Promaint-lehti 1/2024
16.02.2024 • Views
Share Embed Flag

Promaint-lehti 1/2024

Promaint-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teollisuuden ja tuotannon ammattilehti.

Promaint-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teollisuuden ja tuotannon ammattilehti.

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
avone

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

1/<strong>2024</strong> I www.promaint<strong>lehti</strong>.fi<br />

KUNNOSSAPIDON JA TUOTANNON ERIKOISLEHTI<br />

16<br />

VALMET:<br />

Digitalisaatio<br />

avaa uusia<br />

mahdollisuuksia<br />

26<br />

HSY:n<br />

Blominmäki,<br />

kierrätystä<br />

parhaimmillaan<br />

38<br />

Omaisuudenhallintaa<br />

Helsingin<br />

Satamassa<br />

Mika Riikonen<br />

Informaatio tehokäyttöön

Pohjoisen menestyksen<br />

tekijät kokoontuvat<br />

Ouluun!<br />

Tervetuloa teollisuuden<br />

suurtapahtumaan<br />

Ouluhalliin 22.–23.5.<strong>2024</strong><br />

Paikalla<br />

kunnossapidon<br />

osaajat<br />

Pohjoinen Teollisuus kokoaa Ouluun<br />

saman katon alle pohjoisen Suomen<br />

menestyksen tekijät.<br />

Koet ja näet mm.<br />

• Yli 300 yrityksen uusimmat tuotteet,<br />

palvelut ja ratkaisut eri teollisuuden aloilta.<br />

• Ajankohtaisia puheenvuoroja alansa<br />

huippuasiantuntijoilta.<br />

• Kohtaamisia alan ammattilaisten ja<br />

päättäjien kanssa.<br />

Messuilla<br />

yli 300<br />

näytteilleasettajaa.<br />

Lisätietoja messuosallistumisesta:<br />

nina.nurminen@expomark.fi<br />

#pote24<br />

<br />

Ouluhallintie 20 | Oulu<br />

2 promaint 1/<strong>2024</strong>

PÄÄKIRJOITUS<br />

Pisa-tutkimus ja<br />

insinööriosaaminen<br />

Palkitsimme Teknologia 23<br />

-tapahtuman yhteydessä<br />

opinnäytetyökilpailu voittajat.<br />

Kisa oli kovatasoinen, arviointiraadin<br />

mielestä kaikki<br />

työt olisivat olleet palkitsemisen arvoisia.<br />

Koska valintoja oli kuitenkin tehtävä,<br />

voittajat valittiin ja palkittiin loppuvuoden<br />

2023 aikana. Lyhyet henkilöesittelyt<br />

voittaneista löytyvät tämän lehden sivulta<br />

50.<br />

Yritysinnovaatiosarjassa palkitsimme<br />

Valmetin hakemuksen digitalisaatiokehityksestä.<br />

Artikkeli aiheesta löytyy tämän<br />

lehden sivulta 16.<br />

Pisa-tutkimuksen tulokset ovat olleet<br />

esillä viime aikoina Suomessa negatiivisessa<br />

mielessä. Huonontuneita tuloksia<br />

ihmetellään ja syyllisiä etsitään eri puolilta.<br />

Syyllisyyden tunnustajia ei ole vielä<br />

löytynyt.<br />

Digitalisaatio on terminä ainakin<br />

omasta mielestäni kärsinyt inflaation. Eri<br />

tahoilla puhutaan siitä, kuinka kestävä kehitys<br />

turvataan uusilla loistavilla softaratkaisuilla<br />

ja kaikki paranee järjestelmäinnovaatioilla.<br />

Ei käy kieltäminen, etteikö<br />

automaatio ja erilaiset tietojärjestelmäratkaisut<br />

ole merkittävästi parantaneet tuottavuutta.<br />

Ovatko ne sitten se lopullinen<br />

ratkaisu, niin kuin osa Suomen päättäjistä<br />

ajattelee, jää nähtäväksi. Voihan olla, että<br />

pääsemme elokuvista tuttuun terminaattori<br />

maailmaan, jossa koneet hoitavat tekemisen<br />

ja ajattelun puolestamme. Tästä<br />

jotkut tietäjät maailmalla jo varoittelevat.<br />

Miksi tämä alustus? Kunnossapitäjän<br />

kannalta tietojärjestelmät ovat edelleen<br />

työkaluja, ehkä kuitenkin vähän kehittyneempiä<br />

kuin ruuvimeisseli. Ainakin vielä<br />

perinteisellä insinööriosaamisella on edelleen<br />

arvonsa ja tarvetta Suomen lukuisissa<br />

hyödykkeitä tuottavissa teollisuuslaitoksissa.<br />

Softan pätkä ei muutu metsäkoneeksi,<br />

maitopurkiksi taikka sellupaaliksi<br />

ilman tekijöiden myötävaikutusta.<br />

Tämä on itsestään selvää tämmöiselle<br />

perusinsinöörille. Tuntuu kuitenkin siltä,<br />

että päättäjien parissa mennään eteenpäin<br />

ismeillä ja muotitermeillä. Vuosituhannen<br />

vaihteessa oli edellinen buumi, joka kohtasi<br />

elämän realiteetit muutaman vuoden<br />

sisällä. Katsotaan miten tässä buumissa<br />

käy.<br />

Miten tämä liittyy Pisa-tuloksiin?<br />

Kun mennään muotitermien ja erilaisten<br />

haihatusten perässä, unohtuu arkijärki ja<br />

perusosaamisen kehittäminen päättäjiltä.<br />

Luotetaan johonkin suurempaan visioon.<br />

Pisa-tulosten osalta lopputulos taitaa olla<br />

se, että olisi ollut hyvä ajoissa kuunnella<br />

niitä henkilöitä, jotka oikeasti ovat etulinjassa.<br />

Kunnossapidossa fakta on edelleen se,<br />

että Suomi pyörii ohuen voitelukalvon<br />

varassa.<br />

Tässä lehdessä on edellä mainittujen<br />

lisäksi muita mielenkiintoisia artikkeleita.<br />

Tutustumme muun muassa HSY:n uuteen<br />

Blominmäen jätevedenpuhdistamoon ja<br />

vierailemme Helsingin Sataman kunnossapitopäällikön<br />

luona. Öljyjä koskevan<br />

astikkelisarjan viimeisessä osassa Hydacin<br />

teknologiapäällikkö Arto Laamanen<br />

kertoo, miksei öljyn kunnonvalvonnasta<br />

kannata tinkiä. Alan vaikuttaja -palstalla<br />

<strong>Promaint</strong>in tilaisuuksissakin vieraillut<br />

Mika Riikonen avaa ajatuksiaan validin<br />

tiedon hyödyntämisen<br />

tärkeydestä.<br />

Otan edelleen mielelläni palautteenne ja<br />

juttuideanne vastaan.<br />

Jaakko Tennilä,<br />

päätoimittaja<br />

<strong>Promaint</strong>-<strong>lehti</strong><br />

Softan pätkä<br />

ei muutu<br />

metsäkoneeksi,<br />

maitopurkiksi<br />

taikka<br />

sellupaaliksi<br />

ilman tekijöiden<br />

myötävaikutusta.”<br />

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys <strong>Promaint</strong> ry on Aikakausmedia ry:n jäsen, os. Messuaukio 1, 00520 Helsinki Kustantaja<br />

ja toimitus Avone Oy, www.avone.fi Päätoimittaja Jaakko Tennilä, jaakko.tennila@kunnossapito.fi Tuottaja Vaula Aunola,<br />

4041 0660<br />

vaula.aunola@avone.fi, 050 596 5426 Ilmoitusmyynti Mika Säilä, 050 352 3277, mika.saila@totalmarketing.fi<br />

Painotuote<br />

Ulkoasu Avone Toimitusneuvosto Petra Herola, KP-ServicePartner, Helena Kortelainen, <strong>Promaint</strong> ry; Juha Lepikko, MABCo;<br />

Juha Nyholm, Pinja Tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@kunnossapito.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy,<br />

Kannen kuva Johanna Sjövall<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 3

Tässä<br />

numerossa<br />

1/<strong>2024</strong><br />

16<br />

VALMET –<br />

Digitalisaatio avaa<br />

uusia mahdollisuuksia.<br />

27<br />

Omaisuuden-hallintaa<br />

HSY:n uudessa<br />

jätevedenkäsittelylaitoksesta.<br />

38<br />

Muutoksia<br />

nostureiden<br />

lakisääteisiin<br />

tarkastuksiin.<br />

47<br />

Helsingin Satama<br />

pitää kriittisimmät<br />

kohteet omassa<br />

hallinnassa.<br />

03 Pääkirjoitus Jaakko Tennilä<br />

05 Lyhyesti<br />

09 Näkökulma: Toni Rauvanto<br />

10 Alan vaikuttaja: Mika Riikonen<br />

16 Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia<br />

20 Edelläkävijät eivät pelkää muutosta<br />

27 Blominmäki, kierrätystä parhaimmillaan<br />

30 Öljyn kunnonvalvonnasta ei kannata tinkiä<br />

35 Muutoksia nostureiden lakimääräisiin<br />

tarkastuksiin<br />

38 Sataman ytimessä<br />

44 Pyörivien koneiden piirreanalyysiin<br />

perustuva käyttötilan tunnistaminen<br />

48 CSRD - Kestävyysraportointi<br />

50 Opinnäytetyöpalkinnon saajat<br />

4 promaint 1/<strong>2024</strong>

Lyhyesti<br />

KOONNUT: VAULA AUNOLA<br />

Teknologia-alan yritykset tekevät<br />

65 % kaikista elinkeinoelämän<br />

tutkimus- ja kehitysinvestoinneista.<br />

Emission Free Pulping<br />

-tutkimusohjelma käyntiin<br />

METSÄTEOLLISUUS, teknologiayritykset, tutkimusorganisaatiot<br />

ja yliopistot ovat aloittaneet yhteisen hankkeen perinteisten<br />

sellunvalmistusprosessien mullistamiseksi VTT:n ja Ruotsin<br />

RISE-tutkimuslaitoksen yhteisellä johdolla. Emission Free Pulping<br />

-tutkimusohjelman tavoitteena on löytää keinoja parantaa<br />

energiatehokkuutta, tehostaa puun käyttöä ja jalostamista,<br />

kehittää sellun tuotanto päästöttömäksi erityisesti hiilidioksidipäästöjen<br />

osalta sekä vähentää merkittävästi veden käyttöä<br />

prosessissa.<br />

– Metsävarojen rajallisuuden takia myös teollisuudenalan<br />

kasvumahdollisuudet ovat rajalliset. Lisäksi biomassan polttaminen<br />

sellun valmistusprosessissa merkitsee biogeenisen hiilidioksidin<br />

päästöjä. Jotta voidaan parantaa resurssitehokkuutta<br />

ja kasvattaa puun tuottamaa lisäarvoa merkittävästi, on välttämätöntä<br />

uudistaa sellunvalmistuksen kemiallisia prosesseja ja<br />

yksikköoperaatioita, sanoo VTT:n Biomateriaalit-tutkimusalueen<br />

johtaja Atte Virtanen.<br />

Tähän mennessä ohjelmaan on tullut mukaan viisi teollisuusyritystä,<br />

jotka tuovat hankkeeseen sekä teollisuuden kannalta<br />

relevantit näkökulmat että taloudellisen panoksensa. ANDRITZ,<br />

Arauco, Metsä Group, Stora Enso ja Valmet ovat sitoutuneet<br />

ohjelmassa viiden vuoden yhteistyöhön tutkimusorganisaatioiden<br />

ja yliopistojen kanssa. Ohjelma on saanut Business Finlandilta<br />

rahoituksen, joka ylittää viisi miljoonaa euroa kolmen<br />

vuoden aikana.<br />

– Olemme sitoutuneet visioon metsäpohjaisesta ekosysteemistä,<br />

joka tuottaa täyden arvon pohjoismaisesta puusta.<br />

Edistämällä innovaatiota sekä yhdistämällä toimialan ja tutkimuksen<br />

kyvyt voimme saavuttaa edistysaskeleita, jotka lisäävät<br />

tehokkuutta ja tukevat myös sitoutumistamme ympäristövastuuseen.<br />

Luomme tulevaisuutta, jossa kestävä puunkäyttö<br />

ja resurssitehokkaammat sellunvalmistusmenetelmät kulkevat<br />

käsi kädessä, mikä varmistaa metsiemme ja niistä riippuvaisten<br />

teollisuudenalojen jatkuvuuden ja kannattavuuden, sanoo<br />

Katariina Kemppainen, Metsä Groupin konsernitason tutkimusja<br />

kehitysjohtaja.<br />

Hankkeeseen osallistuvat merkittävällä panostuksella: Aaltoyliopisto,<br />

Chalmersin teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto,<br />

Keski-Ruotsin yliopisto, Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu<br />

KTH, LUT-yliopisto, Oulun yliopisto ja Åbo Akademi.<br />

Suomen julkisen rahoituksen avulla palkataan ensimmäinen<br />

tutkijaryhmä, jota laajennetaan mukana olevien yritysten lisärahoituksella.<br />

Tavoitteena on muodostaa 10–20 tutkijan ryhmä,<br />

joka keskittyy kokopäiväisesti konsortion yhteisesti sopiman<br />

tutkimusagendan edistämiseen.<br />

– Haaste on koko toimialan yhteinen, eikä kukaan voi ratkaista<br />

sitä yksin. Teknologialla on keskeinen rooli sellu- ja<br />

paperiteollisuuden evoluutiossa. Tässä muutoksessa ei ole kyse<br />

ainoastaan alan standardien täyttämisestä, vaan uusien mittapuiden<br />

asettamisesta ympäristövastuulle ja operatiiviselle<br />

huippuosaamiselle. Painopisteen täytyy pysyä innovaatiossa<br />

ja yhteistyössä, jotta voidaan edistää tätä alamme elintärkeää<br />

muutosta, toteaa ANDRITZin teknologiajohtaja Johan Engström.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 5

Lyhyesti<br />

Viime vuonna Suomeen rakennettiin<br />

kaikkiaan 212 uutta<br />

tuulivoimalaa.<br />

Historiamme toiseksi vilkkain<br />

tuulivoimarakentamisen vuosi<br />

SUOMESSA on nyt 1601 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on<br />

6 946 megawattia (MW). Vuonna 2023 kapasiteetti kasvoi 212 voimalalla<br />

ja 1 280 MW:lla. Suomesta purettiin vuoden aikana 4 tuulivoimalaa,<br />

joiden teho oli yhteensä 12 MW. Taloudellinen epävarmuus, kustannusten<br />

nousu ja sota Euroopassa ovat osuneet myös tuulivoimaan, ja uusien<br />

investointien varmistuminen kestää aiempaa kauemmin.<br />

Tuulivoima on Suomessa edelleen vahvasti keskittynyt Pohjois-Pohjanmaalle<br />

ja muihin Pohjanmaan maakuntiin. Eniten uusia voimaloita<br />

rakennettiin vuonna 2023 Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-<br />

Pohjanmaan maakuntiin. Pohjois-Pohjanmaalla on 38,5 prosenttia Suomen<br />

tuulivoimasta, missä on myös valtaosa kehitteillä olevista hankkeista.<br />

– Vaikka alueellisesti tasainen rakentaminen olisi monesta syystä<br />

erittäin tärkeää, on mukava huomata, että ne kunnat, joissa on jo paljon<br />

tuulivoimaloita, luvittavat niitä myös lisää. Tuulivoimaan on siis totuttu<br />

hyvin eikä siitä koeta kohtuutonta haittaa, kommentoi Suomen Tuulivoimayhdistyksen<br />

toimitusjohtaja Anni Mikkonen.<br />

Vuodelle <strong>2024</strong> ennakoidaan noin 1000 MW:n lisäystä ja vuodelle<br />

2025 on jo tiedossa lähes 1 500 MW uutta tuulivoimakapasiteettia.<br />

Vaikka rakenteilla olevat hankkeet ovat tarkasti tiedossa, siirtyvät hankkeet<br />

helposti vuodelta toiselle, aiottua aiemmaksi tai myöhemmäksi.<br />

– Varsinainen voimaloiden nostotyö pyritään tekemään vuoden<br />

vähätuulisemmalla jaksolla eli kesäkaudella. Käyttöönottovaihe voi kuitenkin<br />

viedä useammankin kuukauden, joten loppuvuonna aina elämme<br />

jännittäviä hetkiä sen osalta, kumman vuoden puolella voimalat katsotaan<br />

valmistuneiksi”, Mikkonen kuvaa tuulivoimarakentamisen vaiheita.<br />

– Vielä viime vuoden lopulla tuli uusia investointipäätöksiä hankkeista,<br />

jotka valmistuvat jo 2025. Nousseet kustannukset ja yleinen epävar-<br />

muus aiheuttavat sen, että kaikesta esimerkiksi neuvotellaan tarkemmin<br />

ja pidempään – asiat varmistuvat myöhemmässä vaiheessa. Olemme<br />

luottavaisia rakentamistahdin jatkuvuuden osalta. Rakentamisen jatkuminen<br />

on äärimmäisen tärkeää: Suomi ei pysty kilpailemaan tukieuroilla<br />

monen muun maan vetyhankkeille ja muille uusille puhtaan siirtymän<br />

teollisuushankkeille. Meidän kilpailuvalttimme on siinä, että puhdasta ja<br />

edullista sähköntuotantoa on mahdollista rakentaa lisää, sääntely on järkevää<br />

ja luvitusprosessit ovat sujuvia. Tämä on tärkeää pitää tänä vuonna<br />

tiukasti mielessä, kun hallitusohjelman lukuisia tuulivoimakirjauksia<br />

toimeenpannaan. Suomen täytyy pysyä mukana kilpailussa uusista jättiinvestoinneista<br />

ja energiajärjestelmän modernisointityön täytyy edetä –<br />

suhdanteista riippumatta, Mikkonen toteaa.<br />

Neljä suomalaisyritystä listattiin maailman 100 vastuullisemman<br />

yrityksen joukkoon – Neste toimialansa ykkönen<br />

KANADALAINEN media- ja tutkimusyhtiö<br />

Corporate Knights on listannut<br />

jälleen maailman sata vastuullisinta yritystä.<br />

Neljä suomalaistyritystä Neste<br />

(sija 19), Kesko (sija 29), Elisa (sija 59)<br />

ja Nordea (sija 83) pääsivät maailman<br />

sadan vastuullisimman yrityksen listalle.<br />

Viime vuonna sijalla 19 ollut Kone<br />

tippui joukosta tänä vuonna.<br />

Maailman vastuullisimmaksi yritykseksi<br />

valittiin yhdysvaltalainen Schnitzer<br />

Steel Industries Inc.<br />

Neste on mukana Corporate Knightsin<br />

maailman vastuullisimpien yritysten<br />

2023 Global 100 -indeksissä jo 17. kertaa<br />

peräkkäin. Corporate Knights analy-<br />

soi 6 720 yritystä suhteessa verrokkiryrityksiin<br />

toimialalla maailmanlaajuisesti.<br />

Neste sijoittui indeksissä 29. sijalle ja<br />

toimialansa ensimmäiseksi.<br />

Mikään muu energiayhtiö ei ole<br />

päässyt indeksiin yhtä monta kertaa<br />

peräkkäin. Neste arvioitiin parhaaksi<br />

yritykseksi energiasektorilla, johon<br />

arvioinnissa kuului 413 yritystä.<br />

– On kunnia olla mukana monien<br />

muiden indeksin vastuullisuuden edelläkävijöiden<br />

joukossa. Olemme kehittäneet<br />

toimintaamme merkittävästi viime<br />

vuosina pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteidemme<br />

mukaisesti, ja työ jatkuu<br />

edelleen. Iso kiitos kuuluu Nesteen<br />

tiimille ja kumppaneillemme vuoden<br />

2022 saavutuksistamme, sanoo Minna<br />

Aila, Nesteen vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja.<br />

Parhaan suomalaisyhtiön Nesteen<br />

investoinneista 92 prosenttia ja liikevaihdosta<br />

39 prosenttia arvioitiin vastuullisiksi.<br />

Neste menestyi heikommin monimuotoisuutta<br />

mittaavan hallitustarkastelun<br />

osalta – hallituksen jäsenistä muita kuin<br />

miehiä on vain 25 prosenttia.<br />

Listausta on julkaistu jo 20 vuoden<br />

ajan. Corporate Knightsin analyysiin pääsevät<br />

mukaan yli miljardin dollarin liikevaihdon<br />

omaavat pörssiyhtiöt.<br />

6 promaint 1/<strong>2024</strong>

KOKOUSKUTSU<br />

SELVITYS: Vientiteollisuus<br />

ja oppilaitokset kaipaavat<br />

osaajia<br />

SUOMEN KORKEAKOULUT pystyvät vastaamaan hyvin vientiteollisuuden<br />

osaamistarpeisiin, mutta perusosaamisen taso, kyvykkyys vihreässä<br />

siirtymässä ja murrosteknologioissa sekä osaajien saatavuus<br />

huolestuttavat tuoreessa selvityksessä yritysjohtajia ja korkeakoulujen<br />

johtoa.<br />

Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus ja Sivistysala<br />

Sivista ovat selvittäneet toimialoille olennaisimpia osaamis- ja<br />

tutkimustarpeita, jotka voivat vaarantua korkeakoulujen profiloitumisvalintojen<br />

tai julkisten resurssien kapenemisen vuoksi. Selvityksen on<br />

tehnyt E2 Tutkimus, ja siihen on haastateltu yritysjohtajia ja korkeakoulujen<br />

johtohenkilöitä vientiteollisuuden kannalta olennaisilta toimialoilta.<br />

Kriittisen osaamisen tarpeet eri toimialoilla ovat selvityksen perusteella<br />

hyvin monialaisia. Vahvimmin esiin nousevat tarpeet murrosteknologioihin<br />

kuten kvanttiteknologiaan ja tekoälyyn liittyen, vihreässä<br />

siirtymässä, kokonaisuuksien hallinnassa ja systeemisessä ajattelussa.<br />

Tarpeita nähdään myös jatkuvan oppimisen vahvistamiselle, lisäkoulutukselle<br />

ja joustaville koulutusratkaisuille.<br />

– Nopea teknologiamurros ja uudet teknologiat asettavat vientiteollisuutemme<br />

aivan uudenlaisten osaajatarpeiden eteen. Osaavaa työvoimaa<br />

tarvitaan kunnianhimoisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen,<br />

ja tähän liittyen esimerkiksi vetyosaamiseen terästeollisuudessa.<br />

Iso huoli on, että hallituksen toimet koulutustason ja aloituspaikkojen<br />

nostossa eivät nyt painotu tarpeeksi teollisuusaloille, sanoo<br />

Teknologiateollisuuden osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen.<br />

Teknologiateollisuuden mukaan hallituksen tavoite kouluttaa<br />

nopeasti noin tuhat uutta tohtoria on hyvä, mutta jo nyt julkisuudessa<br />

on noussut esiin huoli, ettei kaikille aloille riitä kotimaisia<br />

väitöskirjatutkijoita.<br />

– Osaajia ja opiskelijoita on houkuteltava sekä Suomesta että<br />

ulkomailta. Osaajapula ja suurten ikäluokkien eläköityminen<br />

lisäävät entisestään painetta koulutukseen, ja tämä edellyttää riittäviä<br />

resursseja paitsi aloituspaikkoihin myös koulutuksen laadun<br />

takaamiseksi. Samalla meidän tulee panostaa siihen, että kansainväliset<br />

opiskelijat ja tohtorikoulutettavat pysyvät Suomessa ja<br />

löytävät töitä, sanoo Sivistan politiikan ja vaikuttamisen johtaja<br />

Heikki Kuutti Uusitalo.<br />

Kesän <strong>2024</strong><br />

teknologia-alan<br />

kesätyöpaikat<br />

löytyvät kootusti<br />

Duunitorin ylläpitämältä<br />

TeknoKesä-sivustolta.<br />

VARSINAINEN KOKOUS <strong>2024</strong><br />

21.5.<strong>2024</strong> klo 16.30-18, Oulu<br />

(tarkempi paikka myöhemmin)<br />

ESITYSLISTA<br />

1. Kokouksen avaus<br />

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus<br />

3. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan<br />

tarkastajien (2 kpl) valinta.<br />

4. Kokouksen ääntenlaskijoiden (3 kpl) valinta<br />

5. Kokouksen osanottajat ja asialistan vahvistaminen<br />

6. Yhdistyksen toimintakertomuksen,<br />

tilinpäätösehdotuksen ja tilintarkastuskertomuksen<br />

kuuleminen vuodelta 2023<br />

7. Yhdistyksen tilinpäätöksen vahvistaminen vuodelta<br />

2023<br />

8. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja<br />

muille tilivelvollisille vuodelta 2023<br />

9. Toimintasuunnitelma toimintavuodelle 2025<br />

10. Toimintavuoden 2025 jäsenmaksut<br />

11. Talousarvio toimintavuodelle 2025<br />

12. Yhdistyksen puheenjohtajan valinta seuraavaksi<br />

kaksivuotiskaudeksi (2025-2026)<br />

13. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan<br />

valinta seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi (2025 – 2026)<br />

14. Hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten jäsenten<br />

tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi (2025 -2026)<br />

15. Tilintarkastajan ja hänen varamiehensä valinta<br />

seuraavaan varsinaiseen kokoukseen asti<br />

16. Muut mahdolliset asiat<br />

17. Kokouksen päättäminen<br />

TERVETULOA!<br />

Kunnossapitoyhdistys <strong>Promaint</strong> ry<br />

Jaakko Tennilä, toiminnanjohtaja<br />

Ilmoittautuminen: 7.5.<strong>2024</strong> mennessä yhdistyksen<br />

verkkosivuilla www.promaint.net<br />

Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä.<br />

Pyydämme ilmoittautumisen yhteydessä kertomaan,<br />

kuinka osallistut.<br />

<strong>Promaint</strong> ry Messuaukio 1 (Messukeskus),<br />

00520 Helsinki, toimisto@kunnossapito.fi<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 7

Lyhyesti<br />

Yli 30 maan hallitukset rahoittavat<br />

yli 40 miljardin dollarin<br />

edestä kvanttiteknologiaa.<br />

Kvanttiteknologian investointeja ja<br />

kehitystyötä maailmassa vetää nyt<br />

julkinen rahoitus<br />

KVANTTITIETOKONEIDEN rakentaja IQM Quantum Computers, sekä<br />

pääomasijoitusyhtiö OpenOcean ja teknologiasijoittaja Lakestar julkaisivat<br />

State of Quantum <strong>2024</strong> -raportin yhteistyössä The Quantum Insiderin<br />

kanssa.<br />

Raportin mukaan kvanttiteknologian kehitystyötä vetää vahva julkinen<br />

tuki ja voimakas investointien kasvu erityisesti Euroopan sisältävällä<br />

EMEA-alueella. Yli 30 maan hallitukset ovat sitoutuneet yli 40<br />

miljardin dollarin kvanttiteknologian julkiseen rahoitukseen – sitoumukset<br />

olivat vuonna 2023 kaksinkertaiset verrattuna riskipääomasijoitusten<br />

huippuun vuonna 2022.<br />

Sijoitettu riskipääoma alan kasvuyrityksiin maailmassa sen sijaan<br />

supistui 50 prosenttia eli 2,2 miljardista dollarista vuonna 2022 noin<br />

1,2 miljardiin dollariin vuonna 2023. Supistuminen kuitenkin noudatti<br />

samaa tahtia kuin teknologiainvestointien lasku yleensä. Pääomasijoitukset<br />

supistuivat etupäässä Yhdysvalloissa, jossa laskua oli 80 prosenttia.<br />

Aasian ja Tyynenmeren APAC-alueella sijoitukset vähentyivät<br />

17 prosenttia. EMEA-alueella sijoitukset kasvoivat 3 prosenttia.<br />

– Taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta kvanttiyhteisö edistyy<br />

voimakkaasti ja investointien väheneminen on linjassa yleisen kehityksen<br />

kanssa. Tämä tekee minusta optimistisen. Tekninen kehitys ei ole<br />

hidastunut eikä kiinnostus kvanttiteknologiaan ole vähentyny, sanoo<br />

tohtori Jan Goetz, IQM Quantum Computersin toimitusjohtaja.<br />

Uudet kansalliset kvanttilaskentakeskukset toimivat kvanttiteknologian<br />

kasvavien ekosysteemien keskuksena ja edistävät kumppanuuksia<br />

julkisten organisaatioiden ja yritysten välillä. Julkinen rahoitus<br />

takaa pitkän aikavälin kehitystyön sekä auttaa eri osapuolia selviytymään<br />

korkeista aloituskustannuksista.<br />

Parempi makuelämys tekoälyn ja<br />

koneoppimisen avulla<br />

GLOBAALI KASVISRUOKAMARKKINA on nykyisellään arvoltaan noin<br />

45–50 miljardia euroa, ja sen ennakoidaan kasvavan noin 160 miljardin<br />

euron arvoiseksi vuoteen 2030 mennessä.<br />

VTT ja suomalainen elintarviketeollisuus yhdistävät voimansa<br />

uusien kasviproteiinien arvoketjujen kehittämiseksi,<br />

hyödyntäen koneoppimista ja tekoälyä.<br />

– Intensiiviset maut – esimerkiksi karvas,<br />

suuta kuivattava, papumainen tai<br />

kemiallinen maku – rajoittavat edelleen<br />

kasviproteiinipitoisista ainesosista<br />

valmistettujen elintarvikkeiden<br />

kulutusta. Selvitämme<br />

prosessointiin liittyviä tekijöitä,<br />

joilla sivumakujen aiheuttamia<br />

ongelmia voidaan lieventää. Tällaisia<br />

tekijöitä ovat esimerkiksi<br />

erotusprosessin optimointi niin, että<br />

epäsuotuisia yhdisteitä muodostuu<br />

vähemmän, sekä proteiinien puhdistaminen<br />

ja modifiointi siten, että sivumakuja aiheuttavien yhdisteiden pitoisuudet<br />

pienenevät, kertoo hankkeen johtaja Emilia Nordlund VTT:stä.<br />

Tavoitteena on uusien ennustemallien luominen TKI:n ja teollisuuden<br />

avuksi kasviproteiinien kehittämiseen ja tuotantoon. Aikaisemmassa<br />

OatHow-projektissa on jo luotu metodologinen perusta kauran<br />

laatuparametrien ennustamiseen koneoppimisen avulla sekä todistettu<br />

hyperspektrikuvaus toimivaksi menetelmäksi sopivien raaka-aineiden<br />

tunnistamisessa.<br />

– Ennakointimallien kehitys jatkuu yhdistämällä laatuparametrien<br />

ennusteita makua koskeviin tietoihin. Näin saadaan kilpailukykyinen<br />

työkalu erilaisiin elintarvikeprosesseihin sopivien raaka-aineiden<br />

tunnistamiseen.<br />

Hankkeen teolliset kumppanit ovat Anora, Apetit, Fazer, Helsingin<br />

Mylly, Raisio, Valio ja Viking Malt.<br />

– Herne on yksi tärkeimmistä kasviproteiiniraaka-aineista ja sen<br />

kulutus lisääntyy edelleen. Suomessa usean kasviproteiinin, myös<br />

herneproteiinin, kohdalla joudutaan kuitenkin käyttämään kotimaisen<br />

vaihtoehdon puuttuessa ulkomaisia raaka-aineita,, sanoo Apetitin<br />

tuotekehitys- ja portfoliopäällikkö Hanna Pere.<br />

8 promaint 4/2023

Näkökulma<br />

TONI RAUVANTO<br />

MYYNTI- JA MARKKINOINTIJOHTAJA | CAVERION INDUSTRIA OY<br />

Osaatko sinä<br />

suhtautua rakentavasti<br />

vääjäämättömiin muutoksiin?<br />

Onko ennakkoluuloille<br />

tilaa pilvidatan,<br />

uusien energiaratkaisuiden,<br />

maailmanlaajuisen<br />

lämpenemisen ja<br />

perustekemisen<br />

välimaastossa?”<br />

Tätä kirjoittaessani olen juuri palannut<br />

ostamastamme vuonna<br />

1972 valmistuneesta paritalon<br />

puolikkaasta . Meneillään on<br />

projekti, jossa 50-vuotta vanha kiinteistö<br />

muunnetaan 2020-luvun tasoiselle tekniikalle.<br />

Lattialämmitystä ja valaistuksia<br />

voi ohjata jatkossa kännykällä – moni<br />

asia toimii datalla, joka mitä todennäköisemmin<br />

sijaitsee pilvessä.<br />

MYÖS TEOLLISUUDESSA KEHITYS johtaa<br />

vääjäämättä kohti kaikkien tuotantolaitosten<br />

datan siirtymiseen pilveen.<br />

Algoritmit, tekoäly, konenäkö ja äänianalytiikka<br />

tulevat niin tuotannon kuin<br />

kunnossapidonkin avuksi. Laite- ja<br />

prosessiviat huomataan kuukausia ennen<br />

kuin kokenut konemestari olisi ne<br />

huomannut. Tuotanto, kunnossapito,<br />

kiinteistöt ja varastojen hallinta katselevat<br />

samaa järjestelmää eri suunnista.<br />

Kasvavissa määrin toiminnot eivät sijaitse<br />

enää edes samalla tontilla. On tarpeen<br />

kysyä arvostammeko riittävästi arvokkaita<br />

bittejämme - osaammeko suojella<br />

niitä riittävästi synkkenevässä maailman<br />

tilanteessa? Osaammeko kotimaisessa<br />

teollisuudessa panostaa näihin riittävästi<br />

juuri nyt? Osaamista tarvitsemme varmasti<br />

tai ainakin apua tahoilta, jotka jo<br />

osaavat.<br />

TALOOMME ASENNETAAN 50 vuodessa<br />

muuttuneiden asetuksien sekä älykkyyden<br />

mahdollistamiseksi ja paloturvallisuudenkin<br />

vuoksi uusi sähköjärjestelmä.<br />

Eristykset uusitaan villoista uretaaniin ja<br />

uusien ikkunoidenkin U-arvot ovat ihan<br />

eri sfääreissä kuin entiset. Energia on<br />

kallista ja vastuullisuus velvoittaa.<br />

TEOLLISUUS ON RYHTYNYT rohkeasti<br />

hakemaan keinoja energian säästöön,<br />

vastuulliseen tuottamiseen sekä käyttämiseen.<br />

Vihreä siirtymä luo uusia työpaikkoja<br />

rakkaaseen Suomeemme. Kaikki<br />

kivet ja kannot käännetään, kun kyse<br />

on kustannuksista, mutta taitaa tuo aika<br />

käydä vähiin myös maailman laajuisen<br />

lämpenemisen suhteen. On oltava rohkea<br />

ja tehtävä muutos niin kotona kuin<br />

töissäkin. Näen työni kautta teollisuutta<br />

useiden sektoreiden kautta ja voin ilolla<br />

todeta, että olemme todella tekemässä<br />

isoa muutosta juuri nyt. On meille kaikille<br />

tärkeää, ettemme sulje silmiämme<br />

vaan katsomme kiinnostuneesti tulevaisuuteen.<br />

EI KIRJOITUSTA ILMAN mainintaa turvallisuudesta.<br />

Hankin remonttia varten<br />

uusia työkaluja ja henkilökohtainen työaika<br />

remontissa sijoittuu usein päivätyö<br />

jälkeiseen iltaan. Väsyneenä ei pidä tehdä<br />

rakentamista - tästä muistutuksena minulla<br />

on nyt vasemmassa kädessäni komea<br />

arpirivi juuri poistetuista tikeistä.<br />

KUNNOSSAPITOTYÖ ON TÄYNNÄ vaaroja.<br />

Perustehtävät on yhä tehtävä käsin.<br />

Samalla tavalla kuin tekoäly auttaa meitä<br />

näkemään vikaantumisia ennakkoon, on<br />

meidän kehityttävä miettimään aiemmin<br />

ja paremmin jokaisen työntehtävän turvallisuutta.<br />

On meistä kiinni, kasvaako<br />

turvallisuusäly teollisuudessa! Mutta<br />

meitä ihmisiä tarvitaan aina!<br />

4/2023 promaint 9

TEKSTI: MATLEENA RONKAINEN, VINCTEAM<br />

KUVAT: VINCIT, ISTOCK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TE<br />

TE<br />

TEK<br />

TE<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

EK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TE<br />

TEK<br />

TEK<br />

EK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

EK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

E<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

TEK<br />

EK<br />

E<br />

TEK<br />

E<br />

TEK<br />

TE<br />

TEK<br />

E<br />

TEK<br />

TE<br />

TE<br />

TE STI<br />

STI<br />

STI<br />

STI<br />

STI<br />

ST<br />

STI<br />

STI<br />

STI<br />

STI<br />

STI<br />

STI<br />

ST<br />

STI<br />

STI<br />

ST<br />

STI<br />

STI<br />

ST<br />

ST<br />

STI<br />

ST<br />

STI<br />

STI<br />

TI<br />

ST<br />

STI<br />

TI<br />

STI<br />

STI<br />

TI<br />

TI<br />

STI<br />

ST<br />

STI<br />

STI<br />

T<br />

STI: M<br />

: M<br />

: M<br />

: M<br />

: M<br />

: M<br />

:M<br />

:M<br />

: M<br />

: M<br />

: M<br />

:M<br />

: M<br />

: M<br />

:M<br />

:M<br />

:M<br />

:M<br />

: M<br />

:M<br />

: M<br />

: M<br />

: M<br />

: M<br />

: M<br />

: M<br />

: MATL<br />

ATL<br />

ATL<br />

AT<br />

ATL<br />

AT<br />

AT<br />

AT<br />

AT<br />

AT<br />

ATL<br />

ATL<br />

ATL<br />

ATL<br />

ATL<br />

ATL<br />

ATL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

AT<br />

ATL<br />

ATL<br />

ATL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

ATL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

AT<br />

AT<br />

ATL<br />

TL<br />

TL<br />

TL<br />

A L<br />

ATL<br />

TL<br />

TL<br />

ATL<br />

TL<br />

ATL<br />

TL<br />

TL<br />

AT<br />

ATL<br />

AT<br />

ATL<br />

ATL<br />

A L<br />

ATL<br />

ATLEEN<br />

EE<br />

EEN<br />

EE<br />

EEN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

E<br />

EEN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EE<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

E<br />

EEN<br />

E<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EEN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EEN<br />

EE<br />

EEN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

E<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EE<br />

EEN<br />

EE<br />

EEN<br />

E N<br />

EEN<br />

EEN<br />

EN<br />

EEN<br />

EEN<br />

E<br />

EE<br />

EE<br />

EE<br />

EE<br />

E<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

AR<br />

A R<br />

AR<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

AR<br />

A R<br />

AR<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

AR<br />

A R<br />

A R<br />

A R<br />

A RONK<br />

ON<br />

ON<br />

ON<br />

ON<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

NK<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

ONK<br />

NK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

NK<br />

NK<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

ONK<br />

NK<br />

NK<br />

ONK<br />

ON<br />

ON<br />

ON<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

ON<br />

ONK<br />

ON<br />

ONK<br />

ON<br />

ON<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

ON<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

NK<br />

ONK<br />

NK<br />

ONK<br />

ON<br />

ONK<br />

ON<br />

ONK<br />

NK<br />

ONK<br />

NK<br />

NK<br />

ONK<br />

ON<br />

ON<br />

ONK<br />

ONK<br />

ONK<br />

ON<br />

ON<br />

ONK<br />

ONK<br />

NK<br />

ONK<br />

ON<br />

ONK<br />

ONK<br />

N<br />

ONK<br />

NK<br />

ON<br />

ON<br />

ONK<br />

ON<br />

ONK<br />

NK<br />

ON AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AI<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AI<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AI<br />

AI<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AIN<br />

AI<br />

AI<br />

A N<br />

A<br />

EN,<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN,<br />

EN,<br />

EN,<br />

EN,<br />

N,<br />

EN,<br />

EN,<br />

EN,<br />

EN,<br />

EN,<br />

EN,<br />

N,<br />

EN,<br />

EN,<br />

EN<br />

EN,<br />

EN,<br />

EN<br />

EN,<br />

N<br />

EN,<br />

N<br />

EN,<br />

EN,<br />

N,<br />

EN,<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN,<br />

EN<br />

EN,<br />

N<br />

EN,<br />

EN,<br />

N<br />

EN<br />

EN<br />

EN<br />

EN,<br />

EN VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

V NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

CT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NC<br />

NC<br />

NCT<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

CT<br />

NC<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

NCT<br />

C<br />

NCT<br />

NCT<br />

CT<br />

NC<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

CT<br />

CT<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NC<br />

NCT<br />

NCT<br />

NC<br />

NC<br />

NCT<br />

CT<br />

NC<br />

NC<br />

NC<br />

N T<br />

NC<br />

NC<br />

NCT<br />

NC<br />

NC<br />

NC EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EA<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EA<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

AM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

AM<br />

EAM<br />

EAM<br />

EA<br />

EAM<br />

EAM<br />

EAM<br />

E M<br />

EAM<br />

EA<br />

EA<br />

E M<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KU<br />

KU<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

UV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

U<br />

KU<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

UV<br />

U<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

KUV<br />

U<br />

KUV<br />

UV<br />

U<br />

KUV<br />

U<br />

KUV<br />

UV<br />

UV<br />

KUV<br />

UV<br />

U<br />

KUV<br />

UV<br />

U AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT<br />

AT:<br />

AT:<br />

T:<br />

AT:<br />

AT:<br />

T<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT<br />

AT<br />

AT<br />

AT:<br />

AT:<br />

T<br />

AT:<br />

T:<br />

T:<br />

AT:<br />

AT<br />

AT:<br />

AT:<br />

AT<br />

AT VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VI<br />

VINC<br />

NC<br />

NC<br />

NC<br />

NCI<br />

CI<br />

NCI<br />

CI<br />

NCI<br />

C<br />

NC<br />

NC<br />

NC<br />

NC<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

NC<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

NCI<br />

C<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

NC<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

NCI<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

NCI<br />

NCI<br />

C<br />

NCI<br />

CI<br />

NCI<br />

CI<br />

NCI<br />

CI<br />

C<br />

NCI<br />

CI<br />

NCI<br />

NCI<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

NCI<br />

C<br />

NCI<br />

NCI<br />

NCI<br />

CI<br />

CI<br />

CI<br />

NCI<br />

NCI<br />

CI<br />

N I<br />

C T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T,<br />

T, IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IS<br />

IST<br />

IS<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

ST<br />

S<br />

IST<br />

IST<br />

ST<br />

ST<br />

ST<br />

S<br />

IST<br />

IS<br />

IS<br />

IS<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

ST<br />

ST<br />

IST<br />

ST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

ST<br />

ST<br />

IST<br />

ST<br />

IST<br />

IST<br />

IS<br />

IST<br />

ST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

S<br />

IST<br />

ST<br />

IS<br />

IST<br />

S<br />

IST<br />

IST<br />

ST<br />

ST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

IS<br />

IST<br />

S<br />

IST<br />

IST<br />

ST<br />

IST<br />

IST<br />

IST<br />

ST<br />

ST<br />

ST<br />

IST<br />

ST<br />

ST<br />

S OCK<br />

OCK<br />

OCK<br />

OCK<br />

CK<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OCK<br />

CK<br />

OCK<br />

OCK<br />

OCK<br />

CK<br />

OCK<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OCK<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

OC<br />

ALAN VAIKUTTAJA<br />

– Kannustaisin yrityksiä<br />

miettimään, miten<br />

prosessista ja varsinkin<br />

prosessiautomaatiojärjestelmistä<br />

saatavaa<br />

informaatiota voitaisiin<br />

hyödyntää kokonaisvaltaisesti<br />

myös<br />

kunnossapidon kannalta,<br />

Mika Riikonen sanoo.<br />

10 promaint 1/<strong>2024</strong>

ALAN VAIKUTTAJA<br />

Informaatio<br />

tehokäyttöön<br />

Alan vaikuttaja -juttusarjassa haastattelemme alan<br />

konkareita ja uusia tekijöitä. Kysymme minkälaisia ajatuksia<br />

tällä hetkellä näköpiirissä oleva kehitys herättää? Mihin<br />

heidän mielestään pitäisi erityisesti panostaa?<br />

TEKSTI: T<br />

:V<br />

VAULA AAUNO<br />

AUNOLA KUVAT: JOHANNA NA SJÖVALL<br />

L<br />

Tässä numerossa vieraanamme on Mika<br />

Riikonen, jolle on kertynyt vuosikymmenien<br />

kokemus erilaisista kunnossapitoon ja<br />

omaisuudenhallintaan liittyvistä tehtävistä<br />

muuttuvassa teollisuusmaailmassa niin toteuttajana<br />

kuin päätöksentekijänäkin.<br />

Porilainen nuori mies valmistui sähkövoimatekniikan<br />

insinööriksi 90-luvun puolivälissä. Jo opiskeluaikana<br />

tutuksi tulivat työt teollisuuden kunnossapidon<br />

parissa.<br />

– Valmistumisen jälkeen sain töitä Outokumpu<br />

Harjavalta Metals Oy:n palveluksessa. Käynnissä<br />

olivat Suomen mittakaavassa<br />

mittavat uudistustyöt.<br />

Projektin aikana tutuksi<br />

tulivat niin suunnittelu,<br />

asennus, käyttöönotto kuin<br />

valvontakin, Mika Riikonen<br />

kertoo.<br />

Työelämän seuraava<br />

etappi löytyi ABB:ltä ensin<br />

kunnossapitopäällikkönä ja sitten yksikön päällikkönä.<br />

Sieltä työura jatkui Instaan, jossa Riikonen<br />

toimi kunnossapidon liiketoiminnanjohtajana yhdentoista<br />

vuoden ajan.<br />

– Uskoisin, että työurani aikana minulla on syntynyt<br />

hyvä ymmärrys siitä, miten ulkoistettua toimintaa<br />

kannattaa johtaa, jotta se tuottaa parhaan arvon.<br />

Tällä hetkellä Riikosella ovat opinnot pääfokuksessa.<br />

– Saan GEMBA päättötyön tiedolla johtamisesta<br />

tehtyä Tampereen yliopistolle tämän kevään aikana.<br />

Haluan jatkuvasti oppia uutta, ja löytää uusia, parempia<br />

keinoja asioiden toteuttamiseen. Tekemisen<br />

Prosessien<br />

optimointi<br />

edellyttää avoimuutta<br />

myös asiakkailta."<br />

jatkuva parantaminen on minulle tärkeää.<br />

Otetaan informaatio tehokäyttö<br />

Mika Riikonen on vierailut puhumassa myös <strong>Promaint</strong><br />

ry:n tilaisuuksissa informaation tehokkaammasta<br />

hyödyntämisestä.<br />

– Laitoksien käyttö ja kunnossapito voivat hyödyntää<br />

samaa prosessidataa, ja niillä pitäisi olla samat<br />

tavoitteet esimerkiksi käyttövarmuuden ja tuotantotehokkuuden<br />

suhteen.<br />

Riikosen mukaan vanhoista muureista tai ainakin<br />

verhoista käytön ja kunnossapidon välisessä kommunikaatiossa<br />

pitää päästä eroon.<br />

– Kannustaisin yrityksiä miettimään,<br />

miten prosessista ja varsinkin<br />

prosessiautomaatiojärjestelmistä<br />

saatavaa informaatiota<br />

voitaisiin hyödyntää kokonaisvaltaisesti<br />

myös kunnossapidon<br />

kannalta. Mikä on säätimien<br />

suorituskyky, ne ovat avaintekijä<br />

prosessin toiminnalle, siellä saattaa muhia merkittävä<br />

parannuspotentiaali, ilman investointeja.<br />

Tuottavuus sisältää valtavan määrän asioita aina<br />

raaka-aineiden käytöstä energiatehokkuuteen.<br />

– Esimerkiksi osittainkin epästabiili prosessi tuo<br />

mukanaan ajan myötä ison kuluerän ja paljon sitä<br />

vuosien saatossa tutuksi tullutta ”leanhukkaa”.<br />

Prosessien optimointi edellyttää avoimuutta myös<br />

asiakkailta.<br />

– Se voi olla aika herkkä tilanne, kun esimerkiksi<br />

sähköautomaation kohdalla joku ottaa esille sen, että<br />

kaikki ei toimikaan niin kuin pitäisi.<br />

– Kokemuksesta voin sanoa, että pienilläkin panos-<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 11

ALAN VAIKUTTAJA<br />

tuksilla prosesseihin voidaan kuitenkin<br />

saavuttaa suuria säästöjä, kun ongelmakohdat<br />

löydetään.<br />

Kunnossapitoon lisää<br />

resursseja<br />

Riikosen mukaan kunnossapito nähdään<br />

yhä edelleen liian usein vain kulueränä.<br />

– Tähän törmää toisinaan vieläkin.<br />

Systeemit ovat kuitenkin muuttuneet<br />

yhä monimutkaisemmiksi ja uusien menetelmien<br />

käyttöönotto vie resursseja.<br />

Pelkästään uusien asioiden omaksuminen<br />

vaatii työtä ja aikaa. Myös<br />

yrityksen sisällä tapahtuva uusien<br />

toimintamallien markkinointi vie<br />

aikaa. Asenteen pitää olla sellainen,<br />

ettei tämä ole pois tuottavasta työstä<br />

vaan takaa tuottavuuden myös jatkossa.<br />

– Ja sitten, kun mennään varsinaiseen<br />

tiedolla johtamiseen, niin edessä<br />

onkin järjettömän iso projekti.<br />

Tietojärjestelmien perusinfrasta ei<br />

myöskään usein löydy kyvykkyyttä hyödyntää<br />

dataa operointiin ja kunnossapitoon<br />

tehokkaasti.<br />

– Dataa saattaa olla tallennettuna,<br />

mutta esimerkiksi tallennuskapasiteetin<br />

kulutuksen hillitsemiseksi sitä on voitu<br />

käsitellä niin, että siitä on tullut ainakin<br />

joiltain osilta käyttökelvotonta.<br />

Millä tarkkuudella dataa sitten pitäisi<br />

tallennetaan: millisekuntien, sekuntien,<br />

minuuttien vai tuntien tarkkuudella?<br />

– Tämä on kriittinen kysymys datan<br />

jatkohyödyntämisen kannalta. Kun tietoa<br />

käytetään parantamiseen, sen pitää<br />

ehdottomasti olla validia.<br />

ITC uhkakuvat<br />

Riikonen kertoo, että toisinaan hyvätkin<br />

hankkeet voivat myös viivästyä tai<br />

mennä kokonaan jäihin ICT-osastojen<br />

esiin tuomien uhkakuvien takia.<br />

– Onhan siinä aina riskinsä, kun tietoa<br />

tallennetaan ja liikutetaan verkossa,<br />

missä on muitakin toimijoita. Harvalla<br />

yrityksellä kuitenkaan on varaa rakentaa<br />

täysin omaa alustaa.<br />

– Minusta suurempi riski menestykselle<br />

on kuitenkin se, ettemme ota dataanalytiikan<br />

ja koneoppimisen mallien<br />

tuomia mahdollisuuksia hyötykäyttöön.<br />

– Olen samaa mieltä Mika Lintilän<br />

kanssa. Ministerinä ollessaan hän totesi,<br />

ettei Suomen kannata yrittää olla<br />

maailman paras tekoälyn kehittäjä vaan<br />

sen soveltaja.<br />

Tiedonkulun ongelmat<br />

Tuotannon ja kunnossapidon välillä voi<br />

piillä myös tiedon kulun ongelmia.<br />

– Tuotanto voi pyytää puhallinta<br />

johonkin paikkaan, vaikka parempi<br />

ratkaisu voisi olla jokin aivan muu. Olen<br />

varma, että jokainen on törmännyt vastaaviin<br />

tilanteisiin. Silloinkin puhutaan<br />

tiedosta. Tuotannon työntekijät ovat<br />

tehneet analyysin asiasta, joista heillä<br />

Suurin riski on<br />

siinä, ettemme ota<br />

data-analytiikan ja<br />

koneoppimisen mallien<br />

tuomia mahdollisuuksia<br />

hyötykäyttöön."<br />

ei ole varsinaista tietoa. Kysymys on<br />

enemmänkin päätelmistä.<br />

Ihmisten inhimillisten mielipiteiden<br />

ei pitäisi vaikuttaa validiin ja paikkaansa<br />

pitävään tietoon.<br />

– Muistan tästä aiheesta erään mieleen<br />

painuvan tapauksen. Kunnossapito<br />

oli tehnyt pitkään analyysia arinan lämpötilasta.<br />

Operaattori väitti kuitenkin,<br />

etteivät mittaukset pidä paikkaansa.<br />

Epäluottamuksen syyksi paljastui se,<br />

että lämpötiloja oli samaan aikaan mitattu<br />

käsin 20 euron kalibroimattomalla<br />

mittarilla ja näin saatuja tuloksia oli<br />

pidetty oikeina.<br />

Virheellinen data<br />

ohjaa harhaan<br />

– Prosesseista kerätyn tiedon tarkkuus<br />

on kaiken perusta, kun ryhdymme analysoimaan<br />

prosesseja käyttäen koneoppimista,<br />

tekoälyä ja erilaisia malleja. Jos<br />

– Tiedon hyödyntäminen on myös merkittävä osa vastuullista<br />

tekemistä, Mika Riikonen korostaa.<br />

mallinnus on tehty väärällä datalla niin<br />

se ei pidä paikkaansa.<br />

Riikonen huomauttaa, että joskus syntyy<br />

tietenkin tilanteita, joissa ei pystytä<br />

täysin eksaktisti arvioimaan, mikä on<br />

totta.<br />

– Silloin pitää ainakin tietoisesti sopia,<br />

että tätä dataa käytetään. Ja sen jälkeen<br />

seurataan tarkkaan, mihin suuntaan<br />

asiat muuttuvat. Sekin on parempi kuin<br />

ajopuuna aje<strong>lehti</strong>minen.<br />

– Mitä enemmän meillä on parempaa<br />

ja laadukasta tietoa, sitä parempaa analytiikkaa<br />

voimme tehdä. Ja kun laitteita<br />

analysoidaan ympäri maailmaa, saamme<br />

valtavien tietokantojen avulla luotua kattavia<br />

simultaatiomalleja, joista hyötyvät<br />

kaikki sekä teollisuus että laitevalmistajat.<br />

– Varmasti tämä synnyttää myös lisää<br />

uusia ekosysteemejä, jotka tulevat keräämään<br />

dataa, analysoimaan sitä ja palauttamaan<br />

sieltä sovitulla tavalla vastauksia.<br />

Tehokkuus on vastuullisuutta<br />

Riikonen on huolissaan, kuten niin moni<br />

muukin siitä, minkälaisen maailman jätämme<br />

lapsillemme.<br />

– Tämä tiedon hyödyntäminen on<br />

minusta merkittävä osa vastuullista<br />

tekemistä. On hyvin vastuutonta, jos<br />

tuhlaamme energiaa ja raaka-aineita eli<br />

eiköhän pistetä prosessimme kuntoon.<br />

Riikonen odottaa vetytalouden kehittymisen<br />

tuovan lähiaikoina mukanaan<br />

suuria mahdollisuuksia myös Suomelle.<br />

– Oppimiskäyrä tulee sen osalta olemaan<br />

varmasti jyrkkä. Volyymit tulevat<br />

olemaan suuria ja vetytaloudessa prosentuaalisesti<br />

pienilläkin parannuksilla<br />

tulee olemaan iso merkitys. Meillä Suomessa<br />

on jo useita yrityksiä, jotka voivat<br />

saada siitä synergiaa.<br />

12 promaint 1/<strong>2024</strong>

HEADER<br />

PAJAN<br />

TRILOGIA<br />

KONE, HITSI JA 3D<br />

VUODEN ODOTETUIN SAAGA YKSINOIKEUDELLA<br />

<br />

19.–21.<br />

MAALISKUUTA<br />

VAPAA<br />

PÄÄSY<br />

Rekisteröidy nyt!<br />

<br />

Konepajateollisuuden tärkeimmät<br />

<br />

Näe alan kone-, laite ja työkalu-uutuudet.<br />

<br />

KONEPAJAMESSUT.FI<br />

NORDICWELDINGEXPO.FI<br />

3DNEWMATERIALS.FI<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 13 17

MAINOS<br />

Tavataan<br />

Pulp & Beyond<br />

messuilla<br />

osastolta B64.<br />

Sulzerilla<br />

panostetaan<br />

asiakassuhteisiin<br />

Maailmanluokan<br />

pumppukaupoissa<br />

suurin arvo luodaan<br />

asiakkaan kanssa.<br />

Sulzerin strateginen<br />

painopiste on valikoiman<br />

kehittämisessä asiakkaan<br />

tarpeiden ja kilpailukyvyn<br />

pohjalta. Siksi asiakassuhteisiin<br />

panostetaan huomattavasti. Yhteistyö<br />

asiakasprosessien parantamisessa on<br />

olennainen osa toimintaa ja molemminpuoliseen<br />

tutkimus- ja kehitystoimintaan<br />

panostetaan paljon.<br />

Huippuluokkaisten prosessilaitteiden<br />

taustalla on ymmärrys<br />

asiakkaan tarpeista<br />

Pitkäaikainen suhde on pohja<br />

syvälliselle asiakastuntemukselle.<br />

Syvä tuntemus asiakkaan<br />

toiminnasta vaatii avointa kommunikaatiota<br />

ja yhdessä tekemistä.<br />

Avoimuus luo luottamusta ja<br />

vahvistaa suhteita entisestään.<br />

14 promaint 1/<strong>2024</strong>

MAINOS<br />

– Asiakas voi olla aina varma<br />

siitä, että on meille tärkein.<br />

Hyödynnämme monialaista kokemustamme<br />

ja tietämystämme<br />

heidän prosessiensa parantamiseksi,<br />

huoltoinsinööri Aaro<br />

Kukkurainen kertoo.<br />

Mitä enemmän asiakkaan prosesseista,<br />

sovelluksista ja kehityskohteista<br />

opitaan, sen paremmin<br />

voidaan tarjota räätälöityjä<br />

ratkaisuja ja palveluja sekä opastaa<br />

asiakasta oman toimintansa<br />

tehostamisessa. Parhaimmillaan<br />

yhteistyö voi johtaa myös innovatiivisiin<br />

ratkaisuihin.<br />

– Asiakkaamme tietävät, että<br />

ymmärrämme heidän tarpeensa<br />

ja he voivat luottaa kykyymme<br />

toimittaa laadukkaita tuotteita<br />

tai palveluita. Tavoitteenani on<br />

tukea tätä omalla tekemiselläni,<br />

summaa huoltoliiketoiminnan<br />

päällikkö Niko Toikka.<br />

Joustavuus<br />

asiakastarpeissa kattaa<br />

tuotteiden elinkaaren<br />

Vaikka valmistavassa teollisuudessa<br />

usein pyritään tuottamaan<br />

standardia, on Sulzerin tuotevalikoima<br />

kehitetty muuntelukykyiseksi<br />

tehokkuudesta tinkimättä.<br />

Tiivis yhteistyö tuotekehityksen<br />

ja tuotannon välillä takaa uusien<br />

ja edistyksellisten ratkaisujen<br />

luomisen. Pumpputyypin täsmällisellä<br />

valinnalla, laajalla<br />

materiaalivalikoimalla ja erilaisilla<br />

komponenteilla pystytään<br />

vastaamaan useimpien teollisten<br />

prosessien erityisvaatimuksiin<br />

sekä kirimään esimerkiksi toimitusajassa.<br />

Parhaiden mahdollisten ratkaisujen<br />

tarjoaminen asiakkaalle<br />

on selviö, mutta laitteiden<br />

muutostarpeet ovat asia, joihin<br />

tarvitaan syvällisempää tuote- ja<br />

prosessiosaamista. Sulzerilla<br />

on kattavasti mahdollisuuksia<br />

muunnella ja päivittää laitteita<br />

asiakkaan tarpeiden ja prosessin<br />

muuttuessa.<br />

– Oman valikoiman syvä tuntemus<br />

ja asiantuntijoidemme jatkuva<br />

koulutus ovat avainasemassa,<br />

jotta pystymme tarjoamaan<br />

ratkaisuja myös erikoisempiin<br />

Huoltomiehet Jani Tukeva (vas.) ja Samu Ojala palvelevat asiakkaita.<br />

tarpeisiin, kertoo prosessipumppujen<br />

pääsuunnittelija Jouni<br />

Vartiainen.<br />

– Jatkuva oppiminen ja osaamisen<br />

syventäminen pitää myös<br />

omaa mielenkiintoa yllä tehokkaasti,<br />

hän lisää.<br />

Tavallisimmin asiakastyön<br />

erikoistoiveet tarkoittavat asiakkaan<br />

prosessia varten valikoituja<br />

teknisiä ominaisuuksia, mutta<br />

erikoisempiakin tapauksia on<br />

tullut vastaan. Esimerkiksi pumpun<br />

maalaaminen asiakkaan<br />

toiveiden mukaan ei ole täysin<br />

ennenkuulumatonta.<br />

– Hauska tapaus, mikä itselle<br />

muistuu mieleen, on vaaleanpunaiset<br />

prosessipumput. Ne olivat<br />

kerrassaan veikeä näky! muistelee<br />

Vartiainen.<br />

Myös Sulzerin omaa toimintaa<br />

on järjestelty edesauttamaan sujuvaa<br />

asiakastyötä ja vastaamaan<br />

nopeammin esimerkiksi huollon<br />

tarpeisiin.<br />

– Huoltokeskusten toimintaa<br />

on kehitetty ja ne sijaitsevat<br />

asiakaskohteisiin nähden keskeisesti,<br />

hyvän saavutettavuuden ja<br />

nopean palvelun takaamiseksi”,<br />

kertoo Niko Toikka<br />

Asiakas on kehitystyön<br />

keskiössä<br />

Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa<br />

tuottaa innovaatioita prosessiteollisuuteen.<br />

Useat tuotekehitysprojektit<br />

ovat lähtöisin asiakastyön lomassa<br />

ilmenneistä tarpeista ja erityistilanteista,<br />

joihin on kehitetty uusi laite,<br />

ominaisuus tai teknologia.<br />

– Globaalin markkinajohtajan asema<br />

puu- ja paperiteollisuuden pumppuratkaisuissa<br />

rakentuu pitkälle<br />

yhteistyölle suomalaisten paperiteollisuuden<br />

toimijoiden kanssa, kertoo<br />

segmenttijohtaja Sirpa Välimaa.<br />

Sulzer on teknologiapartnerina<br />

useissa asiakkaiden kehityshankkeissa,<br />

joissa roolina on konsultoida<br />

pumppaus- ja prosessilaitteiston kehittämisessä.<br />

Laitteet valikoidaan ja<br />

räätälöidään vastaamaan asiakkaan<br />

tarpeita. Lisäksi kehitetään täysin<br />

uusia ratkaisuja esimerkiksi uudenlaisille<br />

raaka-aineille, joita asiakkaat<br />

haluavat hyödyntää tehokkaammin.<br />

Juho Aalto Sulzerin<br />

tutkimuskeskuksessa.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 15

PROMAINT INNOVAATIOPALKINTO – VALMET<br />

TEKSTI: VALMET<br />

KUVAT: VALMET<br />

Digitalisaatio<br />

avaa uusia<br />

mahdollisuuksia<br />

Neljäs teollinen vallankumous kymmenisen vuotta sitten oli teollisen internetin,<br />

reaaliaikaisen datan ja koneoppimisen esiinmarssi. Digitalisaatiolta odotettiin<br />

ihmetekoja, mutta varsinkin kunnossapidon osalta muutos on ollut hidasta.<br />

Esimerkiksi ennakoivan kunnossapidon tueksi räätälöityjä teollisen internetin<br />

sovelluksia on otettu laajemmin käyttöön vasta viime vuosina.<br />

16 promaint 1/<strong>2024</strong>

– Etävalvonnan avulla<br />

voimme havaita<br />

orastavan ongelman<br />

ajoissa, ja se voidaan<br />

korjata ennen<br />

isompaa vahinkoa<br />

ja merkittäviä<br />

taloudellisia tappioita,<br />

Mika Kari sanoo.<br />

Valmet tarjoaa teollisen internetin<br />

etävalvonta- ja<br />

optimointipalveluita sellu-,<br />

paperi- ja kartonki- sekä<br />

energiayhtiöille. Palvelut soveltuvat<br />

esimerkiksi laitoksen suorituskyvyn<br />

parantamiseen tai kunnossapidon<br />

suunnitteluun. Marraskuussa 2023<br />

Valmetin teollisen internetin palvelukokonaisuus<br />

palkittiin Kunnossapitoyhdistys<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n innovaatiopalkinnolla.<br />

– Palkinto osoittaa, että olemme<br />

tehneet oikeita asioita kunnossapitopalveluidemme<br />

kehittämiseksi, ja<br />

olemme siitä erittäin ylpeitä. Ainutlaatuisen<br />

palvelukokonaisuutemme<br />

keskeisiä elementtejä ovat teollisen<br />

internetin sovellukset ja niihin liittyvät<br />

asiantuntijapalvelut, yhden luukun<br />

periaatteella toimiva asiakasportaali<br />

sekä monitoroitava laitekanta asiakaslaitoksillamme.<br />

Käytännössä hyödynnämme<br />

dataa asiakkaidemme koneilta<br />

ja laitoksilta ja jalostamme sen lisäarvoksi<br />

laajan asiantuntemuksemme<br />

ja modernien analytiikkatyökalujemme<br />

avulla.<br />

Vahvuutemme digitaalisten<br />

palveluiden toimittajana on<br />

ehdottomasti pitkä historiamme<br />

niin tuotantoteknologioiden<br />

kuin automaatiojärjestelmien<br />

kehittäjänä, sanoo<br />

Mika Kari Valmetilta.<br />

Mika Kari toimii teollisen<br />

internetin palveluiden teknologiapäällikkönä<br />

Valmetin<br />

Palvelut-liiketoimintalinjan Board and<br />

Paper Solutions -yksikössä.<br />

Asiantuntijat kääntävät<br />

datan lisäarvoksi<br />

Valmetin teollisen internetin sovellukset<br />

visualisoivat asiakkaan koneilta<br />

ja laitoksilta kerätyn datan helposti<br />

ymmärrettävään muotoon – tavoitteena<br />

esimerkiksi prosessin vaihtelun<br />

vähentäminen, tuotannon laadun<br />

parantaminen, paperi- tai kartonkikoneen<br />

ratakatkojen vähentäminen,<br />

kunnossapidon suunnittelu tai teknisen<br />

hyötysuhteen parantaminen.<br />

– On tärkeää ymmärtää, että<br />

teollinen internet sovelluksineen<br />

ei ole vain tekniikkaa – lisäarvo perustuu<br />

ihmisen asiantuntemukseen,<br />

ja siksi sovelluksiimme sisältyykin<br />

aina yhteys palvelukeskukseemme.<br />

Keskuksissa työskentelee haastaviin<br />

asiantuntijatehtäviin kouliintuneita<br />

henkilöitä, joilla on syvällinen ymmärrys<br />

koneista, prosesseista ja automaatiosta.<br />

Verkostona toimiessaan he<br />

tukevat toinen toistaan löytääkseen<br />

aina optimaalisen ratkaisun asiakkaan<br />

haasteeseen, Kari kertoo.<br />

Digitaalinen<br />

ratkaisu<br />

tuottaa eniten lisäarvoa<br />

silloin kun se<br />

saadaan kytkettyä<br />

operatiiviseen tekemiseen.”<br />

Etävalvonta tuo<br />

kustannussäästöjä<br />

Kunnossapidon osalta Kari mainitsee<br />

kehityksen olevan kohti laajentuvaa<br />

palvelutarjontaa – dataa käytetään<br />

yhä enemmän myös kunnossapidon<br />

kannalta tarpeellisiin sovelluksiin.<br />

Niiden lisäarvo syntyy erityisesti etänä<br />

tarjottavien monitorointi- ja asiantuntijapalveluiden<br />

kautta.<br />

– Sovelluksemme käsittelevät asiakkaan<br />

konelinjan tai laitoksen dataa<br />

keskeytyksettä, ja poikkeamia havaitessaan<br />

ne lähettävät hälytyksen palvelukeskuksen<br />

asiantuntijatiimille.<br />

Tiimimme<br />

analysoi<br />

poikkeaman,<br />

tunnistaa<br />

ongelman<br />

ja siihen<br />

johtaneet<br />

syyt sekä<br />

etsii parhaat<br />

vaihtoehdot<br />

ongelman<br />

ratkaisemiseksi. Etänä tarjottava<br />

palvelu ei ole aikaan tai paikkaan<br />

sidottua, mikä lisää palvelun saavutettavuutta<br />

kaikkialla maailmassa, Kari<br />

sanoo.<br />

– Asiakkaan kannalta etäpalveluiden<br />

lisäarvo on helposti mitattavissa<br />

rahassa – säästöä syntyy esimerkiksi<br />

matkustamisesta, ajasta, energiasta,<br />

raaka-aineista ja päästöistä. Paperitai<br />

kartonkikoneella yllättävä tuotannon<br />

keskeytyminen ja sitä seuraava<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 15 17

PROMAINT INNOVAATIOPALKINTO – VALMET<br />

ongelmien ratkaiseminen voi päivätasolla<br />

maksaa huomattavia summia.<br />

Etävalvonnan avulla voimme havaita<br />

orastavan ongelman ajoissa ja se voidaan<br />

korjata ennen isompaa vahinkoa<br />

ja merkittäviä taloudellisia tappioita,<br />

hän jatkaa.<br />

Etäpalvelu on mahdollista pilviratkaisun<br />

ansiosta. Yhtiö on myös kehittänyt<br />

oman informaatioalustansa, jonka<br />

avulla sovellukset voivat hyödyntää<br />

ja yhdistellä eri lähteistä tulevaa dataa.<br />

Tyypillisesti dataa saadaan koneen tai<br />

laitoksen automaatiojärjestelmän lisäksi<br />

esimerkiksi laboratorio- tai kunnossapitojärjestelmästä.<br />

Data resurssoinnin ohjaajana<br />

Monia laitosympäristössä suoritettavia<br />

tehtäviä on jo pitkään automatisoitu,<br />

mutta kunnossapitoon liittyy edelleen<br />

paljon mekaanista, ihmisen suorittamaa<br />

työtä. Digitalisaatio ei tätä työtä itsessään<br />

poista, mutta sitä voi hyödyntää<br />

muun muassa kunnossapidon toimenpiteiden<br />

ja resurssien kohdistamiseen.<br />

– Data kertoo meille laitteen käyttäytymisestä<br />

asioita, joita emme silmällä<br />

näe. Esimerkiksi monet rutiininomaiset<br />

tarkastukset voidaan välttää dataan<br />

perustuen, ja siten lisätä sisäistä tehokkuutta<br />

laitoksella. Monia töitä voidaan<br />

tänä päivänä automatisoida, mikä myös<br />

tehostaa työntekoa – puhumattakaan<br />

henkilökunnan työoloihin ja turvallisuuteen<br />

vaikuttavista töistä, jotka myös<br />

voidaan antaa automatiikan hoidettavaksi,<br />

Kari mainitsee.<br />

Pitkäjänteinen yhteistyö<br />

johtaa parhaisiin tuloksiin<br />

Tyypillisesti Valmetin teollisen internetin<br />

sovelluksia<br />

otetaan käyttöön<br />

uuden, automaatioasteeltaan<br />

korkean<br />

konelinjan tai laitoksen<br />

käyttöönoton<br />

yhteydessä.<br />

Modernisointiprojektien<br />

myötä<br />

automaatio lisääntyy<br />

myös vanhoilla<br />

laitoksilla, minkä<br />

vuoksi palveluiden<br />

Data<br />

kertoo<br />

meille laitteen<br />

käyttäytymisestä<br />

asioita, joita<br />

emme silmällä<br />

näe.”<br />

kysyntä kasvaa kaiken aikaa. Teollisen<br />

internetin sovelluksiin liittyy usein<br />

monivuotinen palvelusopimus, jonka<br />

sisältö räätälöidään asiakkaan tarpeiden<br />

mukaan.<br />

– Digitaalinen ratkaisu tuottaa<br />

eniten lisäarvoa silloin kun se saadaan<br />

kytkettyä operatiiviseen tekemiseen<br />

esimerkiksi reaaliaikaisten hälytysten<br />

avulla. Datasta itsestään on suurin<br />

hyöty silloin kun se auttaa operaattoria<br />

tai kunnossapitäjää tekemään<br />

päätöksiä sekä aikatauluttamaan ja<br />

priorisoimaan toimenpiteitä päivittäisessä<br />

työssään. Asiakasyrityksemme<br />

hyödyntävät teollisen internetin sovelluksia<br />

kukin omalla tavallaan, mutta<br />

vikaantumisen estäminen ja ennakoiva<br />

kunnossapito ovat käyttökohteista<br />

tärkeimpiä. Kasvavaa<br />

kiinnostusta on myös<br />

tuotannon optimoinnille<br />

ja energiansäästölle, Mika<br />

Kari kertoo.<br />

– Konelinjat ja laitokset<br />

ovat aina yksilöllisiä.<br />

Mitä pidempään saamme<br />

mahdollisuuden kulkea<br />

asiakkaan ja heidän<br />

prosessiensa rinnalla,<br />

sitä paremmin opimme<br />

ymmärtämään myös kertyvää<br />

dataa. Pitkäjänteisen yhteistyön<br />

tuloksena asiantuntijamme osaavat<br />

suositella tarvittavia ratkaisuja niin<br />

kunnossapitoon kuin muille erikseen<br />

sovittaville osa-alueille oikea-aikaisesti<br />

ja aina asiakkaan tavoitteita tukien,<br />

hän jatkaa.<br />

18 promaint 1/<strong>2024</strong>

PROMAINT INNOVAATIOPALKINTO – VALMET<br />

Mika Kari<br />

• Diplomi-insinööri,<br />

tuotantotalous; teollisuustalous<br />

• Lean six sigma green belt, Johtamisen<br />

erikoisammattitutkinto<br />

• Globaali teknologiapäällikkö, Valmet Teollinen Internet (VII)<br />

• Valmet Technologies Oy, Board, Paper and Tissue Solutions,<br />

Services Business Line<br />

• Kesätöihin paperitehtaan kunnossapitoon v. 1995<br />

• Laaja kokemus kunnossapidon kehitys- ja johtotehtävistä<br />

Suomessa ja ulkomailla<br />

• Aikaisemmat työnantajat: Efora (Stora Enso Suomen<br />

kunnossapito), UPM-Kymmene (nyk. UPM), Metsä-Botnia<br />

(nyk. Metsä Fibre), Metso (nyk. Valmet), Ramse Consulting<br />

(jossa toimeksiantoja mm. Teollisuuden Voima,<br />

Neste, Outotec)<br />

• Perhe: Puoliso ja kaksi lasta<br />

• Harrastukset: Vanhat autot,<br />

purjehdus, laskettelu<br />

– Konelinjat ja laitokset ovat aina yksilöllisiä. Mitä<br />

pidempään saamme mahdollisuuden kulkea asiakkaan<br />

ja heidän prosessiensa rinnalla, sitä paremmin opimme<br />

ymmärtämään myös kertyvää dataa.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 19

KUNNOSSAPITOJÄRJESTELMÄT<br />

TEKSTI: MATLEENA RONKAINEN, VINCITEAM<br />

KUVAT: VINCIT, ISTOCK<br />

Kunnossapidon<br />

edelläkävijät<br />

eivät pelkää<br />

muutosta<br />

20 promaint 1/<strong>2024</strong>

KUNNOSSAPITOJÄRJESTELMÄT<br />

Entistä kehittyneemmät kunnossapitojärjestelmät<br />

tuovat kunnossapitoon ja liiketoimintaan kiistattomia<br />

hyötyjä, mutta miksi uuden järjestelmän käyttöönotto<br />

pelottaa niin monia organisaatioita?<br />

Tietotekniikan kehittyminen,<br />

tietojenkäsittely ja automatisointi<br />

ovat mullistaneet monia<br />

liiketoiminnan osa-alueita,<br />

eikä kunnossapito ole tässä poikkeus.<br />

Teknologinen murros ei ole kuitenkaan<br />

vielä päässyt täyteen kukoistukseensa<br />

kunnossapidon liiketoimintaalueella.<br />

Käyttövarmuuden hallinnalla on tänä<br />

päivänä merkittävä rooli kannattavassa<br />

liiketoiminnassa, ja vaatimukset<br />

esimerkiksi kunnossapidon tapahtumakirjausten<br />

laatua ja määrää kohtaan<br />

ovat koventuneet. Vaikka kehityksen<br />

myötä markkinoilla on tarjolla järjestelmiä,<br />

jotka vastaisivat nykyaikaisen<br />

kunnossapidon tarpeisiin, näitä ei ole<br />

otettu toistaiseksi käyttöön kuin harvoissa<br />

organisaatioissa.<br />

Tämä on sääli, sillä kehittyneiden<br />

järjestelmäteknologioiden integrointi<br />

kunnossapidon prosesseihin tarjoaa<br />

merkittäviä etuja liiketoiminnalle ja<br />

parantaa kilpailukykyä usein eri tavoin:<br />

• Kunnossapitojärjestelmillä voidaan<br />

merkittävästi parantaa käyttövarmuutta<br />

ja tuotannon tehokkuutta,<br />

sekä varmistaa tasainen tuotanto ja<br />

toimitusvarmuus. Nykyajan monimutkaisissa<br />

tuotantoprosesseissa<br />

lyhyetkin seisokit voivat aiheuttaa<br />

välittömien kustannusten lisäksi<br />

toimitusvaikeuksia ja sitä kautta<br />

jopa vakavia mainehaittoja. Modernien<br />

järjestelmien avulla nämä on<br />

mahdollista välttää, jolloin saavutetaan<br />

merkittäviä liiketoimintahyötyjä.<br />

• Älykäs ja ennakoiva kunnossapito<br />

mahdollistaa laiteinvestointien<br />

paremman kannattavuuden pidentämällä<br />

laitteiden käyttöikää. Käyttöomaisuuden<br />

pidempi elinkaari<br />

lykkää korvausinvestointien tarvetta<br />

vapauttaen pääomaa tehokkaampaan<br />

käyttöön.<br />

• Käyttäjäystävälliset järjestelmät tehostavat<br />

työntekijöiden suorituskykyä<br />

tarjoamalla ajantasaista tietoa<br />

laitteiden tilasta ja huolloista, mikä<br />

parantaa työn tehokkuutta, mielekkyyttä<br />

sekä tuottavuutta.<br />

• Kunnossapitojärjestelmällä voidaan<br />

vaikuttaa suoraan varaosavaraston<br />

hallintaan sekä varmistaa oikeaaikainen<br />

ja oikean tasoinen varaosien<br />

varastointi. Tämä on olennaista<br />

sekä kustannusten hallinnassa että<br />

käyttövarmuuden kannalta kriittisten<br />

varaosien saatavuuden turvaamisessa.<br />

• Kunnossapitojärjestelmä kerää<br />

tärkeää tietoa kunnossapidosta ja<br />

tuotantoprosessin tilasta. Tämän<br />

tiedon jalostaminen mahdollistaa<br />

trendien tunnistamisen ja ennakoivamman<br />

päätöksenteon.<br />

Eikö kuulostakin houkuttelevalta? Mikä<br />

sitten pidättelee organisaatioita?<br />

Muutos haastaa ja pelottaa<br />

Uuden teknologian tai järjestelmän<br />

käyttöönotto voi vaikuttaa haastavalta,<br />

etenkin niille organisaatioille, joilla<br />

ei esimerkiksi ole riittävää kokemusta<br />

tietojärjestelmien vaihdosta tai<br />

muuten vahvaa teknologiaosaamista<br />

omassa organisaatiossa. Muutos ei<br />

ikinä rajoitu pelkästään uuden järjestelmän<br />

käyttöön, vaan se edellyttää<br />

aina myös organisaation kulttuurin ja<br />

toimintatapojen päivittämistä. Tämä<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 21

KUNNOSSAPITOJÄRJESTELMÄT<br />

voi aiheuttaa epävarmuutta ja jopa<br />

vastustusta totuttujen vanhojen käytäntöjen<br />

ollessa uhattuna. Monesti<br />

saattaa tuntua, että olisi helpompaa<br />

vain tyytyä vanhaan järjestelmään sen<br />

puutteista huolimatta, kuin hypätä<br />

kohti uutta ja tuntematonta.<br />

Kunnossapito on usein jo itsessään<br />

monimutkainen kokonaisuus, johon<br />

linkittyy usein ulkoistettuja kunnossapidon<br />

kumppaneita sekä muita sidosryhmiä.<br />

Uuden järjestelmän tulisi<br />

sopia saumattomasti organisaation<br />

kunnossapitoprosessiin, historiaan,<br />

vaadittuihin toiminnallisuuksiin ja<br />

kehityssuunnitelmiin. Järjestelmän<br />

vaihtaminen voi näyttäytyä monimutkaiselta,<br />

vaikka oikeanlainen<br />

järjestelmä ja ammattitaitoinen<br />

järjestelmäkumppani<br />

voisi madaltaa kynnystä<br />

muutokselle merkittävästi.<br />

Yleisin huoli liittyy investointikustannuksiin<br />

ja<br />

resursseihin. Järjestelmän<br />

käyttöönotto edellyttää<br />

usein satsausta uuteen teknologiaan<br />

ja osaamisen kehittämiseen.<br />

Lisäksi uuden<br />

järjestelmän kartoitus, käyttöönotto<br />

sekä koulutus vaativat organisaatiolta<br />

osaamista ja ajallisia resursseja.<br />

Mahdolliset haasteet siis ymmärrettävästi<br />

jännittävät monia, vaikka<br />

aikaisemmin kuvatut digitalisaation<br />

hyödyt parhaimmillaan mullistaisivat<br />

koko liiketoiminnan.<br />

Ylitä esteet osaavan<br />

kumppanin avulla<br />

Uuden kunnossapitojärjestelmän<br />

käyttöönotossa on olennaista valita<br />

rinnalle kumppani, jolla on vahvaa<br />

osaamista IT-alalta ja kunnossapidosta.<br />

Tällainen osaamisprofiili mahdollistaa<br />

teknologisten ratkaisujen ja<br />

järjestelmien soveltamisen käytännön<br />

kunnossapitotarpeisiin tehokkaasti ja<br />

kokonaisvaltaisesti.<br />

VincitEAMin projektipäälliköllä<br />

Juhani Lehtosella on vuosien<br />

kokemus onnistuneista käyttöönottoprojekteista.<br />

Lehtosen mielestä<br />

käyttöönottoprojektissa kumppanin<br />

tärkein tehtävä on ottaa vetovastuu<br />

projektista sekä luoda luottamusta ja<br />

selkeyttä.<br />

– Heti liikkeelle lähdettäessä luomme<br />

ymmärrystä projektin eri vaiheista,<br />

projektiin tarvittavista henkilöistä<br />

sekä heidän rooleistaan. Projektia tukevat<br />

erilaiset työkalut, jotka lisäävät<br />

läpinäkyvyyttä ja helpottavat kommunikointia,<br />

Lehtonen sanoo.<br />

Tarkka lähtötilanteen kartoitus<br />

luo pohjan<br />

Lehtonen korostaa myös lähtötilanteen<br />

kartoituksen merkitystä, jotta<br />

organisaation tuotannon, kunnossapidon<br />

ja tiedonhallinnan prosesseista<br />

saadaan mahdollisimman tarkka kokonaiskuva.<br />

Kartoituksen perusteella<br />

voidaan löytää selkeimmät askeleet<br />

sille, mikä on kriittistä saada heti<br />

kuntoon, ja mikä on tavoitetila tulevaisuudessa.<br />

Koko kehitysharppausta<br />

ei pidä tehdä kerralla vaan hallitusti<br />

askel askeleelta.<br />

Varmista kilpailukyky myös<br />

tulevaisuudessa<br />

Moderni kunnossapitojärjestelmä<br />

tarjoaa selkeitä etuja liiketoiminnalle,<br />

ja vaikka sen käyttöönotto saattaa herättää<br />

epävarmuutta, on tärkeää ottaa<br />

askel kohti tulevaisuutta. Pysyminen<br />

vanhoissa käytännöissä saattaa antaa<br />

lyhytaikaista turvallisuuden tunnetta,<br />

mutta tarjoaa samaan aikaan kilpailijoille<br />

mahdollisuuden ottaa etumatkaa<br />

ja tehostaa omaa toimintaansa.<br />

Rohkeus hypätä mukaan teknologiseen<br />

kehitykseen on avainasemassa,<br />

kun yritys haluaa varmistaa kilpailukykynsä<br />

ja tehokkuutensa myös tulevaisuudessa.<br />

Käyttöönottoprojektissa<br />

kumppanin<br />

tärkein tehtävä on ottaa<br />

vetovastuu projektista sekä<br />

luoda luottamusta ja selkeyttä.”<br />

– Välillä törmään ajatteluun, jossa<br />

ei ehkä täysin ymmärretä yhteistyön<br />

roolia käyttöönottoprojektissa, vaan<br />

oletetaan, että uusi järjestelmä itsessään<br />

korjaa vanhat kunnossapitotiedot<br />

ja toimintamallit. Jos käyttöönottoprojektia<br />

ei johdeta määrätietoisesti<br />

ja ammattimaisesti, voi<br />

järjestelmän hyödyntäminen<br />

jäädä vajavaiseksi.<br />

Projektin toteuttaminen<br />

vaatii oman toiminnan<br />

ja kerätyn kunnossapitotiedon perusteellista<br />

tarkastelua. Tämä luo<br />

vankan pohjan kunnossapidon kehittämiselle<br />

ja mahdollistaa merkittävän<br />

tasoloikan. Juhanin mielestä uuden<br />

järjestelmän käyttöönotto onkin parhaimmillaan<br />

kokonaisvaltainen kehityshanke,<br />

joka voi mullistaa yrityksen<br />

kunnossapidon perusteellisesti.<br />

– Projektia tukevat erilaiset työkalut,<br />

jotka lisäävät läpinäkyvyyttä<br />

ja helpottavat kommunikointia,<br />

VincitEAMin projektipäällikkö Juhani<br />

Lehtonen sanoo.<br />

22 promaint 1/<strong>2024</strong>

CONFERENCE | EXHIBITION | BUSINESS MEETINGS<br />

Get your<br />

ticket now!<br />

nordicnuclearforum.fi<br />

21–22 May <strong>2024</strong><br />

Little Finlandia | Helsinki, Finland + online<br />

The Nordic's largest business networking event<br />

of the nuclear sector.<br />

Get business insights from 30+ industry leaders<br />

and network with key stakeholders.<br />

ORGANIZED BY<br />

IN COOPERATION WITH<br />

MAIN PARTNERS

MAINOS<br />

Teollisuuden prosessien<br />

tehostaminen<br />

koneoppimisella vaatii<br />

dataa ja osaamista<br />

TEKSTI: RIIKKA KORHONEN, TUNTIOPETTAJA JA PAULI MIKKONEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU<br />

Suomen tavoitteet hiilineutraaliuden<br />

saavuttamiseksi<br />

2035 edellyttää<br />

vähäpäästöisyyttä tukevia<br />

innovaatioita ja investointeja uusiin<br />

teknologioihin. Tarpeisiin pyritään<br />

vastaamaan data-analytiikalla ja<br />

koneoppimisella teollisuuden kunnonvalvonnan<br />

ja prosessinohjauksen<br />

tehostamiseksi. Saavutettavia<br />

hyötyjä voivat olla vähäisemmät<br />

tuotantohäiriöt ja kokonaiskustannusten<br />

lasku.<br />

Oulun yliopiston mittaustekniikan<br />

yksikkö (MITY) Kajaanin<br />

yliopistokeskuksesta sekä Kajaanin<br />

ammattikorkeakoulu (KAMK) yhdessä<br />

paikallisten yhteistyöyritysten<br />

kanssa ovat TEODIMI (Teollisuusprosessien<br />

hallinta digitaalisilla työkaluilla<br />

ja mittauksilla) -hankkeessa<br />

lähteneet kehittämään ratkaisuja,<br />

joiden avulla prosesseja pystyttäisiin<br />

hallitsemaan entistä paremmin.<br />

TEODIMI-hankkeessa on hyödynnetty<br />

KAMKin tutkimus- ja kehitystoiminnan<br />

osaamista teollisuuden<br />

älykkäiden ratkaisujen kehittäjänä<br />

sekä MITY:n mittaustekniikkaan<br />

liittyvää asiantuntemusta erityisesti<br />

teollisuuden kiertovesien mittausteknologiassa<br />

ja analysoinnissa.<br />

Osaamista tarvitaan ja<br />

tarjotaan<br />

Toimiva kunnossapito edellyttää<br />

suunnitelmallista ja hallittua toimintaa<br />

monella tasolla. Kun edistyneitä<br />

digitaalisia ratkaisuja lähdetään sovel-<br />

tamaan, myös osaamistarve täytyy päivittää.<br />

Perinteisen kunnossapitotyön<br />

rinnalle tarvitaan osaamista ja ymmärrystä<br />

erilaisista data-analytiikan<br />

menetelmistä ja niiden soveltamisesta<br />

teollisuuteen. Siihen tarpeeseen Kajaanin<br />

ammattikorkeakoulu pyrkii<br />

vastaamaan.<br />

Konetekniikan insinöörikoulutuksen<br />

ja sen kunnossapidon suuntautumisvaihtoehdon<br />

lisäksi vuodesta 2019<br />

on ollut käynnissä Datasta tekoälyyn<br />

koulutus tieto- ja viestintätekniikan<br />

insinööreille Kajaanissa ja myöhem-<br />

24 promaint 1/<strong>2024</strong>

MAINOS<br />

min pääkaupunkiseudulla käynnistyneenä<br />

monimuotokoulutuksena. Myös<br />

hankkeen aikana hyödynnettiin mahdollisuutta<br />

kehittää hankehenkilöstön<br />

omaa osaamista ja tarjottiin koulutusta<br />

niin kunnossapidosta kuin kunnonvalvonnasta<br />

sekä data-analytiikasta ja<br />

koneoppimisesta.<br />

Lisäarvoa datasta<br />

Nykyisellään teollisuusprosesseista<br />

tulee paljon dataa eri lähteistä. Rajaarvoihin<br />

ja yksinkertaisiin algoritmeihin<br />

perustuvaa data-analytiikkaa hyödynnetään<br />

jo varsin hyvin. Realististen<br />

tavoitteiden asettaminen, oikeiden<br />

kysymysten kysyminen ja niiden pe-<br />

Virtuaalinen malli bioliuotuskasan puhaltimista.<br />

Kuva: Kajaanin ammattikorkeakoulu<br />

rusteella koneoppimismallien luominen<br />

aiheuttaa uudenlaisia haasteita,<br />

joihin teollisuusyrityksillä itsellään ei<br />

välttämättä ole osaamista ja resursseja.<br />

Tarve tiedostetaan ja esimerkiksi<br />

Teknologiateollisuus ry ilmoitti kotisivuillaan<br />

13 MEur investoinnista<br />

tekoälyyn (14.11.2023).<br />

Hankkeen aikana kehitettiin koneoppimista<br />

kahteen eri käyttötarkoitukseen<br />

yhteistyössä Terrafamen<br />

kanssa. Ensiksi metallien talteenoton<br />

prosessivaiheen ennustettavuutta<br />

pyrittiin parantamaan. Prosessissa tapahtuva<br />

vaihtelu vaikuttaa tuotoksen<br />

laatuun ja on haaste jatkokäsittelyä<br />

silmällä pitäen. Siksi tutkittiin neuroverkolla<br />

toteutettua regressiomallia<br />

antamaan lisätietoa prosessiohjaukseen.<br />

Toinen kohde oli Terrafamen bioliuotuskasojen<br />

puhaltimet ja niiden<br />

huollon ajankohtien ennustaminen.<br />

Siinä käytettiin apuna kunnossapidon<br />

dataa ja huoltokirjauksia sekä pyrittiin<br />

kouluttamaan neuroverkkoluokittelija<br />

tunnistamaan huoltoja edeltäviä<br />

ajankohtia.<br />

Johtopäätökset<br />

Prosessin ennustamisessa validointimenetelmänä<br />

käytettiin oletusta, että<br />

ennustettava kohdemuuttuja pysyy<br />

vakiona ennusteen ajanhetkeen asti (8<br />

tai 12 tai 24 h eteenpäin). Tämä siksi,<br />

että kohdemuuttuja pysyi aika hyvin<br />

vakiona pitkällä aikavälillä, mutta lyhyemmällä<br />

aikavälillä siinä oli eritaajuista<br />

vaihtelua. Neuroverkkomallin<br />

generoima ennuste pystyi seuraamaan<br />

kohdemuuttujaa pääsääntöisesti,<br />

mutta se ei reagoinut nopeisiin<br />

muutoksiin luotettavasti ja testatuilla<br />

ennustepituuksilla se toimi hieman<br />

validointimenetelmää paremmin.<br />

Neuroverkkomallia, joka tunnistaisi<br />

luotettavasti monisyisiä vikatilanteita,<br />

ei ole helppo toteuttaa. Kun kavennettiin<br />

vikatilanteiden valikoimaa<br />

yleisimpiin, esim. lisääntyneeseen<br />

tärinään liittyviin, saatiin parempaa<br />

korrelaatiota. Parhaat tulokset kuitenkin<br />

saavutettiin pääkomponenttianalyysin<br />

poikkeamia analysoimalla.<br />

Lisäksi hankkeen konkreettisia<br />

tuloksia olivat suositukset huoltotapahtumien<br />

kirjauksien tarkemmalle<br />

luokittelulle sekä muille dataan ja sen<br />

hallintaan liittyville toimenpiteille.<br />

Koneoppimisen merkitys tulee korostumaan<br />

tulevaisuudessa, mutta se<br />

ei korvaa kunnossapidon osaamista.<br />

Sen tuoma lisäarvo nojaa osaamiseen<br />

sekä datan järjestelmälliseen keräämiseen<br />

ja laatuun. Joka tapauksessa<br />

mahdollisuuksia on mm. käytettävyyden<br />

parantamisessa, koneiden ja laitteiden<br />

käyttöiän hallinnassa tai ympäristövaikutusten<br />

pienentämisessä.<br />

TEODIMI-hanketta on rahoittanut<br />

EU:n EAKR-rahasto Kainuun liiton<br />

kautta.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 25

JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUNNOSSAPITOA<br />

HSY:n jätevedenpuhdistuksen<br />

kunnossapitopäällikkö Kari Reinikainen<br />

Kari Reinikainen toimii HSY:n jätevedenpuhdistuksessa<br />

kunnossapitoyksikön päällikkönä. Takana on yli 20 vuoden<br />

ura HSY:llä, pääosin kunnossapidossa. Kari toimi Blominmäen<br />

puhdistamon rakennusprojektin projektijohtajana vuosien<br />

2019–2023 ajan. Viikinmäen laitoksen toimiessa vakiintuneella<br />

tavalla, on tehtävien pääpaino tällä hetkellä Blominmäen<br />

toimintojen kehittämisessä ja kunnossapidon suunnittelussa.<br />

HSY:n jätevedenpuhdistuksen kunnossapidon organisaatiossa<br />

on tällä hetkellä yhteensä 43 henkilöä, joista Blominmäessä<br />

työskentelee 15 henkilöä. Karilla on konttori sekä<br />

Viikinmäen että Blominmäen<br />

jätevedenpuhdistamoilla.<br />

26 promaint 1/<strong>2024</strong><br />

Blominmäen<br />

jätevedenpuhdistamon<br />

hallintorakennus. Itse<br />

käsittelyprosessi tapahtuu<br />

pääosin maan alla.

JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUNNOSSAPITOA<br />

Blominmäki,<br />

kierrätystä<br />

parhaimmillaan<br />

Pääsimme tutustumaan HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamoon<br />

marraskuussa 2023, oppaana toimi kunnossapitopäällikkö Kari Reinikainen.<br />

TEKSTI: JAAKKO TENNILÄ KUVAT: JAAKKO TENNILÄ, HSY<br />

Ulospäin alue on siisti ja rakennukset<br />

vaikuttavan kokoisia.<br />

Puhdistamon kallioon<br />

louhitun osuuden laajuus<br />

paljastuu vasta kiertokäynnin aikana,<br />

10 ha kokonaisuus on noin 27 kertaa<br />

eduskuntatalon suuruinen. Jäteveden<br />

käsittelyprosessi toimii pääosin maan<br />

sisällä, maan päällä olevat rakenteet liittyvät<br />

toimisto- ja aputiloihin, kuivatun<br />

lietteen käsittelyyn, sekä energian- ja<br />

lämmöntuotantoon. Jäteveden käsittelyprosessi<br />

päättyy Blominmäessä purkuputkeen,<br />

jossa puhdistettu vesi kulkee<br />

alkuvaiheessa Fortumin Suomenojan<br />

lämpöpumppulaitokselle, josta se edelleen<br />

kulkee meripurkutunnelin kautta<br />

Suomenlahdelle.<br />

Kari Reinikainen on toiminut Blominmäen<br />

projektissa projektijohtajana,<br />

vastaten tilaajan puolelta puhdistamon<br />

rakennusprojektin läpimenosta työmaalla.<br />

Kari esittelee ennen kiertokäyntiä<br />

laitoksen toimintaa ja projektin toteutusta<br />

kalvoilla. Ennen kuin pääsemme<br />

kiinni esitykseen omaa huomiota kiinnittävät<br />

neuvotteluhuoneessa olevien<br />

kiinteistöteknisten laitteiden kuten termostaattien<br />

viivakoodimerkinnät.<br />

Kari kertoo, että laitos, mukaan<br />

lukien kiinteistötekniikka, on kokonaisuudessaan<br />

ohjattavissa ja valvottavissa<br />

Valmetin DNA-järjestelmän kautta.<br />

Tavoitteena tälle laajalle automaatiojärjestelmän<br />

hyödyntämiselle, on mahdollistaa<br />

sujuvan prosessiohjauksen lisäksi<br />

laitoskokonaisuuden energiatehokkuus<br />

sekä varmistaa kemikaaliturvallisuuslain<br />

vaatimusten toteutuminen laitoksen<br />

toiminnassa. Automaatiojärjestelmän<br />

piirissä on yhteensä yli 24 000 mittapistettä,<br />

joten puhutaan varsin isosta<br />

kokonaisuudesta.<br />

Tuotantoa noin vuoden verran<br />

Blominmäen projektin kalliotyöt alkoivat<br />

vuonna 2014 massiivisella louhintaoperaatiolla,<br />

josta vastasi pääosin<br />

Lemminkäinen ennen yhdistymistään<br />

YIT:n kanssa. Kalliota louhittiin kaiken<br />

kaikkiaan yli 900 000 kuutiometriä. Louhintaoperaatio<br />

oli valmis alkuvuodesta<br />

2018. YIT toteutti myös projektinjoh-<br />

Blominmäen puhdistusprosessi<br />

Varaukset: laajennus 50 % ja haitta-aineiden (mikropollutantit) poistoyksikkö.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 27

JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUNNOSSAPITOA<br />

tourakkana 2018 huhtikuussa alkaneet<br />

jätevedenpuhdistamon rakennus- ja<br />

koneistotyöt, LVI-työt, automaatio- ja<br />

instrumentointi- sekä sähkötyöt. YIT:n<br />

alihankkijana LVI-, sprinkleri-, sähkö-,<br />

instrumentointi- ja automaatiotöissä toimi<br />

ARE.<br />

Projektissa oli<br />

mukana myös lukuisia<br />

muita toimittajia,<br />

laitoksen ensimmäiset<br />

osat otettiin tuotantokäyttöön<br />

marraskuussa<br />

2022 ja<br />

tammikuusta 2023<br />

laitos on käsitellyt<br />

toiminta-alueen<br />

jätevedet kokonaisuudessaan.<br />

Blominmäen käyttöönoton<br />

seurannaisvaikutuksena Espoossa sijaitsevan<br />

Suomenojan jätevedenpuhdistamon<br />

purku käynnistyy vuonna <strong>2024</strong>.<br />

Blominmäen projekti ja laitoksen toteutustapa<br />

on palkittu vuoden 2022 RILpalkinnolla.<br />

Palkitsemisen perusteina<br />

mainittiin muun muassa eri tekniikkojen<br />

yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi,<br />

lisäksi perusteissa todettiin puhdistamon<br />

toimivan energiaviisaasti ja olevan<br />

lämmöntuotannon osalta 100-prosenttisesti<br />

ja sähkön suhteen 70-prosenttisesti<br />

omavarainen hanke.<br />

Osittain vielä takuun piirissä<br />

Ennen kuin päästään keskustelemaan<br />

kunnossapidon toteutuksesta, Kari<br />

huomauttaa, että laitos on vielä osin eri<br />

toimittajien takuiden piirissä. Tämän<br />

takia oman kunnossapidon suunnittelu ei<br />

ole vielä kaikin osin valmis. Tällä hetkellä<br />

kunnossapitoa suunnitellaan ja korjaavia<br />

Laitoksen<br />

kapasiteetin<br />

on arvioitu, riittävän<br />

alueen tarpeisiin<br />

seuraavana sadan<br />

vuoden ajan”<br />

toimenpiteitä toteutetaan osin eri toimittajien<br />

kanssa yhteistyössä. Laitoksella on<br />

myös käyttöönotettu uusia prosessi- ja<br />

laiteratkaisuja, joiden osalta sopivia toimenpiteitä<br />

ja tekemisen prosesseja arvioidaan<br />

yhteistyössä toimittajien kanssa.<br />

Kunnossapidon<br />

suunnittelun pohjana<br />

on laitoksen 14 000<br />

laitteistokorttia, joille<br />

on tähän mennessä<br />

määritelty noin 2400<br />

ennakkohuoltotyötä.<br />

Kriittisyysluokittelu<br />

prosessin osalta on<br />

käynnissä ja hyvässä<br />

vauhdissa. HSY:n<br />

kunnossapitojärjestelmänä<br />

on Vincit-EAM-järjestelmä, joka<br />

on käytössä myös Blominmäessä. HSY:llä<br />

tuotantohenkilöstö osallistuu kunnossapidon<br />

toteutukseen ennakoivassa huollossa,<br />

tekemällä osan voiteluhuollosta ja<br />

käynninaikaisesta kunnossapidosta.<br />

Tuotantoa maan uumenissa<br />

Laitoksen kokonaisuudesta näkyy maanpinnalle<br />

hyvin pieni osa. Varsinainen<br />

jäteveden käsittely tapahtuu kokonaisuudessaan<br />

maan alla, kallioon louhituissa<br />

tiloissa. Prosessin osat ja laitekokonaisuudet<br />

on osastoitu ja eristetty toisistaan<br />

palokatkoilla. Prosessivaiheet on myös<br />

osin ohjattu kulkemaan rinnakkaisissa<br />

tiloissa, tällä lisätään laitoksen turvallisuutta<br />

ja toimintavarmuutta. Osastojen<br />

välissä on laajat huoltokäytävät, joita<br />

pitkin voidaan saada tarvittavat resurssit<br />

kohteelle.<br />

Kiertokäynnin aikana laitoksen<br />

koko paljastuu, joka suuntaan tilaa<br />

Ilmastusaltaiden DN1200 tuloputket<br />

Automaation kenttäkotelo<br />

prosessitiloissa<br />

on reilusti. Laitoskokonaisuus<br />

riittää tällä hetkellä hyvin kattamaan<br />

nykyisen 400 000 kuluttajan tarpeen,<br />

kasvunvaraa nykyisen kokonaisuuden<br />

puitteissa on 50 prosenttia. Laitosta<br />

voidaan lisärakentamisella laajentaa<br />

maksimissaan 1 000 000 kuluttajan<br />

volyymiin. Laitos on myös palkintonsa<br />

ansainnut työn jäljen osalta, asennukset<br />

ovat siistejä ja laitemerkinnät paikallaan.<br />

Kiekkosuodattimet<br />

prosessin loppupäässä<br />

28 promaint 1/<strong>2024</strong>

JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUNNOSSAPITOA<br />

Kustannukset,<br />

miljoonaa euroa<br />

6 - 20 metriä<br />

korkeita halleja<br />

ja tunneleita<br />

510<br />

Blominmäen<br />

jätevedenpuhdistamo<br />

(10/2022)<br />

Puhdistaa<br />

• 400 000 asukkaan jätevedet<br />

• mahdollisuus laajentaa jopa 1 milj. tarpeisiin Pinta-ala 10 hehtaaria<br />

kallion sisällä<br />

Viemäritunneleiden pituus<br />

Tulo + purku yhteensä 20 km<br />

Syvin<br />

prosessiallas<br />

15 metriä<br />

Vuoteen 2040 mennessä<br />

puhdistamon läpi virtaa päivittäin<br />

150 000 kuutiometriä jätevettä<br />

Yli 96 % fosforinpoisto<br />

Yli 90 % typenpoisto<br />

Puhdistamoa<br />

operoi noin<br />

20 henkilöä<br />

Poistopiippu<br />

100 m<br />

maanpinnasta<br />

Energia<br />

100 % lämmöntuotanto<br />

omista tuotteista<br />

Sähkön osalta<br />

70 % omavarainen<br />

Innovatiivisia energiaratkaisuja<br />

P N 2<br />

Blominmäen jätevedenpuhdistamo avainlukuja. Lähde: HSY<br />

Kunnossapito oli mukana projektin toteutuksessa<br />

Prosessilaitteet on merkitty viivakoodeilla. Kunnossapidossa on käytössä mobiililaitteet, joilla<br />

viivakoodin lukemisen jälkeen pääsee kiinni tutkittavan laitteen tietoihin ja dokumentteihin.<br />

Kunnossapitojärjestelmän lisäksi yhteys muodostuu M-Filesin dokumenttikantaan. Pääosa<br />

Blominmäen kunnossapitohenkilöstöstä on siirtynyt vanhalta Suomenojan jätevedenpuhdistamolta,<br />

joten henkilöstöllä on osaamista HSY:n järjestelmistä. Uuden puhdistamon toimintaan<br />

perehtyminen tapahtui projektin aikana, kunnossapitohenkilöstö osallistui Blominmäen<br />

toteutuksen suunnitteluun sekä rakentamisen aikana eri vaiheessa tehtyihin katselmuksiin<br />

sekä testauksiin.<br />

Prosessitiloissa on pääsääntöisesti käytetty ruostumattomasta teräksestä tehtyjä kaappeja<br />

ja rakenteita. Koska käsittelyprosessissa väistämättä vapautuu kaasuja myös prosessitiloihin,<br />

on myös kalliopinnat kovetettu rapautumista estävällä käsittelyllä. Prosessialueilla olevat laitekaapit<br />

ovat ylipaineistettuja.<br />

Koska laitos on tällä hetkellä ylimitoitettu suhteessa jätevesien käsittelytarpeeseen, voidaan<br />

huoltoimenpiteitä suorittaa redundanssia hyödyntäen. Ajatuksena on ajaa vuoroittain esimerkiksi<br />

prosessialtaita tyhjiksi huoltoa varten, prosessin silti pyöriessä täydellä teholla.<br />

HSY:llä on arvioitu, että Blominmäen maksimissaan miljoonan kuluttajan kapasiteetti riittää<br />

sadan vuoden ajalle. Aikajänne on pitkä, jopa kunnossapitäjän näkökulmasta. Prosesseja ja<br />

tekemisen tapoja ehditään hioa vielä moneen kertaan matkan varrella. Tulemme varmasti vielä<br />

kuulemaan lisää kunnossapidon kehittymisestä, ainakin aloitus ja tekemisen puitteet ovat<br />

kohdallaan menestyksekkäälle matkalle.<br />

HSY TIETOA<br />

Helsingin Seudun ympäristöpalvelut HSY tuottaa kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluita sekä tietoa pääkaupunkiseudusta<br />

ja ympäristöstä.<br />

HSY:n palveluksessa on yli 800 henkilöä ja liikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa.<br />

HSY:n toiminnassa on omaa kunnossapitoa jätevedenpuhdistuksessa, vedenpuhdistuksessa, verkossa sekä jätehuollon<br />

toiminnoissa, kaikkiaan HSY:llä kunnossapidossa työskentelee yli 140 henkilöä. HSY tarjoaa monipuolisia työtehtäviä,<br />

mahdollisuuden kehittyä ammatillisesti ja työskennellä merkittävässä ympäristöalan organisaatiossa yhteiskunnallisesti<br />

tärkeiden asioiden parissa. Toimintaa on 16 eri toimipisteessä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kirkkonummella.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 29

NYKYAIKAISTA ÖLJYJEN KUNNOSSAPITOA, OSA 3<br />

HYDACin teknologiapäällikkö<br />

Arto Laamanen.<br />

Öljyn kunnonvalvonnasta<br />

ei kannata tinkiä<br />

Jotta hydrauli- ja voitelujärjestelmät toimisivat tehokkaasti,<br />

luotettavasti ja samalla myös kestävän kehityksen tavoitteet<br />

huomioiden, vaaditaan nykyaikaista öljyn kunnossapitoa.<br />

TEKSTI: TEKNOLOGIAPÄÄLLIKKÖ ARTO LAAMANEN, HYDAC KUVAT: HYDAC<br />

Öljyn ja koko järjestelmän<br />

kunnossapitoa helpottaa huomattavasti,<br />

jos käytössä on<br />

kattavat öljyn kunnonvalvontamenetelmät,<br />

joiden antaman tiedon<br />

pohjalta voidaan tehdä oikeanlaisia toimenpiteitä<br />

oikeaan aikaan.<br />

Menneinä vuosikymmeninä nojauduttiin<br />

korjaavan kunnossapidon mene-<br />

telmiin. Kun jotain meni järjestelmästä<br />

rikki, se korjattiin. Tämä toimintatapa<br />

johtaa pahimmillaan yllättäviin tuotantokatkoihin<br />

ja turvallisuusriskeihin, jotka<br />

voivat tulla todella kalliiksi. Luonnollinen<br />

askel kehityksessä oli siirtyminen<br />

ennaltaehkäisevään kunnossapitoon,<br />

jossa komponenttien rikkoutumiset<br />

pyritään välttämään noudattamalla<br />

30 promaint 1/<strong>2024</strong>

NYKYAIKAISTA ÖLJYJEN KUNNOSSAPITOA, OSA 3<br />

Metallipartikkelilaskurin käämien läpi<br />

kulkeva metallipartikkeli aiheuttaa<br />

magneettikenttään muutoksen, joka<br />

riippuu partikkelin koosta.<br />

Erilaisia mittauksia öljyn kunnonvalvontaan.<br />

huolellisesti laadittua huolto-ohjelmaa.<br />

Tällä voidaan estää osa komponenttien<br />

vikaantumisista, mutta edelleen kunnossapitoa<br />

toteutetaan osittain sokkona.<br />

Jotta paremmin tiedetään mitä<br />

järjestelmässä tapahtuu,<br />

vaaditaan<br />

erilaisia jatkuvia<br />

tai riittävän usein<br />

tehtäviä kunnonvalvontamittauksia.<br />

Komponentin<br />

vikaantuminen voi<br />

joskus tapahtua täysin<br />

yllättäen, mutta<br />

useat nykyään käytössä<br />

olevat kunnonvalvontamenetelmät<br />

kuitenkin tunnistavat,<br />

jos komponentissa on tapahtunut<br />

muutoksia, jotka voivat lopulta johtaa<br />

rikkoutumiseen.<br />

Jos esimerkiksi laakerin vierintäpinnalta<br />

on irronnut materiaalia, voidaan<br />

tämä havaita värähtelymittauksissa.<br />

Jos vikaantuminen on edennyt pitkälle,<br />

värähtelyjen lisäksi melu ja lämpötila<br />

kasvavat. Tällaiset menetelmät havaitsevat<br />

vikaantumiset kuitenkin vasta sitten<br />

kun jotain fyysisiä muutoksia on jo tapahtunut<br />

komponenteissa. Usein taustalla<br />

on öljyn kunnon heikkeneminen,<br />

joka suoraan tai välillisesti aiheuttaa<br />

komponenttien rikkoutumisen. Öljyn<br />

kunnonvalvontaa ei voi siis unohtaa, jos<br />

haluaa toteuttaa kunnossapitoa ennakoivasti<br />

tai proaktiivisesti.<br />

Vikaantumisten<br />

taustalla on<br />

usein öljyn kunnon<br />

heikkeneminen,<br />

joka suoraan tai<br />

välillisesti aiheuttaa<br />

komponenttien<br />

rikkoutumisen"<br />

tää erilaisia antureita, jotka voidaan<br />

karkeasti luokitella kolmeen eri kategoriaan.<br />

Ensimmäinen oma ryhmänsä ovat<br />

anturit, joilla valvotaan prosessin parametreja<br />

kuten<br />

paine, lämpötila<br />

ja tilavuusvirtaus<br />

nesteestä, mutta<br />

joita voi hyödyntää<br />

myös kunnonvalvonnassa.<br />

Erityisesti<br />

lämpötila on<br />

öljyn kunnon kannalta<br />

kriittinen.<br />

Jos lämpötila on<br />

pitkään liian korkealla<br />

tasolla, öljy<br />

vanhenee nopeammin<br />

ja sen ominaisuudet heikkenevät.<br />

Pahimmillaan syntyy lakkautumistuotteita,<br />

jotka voivat tukkia jäähdyttimien<br />

virtauskanavia, mikä entisestään<br />

Öljyn kunnonvalvonta-anturit<br />

Öljyn kunnonvalvonnassa voidaan käytkiihdyttää<br />

lakkautumisen etenemistä.<br />

(Lisää aiheesta; Öljyjen lakkautuminen<br />

kuriin, <strong>Promaint</strong> 1/2022)<br />

Juurisyynä järjestelmän korkealle<br />

lämpötilalle voi olla alimitoitettu tai<br />

puutteellisesti toimiva jäähdytys, mutta<br />

taustalla voi olla myös öljyn liian korkea<br />

ilmapitoisuus, joka jo itsessäänkin<br />

vanhentaa öljyä (Lisää aiheesta; Paluusuodatin<br />

ei ole enää vain paluusuodatin<br />

– ilma pois öljystä, <strong>Promaint</strong> 4/2023).<br />

Toisena ryhmänä ovat anturit, joilla<br />

voidaan mitata likapartikkeleiden määrää<br />

nesteessä. Osa tällaisista antureista<br />

perustuu niin sanottuun valonpeittotekniikkaan.<br />

Kun anturin virtauskanavassa<br />

menee valolähteen edestä öljyn<br />

mukana partikkeli, voidaan sen koko<br />

mitata herkällä valoanturilla partikkelin<br />

aiheuttaman varjon perusteella.<br />

Tulokset voidaan esittää puhtausluokkastandardin<br />

ISO 4406 mukaisesti ja<br />

mitatun puhtausarvon (esim. 18/16/13)<br />

Useimmat kunnonvalvontamittaukset havaitsevat muutoksia vasta<br />

komponentin vaurioitumisen jälkeen<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 31

NYKYAIKAISTA ÖLJYJEN KUNNOSSAPITOA, OSA 3<br />

perusteella pystytään toteamaan, onko<br />

järjestelmässä jotain pielessä vai toimiiko<br />

se normaalisti.<br />

Partikkeleiden määrää voidaan laskea<br />

myös metallipartikkelilaskureilla. Kun<br />

tällaisen anturin käämien läpi kulkee öljyvirtauksen<br />

mukana metallipartikkeli,<br />

aiheuttaa se magneettikenttään muutoksen<br />

ja muutoksen suuruuden perusteella<br />

voidaan arvioida partikkelin kokoa<br />

ja ferromagneettisuutta. Metallipartikkelilaskureilla<br />

voi analysoida esimerkiksi<br />

isojen pumppujen tai moottoreiden<br />

vuotolinjoista kulumispartikkeleita.<br />

Kolmantena ryhmänä ovat anturit,<br />

joiden avulla voidaan arvioida nesteen<br />

kemiallista kuntoa. Nämä ovat ennakoivan<br />

ja proaktiivisen öljyn<br />

kunnossapidon näkökulmasta<br />

olennaisia mittauksia,<br />

mutta samalla myös haastavia.<br />

Öljyn vanhenemista<br />

on vaikea mitata suoraan<br />

online-antureilla, mutta<br />

vanhenemiseen liittyvä<br />

TAN-arvo (Total Acid Number)<br />

korreloi kuitenkin<br />

vahvasti sähkönjohtavuuden<br />

ja dielektrisyyden kanssa.<br />

Vaikka sähkönjohtavuus ja<br />

dielektrisyys saadaan mitat-<br />

Kompakti HYDAC CMP<br />

-kunnonvalvontayksikkö on<br />

myös mahdollista jälkiasentaa<br />

olemassa olevaan järjestelmään.<br />

tua öljystä luotettavasti, ongelmana on<br />

öljyn TAN-arvo, joka riippuu niin öljylaadusta,<br />

öljymerkistä kuin myös toimituserästä.<br />

Tätä haastetta voidaan taklata,<br />

jos anturissa<br />

on opetusvaihe,<br />

jolloin<br />

anturi pääsee<br />

tutustumaan<br />

uuden öljyn<br />

sähköisiin ominaisuuksiin<br />

järjestelmän<br />

erilaisissa toimintapisteissä.<br />

Vesipitoisuuden mittaus öljystä sen<br />

sijaa on suoraviivaisempaa. Vesi on<br />

yksi öljyn pahimmista uhkista, sillä se<br />

vaikuttaa esimerkiksi öljyn viskositeettiin,<br />

heikentää voiteluominaisuuksia ja<br />

kasvattaa korroosioriskiä. Öljyn vesipitoisuuden<br />

online-mittaus onkin helppo<br />

ja edukas<br />

tapa päästä<br />

kiinni hydrauli-<br />

tai<br />

voiteluöljyn<br />

kunnon<br />

heikkenemiseen<br />

jo<br />

varhaisessa<br />

vaiheessa ennen kuin öljyn ominaisuudet<br />

ehtivät muuttua liikaa.<br />

Laboratoriomittausten<br />

avulla öljyn kunnosta<br />

saadaan tarkempi<br />

kokonaiskuva kuin pelkillä<br />

online-mittauksilla.”<br />

Osana kokonaisuutta<br />

Koneiden kunnonvalvontaa kannattaa<br />

aina toteuttaa kokonaisvaltaisesti. Hyödyntämällä<br />

myös öljyn kunnonvalvontaantureita<br />

järjestelmässä, saadaan entistä<br />

kattavampi kuva koneen kuntoon vaikuttavista<br />

tekijöistä ja samalla ne mahdollistavat<br />

nykyaikaisen ennakoivan tai proaktiivisen<br />

kunnossapitostrategian toteuttamisen.<br />

Vaikka olennaisessa osassa ovat<br />

järjestelmään asennetut öljyn kuntoa<br />

jatkuvasti mittaavat anturit, öljyn laboratorioanalyyseja<br />

ei saa kuitenkaan unohtaa.<br />

Laboratoriomittausten avulla öljyn<br />

kunnosta saadaan tarkempi kokonaiskuva<br />

kuin pelkillä online-mittauksilla.<br />

Mittaustulosten ja laboratorioanalyysien<br />

tulkinnassa sekä oikeanlaisten<br />

kunnossapidon toimenpiteiden valinnassa<br />

ihminen on ollut vielä tärkeässä<br />

roolissa, mutta etenkin mittaustuloksien<br />

analysoinnissa päästään aivan uudelle<br />

tasolle hyödyntämällä tilastollisia sekä<br />

mallipohjaisia menetelmiä yhdistettynä<br />

koneoppimiseen ja tekoälyyn. Tällä<br />

rintamalla tapahtuu nyt ja lähivuosina<br />

paljon, mutta on hyvä kuitenkin muistaa,<br />

että fiksuimmatkin algoritmit vaativat<br />

taustalle laadukasta ja ajantasaista dataa<br />

järjestelmästä. Sitä on vaikea saada ilman<br />

kattavia ja luotettavia öljyn kunnonvalvontamittauksia.<br />

Valonpeittotekniikkaan perustuva<br />

partikkelilaskuri (ISO 4406)<br />

tunnistaa partikkeleiden koon<br />

niiden varjon perusteella.<br />

32 promaint 1/<strong>2024</strong>

LAITOKSEN<br />

KÄYTTÖVARMUUS JA<br />

RISKIEN HALLINTA (WCM 2)<br />

20.-21.3.<strong>2024</strong> JYVÄSKYLÄ<br />

Kunnossapitotöiden luonne ja painopiste ovat<br />

muuttuneet. Vikaantumisten estäminen ja<br />

juurisyiden selvittäminen ovat nykyaikaisen<br />

kunnossapidon kulmakiviä. Ennen oli tärkeää<br />

korjata kaikki viat mahdollisimman nopeasti,<br />

tänään keskitytään kriittisiin laitteisiin ja<br />

ehkäisevään toimintaan. Riskienhallinta sekä<br />

henkilö- ja ympäristöturvallisuus ohjaavat kaikkia<br />

kunnossapidon toimenpiteitä.<br />

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja<br />

työnjohto tehtävissä toimiville henkilöille sekä<br />

asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen<br />

johtamisen, talouden ja toiminnan kehittäminen.<br />

Se sopii myös kunnossa pidon palveluyrityksissä<br />

toimiville henkilölle. Tilaisuus on osa World Class<br />

Maintenance -koulutusohjelmaa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Käyttövarmuuden perusteet<br />

Käyttövarmuuden mittaaminen<br />

Käyttövarmuuden suunnittelu ja kehittäminen<br />

Varaosastrategiat ja varastojen hallinta<br />

Analyysimenetelmien perusteita<br />

Kriittisyysluokittelu, PSK 6800<br />

Vika- ja vaikutusanalyysi, FMEA<br />

Vikapuuanalyysi, FTA<br />

Luotettavuuskeskeinen kunnossapito, RCM<br />

Hinta: 1390 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />

KUNNOSSAPIDON<br />

TUNNUSLUVUT,<br />

SUUNNITTELU JA<br />

RESURSSIT (WCM 3)<br />

23.-24.4.<strong>2024</strong> TAMPERE<br />

Kunnossapidon operatiivisen toiminnan ja<br />

resurssien suunnittelu tehdään laitoksen<br />

käytettävyystavoitteiden perustella. Asetettujen<br />

tavoitteiden seuranta ja toiminnan tehokkuuden<br />

kehittäminen perustuvat oikein valittuihin<br />

mittareihin ja kunnossapidon tunnuslukuihin.<br />

Toiminnanohjaus- ja laitostiedonhallintajärjestelmät<br />

tukevat suunnittelua, toteutusta ja raportointia.<br />

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohto -<br />

tehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,<br />

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden<br />

ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon<br />

palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus<br />

on osa World Class Maintenance -koulutusohjelmaa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Datasta tunnuslukuihin<br />

Kunnossapidon riskipohjaiset päätökset<br />

Epävarmuuden hallinta päätöksenteossa<br />

Kunnossapidon työnsuunnittelu<br />

Vuosihuoltojen suunnittelu<br />

Datan hyödyntäminen kunnossapidon tukena ja<br />

elinjakson hallinnassa<br />

Kunnossapidon sopimukset ja materiaalitoiminnot<br />

Kokemuksia kunnossapidon kehittämisestä (case)<br />

Hinta: 1390 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

UUDET STANDARDIT<br />

Käyttötietojen<br />

puute tulee helposti<br />

kalliiksi omistajalle<br />

ja turvallisuuteen<br />

liittyvät riskit kasvavat<br />

merkittävästi.”

UUDET STANDARDIT<br />

Merkittäviä<br />

muutoksia<br />

nostureiden<br />

lakisääteisiin<br />

tarkastuksiin<br />

Nosturin omistajalla on aina vastuu turvallisesta nosturista sekä sen<br />

oikea-aikaisista huolloista ja tarkastuksista.<br />

TEKSTI: PETRA HEROLA KUVAT: JANNE PAPPILA<br />

Nosturin käytössä turvalliset<br />

nostot ja niiden varmistaminen<br />

on äärimmäisen<br />

tärkeä asia. Nostolaitteiden<br />

elinkaarilaskennan uusi standardi<br />

(FEM-9.755) tuli Euroopan Unionissa<br />

voimaan vuonna 2022.<br />

Nosturin virallinen elinkaaren<br />

laskenta perustuu standardin lisäksi<br />

viranomaisten määräyksiin ja lakeihin<br />

sekä laitevalmistajan ohjeistuksiin.<br />

Nyt käytössä oleva standardi (FEM-<br />

9.755) huomioi tarkemmin nosturin<br />

erilaiset käyttötilanteet ja -profiilit<br />

sekä valmistajien käyttöohjeet tarkastuksille,<br />

huolloille ja niiden seurannalle.<br />

– Jos elinkaarilaskennalle tarvittavia<br />

tietoja ei ole käytössä, pienenee se<br />

standardissa määritellyn kertoimen<br />

mukaisesti suhteessa nosturin suunniteltuun<br />

elinkaareen, kertoo Pekko<br />

Herola, KP-ServicePartnerin toimitusjohtaja.<br />

Standardin mukaiset laskelmat liittyvät<br />

tässä artikkelissa nosturin nostimeen,<br />

jota yleisesti kutsutaan nosturin<br />

nostokoneistoksi ja -vaunuksi.<br />

Nosturin teräsrakenteen elinkaaren<br />

suunnittelussa ja laskennassa käytetään<br />

eri standardeja, jotka ovat DIN<br />

EN-13001 tai DIN EN-15011.<br />

– Nyrkkisääntönä voidaan todeta,<br />

että standardinostureissa yleisimmät<br />

eurooppalaiset valmistajat määrittelevät,<br />

että nosturin teräsrakenne on<br />

yleensä kaksi kertaa nostimen elinkaari,<br />

Herola jatkaa.<br />

Laskennan perusta<br />

Uuden standardin mukaan puutteelliset<br />

käyttötiedot pitää huomioida nosturin<br />

nostimen elinkaarilaskelmassa.<br />

Pahimmillaan se voi tarkoittaa sitä,<br />

että nosturin elinkaari pienenee merkittävästi.<br />

– Nosturin elinkaarilaskenta perustuu<br />

käyttötunteihin ja toteutuneisiin<br />

nostoihin eli kuormaprofiiliin. Laskentaan<br />

on määritelty neljä erilaista<br />

tapausta, joissa huomioidaan saatavilla<br />

olevat tiedot tai niiden puutteet,<br />

Herola kertoo.<br />

Käyttötietojen puute tulee helposti<br />

kalliiksi omistajalle ja nostolaitteen<br />

turvallisuuteen liittyvät riskit kasvavat<br />

merkittävästi. Perusteellinen<br />

määräaikaistarkastus nosturille sekä<br />

Nosturitarkastaja käyttää työssään monia eri<br />

apuvälineitä, mutta kaiken perustana on tarkastajan<br />

laitetuntemus ja laaja kokemus teollisuusnostureista.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 35

UUDET STANDARDIT<br />

mahdollisesti jopa nosturin uusinta<br />

tulevat aikaisemmin vastaan, jos käyttötietoja<br />

ei ole saatavilla tarkastusten<br />

yhteydessä.<br />

Nostureita voidaan nykyään varustaa<br />

myös jälkikäteen kuormanvalvontayksiköllä,<br />

joka mahdollistaa sen,<br />

että tiedot<br />

ovat helposti<br />

saatavilla<br />

tarkastusten<br />

yhteydessä.<br />

– Esimerkiksi<br />

käyttötuntien<br />

tai kuormaprofiilin puute pienentää<br />

käyttöikää kymmenellä prosentilla,<br />

ja jos molemmat niistä puuttuvat, on<br />

elinkaarta 20 prosenttia vähemmän.<br />

Käyttämättä olleen tai ilman käyttötietoja<br />

olevan nosturin elinkaari lasketaan<br />

kertoimilla, ja se voi pienentyä odottamattoman<br />

paljon.<br />

Perusteellinen<br />

määräaikaistarkastus<br />

Perusteellinen määräaikaistarkastus<br />

on nosturin elinkaarikustannuksissa ja<br />

turvallisuudessa merkittävässä roolissa.<br />

Tarkastus määräytyy nosturin käyttöluokan<br />

ja elinkaarilaskelman perusteella.<br />

Aikaisempi vaatimus perusteelliselle<br />

tarkastukselle oli 10 vuoden välein.<br />

Nykyään aikaväli perustuu FEM-9.755<br />

mukaiseen laskentaan ja laitevalmista-<br />

jan ohjeisiin.<br />

– Jos laitevalmistaja ei vaadi kalenteriperusteista<br />

tarkastusta, voidaan<br />

siinä tapauksessa seurata uuden standardin<br />

mukaisesti elinkaarilaskentaan<br />

perustuvaa aikataulua, Herola selventää.<br />

Samalla<br />

kun nosturin<br />

Nykyinen EN-13001 ja käyttöluokka<br />

uusi FEM-9.511 antavat<br />

määritetään<br />

uudelle<br />

perustan uuden nosturin<br />

nosturille,<br />

elinkaaren laskennalle.”<br />

tehdään<br />

suunnitelma<br />

nosturin käyttöiästä. Standardeista<br />

nykyinen EN-13001 ja uusi FEM-9.511<br />

antavat perustan uuden nosturin elinkaaren<br />

laskennalle.<br />

– Uusi standardi vertailee suunnitellut<br />

käyttötunnit toteutuneeseen<br />

käyttöikään. Tämä mahdollista sen,<br />

että huollot ja perusteellinen tarkastus<br />

voidaan toteuttaa tiedolla johtamisen<br />

periaatteen mukaisesti tarveperusteisesti.<br />

Näin päästään turvallisempiin<br />

nostolaitteisiin ja elinkaarikustannusten<br />

optimointiin.<br />

Suomessa nostolaitteiden tarkastukset<br />

määritellään valtioneuvoston<br />

asetuksissa VN403/08, joka koskee<br />

työvälineiden turvallista käyttöä ja tarkastamista.<br />

Tarkastusten toteutumista<br />

asetusten mukaisesti valvoo AVI eli<br />

Aluehallintovirasto.<br />

Yksinkertaistettuna nosturin elinkaaren laskentaperiaatteet (neljä esimerkkiä)<br />

Nosturin<br />

ominaisuudet ja/tai<br />

saatavilla<br />

olevat tiedot<br />

• Ylikuormasuoja on<br />

• Kuormaprofiilin tallennus on<br />

• Käyttötuntitallennus on<br />

• Ylikuormasuoja on<br />

• Käyttötuntitallennus on<br />

• Ei ole kuormaprofiilin<br />

tallennusta<br />

• Ei ole ylikuormasuojaa<br />

• Ei ole käyttötuntitallennusta<br />

• Ei ole kuormaprofiilin<br />

tallennusta<br />

Nosturin käyttöhistoriasta<br />

ei ole mitään tietoja<br />

saatavilla<br />

Lisättävä määrä/<br />

kerroin standardin<br />

FEM 9.755<br />

elinkaarilaskennassa<br />

0 % +10 % +20 % +50 %<br />

Huomioitavaa<br />

seuraavan<br />

tarkastuksen<br />

osalta<br />

Perusteellinen<br />

tarkastus tehdään<br />

nostolaitevalmistajan<br />

ohjeen mukaisesti sekä<br />

pohjautuen FEM-9.511-<br />

standardiin.<br />

FEM 9.755-standardin<br />

mukaan täysikuormalaskentaan<br />

lisätään<br />

10 % enemmän tunteja<br />

ja perusteellinen tarkastus<br />

tehdään tähän<br />

laskelmaan pohjautuen.<br />

Kuormitustiedot saadaan<br />

nosturista sen<br />

omistajalta tai käyttäjältä.<br />

Nosturin perusteellinen<br />

tarkastus pitää tehdä<br />

viimeistään 10 vuoden<br />

päästä käyttöönotosta ellei<br />

laitevalmistaja edellytä<br />

aikaisempaa tarkastusta.<br />

FEM-9.755-standardin mukaan<br />

täysikuormalaskentaan<br />

lisätään 20 % enemmän<br />

tunteja, jolloin nosturi<br />

tarkastetaan mahdollisesti<br />

jo aiemmin. Kuormitus- ja<br />

käyttöaikatiedot saadaan<br />

nosturista sen omistajalta<br />

tai käyttäjältä.<br />

Nosturin perusteellinen<br />

tarkastus pitää tehdä viimeistään<br />

10 vuoden päästä<br />

käyttöönotosta ellei laitevalmistaja<br />

edellytä aikaisempaa<br />

tarkastusta. Jos kaikki<br />

käyttötiedot puuttuvat, eikä<br />

nosturin käyttöhistoriasta<br />

tai -kohteesta ei ole mitään<br />

tietoa, käytetään FEM-9.755-<br />

standardin mukaisesti nosturin<br />

elinkaaren laskennassa<br />

vakiokertoimia, joiden mukaan<br />

lasketaan täysikuormatunnit.<br />

36 promaint 1/<strong>2024</strong>

UUDET STANDARDIT<br />

Muuttuvat<br />

standardit vaativat<br />

nosturiasiantuntijoiden<br />

jatkuvaa kouluttautumista<br />

ja perehtymistä<br />

viranomaisten<br />

määräyksiin ja lakeihin<br />

sekä laitevalmistajan<br />

ohjeistuksiin.<br />

Termit tutuiksi<br />

Täysikuormatunnit lasketaan todellisten<br />

nostettujen painojen jakauman ja niihin<br />

käytetyn ajan mukaan sekä kuinka<br />

paljon nosturia on käytetty.<br />

Käyttötuntimittari laskee mukaan<br />

nostoihin ja laskuihin kuluneen ajan<br />

sekä ilman kuormaa että kuormalla.<br />

Kuormaprofiili kuvaa minkälaisia<br />

kuormia nosturilla on todellisuudessa<br />

nostettu suhteessa nosturin nimelliseen<br />

kapasiteettiin.<br />

Ylikuormasuoja suojaa nosturia<br />

ylikuormitustilanteissa, mutta ei<br />

välttämättä tallenna kuormitustietoja.<br />

Pekko Herola on toiminut<br />

KP-ServicePartnerin<br />

toimitusjohtajana lähes 10 vuotta.<br />

Hänellä on yli 25 vuoden vahva<br />

tausta teollisuuden palvelu- ja<br />

laitevalmistusliiketoimintojen<br />

johtamisesta.<br />

Käyttöolosuhteet vaikuttavat nosturin<br />

elinikään, ja se vaikuttaa tarkastuksissa<br />

nosturitarkastajan arviointiin nosturin<br />

jäljellä olevasta käyttöajasta sekä<br />

seuraavien tarkastusten ajankohtaan.<br />

KP-ServicePartner Oy<br />

KP-ServicePartner Oy on vuonna 2003 perustettu suomalainen perheyhtiö, joka toimii Suomessa 14 paikkakunnalla<br />

työllistäen noin 100 alan ammattilaista. Yritys toimii maahantuojana laajalle valikoimalle teollisuusnostureita lisävarusteineen.<br />

Lisäksi sen tarjonnasta löytyvät myös nostureiden elinkaari- ja huoltopalvelut, nosturitarkastukset sekä<br />

rakennusteollisuuden tuotantolaitosten kunnossapito.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 37

OMAISUUDENHALLINTA<br />

Sataman<br />

ytimessä<br />

Helsingin Sataman oma kunnossapidon palveluyksikkö huo<strong>lehti</strong>i<br />

yhdessä kumppaneiden kanssa siitä, etteivät liikennevirrat pysähdy.<br />

TEKSTI: VAULA AUNOLA<br />

KUVAT: SANNA LIIMATAINEN JA VAULA AUNOLA<br />

Helsingin satama on yksi Euroopan<br />

vilkkaimmista ulkomaanliikenteen<br />

matkustajasatamista.<br />

Linjaliikenteessä<br />

sen kautta kulki viime vuonna<br />

yhteensä 8,9 miljoonaa matkustajaa.<br />

Matkustajamäärä kasvoi edellisestä<br />

vuodesta 12,2 prosenttia. Eniten<br />

matkustajia oli Helsingin ja Tallinnan<br />

välisellä reitillä kuten aiempinakin<br />

vuosina.<br />

Samaan aikaan Helsingin sataman<br />

häiriötön toiminta on myös Suomen<br />

huoltovarmuuden ja tavaraliikenteen<br />

sujumisen kannalta kriittistä. Suurin<br />

osa sen kautta kulkevasta tavarasta<br />

on ulkomaankaupan yksiköityä tavaraliikennettä,<br />

eli rekoissa, perävaunuissa<br />

ja konteissa kuljetettua rahtia.<br />

Vuonna 2023 sataman kautta kulki<br />

kaikkiaan 11,5 miljoonaa tonnia rahtia<br />

ja aluksia satamassa vieraili kaiken<br />

kaikkiaan 7321.<br />

Oma palveluyksikkö<br />

Matkustajaliikenne keskittyy pääasiassa<br />

keskustan satamiin ja rahtiliikenne<br />

Vuosaaren satamaan. Hallinnollisesti<br />

satama on jaettu rahti- ja<br />

matkustajaliiketoiminta yksiköihin.<br />

– Omaisuuden hallinta on jaettu<br />

samalla tavalla näiden yksiköiden kesken.<br />

Tekniset palvelut -yksikkö toimii<br />

tukitoimintona näille molemmille<br />

liiketoimintayksiköille. Kaikkiaan<br />

noin kolmekymmentäviisi eri alojen<br />

asiantuntijaa tekee töitä tässä teknisessä<br />

yksikössä, kunnossapito- ja käyttöpäällikkö<br />

Tero Koponen kertoo.<br />

– Vetämässäni käyttö- ja kunnossapidon<br />

tiimissä meitä on vajaat parikymmentä<br />

ja loput työskentelevät<br />

erilaisten, esimerkiksi rakennuksiin,<br />

kriittisimmät<br />

toiminnot ja<br />

järjestelmät<br />

pidetään omassa<br />

hallinnassa.”<br />

hankintaan, kehittämiseen ja maankäyttöön<br />

liittyvien projektien ja tehtävien<br />

parissa, Koponen jatkaa.<br />

Helsingin Satama on linjannut jo<br />

vuosia sitten, että kriittisimmät toiminnot<br />

ja järjestelmät pidetään omassa<br />

hallinnassa.<br />

– Laivat on saatava laituriin turvallisesti,<br />

ja ihmiset ja tavarat kulkemaan<br />

sujuvasti. Minusta tämä linjaus on<br />

hyvä.<br />

– Teknisen kaluston ja koneiden<br />

kuten maihinnoususiltojen ja peräramppien<br />

lisäksi ylläpidetään koko<br />

sataman infraa. Samalla tehdään tiiviisti<br />

yhteystyötä sataman satojen eri<br />

toimijoiden kanssa.<br />

Asiantuntemusta löytyy monelle<br />

alalle.<br />

– Eihän meidän kahdenkymmenen<br />

työntekijämme porukka ole kovin iso,<br />

mutta monipuolisuutta ja osaamista<br />

löytyy. Se on tärkeä voimavara. Ja<br />

tietenkin käytämme ulkopuolisia urakoitsijoita.<br />

Entisaikaan satamalla oli satoja<br />

työntekijöitä ja muun muassa laiturit<br />

rakennettiin itse.<br />

– Nyt sellaiset urakat tietenkin kilpailutetaan<br />

ja keskitytään ylläpitoon,<br />

Koponen huomauttaa.<br />

Oma kaupungin kokoinen<br />

sähköverkko<br />

Helsingin Satamalla on infraa kuin<br />

pienellä kunnalla.<br />

– Jos mietimme esimerkiksi Vuosaaren<br />

satamaa. Siellä toimii sellainen<br />

pienen kaupungin kokoinen keskijänniteverkko,<br />

joka palvelee kaikkia<br />

alueen toimijoita. Myös kaupungin<br />

keskustan satamissa on omat sähkö- ja<br />

vesiverkot. Näiden ylläpitoon meiltä<br />

38 promaint 1/<strong>2024</strong>

OMAISUUDENHALLINTA<br />

– Teknisen kaluston ja koneiden kuten<br />

maihinnoususiltojen ja peräramppien<br />

lisäksi ylläpidetään koko sataman infraa.<br />

Samalla tehdään tiiviisti yhteystyötä<br />

sataman satojen eri toimijoiden kanssa,<br />

kunnossapito- ja käyttöpäällikkö<br />

Tero Koponen kertoo.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 39

OMAISUUDENHALLINTA<br />

löytyy siis omaa osaamista ja tarvittaessa<br />

käytämme alan urakoitsijoita.<br />

Satama on investoinut jo useamman<br />

vuoden ajan säännöllisessä<br />

linjaliikenteessä oleville matkustajaaluksille<br />

tarjottavaan maasähköön.<br />

Aiemmin sähkö tuotettiin laivojen<br />

omilla generaattoreilla. Maasähkön<br />

käytön arvioidaan vähentävän alusten<br />

päästöjä niiden laiturissa ollessa<br />

50–80 prosenttia.<br />

– Meidän kunnossapitomme huo<strong>lehti</strong>i<br />

myös näistä<br />

laitteista.<br />

Maasähkön<br />

käyttöönotto<br />

liittyy Helsingin<br />

Sataman omiin<br />

ilmastotavoitteisiin.<br />

Se on asettanut<br />

tavoitteekseen<br />

olla oman<br />

toimintansa osalta hiilineutraali vuoteen<br />

2025 mennessä.<br />

Myös EU:n ilmastopaketissa on<br />

asetettu tiukat tavoitteet maasähkön<br />

Laitteistojen<br />

toteutukset ovat<br />

usein hyvin pitkälle<br />

räätälöity.jä ja eri<br />

tilanteisiin säädettäviä.”<br />

käytölle. Vuoteen 2030 mennessä kaikissa<br />

EU-alueen satamissa vierailevien<br />

konttilaivojen, ropax-aluksien ja<br />

matkustajalaivojen on oltava 90-prosenttisesti<br />

kytkettynä maasähköön.<br />

Kalustoa useilta eri<br />

vuosikymmeniltä<br />

Konepuolelta löytyy myös monenlaista<br />

ammattiosaamista. Tero Koponen kertoo,<br />

että sataman vanhin kalusto on peräisin<br />

1980-luvulta ja uusimmat viime<br />

vuodelta.<br />

– Järjestelmiä<br />

löytyy<br />

siis moneen<br />

lähtöön. Onneksi<br />

meillä<br />

on täällä<br />

kunnossapitoyksikössä<br />

myös pitkän<br />

työuran tehneitä ihmisiä, jotka hallitsevat<br />

myös nämä vanhemmat laitteet.<br />

He opastavat uusia tekijöitä.<br />

Hiljainen tieto siirtyy siis sujuvasti<br />

eteenpäin. Sataman laitteisto on myös<br />

osaltaan niin erityistä, että kunnossapidossa<br />

tarvitaan erikoisosaamista.<br />

– Aina silloin kun uusia laitteita<br />

hankitaan, niin kunnossapidon edustus<br />

on mukana jo hankintavaiheessa.<br />

Lisäksi valmistaja järjestää tietenkin<br />

normaalit käytönopastukset huoltohenkilökunnalle.<br />

Pidämme tiiviisti<br />

yhteyttä takuuaikana ja myös sen<br />

jälkeen.<br />

Uniikkeja, säädettäviä<br />

ratkaisuja<br />

Uuden laitteiston hankinta voi lähteä<br />

liikkeelle esimerkiksi varustamoiden<br />

tarpeesta. Toteutus voi olla hyvin pitkälle<br />

räätälöity kuten viime vuonna<br />

valmistunut Vuosaaren ja Viron Muugan<br />

välistä reittiliikennettä palveleva<br />

kaksoisramppi.<br />

Ramppi nopeuttaa ajoneuvojen lastaamista<br />

ja lyhentää selvästi alusten<br />

kääntöaikoja satamassa. Lyhyemmät<br />

lastausajat mahdollistivat liikenteen<br />

lisäämisen reitillä.<br />

Vuosaaren sataman VA8-laiturin kaksoisramppi otettiin käyttöön viime vuonna. Se rakennettiin Tallinnan Muugaan suuntautuvan<br />

ropax-liikenteen eli sekä rahtia että matkustajia kuljettavien alusten tarpeisiin. Vuosaaressa ajoneuvot ja rahti kulkevat laivaan<br />

keulan kautta, ja Muugassa perän kautta kaksoisramppia myöten. Hanke sai myös EU-rahoitusta, ja on osa Helsingin ja Tallinnan<br />

välisen meriliikenteen sujuvoittamista sekä Euroopan laajuisen liikkuvuutta sujuvoittavan Ten-T-verkoston kehittämistä.<br />

40 promaint 1/<strong>2024</strong>

OMAISUUDENHALLINTA<br />

Järeän, kaikkiaan 74 tonnia kantavan, kaksoisrampin<br />

paaluperustukset ovat merenpohjassa, yli 20<br />

metrin syvyydessä, kiinni kalliossa. Paaluanturoiden<br />

varaan on rakennettu kaksoisrampin siltana toimiva<br />

nousuosa. Rampin kärkiläppä on mekaaninen ja sitä<br />

liikutetaan hydrauliikalla.<br />

Koponen toteaa, että kaikkien ratkaisujen muunneltavuus<br />

on tärkeää. Aluksien mitat, sen lastin aiheuttama<br />

syväys ja meren pinnan korkeus vaihtelevat.<br />

– Näitä asioita mietittiin jo kaksoisrampin rakennusvaiheessa.<br />

Kaikki on säädettävissä.<br />

Rampissa käytetään automaatiota ja sen molemmilla<br />

puolilla toimivat sylinterit säätävät sen geometriaa.<br />

Omaisuudenhallinnan kehitystyötä<br />

Satamalla on kaksi kunnossapidon varikkoa, joista<br />

toinen sijaitsee Eteläsatamassa ja toinen Vuosaaressa.<br />

Käytössä on sähköinen huoltokirja Granlund<br />

Manager.<br />

– Se ohjailee meidän toimintojamme hyvin pitkälle.<br />

Myös asiakkaamme voivat tehdä palvelupyyntöjä<br />

suoraan sinne. Sieltä työnjohtajat ja työntekijät sitten<br />

poimivat palvelupyyntöjä.<br />

Kiinteistöissä käytössä oleva rakennusautomaatio<br />

lähettää myös tarvittaessa hälytyksen järjestelmään.<br />

Järjestelmän toimittaja on SchneiderElectric.<br />

– Koneautomaatiojärjestelmiä on myös useita<br />

käytössä.<br />

Parhaillaan on meneillään omaisuudenhallintaan<br />

liittyvä kattava tietojen kerääminen sähköiseen<br />

huoltokirjaan.<br />

– Kyseessä on aika iso urakka, koska laitteistoa<br />

on niin paljon ja se on hyvin eri-ikäistä. Sen jälkeen<br />

saamme määriteltyä huollot vielä tarkemmin.<br />

Laitteistojen käyttötunnit- ja jaksot vaihtelevat<br />

paljon eri kohteissa.<br />

– Pääsemme jatkossa siis paremmin painottamaan<br />

myös tätä puolta huoltosykleissä. Esimerkiksi joillakin<br />

laituripaikoilla maihinnoususillat ja perärampit<br />

nostetaan muutaman tunnin välein, ja toisaalla alus<br />

saattaa seistä laiturissa koko päivän.<br />

Yksiköllä ei ole varsinaisia päivystysvuoroja, mutta<br />

Koposen mukaan asiat sujuvat hyvin ilmankin.<br />

– Varsinaista varallaoloa meillä ei ole, mutta meillä<br />

on niin sitoutunut porukka, että hommat on saatu<br />

hyvin hoidettua näinkin.<br />

Kiinteitä kumppanuuksia<br />

Osalla sataman laitteista kuten aluksien automaattista<br />

kiinnitystä hoitavilla automooring-laitteilla on<br />

kattava huoltosopimus ulkopuolisen toimijan kanssa.<br />

– Niissä meillä on kumppanina laitteiden toimittaja<br />

suomalainen Cavotec Finland Oy. Heillä on<br />

yhteydet meidän laitteisiimme. Jos syntyy ongelmatilanteita<br />

tai asetusarvoja pitää muuttaa, niin meidän<br />

asentajamme ovat heihin suoraan yhteyksissä.<br />

Kumppaneitamme ovat myös muun muassa Strong-<br />

Flow Oy koneautomaatiossa sekä GPP Perimeter<br />

Protection Oy, joka vastaa porteista ja puomilaitteistoista.<br />

Toimintasi<br />

turvaaja<br />

Onko organisaatiosi valmis, jos jotain<br />

yllättävää tapahtuu? Häiriötilanteessa<br />

toiminta keskeytyy ja kilpailukyky<br />

katoaa nopeasti, jos varautuminen<br />

on puutteellista.<br />

Kun tarvitset ensiluokkaista<br />

huoltoa, elinkaarenhallintaa ja<br />

logistiikan palveluja, valitse Millog.<br />

Puolustusvoimien strategisena<br />

kumppanina olemme yksi Suomen<br />

luotettavimmista palveluntarjoajista.<br />

MILLOG.FI<br />

Millog-yhtiöt turvaa yritysten ja viranomaisten<br />

huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta<br />

kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Millog Oy,<br />

Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy<br />

muodostavat yhdessä Millog-yhtiöt.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 41

OMAISUUDENHALLINTA<br />

Laitteilla ei ole<br />

tehdashallien<br />

suojaa."<br />

Erilaisiin häiriöihin on<br />

varauduttu huolella<br />

Antureita löytyy monesta paikasta,<br />

mutta sataman laitureilla ja rampeilla<br />

on kuitenkin aina ihmisiä paikalla asioita<br />

havainnoimassa eikä liikenteen<br />

sujumista jätetä koskaan yhden kortin<br />

varaan.<br />

– Esimerkiksi Vuosaaren kaksoisrampin<br />

liikkeitä ohjaavia anturisarjoja<br />

on kaksi. Jos toinen vikaantuu, se<br />

voidaan ottaa pois käytöstä ja jatkaa<br />

toisella.<br />

– Meillä on monessa paikassa myös<br />

kaksi maihinnoususiltaa eli toimintahäiriön<br />

sattuessa varalla on aina<br />

toinen. Äärimmäisissä tapauksissa<br />

myös ilman autoa liikkuvat nk. jalkamatkustajat<br />

voivat poistua laivan<br />

perärampin kautta. Näitä tilanteita ei<br />

tosin synny usein. Olen nyt ollut Helsingin<br />

Satamalla töissä viisi vuotta ja<br />

olisiko noin sattunut kerran tai kaksi.<br />

Jäätä ja pakkasta<br />

Sataman laitteilla ei ole tehdashallin<br />

suojaa, vaan niiden tulee toimia yhtä<br />

lailla heinähelteillä kuin paukkupakkasilla.<br />

– Ainahan kylmyys tuo vähän ongelmia,<br />

vaikka tämä talvi on mennyt<br />

aika kivasti tähän asti. Nyt varmaan<br />

pitää koputtaa puuta. Esimerkiksi jos<br />

laivan kylkiä peittää paksu jääpeite,<br />

automooring-laitteilla on ongelmia<br />

tarttua kiinni. Ne on ohjelmoitu niin,<br />

että ne yrittävät etsiä sopivampaa<br />

paikkaa ja lisäävät samalla imutehoa<br />

mutta aina tämä ei onnistu ja silloin<br />

alus kiinnitetään köysillä.<br />

Myös isojen ramppien ja siltojen<br />

toiminnot hidastuvat.<br />

– Näitä ongelmia pyritään tietenkin<br />

estämään muun muassa käyttämällä<br />

erityisesti näihin olosuhteisiin suunniteltuja<br />

hydrauliikkaöljyjä. Myös<br />

lukituksien kanssa on ollut ongelmia<br />

varsinkin aiempina vuosia, vaikka<br />

niissä on lämmittimet.<br />

Vuosaaren satamassa kulkee myös<br />

kymmenen kilometriä pitkä yksityisrautatie.<br />

– Senkin vaihteet jäätyvät välillä.<br />

Sen huoltamisesta meillä on sopimus<br />

NRC Group Finland Oy:n kanssa.<br />

– Näiden asioiden kanssa painimme<br />

siis joka talvi ja teemme jatkuvaa<br />

kehitystyötä.<br />

Satama muuttaa muotoaan<br />

Satamalla on parhaillaan meneillään<br />

suuria kehityshankkeita yhteistyössä<br />

Helsingin kaupungin kanssa. Tallinnan<br />

liikenne pyritään keskittämään<br />

Länsisatamaan ja Tukholman liikenne<br />

Katajanokalle. Suunnitelmissa on<br />

myös satamatunnelin rakentaminen.<br />

Sen kautta Länsisataman raskas liikenne<br />

ohjattaisiin suoraan Länsiväylälle<br />

eikä se enää rasittaisi kaupungin<br />

katuverkkoa.<br />

– Hanke on nyt vasta valmisteluvaiheessa,<br />

mutta kunnossapitoa siinäkin<br />

tullaan tarvitsemaan. Eli hyppäämme<br />

siis projektiin mukaan, kun on sen<br />

aika. Monenlainen kone- ja liikenneautomaation<br />

määrä tulee siis varmasti<br />

lisääntymään.<br />

– Silti uskon, että mekaanisen työn<br />

tekijöitä tarvitaan myös tulevaisuudessa,<br />

eivätkä asiat hoidu pelkällä automatiikalla.<br />

Länsisataman T1-terminaalin tilalle on suunnitteilla<br />

uusi Sea Travel Center, jonka alta lähtevästä<br />

tunnelista olisi suora yhteys Länsiväylälle.<br />

Havainnekuva: Helsingin Satama<br />

42 promaint 1/<strong>2024</strong>

VOITELUPÄIVÄT <strong>2024</strong><br />

TEOLLISUUSVOITELU<br />

9.-10.4.<strong>2024</strong> TAMPERE<br />

Toimivan voitelun perusratkaisut tehdään<br />

jo laitesuunnittelussa. Käytönaikaisen<br />

voiteluhuollon mahdollisuudet voiteluolosuhteiden<br />

myöhempään parantamiseen<br />

edellyttävät kokonaistilanteen ymmärrystä niin<br />

teknisen tiedon kuin käytännön kokemuksenkin<br />

osalta. Seminaari sisältää sekä voiteluun liittyvää<br />

teoriaa, että runsaasti käytännön esimerkkejä.<br />

Sisältöä:<br />

Tekniikat kitkan pienentämiseen - voitelun<br />

perusteet<br />

Voiteluaineiden vaatimukset/luokitukset<br />

Voiteluöljyjen puhtaus ja suodatus<br />

Voiteluöljyn kunnonvalvonta ja kunnossapito<br />

Vierintälaakerien rasvavoitelun määrittely<br />

Mekaanisen voimansiirron etädiagnostiikka<br />

Öljypalvelu – ympäristöä säästävä öljynkäyttö<br />

Voiteluaineiden kierrätys ja regenerointi<br />

Voiteluhuoltohenkilön pätevöinti<br />

Voitelun kriittisyys vakuuttajan näkökulmasta<br />

Voiteluhuollon kehittäminen, case<br />

Hinta 1290 € (+ alv 24 %)<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />

VÄRÄHTELYKLINIKKA<br />

17.-18.4.<strong>2024</strong> TAMPERE<br />

Kunnossapidon osuus tuotantolaitosten<br />

kustannuksista on keskimäärin 5 % liikevaihdosta.<br />

Koneiden kunnonvalvonta ja erityisesti<br />

värähtelymittaukset ovat keskeinen osa<br />

teollisuuden kunnossapitoa. Tekniikoiden<br />

kehittyminen on tuonut kunnonvalvojille<br />

uusia mahdollisuuksia vastata yhä koveneviin<br />

käytettävyysvaatimuksiin.<br />

Koulutuksesta hyötyvät kunnonvalvonnan<br />

ja värähtelymittausten toteutuksesta ja<br />

suunnittelusta vastaavat ja mittaustuloksia<br />

analysoivat asiantuntijat sekä värähtelymittaajat.<br />

Tilaisuuden aiheina mm.:<br />

Miten teollisuudessa paljon puhuttu<br />

“actionable information” liittyy kestävään<br />

kehitykseen?<br />

Pyöriviin koneisiin liittyvät rakenteelliset<br />

värähtelyongelmat<br />

Mitä kunnonvalvojan tulee tietää vaihteista?<br />

Kunnonvalvontaa elintarviketehtaalla<br />

Värähtelymittaukset liikkuvasta junakalustosta<br />

Beyond condition monitoring – how HD<br />

vibration data can optimize industrial processes<br />

Hälytysrajojen asettaminen ja mitä tehdä, kun ne<br />

ylittyvät<br />

Paljon käytännön ongelmatilanteiden ratkaisuja<br />

Hinta 1390 € (+ alv 24 %)<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

TUTKIMUS<br />

Pyörivien koneiden<br />

piirreanalyysiin perustuva<br />

käyttötilan tunnistaminen<br />

TEKSTI: TUTKIJA JUKKA JUNTTILA, VTT KUVAT: WÄRTSILÄ, VTT<br />

”Voisi ajatella, että suurten<br />

polttomoottoreiden (ICE) aika sähkövoiman<br />

tuottajina olisi pian ohi käynnissä olevan<br />

vihreän siirtymän vuoksi.”<br />

Tämän oletuksen ovat osoittaneet<br />

vääräksi kaikki ne, jotka<br />

työskentelevät parhaillaan<br />

löytääkseen ratkaisuja näiden<br />

fossiilisia polttoaineita käyttävien koneiden<br />

muuntamiseksi toimimaan myös<br />

uusiutuvilla polttoaineilla. ICE-pohjaisilla<br />

voimalaitoksilla on keskeinen rooli<br />

vihreässä siirtymässä tasapainottamassa<br />

tuuli- ja aurinkoenergiantuotannoille<br />

tyypillistä (sää)vaihtelua.<br />

44 promaint 1/<strong>2024</strong>

TUTKIMUS<br />

Värähtelyanalyysi ja<br />

koneoppimismenetelmät<br />

Tulevaisuuden tavoitteet asettavat uusia<br />

vaatimuksia ja lisäävät epävarmuutta<br />

voimalaitosten koko elinkaaren osalta.<br />

Ne synnyttävät tarpeen kehittää uusia<br />

työkaluja ja menetelmiä laajasti. Värähtelyanalyysimenetelmiä<br />

on jo pitkään<br />

käytetty pyörivien koneiden rakenteellisessa<br />

kunnonvalvonnassa tarkkojen<br />

arvioiden saamiseksi sekä niiden senhetkisestä<br />

tilasta että jäljellä olevasta<br />

operatiivisesta käyttöiästä. Toisaalta<br />

lisääntynyt laskentateho ja teollisen internetin<br />

(IIoT) synty<br />

ovat muodostaneet<br />

pohjan toiminnan<br />

jatkuvalle seurannalle<br />

reaaliajassa – tai ainakin<br />

lähes reaaliajassa.<br />

Tässä yhteydessä värähtelyanalyysin<br />

(VA)<br />

ja koneoppimisen<br />

(ML) menetelmillä<br />

voidaan rakentaa<br />

tarkkoja ja tehokkaita<br />

tilantunnistusmalleja<br />

pyöriville koneille, kuten<br />

tässä tapauksessa<br />

on esitetty.<br />

Gensetin<br />

käyttötilan tunnistaminen<br />

Tämä artikkeli esittelee yksinkertaisia<br />

ja laskennallisesti kevyitä malleja moottori-<br />

ja generaattori-yksikön (genset)<br />

Värähtelyanalyysitekniikat<br />

ovat jo pitkään<br />

olleet kulmakivi<br />

tarkkojen arvioiden<br />

saamiseksi pyörivien<br />

koneiden kunnosta<br />

sekä niiden jäljellä<br />

olevasta operatiivisesta<br />

käyttöiästä.<br />

käyttötilan tunnistamiseen. Mallit on<br />

kehitetty osana Business Finlandin rahoittamaa<br />

DigiBuzz-tutkimusprojektia<br />

ja ne on kuvattu perusteellisesti YAMKtyössä<br />

[1]. DigiBuzzia johti LUT-yliopisto<br />

10/2019-01/2022. Yksi DigiBuzzin<br />

kumppaniyrityksistä, Wärtsilä Finland<br />

Oy, toimitti aineiston käyttötilan tunnistusmallien<br />

rakentamiseen. Aineisto<br />

koostuu Wärtsilä 20V31SG-gensetin<br />

eri vakiotehotasoilla sekä joissakin satunnaisissa<br />

vikatilanteissa mitatusta<br />

kiihtyvyydestä. Gensetit koostuvat polttomoottorista<br />

ja generaattorista. Niitä<br />

käytetään<br />

tyypillisesti<br />

sähkön tuottamiseen<br />

sähköverkkoon.<br />

Vaikka<br />

sähköverkoissa<br />

on<br />

vakiotaajuus,<br />

tehontarve<br />

vaihtelee.<br />

Sen takia<br />

gensetit<br />

käyvät vakionopeudella,<br />

mutta vaihtelevalla<br />

teholla.<br />

Sähköverkoissa on ajoittain häiriöitä,<br />

joista aiheutuu gensetin epänormaalia<br />

toimintaa. Wärtsilän tarjoama aineisto<br />

siis kattaa gensetin kiihtyvyysvasteen<br />

sen tyypillisellä toiminta-alueella.<br />

Jukka Junttila<br />

Jukka Junttila työskentelee tutkijana<br />

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ssä.<br />

Hänellä on yli kymmenen vuoden<br />

kokemus pyörivien koneiden ja muiden<br />

dynaamisten mekaanisten rakenteiden<br />

rakenteellisista analyyseistä äärellisellä<br />

elementtimenetelmällä. Hän on myös<br />

törmännyt opintojensa aikana ja<br />

urallaan VTT:llä tutkimusaiheisiin,<br />

kuten polttomoottoriteknologiaan,<br />

kokeelliseen rakenneanalyysiin,<br />

topologian optimointiin, additiiviseen<br />

valmistukseen ja laserkeilaukseen.<br />

Viime vuosina hän on laajentanut<br />

osaamistaan massadataanalytiikan,<br />

koneoppimisen ja<br />

järjestelmäsimuloinnin aloille.<br />

Inertiavoimat ja kaasuvoimat<br />

Tässä artikkelissa käsitellyt käyttötilan<br />

tunnistusmallit perustuvat polttomoottorin<br />

toiminnan syklisyyteen. Mallien<br />

yleisenä oletuksena on, että gensetin<br />

dynaaminen käyttäytyminen vakiokuormituksella<br />

ja vakiopyörimisnopeudella<br />

ei muutu syklistä toiseen, ja että<br />

kuormituksen vaihtelu voidaan nähdä<br />

merkittävänä muutoksena dynaamisessa<br />

vasteessa. Newtonin ansiosta<br />

useimmat meistä tietävät, että kiihty-<br />

Kuva 1. Kaasuvoimien aiheuttama<br />

tangentiaalivoima kammentapissa eri<br />

kuormilla. (prosenttiosuus nimellistehosta).<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 45

TUTKIMUS<br />

vyys ja värähtely johtuvat voimasta, ja<br />

ajattelevat, että niiden välinen suhde on<br />

lineaarinen. Polttomottorin värähtelyt<br />

herättävät voimat voidaan jakaa inertiaja<br />

kaasuvoimiin. Moottorin liikkuvat<br />

osat, pääosin kampi- ja mäntämekanismit,<br />

aiheuttavat inertiavoimat. Siten<br />

vakiopyörimisnopeudella syklien väliset<br />

inertiavoimat eivät vaihtele. Sylinterin<br />

paineen aiheuttamat kaasuvoimat kuitenkin<br />

vaihtelevat samassa suhteessa<br />

moottorin kuormituksen vaihteluiden<br />

kanssa, vaikka pyörimisnopeus pysyy<br />

vakiona, koska ne vastaavat kuormituksen<br />

muutokseen. Normalisoitu tangentiaalivoima<br />

kammentapilla eri kuormituksilla<br />

yhden nelitahtisyklin aikana on<br />

esitetty kuvassa 1.<br />

Kuormituksen vaihtelun havaitsemisessa<br />

ratkaisevan tärkeää on erottaa<br />

värähtelyvasteesta kaasuvoimien osuus.<br />

Toisin kuin kaasuvoimilla, inertiavoimilla<br />

on analyyttinen ratkaisu, joka<br />

sattuu olemaan jaksollinen. Sen mukaan<br />

inertiavoimilla on harmonisia komponentteja<br />

vain moottorin pyörimistaajuudella<br />

ja sen toisella kerrannaisella.<br />

Tällöin voidaan todeta, että kaikki muut<br />

värähtelyvasteen taajuuskomponentit<br />

ovat riippuvaisia vain kaasuvoimista.<br />

Signaalin harmoniset taajuuskomponentit<br />

voidaan laskea tehokkaasti<br />

käyttämällä nopeaa Fourier-muunnosta<br />

(FFT). Porter määritti jo vuonna 1943<br />

kuvassa 2 esitetyt nelitahtisen bensiinimoottorin<br />

vääntömomentin harmoniset<br />

kertoimet täydellä kuormituksella ja<br />

joutokäynnillä [2]. Nelitahtimoottorin<br />

yksi sykli vastaa kahta kampiakselin<br />

kierrosta. Kuvassa 2 kertaluku 1,0 vastaa<br />

pyörimistaajuutta ja siten kertaluku 0,5<br />

moottorin syklin taajuutta.<br />

Tarkkojen tekoälymallien opetus<br />

onnistuu harvoin raakadatan avulla.<br />

Opetus vaatii yleensä raakadatasta<br />

erotettuja piirteitä, jotka ovat herkkiä<br />

mallin ennustaman muuttujan arvon<br />

muutoksille. Gensetin tuottaman tehon<br />

vaihtelulle herkkä piirre voidaan erottaa<br />

värähtelyvasteesta yksinkertaisesti<br />

laskemalla värähtelyvasteen 1,5-kerrannaisen<br />

amplitudi FFT:n avulla. Wärtsilä<br />

20V31SG-gensetin tehotasojen tarkka<br />

luokittelu on mahdollista toteuttaa vain<br />

yhden sopivasti sijoitetun triaksiaalisen<br />

kiihtyvyysanturin kolmesta signaalista<br />

edellä mainitulla tavalla erotettujen<br />

piirteiden avulla. Lisäämällä piirteiden<br />

joukkoon kaikkien kolmen signaalin<br />

tehot, saadaan luokittelijasta yhä tarkempi.<br />

Kuva 2. Porterin [2] harmoniset kertoimet, a ja b ovat Fourier-kertoimia.<br />

Kuva 3. Kahden syklin pituisista<br />

signaalisegmenteistä erotetuilla piirteillä<br />

opetetun luokittelijan konfuusiomatriisi. [1]<br />

Syklien välisten vaihtelujen<br />

tasoittaminen on mahdollista<br />

Polttomoottorin toiminta ei käytännössä<br />

kuitenkaan ole koskaan täysin itseään<br />

toistavaa syklien välillä edes tasaisella<br />

kuormituksella. Siksi myös kiihtyvyysvasteessa<br />

on aina vaihtelua syklien välil-<br />

lä. Tämä on tyypillistä erityisesti kipinäsytytteisten<br />

moottoreiden, kuten Wärtsilä<br />

20V31SG:n, kohdalla, joiden sylinterin<br />

huippupaine peräkkäisten syklien<br />

välillä vaihtelee merkittävästi. Syklien<br />

välisen vaihtelun vaikutusta voidaan<br />

tasoittaa laskemalla piirteiden arvot<br />

signaalisegmenteistä, jotka ovat useamman<br />

syklin pituisia. Pidempää signaalisegmenttiä<br />

käytettäessä mallin antama<br />

ennuste on kauempana reaaliajasta.<br />

Sen takia on haettava oikea tasapaino<br />

mallin tarkkuuden ja ajantasaisuuden<br />

välillä käyttökohteen ja tarpeiden mukaan.<br />

Tarkastellun gensetin tapauksessa<br />

saavutetaan erittäin hyvä luokittelijan<br />

tarkkuus käyttämällä vain kahden syklin<br />

pituisia signaalisegmenttejä. Gensetin<br />

nimellispyörimisnopeudella (750 RPM)<br />

yksi sykli kestää 0,16 sekuntia.<br />

Kahden syklin pituisista signaalisegmenteistä<br />

erotetuilla piirteillä opetetun<br />

luokittelijan konfuusiomatriisi on esitetty<br />

kuvassa 3. Luokittelija-algoritmina<br />

käytettiin logistista regressiota ja<br />

piirteet olivat siis yhden triaksiaalisen<br />

46 promaint 1/<strong>2024</strong>

TUTKIMUS<br />

kiihtyvyysanturin signaaleista erotetut<br />

värähtelyvasteen 1,5-kerrannaisen komponentin<br />

amplitudi sekä signaalin teho.<br />

Luokat ovat eri tehotasoja ilmaistuina<br />

prosentteina gensetin nimellistehosta:<br />

0 %, 50 %, 75 %, 90 %, 95 % ja 100 %.<br />

Epänormaalin toiminnan<br />

tunnistus<br />

Epänormaalin toiminnan tunnistaminen<br />

voidaan tehdä uutuustunnistuksen<br />

avulla. Uutuuksien havaitseminen on<br />

binääriluokituksen alatyyppi, jossa opetettu<br />

malli ennustaa, kuuluuko näyte samaan<br />

luokkaan niiden näytteiden kanssa,<br />

joiden perusteella malli on opetettu,<br />

vai ei. Samoja piirteitä, joita käytettiin<br />

gensetin tehotasojen luokitteluun, voidaan<br />

käyttää myös uutuuden havaitsemiseen.<br />

Jokaiselle tehotasolle voidaan<br />

rakentaa erilliset uutuudentunnistusmallit.<br />

Kahden eri algoritmeilla opetetun<br />

piirretunnistimen, yhden luokan<br />

tukivektorikoneen (OC SVM) ja paikallisen<br />

poikkeavuuskertoimen (LOF) tulokset<br />

on esitetty kuvassa 4. Yhden triaksiaalisen<br />

kiihtyvyysmittarin jatkuvista<br />

yhden minuutin pituisista signaaleista<br />

eristetyt piirteet on annettu syötteenä<br />

uutuusilmaisimille. Uutuusilmaisimen<br />

arvo 0 edustaa normaalia toimintaa ja<br />

arvo 1 epänormaalia toimintaa. Tulos on<br />

esitetty yhden syklin pituisen ikkunan<br />

yli laskettuna liukuvana keskiarvona.<br />

Gensetin epänormaali toiminta tapahtui<br />

noin 30 sekunnin kohdalla. Kuvan 4 perusteella<br />

molemmat uutuusilmaisimet<br />

kykenevät havaitsemaan gensetin epänormaalin<br />

toiminnan. [1]<br />

Kuva 4. Uutuusilmaisimien havaitsema epänormaali toiminta. [1]<br />

Tunnistusmallien jatkokehitys<br />

Kunnianhimoinen tulevaisuuden tavoite<br />

ei ole vain epänormaalin toiminnan<br />

oikea-aikainen havaitseminen, vaan<br />

myös erilaisten vikojen tunnistaminen<br />

ja luokittelu. Edellä mainitun kaltaisten<br />

mallien kehittäminen on kuitenkin<br />

hyvin haastavaa, koska oikeiden vikatilanteiden<br />

aikana mitattua dataa on tarjolla<br />

hyvin niukasti. Yksi mahdollinen<br />

ratkaisu voisi kuitenkin olla datan tuottaminen<br />

simuloimalla vikatilanteita.<br />

Ensimmäiset askeleet siihen suuntaan<br />

on jo otettu tutkimalla tietokoneella simuloitujen<br />

gensetin värähtelyvasteiden<br />

soveltuvuutta luokittelumallien tekoon<br />

(kuva 5) [3]. Käyttötilan tunnistusmallien<br />

jatkokehityksen ja niiden käyttöönoton<br />

teollisissa ympäristöissä voidaan<br />

Kuva 5. Gensetin elementtimalli. [3]<br />

odottaa tapahtuvan lähiaikoina osana<br />

uusia yhteisiä kehitysprojekteja Wärtsilän,<br />

VTT:n ja muiden sidosryhmien<br />

välillä.<br />

LÄHTEET<br />

[1] Junttila, J., 2021, Operational State Recognition of a Rotating Machine Based on Measured Mechanical Vibration Data. Master's thesis, Arcada University<br />

of Applied Sciences (2021)<br />

[2] Porter, F.P., 1943, Harmonic Coefficients of Engine Torque Curves. In: ASME, Journal of Applied Mecchanics, 10(1): A33-A48. DOI: https://doi.<br />

org/10.1115/1.4009248<br />

[3] Junttila, J., Sillanpää, A. Lämsä, V.S., 2022, Validation of Simulated Mechanical Vibration Data for Operational State Recognition System, 2022 IEEE<br />

23rd International Conference on Information Reuse and Integration for Data Science (IRI), San Diego, CA, USA, 2022, pp. 138-143, doi: 10.1109/<br />

IRI54793.2022.00040.<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 47

CSRD<br />

Kestävyysraportointi<br />

– välttämättömyys vai kilpailuvaltti?<br />

TEKSTI: NINA BROSTRÖM<br />

Vuoden alussa voimaan astuneen EU:n CSRDdirektiivin<br />

uusien standardien tarkoitus on lisätä<br />

läpinäkyvyyttä ja tuottaa vertailukelpoista tietoa<br />

siitä, miten yhtiöt vaikuttavat ihmisiin, ympäristöön<br />

ja ilmastoon.<br />

Uusi EU:n kestävyysraportointidirektiivi<br />

CSRD (eli<br />

Corporate Sustainability<br />

Reporting Directive) tuli<br />

käyttöön tämän vuoden alusta. Sen puitteissa<br />

tehtävä kestävyysraportointi on<br />

määrä ulottaa vaiheittain kattamaan lähes<br />

kaikki eurooppalaiset pörssilistatut<br />

yhtiöt vuosikymmenen loppuun mennessä.<br />

Velvoite tulee kattamaan myös<br />

ulkomaiset yhtiöt, joilla on merkittävää<br />

toimintaa EU:n alueella.<br />

Ensimmäisessä vaiheessa raportointivelvoite<br />

koskee suurimpia yhtiöitä eli<br />

yli 500 henkeä työllistäviä listayhtiöitä<br />

sekä isoja kansallisia yleishyödyllisiä<br />

yhtiöitä. Niiden on raportoitava vuoden<br />

2025 tilinpäätöksensä yhteydessä kestävyysaiheista<br />

CSRD-standardien mukaan<br />

tältä vuodelta kerätyn datan perusteella.<br />

Ensi vuoden alusta kestävyysraportointi<br />

ulotetaan isompiin keskikoon yhtiöihin<br />

ja vuodesta 2026<br />

<strong>2024</strong><br />

1.raportointivaihe<br />

(suuret yhtiöt eli jo<br />

ei-finanssiraportointia (NFRD)<br />

koskevan direktiivin piirissä<br />

olevat) tilinpäätös 2025<br />

velvoite kattaa<br />

myös listatut pkyritykset.<br />

Tulevaisuudessa<br />

kestävyysraportointi<br />

siis kuuluu kaikille listayhtiöille<br />

aivan pienimpiä mikroyhtiöitä<br />

lukuun ottamatta.<br />

Korvaa vastuullisuusraportoinnin<br />

Käytännössä uudistuksella korjataan<br />

aiemmin kirjavaksi ja epäyhtenäiseksi<br />

moitittua vastuullisuusraportointia.<br />

Päämääränä on yhtenäistää yritysten<br />

kestävyysraporttien sisältöä, lisätä niiden<br />

luotettavuutta ja vertailtavuutta.<br />

Tämä helpottaa muun muassa kumppaneiden,<br />

sijoittajien ja rahoittajien<br />

tiedonsaantia sekä arviointia, kuinka<br />

vastuullinen kyseinen yhtiö käytännössä<br />

on ja toteuttaako se EU:n vihreän<br />

kestävän kehityksen päämääriä.<br />

Tarkoitus on lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä<br />

ja tuoda esille, miten muut<br />

kuin taloudelliset tiedot vaikuttavat<br />

liiketoimintaan. Raportoinnin keskiössä<br />

on ns. kaksoisolennaisuus: yhtäältä<br />

tarkastella, miten yhtiön liiketoiminta<br />

vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön,<br />

ja toisaalta mitata, miten eri kestävyystekijät<br />

puolestaan vaikuttavat<br />

liiketoimintaan.<br />

Arvioinnin vaikutuksia<br />

CSRD tulee tuottamaan yhtiöille lisätyötä,<br />

sillä jatkossa raporttiin on sisällytettävä<br />

myös kaikki yrityksen arvoketjusta<br />

aiheutuvat epäsuorat päästöt (ns.<br />

scope 3). Lisäksi raportointiprosessien<br />

ja datan tulee olla korkeatasoista ja riippumattoman<br />

tahon validoimia.<br />

Kutakin kestävyysseikkaa arvioidaan<br />

paitsi vaikutusten myös siitä juontuvien<br />

riskien ja mahdollisuuksien kannalta.<br />

Kun tarkastelu ulottuu oman toiminnan<br />

lisäksi esimerkiksi alihankintaketjuun,<br />

se parantaa yhtiön näkemystä toimintaympäristöstään<br />

ja siihen liittyvistä<br />

uhista ja mahdollisuuksista. EU toivoo<br />

tämän ohjaavan yrityksiä muun muassa<br />

tekemään tietoisempia investointeja<br />

vihreään ja kestävään kehitykseen sekä<br />

panostamaan sosiaalisesti oikeudenmukaisemman<br />

työelämän rakentamiseen.<br />

Samaan aikaan raportoinnista voi<br />

syntyä yritykselle huomattavaa etua<br />

ja hyötyä: esimerkiksi sijoittajien tai<br />

rahoittajien vakuuttaminen yrityksen<br />

toiminnan aidosta vihreydestä ja vastuullisuudesta<br />

on helpompaa, jos niistä<br />

on todennettuja näyttöjä. Ja etenkin<br />

direktiivin käyttöönoton alkuvaiheessa<br />

nopeat omaksujat voivat käyttää tietoja<br />

kilpailuvalttina erottautuakseen muista<br />

tuottajista, ja kahmia parhaat työntekijät<br />

ja yhteistyökumppanit omaan<br />

ketjuunsa.<br />

2025<br />

Raportointivelvollisuus<br />

listayhtiöille, jotka<br />

työllistävät vähintään 250<br />

henkilöä/nettoliikevaihto on<br />

40 miljoonaa euroa/taseen<br />

loppusumma 20 miljoonaa<br />

euroa (täytettävä 2 kriteeriä)<br />

2026 2027 2028<br />

Raportointivelvollisuus<br />

listatuille pk-yhtiöille.<br />

Ensimmäiset raportit<br />

julkaistava vuonna 2027<br />

(tiedot vuodelta 2026). Jos<br />

tietoja ei ole heti kerättynä,<br />

yhtiöllä on kolmen vuoden<br />

siirtymäaika toteuttaa<br />

kestävyysraportointi.<br />

Kolmen vuoden<br />

siirtymäaika pk-yrityksen<br />

kestävyysraportoinnin<br />

käynnistämiselle alkaa.<br />

Ei-eurooppalaiset yhtiöt,<br />

joilla on EU:ssa yli<br />

150 miljoonan euron<br />

nettoliikevaihto ja<br />

vähintään yksi, kynnysarvot<br />

ylittävä tytäryhtiö,<br />

kestävyysraportoinnin piiriin<br />

(raportointi vuonna 2029).<br />

48 promaint 1/<strong>2024</strong>

KIRKKAASTI PAREMPAA<br />

AIKUISKOULUTUSTA!<br />

KUNNOSSAPIDON<br />

JOHTAMINEN JA<br />

FYYSISEN OMAISUUDEN<br />

HALLINTA (WCM 4)<br />

28.-29.5.<strong>2024</strong> VANTAA<br />

Tuotantoa tukevalla kunnossapidon strategialla<br />

ja organisoinnilla yritys pystyy käyttämään<br />

tuotantokoneistojaan optimaalisilla tehoilla ja<br />

kustannuksilla. Fyysisen omaisuuden hallinnan<br />

tavoitteena on saada olemassa olevat resurssit<br />

tukemaan yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita<br />

mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon<br />

tuotantoteknologian, taloudelliset lainalaisuudet<br />

ja ympäristön vaatimukset.<br />

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />

johto-, kehitys- ja suunnittelu tehtävissä<br />

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden<br />

vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja<br />

toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon<br />

palveluyrityksissä toimiville henkilölle.<br />

Tilaisuus on osa World Class Maintenance<br />

-koulutusohjelmaa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Kunnossapidon organisointi ja prosessien hallinta<br />

Kunnossapidon talous ja budjetointi<br />

Kunnossapidon johtaminen (case)<br />

<br />

Fyysisen omaisuuden hallinta - Asset Management<br />

Yrityksen strategia ja kunnossapidon tavoitteet<br />

Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa<br />

Hinta: 1390 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />

KURSSIT<br />

Hydrauliikka 2, jatkokurssi, 6.–8.3.<strong>2024</strong>, Helsingissä<br />

Sähkökunnossapidon perusteet mekaanikoille,<br />

13.–14.3.<strong>2024</strong><br />

Hydrauliikka 1, perusteet, 19.–22.3.<strong>2024</strong><br />

SKF-laakerien asennus ja huolto, 21.–22.3.<strong>2024</strong><br />

Hydrauliikan jatkokurssi, 21.–22.3.<strong>2024</strong>, Oulussa<br />

Hydrauliikan putkistopassikoulutus, 3.–4.4.<strong>2024</strong><br />

Voiteluhuoltohenkilön pätevöintiin valmentava<br />

koulutu, taso 1, 16.–18.4.<strong>2024</strong><br />

Voitelijan pätevöintiin valmentava koulutus, taso 1<br />

– tentti, 18.4.<strong>2024</strong><br />

Prosessiteollisuuden pumppujen asennus ja huolto,<br />

16.–17.4.<strong>2024</strong><br />

Teollisuushydrauliikka 3, 17.–19.4.<strong>2024</strong><br />

Teollisuuden voitelujärjestelmät ja niiden<br />

huoltokohteet, 23.–24.4.<strong>2024</strong><br />

Kunnonvalvonta teollisuudessa, 6.–8.5.<strong>2024</strong><br />

SEMINAARIT<br />

Kunnossapidon menetelmät ja käytännöt (WCM 1),<br />

13.–14.2.<strong>2024</strong>, Hämeenlinnassa<br />

Painelaitteiden käyttö ja käytön valvonta,<br />

13.–14.3.<strong>2024</strong>, Vantaalla<br />

Laitoksen käyttövarmuus ja riskienhallinta (WCM 2),<br />

20.–21.3.<strong>2024</strong>, Jyväskylässä<br />

Teollisuusvoitelu <strong>2024</strong>, 9.–10.4.<strong>2024</strong>, Tampereella<br />

Värähtelyklinikka, 17.–18.4.<strong>2024</strong>, Tampereella<br />

Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit<br />

(WCM 3), 23.–24.4.<strong>2024</strong>, Tampereella<br />

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden<br />

hallinta (WCM 4), 28.–29.5.<strong>2024</strong>, Vantaalla<br />

TUTKINNOT<br />

Koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinto,<br />

kunnossapidon osaamisala<br />

Koneasennuksen ja kunnossapidon<br />

erikoisammattitutkinto<br />

Kysy lisää: Anu Jauhiainen, 050 394 7159<br />

anu.jauhiainen@taitotalo.fi<br />

taitotalo.fi/kunnossapito<br />

Kysy myös<br />

yrityskohtaisia<br />

koulutuksia!<br />

asiakaspalvelu 010 80 80 90, asiakaspalvelu@taitotalo.fi<br />

Valimotie 8, Helsinki • taitotalo.fi<br />

1/<strong>2024</strong> promaint 49

PROMAIINT RY<br />

Suomen Messusäätiön<br />

ja <strong>Promaint</strong> ry:n<br />

kilpailut<br />

Olemme jakaneet kunnossapitoalaan<br />

liittyviä palkintoja yli 30 vuoden ajan.<br />

Vuosittain kilpailujen kriteerit ovat<br />

jonkin verran muuttuneet.<br />

T<br />

ällä hetkellä palkintoja jaetaan parittomina vuosina<br />

yritysinnovaatioista ja opinnäytteistä, parillisina<br />

vuosina palkinto jaetaan opiskelijoiden<br />

kehitysprojekteille.<br />

Vuoden 2023 opinnäytetyökilpailussa oli kovatasoinen,<br />

saimme todella hyviä töitä arvioitavaksi. Raati suoritti<br />

valinnat, opinnäytetöiden esittelyt ja palkitsemisen<br />

perusteet olivat esillä viime <strong>Promaint</strong>- lehdessä. Tässä<br />

numerossa esittelemme lyhyesti henkilöt, jotka palkitsimme.<br />

Kiitokset tässä yhteydessä kaikille kilpailuun lopputyönsä<br />

lähettäneille henkilöille.<br />

Julkistimme jokin aika sitten avatuksi vuoden <strong>2024</strong><br />

Vuoden 2023 opinnäytetyökilpailussa palkitut<br />

Jere Hettula<br />

“Työskentelen Agnico Eagle Finland<br />

Oy:n operoimalla Kittilän kultakaivoksella<br />

maanalaisen kaivoksen kunnossapidon<br />

suunnitteluinsinöörinä.<br />

Työtehtäväni on pitkän aikajänteen<br />

kunnossapitosuunnittelu mobiilille kaivoslaitteistolle.<br />

Opinnäytetyöni käsitteli elinkaarisuunnittelua<br />

ja -hallintaa. Koin aiheen<br />

mielenkiintoiseksi, sillä se sisältää sopivassa<br />

suhteessa teoriaa ja käytäntöä.<br />

Opinnäyteprosessi aloitettiin viikon<br />

mittaisella koulutuksella Sandvikin<br />

Tampereen tehtaalla ja käytännönläheistä<br />

työtä jatkettiin kaivoksella poralaitetta<br />

tarkastellen.<br />

Työstäni intoutuneena haluan kehittyä<br />

tuotanto-omaisuuden elinkaarisuunnittelussa<br />

sekä pitkän aikajänteen kunnossapitostrategian<br />

luomisessa. Tavoitteeni<br />

on jatko kouluttautua ja syventää<br />

omaa osaamista asiantuntijana näiden<br />

teemojen ympärillä."<br />

Aleksanteri Hämäläinen<br />

“Olen nykyisin väitöskirjatutkijana<br />

Aalto-yliopiston pyöriviä koneita<br />

tutkivassa ARotor laboratoriossa.<br />

Aiheenani on syväoppimismallien<br />

hyödyntäminen pyörivien koneiden<br />

kunnonvalvonnassa ja erityisesti se,<br />

miten näiden mallien käyttöönotosta<br />

tehtäisiin nykyistä käytännöllisempää.<br />

Tein diplomityöni tässä<br />

samaisessa ryhmässä ja nykyinen<br />

tutkimukseni onkin suoraa jatkoa<br />

samasta aiheesta. Diplomityön tekeminen<br />

tutkimusryhmälle oli oikein<br />

hyvä päätös, koska se mahdollisti<br />

neuvojen ja inspiraation saamisen<br />

ihmisiltä, joilla oli hyvä ymmärrys<br />

alasta. Väitöskirjani valmistuttua<br />

tulen todennäköisesti jatkamaan<br />

töitä syväoppimisen ja pyörivien<br />

koneiden parissa joko akatemian tai<br />

teollisuuden puolella.”<br />

Jaakko Härkälä<br />

“Olen raumalainen 26-vuotias vastavalmistunut<br />

tuotantotalouden<br />

diplomi-insinööri. Tein diplomityöni<br />

ollessani tutkimusapulaisena Tampereen<br />

yliopiston tuotantotalouden<br />

laitoksen projekti- ja palveluliiketoiminnan<br />

tutkimusryhmässä, Vuoden<br />

loppuun olen samassa ryhmässä<br />

projektitutkijana. Tätä kirjoittaessani<br />

tulevaisuudensuunnitelmani ovat<br />

hahmottumatta, mutta mahdolliset<br />

jatko-opinnot saavat vielä odottaa.<br />

Olisi hienoa yliopistotyöskentelyn<br />

jälkeenkin pysyä tutkimieni aiheiden<br />

ympärillä. Olen kiinnostunut<br />

hankkimaan kansainvälistä kokemusta,<br />

haluan päästä erilaisiin<br />

tehtäviin ja kehittää itseäni alan<br />

ammattilaisena.”<br />

50 promaint 1/<strong>2024</strong>

1 | <strong>2024</strong><br />

| MITÄ | MISSÄ | MILLOIN |<br />

kehitysprojektikilpailun. Kilpailuun voi osallistua<br />

yksittäinen opiskelija tai opiskelijoista koostuva projektiryhmä,<br />

jolla on tukena oppilaitos ja yritys. Projektityö<br />

toteutetaan valitun yhteistyöyrityksen kanssa.<br />

Aihepiirin toivotaan liittyvän kunnossapitoon, palveluliiketoimintaan,<br />

teollisen/fyysisen omaisuuden<br />

hallintaan tai tuotannolliseen toimintaan.<br />

Palkinnot jaetaan Pohjoinen Teollisuus<br />

-tapahtuman yhteydessä Oulussa toukokuussa <strong>2024</strong><br />

(22.-23.5.<strong>2024</strong>).<br />

Toivomme mahdollisimman vilkasta osallistumista<br />

kilpailuun.<br />

Jaakko Tennilä, Toiminnanjohtaja,<br />

Kunnossapitoyhdistys <strong>Promaint</strong> ry.<br />

KEVÄT <strong>2024</strong><br />

Laitoksen käyttövarmuus ja<br />

riskienhallinta (WCM 2) 20.-21.3.<strong>2024</strong> |<br />

Jyväskylä<br />

Teollisuusvoitelu <strong>2024</strong> 9.- 10.4.<strong>2024</strong> |<br />

Tampere<br />

Värähtelyklinikka 17.- 18.4.<strong>2024</strong> |<br />

Tampere<br />

Kunnossapidon tunnusluvut,<br />

suunnittelu ja resurssit (WCM 3) 23.-24.4.<strong>2024</strong> |<br />

Tampere<br />

Pohjoinen teollisuus<br />

-suurtapahtuma 22.-23.5.<strong>2024</strong> |<br />

Oulu<br />

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen<br />

omaisuuden hallinta (WCM 4) 28.-29.5.<strong>2024</strong> |<br />

Vantaa<br />

SYKSY <strong>2024</strong><br />

ENERGIA <strong>2024</strong> 22.-24.10.<strong>2024</strong><br />

| Tampere<br />

World Class Maintenance -kunnossapidon<br />

koulutusohjelma 18.9. - 18.12.<strong>2024</strong><br />

Mikko Krankkala<br />

Nykyään toimin Alten Finlandin Raahen toimiston<br />

kone- ja laitossuunnittelutiimin tiimipäällikkönä.<br />

Aiemmin työskentelin SSAB Europen<br />

Raahen tehtaalla luotettavuusinsinöörinä,<br />

ja opinnäytetyöni aihe soveltui hyvin silloiseen<br />

tehtävänkuvaani.<br />

Opinnäytetyö tarjosi mielenkiintoisen näkökulman<br />

ja auttoi hahmottamaan tulevaisuuden<br />

mahdollisuuksia käytetyille menetelmille. Esimerkiksi<br />

tilastollisten menetelmien soveltaminen<br />

kunnossapidon päätöksenteossa onnistuu<br />

opinnäytetyössä opittujen periaatteiden avulla,<br />

vaikka tietojärjestelmien data ei olisikaan<br />

virheetöntä. Datan laadun parantaminen on<br />

tärkeää, mutta ei välttämättä edellytä täydellisyyttä<br />

ennen hyödyntämistä.<br />

Jatkan työskentelyäni kunnossapidon ja tiedolla<br />

johtamisen parissa, hyödyntäen opittua<br />

uudessa roolissani Altenilla ja osallistuen PSKstandardisoinnin<br />

käyttövarmuuden hallinta<br />

-työryhmän toimintaan.

9–12 April <strong>2024</strong> | Messukeskus<br />

Helsinki Expo and Convention Centre<br />

Get your tickets to<br />

the Pulp & Beyond <strong>2024</strong> conference now!<br />

The Pulp & Beyond conference programme has been published.<br />

The <strong>2024</strong> conference consists of three tracks:<br />

Innovative Wood-Based Products, Carbon Zero Future Mills,<br />

and International Control Systems Conference <strong>2024</strong>.<br />

Take part in the leading forum bringing together the latest forest-based<br />

bioeconomy innovations, products, services, and technologies, as well as key<br />

people throughout the ecosystem. See you in Helsinki, Finland in April <strong>2024</strong>!<br />

Head to pulpandbeyond.com now to explore more and secure your spot!<br />

Conference 9 April | Exhibition 10–11 April | Excursion 11–12 April<br />

#pulpandbeyond | pulpandbeyond.com

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!