ONKO IHMISELLÄ SIELUA? - Finavia

6
m a a & i l m a
kentällä
Kahvin arvoitus
Kahvi muuttui välttämättömäksi heti, kun se kiellettiin.
Kahvihammasta kolottaa. On varhainen aamu ja vilkuilen
ympärilleni Turun lentoasemalla kahvilaa etsien. Kauan ei tarvitse
etsiä: puna–sini-sävyinen Hello Café hymyilevine logoineen
näkyy kauas ja näyttää iloiselta ja raikkaalta. Sinne!
Sisällä kahvilassa on lämmin tunnelma, jazz-musiikki soi
taustalla ja tarjolla on useita vaihtoehtoja. Olen oikeastaan yllättynyt:
maakunta-asema tuntuu varsin kansainväliseltä. Tilaan
focaccian ja espresson. Posliinikuppikin ilahduttaa. Se on muodoltaan
kuin rutattu muovimuki.
Tummapaahtoinen espresso on Suomessa aika tuore tuttavuus.
Vaikka me suomalaiset juomme nykyisin 4–5 kuppia kahvia
päivässä, ei kahvin historia täällä Pohjolassa ole kovin ruusuinen.
1800-luvulle saakka kahvi ostettiin papuina, jotka jokainen
jauhoi kotonaan. Koska kahvi oli kallista, sitä jatkettiin
usein sikurin juurilla. Maailmansotien aikaan kahvi oli kortilla,
joten sille keksittiin korvikkeita, joissa vain pieni osa oli kahvia.
Mutta miten ihmeessä kahvista tuli näin suosittu juoma? Erään
teorian mukaan suosio lähti nousuun, kun ottomaanisulttaani
kielsi sen Istanbulissa vuonna 1543. Kahvi oli muka vaaraksi yhteiskunnalle.
Mikäs sen houkuttelevampaa kuin vaarallinen ja
kielletty! Kymmenen vuotta kiellon jälkeen Istanbulissa avattiin
ensimmäinen kahvila.
Venetsiaan ja muihin Euroopan satamakaupunkeihin
kahvi tuli muiden kauppatavaroiden mukana 1500–1600-luvulla.
Vuoteen 1675 mennessä esimerkiksi Lontoossa oli jo yli 3 000
kahvilaa. Turussakin kahviloita tiedetään olleen jo 1700-luvulla,
vaikka silloisessa Ruotsi-Suomessa kahvinjuonti oli kielletty.
Viimeinen kielto kumottiin vuonna 1802.
Paitsi paheellisena kahvin juontia on pidetty terveydelle haitallisena.
Kirjailija Honoré de Balzacille (1799–1850) kahvin
arveltiin koituneen jopa kohtaloksi, sillä hänen kuolinsyykseen
on aikanaan kirjattu "ylityö ja kahvin väärinkäyttö". Varhaisissa
tutkimuksissa kahvia epäiltiinkin sydämelle vaaralliseksi, mutta
tupakoinnin huomioiminen tilastollisessa käsittelyssä hälvensi
epäilyt. Itse asiassa kahvin suosio kasvoi Euroopassa 1600-luvulla
samassa tahdissa tupakoinnin yleistymisen kanssa.
Nyt kahvia voi juoda kevein mielin. Sitran ja Suomalainen
Lääkäriseura Duodecimin Terveyskirjaston artikkeli väittää
kahvin olevan haitaton nautintoaine, jota voi juoda niin paljon
kuin oireitta sietää. Kahvin säännöllinen nauttiminen saattaa jopa
pienentää riskiä sairastua diabetekseen tai maksasairauksiin.
Kiitos kofeiinin, oloni on paljon pirteämpi. Ei ihme, että
esimerkiksi yöunensa lyhyinä pitäneen Napoleon Bonaparten
tiedetään litkineen valtavia määriä kahvia. Pienen kahvikirjan
toimittaneen Hattie Ellisin mukaan kahvin piristävän
vaikutuksen ansioksi voidaan laskea myös se, että kahvi ylipäätään
keksittiin. Legendan mukaan etiopialainen vuohipaimen
oli huomannut, että eläimet piristyvät syötyään tiettyjen pensaiden
lehtiä ja marjoja. Marjojen sisältä löytyivät kahvinpavut.
Ennen Turusta lähtöäni poikkean iltapäiväkahville – tällä kertaa
kuitenkin eri kahvilaan. Toinen Hello Café nimittäin odottaa
minua turvatarkastuksen takana. ”Kiitos. Tuon sen pöytään”,
kuulen kassalla sanottavan. Joku muukin on tainnut tilata paitsi
kahvin myös lämmitettävän focaccian.
Teksti: Tiia Soininen
Kuva: Jyrki Komulainen