Promaint-lehti 1/2024
Promaint-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teollisuuden ja tuotannon ammattilehti.
Promaint-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teollisuuden ja tuotannon ammattilehti.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Lyhyesti<br />
Yli 30 maan hallitukset rahoittavat<br />
yli 40 miljardin dollarin<br />
edestä kvanttiteknologiaa.<br />
Kvanttiteknologian investointeja ja<br />
kehitystyötä maailmassa vetää nyt<br />
julkinen rahoitus<br />
KVANTTITIETOKONEIDEN rakentaja IQM Quantum Computers, sekä<br />
pääomasijoitusyhtiö OpenOcean ja teknologiasijoittaja Lakestar julkaisivat<br />
State of Quantum <strong>2024</strong> -raportin yhteistyössä The Quantum Insiderin<br />
kanssa.<br />
Raportin mukaan kvanttiteknologian kehitystyötä vetää vahva julkinen<br />
tuki ja voimakas investointien kasvu erityisesti Euroopan sisältävällä<br />
EMEA-alueella. Yli 30 maan hallitukset ovat sitoutuneet yli 40<br />
miljardin dollarin kvanttiteknologian julkiseen rahoitukseen – sitoumukset<br />
olivat vuonna 2023 kaksinkertaiset verrattuna riskipääomasijoitusten<br />
huippuun vuonna 2022.<br />
Sijoitettu riskipääoma alan kasvuyrityksiin maailmassa sen sijaan<br />
supistui 50 prosenttia eli 2,2 miljardista dollarista vuonna 2022 noin<br />
1,2 miljardiin dollariin vuonna 2023. Supistuminen kuitenkin noudatti<br />
samaa tahtia kuin teknologiainvestointien lasku yleensä. Pääomasijoitukset<br />
supistuivat etupäässä Yhdysvalloissa, jossa laskua oli 80 prosenttia.<br />
Aasian ja Tyynenmeren APAC-alueella sijoitukset vähentyivät<br />
17 prosenttia. EMEA-alueella sijoitukset kasvoivat 3 prosenttia.<br />
– Taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta kvanttiyhteisö edistyy<br />
voimakkaasti ja investointien väheneminen on linjassa yleisen kehityksen<br />
kanssa. Tämä tekee minusta optimistisen. Tekninen kehitys ei ole<br />
hidastunut eikä kiinnostus kvanttiteknologiaan ole vähentyny, sanoo<br />
tohtori Jan Goetz, IQM Quantum Computersin toimitusjohtaja.<br />
Uudet kansalliset kvanttilaskentakeskukset toimivat kvanttiteknologian<br />
kasvavien ekosysteemien keskuksena ja edistävät kumppanuuksia<br />
julkisten organisaatioiden ja yritysten välillä. Julkinen rahoitus<br />
takaa pitkän aikavälin kehitystyön sekä auttaa eri osapuolia selviytymään<br />
korkeista aloituskustannuksista.<br />
Parempi makuelämys tekoälyn ja<br />
koneoppimisen avulla<br />
GLOBAALI KASVISRUOKAMARKKINA on nykyisellään arvoltaan noin<br />
45–50 miljardia euroa, ja sen ennakoidaan kasvavan noin 160 miljardin<br />
euron arvoiseksi vuoteen 2030 mennessä.<br />
VTT ja suomalainen elintarviketeollisuus yhdistävät voimansa<br />
uusien kasviproteiinien arvoketjujen kehittämiseksi,<br />
hyödyntäen koneoppimista ja tekoälyä.<br />
– Intensiiviset maut – esimerkiksi karvas,<br />
suuta kuivattava, papumainen tai<br />
kemiallinen maku – rajoittavat edelleen<br />
kasviproteiinipitoisista ainesosista<br />
valmistettujen elintarvikkeiden<br />
kulutusta. Selvitämme<br />
prosessointiin liittyviä tekijöitä,<br />
joilla sivumakujen aiheuttamia<br />
ongelmia voidaan lieventää. Tällaisia<br />
tekijöitä ovat esimerkiksi<br />
erotusprosessin optimointi niin, että<br />
epäsuotuisia yhdisteitä muodostuu<br />
vähemmän, sekä proteiinien puhdistaminen<br />
ja modifiointi siten, että sivumakuja aiheuttavien yhdisteiden pitoisuudet<br />
pienenevät, kertoo hankkeen johtaja Emilia Nordlund VTT:stä.<br />
Tavoitteena on uusien ennustemallien luominen TKI:n ja teollisuuden<br />
avuksi kasviproteiinien kehittämiseen ja tuotantoon. Aikaisemmassa<br />
OatHow-projektissa on jo luotu metodologinen perusta kauran<br />
laatuparametrien ennustamiseen koneoppimisen avulla sekä todistettu<br />
hyperspektrikuvaus toimivaksi menetelmäksi sopivien raaka-aineiden<br />
tunnistamisessa.<br />
– Ennakointimallien kehitys jatkuu yhdistämällä laatuparametrien<br />
ennusteita makua koskeviin tietoihin. Näin saadaan kilpailukykyinen<br />
työkalu erilaisiin elintarvikeprosesseihin sopivien raaka-aineiden<br />
tunnistamiseen.<br />
Hankkeen teolliset kumppanit ovat Anora, Apetit, Fazer, Helsingin<br />
Mylly, Raisio, Valio ja Viking Malt.<br />
– Herne on yksi tärkeimmistä kasviproteiiniraaka-aineista ja sen<br />
kulutus lisääntyy edelleen. Suomessa usean kasviproteiinin, myös<br />
herneproteiinin, kohdalla joudutaan kuitenkin käyttämään kotimaisen<br />
vaihtoehdon puuttuessa ulkomaisia raaka-aineita,, sanoo Apetitin<br />
tuotekehitys- ja portfoliopäällikkö Hanna Pere.<br />
8 promaint 4/2023
Change language