Eurooppaa (GIE Aggregated Gas Storage 

Inventory), mikä takaa toimitusvarmuutta 

tulevana talvena. Kriittinen kaasumäärä (CGV) 

on laskenut noin kymmenen prosenttia viime 

talveen verrattuna. Raportin mukaan nämä 

seikat yhdessä uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin 

merkittävän laajentumisen sekä 

suunniteltujen keskeytysten vähäisemmän 

määrän kanssa viime talveen verrattuna mahdollistavat 

energian paremman riittävyyden 

ja vähäisemmän riippuvuuden kaasusta. 

Siltojen korjausvelka kasvaa 

VALTION omistamista 15 000 maantiesillasta huonokuntoisiksi luokiteltiin 

vuonna 2015 noin 600. Vuonna 2022 lukema oli jo lähes 800. Vastaavasti 

hyvässä kunnossa olevien maantiesiltojen lukumäärä on pudonnut samalla ajanjaksolla 

reippaasti. 

– Siltojen keskimääräinen kunto on heikentynyt ensisijaisesti kahdesta syystä. 

Ensinnäkin moni 1960–70-luvuilla rakennettu silta on vanhentunut ja siirtynyt 

luokitukseltaan huonokuntoiseksi samoihin aikoihin. Toiseksi kunnossapidon 

kustannustaso on noussut selvästi muun muassa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan 

jälkeen. Rahalla saadaan yksinkertaisesti vähemmän, kertoo taitorakenneyksikön 

päällikkö Markku Äijälä Väylävirastosta. 

Silti noin 95 prosenttia maantiesilloista on erittäin hyvässä, hyvässä tai tyydyttävässä 

kunnossa. Kaikkiaan siltojen laskennallinen korjausvelka on kuitenkin 

kivunnut 340 miljoonaan euroon. 

– Yksittäisiä huonokuntoisia maantiesiltoja kuitenkin löytyy käytännössä 

joka puolelta maata. 

Äijälä korostaa, että Suomen siltojen vaurionsietokyky on silti edelleen varsin 

hyvä. 

Julkisessa keskusteluissa on noussut esille erityisesti logistisesti tärkeiden 

siltojen ongelmat. Keskustelua on käyty etenkin Kirjalansalmen sillan, Syrjäsalmen 

ratasillan sekä Taipaleen kanavasillan tilanteesta, lisäksi Helsingin kaupungin 

omistama ja ylläpitämä Kulosaaren silta on ollut otsikoissa. 

Silloille tehdään yleistarkastus viiden vuoden välein, ja tarvittaessa tarkempi 

erikoistarkastus. 

– Yllä mainittujen siltojen ongelmat ovat löytyneet normaalien prosessiemme 

mukaisesti. Silloille tehdään yleistarkastus viiden vuoden välein, ja tarvittaessa 

tarkempi erikoistarkastus. 

– Kyse on tietysti resursseista: maantiesiltojen korjauksiin pystytään tällä 

hetkellä kohdentamaan noin 75 miljoonaa euroa vuosittain, kun tarve olisi yli 

100 miljoonaa euroa, jotta korjausvelan kasvua pystyttäisiin hillitsemään, Äijälä 

muistuttaa. 


70 prosentissa teollisuusalojen 

yrityksissä voi työskennellä englanniksi. 

70%Yli 

Monikielisten työyhteisöjen 

osuus on merkittävä 

TYÖVOIMAPULA on heikentyneen taloussuhdanteen 

myötä helpottunut useimmilla 

aloilla. Muutamaa alaa lukuun 

ottamatta myös kansainvälistä työvoimaa 

työllistävien työnantajien osuus on 

pienentynyt, mutta samalla työskentely 

englanniksi onnistuu paremmin yhä useammalla 

alalla. Tämä selviää palveluyhtiö 

Baronan valtakunnallisesta Kansainvälinen 

työvoima ja tulevaisuus 2023 

-tutkimuksesta, jossa kartoitettiin noin 

500 eri alan työnantajan työvoimatilannetta, 

näkemyksiä ja asenteita. 

Heikentynyt taloussuhdanne on vaikuttanut 

työvoimapulaan. Ainoastaan 

kaupan alalla työvoimapulan koetaan 

kasvaneen vuoden takaiseen verrattuna. 

Työvoimapula on vähentynyt eniten 

teollisuus- (-22 %), majoitus- ja ravintola- 

(-22 %) sekä rakennusalalla (-19 %). 

Tästä huolimatta teollisuuden alalla 29 

prosenttia vastaajista kuvaili nykyistä 

työvoimapulaa pahemmaksi kuin ennen 

koronapandemiaa. 

Tutkimuksen mukaan kansainvälistä 

työvoimaa työllistäneitä työnantajia löytyy 

eniten majoitus- ja ravintola-alalta 

(60 %), teollisuusalalta (54 %) ja julkiselta 

sektorilta (50 %). 

Alueellisesti näitä työnantajia oli eniten 

Itä-Suomessa (45 %) ja Uudellamaalla 

(43 %). 

Alojen välillä on merkittäviä eroja siinä, 

voiko organisaatiossa työskennellä 

englanniksi. Yli 70 prosentissa teollisuusalojen 

yrityksissä voi työskennellä englanniksi. 

Samaan prosenttilukuun päästään 

majoitus- ja ravintola-, informaatio- 

ja viestintäalalla. Tutkimuksen mukaan 

yhä useampi yritys, joka ei vielä ole palkanneet 

kansainvälisiä osaajia, on käynnistänyt 

keskustelun asiasta. 

– On myönteistä nähdä, että monikielisten 

työyhteisöjen osuus on kasvanut 

monella alalla. Käytännössä kansainväliset 

osaajat usein tarvitsevat mahdollisuuden 

työskennellä englanniksi ainakin 

työuransa alussa. Suomen kielen oppiminen 

ei tapahdu hetkessä, ja parasta tukea 

sille on nimenomaan työelämä, jossa uutta 

kielitaitoa pääsee käyttämään, , Baronan 

kansainvälisestä työvoimasta vastaava 

johtaja Elina Koskela toteaa. 

Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien 

kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen 

toteutti Taloustutkimus 

kesä-elokuussa 2023. 

NPY Cobra – tehokas ja nopea osienpesukone 

• pystyy pesemään hankalimmat paikat 

(öljykanavat yms.) 

• ei liuottimia, ei käryjä, ei vaarallisia aineita 

– työturvallisuus paranee 

• 80 bar paine 

• 60-asteinen pesuneste 

• tarvitsee vain valovirran ja paineilman 

• liikuteltavissa 

• täysihuoltopalvelu koko Suomessa 

• ei tarvitse sitoa pääomaa, 

laina-/leasing-vaihtoehdot 

• 300 kpl koneita toimitettu Suomessa 

tähän mennessä 

• 100 % suomalainen yritys 

Ota 

yhteyttä, 

niin 

tuodaan teille 

kone testiin! 

NPY Machinery Oy 

Topi Niemelä 

Puh. 044 5521 765 

topi.niemela@npy.fi

Lyhyesti 

Teknologiateollisuus 

panostaa 13,2 miljoonaa 

euroa tekoälyosaamisen 

kehittämiseen. 

Teknologiateollisuus: Tekoälyn 

mahdollisuuksiin on tartuttava nyt 

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY investoi kymmenen miljoonaa 

euroa tekoälyn hyödyntämisen vauhdittamiseen Suomessa. 

Lisäksi Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö lahjoittaa 3,2 

miljoonaa Aalto-yliopiston uuden tekoälytutkimuksen keskuksen 

perustamiseen. 

Rahalla tuetaan huippuosaajien rekrytointeja yritysten ja yliopistojen 

yhteisprojekteihin, rahoitetaan yritysten tekoälyhankkeita 

ja niihin liittyviä ylempien korkeakoulututkintojen lopputöitä 

sekä perustetaan yritysvetoinen tekoälyverkosto. 

– Tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksin on tartuttava nyt, Teknologiateollisuuden 

toimitusjohtaja Jaakko Hirvola painottaa. 

Teollisuudessa soveltamismahdollisuuksia löytyy esimerkiksi 

koneoppimisessa, uusien materiaalien kehittämisessä, autonomisissa 

järjestelmissä sekä teollisten prosessien ja ennakoivan 

huollon kehittämisessä. Investoinnin toivotaan vauhdittavan 

tekoälyn käyttöönottoa erityisesti pk-yrityksissä. 

– Olemme Euroopassa jääneet jälkeen tekoälyinvestoinneissa 

verrattuna USA:han ja Kiinaan. Tekoälyosaamisen vahvistaminen 

on aivan olennaisessa roolissa Suomen talouden kestävän kasvun 

takaamisessa. 

Teknologiateollisuus haluaa investoinnillaan lisätä myös yritysten 

ja yliopistojen yhteistyötä soveltavassa tutkimuksessa 

sekä houkutella kansainvälisiä huippuosaajia Suomeen. 

Teknologiateollisuuden 10 miljoonan euron tekoälypanostus 

jakautuu seuraavasti: 

• 3,8 M€ tekoälyn kansainvälisten huippuosaajien rekrytointiin 

yritysten ja yliopistojen yhteiseen soveltavaan tutkimukseen 

ja tekoälyopetukseen 

• 2,8 M€ Teknologiateollisuuden jäsenyritysten tekoälykehityshankkeisiin 

siemenrahoituksena 

• 2,4 M€ stipendeinä ylemmän korkeakoulututkinnon lopputöihin 

• 1 M€ yritysvetoisen tekoälyverkoston käynnistämiseen. 

Simulaattoreilla lisää kiinnostavuutta 

prosessialan koulutukseen 

Kuva: Neste 

KEMIANTEOLLISUUS ry:n johtava asiantuntija Anni Siltanen toteaa, 

että siirtyminen fossiilittomaan yhteiskuntaan kaipaa osaajia toteutuakseen 

Suomessa ja muuallakin. 

– Varmaa on, että Suomi ei ole osaamiskilpailussa yksin, vaan 

samat haasteet koskevat oikeastaan jokaista maata Euroopassa. Kilpailu 

osaajista tulee taatusti vain kovenemaan, ja siksi alalle pitää saada 

enemmän motivoituneita opiskelijoita. 

Prosessilaitosta simuloiva digitaalinen opetusväline voi Siltasen 

mukaan olla uusi polku alan kiinnostavuuden nostamiseksi ammattikoulutuksessa. 

Neste on kehittänyt prosessiteollisuuden digitaalisen NAPCON-oppimisympäristön, 

johon kuuluu koko laitosta kuvaava simulaattori sekä 

yleisiin, jalostuksessakin esiintyviin ilmiöihin pureutuvia simulaatioihin 

perustuvia oppimispelejä. 

– Näiden opetusvälineiden avulla voidaan mielekkäästi harjoitella 

ja oppia prosessiteollisuuden perusteita niin tislauksen, virtauksen kuin 

lämmönsiirronkin osalta, sanoo Nesteen simulaattorikouluttajien tiiminvetäjä 

Marko Asujamaa. 

Simulaattori on alkujaan kehitetty Nesteen öljynjalostustarpeisiin, 

mutta koska myös muun prosessiteollisuuden toiminta perustuu 

samankaltaisiin kemiallisiin prosesseihin, simulaattoria voi Nesteen 

NAPCON-koulutustuotteiden tuotepäällikön Pekka Qvistin mukaan 

käyttää myös yleisenä prosessiteollisuuden opetusvälineenä. 

– Simulaattori pohjautuu pilvipalveluun. Enää ei tarvita erityisiä 

simulaattorikoulutushuoneita tai järeää tietokonekapasiteettia, vaan 

normaali nettiyhteys ja kannettava tietokone tai muutama isompi 

näyttö riittävät. Järjestelmä lienee laajuudessaan ja monipuolisuudessaan 

maailman kehittynein prosessialan simulaattori, Qvist sanoo. 

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän (Kpedun) teollisuus- ja logistiikka-alan 

toimialapäällikkö Petri Ahoniemi nostaa esiin sen, että 

monella nykynuorella saattaa olla ohut käsitys työstä ja työpaikoista, 

kun työn tekeminen on siirtynyt kauemmas normaalista elämästä ja 

muuttunut tavallaan näkymättömäksi. 

– Nuoret kantavat kuitenkin valtavaa vastuuta tulevaisuudesta. Nyt 

on tapahtunut jonkinlainen muutos siinä, että ollaan huomattu, kuinka 

työllistymällä teollisuuteen on mahdollista olla mukana puhtaamman 

huomisen luomisessa. Tätä pitäisi tuoda vielä paremmin esille esimerkiksi 

kouluissa, sillä ihmisten arvot ohjaavat loppujen lopuksi kaikkien 

käyttäytymistä, Ahoniemi lisää. 


Näkökulma 

VILLE OJANEN 

PROFESSORI, TUOTANTOTALOUS, ERITYISESTI TEOLLISET INNOVAATIOT LUT-YLIOPISTO 

Kohti uusiutuvaa 

omaisuuden hallintaa? 

Standardointi 

osaamiseen ja sen 

merkitykseen 

yritysten kilpailukyvyn 

ja innovoinnin 

lähteenä täytyy 

kiinnittää entistä 

enemmän huomiota.” 

Trendit ohjaavat yritysten toimintaa, 

halusimme tai emme. Samoin 

erilaiset sääntelyt ja standardit. 

Vaikutukset ovat joko suoria tai 

epäsuoria. Osaltaan nämä näkyvät meillä 

yliopistomaailmassakin vaikkapa yrityksiin 

tehtävissä lopputöissä. Esimerkiksi 

hiilijalanjäljen laskentaan paneutuvia diplomitöitä 

on viime aikoina teetetty paljon 

eri toimialoille. Ei pelkästään siksi, että se 

on trendikäs aihe, vaan ne ovat vastanneet 

koettuun tarpeeseen. Myös tekoälyyn 

liittyvät aiheet ovat ymmärrettävästi olleet 

suosittuja. 

KUNNOSSAPITOON JA OMAISUUDEN 

hallintaan vaikuttavia kehityskulkuja ja 

näkökulmia ovat viime vuosina olleet esimerkiksi 

kestävä kehitys ja kiertotalous, 

lainsäädäntö ja regulaatiokehitys, uusien 

teknologioiden nousu, asiakasnäkökulman 

huomiointi, ekosysteemit ja alustaratkaisut 

sekä palvelullistuminen. Teknologiakehitys 

on tuonut kunnossapitoon 

paljon uutta, mikä on näkynyt vaikkapa 

sensoroinnissa, analytiikassa ja robotiikassa. 

Samoin kunnossapidon tärkeyttä ja 

roolia on täytynyt miettiä uudella tavalla 

osana tuotantojärjestelmän elinkaarta ja 

kestävää kiertotaloutta, huomioiden eri 

sidosryhmien vaatimukset. 

YRITYSTEN TÄYTYY TARKKAAN puntaroida, 

mitä trendejä kannattaa erityisesti 

lähteä seuraamaan ( ja mitä on pakko). 

Monet yllä mainituista asioista voivat 

tarjota merkittäviä hyötyjä esimerkiksi 

datan jakamiseen, mutta toisaalta ne eivät 

saisi liikaa monimutkaistaa kunnossa 

pidon operatiivista päätöksentekoa. 

Toiminnan ydinajatus ei saa kadota uudistumisen 

vimmassa ja innovointia ei pidä 

tehdä vain innovoinnin vuoksi. Mitä hyötyjä 

ja arvoa tarjotaan asiakkaille ja muille 

yhteistyötahoille? Innovaatiohan tarkoittaa 

muutosta. Kunnossapidossa muutoksen 

tasot ja innovointitavat voivat vaihdella 

teknisistä pikkuparannuksista laajoihin 

ekosysteemi-pohjaisiin omaisuuden hallinnan 

innovaatioihin, mitkä ravistelevat 

toimialaa. Molempia tarvitaan. 

YKSI MIELENKIINTOINEN NÄKÖKULMA 

innovaatiotoiminnan kehittymiseen on 

myös standardien merkityksen nousu. Nykyinen 

hallitus on 2023 hallitusohjelmassaan 

ilmoittanut myös Suomen kansallisen 

standardointistrategian laatimisesta, minkä 

tarkoituksena on standardoinnin roolin 

vahvistaminen suomalaisten yritysten kilpailukyvyn 

edistämisessä. Globaalin kilpailun 

vallitessa EU-tasolla on kehitetty ja tullaan 

kehittämään sääntelyä ja standardeja 

liittyen muun muassa datan jakamiseen ja 

tekoälyyn. Standardointiosaamiseen ja sen 

merkitykseen yritysten kilpailukyvyn ja 

innovoinnin lähteenä täytyykin Suomessa 

kiinnittää entistä enemmän huomiota, 

myös kunnossapidossa ja omaisuuden 

hallinnassa. Tämän lisäksi on muistettava, 

että kunnossapidossakin innovaatiotoiminnalla 

tulee aina olla tarkoitus, ja kaiken 

kehitystoiminnan tulisi olla vastuullista ja 

eettisesti kestävää. 


ALAN VAIKUTTAJA 

– Tiedostamme laajalti, 

että pitää siirtyä 

ennakoivaan kunnossapitoon 

ja hiljaisen 

tiedon saattaminen 

näkyväksi on hyvä 

asia. Pitkät perinteet 

omaavissa asiantuntijaorganisaatioissa 

ihmiset ovat kuitenkin 

tottuneita tekemään 

asioita tietyllä 

tavalla, Salla Marttonen-Arola 

sanoo. 



Tutkijasta 

tekijäksi 

”Haastaisin kaikki kunnossapidon parissa työskentelevät 

miettimään, minkälaisia mahdollisuuksia nousee siitä, kun 

yhdistetään erilaisia osaamisalueita,” Salla Marttonen-Arola sanoo. 

TEKSTI: VAULA AUNOLA KUVAT: JEFUNNE GIMPEL 

Metson Interim Director, Performance 

Center, Salla Marttonen-Arola 

vaihtoi noin neljä vuotta sitten tutkijan 

uran käytännön kehitystehtäviin 

teollisuudessa. 

Heti alkuun kysyn häneltä, mikä sai valitsemaan 

kunnossapitoalan? Vastaus kumpuaa lapsuudesta. Pienen 

tytön sydän sykki numeroille. 

– Tykkäsin niistä kovasti, hän toteaa hymyillen ja 

lisää odottaneensa esikouluikäisenä isosiskoa koulusta 

kotiin, että pääsi tekemään matikan läksyjä. 

Matematiikasta tulikin yksi Sallan lemppareista heti 

ykkösluokalla, mutta siihen liittyvää erityistä haaveammattia 

hänelle ei kouluvuosien aikana tullut mieleen. 

– Lukion loppupuolella 

meille sitten esiteltiin erilaisia 

Halusin nähdä, 

miten kunnossapitoa 

kehitetään teollisuudessa 

käytännössä. 

yliopisto-opintoja ja tuotantotaloutta 

markkinoitiin monipuolisena 

tekniikan alana, 

sellaisena tekniikan moniosaajien 

koulutuksena. Se 

vetosi ja lähdin opiskelemaan 

Lappeenrannan teknilliseen 

yliopistoon, sillä periaatteella, että siellä saa tehdä ja oppia 

vähän kaikkea tekniikkaan liittyvää. 

Kunnossapito-alalle “sattumalta” 

Kunnossapidon pariin vastavalmistunut DI ajautui omien 

sanojensa mukaan “osittain sattumalta”. 

– Olin esittelemässä diplomityötä yliopiston seminaarissa 

ja mainitsin halustani jatkaa opintoja ja tehdä 

väitöskirjan. Ohjaava professori Timo Kärri tarttui tähän. 

Hän etsi samaan aikaan jatko-opiskelijaa tutkimaan 

teollisia kunnossapitopalveluja. Tarpeet kohtasivat. 

– Olin yliopistolla töissä sen ajan, kun tein väitöskirjaani. 

Avustin myös muussa tutkimuksessa ja tein opetushommia 

samalla. 

Sallan väitöskirja aiheesta “Modelling flexible asset 

management in industrial maintenance companies and 

networks” valmistui kymmenen vuotta sitten. 

– Silloin muun muassa omaisuuden hallinta oli uusi ja 

kova juttu, eikä sen arvo ole tietenkään mitenkään laskenut. 

Väitöskirjan valmistumisen jälkeen kului vielä joitakin 

vuosia LUT-yliopistossa. 

– Toimin tutkijana ja projektipäällikkönä. Käytännössä 

siis tutkin ja ohjasin kunnossapidon johtamiseen liittyvää 

tutkimusta ja opetusta. 

Tutkijaksi Englantiin 

Vuonna 2017 Salla sai EU:n Marie Skłodowska-Curie 

-rahoitusohjelman kautta nuorille lupaaville tutkijoille 

kohdennetun hankerahoituksen. 

Tutkimushankkeen rahoitusta haki 

kaikkiaan 8946 hakijaa eri puolilta 

Eurooppaa ja se myönnettiin 1253 

tutkijalle. EU-puiteohjelmassa kansainvälisellä 

yhteistyöllä oli iso rooli ja 

rahoituksen saaminen edellytti muuttoa 

Englantiin. 

– Lähdin Sunderlandin yliopistoon 

vetämään koneiden ja laitteiden kunnossapitoon liittyvää 

LeaD4Value-tutkimushanketta. Tutkimme siellä paikallisten 

auto- ja elintarviketeollisuuden yritysten kanssa, 

miten ne voisivat hyödyntää dataa kunnossapidossa. 

Kahden vuoden projektin päätyttyä Salla ja hänen miehensä 

päättivät muuttaa Brexitin alta takaisin Suomeen. 

Nuoren tutkijan palattua kotimaahan oli pienen itsetutkiskelun 

paikka. 

– Päätin, että nyt on aika nähdä se kolikon toinen puoli 

eli miten kunnossapitoa kehitetään teollisuudessa käytännössä. 

Työpaikka löytyi Outoteciltä nykyiseltä Metsolta 

pitkäaikaisten palvelusopimusten tuotepäällikkönä 

syksyllä 2019. 



Palvelujen tuotteistaminen 

Nyt Salla työskentelee Metsolla digitaalisesta 

tarjoomasta vastaavassa organisaatiossa. 

– Kuluneiden neljän vuoden aikana 

yrityksen nimi ja organisaation rakenne 

on muuttunut, ja oma tittelikin on vaihtunut, 

mutta kunnossapito on pysynyt 

koko ajan tärkeässä roolissa siinä, mitä 

nyt teen. 

– Käytännössä johdan nyt Digital Performance 

Centeriä, joka keskittyy tuottamaan 

etämonitorointi- ja analytiikkapalveluja 

Metson asentamalle laitekannalle. Tehtävämme 

on tuotteistaa asiantuntevuutta ja 

operoinnin osaamista niin, että sitä voidaan 

myydä etäpalveluna asiakkaille. 

– Vastuuta on siis tullut lisää, mutta 

samojen kysymysten kanssa painitaan kuin 

aiemminkin. Nyt tosin tuntuu siltä, että 

välillä löydetään myös vastauksia tai pystytään 

edes näkemään mitkä reitit eivät toimi. 

Kunnossapitopalveluja ja niiden digitalisoitumista 

mietin siis päivät pitkät. 

Näkökulmien yhdistäminen 

Salla toteaa, että kyseessä ei ole aivan helppo 

alue. 

– Meillä on asiantuntijoita, jotka tietävät 

prosesseista ja koneista hyvin paljon. 

Mietimme, miten heidän tietämyksensä 

saadaan ensinnäkin dokumentoitua niin, 

että joku muukin kuin vain yksi tietty asiantuntija 

voisi tuottaa palvelun. Ja edelleen, 

miten tämä osaaminen saadaan opetettua 

koneille, jotta pääsemme liikkeelle automatisoinnissa. 

– Näillä kehityslinjoilla ollaan ja pyrkimys 

on se, että tahti vaan kiihtyy jatkossa. 

Kunnossapitoa pitää kaupallistaa ja pitää 

rakentaa uusia palveluja perustuvat ne 

sitten tekoälyyn, muuhun softaan tai manuaalisempiin 

analyyseihin. 

– Olemme pikkuhiljaa opettelemassa 

asioita yhtä lailla me palveluntarjoajat kuin 

asiakasyritykset. 

Aina ei tarvitse olla edes kouluttautunut 

kunnossapitotekniikan kovaan perinteiseen 

ytimeen vaan riittää, että ymmärtää kunnossapidon 

perusteet. 

– Erilaisten näkökulmien yhdistäminen 

voi olla tosi arvokasta. Omalla kohdallani se 

on tuotantotalous, mutta se voi yhtä hyvin 

olla jotain aivan muuta. 

– Haastaisin kaikki kunnossapidon 

parissa työskentelevät miettimään, minkälaisia 

mahdollisuuksia nousee siitä, että 

yhdistetään erilaisia osaamisalueita. 

– Esimerkiksi alalla on ajettu vihreää 

siirtymää eteenpäin jo pitkään. Omaisuudenhallintahan 

kattaa koko elinkaaren. 

Tähänkin tarvitaan uusia osaajia, vihreän 

teknologian asiantuntijoita. 

Etäpalvelut ongelmien 

ratkaisijana 

– Palvelumuotoilussa kunnossapito ja kunnonvalvonta 

ovat tietenkin kaiken perusta. 

Sen päälle rakennetaan sitten suorituskykyä 

parantavia palveluja, jotka menevät 

komponentti- ja laitetasolta aina prosessitasolle 

asti. 

Konseptina on kerätä reaaliaikaista 

dataa koneista tai laitteista, jotka on 

asennettu asiakkaiden tuotantolaitoksille. 

Sen päälle rakennetaan proaktiivinen 

palvelu, jolla mahdolliset ongelmat 

korjataan. 

Salla mainitsee esimerkkinä kaivos- ja 

mineraaliteollisuuden, jossa mennään nyt 

enenevässä määrin kohti dataan perustuvaa 

kunnossapitoa ja etäpalveluja. 

– Näin ratkaistaan myös niitä ongelmia, 

jotka syntyvät siitä, että paikan päälle ei 

aina löydy osaavaa henkilökuntaa ja monet 

laitokset sijaitsevat kaukana kaikesta keskellä 

aavikkoa. 

– Monella muulla alallahan tämä siirtymä 

on jo tehty, hän lisää. 

Murros vaatii kaikilta 

Salla korostaa sitä, että käynnissä on iso 

muutos organisaatioille. Varsinaiseen 

muutosvastarintaan hän ei ole työssään 

törmännyt, mutta uusien toimintamallien 

läpivienti vaatii aikaa. 

– Tiedostamme laajalti, että pitää 

siirtyä ennakoivaan kunnossapitoon ja 

hiljaisen tiedon saattaminen näkyväksi 

on hyvä asia. Pitkät perinteet omaavissa 

asiantuntijaorganisaatioissa ihmiset 

ovat kuitenkin tottuneita tekemään asioita 

tietyllä tavalla. 

Muutokset ottavat aikaa organisaatioilta 

ja edellyttävät uudenlaista asennoitumista 

myös työntekijöiltä. 

– Ymmärrän hyvin, että saattaa olla 

esimerkiksi aika mukava tunne, kun 

asiantuntija voi tavallaan tuntea itsensä 

sankariksi mennessään pelastamaan 

tilannetta tuomalla paikalle kriittisen 

varaosan tai korjaamalla koneen. 

Tulevaisuudessa asioiden hoitamisen 

ei kuitenkaan enää pitäisi olla yksittäisten 

osaajien varassa. 

– Toisinaan yrityksen johtoportaan ja 

teknisen henkilökunnan väliltä puuttuu 

myös riittävä keskusteluyhteys. Jotkut 

puhuvat mieluummin värähtelystä tai likaantumisesta, 

kun toiset haluaisivat taas 

keskustella katteista ja budjeteista. 

– Näissä tilanteissa olen pyrkinyt rakentamaan 

siltoja näiden kuilujen yli ja 

uudet näkökulmat ja ajatukset on otettu 

hyvin vastaan kaikkialla, missä olen 

työskennellyt. 

Datan turvallisuus 

Yksi kehityksen suurista kysymyksistä on 

se, miten data suojataan. 

– Datan omistajuus ja se, miten se suojataan 

ovat tärkeitä kysymyksiä. Ne vaan 

korostuvat koko ajan sen myötä mitä syvemmälle 

kerättyyn dataan pyritään pureutumaan. 

Asiakkaan näkökulmasta silloin on 

kyse hyvin sensitiivisestä tiedosta. 

– Kaikki riippuu tavallaan siitä, mitä 

kerätyllä datalla halutaan tehdä ja onko kyseessä 

vain yksisuuntainen yhteys, silloinhan 

riskit ovat paljon pienemmät. Toisaalta 

tarvitsemme nimenomaan kaksisuuntaisen 

yhteyden, että laitteita voidaan hallita etänä. 

Uskon, että alalla on täysi halu siihen, 

että avun voi saada näin. 

– Tässä tulevat mukaan myös maantieteelliset 

ja kulttuurilliset erot sekä erilaiset 

lainsäädännöt. Jonkinlainen kaikkia 

tyydyttävä ratkaisu tähän varmasti löytyy, 

Erilaisten 

näkökulmien 

yhdistäminen voi 

olla tosi arvokasta. 



kunhan riskejä, hyötyjä ja kustannuksia on 

puntaroitu. 

Kunnossapito tulevaisuudessa 

– Yleisesti kunnossapito tulee muuttumaan, 

se tulee olemaan vähän erinäköistä kuin 

mihin on totuttu eikä siitä pääse mihinkään. 

Samat vanhat perusteet ovat kuitenkin siellä 

taustalla. Ne eivät häviä. 

Entä, missä ollaan 50 vuoden päästä? 

– Tosi vaikea sanoa. Ainakin pitäisi 

olla itsestäänselvyys, että kun ostat uuden 

koneen tai laitteen niin siihen tulee 

etäyhteys laitevalmistajalle. Näin laitevalmistajan 

kunnossapitäjät pystyvät 

seuraamaan asioita, lähettämään ja suosittelemaan 

palveluita, sekä toimittamaan 

varaosia tarpeen mukaan. Tämä olisi 

olennainen osa toimitusta eikä siitä enää 

neuvotella erikseen asiakkaan kanssa, 

eikä asiakkaan tarvitsisi kysyä, onko tämä 

turvallista? 

– Tekoäly voisi myös hoitaa ne kaikki rutiininomaiset 

ja typerimmät hommat niin, 

ettei kenenkään enää tarvitse istua keskellä 

yötä tuijottamassa jotain näyttöä vaan data 

kerättäisiin automatiikalla ja informaatio 

lähtisi eteenpäin tarpeen mukaan. Dataanalyysin 

pohjalta aamulla töihin tulevat 

asiantuntijat voisivat sitten reagoida asioihin 

tarpeellisella tavalla. 

– Onhan puhuttu paljon esimerkiksi 

etäoperoitavista automatisoiduista kaivoksista. 

Puolen vuosisadan kuluttua varmaan 

aiheesta keskustellaan vielä enemmän, 

mutta en osaa ennustaa ollaanko vielä ihan 

toteutus vaiheessa. 

– Tässä on niin paljon perustavanlaatuista 

olevaa työtä tekemättä sitä ennen. 

Naisena miesvaltaisella alalla 

– En mieti asiaa kovinkaan usein. Menen 

sisältö edellä. Tykkään numeroista ja siksi 

olen täällä. 

– Plussana voi ehkä mainita, että kun 

tutkijana vierailin tieteellisissä konferensseissa 

niin sadan osallistujan joukossa oli 

usein vain muutamia naisia. Ja heistäkin 

osa oli kollegoitani, koska meillä oli naisvaltainen 

tutkimusryhmä. Oli ainakin helppo 

jäädä ihmisten mieleen eikä tarvinnut montaa 

kertaa esittäytyä. 

– Varsinkin nyt koronan jälkeen suurin 

huomioni on kiinnittynyt siihen, että saan ihmiset 

ympäri maailmaa etäkokouksiin niin, 

ettei kenenkään tarvitse herätä keskellä yötä. 

Toki joskus havahdun siihen, että olen ainoa 

nainen kokouksessa, jossa on läsnä 

20 ihmistä. 

– Enemmän asiaa joutuu pohtimaan 

rekrytoinneissa. Haastattelen usein miespuolisia 

hakijoita ympäri maailmaa eri 

kulttuureista. En voi tietenkään loukata 

ketään, kysymällä onko hänelle ongelma, 

jos esihenkilö on nuori nainen. Sen sijaan 

hyvin selkeästi kerron olevani rekrytoiva 

esihenkilö, jolle uusi työntekijä sitten 

raportoi. Jätän siis tavallaan vastuun 

kuulijalle. 

Monimuotoisuus voimavarana 

– Metsolla kiinnitetään nykyään paljon 

huomiota monimuotoisuuteen ja mielestäni 

se on myös selvästi lisääntynyt. 

Aktiivisesti pyritään vaikuttamaan 

esimerkiksi siihen, että naiset rohkenevat 

etenemään urallaan ja hakeutumaan johtotehtäviin. 

– Olen esimerkiksi itse osallistunut 

Metson järjestämään naisille suunnattuun 

mentorointiohjelmaan ja inklusiivisen rekrytoinnin 

koulutukseen. 

– Viime kädessä on tietenkin kysymys 

sitä, kuinka moni nainen lähtee kouluttautumaan 

alalle. Siinä eivät yritysten sisäiset 

käytännöt auta. Voin kyllä suositella, jos 

numerot ja tekniikka kiinnostavat. 

Monimuotoisissa tiimeissä yhdistyvät 

erilaiset ajattelutavat ja siitä hyötyvät kaikki. 

– Johtajat, joiden kanssa olen keskustellut 

tunnistavat monimuotoisuuden arvon 

tiimeissään. Päinvastoin, jos tiimissä on 

liian paljon samalla tavalla ajattelevia ihmisiä 

kehitys saattaa ennemmin tai myöhemmin 

hidastua. 

Promaintin rooli 

LUT-yliopistolla vietettyjen vuosien aikana 

Salla teki yhteistyötä myös Promaint-yhdistyksen 

kanssa. 

– Meillä oli yhteistutkimushanke, johon 

osallistuin. Sen jälkeen en ole ollut muuten 

aktiivi, mutta olen käynyt joissakin tilaisuuksissa 

puhumassa. 

Promaintin toimintaa hän pitää tärkeänä 

alan kehityksen kannalta. 

– Yhdistys tekee hyvää työtä monella eri 

osa-alueella. Ja voi tavallaan olla yksi sanansaattaja 

juuri sen vuoropuhelun suhteen, 

mitä alalle kaipaan. Ääneen pääsevät niin 

kunnossapitäjät, yrityksien johto kuin softan 

kehittäjätkin. 

– Myös opiskelijoiden suuntaan Promaint 

on avainasemassa. On hyvä muistaa, 

että suomalainen insinööriosaaminen on 

edelleen arvossa maailmalla. Itsekin pyrin 

rekrytoimaan myös suomalaisia osaajia 

Metsolle töihin. 


ENERGIAMURROS 

Tuulivoima 

tuo työtä 

TEKSTI: JOHANNA SULA, SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY 

KUVAT: TUULIA ENERGY OY, JANNE KÖRKKÖ 

Tuulivoima tarjoaa työtä jo tuhansille suomalaisille. 

Niin suunnittelun, rakentamisen kuin tuotannonkin 

vaiheissa käytetään paljon kotimaista osaamista. 

Tuulivoimaloiden huolto tehdään isolta osin 

työssäkäyntialueelta käsin. 


ENERGIAMURROS 

Tuulivoiman työllisyysvaikutukset muodostuvat 

tuulivoimahankkeiden suunnittelusta, rakentamisesta, 

käytöstä ja kunnossapidosta sekä 

tuulivoimaloissa käytettävien komponenttien ja 

materiaalien teollisesta valmistamisesta. 

Tuulivoimahanke luo eniten työpaikkoja sen tuotantovaiheessa, 

joka on elinkaaren vaiheista pitkäkestoisin 

eli jopa 35 vuotta. Myös suurin osa tuulivoimahankkeiden 

suorista työllisyysvaikutuksista syntyy tuotantovaiheen 

aikana, johon kuuluvat olennaisesti tuulivoimalan käyttö-, 

huolto- ja korjaustoimet. 

Voimaloita huolletaan parityöskentelynä ja tiimien 

huoltopisteet sijaitsevat aina lähellä tuulipuistoa, työssäkäyntialueella. 

Tuulivoimalavalmistaja palkkaa nämä 

tiimit omiin nimiinsä tai ostaa palvelun tuulivoimaloiden 

huoltoon erikoistuneelta palveluntarjoajalta. Tyypillisesti 

voimalavalmistaja perehdyttää ja kouluttaa itse henkilöstönsä 

erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Tuulivoimaloiden 

etäseuranta hoidetaan usein ulkomailta keskitetysti, 

mutta seurantaa tehdään myös kotimaassa joko voimaloiden 

omistajien omassa organisaatiossa tai alihankkijalta 

ostettuna palveluna. Lisäksi Suomessa on lapahuoltoon 

sekä erityisesti Pohjolan jäätäviin olosuhteisiin erikoistuneita 

yrityksiä, jotka ovat kasvattaneet toimintaansa myös 

ulkomailla. 

Tuulipuistot vaativat muutakin kuin voimaloiden kunnossapitoa 

ja huoltamista. Teiden ja sähköverkon ylläpidosta 

ja kunnostuksesta vastaa suurelta osin paikallinen 

henkilöstö, sillä vaadittavat vasteajat ovat usein lyhyitä ja 

työn tarve voi olla ennalta arvaamatonta tai määrällisesti 

skaalautuvaa. 

Koulutus alalle on vielä pirstaleista 

Suomessa tuulivoimaloiden huollon ja kunnossapidon 

tehtävissä työskentelevien turvallisuudesta huolehditaan 

tarkasti. Käytännöt ja esimerkiksi korkealla työskentelyyn 

liittyviä koulutuksia koskevat vaatimukset voivat kuitenkin 

vaihdella. Tuulivoimaloissa työskentelevän henkilön 

täytyy pääsääntöisesti suorittaa Global Wind Organisationin 

(GWO) turvallisuuskoulutuskokonaisuus Basic Safety 

Training (BST). Lisäksi voimalavalmistajat järjestävät 

tyyppikohtaisia, omiin voimaloihinsa ja tiettyihin työtehtäviin 

liittyviä koulutuksia. Merituulivoimaloissa työskentelevältä 

vaaditaan lisäksi GWO:n Sea Survival -kurssin 

suorittamista. 

Rakentamis- ja tuotantovaiheessa tuulivoimahankkeessa 

tarvitaan muun muassa rakennuttamispäälliköitä, 

logistiikan osaajia, nostamisen ammattilaisia, maanrakennusta, 

sähkötekniikkaa, hydrauliikkaa, tietotekniikkaa 

ja asiakaspalvelua sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Myös 

englanninkielentaito on välttämätöntä, sillä ala on hyvin 

kansainvälinen ja eri järjestelmät ovat pääsääntöisesti 

englanninkielisiä. 

Alalla on käynnissä jatkuva rekrytointi ja työpaikkoja 

on avoinna huollon ja kunnossapidon osaajille sekä palveluntarjoajille. 

Haasteena on tällä hetkellä se, että tuulivoima-ala 

on Suomessa vielä suhteellisen nuori työllistäjä ja 

täsmäkoulutus, ja sitä kautta normaali väylä siirtyä alan 

töihin, puuttuu. 

4/2023 3/2023 promaint 153

Ennakoi. 

Varaudu. 

Menesty. 

Onko organisaatiosi valmis, jos jotain 

yllättävää tapahtuu? Häiriötilanteessa toiminta 

keskeytyy ja kilpailukyky katoaa nopeasti, jos 

varautuminen on puutteellista. 

Millog on Suomen Puolustusvoimien strateginen 

kumppani, joka turvaa myös yritysten, 

kuntien ja viranomaisten toimintaa kaikissa 

tilanteissa. Meiltä saat apua kunnossapitoon 

ja logistiikkaan, riskien hallintaan sekä 

toimintakyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen 

laitteiden ja järjestelmien koko elinkaarelle. 

MILLOG.FI 

Millog-yhtiöt turvaa yritysten ja viranomaisten huoltovarmuutta sekä toiminnallista 

tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Avaintoimialojamme ovat teollisuus, infra ja 

liikenne sekä maanpuolustus ja viranomaistoiminta. Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja 

Senop Oy muodostavat yhdessä Millog-yhtiöt.

ENERGIAMURROS 

Kunnossapidon palvelujen tarve lisääntyy 

– Tuulivoimaloiden kaikki pääkomponentit tarvitsevat samalla 

tavalla huoltoa ja kunnossapitoa kuin mikä tahansa 

tuotantolaitos. Nykyisillä EU-tason kasvuinvestoinneilla 

tuulivoiman kasvukerroin tulee pysymään korkeana pitkälle 

tulevaisuuteen. Tämä tulee generoimaan ennennäkemättömän 

paljon uutta liiketoimintaa huollon ja 

kunnossapidon osalta. Liiketoiminta koostuu erilaisista 

tuulivoimaloiden huoltotoimenpiteistä, joita löytyy yksinkertaisista 

pulttien kiristelyistä tuulivoimalan lavalla 

tapahtuviin komposiittikorjauksiin asti, Euroopan liiketoimintoja 

Bladefencellä johtava Tomas Salmi kertoo. 

– Tuulivoimalan keskimääräinen elinajanodote on noin 

35 vuotta. Luonnollisesti voimaloiden ikääntyessä tarve 

kunnossapitämiseen lisääntyy huomattavasti. Tänä aikana 

suuripiirteinen kunnossapidon rahallinen arvo on noin 1,5 

miljoonaa per maatuulivoimala, tulevaisuuden merituulivoimaloissa 

huomattavasti enemmän. Puhutaan todella 

merkittävistä rahasummista vuositasolla, hän jatkaa. 

Salmen mukaan tuulivoimaloiden huoltoon ja kunnossapitoon 

palvelua tuottavilta henkilöiltä ja yrityksiltä 

vaaditaan ennen kaikkea projektiosaamista sekä hyvää 

teknistä osaamista. Näiden avulla kunnossapidon yleensä 

aikakriittiset projektit saadaan vietyä sovitusti maaliin. 

Alalle tarvitaan myös teknisesti osaavaa paikallista henkilökuntaa. 

– Suomen koulutusjärjestelmä ei ole vielä reagoinut 

tarvittavalla tavalla tähän ongelmaan, ja alan osaajia joudutaan 

tuomaan usein ulkomailta, Salmi harmittelee. 

– Suomalaisten korkea tekninen osaaminen ja niihin 

liittyvät innovaatiot ovat ilman muuta avainasemassa 

kansainvälistymisen suhteen. Yleisesti ottaen skandinaavinen 

laatuajattelu on erittäin korkeatasoista, ja vaikka 

kunnossapidon työt ovat teknisesti usein yksinkertaisia, 

on laadukkaille tekijöille kysyntää myös rajojen ulkopuolella. 

Uusien teknologioiden tuonti tällaiseen ympäristöön 

on hyvä käytännön esimerkki mahdollisuudesta saavuttaa 

kilpailuetua. 

Vuosikymmenien vaikutukset 

Pelkästään kaksi eniten Suomeen toimittanutta voimalavalmistajaa 

työllistävät tällä hetkellä yhteensä yli 300 huollon ja 

kunnossapidon ammattilaista. Yksi suurimpia voimaloiden 

valmistajia on saksalainen Nordex, jolla on toistakymmentä 

huoltopistettä eri puolella Suomea. 

– Valmistamiemme tuulivoimaloiden kunnossapidosta 

syntyneet työelämävaikutukset näkyvät paikallisesti hyvinkin 

jopa yli 30 vuotta. Tarvitsemme mm. tuulipuistoalueiden 

teiden kunnossapitoa, eri alojen alihankkijoita, työkalujen 

huoltoa ja kalibrointia sekä autojen huoltoa. Lisäksi vuokraamme 

kiinteistöjä huoltopisteitämme varten ja hankimme 

paikallisista yrityksistä kulutusmateriaaleja sekä pienempiä 

varaosia, Local Operations Manager Katarina Brewer Nordexilta 

listaa. 

– Jos meille tarjotaan alihankintana töitä, joka tapahtuu 

tuulivoimalassa, henkilöstöllä on oltava GWO-koulutus sekä 

korkealla työskentelyyn liittyvä lääkärintarkastus, sähkö- ja 

työturvallisuuskortti sekä tarvittavat suojavaatteet. 

Yrityksen oma koulutus 

Voimalan tehokkuuteen ja näin myös käyttöikään vaikuttaa 

moni seikka; muun muassa se, miten voimalaa huolletaan. 

Porilainen Tuulia Energy Oy vastaa tähän haasteeseen 

ja on jo muutaman vuoden ajan tarjonnut projektinhallinta- 

ja mittauspalveluiden lisäksi kokonaisvaltaista 

huoltoa tuulivoimaloille. 


ENERGIAMURROS 

– Mikäli tuulivoimala ei pyöri, luultavasti me 

olemme siellä, naurahtaa Tuulia Energyn myyntija 

kehitysjohtaja Emma Kousa. 

Kousa on ollut mukana Tuulia Energyllä vuoden 

verran ja ennen sitä tehnyt pitkälti koko työuransa 

tuulivoimalavalmistajien palkkalistoilla. 

Tuulia Energy kasvoi huiman harppauksen keväällä 

2023, kun yrityskaupan myötä sen tiimiin 

liittyi 30 vahvaa tuulivoimaosaajaa JBE Serviceltä 

Iistä. 

– Ala kasvaa huimaa vauhtia, ja arviomme mukaan 

koko alan kasvu jatkuu aina vuoteen 2040 

saakka. 

Kasvu tarvitsee tekijöitä. Tuulialla onkin nähty 

tarpeelliseksi kouluttaa tuulivoima-asentajia myös 

itse, sillä kyseessä on uusi, vauhdilla kasvava ammattiryhmä. 

– Vuonna 2017 titteliä tuulivoima-asentaja ei 

vielä edes tunnettu, Kousa muistuttaa. 

Kuinka paljon voimalan ikää tai tehokkuutta voidaan 

sitten huollon avulla kasvattaa? 

– Tarkkaa arviota ei tietenkään voida antaa, sillä 

lopputulokseen vaikuttaa moni muukin seikka, 

mutta hyvin huollettu ja valvottu voimala on takuuvarmasti 

vastakohtaansa tuottavampi. 

Tuulivoimasta Suomen 

suurin sähkön lähde 

MAA- JA MERITUULIVOIMA on merkittävä keino vähentää 

energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä ja siten torjua 

ilmastonmuutosta. Tuulivoimarakentamisen kasvu jatkuu ja 

vuoteen 2027 mennessä tuulivoima tulee olemaan Suomen 

suurin sähköntuotannon muoto. Tuulivoiman tuottaman 

puhtaan sähkön avulla mahdollistamme myös teollisuuden, 

liikenteen ja lämmityksen puhdistumisen hiilineutraaliksi 

lähitulevaisuudessa. 

Tulevaisuudessa pelkästään merituulivoima voi työllistää 

suomalaisia jopa 148 000 henkilötyövuoden edestä. Tällä 

hetkellä Suomessa on vireillä merituulivoimaa reilu 33 

gigawatin (GW) edestä. Kehitteillä olevien hankkeiden on 

arvioitu toteutuvan vuoteen 2045 mennessä. Jos määrästä 

valmistuu 75 prosenttia, ovat kiinteistö- ja yhteisöveroista 

sekä ansiotyön verotuksesta kertyvät verohyödyt Suomelle 

arviolta 3,8 miljardia euroa*). Merituulivoima tuottaisi 

puhdasta sähköä enemmän kuin omaan tarpeeseemme, jolloin 

tuotantokapasiteetti houkuttelisi myös lisää työtä tuovia 

investointeja Suomeen. 

*) Gaia Consulting Oy selvitys suomalaisen merituulivoiman 

aluetalousvaikutuksista (2023) 

TULEVAISUUDEN USKO ALALLA 

ON VAHVA 

Hankkeet 12/2022 

TUULIVOIMA ON NOPEASTI 

RAKENNETTAVISSA 

7/2023 – 12/2025 Tuulivoimakapasiteetti 

kasvaa ainakin 50 % 

Maatuulivoima 

12/2022 

~ 50 GW 

300 hanketta 

Merituulivoima 

12/2022 

~ 33 GW 

15 hanketta 

Asennettu tuulivoimakapasiteetti 


6,1 GW 

1468 tuulivoimalaa 

Valmistumassa 

7-12/2023 

1,1 GW 


Hankkeet 12/2022 

Maatuulivoima 


Merituulivoima 

5/2023 * 

Valmistumassa 

2024 

Valmistumassa 

2025 

~ 63 GW 

380 hanketta 

~ 58 GW 

32 hanketta 

1,1 GW 


1 GW 


* Kesällä 2023 myönnetty useita tutkimuslupia 

talousvyöyhykkeelle – ne eivät ole luvussa mukana. 

Investointipäätöksestä menee 1-3 vuotta siihen, että 

tuulivoimalat ovat sähköntuotannossa. 


Hardox® HiAce on uusin lisä Hardox®- kulutuslevyvalikoimaan. 

e on valkorsi ankaavaa kulutusta a korroosiota vastaan. 

Hardox® HiAce on erinomaisilta ominaisuuksiltaan vastaava 

kuin Hardox® sen rinell-kovuus on H a 

ary-iskukokeen väimmäisarvo - ssa. ullistavaa 

on se miten Hardox® HiAce seläää korroosion. un Harvot 

ovat matalamia se voi identää käyiän oa 

kolminkertaiseksi Hn teräkseen verrauna. 

hardox.fi

OMAISUUDENHALLINTA 

TEKSTI: FINGRIDIN YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ KIMMO MUTTONEN, KUNNONHALLINTAPÄÄLLIKKÖ JUKKA KOTISAARI, ERIKOISASIANTUNTIJA 

SAMPO TURUNEN (TOISIOJÄRJESTELMÄT) JA VANHEMPI ASIANTUNTIJA TUOMAS LAITINEN (VERKON ELINKAARENHALLINTA) 

KUVAT: FINGRID 

Merkittävää 

tehokkuutta 

Fingridillä on tehty laajoja muutoksia 

sähköverkkojen kunnossapidon käytäntöihin 

uusien työkalujen avulla viime vuosina. 

Taustaksi on mainittava, että kunnossapidossa 

on vuosien saatossa tapahtunut 

merkittäviä muutoksia, kun 

lentokoneteollisuudesta tutut opit 

ovat alkaneet voimakkaammin saada jalansijaa 

MSG-dokumenttien myötä. Vaikka historia ulottuu 

näissä aina vuoteen 1968, niin perusteet 

ovat vasta myöhemmin alkaneet levitä muille 

toimialoille. Kun kunnossapidossa alettiin siirtyä 

omaisuuden hallintaa kohti, eli tarkastelemaan 

asioita käyttövarmuuden ja elinkaariajattelun 

näkökulmista, alkoi syntyä myös omaa standardointia, 

kuten ISO 55001, jota myös Fingrid 

noudattaa. Maailmalla on käytössä myös muita 

standardeja omaisuuden hallintaan, kuten SAEjärjestön 

standardit. Kuitenkin sähköverkkojen 

osalta ISO55001 on vakiinnuttanut asemansa. 

Sähköverkkojen perinteisestä aikaperusteisesta 

kunnossapidosta on kehityksen myötä 

siirrytty kohti kuntopohjaista kunnossapitoa, 

jolloin toiminta on ennakoivampaa ja luotettavampaa. 

Tässä on hyvä ymmärtää myös erilaisten 

kunnossapitotapojen nimeämiset. Kunnossapitostrategioita 

nimetään eri yhteyksissä hieman 

eri tavoin, mutta yhteistä on kuitenkin pyrkimys 

kunnossapitoon, jossa luotettavuus on keskeisessä 

asemassa. Tästä monesti käytetään termiä 

RCM, mutta sen kanssa tulee olla varovainen, 

koska alkuperäinen RCM on puhtaasti ilmailualan 

tapa toimia, ja siksi erittäin raskas perinteisille 

aloille. 

Kehityksen myötä on alettu hyödyntämään 

parempia data-analytiikkatyökaluja huoltojen 

kohdistamiseen ja ajoittamiseen. Fingridillä on 

tehty merkittäviä muutoksia niin ensiö- kuin 

toisiopuolen kunnossapitokäytäntöihin uusien 

työkalujen avulla. Työkalut, datankeräysalustas- 

ta aina kirjauskäytänteisiin saakka, ovat alkaneet 

vaikuttaa huoltojen kohdistamiseen ja oikeaaikaiseen 

suorittamiseen. Toisiojärjestelmien 

osalta perinteisestä suojarelekoestamisesta voitiin 

luopua merkittävissä määrin, kun datamalleilla 

pystyttiin kohdentamaan ennakkohuoltoja 

aiempaa paremmin. 

Kohti järjestelmäkeskeistä koestusta 

Fingrid aloitti portaittaisen siirtymän kohti 

järjestelmäkeskeistä koestusta, koska datan 

analysointi viimeisen 15 vuoden ajalta osoitti, 

että suurin osa aiemmin havaituista vioista ei 

kohdistunut enää yksittäisiin laitteisiin vaan 

järjestelmän kokonaistoimintaan. Perinteinen 

kausikoestus, missä testattiin pääasiallisesti yhtä 

suojalaitetta kerrallaan ei ollut enää tehokas työkalu 

vikojen löytämiseen. Työtavat ja ohjeistus 

päivitettiin siis tälle vuosikymmenelle ja samalla 

kustannustehokkaammaksi. 

Jatkuva-aikainen 

sähköpur 

kausten 

valvonta voi 

mahdollistaa 

esimerkiksi 

virtamuuntajavaurion 

tunnistamisen 

hyvissä ajoin. 



Yksi merkittävä 

muutos on 

laitteista saatavan 

datan parempi 

hyödynnettävyys.” 



Sähköaseman laitekaappi aktiivisen ilmanvaihdon 

asentamisen jälkeen. 

Sähköaseman laitekaappi ennen aktiivisen ilmanvaihdon 

asentamista. 

Asemakäynnit ovat harventuneet 

Yksi merkittävä muutos kantaverkon toisiojärjestelmien 

osalta on myös laitteista saatavan datan 

parempi hyödynnettävyys. Vielä vuosituhannen 

vaihteessa vikojen jälkeiset häiriötallenteet tai 

tarkat relekohtaiset tapahtumalistat saatettiin 

joutua johtohäiriön jälkeen noutamaan henkilötyövoimin 

suoraan sähköasemalta. Nykyisin 

lähes kaikkien sähköasemiemme toisiojärjestelmät 

ovat suojattujen etäyhteyksien kautta 

tavoitettavissa. Laitteista 

saatava data on myös 

huomattavasti aiempaa 

tarkempaa, mikä mahdollistaa 

yhdessä teknisen 

dokumentaation 

kanssa hyvät pohjatiedot 

vikojen analysointiin. 

Tämä on mahdollistanut 

myös uudet tehokkaammat toimintatavat vikaja 

häiriötilanteiden ratkaisemiseen. Fingridillä 

onkin ollut liki kolme vuotta toiminnassa sisäinen 

toisiojärjestelmien 24/7 varallaolotoiminta, 

missä vian tai hälytyksen sattuessa järjestelmän 

käytettävyys varmennetaan aina ensin etäältä 

ennen palvelutoimittajan lähettämistä kohteeseen. 

Toimintamallilla on voitu siirtää valtaosa 

toisiojärjestelmien vikatilanteiden selvittämisistä 

ja korjaamisista päivätyöajoille (7–17). Samalla 

asemakäyntien määrä on vähentynyt jopa 60 

prosenttia, kun kohteeseen lähetetään suoraan 

oikeat resurssit oikeiden varaosien kanssa. 

Etäkäytön tiukat 

tietoturvavaatimukset 

Sähköaseman toisiolaitteiden etähallinta mahdollistaa 

edellä kuvatulla tavalla tehokkaan vianselvityksen, 

vasteaikojen nopeuttamisen ja laitteista 

saatavien lokitietojen 

ja tallenteiden täysimittaisen 

Asemakäyntien hyödyntämisen kunnossapitotoiminnassa. 

Samaan 

määrä on 

aikaan se asettaa entistä 

vähentynyt jopa 

tiukempia vaatimuksia etäkäytön 

kontrolleille ja koko 

60 prosenttia.” 

sähköasema-arkkitehtuurin 

tietoturvalle. Etäyhteyksissä 

onkin siirrytty keskitettyihin, tiukasti rajattuihin 

ja valvottuihin ratkaisuihin, joissa rajapinta 

pääsylle minimoidaan ja käyttäjät tunnistetaan 

vahvasti (MFA, multi-factor authentication). 

Itse sähköaseman automaatiota on perinteisesti 

ajateltu suljettuna järjestelmänä, ja vasta uusimpien 

sukupolvien toisiolaitteissa tietoturvanäkökohdat 

on otettu huomioon jo laitevalmistajan 

suunnittelupöydältä alkaen. IT-maailman tieto- 



turvaratkaisuja ei voida suoraan kopioida kriittisen 

infrastruktuurin järjestelmiin, jossa jokainen 

muutos ja päivitys on suunniteltava ja testattava 

tarkkaan ja järjestelmän käytettävyys on taattava 

jatkuvasti. 

Uusia osaamistarpeita henkilöstölle 

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö merkittäviä 

parannuksia voitaisi tehdä. 

Operatiivisten järjestelmien 

tietoturvassa voidaan nähdä 

rinnakkaisuuksia työturvallisuusajattelun 

kehittymiseen 

aikanaan: se vaatii pitkäjänteistä 

kulttuurin ja ajattelutapojen 

muutosta kouluttamisen 

ja esimerkkien kautta, 

ja tavoitteena on oltava, että 

tietoturva on osa jokaisen 

työntekijän rutiinitoimintaa. 

Tietoturvan kokonaisuuden 

muodostavatkin ihmiset, prosessit ja teknologia. 

Mielikuvissamme tietoturvasta keskitymme 

useimmiten ensisijaisesti teknisiin ratkaisuihin, 

mutta nämä ovat siis vain yksi tärkeä osa kokonaisuutta. 

Sähköaseman automaatiojärjestelmien kehittyminen 

on tuonut muutenkin uusia osaamistarpeita 

henkilöstölle, joka niiden parissa työskentelee. 

LAN-verkot ovat tulleet erottamattomaksi 

osaksi toisiojärjestelmää, kytkinten ja TCP/ 

IP-liikenteen perusteet on oltava hallussa ja laitteiden 

käyttämät portit ja protokollat tiedossa. 

Työasemat ovat muuttuneet virtualisointiympäristöiksi. 

On tehtävä töitä IT-maailman käyttöjärjestelmien 

lyhyiden elinkaarten hallitsemiseksi. 

Järjestelmät monimutkaistuvat, laitetyyppejä 

Datan 

vakiointi ja 

standardointi on ollut 

yksi suurimmista 

haasteista helpon 

jatkojalostettavuuden 

takaamiseksi.” 

tulee lisää ja laitteet vuorovaikuttavat enemmän 

keskenään. Kehityksen hallinnan edellytys on, 

että automaatiojärjestelmän arkkitehtuuri palvelee 

tarkoitustaan. Muutaman vuoden välein 

onkin syytä tarkastella kriittisesti vastaavatko 

nykytilan tarpeet alkuperäisiä suunnitelmia, vai 

onko monista yksittäisistä kehityskuluista ja uusista 

lisäyksistä muodostunut tarve suuremmalle 

päivitykselle. Samaan 

aikaan toisiojärjestelmän 

perustehtävä ei ole 

muuttunut mihinkään, ja 

riittävä ymmärrys koko 

sähköverkkotoiminnasta 

on edellytys järjestelmän 

kanssa toimimiselle. 

Tarvetta olisikin uudenlaisille 

osaajille, jotka 

hallitsevat sekä sähkötekniikan 

että nämä ITmaailmasta 

tutut teknologiat, 

joita operatiivisissa järjestelmissä otetaan 

enenevissä määrin käyttöön. 

Dataa päätöksenteon tueksi 

Yksi sähköisten omaisuudenhallintajärjestelmien 

merkittävimmistä keskusteluaiheista 

on yleensä oikeanlaisen ja laadukkaan datan 

kerääminen sekä jatkojalostus. Omaisuuksien 

vikahistoriadataa tuotetaan ympäristössämme 

niin tilaajan, toimittajan kuin ajoittain myös 

asiakkaiden toimesta. Datan vakiointi ja standardointi 

onkin ollut yksi suurimmista haasteista 

helpon jatkojalostettavuuden takaamiseksi. Sen 

parissa on tehty merkittäviä edistysaskelia ennen 

kaikkea datan syötön helpottamiseksi. Aiemmin 

eniten käytetyistä vapaista tekstikentistä ja muu- 



tamasta perusmäärittelystä on siirrytty 

kohti esivalintamenettelyä (Problem- 

Fault-Cause). Vikailmoituksen täyttäminen 

on helpottunut, kun järjestelmä 

ohjaa käyttäjää paremmin esitilastoinnissa. 

Jokainen vika on kuitenkin aina 

omanlaisensa, joten tästä huolimatta 

on ollut tärkeää jättää tekijälle määrittelyiden 

tueksi mahdollisuus lokimerkintöihin. 

Myös näihin on kuitenkin 

lisätty aika- ja käyttäjätunniste, joten 

jatkokysymysten esittäminen on tarvittaessa 

helpompaa, kun dataa käydään 

läpi. Kerättyä omaisuus- ja vikadataa 

saadaan edellä mainituin keinoin myös 

visualisoitua aiempaa paremmin. 

Vaatimuksia 

ympäristöolosuhteille 

Uutena, aiemmin harvemmin elinkaariajattelun 

parissa olevana laiteryhmänä 

päätään ovat nostamassa myös tietoliikennejärjestelmät. 

Kehitys niiden 

osalta on ollut tällä vuosituhannella niin 

huimaa, että järjestelmien elinkaaren 

ovat useammin määritelleet laitesukupolvi- 

ja suorituskykyvaatimukset kuin 

tekninen elinikä. Uudet tehokkaammat 

laitesukupolvet asettavat jo uudenlaisia 

vaatimuksia ympäristöolosuhteille. 

Käytetyt PDH -sukupolven laitteet kuluttivat 

täydessä siirrossa 20W, mutta 

nykyiset IP-laitteet lähestyvät (tai jopa 

ylittävät) kilowattiluokkaa, mikä näkyy 

myös lämmöntuotossa. Sama kehitys 

näkyy tietoliikennelaitteiden lisäksi 

myös kaukokäyttö- ja väylälaitteistoissa. 

Laitekaappien ilmanvaihtoon ja valvomoiden 

jäähdytykseen on täytynyt siis 

kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. 

Kerätyn historiadatan perusteella 

jo 2–3 asteen sisälämpötilan laskulla 

voidaan vähentää kuumimpien komponenttien 

vikataajuutta merkittävästi. 

Useimmissa kohteissa tämä onnistuu jo 

olemassa olevilla laitteilla. Laitekaappien 

aktiivinen ilmanvaihto on myös osoittautunut 

tehokkaaksi tavaksi jäähdyttää 

konvektiolla kuumimpia tietoliikennelaitteita, 

suljetussa laitekaapissa vaikutus 

voi olla jopa yli 15 asteen luokkaa. Myös 

väylä- ja tietoliikennelaitteista saatava 

kuntotieto ja lämpötiladata on nyt aiempaa 

helpommin visualisoitavissa. 

Kytkinkenttien laitekannan 

uusiutumisen vaatimukset 

Viimeisen vuosikymmenen aikana sähkönsiirtojärjestelmän 

laitekanta kantaverkossa 

on uusiutunut voimakkaasti. 

Tästä yhtenä esimerkkinä voidaan 

Tarkempaa tilannekuvaa Näistä lähtökohdista 

on varsin ilmeistä, 

voidaan hyödyntää 

että sähkönsiirtolaitteiden 

ylläpidon ja 

elinkaarihallinnan 

kannalta perinteiset 

huolto-ohjelmat eivät 

enää odotetusti parhaalla mahdollisella 

tavalla sovellu tähän muuttuneeseen 

tilanteeseen. Yhtäaikaisesti tämän laitekannan 

muutoksen kanssa, uusi edullinen 

anturiteknologia sekä riittävän 

siirtokapasiteetin omaavat langattomat 

tiedonsiirtoratkaisut ovat tulleet osaksi 

arkipäivää. 

Laitekannan uudistuminen yhdistettynä 

modernin kunnonvalvontateknologian 

kustannustehokkaaseen 

saatavuuteen ja skaalautuvuuteen, on 

johdatellut elinkaarihallintaa kohti 

kuntoperusteista ylläpitomallia, joka 

toki sellaisenaan on terminologisesti 

ollut tunnettu jo pitkään. Nyt todellinen 

tehokkaammin kohdistetun 

elinkaarihallinnan tarpeisiin.” 

mainita kytkinlaitteiden osalta toteutunut 

muutos, missä tiheää huoltoa, 

modifiointeja ja tarkastusta vaativat 

paineilma- ja vähäöljykatkaisijat ovat 

poistuneet käytöstä, samanaikaisesti 

vikaherkkyydeltään alhaisempien kaasukatkaisijoiden 

lisääntyessä voimakkaasti. 

Myös täysin uutta teknologiaa on 

tullut operatiiviseen käyttöön entistä 

suuremmilla käyttöjännitteillä, näistä 

yhtenä esimerkkinä tyhjökatkaisijat. 

Yhtä lailla kaasueristeisten kytkinlaitosten 

määrä on lisääntynyt merkittävästi 

tilankäyttövaateisiin ja toisaalta sähköasemien 

uusimisratkaisujen käytännön 

toteutuksiin liittyen, suhteessa vuosikymmenen 

takaiseen tilanteeseen. 



TOISIOJÄRJESTELMÄT = 

Sähköverkon pujärjestelmät, joilla 

valvotaan, operoidaan sekä suojataan 

sähköverkkoa. Kattaa automaation, 

suurjänniteverkon suojareleistyksen, 

vianpaikannusjärjestelmät sekä niihin 

liittyvät tietoliikennelaitteet. 

muutos tätä kohti on viimein ollut hyvin 

luontainen, perusteltu ja myös käytännössä 

toteutettavissa. 

Digitaalinen 

kunnonvalvonta-alusta 

Digitaalinen kunnonvalvonta-alusta on 

otettu Fingridillä käyttöön viimeisten 

vuosien aikana. Sen hyötykäyttöön saattaminen 

on ensisijaisesti perustunut toistaiseksi 

jatkuva-aikaisten anturointijärjestelmien 

käyttöönottamiseen, jotka korvaavat 

tai täydentävät perinteisiä aikaperusteisia 

kunnossapitotoimenpiteitä. Näiden 

järjestelmien tuottama data siirtyy kytkinkentiltä 

pilvialustoille analysoitavaksi. 

Analyysit luovat johtopäätöksiä laitteiden 

toiminnallisesta kyvykkyydestä. 

Mittausmenetelmiä on kehitetty 

vuosien aikana useita, muun muassa 

kytkinlaitteiden toiminnallista kyvykkyyttä 

todentamaan, samoin kuin osoittamaan 

virtamuuntajille ja läpivienneille 

niiden sähköisten eristeiden vaurioita 

osittaispurkausvalvonnalla. Käytössä on 

helposti käyttökohteeseen asennettavaa 

langatonta lämpökameratekniikkaan, 

jota voidaan käyttää työnalaisesti ja 

uusien sovelluksien suunnittelussa. Näiden 

osalta tulevaisuudessa uusia kaistoja 

syntynee tarveperusteisesti vain 

lisää, kun olemassa olevat kehitykset 

saavuttavat teknologisen kypsyytensä, 

kukin ajallansa. 

Edge-rajapinnan 

mahdollisuudet 

Tiettyjä mittauksia/tarkastuksia ei 

kuitenkaan ole järkevää tai ei edes pystytä 

toteuttamaan jatkuva-aikaisella 

anturoinnilla. Mittaus voi olla esimerkiksi 

erityisen vaikeaa, mahdotonta 

tai kohtuuttoman kallista kaapeloida 

pysyväksi, syntyvä datamäärä voi olla 

poikkeuksellisen suuri pilvialustalle lähetettäväksi 

sekä sen läpikäyminen voi 

olla työlästä ja aikaa vievää sellaisenaan. 

Näistä esimerkkinä drone-ratkaisujen 

tuottama suurdata-aineisto videokuvausten 

muodossa tai esimerkiksi 

eristimien halkeamien tunnistamiseen 

perustuva värinäemissioperusteinen 

menetelmä. Jälkimmäisessä hyvin korkeat 

näytteenottotaajuudet synnyttävät 

mittausdataa sellaisissa määrin, että sen 

lähettäminen pilvialustalle ei ole perusteltavissa. 

Olemassa oleva digitaalinen 

kunnonvalvonta-alusta ja loppukäyttäjätyökalut 

mahdollistavat kuitenkin 

tämäntyyppisten, paikallisesti erillissuoritteina 

toteutettavien mittausten 

integraation ja automaatiopohjaisen 

hyödyntämisen sekä tulkinnan tulevaisuudessa. 

Edellytyksenä tälle kokonaisuudelle 

on osin Edge-ratkaisujen toteutus, 

johon esimerkiksi palvelutoimittajan 

työnä tuotettava mittausdata voidaan 

purkaa paikallisesti tai automaattisesti. 

Edge-ratkaisu on taas osa digitaalisen 

valvontaratkaisun Azure-järjestelmää, 

jossa poikkeama-analytiikka voidaan 

esimerkiksi opetusmateriaalin perusteella 

automatisoida, ja näin vain 

tulokset ja johtopäätökset siirtää loppukäyttäjille. 

Teknologiset ratkaisut 

eri sovellutuskohteisiin lisääntyvät 

tässäkin tulevaisuudessa ja lisäksi Edgerajapinta 

sellaisenaankin antaa uuden 

mahdollisuuden tarvittaessa viiveettömämpään, 

paikalliseen analytiikkaan 

suurien datamäärien käsittelyssä, kuin 

myös datansiirron optimointiin. 

Elinkaarihallinnan optimointi 

Digitaalisella kunnonvalvonnalla vastataan 

tarpeeseen tunnistaa uuden kasvavan 

laitekannan mahdollisia tyyppivikoja 

ja muita heikkouksia sekä ylipäänsä 

luodaan tarkempaa tilannekuvaa laitteiden 

kuntotilasta käyttövarmuuden ja 

luotettavuuden varmentamiseen sekä 

tehokkaasti kohdistetun elinkaarihallinnan 

tarpeisiin. Samalla syntyy uusia 

mahdollisuuksia priorisoida tarvittaessa 

myös asemien perusparannushankkeita 

tarkemmin todelliseen kuntotietoon 

perustuen. 


MARKKINAT 

TEKSTI: JANNE-PEKKA KARTTUNEN, JAAKKO TENNILÄ 

KUVA: SHUTTERSTOCK 

Ennakoivan 

kunnossapidon 

kasvavat markkinat 

Markkinat tulevat kasvamaan 

lähivuosina merkittävästi 

useiden lähteiden mukaan. 

Siirtymä avaa uusia ovia kaikille 

alan toimijoille ja tuo samalla 

mukanaan monia kysymyksiä. 

Kunnossapidon ennakoivat menetelmät 

ja teknologiat eivät ole 

markkinoilla uusi asia. Tarkastuksia 

ja mittauksia laitteista on 

tehty jo hyvin pitkään, myös muita ennakoivia 

toimenpiteitä tehdään säännöllisesti. Kehittyvien 

digitalisaatiojärjestelmien ja -sovellusten 

odotetaan muuttavan kenttää radikaalisti. 

Uudet markkinoille 

tulevat sovellukset 

tulevat muuttamaan 

olennaisesti toimialaa. 


MARKKINAT 

Kunnossapito 

Aikataulutettu kunnossapito 

Suunnittelematon huolto 

Ennalta ehkäisevä 

kunnossapito 

ilman havainnointia 

Havaintoihin 

perustuva 

ehkäisevä 

kunnossapito 

Korjaava 

kunnossapito 

Ennen häiriö 

tilannetta tai 

viivästetysti 

havainnon 

jälkeen 

Välittömästi 

havainnon 

jälkeen 

Jaksotettu kunnostaminen Kuntoon perustuva kunnossapito Siirretty kunnossapito Opportunistinen huolto Välitön korjaava huolto 

Taso 5 Taso 4 Taso 3 Taso 2 Taso 1 

Kuva 1. Korjauksen toteutus. Lähde: SFS-EN 13306. 

Tarkasteltaessa kansainvälisiä markkinatutkimuksia 

näyttää olevan niin, että 

olemme ennakoivan kunnossapidon osalta 

teollisuudessa vasta alkutaipaleella. 

Yrityksissä on myös viime aikoina herätty 

ymmärtämään ennakoivan kunnossapidon 

teknologioiden mahdollisuudet 

yritysten tuottavuuden tehostamisessa. 

Uusille toimijoille ja palveluntarjoajille 

ennakoiva kunnossapito on erityisen 

kiinnostava, koska markkinan ennustetaan 

kasvavan 30 prosenttia vuodessa 

seuraavien kymmenen vuoden aikana. 

Mitä ennakoiva kunnossapito 

pitää sisällään? 

Englanninkielinen termi ”predictive 

maintenance” on hyvin laaja ja pitää 

sisällään ennakoivaa toimintaa, ennustavia 

järjestelmiä, päätöksentekoa, toimenpiteitä 

ja erilaisia käytännön menetelmiä. 

Yleinen ja yhtenäinen tavoite on 

kuitenkin muuttaa suunnittelemattomat 

kunnossapitotoimenpiteet suunnitelluiksi 

sekä samalla pyrkiä optimoimaan 

yrityksen prosesseja ja toimintamalleja. 

Johtopäätöksiä kuvan 1. perusteella; 

Mitä enemmän aikaa korjauksen ja havainnon 

välille halutaan, sitä kehittyneempi 

menetelmä aikaisen vaiheen havaitsemiseen 

tarvitaan. Siirryttäessä toimintamalleissa 

kuvassa vasemmalle pyritään laite 

pitämään tuotantokuntoisena pienillä 

oikein ajoitetuilla kunnostuksilla. Tavoitteena 

on vikakorjausten minimointi. 

Markkinat ovat jo 

tuplaantuneet 

Ennakoivan kunnossapidon markkinaennusteet 

vuodelta 2016 ennustivat 

markkinan tuplaantuvan vuoteen 2022 

mennessä. Näin myös näyttäisi käyneen. 

Markkinaennusteiden mukaan jatkossakin 

näyttää vahvasti siltä, että kunnossapidossa 

tullaan enenevässä määrin 

investoimaan ennakoitavuuden ja käyttövarmuuden 

parantamiseen tähtääviin 

teknologioihin ja palveluihin. 

Elämme Suomessa tällä hetkellä tilanteessa, 

jossa työvoiman saatavuus teollisuudessa 

koetaan haasteelliseksi. Näin 

on myös kunnossapitoalalla. Kollegat Euroopassa 

painivat saman haasteen kanssa. 

Työvoiman saatavuus on tietenkin rajoite 

toiminnan kehittämiselle, mutta toisaalta 

se pakottaa yrityksiä kehittämään omia 

toimintamallejaan, myös prosessien ja 

ennakoinnin osalta. 

EMAM 23 kyselytutkimuksen 

tuloksia 

EFNMS teki vuonna 2023 EMAM 23 

kyselytutkimuksen (EMAM = European 

Maintenance and Asset Management). 

Kyselyyn vastanneista 75 prosenttia totesi, 

että työvoiman rekrytointi on hankalaa ja 

20 prosenttia totesi rekrytoinnin olevan 

lähes mahdotonta. 

EMAM 23 kyselyyn vastanneista 

yrityksistä lähes puolet ennakoi yrityksensä 

ICT-investointien kasvavan ja 75 


MARKKINAT 

prosenttia ennustaa kasvua myös investoinneissa 

digitaalisiin työkaluihin. 

Syiksi näille investoinneille mainittiin 

käyttövarmuuden kasvattaminen, 

tuottavuuden optimoiminen ja kustannusten 

optimointi. Tarve digitalisaatiolle 

ja tehokkuuden tavoittelulle 

kunnossapidossa on olemassa ja siihen 

ollaan valmiita investoimaan. 

Kyselyyn vastaajien mielestä keskeisiä 

vaatimuksia uusien teknologioiden 

ja digitalisaation käyttöönotolle 

ovat yrityksen oma visio ja selkeä 

suunnitelma käyttökohteesta. Olennaista 

on myös organisaation johdon 

sitoutuminen. Yritykset tarvitsevat 

myös uudenlaista osaamista, jotta 

uudet työkalut saadaan tehokäyttöön. 

Ennakoivan kunnossapidon 

markkina kasvu? 

Koostimme julkisesti saatavilla olevista 

noin 15 markkinatutkimuksesta 

keskiarvoisen ennusteen, jonka lopputuloksena 

syntyi arvio 30 prosentin 

vuosittaisesta kasvusta ennakoivan 

kunnossapidon markkinassa (Kuva 2.) 

Markkinatutkimukset eivät ole keskenään 

suoraan vertailukelpoisia, koska 

muun muassa markkinan määritelmä, 

markkina-alue ja aikajakso eroavat toisistaan, 

silti voi huoletta todeta, että markkinakasvun 

ennustetaan olevan huimaa 

seuraavien kymmenen vuoden aikana. 

IoT-Analytics (iot-analytics.com) 

on yksi kunnossapidon markkinaa 

seuraava taho ja heidän mukaansa 

ennustava kunnossapito (”predictive 

maintenance”) on kehittynyt marginaali 

aiheesta IoT-markkinan kiistattomaksi 

voittajakokonaisuudeksi alle 

vuosikymmenessä. Heidän mukaansa 

alueen sovelluksilla on myös erittäin 

nopea takaisinmaksuaika. 

Miten ennakoiva 

kunnossapito kehittyy? 

Ennakoivan kunnonvalvonnan määritelmä 

on useissa yhteyksissä teknologialähtöinen 

ja silloin puhutaan erilaisista 

toimintaa tukevista järjestelmistä. Järjestelmien 

toivotaan ottavan isomman 

roolin rutiininomaisissa säännöllisistä 

tarkastuksissa sekä analysoivan ja 

muuttavan kerätyn datan varsinaisiksi 

toimenpide-ehdotuksiksi. Seuraavassa 

vaiheessa kunnossapitäjät tekevät päätöksiä 

toimenpiteistä ja toteuttavat ne. 

Arvio on, että teknologiat, jotka mahdollistavat 

tämän kaltaiset toimintamallit, 

eli keräävät ja analysoivat dataa sekä 

esittävät sen loogisessa muodossa tule- 

Mitkä ovat tärkeimmät tekijät, jotka voisivat nopeuttaa uusien 

ICT- ja digitalisaatiotyökalujen käyttöönottoa? 

Onnistuneiden case-esimerkkien 

benchmarkkaus 

Johdon sitoutuminen 

Selkeä kunnossapitostrategia ja 

kehityssuunnitelma 

Uusien konseptien testaus 

Kunnossapidon tekniikka osaaminen 

Ulkopuolisten konsulttien käyttö 

Mikä on keskeisin edellytys siirtymiselle kohti digitalisaatiota ja teollisuus 4.0.:ta? 

Ylimmän johdon sitoutuminen 

Parempi ymmärrys ja enemmän 

tietoa alasta ja ratkaisuista 

Selkeä näkemys kaikista seurannaisvaikutuksista 

(tekniset, inhimilliset, organisatiovaikutukset jne.) 

Kunnossapidon uudet osaamisalueet 

(kuten data-analyysi ja mekatroniikka) 

Valtion taloudellinen tuki yrityksille 

Toimittajien uudet ratkaisut 

4% 

2% 

21% 

37% 

38% 

30% 

20% 

21% 

22% 

59% 

56% 

54% 

Lähde: EFNMS:n TEETTÄMÄ EMAM 23 kyselytutkimus. 

Ennakoivan kunnossapidon arvioitu markkinakehitys 

Kuva 2. Markkinatutkimuksien perusteella tehty arvio kehityksestä 

seuraavan 10-vuotiskauden aikana (mrd. USD, luvut viitteellisiä) 


MARKKINAT 

vat menestymään. Esimerkiksi langattomuuden, 

koneoppimisen sovellusten, 

pilvipalveluiden ja reaaliaikaisen 

raportoinnin yleistyminen mainitaan 

useissa raporteissa tulevaisuuden 

muutosajureiksi. Näistä teknologioista 

suurinta kasvua ennustetaan yleisesti 

pilvipohjaisille sovelluksille. 

Uudet markkinoille tulevat sovellukset 

tulevat muuttamaan olennaisesti 

toimialaa ja kunnossapitäjien 

toimenkuvaa. On mielenkiintoista 

nähdä, kuinka pystymme kehittämään 

kunnossapito-organisaatioiden 

toimintaa, oppimaan uutta ja täysimittaisesti 

hyödyntämään uusien 

työkalujen potentiaalin. 

EFNMS:n 

markkinatutkimus 

vuodelta 2023 

(EMAM 2023) 

Selvityksen tarkoituksena oli 

analysoida Euroopan kunnossapito 

markkinoita ja kehitystä. 

Kysymykseen investoinneista ja 

markkinakasvusta koskien kunnossapitoa 

sekä ICT- ja digitalisaatiotyökaluja 

sekä kumpaankin 

liittyviä palveluja vastaajat antoivat 

seuraavanlaisen palautteen: 

• 67 % arvioi huolto- ja tukipalvelujen 

markkinavolyymin 

kasvavan 

• 48 % arvioi lisäävänsä investointeja 

kunnossapidon ja tukitoimintojen 

järjestelmiin 

Kysymykseen saatavista hyödyistä 

liittyen uusien ICT- ja digitalisaatiotyökalujen 

käyttöönottoon 

vastaajat arvioivat seuraavaa: 

• 78 % arvioi laitosten käyttövarmuuden 

parantuvan 

• 62 % arvioi yhtiön tuottavuuden 

lisääntyvän ja tuotteiden 

laadun paranevan 

• 51 % arvioi kunnossapidon 

kustannusten vähenevän 

Näkemyksiä aiheesta 

ERKKI MÄKELÄ 

Hyödyntämiskyvystä 

tulee kilpailuvaltti 

Erkki Mäkelä, Head of Business Unit, Digital 

Services, Kiwa Inspecta; “Ennakoivaan ja 

ennustavaan toimintaan keskittyminen on 

näkemykseni mukaan ensiarvoisen tärkeää 

toiminnan laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi 

sekä kustannusten optimoimiseksi, olipa kyseessä 

sitten kunnossapito tai vaikkapa turvallisuus. 

Ennakoiva ja ennustava toiminta vaatii suuren määrän 

dataa, jonka käsittelyssä näen tekoälyratkaisuiden 

kasvavan valtavaa vauhtia. Samalla kun fokus on 

parhaiden tekoälyratkaisuiden kehittämisessä ja 

hyödyntämisessä, nousee tärkeään asemaan myös tietoturvallisuuden ja tiedon 

omistajuuden varmistaminen. Nämä ovat osa-alueita, joiden hyödyntämiskyky 

tulee erottamaan toimijoita tulevaisuudessa voimakkaasti.” 

JANNE HAKALA 

Kehitysvauhti kiihtyy 

entisestään 

Janne Hakala, Director, EAM and Service Business, 

VincitEAM: “Tuotanto-omaisuuden hallinnassa 

EAM-järjestelmiltä edellytetään ennakoivassa 

kunnossapidossa erityisesti joustavaa liitettävyyttä 

muihin teknologisiin järjestelmäratkaisuihin 

(EAM = Enterprise Asset Management). 

Parhaimmatkaan ennustavat teknologiset ratkaisut 

eivät kuitenkaan auta, elleivät ne johda oikea-aikaisiin 

käytännön kunnossapitotoimiin. Teknologinen 

kehitysvauhti ennustavassa kunnossapidossa on kiihtyvää, 

joten EAM-järjestelmiin tulee joustavasti pystyä liittämään 

parhaat teknologiset ratkaisut. Tähän tarpeeseen 

vastaavat kehittyneet palveluväyläratkaisut, jotka varmistavat 

saumattomat integraatiot kunnossapidon toiminnanohjaukseen. Näin varsinaisen 

kunnossapidon toiminnanohjauksen päätehtäväksi jää tuottaa ennusteista 

automaattisia työtilauksia sekä tarjota kunnossapitäjille kaikki tarvittava 

tieto tehtävän suorittamiseksi.” 

JANNE-PEKKA KARTTUNEN 

Muutokseen pitää varautua 

Janne-Pekka Karttunen, toimitusjohtaja, 

Distence Oy: “Kehitys ja muutostarve on selvästi 

kiihtynyt viime vuosina. Monet toimijat ovat 

ymmärtäneet, että uusi teknologia vaatii 

prosessien ja kulttuurin uudistamista. Haaste 

monesti on, että teknologinen kehitys on 

usein nopeampaa kuin implementaatio, 

aina on jotain uutta ja parempaa. Muutos 

on varmasti tulossa ja se on iso. Se tulee 

haastamaan toimialaa, olisi hyvä keskustella 

avoimesti ja pohtia asiaa ennakoivasti ja 

valmistautua muutokseen. En henkilökohtaisesti usko, 

että tältä voi kukaan välttyä.“ 


KOULUTUS 

TEKSTI: LEHTORI DI JAAKKO ETTO, TUNTIOPETTAJA INSINÖÖRI (AMK) MIKA MAJURI, ASIANTUNTIJA DI JANI SIPOLA 

KUVAT: LAPIN AMK 

Kunnossapidon 

opetusta uudistettiin 

Lapin AMKssa 

Kaksivuotisen Kutomohankkeen 

tavoitteena 

oli tuotantolaitosten 

kunnossapidon moduulien 

kehittäminen osaksi Lapin 

ammattikorkeakoulun 

insinöörikoulutusta. 

Lehtori DI Jaakko Etto on opettanut mm. 

tuotantolaitosten sähköistystä, sähkönjakelua 

ja kunnossapitoa toimien nyt 

Lapin ammattikorkeakoulun uudistuvan 

teollisuuden TKI-hankkeissa. 

Keskusteluissa alueen yritysten 

kanssa oli noussut esille 

kunnossapidon osaamisen 

koulutustarve metsä-, 

metalli-, kaivos- ja energiasektorin tuotantolaitoksissa. 

Samoin kunnossapidon 

Promaint-yhdistyksen selvityksessä oli 

havaittu kunnossapidon koulutuksen 

väheneminen Suomessa. Lapin ammattikorkeakoulussa 

uudistettiin koulutusten 

opetussuunnitelmat moduulipohjaisiksi 

ja kunnossapitokoulutuksen osaamisen 

profiloivien opintojen moduulien 

luomiselle oli selkeä tarve. 

Kemissä sähkö- ja automaatiotekniikan 

ja konetekniikan insinöörikoulutuksissa 

nähtiin tarpeelliseksi kehittää 

ja vahvistaa teollisen kunnossapidon 

koulutusta. Tämä toteutettiin Kutomohankkeen 

avulla kahden vuoden aikana. 

Hankkeessa kartoitettiin yritysten 

haastatteluiden ja kyselyjen avulla sekä 

kansainvälisen EQF-osaamiskentän 

avulla kunnossapitoon liittyviä koulutustarpeita 

sekä kehitettiin tapoja 

oppimisen toteutumiseen muun muassa 

hyödyntämällä virtuaalisuutta. Hankkeen 

tuloksena muodostettiin yhdeksän 

kappaletta 5 opintopisteen opintojaksoja 

eli yhteensä 45 opintopistettä. 

Opinnot jaettiin moduuleihin 

Tuotantolaitosten kunnossapidon 45 

opintopisteen kokonaisuus jaettiin kolmeen 

moduuliin: kunnossapito teollisuudessa, 

kunnossapidon suunnittelu 

ja toteutus sekä kunnossapidon talous 

Asiantuntija DI Jani Sipola toimii 

asiantuntijana ja projektipäällikkönä 

Lapin ammattikorkeakoulun uudistuvan 

teollisuuden TKI-hankkeissa. 

Kuva 1. Kutomo-hankkeen virtuaaliympäristön 

pilotti opintojaksolla. 

Insinööri (AMK) Mika Majuri 

vastaa yhtenä opettajana kunnossapidon 

opetuksesta Lapin 

ammattikorkeakoulussa. 


KOULUTUS 

ja johtaminen. Jokainen moduuli muodostuu 

kolmesta opintojaksosta ja on 

15 opintopisteen suuruinen. Kunnossapidon 

opetusmoduulit ovat tarjolla 

osana sähkövoiman, automaation ja 

koneinsinöörien tutkinto-opintoja 

muun opintomoduulitarjonnan rinnalla. 

Kehitetyt moduulit tarjotaan myös 

muiden ammattikorkeakoulujen ja 

avoimien opintojen opiskelijoille. 

Moduulien opintojaksojen kehittämisen 

työkaluina olivat keskustelu 

ja vuorovaikutus hankehenkilöstön, 

opettajien, esimiesten, hankkeen 

ohjausryhmän ja alueen yritysten 

kanssa. Keskeistä opintojaksojen 

määrittelyssä oli opintojaksojen tavoitteiden 

selkeä määrittely ja tavoitteisiin 

perustuvien arviointikriteerien 

laatiminen. Opintojaksojen sisältöjen 

ja pedagogisten valintojen tueksi 

koottiin opintomateriaalia ja luotiin 

Kuva 2. Kemin kampuksen pneumatiikan ja hydrauliikan oppimisympäristö kuvattuna 

Matterport-ympäristöön. 

Kunnossapidon 

osaamisen 

koulutustarve nousi 

esille monin tavoin.” 

Kuva 3. Automaatiokoulutuksen prosessiautomaation oppimisympäristö. 

uutta oppimateriaalia. Opintojaksojen 

toteuttamiseen on käytettävissä SFSstandarimateriaaleja, 

PSK-standardeja, 

valmistajien dokumentaatioita 

ja webinaareja, luentoja ja esimerkkitehtäviä. 

Monimuoto-opiskelijoiden 

etäopetuksessa ja -ohjauksessa ja 

oppimistehtävissä käytetään virtuaalimalleja 

oppilaitoksen oppimisympäristöistä, 

opetusprosesseista ja tuotantolaitosten 

todellisista osaprosesseista 

sekä esimerkiksi perinteisiä Know- 

Pap- ja KnowPulp-ympäristöjä. 

Kunnossapito teollisuudessa 

Kunnossapitoteollisuudessa moduuli 

on tarkoitettu ns. aloittaville kunnos- 

sapitäjille ja se sisältää opintojaksot: 

kunnossapidon perusteet, tuotantolaitosten 

koneja laitekunnossapito 

sekä tuotantolaitosten sähkö- ja 

automaatiokunnossapito. Moduuli 

tuottaa osaamista teollisuuden mekaanisesta 

kunnossapidosta ja sähkö- ja 

automaatiokunnossapidosta sekä 

työturvallisuudesta ja kunnossapidon 

kestävästä kehityksestä. Tämän moduulin 

opetus on alkanut Kemissä nyt 

syksyllä 2023. Opintojaksolle otetaan 

tutkinto-opiskelijoiden lisäksi avoimen 

ammattikorkeakouluopintojen opiskelijoita. 

Opintojaksojen kuvaukset ovat 

Lapin ammattikorkeakoulun opintooppaassa. 


KOULUTUS 

Suunnittelu ja toteutus 

Kunnossapidon suunnittelu ja toteutus 

-moduuli on tarkoitettu edistyneemmille 

kunnossapitäjille, joilla on 

jo perustiedot kunnossapidosta ja se 

sisältää opintojaksot: kunnossapidon 

työnsuunnittelu, käyttövarmuus sekä 

teollisuus 4.0 kunnossapidossa. Tätä 

moduulia tarjotaan valittavaksi myös 

muiden ammattikorkeakoulujen 

opiskelijoiden tarjonnassa. 

Moduuli tuottaa osaamista suunnitella 

kunnossapidon töitä, ymmärrystä 

käyttövarmuuden merkityksestä 

tuotantolaitoksissa ja tietoa teollisuus 

4.0 teknologioista nykyaikaisessa 

kunnossapidossa. Näiden opintojaksojen 

toteutus alkaa syksyllä 2023 

ja jatkuu keväällä 2024. Ensimmäisessä 

toteutuksessa 70 prosenttia 

osallistujista on muiden ammattikorkeakoulujen 

opiskelijoita. 

Talous ja johtaminen 

Kunnossapidon talous ja johtaminen 

-moduuli on tarkoitettu lähtökohtaisesti 

ylemmän ammattikorkeakoulun 

opetustarkoituksiin ja se sisältää 

opintojaksot: tuotanto-omaisuuden 

hallinta, kunnossapidon talous sekä 

kunnossapidon johtaminen. Moduuli 

tuottaa osaamista johtaa ja kehittää 

kunnossapitotoimintaa sekä ymmärrystä 

tuotanto-omaisuuden hallinnan 

merkityksestä teollisuudessa. Näiden 

opintojaksojen käynnistämisestä Lapin 

AMK:ssa ei ole tehty vielä päätöksiä, 

todennäköinen toteutusajankohta 

on lukuvuosi 2024-2025. 

Kaikista tuotantolaitosten kunnossapidon 

moduulien opintojaksoista 

tehtiin työtilamallit moodleympäristöihin. 

Opintojaksojen 

tavoitteiden, sisältöjen ja arviointikriteerien 

laadintaan osallistuivat 

opettajat ja TKI-asiantuntijat. 

Työtilamallien materiaaleissa ja 

oppimistehtävien esimerkeissä hyödynnettiin 

aikaisempaa osaamista 

ja kokemuksia, esimerkiksi sähkö 

ja konetekniikan kunnossapidon 

opintojaksoista, kunnossapidon erikoistumisopintojen 

toteuttamisesta, 

kunnossapidon teknologiaosaamisen 

johtamisen YAMK-koulutusta ja 

yhteistyössä toteutettua kunnossapidon 

muuntokoulutusta. Aikaisempien 

kunnossapidon koulutuskokemusten 

ja palautteen perusteella 

toteutettiin moodle-ympäristöön 

mallit virtuaaliympäristöineen. 

Kuva 4. Liikkeenvahvistuskamera ja 

mitattu liike. 

Kuva 5. Moottorin ja pumpun linjaus. 

Kuva 6. Moottorin ja pumpun linjaus. 

Virtuaaliset ja todelliset 

oppimisympäristöt 

Kunnossapidon opetuksessa hyödynnetään 

Lapin AMK:n oppimisympäristöjä, 

laitteistoja ja järjestelmiä laaja-alaisesti. 

Opiskelussa hyödynnetään myös virtuaalisia 

oppimisympäristöjä. Hankkeen 

aikana testattiin muun muassa kaupallista 

Glue-ohjelmistolla (kuva 1) toteutettua 

virtuaalista ympäristöä, jossa 

opiskelijat pääsivät tekemään erilaisia 

kunnossapidon tehtäviä. Lisäksi Lapin 

AMK:n oppimisympäristöistä on tehty 

aitoja 3D-malleja, joiden avulla opiskelijat 

voivat esimerkiksi tutustua oppimisympäristöihin 

etukäteen. 3D-mallit 

on toteutettu Matterport-laitteistolla 

ja -järjestelmällä. Kuvassa 2 on esitetty 

Matterportilla toteutettu 3D-malli 

pneumatiikan ja hydrauliikan oppimisympäristöstä. 

Lapin AMK:ssa on käytössä 

moodlen opetusalusta, johon on voinut 

myös integroida mm. Matterportilla 

luodut 3D-mallit oppimisympäristöistä 

erilaisine oppimistehtävineen. 

Harjoitteita aidoilla 

laitteistoilla 

Opetus ei tapahdu pelkästään virtuaalisesti 

vaan opinnot sisältävät myös käytännön 

harjoitteita aidoilla laitteistoilla 

ammattikorkeakoulun eri koulutusten 

laboratorioympäristöissä. Esimerkiksi 

tuotantolaitosten koneja laitekunnossapidon 

opintojaksolla käytetään kunnonvalvonnan 

mittauslaitteistoja kuten 

linjauslaitteisto, värähtelymittauslaitteisto, 

lämpökamera ja liikkeenvahvistuskamerajärjestelmä. 

Opintojaksolla 

opiskelijat tekevät erilaisia kunnossapidollisia 

mittauksia oppimisympäristön 

prosessilaitteista. Opintojakson oppimisympäristönä 

käytetään konetekniikan 

oppimisympäristöjen lisäksi automaatiokoulutuksen 

uudistettua prosessiautomaation 

oppimisympäristöä. 

Prosessiautomaation 

oppimisympäristö 

Prosessiautomaation ympäristössä on 

käytössä Valmetin ja Siemensin automaatiojärjestelmät, 

joilla ohjataan vettä 

putkistojen kautta ja säiliöiden välillä erilaisten 

prosessilaitteiden ja kenttäinstrumentoinnin 

avulla. Oppimisympäristön 

suunnitteluun, asennuksiin ja ohjausten 

toteutuksiin ovat osallistuneet automaatiotekniikan 

opiskelijat. Kuvassa 3 on esitetty 

prosessiautomaation oppimisympäristö, 

josta on myös virtuaalimalli, kuten 

kaikista oppimisympäristöistä. Ympäris- 


KOULUTUS 

Kunnossapidon 

perusteet 

Kunnossapito teollisuudessa (15op) 

tössä on käytössä useita erillisiä prosessikokonaisuuksia, 

joita voidaan operoida 

yhtä aikaa HMI-paneeleilta, valvomoista 

tai etänä esimerkiksi kotoa. 

Kuva 7. Moottorin ja pumpun 

linjauslaitteisto. 

Tuotantolaitosten 

koneja 

laitekunnossapito 

Tuotantolaitosten 

sähkö- ja 

automaatiokunnossapito 

Kunnossapidon suunnittelu ja toteutus (15 op) 

Kunnossapidon 

työnsuunnittelu 

Käyttövarmuus 

Kunnossapidon talous ja johtaminen (15 op) 

Teollisuus 4.0 

kunnossapidossa 

Tuotantoomaisuuden 

hallinta 

Kunnossapidon 

talous 

Kunnossapidon 

johtaminen 

Tuotantolaitosten koneja 

laitekunnossapidon 

oppimistehtävien 

esimerkkejä 

Seuraavaksi käydään läpi esimerkkejä 

oppimistehtävistä konekunnossapidon 

käytännön oppimistehtävistä. Esimerkiksi 

liikkeenvahvistuskameran avulla voidaan 

havainnoida laitteistojen ja putkistojen 

värähtelyä ja liikettä, jota ei voi havaita ihmissilmillä. 

Kuvassa 4 on esitetty liikkeenvahvistuskamera 

ja tuloskuvaaja. Tyypillisesti 

liikkeenvahvistuskameralla nähdään 

vahvistettuna esimerkiksi putkistojen, tukirakenteiden 

ja prosessilaitteiden tärinää 

ja havaitaan tukirakenteiden puutteita. 

Kuvissa 5-7 on menossa moottorin ja 

pumpun linjaus prosessiautomaation oppimisympäristössä. 

Oppimisympäristön 

laitetiedot ja dokumentit ovat moodleympäristössä, 

kuten myös linjauslaitteiston 

ohjeet ja linjauksen laboratoriotyön 

työohje. Prosessiautomaation laboratoriossa 

linjaus voidaan tehdä käytännön olosuhteita 

vastaavissa tiloissa. Sähkömoottorin 

ja pumpun linjauksen toteuttamisen 

ohjeistus on PSK-standardien mukainen. 

Kuva 8. Värähtelymittauksen toteutus 

pumpulle vesiprosessissa. 

Kuvassa 8 on käynnissä värähtelymittaukset 

moottorista ja pumpusta. Vesiprosessin 

pumput ovat taajuusmuuttajaohjattuja, 

mikä värähtelymittauksissa on huomioitava 

mittaustulosten analysoinnissa, samoin 

kuin moottori- ja pumpputyypit. Ennen 

käytännön laboraatioita mittauksineen 

opiskelijat tutustuvat laboratoriotyöympäristön 

virtuaalimalliin, saavat opastuksen 

mittauslaitteiden käytöstä, mittausten 

suorittamisesta ja tulosten analysoinnista. 

Opiskelijoilla on värähtelymittausten 

suorittamisessa ja tulosten analysoinnissa 

käytettävissä SFS-standardit ja PSK-värähtelymittausten 

ja PSK värähtelymittausten 

standardisarja. 

Sisältöjä muokataan 

tarpeen mukaan 

Uusien tuotantolaitosten kunnossapidon 

opintojaksojen toteutus alkoi tänä syksynä. 

Opettajat luovat omat opintojaksojen toteutusten 

moodle-ympäristöt tehtyjen työtilamallien 

pohjalta. Opetus tapahtuu monimuotoryhmille 

etäopetuksena zoomilla. Opetukseen 

osallistuu vierailevia luennoitsijoita 

alan yrityksistä ja mahdollisuuksien mukaan 

vieraillaan tuotantolaitoksissa. Oppimistehtävät 

ja dokumentaatio ovat moodlessa, samoin 

linkit zoomiin, virtuaaliympäristöihin 

ja muihin ympäristöihin, kuten valmistajien 

materiaalit, KnowPap ja KnowPulp. Oppimistehtävät 

ja niiden palautuspaikat ovat 

moodlessa ja oppimisen edetessä arvioinnit 

ja palautteet tallennetaan moodleen. Opiskelijat 

antavat palautteet peppi-järjestelmässä. 

Toteutusten opettajat kehittävät ja muokkaavat 

opintojaksojen sisältöjä oman näkemyksensä, 

kokemuksen ja saadun palautteen 

perusteella opintojakson toteutuksen aikana 

ja seuraaviin toteutuksiin. 


NYKYAIKAISTA ÖLJYJEN KUNNOSSAPITOA, OSA 2 

Paluusuodatin ei ole enää 

vain paluusuodatin – 

Ilma pois öljystä 

HYDACin 

teknologiapäällikkö 

Arto Laamanen. 

TEKSTI: TEKNOLOGIAPÄÄLLIKKÖ ARTO LAAMANEN, HYDAC 

KUVAT: HYDAC 

Hydraulijärjestelmän luotettavan 

toiminnan yhtenä olennaisena 

tekijänä on oikeanlainen suodatus. 

Usein ratkaisuna on asentaa 

paluulinjaan suodatin, joka kerää 

paluuvirtauksesta likapartikkelit 

pois. Nykyaikainen paluusuodatin 

on kuitenkin paljon muutakin kuin 

vain suodatin. 

Hydraulinesteen tehtävänä hydraulijärjestelmässä 

on tehonsiirto, 

mutta samalla se mahdollistaa 

toimilaitteiden voitelun ja siirtää 

komponenteilta pois häviöiden seurauksena 

muodostunutta hukkalämpöä. Käytön aikana 

komponentit myös kuluvat, joten pieniä kulumispartikkeleita 

liikkuu virtauksen mukana 

järjestelmässä. Kulumis- ja muut järjestelmään 

joutuneet likapartikkelit on tärkeää saada pois 

järjestelmästä, jotta ne eivät nopeuta kulumista 

entisestään eivätkä estä järjestelmän luotettavaa 

toimintaa esimerkiksi kiilautumalla kapeisiin 

välyksiin komponenteissa. 

Hydraulinesteen suodatukseen käytetään 

yleisesti paluu-, paine- ja sivukiertosuodattimia, 

joilla kaikilla on omat vahvuutensa ja 

erityistehtävänsä. Painesuodattimella voidaan 

suojella järjestelmän herkkiä komponentteja 

ja sivukiertosuodatuksella voidaan tehokkaasti 

parantaa hydraulinesteen yleistä puhtaustasoa. 

Sivukierrossa virtaus on mahdollista saada ta- 



saiseksi ja sen suuruus tiedetään, joten suodatin 

voidaan mitoittaa tarkasti oikeankokoiseksi. 

Yleisimmin käytössä on kuitenkin paluusuodatin 

ja sille on syynsä. Paluusuodattimen paineenkeston 

ei tarvitse olla korkea (< 10 bar), joten 

rakenne on kevyempi ja hinta edukkaampi 

kuin painesuodattimilla. Lisäksi paluusuodatin 

suodattaa kaiken järjestelmästä palaavan öljyn, 

joten komponenttien kulumisesta aiheutuneet 

likapartikkelit päätyvät lopulta paluusuodattimeen. 

Paluusuodattimen tehtävät 

Paluusuodattimen tärkein tehtävä on poistaa 

hydraulinesteestä sinne kuulumattomat likapartikkelit, 

mutta nykyaikaisella paluusuodattimella 

on muitakin tehtäviä. Paluusuodatin voi estää 

sähköstaattisten varausten muodostumisen 

öljyyn ja myös poistaa varauksia (Promaint 

3/2023, Uusien öljyjen haasteet – ESD-ilmiö ja 

sen estäminen), mutta lisäksi paluusuodatinta 

voi hyödyntää ilman poistamiseen öljystä. Ilma 

halutaan öljyn seasta pois, koska ilma nopeuttaa 

hydrauliöljyn vanhenemista. Lisäksi säätötarkkuus 

kärsii ja hydraulipumpun tehokkuus laskee, 

kun öljy puristuu enemmän kasaan ilman vaikutuksesta. 

Kasaan puristuessaan hydrauliöljy lämpenee 

normaalia enemmän, joten pahimmillaan 

järjestelmän jäähdytysteho ei ole riittävä ja öljy 

ylikuumenee. Tämä taas nopeuttaa hydrauliöljyn 

vanhenemista ja seurauksena voi olla öljyn lakkautuminen. 

Ilmakuplat voivat lisäksi aiheuttaa 

vaahtoamista tankissa, viskositeetin laskemisen, 

kavitaatiota ja mikro-diesel -ilmiön. Jälkimmäinen 

tarkoittaa sitä, että pienen ilmakuplan 

paineistuessa yli 200 bar paineeseen, ilmakuplan 

lämpötila voi nousta yli 1000°C. Tämän seurauksena 

voi tapahtua pieni paikallinen räjähdys ja 

syntyy pieniä hiilipartikkeleita, jotka värjäävät 

öljyn tummemmaksi. 

Miten ilma saadaan pois? 

Ilma ei siis miltään osin paranna hydrauliöljyn 

ominaisuuksia, joten miten sen saa pois? 

Perinteisesti asia on ratkaistu mitoittamalla 

hydraulisäiliö niin suureksi, että öljyllä on aikaa 

rauhoittua ja vapaana oleva ilma ehtii poistua 

öljystä ennen kuin se taas uudestaan pumpataan 

järjestelmään. Tehokkain nykyisin käytössä oleva 

tapa on poistaa ilmaa aktiivisesti alipaineella. 

Alipaine poistaa niin vapaata kuin liuennutta 

ilmaa ja myös vettä. Vaihtoehtoisesti vapaan 

ilman poistuminen öljystä voidaan varmistaa 

nykyaikaisella passiivisella menetelmällä, jossa 

hyödynnetään ilman erotukseen optimoitua paluusuodatinta 

ja virtauslaskentaa. Näiden avulla 

ilman erottumista hydraulisäiliössä saadaan 

tehostettua, mutta samalla myös säiliön kokoa 

pienennettyä. Etukäteen ennen simulointeja ei 

ole mahdollista luvata, paljonko säiliötä voi pienentää, 

mutta HYDAC Air-X -paluusuodattimien 

avulla suomalaisten asiakkaiden projekteissa 

säiliön tilavuutta on usein voitu pienentää 20–50 

prosenttia. 

Virtaussimulointien lisäksi asiakkaiden 

järjestelmille tehdään tarvittaessa kenttämitta- 



uksia oikean työsyklin aikana, jotta optimoidun 

hydraulisäiliön ilman erottumisen toimivuus 

voidaan todentaa myös kokeellisesti. Joissakin 

tapauksissa säiliöitä lähetetään myös Saksaan 

laboratoriomittauksiin HYDAC Fluid Care 

Centeriin, jossa saadaan tehtyä tarkimmat mittaukset 

hallituissa olosuhteissa. 

Monipuoliset hyödyt 

HYDAC on jo vuosia kehittänyt Air-X -suodatinteknologiaa, 

jonka patentoidut ominaisuudet 

mahdollistavat tehokkaan ilmanerotuksen. 

Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on se, että 

öljyvirtaukset saadaan tankissa ohjattua riittävän 

rauhallisina lähelle pintaa. Mitä lähempänä 

pintaa ilmakupla on, sitä nopeammin se pystyy 

poistumaan öljystä. Air-X -suodattimissa osa 

öljystä myös valuu ohuena kalvona suodatinelementin 

pintaa pitkin alaspäin, mikä osaltaan 

tehostaa ilman erottumista. 

Ilmaa voi erottaa muillakin passiivisilla menetelmillä 

öljystä, mutta kun ilmanerotus perustuu 

paluusuodattimeen, ei järjestelmä vaadi yhtään 

ylimääräistä komponenttia. Paluusuodatin 

kun kuitenkin löytyy jo melkein kaikista hydraulijärjestelmistä, 

joten järjestelmästä ei tule monimutkaisempi 

eikä painavampi. Usein säiliöstä 

saadaan rakenteeltaan yksinkertaisempi, joten 

koneenrakentaja säästää aikaa ja rahaa, kun 

valmistusaika lyhenee ja valmistuskustannukset 

laskevat. Yksinkertaisempi säiliö mahdollistaa 

myös paremman puhdistettavuuden valmistuksen 

jälkeen, joten komponenttipuhtaus saadaan 

paremmalle tasolle ja epäpuhtauksien aiheuttamien 

vikaantumisten riskit pienenevät koneen 

takuuaikana. 

Kohti kestävää kehitystä 

HYDAC Air-X -konseptin kokonaisvaltainen lähestymistapa 

tarjoaa koneenrakentajalle vahvan tuen 

suunnitella koneen tilankäyttöä uudesta näkökulmasta. 

Myös loppuasiakas hyötyy, kun hydraulijärjestelmän 

öljynvaihtoon tarvitaan vähemmän öljyä eikä 

ilma, eivätkä likapartikkelit aiheuta ongelmia koneen 

komponenteille tai toiminnalle. Säästöä syntyy öljyn 

hankintahinnassa, ja myös hävityskustannuksissa, 

kun jäteöljyä kertyy pienempi määrä. Kestävän kehityksen 

tavoitteiden toteuttamisessa hydraulisäiliön 

koon optimointia ja hyvälaatuisten paluusuodattimien 

käyttöä ei siis kannata unohtaa. 

Säästöä 

syntyy öljyn 

hankkinnasta ja 

hävityskustannuksissa. 

HYDAC Air-X -suodattimen 

ja virtaussimulointien 

avulla säiliön koko voitiin 

tässä projektissa pienentää 

75 litrasta 50 litraan. 


WORLD CLASS MAINTENANCE 

-KOULUTUSOHJELMA | kevät 2024 

Kunnossapidon osaaminen eurooppalaiselle tasolle 

Taitotalon keväällä 2017 käynnistynyt World Class Maintenance -koulutusohjelma on laadittu kunnossapidon työnjohtajien, 

suunnittelijoiden ja päälliköiden valmennukseen. Ohjelma koostuu neljästä kahden päivän jaksosta. Ohjelman sisältö perustuu 

SFS-EN 15628 -standardin pätevyysvaatimuksiin. 

World Class Maintenance -koulutusohjelman sisältö 

1. Kunnossapidon menetelmät ja käytännöt 

(13.-14.2.2024 HÄMEENLINNA) 

• Kunnossapidon käsitteet ja kunnossapitolajit 

• Voitelutekniikka 

• Kunnossapitohenkilöstön pätevöinti 

• Jatkuva parantaminen ja systemaattinen kehittäminen 

• Käyttäjäkunnossapidon toimintamalli 

• Palveluiden käyttö ja hankinta kunnossapidossa 

• Kunnossapito tuotantolaitoksen liiketoiminnan osana 

2. Laitoksen käyttövarmuus ja riskienhallinta 

(20.-21.3.2024 JYVÄSKYLÄ) 

• Käyttövarmuus ja sen kehittäminen 

• Varaosastrategiat ja varastojen hallinta 

• Analyysimenetelmien perusteita 

• Kriittisyysluokittelu, PSK 6800 

• Vika- ja vaikutusanalyysi, FMEA 

• Vikapuuanalyysi, FTA 

• Luotettavuuskeskeinen kunnossapito, RCM 

3. Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu 

ja resurssit 

(21.-22.11.2023 ja 23.-24.4.2024 TAMPERE) 

• Kunnossapidon tunnusluvut 

• Prosessinäkökulma kunnossapidon työnsuunnitteluun 

• Epävarmuuden hallinta 

• Kunnossapidon työnsuunnittelu 

• Vuosihuoltojen suunnittelu 

• Datan hyödyntäminen kunnossapidon tukena ja 

elinjakson hallinnassa 

• Kunnossapidon sopimukset ja materiaalitoiminnot 

• Henkilö-, laitos- ja ympäristöturvallisuuden hallinta 

4. Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden 

hallinta 

(13.-14.12.2023 ja 28.-29.5.2024 VANTAA) 

• Kunnossapidon organisointi ja prosessien hallinta * 

• Kunnossapidon talous ja budjetointi * 

• Kunnossapidon johtaminen (case) * 

 

• Fyysisen omaisuuden hallinta - Asset Management 

• Yrityksen strategia ja kunnossapidon tavoitteet 

• Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa 

* Jakso 4.1 

Työjohtajan valmennusohjelma sisältää jaksot 1, 2 ja 3. Päällikön 

koulutukseen kuuluu lisäksi johtamista ja tuotanto-omaisuuden 

hallintaa käsittelevä jakso 4 ja suunnittelijalle osa tästä (4.1). 

Yksittäiset jaksot toimivat myös itsenäisinä koulutuskokonaisuuksina. 

Osallistuja voi valita myös vain ne osuudet, jotka hän 

katsoo tarpeelliseksi. Valmennusohjelma on suunniteltu varmistamaan 

kunnossapidon vaatiman erityisosaamisen hallinta. 

urooppalainen sertiointi 

Suomessa Kunnossapitoyhdistys Promaint ry vastaa EFNMS:n 

(the European Federation of National Maintenance Societies) 

 

tavaa 

koulutustasoa ja työkokemusta kunnossapitoalalta. 

Koulutuksesta hyötyvät 

Koulutuskokonaisuus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon 

johto-, suunnittelu- ja työjohtotehtävissä toimiville henkilöille sekä 

asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen käytettävyyden paran- 

kunta 

on myös alan palveluita tarjoavan yrityksen kilpailuvaltti. 

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: 

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

VIRTUAALITODELLISUUS 

Laajennetusta 

todellisuudesta tehoa 

huoltoliiketoimintaan 

Hanna Heinonen on tutkinut miten virtuaalitodellisuus 

ja lisätty todellisuus palvelevat teollisuusyrityksiä. 

Laajennettu todellisuus on toimiva uusi jakelukanava 

huolto-ohjeille ja tehostaa teollisuusyritysten 

tuotekehitysprosessia huoltoliiketoimintaa. 

TEKSTI JA KUVAT: KONE 

Koneen tuotekehityksessä ja 

teknisen viestinnän teknologia- 

ja sisältökehityksestä 

vastaava Hanna Heinonen on tutkinut 

väitöskirjassaan teknisen viestinnän 

ja laajennetun todellisuuden teollisuusyrityksille 

tarjoamia mahdollisuuksia 

erityisesti teollisen huoltoliiketoiminnan 

viitekehyksessä. Hänen 

työhönsä kuuluu oleellisena osana 

uusien jakelukanavien kehittäminen 

erityisesti huollon tarpeisiin. 

Tutkimuksessa pureuduttiin laajennetun 

todellisuuden mahdollisuuksin 

huoltoliiketoiminnan tehostamiseksi 

sekä virtuaalitodellisuuden (VR) että 

lisätyn todellisuuden (AR) kautta. 

– Tutkimuksen käyttäjätesteihini 

osallistui yli 150 henkilöä Koneen 

globaalista organisaatiosta. Asiantuntijat 

suhtautuivat myönteisesti uusien 

teknologioiden käyttöönottoon 

päivittäisessä työssään ja arvioivat 

niiden tehostavan työtään, Hanna 

Heinonen kertoo. 

– Tutkimus osoitti, 

että uusien teknologioiden 

avulla pystymme samasta 

lähdemateriaalista tarjoamaan 

jokaiselle oikean määrän 

tietoa, jolloin työn tekeminen 

helpottuu ja tehostuu, 

Hanna Heinonen kertoo. 

Lisää 

aiheesta 

HANNA HEINOSEN Tampereen 

yliopistolle tehty väitöskirja 

The Benefits of Extended Reality 

for Technical Communication: 

Utilizing XR for Maintenance 

Documentation Creation and 

Delivery on luettavissa verkossa: 

trepo.tuni.fi/handle/10024/149933 

Tuotekehityksen 

asiantuntija 

työskentelemässä 

virtuaalihissin 

kuilussa 



Kunnossapidon ammattilaiset 

työskentelevät usein olosuhteissa, 

joissa perinteisen ohjeistuksen käyttö 

on hankalaa tai mahdotonta. Esimerkiksi 

komponentin vaihtamiseen 

tarvitaan usein kaksi kättä, jolloin 

sekä paperimanuaalin että mobiililaitteen 

kautta tulevan ohjeistuksen 

käsitteleminen on hankalaa. Suojakäsineet 

tuovat myös oman haasteensa 

peliin. On lisäksi erittäin tärkeää, että 

kunnossapidon ammattilaiset pääsevät 

helposti käsiksi ajantasaiseen tietoon, 

joka mielellään kytkeytyy myös 

huollettavan laitteen tilaan. Uusille 

jakelutavoille on siis kysyntää teollisen 

kunnossapidon saralla. 

Virtuaalitodellisuus 

tuotekehityksessä 

Teollisuusyritykset ovat tähän asti 

hyödyntäneet virtuaalitodellisuutta 

lähinnä koulutuksen tarpeisiin. Heinosen 

tutkimuksessa pureuduttiin 

virtuaalitodellisuuden käyttöön teollisuusyrityksen 

tuotekehityksessä 

ja eritysesti huolto-ohjeiden luomisprosessissa. 

Virtuaalitodellisuudessa 

tapahtuvassa yhteistoiminnassa, kollaboratiivisessa 

VR:ssä, fyysisesti eri 

sijainneissa olevat käyttäjät toimivat 

samassa virtuaaliympäristössä ja näkevät 

toisensa virtuaalisesti kasvokkain. 

He ovat virtuaalisessa neuvotteluhuoneessa 

yhdessä tai tapaavat 

virtuaalisen laitteen luona. He voivat 

tutkia laitetta yhdessä, purkaa sen 

osiin ja koota uudestaan – käytännössä 

toimia kuin olisivat fyysisesti 

samassa tilassa. 

– Totesin kollaboratiivisen VR:n 

parantavan erityisesti globaalien 

ja etätyötä tekevien tiimien tehokkuutta. 

Se tarjoaa uudenlaisia 

mahdollisuuksia virtuaalitiimien 

yhtenäistämiseksi luomalla 

yhteenkuuluvuuden tunnetta ja 

tehostamalla sisäistä viestintää 

verrattuna perinteisiin viestintätyökaluihin, 

kuten sähköpostiin 

tai videoneuvotteluun. Lisäksi 

virtuaalitodellisuuden käyttö vähentää 

asiantuntijoiden matkustuspaineita 

globaaleissa yrityksissä 

ja toki myös Suomen sisällä. Virtuaalitodellisuus 

myös sujuvoittaa 

teknisen dokumentaation luonti- 

ja tarkastusprosessia useassa 

eri vaiheessa vähentämällä sekä 

väärinymmärrysten että iteraatiokierrosten 

määrää ja tehostaa siten 

Virtuaalitodellisuus tarjoaa uudenlaisen tavan tehdä töitä yhdessä fyysisestä 

sijainnista riippumatta. 

Virtuaalitodellisuudessa 

asintuntijat voivat 

kokoontua yhdessä 

laitteen ääreen eri 

puolilta maailmaa.” 

teollisuusyritysten tuotekehitysprosessia. 

Paperimanuaaleista 

älylaseihin 

Perinteisesti käyttöohjeet ovat paperimanuaaleja. 

Printatut ohjeet työkalupakissa 

tai pakettiauton tavaratilassa 

eivät kuitenkaan ole välttämättä se 

tehokkain tapa hoitaa asiaa, koska ne 

eivät ole aina mukana silloin, kun niitä 

tarvitaan tai ne eivät ole ajan tasalla. 

Manuaalit voivat jopa unohtua jonnekin, 

jolloin tarkoin varjellut huoltoohjelmat 

saattavat joutua kilpailijoiden 

käsiin. Monet yritykset ovatkin siirtyneet 

jakelussa online-portaaleihin, jolloin 

ohjeisiin pääsee käsiksi puhelimella, 

tabletilla tai muulla laitteella. Näin 

kunnossapidon ammattilaisilla on aina 

oikea ja ajantasainen ohjeistus saatavilla. 

Mobiililaitteiden käyttö ei kuitenkaan 

ole aina helppoa huoltotehtävän 

yhteydessä, sillä usein kunnossapitäjän 

molemmat kädet tarvitaan työtehtävän 

suorittamiseen. 



Älylasit vapauttavat käyttäjän kädet työn 

tekemiseen, ja lisätyssä todellisuudessa 

ohjeistusta voidaan seurata ajantasaisesti 

huoltotehtävän edetessä. 

Jokaiselle 

tarjotaan oikean 

tasoista, ajantasaista 

informaatiota.” 

Tutkimuksessa perehdyttiin älylasien käyttöön 

uutena jakelukanavana huolto-ohjeille. Ne vapauttavat 

käyttäjän kädet työn tekemiseen, ja lisätyssä 

todellisuudessa ohjeistusta voidaan seurata ajantasaisesti 

huoltotehtävän edetessä, mikä tehostaa työtä 

ja vähentää virheiden mahdollisuutta. Monikanavajakelussa 

samaa informaatiota voidaan helposti 

viedä eri jakelukanaviin, mikä puolestaan tehostaa 

teknisen tiedon julkaisuprosessia ja siten myös tuotekehitysprosessia 

yrityksissä. 

Oikeantasoista informaatiota 

– Lähdin tutkimuksessani käyttäjän tarpeista ja totesin, että 

kunnossapidon ammattilaisilla on hyvin erilaisia tarpeita 

riippuen omasta taustastaan ja kokemuksestaan. Kokeneemmat 

eivät kaipaa ohjeita kuin muistin virkistykseksi, kun taas 

samaa tehtävää suorittava vähemmän kokenut kunnossapitäjä 

luonnollisesti tarvitsee enemmän ohjeistusta. Siirtyminen 

dynaamisiin ennakoivan kunnossapidon ohjelmiin muuttaa 

myös tilannetta, sillä jokainen huoltokäynti on erilainen ja 

myös kokeneemmat kunnossapitäjät tarvitset ohjeistusta siitä, 

mitä kullekin laitteelle tehdään. 

On tärkeää pystyä tarjoamaan jokaiselle oikean tasoista 

informaatiota, sillä liian pitkät selostukset turhauttavat kokeneempia, 

mutta liian vähäinen määrä ohjeistusta taas hidastaa 

vasta-alkajien työntekoa ja mahdollisesti aiheuttaa myös 

vaaratilanteita. 

– Tutkimus osoitti, että uusien teknologioiden avulla 

pystymme samasta lähdemateriaalista tarjoamaan jokaiselle 

oikean määrän tietoa, jolloin työn tekeminen helpottuu ja 

samalla tehostuu. Käyttäjiltä saatu palaute on ollut erittäin 

positiivista. 

Laitekehitys on lupaavaa 

Älylaseja voidaan ohjata esimerkiksi äänikomennnoilla tai 

käsien eleillä. Niiden käyttö ei ole vielä yleistynyt teollisessa 

kunnossapidossa laitteiden painavuuden, suhteellisen lyhyen 

akun keston ja myös hinnan takia. Laitekehitys on kuitenkin 

ollut viime vuosina lupaavaa ja pian on varsin mahdollista 

nähdä kunnossapitäjä älylasit päässään suorittamassa esimerkiksi 

liukuportaan huoltotehtäviä kauppakeskuksessa. 

Laitteiden etävalvonta ja siitä saatava data mahdollistaa 

jatkossa myös entistä paremmin sen, että ohjeet voidaan kytkeä 

käyttötilanteeseen ja tarjota näin entistä täsmällisempää 

tietoa kunnossapidon ammattilaisten käyttöön. 

Laajennetun todellisuuden käyttöönotto on osa isompaa 

siirtymää kohti teollisen metaversumin hyödyntämistä teollisuusyrityksissä. 


KUNNOSSAPIDON 

MENETELMÄT JA 

KÄYTÄNNÖT (WCM 1) 

13.-14.2.2024 HÄMEENLINNA 

Kunnossapidon tehtävänä on varmistaa yrityksen 

liiketoimintastrategian vaatima käyttövarmuus ja 

tuotannon kokonaistehokkuus. Kunnossapito on 

pitkäjänteistä ja määrätietoisesti johdettua tavoitteellista 

toimintaa, joka ottaa huomioon yrityksen 

ja toimintaympäristön vaatimukset. Tuotannon 

ja kunnossapidon yhteistyöllä on keskeinen rooli 

menestyvän tuotantolaitoksen liiketoiminnassa. 

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon 

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja 

työnjohto tehtävissä toimiville henkilöille sekä 

asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen 

johtamisen, talouden ja toiminnan kehittäminen. 

Se sopii myös kunnossa pidon palveluyrityksissä 

toimiville henkilölle. Tilaisuus on osa World Class 

Maintenance -koulutusohjelmaa. 

Tilaisuuden aiheita: 

Kunnossapidon käsitteet 

Kuntoon perustuva kunnossapito 

Muut kunnossapitolajit: ehkäisevä, parantava ja 

korjaava 

Voitelutekniikka 

Kunnossapitohenkilöstön pätevöinti 

Jatkuva parantaminen ja systemaattinen 

kehittäminen 

Käyttäjäkunnossapidon toimintamalli 

Palveluiden käyttö ja hankinta kunnossapidossa 

Kunnossapito tuotantolaitoksen liiketoiminnan osana 

Hinta: 1330 euroa + alv 24 % 

Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus. 

www.promaint.net > tapahtumakalenteri 

LAITOKSEN 

KÄYTTÖVARMUUS JA 

RISKIEN HALLINTA (WCM 2) 

20.-21.3.2024 JYVÄSKYLÄ 

Kunnossapitotöiden luonne ja painopiste ovat 

muuttuneet. Vikaantumisten estäminen ja 

juurisyiden selvittäminen ovat nykyaikaisen 

kunnossapidon kulmakiviä. Ennen oli tärkeää 

korjata kaikki viat mahdollisimman nopeasti, 

tänään keskitytään kriittisiin laitteisiin ja 

ehkäisevään toimintaan. Riskienhallinta sekä 

henkilö- ja ympäristöturvallisuus ohjaavat kaikkia 

kunnossapidon toimenpiteitä. 


johto-, kehitys-, suunnittelu- ja 

työnjohto tehtävissä toimiville henkilöille sekä 

asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen 

johtamisen, talouden ja toiminnan kehittäminen. 

Se sopii myös kunnossa pidon palveluyrityksissä 

toimiville henkilölle. Tilaisuus on osa World Class 

Maintenance -koulutusohjelmaa. 


Käyttövarmuuden perusteet 

Käyttövarmuuden mittaaminen 

Käyttövarmuuden suunnittelu ja kehittäminen 

Varaosastrategiat ja varastojen hallinta 

Analyysimenetelmien perusteita 

Kriittisyysluokittelu, PSK 6800 

Vika- ja vaikutusanalyysi, FMEA 

Vikapuuanalyysi, FTA 

Luotettavuuskeskeinen kunnossapito, RCM 




ENERGIATEHOKKUUS 

TEKSTI: SIRPA MUSTONEN 

Plussaa 

yrityksen 

Motivan koordinoimaan 

energiatehokkuuden 

johtamiseen liittyvässä 

hankkeessa saatiin hyviä 

tuloksia. Kaikkiaan 

hankkeeseen osallistui 

11 eri toimialojen yritystä. 

energiatehokkuustyöhön: ETJ+ 

Yrityksen energiatehokkuustyö 

on entistä tärkeämpää kiristyvien 

ilmastotavoitteiden 

vuoksi. Motivan koordinoimaan 

energiatehokkuuden johtamisen 

hankkeeseen lähti kaiken kaikkiaan 

mukaan 11 yritystä eri toimialoilta. 

Hankkeessa keskityttiin kansalliseen 

ETJ+-järjestelmään. 

Mukaan lähteneitä yrityksiä ovat 

Helsinki Shipyard, Koskisen, Niiralan 

kulma, Valio, Vantaan Energia, VSV- 

Energia, LähiTapiola, Neve, Forchem, 

IKEA ja Tibnor. Lisäksi hankkeessa on 

mukana ETJ+-järjestelmää jo pidempään 

käyttäneitä yrityksiä, jotka ovat 

tuoneet esille omia näkemyksiään ja 

kokemuksiaan järjestelmän käytöstä. 

ETJ+-konkariyrityksiä ovat PVO, Telia 

ja ABB. Mukana on myös ETJ+-asiantuntijayritys 

Kiwa Inspecta. 

Systemaattisuutta 

energiatehokkuustyöhön 

Yritysten edustajien kanssa keskustellessa 

käy usein ilmi, että energiatehokkuuden 

johtamisessa helpot kohteet on 

jo käyty läpi, mutta systemaattisuudessa 

olisi vielä parantamisen varaa. 

– Parempi ryhtyä toimiin 

etukäteen kuin kasata 

järjestelmä viime tingassa 

pystyyn, Vantaan Energian 

kehitysinsinööri Roni 

Burtsov, sanoo viitaten 

tulevaisuudessa kiristyviin 

energiamääräyksiin. Kuva: 

Vantaan Energia 

– Olemme tehneet pitkäjänteisesti 

energiatehokkuustyötä ja tuntuu, että 

emme löytäneet enää ilman erillisiä 

investointeja mahdollisuuksia isompiin 

energiatehokkuustekoihin. ETJ+järjestelmän 

tavoitteena on lähestyä 

energia-asioita holistisesti ja saada 

kaikki mukaan tälle matkalle. Se on 

meille sopiva lähtökohta, toteaa Janne 

Ellonen, Ikea Suomen Facility Management 

päällikkö. 

Kaupan alan energiatehokkuussopimukseen 

kuuluva 

Ikea aikoo ottaa ETJ+:n 

käyttöön syyskuussa 2024. 

Kuva: Ikea 



Ellosen mielestä keskeisin hyöty 

hankkeesta oli päästä kuulemaan, 

mitkä voisivat olla parhaat seuraavat 

toimenpiteet energiatehokkuustyössä, 

joka sinänsä on jo ollut hyvin käynnissä 

muutenkin. Ikea on asettanut selkeät 

globaalit energiatehokkuustavoitteet, 

jotka on määritelty strategioissa ja jotka 

jalkautetaan yksiköille vuosittain. ETJ+ 

varmistaa konkreettiset raamit tavoitteiden 

saavuttamiseksi. Kaupan alan 

energiatehokkuussopimukseen kuuluva 

Ikea aikoo ottaa ETJ+:n käyttöön syyskuussa 

2024. 

– ETJ+- järjestelmän rakentaminen 

on lähtenyt liikkeelle hitaasti mutta 

varmasti ja olemme jo päättäneet seuraavista 

askelmerkeistä, vaikka emme 

vielä käyttöönottovaiheessa olekaan. 

Meillä ei ole tavoitteena sertifioida 

ETJ+-järjestelmää vaan pitää sitä aktiivisena 

toimintamallina energiatehokkuustyön 

johtamisessa ja saada siitä 

työkalu kehitystyöllemme. 

Varmuutta tekemiseen 

EU:n Energy Efficiency Directive 

(EED) on tiukentumassa niin, että 

suuryrityksiltä todennäköisesti 

vaaditaan sertifioitu energianhallintajärjestelmä 

noin neljän vuoden 

kuluttua. 

– Parempi ryhtyä toimiin etukäteen 

kuin kasata järjestelmä viime tingassa 

pystyyn, Vantaan Energian kehitysinsinööri 

Roni Burtsov, kiteyttää 

Vantaan Energian tavoitteena on 

käyttöönottaa ETJ+ ja kehittää järjestelmän 

avulla systemaattisesti energiatehokkuutta 

yrityksessä. Järjestelmä 

aiotaan myös sertifioida viimeistään 

2027 syksyllä. 

– Hanke on tuonut varmuutta tekemiseen, 

kun saamme vertaistukea 

muilta yrityksiltä. Energiatehokkuuden 

johtamisjärjestelmien käyttöönoton 

eri vaiheissa olevat yritykset 

tuovat arvokasta tietoa toisilleen 

keskusteluiden ja esimerkkien kautta. 

Kuulemme sekä parhaista käytännöistä 

että heikommin toimineista tavoista. 

Näin ETJ+:n käyttöönotto Vantaan 

Energiassa onnistuu varmemmin, 

Burtsov lisää. 

Sen lisäksi, että energiatehokkuuden 

johtamisjärjestelmä parantaa toiminnan 

taloudellista kannattavuutta 

ja pienentää haitallisia ympäristövaikutuksia 

hyödyksi nähdään myös 

yrityskuvan parantuminen yhteiskuntavastuun 

kantamisen myötä. 

Raumalla toimiva Forchem on jo aiemmin ottanut ETJ+-järjestelmän käyttöön, 

mutta nyt siitä haluttiin saada irti kaikki mahdollinen hyöty. Kuva: Forchem 

Vantaan Energiassa lähdettiin liikkeelle kartoittamalla ensin energianhallinnan 

nykytilaa diplomityöllä ja kuiluanalyysilla vertaillen toimintaa ETJ+:n vaatimuksiin. 

Kuva: Vantaan Energia 

Vantaan Energiassa lähdettiin liikkeelle 

kartoittamalla ensin energianhallinnan 

nykytilaa diplomityöllä ja kuiluanalyysilla 

vertaillen toimintaa ETJ+:n vaatimuksiin. 

Nykytilatutkimuksen perusteella diplomityössä 

ehdotettiin toimenpiteitä, joita on 

kevään ja kesän aikana lähdetty suunnittelemaan 

tarkemmin. 

– Ehdotus energiatehokkuuden 

systemaattiselle kehitykselle ja ETJ+:n 

käyttöönotolle on lähtenyt alhaaltapäin 

johdolle, ja heitä onkin jo saatu herä- 



teltyä aiheeseen. Syksyn 2023 aikana 

tarkennetaan vielä resursseja ja aikataulua 

ETJ+:n käyttöönotolle, Burtsov 

toteaa. 

Mittaroinnissa mietittävää 

Burtsovin mukaan vaikeinta työssä on 

ollut määritellä uusia prosesseja ja toimintamalleja, 

joilla energia-asiat saataisiin 

tehokkaasti mukaan nykyiseen 

toimintaan. Etenkin energiatehokkuuden 

mittaroinnin sovittaminen yhtiön 

tarpeisiin tuottaa vielä päänvaivaa. 

– Silti suunnitteluvaihe on se helppo 

osuus. Itse toiminnan jalkautus yrityksen 

jokaiseen toimintoon ja osaksi 

arkipäiväistä tekemistä vaatii varmasti 

paljon työtä. Aiomme tihentää energiakatselmointia 

vuosittain tehtäväksi toimenpiteeksi 

ja hyödyntää katselmusten 

potentiaalia tehokkaammin energiatehokkuuden 

kehitystyössä. Myös energialaitokselta 

tulevan datan analysoinnissa 

riittää vielä kehitettävää. 

Burtsovin mielestä energiatehokkuustoimenpiteet, 

niiden raportointi 

ja vaikutusten seuranta pitäisi integroida 

yrityksen jo käytössä oleviin eri 

järjestelmiin. Energia-asiat voitaisiin 

huomioida tulevaisuudessa miltei yhtä 

laajalti kuin työturvallisuus. 

– Käyttöönoton aikana on syntynyt 

loistavia ideoita siitä, mihin suuntaan 

ja miten yrityksen toimintaa kannattaa 

kehittää energia-asioissa. ETJ+-järjestelmän 

avulla voidaan sitouttaa koko henkilöstö 

energiatehokkuusajatteluun ja 

-kulttuuriin Vantaan Energiassa. Lisäksi 

ETJ+ on todennäköisesti vaivattomin 

ja kustannustehokkain tapa energiatehokkuuden 

johtamiseen. On hienoa, että 

Motivan hankkeen ansiosta ETJ+ -käyttöönottoa 

on voitu tehdä kollektiivisesti. 

Forchem tehostaa ETJ+:n 

hyödyntämistä 

Mäntyöljyn jalostamisen sekä mäntyöljytutkimuksen 

parissa Raumalla 

toimiva Forchem on jo aiemmin ottanut 

ETJ+-järjestelmän käyttöön, mutta 

nyt siitä haluttiin saada irti kaikki mahdollinen 

hyöty. Forchem ei kuitenkaan 

suunnittele järjestelmän sertifioimista. 

– Henkilöstömuutosten jälkeen havaittiin 

tarvetta perehtyä järjestelmään 

paremmin, jotta saadaan siitä kaikki 

hyödyt irti. Motivan hanke palveli tätä 

tarvetta hyvin, EHS-päällikkö Anne 

Penttinen Forchemilta sanoo. 

Penttisen mielestä Motivan energiatehokkuuden 

johtamisen hanke on 

ollut hyvin mielenkiintoinen ja tapaamiset 

ovat olleet mukavia. 

– Tapaamisten puheenvuorot ja 

kokemusten vaihto eri yritysten välillä 

on antanut ideoita oman järjestelmän 

kehittämiseen. Olemme nyt arvioineet 

olemassa olevia käytäntöjämme ja sitä, 

onko tarvetta päivittää niitä. Haluamme 

myös saada energiatehokkuusajattelun 

vankemmin mukaan jokapäiväiseen 

toimintaan. 

Kokemusten vaihto 

eri yritysten välillä 

on antanut ideoita oman 

järjestelmän kehittämiseen.” 

Penttinen suosittelee järjestelmää 

myös muille yrityksille. 

– ETJ+ on hyvä apuväline systemaattisen 

energiatehokkuustoiminnan 

aloittamiseen. Siitä on 

myös helppo ponnistaa ISO 50001 

-järjestelmään, mikäli tarvetta on. 

Olemme saaneet hyvin käytännönläheisiä 

vinkkejä ja malleja 

siihen, miten energia-asioita voidaan 

kehittää. 

Sähköistämällä energiatehokkuutta 

teollisuudessa 2024 -yhteishanke 

YHTEISHANKKEESSA aiheeseen liittyviä ongelmia ratkotaan asiantuntijoiden, 

muiden teollisuusyritysten sekä laite- ja ratkaisutoimittajien kanssa. 

Hankkeeseen osallistujat saavat asiantuntijatyötä mittauksineen, ehdotukset 

ja laskelmat toimenpiteistä, vertaistukea sekä kasvattavat osaamista eri 

ratkaisuista sähköiseen tulevaisuuteen. Hankkeen aihealueita ovat korkean 

lämpötilan lämpöpumput, korkeiden lämpötilojen tuottaminen sähköllä, 

sähkökattilat, sähköstä lämmöksi -teknologiat ja varastointi kulutusjoustolla 

sekä energiatehokkuuden optimointi älyratkaisuilla. Motiva hakee hankkeeseen 

mukaan teollisuusyrityksiä, jotka ovat liittyneet energiatehokkuussopimukseen, 

laitetoimittajia sekä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Tässä hankkeessa on 

osallistumismaksu. 

Edellisen yhteishankkeen aiheena oli sähköistyminen, hukkalämmöt 

ja lämpöpumput teollisuudessa. Yhteishankkeesta pidettiin 27.1.2023 

päätöswebinaari, jossa esiteltiin hanketta ja sen tuloksia. Webinaarin materiaalit 

sekä hankkeessa tuotetut tulosmateriaalit ovat Motivan verkkosivuilla. 


KUNNOSSAPIDON 

TUNNUSLUVUT, 

SUUNNITTELU JA 

RESURSSIT (WCM 3) 

21.-22.11.2023 ja 23.-24.4.2024 TAMPERE 

Kunnossapidon operatiivisen toiminnan ja 

resurssien suunnittelu tehdään laitoksen 

käytettävyystavoitteiden perustella. Asetettujen 

tavoitteiden seuranta ja toiminnan tehokkuuden 

kehittäminen perustuvat oikein valittuihin 

mittareihin ja kunnossapidon tunnuslukuihin. 

Toiminnanohjaus- ja laitostiedonhallintajärjestelmät 

tukevat suunnittelua, toteutusta ja raportointia. 


johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohto - 

tehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, 

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden 

ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon 

palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus 

on osa World Class Maintenance -koulutusohjelmaa. 


Kunnossapidon tunnusluvut 

Prosessinäkökulma kunnossapidon 

työnsuunnitteluun 

Epävarmuuden hallinta 

Kunnossapidon työnsuunnittelu 

Vuosihuoltojen suunnittelu 

Datan hyödyntäminen kunnossapidon tukena ja 

elinjakson hallinnassa 

Kunnossapidon sopimukset ja materiaalitoiminnot 

Henkilö-, laitos- ja ympäristöturvallisuuden hallinta 




KUNNOSSAPIDON 

JOHTAMINEN JA 

FYYSISEN OMAISUUDEN 

HALLINTA (WCM 4) 

13.-14.12.2023 ja 28.-29.5.2024 VANTAA 

Tuotantoa tukevalla kunnossapidon strategialla 

ja organisoinnilla yritys pystyy käyttämään 

tuotantokoneistojaan optimaalisilla tehoilla ja 

kustannuksilla. Fyysisen omaisuuden hallinnan 

tavoitteena on saada olemassa olevat resurssit 

tukemaan yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita 

mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon 

tuotantoteknologian, taloudelliset lainalaisuudet 

ja ympäristön vaatimukset. 


johto-, kehitys- ja suunnittelu tehtävissä 

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden 

vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja 

toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon 

palveluyrityksissä toimiville henkilölle. 

Tilaisuus on osa World Class Maintenance 

-koulutusohjelmaa. 


Kunnossapidon organisointi ja prosessien hallinta 

Kunnossapidon talous ja budjetointi 

Kunnossapidon johtaminen (case) 

 

Fyysisen omaisuuden hallinta - Asset Management 

Yrityksen strategia ja kunnossapidon tavoitteet 

Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa 




MONIMUOTOISUUS 

– Jokainen tuo työyhteisöön 

jotakin. Sitä kautta rakentuu 

vahva ja toimiva työyhteisö, 

Sanna Sihvola toteaa. 



Meidän 

kaikkien 

oikeus 

TEKSTI: VAULA AUNOLA 

KUVAT: UPM, SANNA SIHVOLAN 

KOTIALBUMI 

Jokaisella meistä on 

oikeus oman näköiseen 

elämään. Sanna Sihvola 

kannustaa tekemään 

valintoja myös uran 

suhteen pelkäämättä sitä, 

mitä muut sanovat. 

Mitä 

monimuotoisempi 

työyhteisö on 

sitä tehokkaampi ja 

luovempi se on. 

Kun haastattelua tehdään 

UPM:n Kymin sellutehtaan 

kehitysinsinööri Sanna 

Sihvolalla on takana puolitoista 

vuotta kestäneen projektin hektiset 

käynnistysviikot. 

– Loppu hyvin kaikki hyvin, hän toteaa 

ja lisää, että jäljellä on tietenkin vielä 

prosessin säätöä ja kaikenlaista muuta 

pientä tekemistä, mutta sehän kuuluu 

asiaan. Työmäärä on ollut suuri, mutta 

nyt on helppo hengittää. On hyvä päästä 

viikonlopun viettoon hyvillä fiiliksillä, 

kun projekti on tässä vaiheessa. 

Työuransa aikana Sihvola on puhunut 

useassa tilanteessa siitä, miten tärkeää 

on hyväksyä monimuotoisuus 

ja kunnioittaa 

omia haaveitaan. 

– Olen korostanut 

sitä, että 

jokaisella meillä 

on oikeus olla 

sellaisia kuin 

olemme ja tavoitella päämääriämme. Sillä 

ei ole mitään merkitystä oletko vanha, 

nuori, nainen tai mies. Meidän pitää luopua 

myös omista ennakkoluuloistamme. 

Kukaan muu ei voi määritellä sitä, mitä 

haluamme. 

– Ei anneta muiden vaikuttaa siihen, 

mitä kohti haluamme pyrkiä. Ympäristöstä 

kuuluvat soraäänet kannattaa 

unohtaa matkalla kohti omia tavoitteita. 

Mutkikas polku 

– Kun itse aikanaan mietin, mihin kouluun 

lähden peruskoulun jälkeen, olisi 

varmaan ollut helpompaa valita samoin 

kuin muut luokan tytöt valitsivat. Mo- 

net menivät kauppikseen, ravintolaalalle 

tai johonkin muuhun naisvaltaisen 

alan koulutukseen. Itse halusin 

tekniselle puolelle ja myös pääsin. 

– Nyt olen äärimmäisen tyytyväinen 

siihen, että pidin oman pääni enkä 

antanut ympäristön vaikuttaa. Haluan 

rohkaista kaikkia tekemään omat valintansa 

itse. Muut eivät elä elämääsi. 

Peruskoulun opinto-ohjaaja yritti saada 

minut kaikin keinoin hakemaan kultasepän 

koulutuslinjalle, mutta pidin 

siinäkin asiassa oman mieleni enkä 

hakenut. 

Sihvola valmistui luokkansa ainoana 

nuorena naisena sähkö- ja automaatioasentajaksi. 

– Työllistyin 

teollisuuden pariin 

ja lopulta päädyin 

monien vaiheiden 

kautta nykyiseen 

tehtävääni. 

Sihvola toteaa, 

ettei hän ole mikään 

perusinsinööri. 

– Olen edennyt pitkän mutkaisen ja 

kuoppaisenkin polun kautta, ja käynyt 

kaikki mahdolliset ja ehkä mahdottomatkin 

koulutukset. Valintoja olen 

tehnyt sen mukaan, miten olen itse 

halunnut kehittyä ja mitkä ovat olleet 

työnantajan tarpeet kulloinkin. Nyt minulla 

on ylemmän AMK-tason tutkinto 

ja lisäksi yliopistossakin olen ehtinyt 

piipahtaa. 

Opiskelun hän näkee jatkuvana prosessina. 

– Sitä kautta tuodaan uusia ajatuksia 

ja myös jotain uutta työyhteisöön. 

Jokaisesta koulutuksesta oli se sitten 

mihin liittyvää, jää aina jotakin taskun 

pohjalle. 

Sopii hyvin naisille 

Sihvola on tehnyt töitä miesvaltaisella 

alalla koko ikänsä. 

– Vaikka elämme jo 2020-luvulla, 

tekninen ala koetaan edelleen miesvaltaiseksi 

ja sitähän se tilastollisesti 

onkin. 

Käytännön työelämässä se ei hänestä 

ole ollut koskaan mikään ongelma. 

– Olenko ollut hirvittävän onnekas, 

en tiedä, mutta minulla ei ole mitään 

negatiivista sanottavaa. En näe mitään 

syytä mikseivät naiset pärjäisi tässä 

ympäristössä. Puhun tietenkin omasta 

puolestani, mutta uskoisin että muillakin 

on se sama näkemys. Onhan meillä 

työyhteisössä muitakin naisia. Mitään 

ruuhkaa ei tosin ole ollut. Minusta mitään 

vastakkainasettelua ei pitäisi olla. 

– Se on tervettä, että meillä on eri 

lähtökohdista tulevia ihmisiä työyhteisössä. 

Meillä on töissä monen ikäisiä, 

sukupuolisia ja erilaisen kulttuuritaustan 

omaavia henkilöitä. Silloin asioita 

pystytään katsomaan monesta kulmasta 

ja se takaa kehittymisen. 

Työyhteisö kasvupohjana 

Työyhteisö on tekijöidensä summa. 

– Se on kasvupohja. Meidän kaikkien 

pitäisi omalta osaltamme miettiä sitä, 

mitä voimme sinne tuoda. Meillä jokaisella 

on vahvuutemme. Iällä tai sukupuolella 

ei ole mitään merkitystä. Mitä 

monimuotoisempi työyhteisö on sitä 

tehokkaampi ja luovempi se myös on. 

Sihvola ei kannata kiintiöajattelua. 

– En itse lähestyisi asiaa sillä tavalla, 



että esimerkiksi pitää olla tietty määrä 

naisia, miehiä tai jonkin koulutustaustan 

omaavia ihmisiä. Tärkeämpää on, 

että kukin sopii siihen tehtävään, mihin 

hänet on valittu. 

– Jokainen tuo työyhteisöön jotakin. 

Sitä kautta rakentuu vahva ja toimiva 

työyhteisö. 

Jokaisella täytyy myös olla oikeus olla 

oma itsensä, eikä mitään muuta. 

— Meillä on UPM:ssä hyvät arvot 

ja parasta on se, että ne näkyvät myös 

arjessa. Enkä näin ollen ole havainnut 

minkäänlaista syrjintää täällä. 

Mahdolliset konfliktit ratkaistaan 

puhumalla. 

— Puhutaan reilusti asiasta ja jos jotain 

on jäänyt niin sanotusti hampaankoloon 

niin käydään se läpi. Jos niin ei 

tehdä, ennemmin tai myöhemmin se 

tulee jossain tilanteessa esille. 

Esihenkilöiden toiminnalla on myös 

painoa. 

— Siinä olen ollut onnekas koko työurani. 

Minulla on aina ollut hyvät esihenkilöt. 

En ole urani missään vaiheessa 

kokenut, että minua aliarvioitaisiin ja 

olen saanut kannustusta edetä työuralla. 

Olen saanut kasvaa ja kehittyä. 

SUKUPUOLIJAKAUMAT HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN JA TOIMIALOITTAIN 2021 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähde: Teknologiateollisuuden palkkatilastot, kansantalouden tilinpito, 

teknologiateollisuuden jäsentietojärjestelmä. 

YHÄ USEAMPI TEKNIIKAN KORKEAKOULUTUKSEEN HAKEVISTA ON NAINEN 

Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen 

Itsestään huolehtiminen 

– Kun sinulla on hyvä olla, niin se näkyy 

ulospäin ja tukee myös yhteisöä, jossa 

olet. Samoin yhteisö voi tukea sinua. Se 

on vastavuoroisuutta. 

Omaa hyvinvointiaan Sihvola ylläpitää 

harrastaen liikuntaa, reserviläistoimintaa, 

metsästystä ja ammuntaa, jossa 

hän on yltänyt SM-tasolle. 

– Tärkeintä on luonnossa kulkeminen 

ja siellä varmaan liikun enemmän 

nykyään ilman asetta. Se tarkoittaa 

kiireettömyyttä ilman aikatauluja, aikaa 

havainnoida ja katsella. Ampumaradalla 

taas itsensä kehittäminen on motivaattori, 

joka on aina vienyt eteenpäin. 

Naiset tekevät vuosittain uusia ennätyksiä 

alan koulutukseen hakeutumisessa 

TEKNIIKAN JA ICT-ALAN koulutukseen oli tänä keväänä enemmän naishakijoita kuin koskaan aikaisemmin. Eniten 

on noussut naisten kiinnostus hakea opiskelemaan näitä aloja ammattikorkeakouluihin. Ensisijaisesti naiset hakevat 

kuitenkin yhä yliopistoissa yhteiskuntatieteellisiin ja ammattikorkeakouluissa terveys- ja hyvinvointialoille, johon heidän 

kiinnostuksensa on jo usean vuoden ajan kuitenkin vähentynyt huomattavasti. 

– Laajan selvityksemme mukaan teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat kymmenen vuoden sisällä vuosittain 

noin 13 300 uutta osaajaa, joten töitä riittää niin naisille kuin miehille. Kansainvälisten selvitysten mukaan yritykset 

menestyvät sitä paremmin, mitä monimuotoisempia ne ovat. Siten alan naisistuminen, kansainvälistyminen ja 

monipuolistuminen on paitsi toivottavaa myös hyödyllistä, sanoo Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Touko 

Apajalahti. 


VOITELUPÄIVÄT 2024 

TEOLLISUUSVOITELU 

9.-10.4.2024 TAMPERE 

Toimivan voitelun perusratkaisut tehdään 

jo laitesuunnittelussa. Käytönaikaisen 

voiteluhuollon mahdollisuudet voiteluolosuhteiden 

myöhempään parantamiseen 

edellyttävät kokonaistilanteen ymmärrystä niin 

teknisen tiedon kuin käytännön kokemuksenkin 

osalta. Seminaari sisältää sekä voiteluun liittyvää 

teoriaa, että runsaasti käytännön esimerkkejä. 

Sisältöä: 

Tekniikat kitkan pienentämiseen - voitelun 

perusteet 

Voiteluaineiden vaatimukset/luokitukset 

Voiteluöljyjen puhtaus ja suodatus 

Voiteluöljyn kunnonvalvonta ja kunnossapito 

Vierintälaakerien rasvavoitelun määrittely 

Mekaanisen voimansiirron etädiagnostiikka 

Öljypalvelu – ympäristöä säästävä öljynkäyttö 

Voiteluaineiden kierrätys ja regenerointi 

Voiteluhuoltohenkilön pätevöinti 

Voitelun kriittisyys vakuuttajan näkökulmasta 

Fluoriyhdisteitä koskevat rajoitukset 

Voiteluhuollon kehittäminen, case 

Hinta 1290 € (+ alv 24 %) 



VÄRÄHTELYKLINIKKA 

17.-18.4.2024 TAMPERE 

Kunnossapidon osuus tuotantolaitosten 

kustannuksista on keskimäärin 5 % liikevaihdosta. 

Koneiden kunnonvalvonta ja erityisesti 

värähtelymittaukset ovat keskeinen osa tämän 

päivän teollisuuden kunnossapitoa. Hyvin 

toimivalla kunnonvalvonnalla on myönteinen 

vaikutus koneiden käyttöasteeseen ja sitä 

kautta yrityksen kannattavuuteen. Suurimmat 

kustannukset syntyvät, jos tuotantoprosessit 

eivät ole laiterikkojen takia käytettävissä. 

Juurisyyanalyysit ja jatkuva parantaminen 

ovat tämän päivän teemoja kunnossapidossa. 

Tekniikoiden kehittyminen on tuonut 

kunnonvalvojille uusia mahdollisuuksia vastata 

yhä koveneviin vaatimuksiin. Entistä parempia 

ratkaisuja kehitetään jatkuvasti teollisuuden 

etsiessä keinoja tehostaa tuotantoaan alati 

kiristyvässä kilpailuympäristössä. 

Koulutuksesta hyötyvät: 

Kunnonvalvonnan ja värähtelymittausten 

toteutuksesta ja suunnittelusta vastaat 

asiantuntijat 

Mittaustuloksia analysoivat asiantuntijat 

Juurisyiden määrittämiseen osallistuvat henkilöt 

Värähtelymittaajat 

Kunnossapidon kehitystehtävissä toimivat henkilöt 

Hinta 1350 € (+ alv 24 %) 



PROMAINT RY 

Opinnäyte- ja yritysinnovaatiopalkintojen 

voittajat valittiin 

Teknologia 23 messujen yhteydessä 

7.11.2023 jaettiin 

tämän vuoden opinnäyte- ja 

yritysinnovaatiopalkinnot. 

Palkintoraha kilpailuun tulee Suomen 

Messusäätiöltä ja Kunnossapitoyhdistys 

Promaint ry:ltä. 

Yritysinnovaatiosarjan voitti Valmet 

hakemuksellaan ”Dialogue with data – 

Valmet Industrial Internet, Remote Monitoring 

and Optimization”. Palkinnon 

kävi noutamassa kolmehenkinen ryhmä 

Valmetilta. Asiasisältöä syvennettiin messupäivän 

aikana Energy- and Maintenance 

ohjelmalavalla Valmetin Mika Karin 

kiinnostavalla esityksellä ”Digitalisaation 

hyödyntäminen kunnossapidossa”. Julkaisemme 

tarkemman artikkelin aiheesta 

Promaint-lehden vuoden 2024 ensimmäisessä 

numerossa. 

Opinnäytepalkintojen osalta saimme 

erinomaisia töitä arvioitavaksi, 

tuomariston muistikuvan mukaan 

kyseessä oli pitkään aikaan korkeatasoisin 

kattaus ammattikorkeakoulujen 

ja yliopistojen lopputöitä. 

Valinnat saatiin kuitenkin tehtyä ja 

voittajiksi valittiin seuraavat työt: 

Mikko Krankkala (AKK): 

Tiedolla Johtaminen ehkäisevässä 

kunnossapidossa 

Palkitsemisen perustelut: Tekijä on työssään 

keskittynyt ehkäisevän kunnossapidon 

kehittämiseen. Toimeksiantajan, 

SSAB:n Raahen tehtaan mukaan työ on 

erittäin hyvin sovellettavissa kunnossapidon 

nykyisessä kehitystilanteessa. Erityisesti 

on mainittava, että SSAB näkee 

työssä olevan elementtejä, joiden avulla 

kunnossapitäjien työmotivaatio paranee 

ja kohteiden luotettavuus nousee. 

Jere Hettula (AKK): 

Tunneliporalaitteen elinjakson 

kunnossapitokustannukset 

Palkitsemisen perustelut: Työssä on käsitelty 

kunnossapidon kustannushallintaa 

konkreettisesti ja helposti käytäntöön 

sovellettavasti. Tästä nähdään olevan 

helposti käyttöön otettavaa hyötyä työn 

toimeksiantajalle. 

Aleksanteri Hämäläinen (Yliopisto): 

Generalisation of a few-shot model 

for gear fault analysis 

Palkitsemisen perustelut: Työ käsitteli 

koneoppimismenetelmien hyväksikäyttöä 

pyörivien koneiden kunnonvalvonnassa. 

Työssä on näytetty, miten few-shot 

malleilla saadaan lisää tarkkuutta analyysimenetelmiin. 

Tämä on pitkä askel 

eteenpäin kunnonvalvonnassa. 

Jaakko Härkälä: 

Service delivery in small and 

medium-sized manufacturing firms 

Palkitsemisen perustelut: Työ keskittyy 

palveluiden toimittamiseen ja 

sen erityisiin vaatimuksiin toiminnan 

digitalisoituessa ja toimitusketjujen 

sisältäessä muitakin kuin loppuasiakkaita. 

Aineisto on koottu laajasti eri 

yrityksistä. 

Onnittelemme kaikkia voittajia. 

Tässä yhteydessä on myös hyvä 

muistuttaa vuoden 2024 kehitysprojektikilpailusta, 

jonka palkinnot 

jaetaan Pohjoinen Teollisuus messutapahtuman 

yhteydessä Oulussa 

22–23.5.2023. Lisätietoa kilpailusta 

promaint.net sivustolla. 

Jaakko Tennilä, Toiminnanjohtaja, 

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry. 

Mika Kari Valmetilta. 

AKK-opinnäytepalkinnon luovutus, Jere Hettula 

(kesk.), Tomi Niemi Suomen Messusäätiön edustaja 

(oik.) ja Jaakko Tennilä. 


4 | 2023 

| MITÄ | MISSÄ | MILLOIN | 

SYKSY 2023 

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen 

omaisuuden hallinta (WCM 4) 13.–14.12.2023 | 

Vantaa 

KEVÄT 2024 

World Class Maintenance -kunnossapidon 

koulutusohjelma 13.2.-29.5.2024 

Kunnossapidon menetelmät ja 

käytännöt (WCM 1) 13.-14.2.2024 | 

Hämeenlinna 

Laitoksen käyttövarmuus ja 

riskienhallinta (WCM 2) 20.-21.3.2024 | 

Jyväskylä 

Teollisuusvoitelu 2024 9.- 10.4.2024 | 

Tampere 

Värähtelyklinikka 17.- 18.4.2024 | 

Tampere 

Kunnossapidon tunnusluvut, 

suunnittelu ja resurssit (WCM 3) 23.-24.4.2024 | 

Tampere 

Pohjoinen teollisuus 

-suurtapahtuma 22.-23.5.2024 | 

Oulu 

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen 

omaisuuden hallinta (WCM 4) 28.-29.5.2024 | 

Vantaa 

KIRKKAASTI PAREMPAA 

AIKUISKOULUTUSTA! 

Taitotalosta löydät kursseja, seminaareja ja 

tutkintoja prosessiteollisuuden sekä teollisuuden 

kunnossapidon ammattilaisille. 

KURSSIT 

Pneumatiikan perusteet 29.–30.1.2024 

Hydrauliikka 2, jatkokurssi 6.–8.3.2024 

Kunnonvalvonta teollisuudessa 13.–15.3.2024 

Hydrauliikka 1, perusteet 19.–22.3.2024 

SKF-laakerien asennus ja huolto 21.–22.3.2024 

Hydrauliikan putkistopassikoulutus 3.–4.4.2024 

Voiteluhuoltohenkilön pätevöintiin valmentava 

koulutus – taso 1, 16.–18.4.2024 

Voitelijan pätevöintiin valmentava koulutus, 

taso 1 – tentti 18.4.2024 

Prosessiteollisuuden pumppujen asennus ja huolto 

16.–17.4.2024 

Teollisuuden voitelujärjestelmät ja niiden 

huoltokohteet 23.–24.4.2024 

SEMINAARIT 

Kunnossapidon menetelmät ja käytännöt (WCM 1) 

13.–14.2.2024, Hämeenlinnassa 

Painelaitteiden käyttö ja käytön valvonta 

13.–14.3.2024, Vantaalla 

Laitoksen käyttövarmuus ja riskienhallinta (WCM 2) 

20.–21.3.2024, Jyväskylässä 

Teollisuusvoitelu 2024 9.–10.4.2024, Tampereella 

Värähtelyklinikka 17.–18.4.2024, Tampereella 

Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit 

(WCM 3) 23.–24.4.2024, Tampereella 

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden 

hallinta (WCM 4) 28.–29.5.2024, Vaasassa 

TUTKINNOT 

Koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinto, 

kunnossapidon osaamisala 

Koneasennuksen ja kunnossapidon 

erikoisammattitutkinto 

Kysy lisää: Anu Jauhiainen, 050 394 7159 

anu.jauhiainen@taitotalo.fi 

taitotalo.fi/kunnossapito 

Kysy myös 

yrityskohtaisia 

koulutuksia! 

asiakaspalvelu 010 80 80 90, asiakaspalvelu@taitotalo.fi 

Valimotie 8, Helsinki • taitotalo.fi

ÄLÄ 

VALITSE 

TUOTETTA. 

Se on hyvin pidetty salaisuus. 

 

 

 

 

 

 

 

VALITSE 

KUMPPANI. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

— aarsleff.fi 

Don’t choose a product. 

Choose a partner.

Promaint-lehti 4/2023

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?