Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen - Tiehallinto

Suunnitteluohjeiden ja 

laatuvaatimusten kehittäminen 

Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 34/2008 

gg

Suunnitteluohjeiden ja 

laatuvaatimusten kehittäminen 

Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 34/2008 

Tiehallinto 

Helsinki2008

Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) 

ISSN 1459-1561 

TIEH 4000632-v 

Edita Prima Oy 

Helsinki 2008 

TIEHALLINTO 

Keskushallinto 

Opastinsilta 12 A 

PL 33 

00521 HELSINKI 

Puhelin 0204 22 11

Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen. Helsinki 2008. Tiehallinto, Keskushallinto. 

Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 34/2008, 42 s. + liitt.. ISSN 1459-1561, TIEH 

4000632-v. 

Asiasanat: laatuvaatimukset, ohjeet, työselitykset, kehittäminen 

Aiheluokka: 00 

TIIVISTELMÄ 

Tiehallinto on julkaissut runsaasti teknisiä suunnitteluohjeita ja laatuvaatimuksia. 

Nykyinen voimassa oleva ohjeistus on laadittu useiden vuosikymmenten 

aikana ja sitä on täydennetty vuosien saatossa tarpeen mukaan. 

Tämän seurauksena suunnitteluohjeet ovat esitystavaltaan ja pätemisjärjestykseltään 

hyvin erilaisia. Voimassa olevat tekniset ohjeet ja ohjekirjeet on 

esitetty Tiehallinnon tekniset ohjeet -luettelossa, joka löytyy mm. Tiehallinnon 

internet-sivuilta. 

Pohjoismaissa käytössä olevat ohjejärjestelmät ovat pääpiirteittäin samankaltaisia. 

Keskeisimmät erot eri maiden väliltä löytyvät ohjeistuksen määrästä 

ja laajuudesta sekä kirjoitustavasta mm. ohjeiden sitovuuden esittämisestä. 

Tanskassa on käytössä paljon lausunnoilla olevia tai kokemusten keräämiseksi 

koekäytössä olevia ohje-ehdotuksia. 

Tiehallinnon nykyinen suunnitteluohjeistus koetaan sirpaloituneeksi ja hajanaiseksi. 

Se sisältää noin 340 ohjetta, julkaisua, lehtistä ja kirjettä, jotka on 

laadittu eri aikakausina ja erilaisista lähtökohdista. Ohjeiden sisällöltä ja esitystavalta 

puuttuu yhtenäinen linja. Sisältö vaihtelee käsi- ja oppikirjatyyppisistä, 

runsaasti esimerkkejä ja yksityiskohtia sisältävistä selvityksistä niukkasanaisiin 

ohje-, normi- ja lakiteksteihin. Ohjeistuksessa on myös päällekkäisyyttä. 

Samasta asiasta on voitu ohjeistaa eri tavalla eri julkaisuissa, mikä 

aiheuttaa tulkinnanvaraisuutta. Lisäksi oikean tiedon löytäminen hajanaisesta 

ohjeistuksesta koetaan ongelmaksi. 

Ohjeistuksen käytettävyyden parantamiseksi suunnittelua ohjaavat julkaisut 

ehdotetaan kirjoitettavaksi ja järjestettäväksi uudelleen selkeään, yhtenäiseen 

hierarkiaan perustuvaan ohjejärjestelmään. Ohjeluettelosta poistetaan 

muut kuin varsinaiset suunnitteluohjeet ja yksittäisten ohjeiden määrää pyritään 

vähentämään tiivistämällä ohjeistusta aihealueittain. Ohjejärjestelmän 

kehittämiseen kuuluu myös nykyisten puutteellisten ja vanhentuneiden ohjeiden 

päivittäminen sekä uusien, puuttuvien ohjeiden laadinta. Lisäksi ohjeluetteloon 

voitaisiin sisällyttää nykyistä enemmän koekäyttöön tarkoitettuja 

ohjeita esim. ohjeluonnoksia. 

Tiehallinnon ohjejärjestelmän uudistaminen, käytössä olevien ohjeiden päivittäminen 

sekä uusien ohjeiden laatiminen on mittava työ. Ohjeistuksen kehittäminen 

tulee organisoida ja sitä varten tulee varata riittävät resurssit. 

Tarkoitukseen voisi esim. perustaa oman asiantuntijatyöryhmän tai käynnistää 

strategisen, muutaman vuoden kestävän projektin. Suunnittelun ja rakentamisen 

laadun parantamiseksi tulisi huolehtia ohjeistuksen laajamittaisesta 

käytön koulutuksesta ja tiedotuksesta.

ESIPUHE 

Tiehallinto on julkaissut runsaasti erityyppisiä suunnitteluohjeita, laatuvaatimuksia 

ja työselityksiä. Voimassa olevat tekniset ohjeet ja ohjekirjeet löytyvät 

Tiehallinnon tekniset ohjeet -luettelosta. Lisäksi ohjeita täydennetään 

mm. Tietoa tiensuunnitteluun ja Tievalaistus/sähkötiedotteilla, joissa esitetään 

uusimmat suunnitteluperiaatteet alan toimijoiden käyttöön. 

Työn tavoitteena on ollut selvittää tiehallinnon lopputuotteiden vaatimuksia 

koskevien ohjeiden ja laatuvaatimusten nykytila ja parantamistarpeet sekä 

laatia esitys ohjeistuksen rakenteesta, sisällöstä, päivittämisestä ja ylläpidosta. 

Tiehallinnossa selvityksen yhdyshenkilönä toimi Jorma Saarelainen. Hänen 

lisäkseen työn projektiryhmään kuuluivat Mikko Karhunen, Kari Lehtonen, 

Olli Niskanen ja Jouko Lämsä. Työssä on haastateltu ohjeiden käyttäjiä mm. 

tiepiirien asiantuntijoita, suunnittelukonsultteja, urakoitsijoita sekä kaupunkien 

edustajia. Selvitys on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä, jossa työstä vastasivat 

Juho Siipo ja Ralf Granlund. Työhön osallistui myös eri tekniikkalajien 

asiantuntijoita Rambollista. Työhön haastatellut ja osallistuneet henkilöt on 

esitetty raportin liitteenä. 

Helsinki toukokuu 2008 

Tiehallinto 

Asiantuntijapalvelut

Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen 7 

Sisältö 

1 TAUSTA JA TAVOITTEET 9 

1.1 Tausta ja tavoitteet 9 

1.2 Työn toteutus 10 

2 NYKYISET OHJEJÄRJESTELMÄT 11 

2.1 Tiehallinnon ohjejärjestelmä 11 

2.2 Ruotsi 13 

2.2.1 Vägar och gators utformning 2004 – Teiden ja katujen 

suunnittelu 13 

2.2.2 ATB Väg 2004 – Tietekniikka 14 

2.2.3 ATB Bro 2004 – Silta 14 

2.2.4 ATB Tunnel 2004 –Tunneli 14 

2.3 Tanska 15 

2.3.1 Suunnitteluohjeiden luokittelu 15 

2.3.2 Ohjetekstien kirjoitustapa 16 

2.4 Norja 17 

2.5 Pohjoismaiden ohjejärjestelmien arviointi 18 

2.6 Ohjetyön organisointi 19 

3 OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET 20 

3.1 Yleistä 20 

3.2 Ohjeiden nykytila ja kehittämistarpeet aihealueittain 21 

3.3 Uudet ohjeet 27 

3.4 Erityiskysymyksiä 29 

4 OHJERAKENTEEN KEHITTÄMINEN 31 

4.1 Ohjerakenteen perusteet 31 

4.2 Kehittämispolku 33 

4.3 Tarvittavat resurssit 34 

4.4 Ohjerakenne-ehdotus 35 

4.4.1 Lait, asetukset ja ministeriöiden ohjeet 36 

4.4.2 Toimintalinjat, sopimukset ja luvat 36 

4.4.3 Suunnitteluohjeet 36 

4.4.4 Suunnitteluohjeita tukevat julkaisut 37 

4.4.5 Tyyppipiirustukset 38 

4.4.6 Tarvikkeet 38 

4.4.7 Rakentaminen 39 

4.4.8 Käyttöä, hoitoa ja ylläpitoa koskevat ohjeet 39 

5 YHTEENVETO 40 

6 LIITTEET 42

8 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen 

Kuvaluettelo 

Kuva 1 Tiehallinnon tekniset ohjeet ja niitä täydentävät tiedotteet. ......9 

Kuva 2 Tekniset ohjeet Tiehallinnon verkkopalvelussa......................11 

Kuva 3 Tiehallinnon teknisten ohjeiden jakautuminen eri aihealueille. 

Harmaalla taustalla merkityt kohteet eivät kuulu tämän 

selvityksen piiriin. Aihealueen jälkeen sulkuihin on merkitty 

julkaisujen kappalemäärät (pelkästään aihealueeseen liittyvät 

julkaisut / kokonaismäärä julkaisuista, joissa on aihealueen 

ohjeistusta)............................................................................12 

Kuva 4 Tiehallinnon teknisen ohjeistuksen kehittämisen toimenpiteet. 

..............................................................................................33 

Kuva 5 Ehdotus ohjetyöskentelyn organisaatioksi. ............................35 

Kuva 6 Tekniset ohjeet Tiehallinnon toimikentässä............................36 

Kuva 7 Ehdotus uuden ohjerakenteen sisällöksi................................37 

Taulukkoluettelo 

Taulukko 1 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet - liikennetekninen 

suunnittelu.............................................................................22 

Taulukko 2 Pienet ohjeiden täydentämistarpeet - liikennetekninen 

suunnittelu.............................................................................22 

Taulukko 3 Suuret ohjeiden täydentämistarpeet tai kokonaan päivitettävät 

aihealueet - liikennetekninen suunnittelu. ..............................22 

Taulukko 4 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet - liikenteen ohjaus. ..........23 

Taulukko 5 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet – tien rakenne..................24 

Taulukko 6 Pienet ohjeiden täydentämistarpeet – tien rakenne. ..............24 


aihealueet – päällysteiden suunnittelu. ..................................24 

Taulukko 8 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet – tiehen kuuluvat laitteet..25 


aihealueet – meluesteet ja tiekaiteet......................................25 

Taulukko 10 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet – tie-, vieri-, suoja- ja 

näkemäalueille sijoitettavat laitteet.........................................26 

Taulukko 11 Pienet ohjeiden täydentämistarpeet – tie-, vieri-, suoja- ja 

näkemä-alueille sijoitettavat laitteet. ......................................26 

Taulukko 12 Uudet laadittavat ohjeet.........................................................28


TAUSTA JA TAVOITTEET 

1 TAUSTA JA TAVOITTEET 

1.1 Tausta ja tavoitteet 

Lähtökohdat 

Tiehallinto on antanut runsaasti teknisiä suunnitteluohjeita ja laatuvaatimuksia. 


aikana ja sitä on täydennetty vuosien saatossa tarpeen mukaan. Tämän 

seurauksena suunnitteluohjeet ovat esitystavaltaan ja pätemisjärjestykseltään 

hyvin erilaisia. Ohjeistuksessa on myös päällekkäisyyttä. Samasta aiheesta 

on voitu ohjeistaa useissa eri julkaisuissa, mikä saattaa aiheuttaa tulkinnanvaraisuutta 

niitä käytettäessä silloin, kun pätemisjärjestys ei ole selvillä. 

Voimassa olevat tekniset ohjeet ja ohjekirjeet on esitetty Tiehallinnon tekniset 

ohjeet -luettelossa Tiehallinnon internet-sivuilla. Ohjeluettelosta on linkit 

uusimpien ohjejulkaisujen pdf-tiedostoihin. Lisäksi ohjeistusta täydennetään 

mm. Tietoa tiensuunnitteluun ja Tievalaistus / sähkö -tiedotteilla, joissa esitetään 

uusimmat suunnitteluperiaatteet alan toimijoiden käyttöön. 

Tiehallinnon tekniset 

ohjeet 1/2007 

Tietoa 

tiensuunnitteluun 

Kuva 1 Tiehallinnon tekniset ohjeet ja niitä täydentävät tiedotteet. 

Työn tavoite 

Tievalaistus ja sähkö 

-tiedotteet 

Selvitystyön tavoitteena on Tiehallinnon suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten 

nykytilan kartoitus sekä ongelmien ja kehittämistarpeiden määrittäminen. 

Työssä on laadittu esitys siitä, kuinka ohjeistuksen rakennetta on tarve 

muuttaa ja sisältöä järkevä päivittää ja kuinka ohjejärjestelmää tulisi ylläpitää 

päivittämisen jälkeen. 

Tiehallinnon tekniset ohjeet –luettelon sisältämät aihekokonaisuudet: Liikennesuunnittelu, 

Suunnitelmat, Tiehallinnon ympäristöä koskevat ohjeet ja oppaat, 

sekä Muut ympäristöä koskevat ohjeet ja oppaat on rajattu tämän työn 

ulkopuolelle. Ne on kuitenkin sisällytetty ohjerakenne-ehdotukseen.


TAUSTA JA TAVOITTEET 

1.2 Työn toteutus 

Seuraavassa on kuvattu lyhyesti selvitystyön toteutustapa ja työvaiheet: 

1. Ohjeistuksen tekniikkalajikohtainen arviointi: 

Voimassa oleva Tiehallinnon tekniset ohjeet 1/2007 ohjeluettelo läpikäytiin 

konsultin työryhmän eri asiantuntijoiden toimesta tekniikka/aihealueittain 

nykytilanteen hahmottamiseksi ja kehittämistarpeiden löytämiseksi. 

2. Selvitys pohjoismaisista ohjejärjestelmistä 

Selvitettiin muissa pohjoismaissa (Ruotsi, Tanska ja Norja) käytössä 

olevien ohjejärjestelmien rakenteita, laajuutta ja laadintamenettelyjä sekä 

verrattiin niitä Tiehallinnon ohjejärjestelmään ja sen ylläpitoon. Tämän 

selvityksen tarkoituksena oli löytää hyviä käytäntöjä, joita olisi 

mahdollista soveltaa suomessa. 

3. Asiantuntija- ja käyttäjähaastattelut 

Alan toimijoista ja ohjeiden käyttäjistä on haastateltu seuraavia tahoja: 

· Tiehallinto/ tiepiirien suunnitelmien tilaajia ja projektinvetäjiä 

· Suunnittelukonsultteja (Sito, Destia) 

· Urakoitsijoita (Lemminkäinen) 

· Ohjeita hyödyntävien kaupunkien / kuntien edustajia (Espoo, Lohja) 

Työhön osallistuneet ja työn aikana haastatellut henkilöt on esitetty raportin 

liitteessä 1. 

4. Ohjejärjestelmäehdotuksen laadinta 

Työssä laadittiin ehdotus tiehallinnon suunnitteluohjejärjestelmäksi nykyisen 

ohjeistuksen läpikäynnin, selvityksen pohjoismaisista ohjejärjestelmistä 

ja tehdyissä haastatteluissa esiin nousseiden näkökulmien pohjalta. 

5. Jatkotoimenpide-ehdotus ja priorisointi 

Haastatteluista saatujen havaintojen ja näkökulmien pohjalta laadittiin 

ehdotus jatkotoimenpiteistä ja niiden priorisoinnista.


NYKYISET OHJEJÄRJESTELMÄT 

2 NYKYISET OHJEJÄRJESTELMÄT 

2.1 Tiehallinnon ohjejärjestelmä 

Nykyinen ohjejärjestelmä on sekoitus vanhaa, kansioihin perustuvaa ja nykyistä, 

erillisiin ohjejulkaisuihin perustuvaa järjestelmää. Ohjejärjestelmää on 

viety julkaisupohjaiseen suuntaan viimeiset vuosikymmenet. Käytössä on 

kuitenkin edelleen 1960- ja 70-luvuilla alun perin laadittuja ohjekansioita mm. 

liikenneteknisen suunnittelun alueella. Ohjeistus on koottu Tiehallinnon verkkopalveluun 

(http://alk.tiehallinto.fi/thohje) kuvassa 2 esitetyn jaottelun mukaisesti. 

Suunnittelutyössä noudatettava, vuonna 2007 voimassa oleva ohjeistus 

on koottu Tiehallinnon tekniset ohjeet 1/2007 –pdf-luetteloon (Liite 1). 

Kuva 2 Tekniset ohjeet Tiehallinnon verkkopalvelussa. 

Tiehallinnon tekniset ohjeet –luettelo sisältää tällä hetkellä noin 400 erilaista 

ohjetta ja julkaisua, joista tämän selvityksen piiriin kuuluu noin 340. Ohjeet 

jakautuvat eri aihealueille kuvan 3 mukaisesti. Liikennesuunnittelu, Suunnitelmat, 

Tiehallinnon ympäristöä koskevat ohjeet ja oppaat sekä Muut ympäristöä 

koskevat ohjeet ja oppaat on rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle.



Ohjeluettelo päivitetään tarvittaessa noin 3-4 kertaa vuodessa ja vanhat versiot 

säilytetään siten, että kumotut ja vanhentuneet ohjeet ovat myöhemmin 

saatavilla. 

Ohjeluettelon ajantasaisuudesta vastaavat aihealueittain nimetyt vastuuhenkilöt, 

jotka tarjoavat samalla neuvontapalvelua oman aihealueensa erityiskysymyksiin 

ja ohjeiden soveltamiseen liittyen. 

Kuva 3 Tiehallinnon teknisten ohjeiden jakautuminen eri aihealueille. Harmaalla 

taustalla merkityt kohteet eivät kuulu tämän selvityksen piiriin. Aihealueen 

jälkeen sulkuihin on merkitty julkaisujen kappalemäärät (pelkästään aihealueeseen 

liittyvät julkaisut / kokonaismäärä julkaisuista, joissa on aihealueen 

ohjeistusta).



2.2 Ruotsi 

Ruotsin tielaitoksella on ohjeluettelo, ns. bruttolista, joka sisältää noin 160 

nimikettä investointi- ja kunnossapitourakoita varten. Lista sisältää mm. 

suunnitteluohjeita, teknisiä spesifikaatioita, tiedonhallintaa ja menetelmäkuvauksia. 

Urakka-asiakirjoja varten poimitaan bruttolistasta tarvittavat ohjeet. 

Hankekohtaiset listat ovat aika lyhyitä. 

Ruotsin tielaitoksen suunnittelua hallitaan pääosin neljällä keskeisellä ohjekokonaisuudella: 

· Vägar och gators utformning 2004 – Teiden ja katujen suunnittelu 

· ATB Väg 2004 – Yleinen tekninen spesifikaatio Tietekniikka 

· ATB Bro 2004 – Yleinen tekninen spesifikaatio Silta 

· ATB Tunnel 2004 – Yleinen tekninen spesifikaatio Tunneli 

Kolmea viimeksi mainittua ATB-julkaisua sisältävät yleisiä teknisiä vaatimuksia. 

Ne on suunnattu pääosin rakentajille, mutta myös suunnittelijat tarvitsevat 

niitä, jotta valitut tekniset ratkaisut eivät olisi ATB:n vaatimusten vastaisia. 

ATB-julkaisuja muokataan parhaillaan AMA-muotoon (Yleiset materiaali- ja 

työselitykset). AMA koskee koko maarakennussektoria ja vastaa siten Suomen 

InfraRYL:liä. Muokkaustyössä laaditaan vaatimuksista ja neuvoista eri 

dokumentit. 

2.2.1 Vägar och gators utformning 2004 – Teiden ja katujen 

suunnittelu 

Vägar och gators utformning 2004 -julkaisu (VGU 2004) koostuu 13 vihkosta 

neljässä kansiossa. Sivumäärä on yhteensä n. 1400 sivua. Vihkot ovat: 

1 Perusarvot, 61 s 

2 Mitoitusperusteet, 40 s 

3 Poikkileikkaus, maaseutu – tietila, 76 s 

4 Poikkileikkaus, taajama – katutila, 101 s 

5 Suuntauksen suunnittelu, 105 s 

6 Tasoliittymät, 195 s 

7 Eritasoliittymät, 79 s 

8 Tienvarsijärjestelyt, 87 s 

9 Tie- ja katuvarusteet, 110 s 

10 Tiemerkinnät ja tien reunan merkitseminen, 61 s ja 27 piirustusta 

11 Liikennemerkit, 211 s 

12 Liikennevalot, 147 s 

13 Tie- ja katuvalaistus, 63 s 

VGU sisältää varsinaisen ohjetekstin lisäksi kursiivilla esitettyjä kommentteja. 

Kommentteja on lisätty kohtiin, joissa on haluttu selventää tai tarkentaa 

ohjetekstin sanomaa.



2.2.2 ATB Väg 2004 – Tietekniikka 

Julkaisu on n. 520-sivuinen ja koottuna yhteen kansioon. Aineisto on jaettu 

seuraaviin lukuihin: 

A Keskeiset lähtökohdat, 35 s 

B Inventointi, 41 s 

C Mitoitus 80 s 

D Kuivatus, 45 s 

E Sitomattomat materiaalit, 104 s 

F Sidotut kerrokset, 89 s 

G Sementillä sidotut kerrokset, 30 s 

H Tiemerkinnät 

I Tyyppilehdet, tarkastuslehdet, sideaineet ja sidottujen kerrosten rakennetyypit, 

75 s 

K Sementillä sidottujen kerrosten vaurioluettelo, 13 s 

Osa J on vanhentunut ja sen korvaa sorateiden kunnon arviointia koskeva 

julkaisu VVMB 106 "Bedömning av grusväglag", VV Publ 2005:60. 

2.2.3 ATB Bro 2004 – Silta 

Julkaisu on 550-sivuinen ja koottuna yhteen kansioon. Osajako on seuraavanlainen: 

1 Yleiset lähtökohdat 

2 Kuormituslähtökohdat 

3 Perustaminen 

4 Betonirakenteet 

5 Teräs-, puu- ja alumiinirakenteet 

6 Vesieristys ja päällyste 

7 Siltadetaljit 

8 Putkisillat 

9 Parantamistyöt 

2.2.4 ATB Tunnel 2004 –Tunneli 

Julkaisu on 180-sivuinen ja koottuna yhteen kansioon. Lukujako on seuraavanlainen: 

1 Yleistä 

2 Lähtökohdat 

3 Kantokyky, lujuus ja kestävyys 

4 Palosuoja 

5 Terveys ja ympäristö 

6 Käyttöturvallisuus 

7 Melu- ja tärinäsuojaus 

8 Asennukset, vesi- ja viemärilaitteet sekä muu varustus 

9 Luettelo ja liitteet



2.3 Tanska 

2.3.1 Suunnitteluohjeiden luokittelu 

Tanskan Tielaitoksen ohjeluettelo (7/2007) sisältää 214 suunnitteluohjenimikettä. 

Julkaisujen pääluokittelu on asiasisältöperusteinen. Lisäksi julkaisut 

on luokiteltu statuksen mukaan neljään ryhmään: 

· Käyttöön hyväksytyt ohjeet (168 kpl) 

· E Tieohjeneuvoston hyväksymä ohje (1 kpl), jolla ei ole ministeriön 

hyväksyntää 

· F Ehdotus joka on lausunnolla, käytössä kokemusten keräämiseksi tai 

jota saa käyttää vapaaehtoisesti (26 kpl) 

· V Tiedon lisäämiseksi laaditut tai ohjetöiden valmistelua tukevat 

raportit (19 kpl) 

Suunnitteluohjeiden lisäksi ohjeluettelossa esitetään myös rakennustöiden 

urakkatarjouspyyntöasiakirjoja, jotka sisältävät mm. yleisiä työselityksiä ja 

hankekohtaisia työselitysten laadinta-aihioita. Nimikkeitä on n. 240 kpl. 

Ohjejulkaisuja kutsutaan vihkoiksi. Niitä on pääluokittelun mukaan seuraavasti: 

0 Yleistä (4 kpl) 

· Lait ja ministeriöiden kiertokirjeet 

1 Maaseututiet (34 kpl), keskeisimmät ohjeet ovat: 

· Vihko 1, Geometrisen suunnittelun lähtökohdat 

· Vihko 2, Suuntauksen suunnittelu 

· Vihko 3, Poikkileikkaukset 

· Vihko 3x, Poikkileikkausesimerkkejä 

· Vihko 4.0 Liittymien suunnittelu 

· Vihko 4.1 Etuajo-oikeutetut liittymät 

· Vihko 4.2 Kiertoliittymät 

· Vihko 4.3 Liikennevaloliittymät – Geometrinen suunnittelu 

· Vihko 4.4 Eritasoliittymät 

· Välityskykyä ja palvelutasoa käsittelevät julkaisut 

2 Taajamatiet (27 kpl), keskeisimmät ohjeet ovat: 

· Vihko 0, Tiensuunnittelu taajama-alueilla 

· Vihko 1, Geometrisen suunnittelun lähtökohdat 

· Vihko 2, Suuntauksen suunnittelun elementit 

· Vihko 3, Poikkileikkaukset 

· Vihko 4, Liittymät 

· Vihko 5, Tien ja kevyen liikenteen tien risteys 

· Vihko 6, Kevyen liikenteen teiden risteys 

· Vihko 7, Hidastimet, lisäksi neljä esimerkki- ja kokemusjulkaisua 

· Vihko 8, Jalankulkualueet 

· Vihko 9, Pysäköinti- ja pysähtymisalueet 

· Vihko 10, Visuaalinen ympäristö



3 Tierakenteet (14 kpl) 

· Vihko 2, Kuivatus 

· Vihko 3.3 Tierakenteiden mitoitus 

· Useita käyttö- ja kunnossapito-ohjeita 

4 Sillat (16 kpl), ohjeet koskevat seuraavia aiheita: 

· Geometria 

· Kuormitukset 

· Bitumipäällysteet 

· Betonipäällysteet 

· Teräsputkisillat 

· Siltojen tarkastukset 

5 Liikenteenohjaus (56 kpl) 

· Liikennemerkit, 16 vihkoa 

· Viitoitus, 22 vihkoa 

· Muuttuvat opasteet, 4 vihkoa 

· Tiemerkinnät, 7 vihkoa 

· Tietyömaiden merkitseminen, 4 vihkoa 

· Liikennevalot, 3 vihkoa 

6 Varusteet (27 kpl) 

· Käyttö- ja kunnossapitomanuaali, 1 vihko 

· Valaistus, 3 vihkoa 

· Myötäävät pylväät, käsikirja, 1 vihko 

· Liikenteenohjausvarusteet, 9 vihkoa 

· Portaalit, 7 vihkoa 

· Kaiteet, 2 vihkoa 

· Meluseinät, 1 vihko 

· Istutukset taajaman ulkopuolella, 2 vihkoa 

· Liikennepeili, 1 vihko 

7 Auditointi (8 kpl) 

· Liikenneturvallisuus, 4 vihkoa 

· Saavutettavuus, 4 vihkoa 

2.3.2 Ohjetekstien kirjoitustapa 

Ohjejulkaisuissa esitetään ohjeet hierarkisessa järjestyksessä seuraavasti: 

Normiteksti 

· Sisältää perustavaa laatua olevia lähtökohtia ja vaatimuksia. 

· Normiteksteihin voi liittyä kommentteja, mutta normaalisti ei menetelmiä, 

joita voidaan tai tulisi käyttää vaatimusten saavuttamiseksi. Menetelmiä 

ei normaalisti esitetä. 

· Normivaatimuksia on aina noudatettava.



Ohjeteksti 

· Ohjeita käytetään normaalioloissa. 

· Ohje sisältää menetelmiä, joita tulisi käyttää tiettyjen ongelmien ratkaisemiseksi. 

Ohje voi myös sisältää määriteltyjen lähtökohtatilanteiden 

tyyppiratkaisujen ja tyyppikonstruktioiden suosituksia. 

· Ohjeita tulisi mahdollisuuksien mukaan noudattaa, ellei olosuhteista johtuen 

ole pakko tai edullista poiketa niistä. 

Neuvot 

· Neuvot sisältävät ajan tasalla olevaan kokemusmateriaaliin perustuvia 

neuvoja. Neuvojen käyttö on yleensä tarkoituksenmukaista. 

Kommentit 

· Kommentit sisältävät selityksiä ja syventäviä tekstejä yllä mainittuihin 

normeihin, ohjeisiin ja neuvoihin. 

· Kommentit voivat myös sisältää viittauksia muihin sitoviin teksteihin. 

Ohjetekstien sitovuushierarkia merkitään seuraavalla tavalla: 

” Normitekstit merkitään lainausmerkillä. 

’ Ohjetekstit merkitään heittomerkillä. 

Neuvoilla ei ole merkintää. Valtaosa ohjeiden teksteistä on neuvoja. 

. Kommentit merkitään pisteellä. 

2.4 Norja 

Norjan tielaitoksen ohjeluettelo sisältää noin 150 nimikettä tai käsikirjaa. Ohjeet 

on jaettu kahteen tasoon: 

· Nivå 1 keltainen kansio (Vegnormaler) koostuu 16 ohjeesta ja sisältää 

määräyksiä, normeja ja suuntaviivoja (retningslinjer), jotka ylempi viranomainen 

tai Tielaitos valtuutuksen perusteella on hyväksynyt. 

· Nivå 2 sininen kansio sisältää muut ohjeet koskien neuvoja, oppikirjoja 

ja tie-dataa, jotka Tielaitoksen siihen valtuuttama osasto on hyväksynyt. 

Tienormaalijulkaisut (Nivå 1) ovat: 

· 014 Laboratoriotutkimukset 

· 016 Geotekniikka tien rakentamisessa 

· 017 Teiden ja katujen geometrinen suunnittelu 

· 018 Tien rakentaminen 

· 021 Tietunnelit 

· 048 Liikennevalot 

· 049 Liikenteenohjaus 

· 051 Työmaiden liikenteenohjaus 

· 062 Liikenneturvallisuusvarusteet 

· 100-3 Elementtisillat 

· 100-4 Paikalla valetut laattasillat 

· 231 Kaiteet ja pylväät 

· 232 Pysäkit 

· 233 Pyöräilykäsikirja 

· 235 Runkoteiden suunnittelu 

· Kiertoliittymät



2.5 Pohjoismaiden ohjejärjestelmien arviointi 

Ohjeiden pääjako 

Ohjejulkaisujen pääjako on Tanskassa selkeä. Ruotsin neljän keskeisen ohjekokonaisuuden 

rakenne on selkeä ja helppokäyttöinen. Norjan sitovien ohjeiden 

hallinta on myös helppo pienen määrän takia (16 kpl). 

Suomen ohjeiden pääjako on pääpiirteissään samanlainen kuin Tanskassa. 

Pääjakoa voidaan kehittää nykyiseltä pohjalta. 

Ohjeiden status 

Ohjeiden status on Tanskassa neliportainen: hyväksytty ohje, ohje-ehdotus, 

taustajulkaisu sekä ministeriön hyväksyntää odottava ohje. Vastaavanlaista 

käytäntöä ei ole muissa maissa. 

Suomessa on käytössä varsinaiset ohjejulkaisut, ohjeluettelossa mainitut 

Tietoa tiensuunnitteluun −sarjan tiedotteet sekä taustaselvitykset. Tietoa 

tiensuunnitteluun −sarjan julkaiseminen on keino saada uutta tietoa suunnittelijoiden 

käyttöön nopeammin kuin laatimalla varsinainen ohje. Tämän lisäksi 

Tietoa tiensuunnitteluun -tiedote voidaan laatia täydentämään varsinaista 

ohjetta, kun ohjetta ei muutoin ole tarvetta päivittää. Ohjeluettelossa mainituilla 

tiedotteilla ja muilla julkaisuilla on ohjeen status. Muut ohjeluettelon ulkopuoliset 

Tietoa tiensuunnitteluun -sarjan tiedotteet ovat lähinnä referaatteja 

selvitysraporteista tai luetteloita hyväksytyistä tai markkinoille tuoduista 

tuotteista. 

Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön Tanskan mallinen statusjärjestelmä: Hyväksytty 

ohje, koekäytössä oleva ohje ja taustajulkaisu. Tämän lisäksi Tietoa 

tiensuunnitteluun –sarjassa julkaistaisiin jatkossakin pienehköjä lisäyksiä ja 

täydennyksiä varsinaisiin ohjeisiin, kun koko ohjetta ei haluta tai ole muuten 

tarve päivittää. 

Ohjetekstin sitovuus 

Norjassa sitovilla ja neuvovilla ohjeilla on omat värillä erotetut julkaisunsa. 

Tanskassa lisätään tekstirivien viereen merkki, joka ilmaisee sitovuuden: 

normi, ohje, neuvo tai kommentti. Ruotsissa käytetään tekstissä verbin muotoa 

ilmaisemaan sitovuutta: 

· Tulee tehdä (skall) = tehdään aina 

· Tulisi tehdä (bör) = tehdään ellei ole erityistä syytä poiketa 

· Tehdään = tehdään normaalioloissa 

Suomessa on käytössä samanlainen kirjoitustapa kuin Ruotsissa. Tapaa 

voidaan jatkaa.



2.6 Ohjetyön organisointi 

Ohjetyöskentelyä varten on Tanskan tielaitoksessa oma organisaationsa. 

Muissa maissa tielaitosten tekniikkayksiköt laativat ohjeita muiden tehtävien 

ohella. 

Tanska 

Tiehallinnon Tieohjesihteeristö koostuu viidestä henkilöstä, jotka ohjetyöskentelyn 

lisäksi huolehtivat ohjetyötä tukevista selvityksistä. Ohjetyöhön 

osallistuu lisäksi konsulttitoimisto, jossa neljä henkeä tekee kokopäiväisesti 

ohjetyötä. 

Ohjetöitä varten perustetaan työryhmiä, joihin kuhunkin kuuluu konsultti sihteerinä 

ja muutama jäsen. Tällä hetkellä 30 työryhmää tekee työtä ja niihin 

osallistuu yhteensä 150 henkeä. Osa henkilöistä osallistuu useampaan ryhmään 

siten, että jäsenyyksiä on yhteensä 190. Vuosibudjetti on 5–6 milj. 

kruunua. 

Ruotsi 

Tielaitoksen tekniikkayksiköt laativat ohjeet. VGU 2004 varten perustettiin 

organisaatio, johon kuuluivat ohjausryhmä, projektinjohto, työryhmät, asiantuntijat, 

vastaava toimittaja ja web-toimittaja. Projektissa uudistettiin 10 vuotta 

vanha ohje VU 94. VU 94:ään oli jo aikaisemmin yhdistetty maaseututeiden 

suunnitteluohje TV 124 ja kadunsuunnitteluohje Argus sekä muutamia 

muita ohjeita yhdeksi kokonaisuudeksi. Kahden vuoden aikana projektiin 

käytettiin Tielaitoksen oman henkilöstön ja konsulttien työaikaa yhteensä 8- 

10 henkilötyövuotta. Ohjetyön valmistuttua järjestettiin laaja koulutus useilla 

paikkakunnilla. 

Samanaikaisesti VGU 2004:n kanssa laadittiin Väg 2004, Bro 2004 ja Tunnel 

2004. Näiden yhteenlaskettu työmäärä oli pienempi kuin VGU 2004:n 

Norja 

Tielaitoksen ohjetyöskentelyä ohjaa ja koordinoi tehtävään nimetty henkilö. 

Tekniikkayksiköt laativat ohjeet pääosin omana työnä. Konsulttina käytetään 

Teknillisen korkeakoulun tutkimuslaitosta SINTEFiä. Ohjeluonnokset lähetetään 

laajalle lausuntokierrokselle. Ohjetyöskentelyn kokonaisvolyymi, oma ja 

konsulttityö mukaan lukien, on 8-10 henkilötyövuotta vuodessa.


OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET 

3 OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET 

3.1 Yleistä 

Tiehallinnon voimassa oleva ohjeistus on laadittu useiden vuosikymmenten 

aikana ja sitä on täydennetty jatkuvasti tarpeen vaatiessa. Tämän seurauksena 

suunnitteluohjeet ovat kirjoitusasultaan ja esitystavaltaan hyvin erilaisia. 

Nykyinen ohjeistus koetaan sirpaloituneeksi ja hajanaiseksi. Se sisältää noin 

340 ohjetta, julkaisua ja raporttia, jotka on laadittu eri aikakausina ja erilaisista 

lähtökohdista. Ohjeiden sisällöltä ja esitystavalta puuttuu yhtenäinen linja. 

Ohjeiden sisältö vaihtelee oppikirjatyyppisestä, runsaasti esimerkkejä ja yksityiskohtia 

sisältävistä selvityksistä niukkasanaisiin ohje-, normi- ja lakiteksteihin. 

Ohjeistuksessa on myös jonkin verran päällekkäisyyttä. Samasta aiheesta 

on tällöin ohjeistettu useassa eri julkaisussa, mikä aiheuttaa tulkinnanvaraisuutta 

silloin, kun pätemisjärjestys niitä käytettäessä ei ole selvillä. 

Koko ohjejärjestelmää koskettavia ongelmia ovat: 

· Hajanainen ja sirpaloitunut ohjeistus. Useissa aihekokonaisuuksissa 

on paljon eri aikakausina tuotettuja ohjejulkaisuja. Haettuja tietoja on 

hankala löytää julkaisuista ja osa tiedostoista saattaa olla vanhentuneita 

tai eri ohjeiden ohjeistus ristiriidassa keskenään. On tarpeellista yhdistää 

ja tiivistää eri aihealueiden ohjeet selkeiksi kokonaisuuksiksi. 

· Päällekkäisyydet ja pätemisjärjestys. Joissakin ohjeissa on ohjeistettu 

samoista asioista eri tavoin. Ohjeistuksien poiketessa eri ohjeissa toisistaan, 

syntyy tulkinnanvaraisuutta ja ristiriitoja. Erityisesti uusien hankintamallien 

myötä tällaiset ohjeistuksen ristiriitaisuudet saattavat aiheuttaa 

merkittäviä ongelmia. Ohjeistuksen päällekkäisyys näkyy suunnitelmissa 

erilaisten ratkaisujen vaihteluna. 

· Tiedon löydettävyys. Nykyinen ohjejärjestelmä koetaan hankalaksi 

käyttää. Hajanaisuuden seurauksena haettujen tietojen löytäminen on 

hankalaa erityisesti kokemattomille suunnittelijoille. Selkeän ja loogisen 

ohjerakenteen tulisi perustua tietojen luokittelulle sekä yksinkertaistaa 

tiedon löytämistä ja ohjeistuksen käyttöä. 

· Ohjeiden tuntemus. Eri toimijoiden keskuudessa ohjeistuksen kokonaistuntemus 

koetaan heikoksi. Tämä on osaksi seurausta ohjeistuksen 

laajuudesta ja hajanaisuudesta. 

· Hankintamenettelyt ja ohjeistus. Voimassa oleva ohjeistus on laadittu 

useiden vuosikymmenien aikana ja samalla on otettu käyttöön uusia 

hankintatapoja. Vanhat ohjeet perustuivat Tielaitoksen ja sen edeltäjien 

aikaiseen toimintatapaan, jolloin työt tehtiin omana työnä tai hankinta tapahtui 

pääosin kokonaisurakkana. Uudemmat ohjeet perustuvat yhä 

enemmän toimivuuden määrittämiseen uusien hankintamallien käyttöönoton 

myötä. Ohjeistus sisältää kuitenkin sekaisin vanhaan Tielaitoksen 

aikaiseen toimintaympäristöön ja nykyisiin käytäntöihin laadittuja ohjeita.



Erityyppisten ohjeiden kokoelma koetaan hankalaksi käyttää suunnittelussa 

ja hankinnassa. 

· Ohjeet ja muut julkaisut. Voimassa olevassa Tiehallinnon tekniset ohjeet 

−luettelossa on varsinaisten ohjeiden joukossa runsaasti mm. erilaisia 

selvityksiä, käsikirjatyyppisiä julkaisuja ja toimintalinjoja, jotka eivät 

ole rakenteeltaan ohjeita. On tärkeää, että varsinaiset ohjeet, toimintalinjat 

ja muut ideapaperit erotetaan selvästi toisistaan. Ohjeen sitovuus kyseenalaistuu 

ja tulkinnanvaraisuus lisääntyy, kun sen sisältö on selvitystai 

ideapaperityyppistä. 

· Uudet ohjeet ja niiden esittäminen Tiehallinnon verkkopalvelussa. 

Tällä hetkellä uudet julkaistut ohjeet on lueteltu omassa luettelossa, jonne 

on linkki ohjeistuksen pääsivulta. Näitä ohjeita ei ole kuitenkaan viety 

varsinaiseen Tiehallinnon tekniset ohjeet – luetteloon, johon viitataan 

mm. sopimus- ja urakka-asiakirjoissa. Mikäli käyttäjä ei erikseen tiedä 

mistä etsiä uusia ohjeita, jäävät ne helposti huomaamatta. 

· Ongelmat hankkeissa. Laaja, hajanainen, tulkinnanvarainen ja huonosti 

tunnettu ohjeistus aiheuttaa lisäkustannuksia ja -selvitystarpeita niin 

suunnittelun kuin rakentamisen aikana. Osittain ohjeistuksen puutteesta 

johtuvien ongelmien selvittämiseen menee paljon aikaa hankkeiden eri 

vaiheissa. 

3.2 Ohjeiden nykytila ja kehittämistarpeet aihealueittain 

Seuraavassa on kuvattu voimassa olevien Tiehallinnon teknisten ohjeiden 

nykytilaa ja ongelmia aihekokonaisuuksittain. 

Liikennetekninen suunnittelu 

Ohjeluettelossa esitetyt Liikenneteknisen suunnittelun ohjeet ovat sisällöllisesti 

pääosin ajan tasalla ja käytössä. Aihealue on laaja ja siihen kuuluu 35 

kpl erilaisia ohjeita ja julkaisuja, joista tiedon löytäminen koetaan hankalaksi. 

Ohjekokonaisuus on erittäin hajanainen. Aihealueen voimassa olevat ohjeet 

ovat usean vuosikymmenen ajalta ja osin vanhentuneita vaatien siten uudistamista 

tai osin päivittämistä. Aihealueen vanhimpien ohjeiden esitystapaa ja 

ohjetekstiä selittävät periaatekuvat koetaan epäselviksi. Tienkäyttäjiä palvelevien 

alueiden suunnitteluohjeistus on lähes kokonaan vanhentunut.



Taulukko 1 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet - liikennetekninen suunnittelu. 

Ohje TIEL/TIEH-nro Poistamisperuste 

Tien sovittaminen maisemaan TIEL 211009 Suunnittelua tukeva 

julkaisu 

Yksityistien liittäminen maantiehen Esite Esite, ei ohje 

Levähdys- ja pysäköintialueiden TIEL 1000029 Toimintalinja 

kehittäminen − toimintalinjat 

Linja-autopysäkkien varusteet, 

laatuvaatimukset 

TIEH 200014-v-04 Laatuvaatimus 

Taulukko 2 Pienet ohjeiden täydentämistarpeet - liikennetekninen suunnittelu. 

Ohje Kuvaus 

Kevyen liikenteen 

suunnittelu 

TIEL 2130016 

Tasoliittymät 

TIEL 210000-1 

Moottoriteiden 

eritasoliittymät A ja B 

TIEL 2130009 

TIEL 2130008 

Sisältää hyviä asioita, mutta kirjoitustapa on liian pohdiskeleva, 

mikä heikentää käytettävyyttä. Ohjeessa koe- 

taan olevan liikaa liikkuma- ja tulkinnanvaraa. 

Pieni täydennystarve useampikaistaisten kiertoliittymien 

osalta. Myös pisaraliittymä kaipaa uutena liittymätyyppi- 

nä suunnitteluohjeita. 

Ohjeen periaatekuvien esitystapaa olisi syytä uudistaa 

ymmärrettävyyden parantamiseksi. Ohjeessa esitetyt 

mitoitusperusteet osin järeitä ja niiden mukaiset ratkaisut 

vaativat paljon tilaa. 

Taulukko 3 Suuret ohjeiden täydentämistarpeet tai kokonaan päivitettävät aihealueet 

- liikennetekninen suunnittelu. 

Ohje Kuvaus 

Liikennetekninen 

suunnittelu 

Vaiheittain parantaminen 

Tien käyttäjiä palvelevien 

alueiden 

ohjeistus 

Liikenteen ohjaus 

Liikenneteknisen suunnittelun ohjeistus on tiivistettävä ja 

kirjoitettava kasaan. Hankintamallien myötä tarvitaan 

hankkeiden suunnittelun ja innovoinnin kannalta keskeisimmän 

aihealueen päivittämistä. Suunnitteluohjeet yhdistetään 

sopiviksi kokonaisuuksiksi aihealueittain 

- suuntauksen suunnittelu 

- poikkileikkauksen suunnittelu 

- liittymien suunnittelu 

Vaiheittain parantamisen ohjeet päivitettävä, mm. uudet 

tietyypit 2+1 ja 1+1 

Nykyinen ohjeistus on vanhentunut. Aihealueen ohjeistus 

tulisi uusia kokonaisuudessaan. 

Sisällöltään Liikenteen ohjauksen ohjeet ovat pääosin hyviä ja käytössä. 

Myös tämä aihekokonaisuus koetaan liian laajaksi ja hajanaiseksi (36 aihealueen 

omaa julkaisua ja noin 40 eri ohjenimikettä) Toisin sanoen ohjeita on 

kappalemääräisesti liian paljon. Liikenteen ohjausta koskevaa ohjeistusta on 

sijoitettu ohjeluettelossa kahteen eri paikkaan (Liikenteen ohjaus sekä Teiden 

kunnossapito ja hoito), mikä koetaan hankalaksi. Liikenteen ohjauksen 

aihealue kehittyy nopeasti (erityisesti telematiikkateknologia) ja suunnitteluohjeiden 

laadinta ei tahdo pysyä kehityksen ja uusien teknologioiden perässä. 

Telematiikan ja teknisten järjestelmien suunnittelun ohjeistus koetaan 

puutteelliseksi. Ohjeistuksen ja vakiintuneiden käytäntöjen puutteista on saa-



tu käytännön kokemuksia mm. E18-hankkeessa (vt 1 Helsinki–Turku moottoritie). 

Taulukko 4 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet - liikenteen ohjaus. 


Tiemerkintöjen toimintalinjat TIEH 2100025-06 Toimintalinja 

Tienvarsimainonnan käsikirja Tieh, YM, Kuntaliit- Suunnittelua tukeva 

to 

julkaisu 

Törmäysturvalliset opastustaulut Tietoa tiens. 69B Tyyppihyväksytyt 

2005 

tuotteet 

Tiemerkintöjen laatuvaatimukset TIEH 

06 

2200014-v- Laatuvaatimus 

Törmäysvaimentimen käyttö tiemerkintä-/ 

valaistustöissä 

Työohje 

Tietyömailla käytettävät tiedotustaulut 

Vanhentunut 

Yleisten teiden erikoiskäyttö TIEL 2120006 Suunnittelua tukeva 

julkaisu 

Puutavaran kuljetus yleisillä teillä TIEL 2120007 Suunnittelua tukeva 

julkaisu 

Kelirikkoteiden liikenteen rajoittami- TIEH 2200047 Suunnittelua tukeva 

nen 

julkaisu 

Pohjarakennustöiden suunnittelu ja toteuttaminen 

Pohjarakennustöiden suunnittelun ja toteuttamisen ohjeistus nähtiin tiiviinä ja 

ajantasaisena pakettina. Pääosa aihealueen ohjeluettelossa esitetyistä julkaisuista 

on käytössä, mutta luettelo sisältää myös muutamia oppikirjatyyppisiä 

julkaisuja, joita ei juurikaan käytetä suunnittelussa. Eurokoodien käyttöönottaminen 

myös pohjarakenteissa tulee vaikuttamaan pohjarakennustöiden 

suunnitteluohjeisiin. Pohjarakennustöiden osalta ohjeluettelossa ei ole 

poistettavia ohjeita tai ohjeiden täydennystarpeita. 

Tien rakenne 

Tien rakenne -aihealueen sisällä on useita itsenäisiä osa-aihealueita ja ohjekokonaisuuksia: 

Alusrakenne, Kuivatus, Pohjaveden suojaus, Päällysrakenne, 

Rakenteen parantaminen ja Päällysteet. Tien rakennetta ja pohjarakenteita 

koskevaa tutkimustyötä tehtiin aiemmin isossa mittakaavassa ASTO- ja 

TPPT −projekteissa. Projektien lopputuloksena saatiin paljon tutkimustuloksia, 

jotka on viety suunnitteluohjeisiin. Teoreettisen tiedon pohjalta laadittujen 

ohjeiden soveltaminen käytännössä koetaan kuitenkin hankalaksi. Päivitystarpeita 

nähtiin olevan lähinnä kuivatuksen ja päällysteiden suunnittelun 

ohjeissa.



Eräs merkittävä tien rakenteen suunnitteluohjeistukseen liittyvä ongelma on 

tien rakenteiden mitoittaminen ja yhteensovittaminen kokonaisuutena. Päällysteiden 

suunnitteluohjeistus ja sen linkittäminen rakennekerrosten mitoittamiseen 

koetaan ongelmaksi. Tällä hetkellä suunnittelija suunnittelee pohjaja 

päällysrakenteet, mutta urakoitsija päällysteen, jolloin rakennetta ei tarkastella 

optimaalisena kokonaisuutena. 

Taulukko 5 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet – tien rakenne. 


Päällysteiden 

turvallisuus 

kuumennustöiden 

Työohje 

Suurten rumpuputkien rakennemitoitusta 

koskevat laatuvaatimukset 

Tietoa tiens. 79A Laatuvaatimus 

Päällysteet: Yleiset arvonvähen- TIEH 220005-02 Arvonvähennysperuste, 

nysperusteet 

ei ohje 

- Lisäkirje (sis. edelliseen) TIEH 220005-02 Arvonvähennysperuste, 

ei ohje 

Pakkasen kestävyysluokkaan I 

hyväksytyt saumausaineet 

Päällysteiden laatumittauksiin hyväksytyt 

mittaajat 2006 

Hiljaisen päällysteen vaikutus tieympäristön 

melutasoon 

Tietoa tiens. 59A Tyyppihyväksytyt 

teettuot- 

Tietoa tiens. 70D Tuotelistaus 

Tietoa tiens. 75 Suunnittelua tukeva julkaisu 

Taulukko 6 Pienet ohjeiden täydentämistarpeet – tien rakenne. 

Ohje Kuvaus 

Tierakenteen 

suunnittelu 

TIEH 2100029–04 

Kuivatusohje 

TIEL 2140005 

Läjitysalueiden 

suunnitteluohje 

TIEL 2110014 

Tierakenteen suunnitteluohjeistus monimutkaista. Rakenteista 

tulee nykyisellä ohjeistuksella järeitä (esim. kevyen 

liikenteen väylät) 

- putkistojen ja rumpujen mitoitus, valumien määrittely 

- alueellisen kuivatuksen suunnittelun ohjeistaminen 

- loivaluiskaisten teiden kuivatus ja rakennekerrokset 

Läjitysalueiden suunnitteluperiaatteet uusittava. Ympäristölliset 

vaatimukset täydennettävä suunnitteluohjeistukseen. 

Läjitysalueiden suunnittelu TS-vaiheessa. 


– päällysteiden suunnittelu. 

Ohjekokonaisuus Kuvaus 

Päällysteiden 

suunnittelun ja 

rakenteiden mitoituksenohjeistus 

Nykyisin on käytössä asfalttiurakoitsijoiden laatimaa ohjeistusta 

ja tyyppirakenteita, jotka perustuvat tietyn urakoitsijan 

tuotteisiin. Tarvitaan Tiehallinnon yleinen ohjeistus ja päällysteiden 

tyyppiratkaisut. Lisäksi päällysteiden mitoitus on 

kytkettävä tierakenteiden suunnitteluun kokonaisuutena.



Tiehen kuuluvat laitteet 

Aihealueen ohjeistus koettiin osittain liian laajaksi ja hankalaksi käyttää. Tiekaiteiden 

suunnittelun osalta ohjeistus nähtiin liian laajana. Ohjeistuksessa 

on liikaa erilaisia variaatioita ja ratkaisutapoja. Muutama perustyyppi riittäisi. 

EU:n hankintadirektiivi kieltää suosimasta mitään tuotetta, esim. kaidetyyppiä 

viranomaisten tai julkisten hankintaorganisaatioiden ohjeissa. Kaiteita 

koskevat vaatimukset pitää esittää toimivuusvaatimuksina, käytännössä. 

EN-standardin törmäyskestävyysluokkana. Valtion viranomaisten omat tyyppipiirustukset 

pitäisi korvata valmistajien omilla tuotteilla. Meluesteiden 

suunnitteluohjeistuksessa koettiin olevan puutteita, mm. mitoitusperusteita 

tulisi täydentää. Puun käytöstä ja töhrysuojauksesta tarvitaan ohjeistusta. 

Lisäksi meluesteiden tyyppiratkaisujen puuttuminen koettiin ongelmaksi. 

Taulukko 8 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet – tiehen kuuluvat laitteet. 


Tievalaistuksen toimintalinjat TIEH 1000105–06 Toimintalinja 

Kaapelien asennus auraamalla Tieval./sähkö 2 Työohje 

Yleisillä teillä käytettävät valaisimet Tieval./sähkö 7B Tyyppihyväksytyt 

tuotteet 

Törmäyksessä myötäävät valaisinpylväät 

vuonna 2005 

Tien reunaympäristön pehmentämisen 

turvallisuusvaikutukset 

Reunaympäristön pehmentäminen - 

inventoinnin työohje 

Tiekaiteiden laatuvaatimukset ja kaidetyypin 

valinta 

Hyväksyttyjä kaidetuotteita vuoden 

2006 alussa 

Kaiteiden ja valaisinpylväiden parantamisen 

turvallisuusvaikutuksia 

Markkinoilla olevia meluestetuotteita 

kesällä 2002 

Tieval./sähkö 11E Tyyppihyväksytyt 

tuotteet 

TIEL 3200171 Suunnittelua tukeva 

julkaisu 

TIEH 2100005–01 Työohje 

Tietoa tiens. 61B Laatuvaatimus 

Tietoa tiens. 62B Tyyppihyväksytyt 

tuotteet 

Tietoa tiens. 63 Suunnittelua tukeva 

julkaisu 

Tietoa tiens. 64A Tyyppihyväksytyt 

tuotteet 


– meluesteet ja tiekaiteet. 


Meluesteiden suunnitteluohjeet 

Päivitettävä ja täydennettävä mm. mitoitusperusteet, 

puun käytön periaatteet, meluesteiden tyyppiratkaisut 

(nykyisin hankekohtaisia ratkaisuja), töhrysuojauksen 

suunnittelu 

Kaideohjeistus Kaideohjeistuksen tiivistäminen ja selkeyttäminen.Asiaa 

käsitelty useissa julkaisuissa. Tulisi pyrkiä standardisoimaan 

ratkaisuja. Muutama perustyyppi riittäisi.



Tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueelle sijoitettavat laitteet 

Johtoverkostojen suunnittelu tiealueelle koetaan ongelmalliseksi. Aihealueen 

ohjetöitä on käynnissä, mutta ohjeet eivät ole valmiita tai käytössä. Ongelmaksi 

koetaan myös kaapeli- ja johtotietojen puutteet ja epäluotettavuus, 

eikä pelkästään ohjeistus. 

Taulukko 10 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet – tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueille 

sijoitettavat laitteet. 


Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset 

TIEH 200014-04 Laatuvaatimus 

Tienvarsimainonnan käsikirja Tieh, YM, kuntaliitto Käsikirja 

Taulukko 11 Pienet ohjeiden täydentämistarpeet – tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueille 

sijoitettavat laitteet. 


Tele- ja 

sähkökaapelien 

käsittelyyn liittyvät 

suunnitteluohjeet 

Teiden kunnossapito ja hoito 

Sähköjohdot tiealueella –ohjetyö käynnissä. Telejohdot tiealueella 

–ohje koekäytössä v. 2002 alkaen. Ohjeistuksen viimeistely 

ja käyttöön saaminen. 

Kunnossapidon- ja hoidon ohjeita käytetään hoitourakoissa, joita solmitaan 

jatkuvasti. Aihealueen ohjeet ovat kuitenkin lähes kauttaaltaan vanhentuneita 

ja periaatteessa suunnitteluohjeisiin kuuluvista asioista ohjeistetaan tällä 

hetkellä urakka-asiakirjoissa. Kunnossapidon ja hoidon suunnitteluohjeiden 

merkitys korostuu myös uusien hankintamallien käyttöönoton myötä, jolloin 

suunnittelijalla tulisi olla käytettävissä tietoa erilaisten ratkaisujen vaikutuksista 

kunnossapidon näkökulmasta. 

Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset 

TYLT 

InfraRYL korvaa TYLT-julkaisut valmistuttuaan. InfraRYL on infra-alan yhdessä 

laatima kuvaus infrarakentamisen yleisistä laatuvaatimuksista. Siinä 

määritellään työn lopputuloksen rakennustekninen laatutaso. Rakennusalalla 

omaksutun tavan mukaan tarvitsee tilaajan vain viitata sopimusasiakirjoissa 

RYLin yksilöityyn kohtaan saadakseen sen määritykset voimaan hankkeessa. 

InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset sisältää kaksi osaa; 

toimivuusvaatimukset ja tekniset vaatimukset. Toimivuusvaatimukset koskevat 

rakenteen ja sen osien elinkaaren aikaista käyttäytymistä. InfraRYLin 

tekniset vaatimukset ovat vaatimuksia, jotka rakenteen tulee täyttää rakenteen 

valmistumishetkellä.



Yksityiset tiet 

Voimassa oleva yksityisiä teitä koskeva ohjeistus koetaan puutteelliseksi ja 

vanhentuneeksi. Yksityisteiden suunnittelua ja rakentamista koskevat ohjeet 

on laadittu pari vuosikymmentä sitten ja niiden saatavuus on heikko. Ohjeista 

ei ole saatavilla edes sähköisiä versioita. Kunnossapidon osalta ohjeistus 

on vuodelta 1999. Lisäksi yksityisteiden suunnittelua ja rakentamista koskevat 

ohjeet (violetti- ja ruskeakantiset julkaisut) puuttuvat kokonaan tiehallinnon 

tekniset ohjeet –luettelosta. Ohjeistuksen kehittämisessä painotettavia 

näkökulmia ovat mm. yksityistien toimiminen rinnakkaistienä, mitoitusperusteet 

eri tilanteissa sekä omatoiminen tienpito. 

Sillat 

Siltojen suunnittelun ohjeistus eroaa rakenneteknisen luonteensa vuoksi 

muusta infran suunnittelusta. Siltaohjeistus muodostaa oman erillisen kokonaisuutensa. 

Ongelmaksi nähdään se, että siltoja koskeva ohjeistus on tällä 

hetkellä julkaistu kahdessa eri paikassa: Tiehallinnon teknisten palveluiden 

internetsivuilla (http://alk.tiehallinto.fi/sillat/suunnitt.htm) sekä Tiehallinnon 

tekniset ohjeet –luettelossa. Siltasuunnittelijat käyttävät ensin mainittua luetteloa 

ja se sisältää tuoreemmat ja ajantasaisemmat ohjeet siltojen suunnitteluun. 

Siltojen osalta on InfraRYL tekeillä. Siltojen yleiset laatuvaatimukset (SYL) 

korvataan InfraRYL:illä sen valmistuttua. Toistaiseksi on avoinna, mitä muutoksia 

siitä seuraa ohjeistukseen. Siltojen suunnittelussa tullaan ottamaan 

käyttöön eurokoodit muun rakennesuunnittelun tapaan. Lähivuosien haasteena 

ovat eurokoodien käyttöönoton aiheuttamat muutostarpeet suunnitteluohjeisiin 

ja käytäntöihin. Nykyisessä ohjeistuksessa siltapaikka-asiakirjoja 

koskevat ohjeet on sijoitettu sillan suunnittelun ohjeistukseen. Jatkossa ohjeet 

voisi sijoittaa tie- ja geosuunnittelijoiden käyttämiin ohjekokonaisuuksiin, 

koska he toimittavat lähtötietoja sillan suunnittelijoille ohjeistuksen pohjalta. 

3.3 Uudet ohjeet 

Nykyisten ohjeiden analysoinnin ja käyttäjähaastattelujen perusteella esitetään, 

että uusia ohjeita laadittaisiin taulukon 12 mukaisesti. Tunnistettujen, 

puuttuvien suunnitteluohjeiden laadinta voidaan käynnistää välittömästi.



Taulukko 12 Uudet laadittavat ohjeet. 

Nro Ohje Kuvaus 

1 Ohje suunnitteluohjeiden 

sisällöstä 

ja kirjoitustavasta 

2 Geometrisen 

suunnittelun 

perusarvot 

Ennen kuin ohjeiden uusimisprojekti käynnistetään, on 

tarpeen laatia ohjeet ohjeiden kirjoittamisesta. 

Ohje voisi sisältää fyysisen ympäristön perusarvot 

(kitka ja näkemät), ajoneuvojen mitat ja ominaisuudet 

sekä kuljettajan, matkustajan, jalankulkijan ja pyöräilijän 

asettamat vaatimukset. 

3 Mitoitusperusteet Ohje voisi sisältää liikennepoliittiset tavoitteet, arkkitehtuuritavoitteet, 

nelivaihetarkastelun, standardikäsitteet, 

verkkotarkastelun, mitoitusnopeuden, mitoittavan 

tienkäyttäjän, tyyppiajoneuvot ja ajotavat, käyttöiän, 

4 Tunnelien suunnitteluohje 

mitoittavan liikenteen ja liikenneanalyysin. 

Ohje on valmisteilla. Ohjeeseen liittyen tai sen lisäksi 

on tarve kehittää telematiikan ja teknisten järjestelmien 

suunnittelun sisältö ja esitystapa. 

5 Varatieohje Ohje varareittien ja varateiden suunnitteluperiaatteista 

ja reittitarpeiden huomioimisesta suunnittelussa. 

6 Perusverkon eritasoliittymät 

Ohje on tekeillä. 

7 Kustannusarvion Yhteiset periaatteet kustannusarvion laadinnalle tien 

laadintaohje suunnittelussa. 

8 Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden huomioiminen ja käsittelyyn 

varautuminen tien suunnittelussa. Tiehallinnon ohjeistus 

/ kytkentä muihin ohjeisiin. 

9 Suunnitelmien IT-pohjainen suunnittelu mahdollistaa tasojaon ja vä- 

sähköinen esirien käyttöä tavalla, joka parantaa suunnitelmien luettystapatavuutta 

ja ymmärrettävyyttä. Myös mallinnukset kuten 

virtuaalimallit ja animaatiot mahdollistavat uusia esitystapoja. 

Niiden käyttöä ja mm. verkkoviestinnän periaatteita 

tulisi ohjeistaa. 

10 Rakennussuunni- Nykyinen ohjeistus (D-kansio) on aikakaudelta ennen 

telman sisältö ja ATK-pohjaisen suunnittelun käyttöönottoa ja sen 

esitystapa vuoksi ohje tulee uusia kokonaan. Uusimistarpeeseen 

vaikuttavat myös uudet urakointimuodot sekä rakennussuunnittelun 

vaiheistus alustavaan rakennussuunnitelmaan, 

tiettyä rakennusvaihetta palveleviin 

asiakirjoihin (esim. maarakennustyöt) ja lopulliseen 

rakennussuunnitelmaan. Rakennussuunnittelun vaiheistus 

on seuraus vaiheittaisen hyväksyttämisen tarpeesta. 

11 Telematiikan ja Tunnelien ja niihin liittyvien järjestelmien suun- 

teknisten järjesnittelussa ja rakentamisessa yhdistyvät infrapuolen, 

telmiensuunnit- talopuolen ja tietoliikenteen suunnittelun toimintatavat. 

telun ohjeistus Tarvitaan kaikkien osapuolten (tiensuunnittelijat, kal- 

−esitystapa liosuunnittelijat sekä sähkö- ja automaatio- 

12 Tiensuunnittelun 

suunnittelijat, urakoitsijat, rakennuttajat) ymmärtämä 

esitystapa. 

Tiensuunnittelussa tarvittava keskeinen tieto kerätään 

tiivistetyt tiedot yksiin kansiin. Poikkileikkaus, suuntaus, liittymät, rakenne, 

kuivatus ja laitteet. 

Taulukon 12 kolmen ensimmäisen kohdan (1, 2 ja 3) uudet ohjeet ovat perusteoksia 

ohjetyöskentelyn taustalle ja ne tulisi laatia ensimmäiseksi. Samantapaiset 

ohjeet sisältyvät mm. VGU 2004 -ohjejärjestelmään. Seuraavaksi 

tulisi loppuunsaattaa jo käynnistetyt uusien ohjeiden laatimistyöt. Tä-



män jälkeen käynnistetään merkittävien ja laajojen, kokonaan uusien ohjeiden 

laatiminen. 

3.4 Erityiskysymyksiä 

Nykyisten ohjeiden analysoinnin aikana ja käyttäjähaastatteluissa nousi esille 

kysymyksiä, joita tulisi pohtia ohjejärjestelmän kehittämisen yhteydessä. 

InfraRYL ja suunnitteluohjeet 

Tulisi pohtia ja selvittää miten InfraRYL -nimikkeistön ja määrämittausohjeen 

käyttöönotto heijastuu tiehallinnon suunnitteluohjejärjestelmään ja ohjeisiin. 

Välittömänä käyttöönoton vaikutuksena on Tierakennustöiden yleisten laatuvaatimusten 

(TYLT) korvautuminen InfraRYLin laatuvaatimuksilla. Ohjejärjestelmään 

ja uusien ohjeiden kirjoitustapaan InfraRYL:illä nähdään olevan 

vaikutuksia. 

Kuntien ja kaupunkien ohjeistus 

Kunnat ja kaupungit hyödyntävät soveltuvin osin Tiehallinnon suunnitteluohjeistusta. 

Käytössä olevia osioita ovat mm. sillan suunnittelun ja liikenteen 

ohjauksen aihealueiden ohjeistus. 

Geometrisen suunnittelun osalta katujen suunnittelu on elementeiltään pienipiirteisempää 

kuin teiden suunnittelu ja ratkaisut sovitetaan usein asemakaavan 

antamiin rajoihin. Käytössä on Suomen kuntatekniikan yhdistyksen 

(SKTY):n kokoama Katu 2000 ohjeistus. 

Pohjarakenteiden osalta kuntapuolella käytetään Suomen geoteknisen yhdistyksen 

(SGY) laatimaa ohjeistusta. Päällysrakenteiden suunnittelussa sovelletaan 

kuntien omia ohjeita sekä kuntaliiton toimittamaa Kunnallisteknisten 

töiden yleistä työselostusta (KT02). Tiehallinnon ohjeilla mitoitettuna katujen 

rakenteista koetaan tulevan liian järeitä ja kalliita. 

Ongelmana kuntien väyläsuunnittelun kannalta nähdään maanteiden ja katujen 

rajapintojen liittäminen toisiinsa jouhevasti sekä taajamateiden suunnitteluohjeistus. 

Tietoa tiensuunnitteluun ja sähkötiedotteiden asema 

Tiedotteita on laadittu mm. ennen varsinaisen ohjeen laatimista uusista aihepiireistä 

sekä erilaisista hyväksytyistä tuotteista. Tiedotteet ovat hyvä tapa 

tuoda uusia ja ajankohtaisia asioita tilaajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden 

tietoisuuteen. Käyttäjille on kuitenkin toisinaan epäselvää onko tiedotteilla 

ohjestatus vai ei. Periaatteena on, että ohjeluettelossa mainituilla tiedotteilla 

on ohjestatus. Näiden tiedotesarjojen asemaa on pohdittava uudelleen. 

Lisäksi olisi hyvä saada tiedotteissa esitetyt ja hyväksi havaitut asiat nykyistä 

nopeammin varsinaisiin ohjeisiin.



Tyyppipiirustusten käyttö ja kehittäminen 

Tulisi pohtia, mikä on tyyppipiirustusten tarve ja käyttö. Piirustukset koetaan 

hyväksi tavaksi esittää asioita ja niitä on helppo liittää mukaan suunnitelmiin 

sekä tarjouskyselyihin. Uusia tyyppipiirustuksia ei ole kuitenkaan julkaistu 

vähään aikaan kaikilta ohjeluettelon aihealueilta, missä niitä on perinteisesti 

käytetty. Avoin kysymys on se, onko tietokoneavusteinen suunnittelu vähentänyt 

tarvetta tyyppipiirustusten käytölle. 

Hankintamallien huomioiminen suunnitteluohjeissa 

Uusien hankintamallien myötä suunnitteluohjeiden merkitys on korostunut 

osana hankintaa ja sopimusasiakirjoja. Esim. E18-hankkeesta saatujen kokemusten 

mukaan ristiriitaiset ja päällekkäiset suunnitteluohjeet aiheuttavat 

tulkintamahdollisuuksia. Hankintamallien vaikutuksia suunnitteluohjeiden sisältöön 

ja kirjoitustapaan tulisi pohtia. 

Kansainvälinen kilpailu 

Hankintamalleihin ja hankintoihin liittyen tulisi pohtia miten ohjeistusta kehitetään 

EU:n alueella edellytettävää vapaata kilpailua edistävään suuntaan. 

Muun muassa E18-hankkeen kilpailutuksesta saatujen kokemusten mukaan 

suomalainen suunnitteluohjeistus on hajanaisuudestaan johtuen hankala. 

Koulutus 

Ohjetietoisuuden lisäämiseksi ja uusien ohjeiden käyttöönoton varmistamiseksi 

tulisi harkita koulutuksen järjestämistä suunnittelijoille, konsulteille, 

urakoitsijoille ja tilaajan asiantuntijoille. Lisäksi alalle tulee vuosittain satoja 

nuoria suunnittelijoita, jotka eivät ole opinnoissaan tutustuneet suunnitteluohjeistukseen, 

eivätkä siten ole tottuneet käyttämään ohjeita.


OHJERAKENTEEN KEHITTÄMINEN 

4 OHJERAKENTEEN KEHITTÄMINEN 

4.1 Ohjerakenteen perusteet 

Ohjerakenne-ehdotuksen laatimisen lähtökohdaksi on otettu työn aikana 

haastatteluissa esiin nousseita periaatteita ja kriteereitä, joita ohjejärjestelmää 

kehitettäessä tulisi pohtia hyvän, käyttäjäystävällisen ja elinkaareltaan 

kestävän lopputuloksen saavuttamiseksi. 

Tiedon löytäminen 

Haettujen ohjeiden löytämisen helppous tulisi olla keskeinen periaate ohjejärjestelmän 

kehittämistyössä. Tiedon löytämisen helpottamiseksi ja ohjeistuksen 

käytettävyyden parantamiseksi tulisi ohjerakenteella olla selkeä hierarkia 

ja sen eri osilla yksiselitteinen pätemisjärjestys. Hierarkisuuden olisi 

hyvä käydä ilmi suoraan ohjejärjestelmän sisällysluetteloa tarkastelemalla. 

Selkeä looginen järjestys ohjeille voi perustua esimerkiksi lopputuotteen rakennusosien 

rakentamisjärjestykseen. 

Erilaisten sähköisten aineistojen indeksointiin sekä asiasanoihin perustuvien 

sähköisten hakupalveluiden (vrt. esim. google desktop) käyttöönottoa on 

harkittava ohjejärjestelmän kehittämisen yhteydessä. Ohjesisällön sähköinen 

indeksointi mahdollistaisi myös ohjeistuksen linkittämisen ja kytkemisen 

suunnittelujärjestelmiin ja tuotemallinnukseen tulevaisuudessa. 

Ohjeiden julkaiseminen ja päivittäminen 

Lähtökohtaisesti ohjejärjestelmän ajantasaisena pitämisen ja päivittämisen 

tulisi olla mahdollisimman helppoa ja yksinkertaista. Sähköisten dokumenttien 

(pdf) hyödyntäminen ohjeiden julkaisussa ja jakelussa on lähtökohtana jo 

nykyisessä ohjejärjestelmässä. Tätä kehityssuuntaa tulisi jatkaa viemällä 

kaikki voimassa olevaan ohjeistukseen liittyvä aineisto sähköisenä (pdf tms. 

formaatti) Tiehallinnon verkkopalveluun. Sähköisten julkaisujen lisäksi alan 

asiantuntijat ja suunnittelijat arvostavat perinteisiä paperille painettuja (tai 

tulostettuja) ohjeita. Tämän vuoksi ohjekokonaisuuden sisältörakenteen tulisi 

toimia myös painotuotteiden osalta. 

Nykyinen ohjejärjestelmä perustuu pääosin yksittäisiin julkaisuihin ja muutamaan 

70-luvulla laadittuun kansioon, jotka ovat vielä osin päivittämättömänä 

tai päivitettyinä voimassa. Ohjejärjestelmää uudistettaessa tulisi pohtia 

minkä tyyppisiä ohjejulkaisuja tuotetaan. Vaihtoehtoina ovat: 

· Erilliset suppeaa ohjealuetta käsittelevät julkaisut (vihkot), kuten nykyisin. 

Ruotsin VGU 2004 koostuu myös vihkoista, jotka on koottu neljään kansioon. 

Ohje päivitetään lisäohjeella (pieni lisä tai muutos) tai uusimalla 

ohje (iso muutos). 

· Irtolehdillä esitetty, kansioon koottu ohje, kuten vanhimmat käytössä olevat 

ohjeet ja Ruotsin VÄG 2004. Ohje päivitetään vaihtamalla lehtiä uusiin. 

Ehdotetaan että ohjeet julkaistaisiin jatkossakin erillisjulkaisuina. Tätä edellyttää 

mm. ohjeiden sähköinen esitystapa.



Ohjejärjestelmän päivittämiseen ja ylläpitoon pitäisi kiinnittää erityistä huomiota 

sekä varata riittävästi resursseja. Myös ohjejärjestelmän kehittäminen ja 

ohjeistuksen yksinkertaistaminen helpottaa ohjeiden pitämistä ajan tasalla. 

Ohjeiden kirjoitusasu 

Nykyisten suunnitteluohjeiden sisältö ja kirjoitustapa vaihtelevat ohjeiden 

”aikakaudesta” ja laatijasta riippuen. Osassa ohjeita on pyritty lyhyeen ja tiiviiseen 

esitystapaan, kun taas eräissä ohjeissa on aihepiiriä käsitelty huomattavan 

yksityiskohtaisesti ja jopa oppikirjamaisesti. Ohjeiden laatimisesta 

tulisi tehdä ohje, jossa kuvataan yhteisesti hyväksytty ja noudatettava kirjoitustapa. 

Tällaisessa laatimisohjeessa tulee lisäksi käsitellä mm. ohjeiden sisällön 

yhdenmukaisuutta ja yleisiä vaatimuksia, kirjoitustyyliä ja tapaa viitata 

toisiin ohjeisiin. Kirjoitustyyliosassa käsitellään tekstien laajuutta, tiiviyttä ja 

oppikirjamaisuutta, määräävien ohjeiden, suositusten ja pelkästään selittävien 

tekstien kirjoitustapaa sekä yksikäsitteisyyden vaatimuksia. 

Vanhat ohjeet 

Vanhentuneiden ohjeversioiden saatavuuden merkitys on korostunut viimeaikoina 

uusien hankintamallien myötä. Suunnittelun ja toteutuksen välillä 

saattaa kulua pitkäkin aika, jolloin ohjeistusta kehitetään ja päivitetään. Rakentamisessa 

noudatetaan kuitenkin suunnittelun aikana voimassa ollutta 

ohjeistusta ja tämän vuoksi vanhoihin ohjeisiin joudutaan palaamaan. Vanhojen 

ohjeiden luettelo on verkkosivulla saatavissa vuodesta 2000 alkaen. 

Vuoden 2005 ohjeluettelosta ja sen jälkeen julkaistuista luetteloista on ladattavissa 

myös sen aikaiset ohjeet pdf-muodossa. 

Laatuluokitus suunnitteluohjeissa 

Ohjeistusta kehitettäessä tulisi pohtia miten laatuasioita esitetään suunnitteluohjeissa. 

Perinteisen tavan ohjeistuksessa esitetään perusstandardi ja siitä 

poiketaan eritystilanteissa alaspäin (minimilaatu). Onko mahdollista luokitella 

periaateratkaisuja esimerkiksi asteikolla hyvä − tyydyttävä − välttävä ja mitkä 

ovat periaatteet eritasoisten ratkaisujen käytölle? Ruotsissa on käytäntönä, 

että maantiesuunnittelussa uudet rakentamiskohteet (investoinnit) toteutetaan 

korkeatasoisella laadulla ja vanhan parantaminen keskitason laadulla. 

Kadut ja maanteiden suunnitteluohjeistus 

Ruotsissa katusuunnittelun ja tien suunnittelun ohjeet on yhdistetty Vägars 

och gators utformning (VGU) -ohjeeseen. Tanskan ja Norjan tielaitosten ohjeistus 

ei sen sijaan käsittele katuja. Suomessa teiden ja katujen suunnitteluohjeet 

on järkevää pitää erillään jatkossakin, mutta niiden liittymäkohtien ja 

rajapintojen yhteensovittaminen tulee ottaa huomioon.



4.2 Kehittämispolku 

Seuraavassa on kuvattu ehdotus Tiehallinnon teknisen ohjeistuksen kehittämisen 

toimenpiteiksi (kuva 4). Ohjekokonaisuuden uudistaminen on työmäärältään 

iso, useita vuosia aikaa vievä ja vaativa kehittämistehtävä, joten 

tarkempaan toteutusaikatauluun ei ole otettu kantaa. Kehittämisessä on painotettu 

ensisijaisesti keskeisiä, mutta pienehköjä ”pikaparannustoimenpiteitä” 

ja toiseksi suunnittelussa tarvittavia keskeisiä ”ylätason” ohjeita ja suurempia 

ohjekokonaisuuksia. 

Kuva 4 Tiehallinnon teknisen ohjeistuksen kehittämisen toimenpiteet. 

Ohjeistuksen uudistamistyön organisointi 

Ohjejärjestelmän uudistamistyön toteuttaminen organisoidaan, sekä määritetään 

ja varataan riittävät resurssit työn läpiviemiseksi. Ohjejärjestelmän uudistamistyön 

arvioidaan kestävän kokonaisuudessaan useita vuosia. Lisäksi 

uudistamistyön yhteydessä tulee määritellä sen valmistumisen jälkeen ohjeistuksen 

ylläpitoon tarvittavat pysyvät resurssit. 

Ohjejärjestelmän kehittäminen 

Laaditaan teknisen ohjeistuksen ohjerakenne. Laadinnan aikana on syytä 

keskustella ohjeistuksen kehittämisestä laajasti eri näkökulmista ja hakea 

rakenteelle eri osapuolten hyväksyntä, sillä se tulee olemaan käytössä useita 

vuosia, ellei vuosikymmeniä. Teknisen ohjeistuksen kehittämisessä tulee 

huomioida suunnittelun ja hankinnan näkökulmat niin, että ohjeistus palvelee 

hyvin hankkeita kaikissa vaiheissa. Ohjerakenteen tulee olla myös sellainen, 

että se ei sulje pois ohjeistuksen tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksia 

(esim. linkittäminen indeksoinnin kautta nimikkeistöön ja tuotemallipohjaiseen 

suunnitteluun).



Ohjetyöskentelyn priorisointi 

Tässä vaiheessa päätetään ohjeiden päivittämisen priorisoinnista ja toteuttamisesta. 

Ohjeistuksen uusimisen ja päivittämisen priorisointi on haastava 

tehtävä ja tämän työn yhteydessä on esitetty kehittämistoimenpiteitä, joiden 

lopullinen priorisointi tulisi tehdä ohjetyön organisoinnin yhteydessä. Periaatteena 

priorisoinnissa tulisi olla se, että työmäärältään pienemmät ”pikaparannukset” 

toteutetaan ensin ja laajemmat kokonaisuudet myöhemmin. 

Nykyisten ohjeiden siirto uuteen ohjejärjestelmään 

Nykyiset ohjeet siirretään uuden ohjejärjestelmän mukaiseen sisältörunkoon. 

Ohjeita ei päivitetä siirrettäessä. Tässä vaiheessa osa julkaisuista menettää 

ohjestatuksensa siirtyen ohjeita tukeviksi julkaisuiksi. Kaikki nykyisestä ohjeluettelosta 

puuttuvat ja uuteen ohjeluetteloon kuuluvat ohjeet, joita ei toistaiseksi 

löydy sähköisessä pdf-muodossa skannataan ja muokataan pdftiedostoiksi. 

Uusi ohjerakenne perustuu sähköiseen tiedonhallintaan ja jokaisesta ohjeesta 

on tällöin oltava pdf-muotoinen dokumentti. Uusi ohjekokoelma julkaistaan 

tiehallinnon verkkopalvelussa ja lisäksi kansioihin koottuna. Tällaisia ajan 

tasalla olevia kansiosarjoja on pidettävä ainakin Tiehallinnon keskushallinnossa, 

kaikissa tiepiireissä ja konsulteilla. 

Ohjeiden päivitys 

Päivitetään vanhentuneet ohjeet sekä toteutetaan samalla ohjejärjestelmän 

uudistusprojektin merkittävin työ tiivistämällä hajallaan olevat aihekokonaisuudet. 

Tämä toteutetaan päivittämällä keskeisimmät ohjeet ”samoihin kansiin”. 

Haastattelujen ja asiantuntiarvioiden pohjalta laadittu listaus päivitettävistä 

ohjeista on esitetty selvityksen luvussa 3. 

4.3 Tarvittavat resurssit 

Tiehallinnon ohjejärjestelmän uudelleenorganisointi, käytössä olevien ohjeiden 

uudistaminen ja päivittäminen sekä uusien ohjeiden laatiminen on mittava 

työ. Tarkoitukseen voisi perustaa oman yksikön tai käynnistää strategisen, 

useampivuotisen projektin. Yksikön päällikkö – ohjepäällikkö – vastaisi 

kokonaisuudesta ja hallinnoisi työhön varattuja resursseja. 

Ohjepäällikköä tukisi johtoryhmä, joka vastaa ohjeprojektin strategiasta ja 

isoista kysymyksistä. 

Ohjetyöskentely (ohjeiden päivittäminen ja uusien ohjeiden laadinta) tapahtuisi 

projekteissa, joiden johtoon valitaan Tiehallinnon eri alojen asiantuntijoita. 

Pohjoismaisten esimerkkien valossa tulisi resursseiksi varata ainakin 10 

henkilötyövuotta vuodessa vähintään kahdeksi vuodeksi. Resurssit koostuvat 

Tiehallinnon omasta henkilöstöstä ja konsulteista.



Kuva 5 Ehdotus ohjetyöskentelyn organisaatioksi. 

4.4 Ohjerakenne-ehdotus 

Suunnittelutoimintaa ohjaavat ylhäältä lait, asetukset ja ministeriöiden ohjeet 

sekä Tiehallinnon toimintalinjat ja sopimuksia ja lupia koskevat ylätason ohjeet. 

Suunnitteluohjeet, suunnitteluohjeita tukevat julkaisut, tyyppipiirustukset 

ja tiedot hyväksytyistä tarvikkeista ovat keskeisiä asiakirjoja suunnitelman 

laadinnassa. Suunnitteluohjeisiin läheisesti liittyviä asiakirjoja ovat laatuvaatimukset 

(InfraRYL) sekä käyttöä, ylläpitoa ja hoitoa koskevat ohjeet. Suunnittelua 

ohjaavat julkaisut ehdotetaan organisoitavaksi kuvassa 6 esitetyn 

rakenteen mukaisesti. 

Suunnittelu on nykyään ymmärrettävä osaksi hankintaa, joka voi koskea tien 

rakentamista tai palvelun tuottamista. 

Suunnitteluohjeille luodaan aihealueittainen nykyisen ohjejärjestelmän pohjalta 

täydennetty sisältörunko, johon nykyiset ja tulevat ohjeet sijoitetaan. 

Loogisen ja yksinkertaisen rakenteen takia on helppo löytää tarvittava ohje. 

Sisältörungon tunnistenumeron avulla löydetään samalla tunnisteella varustetut: 

· suunnitteluohjeet 

· suunnitteluohjeita tukevat julkaisut 

· tyyppipiirustukset 

· tiedot tyyppihyväksytyistä tarvikkeista. 

Suunnitteluohjeita tukevat julkaisut käsittelevät usein monia aiheita. Tällöin 

julkaisu on kattavuuden takaamiseksi mainittava ohjeluettelon käytännön tapaan 

useassa kohdassa. Laatuvaatimukset (InfraRYL) noudattavat omaa 

työsuoritteisiin perustuvaa sisältörunkoa



Kuva 6 Tekniset ohjeet Tiehallinnon toimikentässä. 

4.4.1 Lait, asetukset ja ministeriöiden ohjeet 

Tässä osiossa luetteloidaan keskeiset tiensuunnitteluun vaikuttavat lait, asetukset 

ja päätökset. Tähän ryhmään kuuluu esim. Liikenne- ja viestintäministeriön 

ohje Yleisten teiden näkemäalueet. 

4.4.2 Toimintalinjat, sopimukset ja luvat 

Tässä osiossa luetellaan Tiehallinnon ja piirien toimintalinjat sekä sopimuksia 

ja lupia koskevat ohjeet, mm. hankintastrategiat kuuluvat tähän kategoriaan. 

4.4.3 Suunnitteluohjeet 

Tiensuunnittelussa käytettäviä suunnitteluohjeita ovat Tiehallinnon ohjeet ja 

mahdolliset Tiehallinnon hyväksymät muut ohjeet. Suunnitteluohjeilla tarkoitetaan 

tässä seuraavantyyppisiä julkaisuja: 

· Käyttöönotetut, valmiit suunnitteluohjeet 

· Koekäytössä olevat suunnitteluohjeet tai ohjeluonnokset, joista halutaan 

käyttökokemuksia. Uusien menettelyiden ja ratkaisujen käyttöönoton 

nopeuttamiseksi tällainen käytäntö olisi hyvä. 

· Tietoa tiensuunnitteluun. Osalla Tietoa tiensuunnitteluun –julkaisuista 

on nykyisin ohjestatus. Julkaisut tulee jatkossa merkitä niin, että status 

käy yksiselitteisesti selville. Tietoa tiensuunnitteluun –julkaisuissa esitetyt



tiedot tulisi koekäytön jälkeen siirtää varsinaisiin ohjeisiin, tiedon hajanaisuuden 

välttämiseksi. 

Suunnitteluohjeet ehdotetaan ryhmiteltäväksi kuvan 7 mukaisesti. 

Kuva 7 Ehdotus uuden ohjerakenteen sisällöksi. 

4.4.4 Suunnitteluohjeita tukevat julkaisut 

Tähän kategoriaan kuuluvat Tiehallinnon selvitykset, sisäiset julkaisut ja 

muut julkaisut, jotka tukevat suunnitteluohjeita. Niillä ei ole ohjestatusta. 

Suunnittelua tukevat julkaisut sisältävät yleensä tietyn aihepiirin tutkimuksia, 

teknisiä ratkaisuja, ideoita, kokeiluja yms.



Näistä julkaisuista muodostetaan oma julkaisuryhmänsä, jolla on sama sisällöllinen 

ryhmittely kuin suunnitteluohjeilla. 

4.4.5 Tyyppipiirustukset 

Tyyppipiirustukset organisoidaan suunnitteluohjeiden lukujaon mukaisessa 

järjestyksessä seuraavasti: 

5 Tien rakenne 

6 Tieympäristö 

7 Liikenteenohjaus 

8 Varusteet ja laitteet 

8.1 Sähköjärjestelmät ja automaatio 

8.2 Valaistus 

8.3 Kaiteet 

9 Sillat 

9.1 Erityyppiset sillat 

9.2 Siirtymälaatat 

9.3 Teräskaiteet 

9.4 Betonikaiteet 

9.5 Liikuntasaumalaitteet 

9.6 Kosketussuoja sähköistetyn radan ylikulkusillassa 

9.7 Vedenjohtolaitteet 

9.8 Muut varusteet 

9.9 Sillan vuosilaatta 

10 Tunnelit 

4.4.6 Tarvikkeet 

Tähän kootaan tiedot hyväksytyistä/tyyppihyväksytyistä materiaaleista ja tarvikkeista. 

4 Pohjarakennus 

5 Tien rakenne 

6 Ympäristö 

7 Liikenteen ohjaus 

· Välineet, varusteet, kojeet, laitteet 

8 Varusteet ja laitteet 

· Sähköjärjestelmät ja automaatio 

· Tievalaistus 

· Kaiteet 

· Meluesteet 

· Aidat 

· Reunatuet 

· Muut varusteet ja laitteet 

9 Sillat 

· Materiaalit ja tarvikkeet 

10 Tunnelit



4.4.7 Rakentaminen 

Yleiset laatuvaatimukset 

Tähän kootaan kaikki InfraRYL-, TYL- ja SYL-julkaisut. Julkaisut sisältävät 

sekä toimivuus- että tuotevaatimuksia. Osa tiehallinnon omista yleisistä laatuvaatimuksista 

saattaa jäädä voimaan vielä InfraRYLin käyttöönoton jälkeenkin. 

Osa yleisistä laatuvaatimuksista on pidettävä toistaiseksi käytössä, 

koska niiden pohjalta laadittuja rakennussuunnitelmia on vielä toteuttamatta. 

Laadun mittaus ja raportointi 

Tähän ryhmään kuuluu kaksi nykyistä ohjetta: 

· Laadunvalvonnan ohjeet 

· Sillanrakentamiseen liittyvä valvonta ja tarkastustoiminta 

Hankekohtaiset toimivuus- ja tuotevaatimukset 

Tähän voidaan koota hankekohtaiset toimivuus- ja tuotevaatimusten laatimisen 

ohjeet ja asiakirjamallit. 

4.4.8 Käyttöä, hoitoa ja ylläpitoa koskevat ohjeet 

Käyttöä, ylläpitoa ja hoitoa koskevat ohjeet eivät ole suunnitteluohjeita, mutta 

ne hyvä esittää tässä ohjekokoelmassa. Uusien hankintamallien ja toteutustapojen 

myötä myös käyttöä, hoitoa ja ylläpitoa koskevat ohjeet vaikuttavat 

osaltaan suunnitteluratkaisujen valintaan. Ne voidaan ryhmitellä esimerkiksi 

seuraavasti: 

1 Yleiset käyttöä, hoitoa ja ylläpitoa koskevat ohjeet 

2 Kesähoito 

3 Talvihoito 

4 Soratiet 

5 Vihertyöt 

6 Liikenteenohjaus 

· Yleistä 

· Liikenne tietyömailla 

7 Siltojen tarkastus sekä korjaus, hoito ja kunnostus 

8 Tieverkon käyttö 

· Teiden erikoiskäyttö 

· Puutavaran kuljetus 

· Kelirikkorajoitukset 

9 Yksityistiet


YHTEENVETO 

5 YHTEENVETO 

Tiehallinto on julkaissut runsaasti teknisiä suunnitteluohjeita ja laatuvaatimuksia. 


aikana ja sitä on täydennetty vuosien saatossa tarpeen mukaan. 

Tämän seurauksena suunnitteluohjeet ovat esitystavaltaan ja pätemisjärjestykseltään 

hyvin erilaisia. Uudet hankintamallit ja toimintaympäristön muuttuminen 

korostavat entistä enemmän ajantasaisen ja yksiselitteisen ohjeistuksen 

merkitystä. Selvitystyön tavoitteena on tiehallinnon suunnitteluohjeiden 

ja laatuvaatimusten nykytilan kartoitus sekä ongelmien ja kehittämistarpeiden 

määrittäminen ohjeistuksen käyttäjien näkökulmasta. Työssä on laadittu 

esitys siitä, kuinka ohjeistuksen rakennetta on tarve muuttaa ja sisältöä 

järkevä päivittää ja kuinka ohjejärjestelmää tulisi ylläpitää päivittämisen jälkeen. 

Selvitystyössä vertailtiin eri pohjoismaissa käytössä olevia ohjejärjestelmiä ja 

niiden todettiin olevan pääpiirteittäin hyvin samankaltaisia. Keskeisimmät 

erot eri maiden väliltä löytyvät ohjeistuksen määrästä ja laajuudesta sekä 

kirjoitustavasta esimerkiksi ohjeiden sitovuuden esittämistavasta. 

Ohjeiden käyttäjät kokevat Tiehallinnon nykyinen suunnitteluohjeistuksen 

sirpaloituneeksi ja hajanaiseksi. Se sisältää noin 340 ohjetta, julkaisua, lehtistä 

ja kirjettä, jotka on laadittu eri aikakausina ja erilaisista lähtökohdista. 

Käyttäjien kokemusten mukaan ohjeiden sisällöltä ja esitystavalta puuttuu 

yhtenäinen linja. Sisältö vaihtelee käsi- ja oppikirjatyyppisistä, runsaasti esimerkkejä 

ja yksityiskohtia sisältävistä selvityksistä niukkasanaisiin ohje-, 

normi- ja lakiteksteihin. Ohjeistuksessa koetaan olevan päällekkäisyyksiä, 

mikä saattaa aiheuttaa tulkinnanvaraisuutta hankkeissa ohjeiden soveltamisesta. 

Lisäksi tiedon löytäminen hajanaisesta, mutta laajasta ohjeistuksesta 

koetaan merkittäväksi ongelmaksi. Ohjeistusta läpikäytiin eri tekniikkalajien 

(väyläsuunnittelu, geotekniikka, sillat jne.) asiantuntijoiden toimesta ja lopputuloksena 

listattiin pientä päivitystä kaipaavat ohjeet, isommat uudistettavat 

ohjekokonaisuudet sekä tarvittavat uudet ohjeet. 

Ohjeistuksen käytettävyyden parantamiseksi suunnittelua ohjaavat julkaisut 

ehdotetaan kirjoitettavaksi ja järjestettäväksi uudelleen selkeään, yhtenäiseen 

hierarkiaan perustuvaan ohjejärjestelmään. Ohjeluettelosta poistettaisiin 

muut kuin varsinaiset suunnitteluohjeet ja yksittäisten ohjejulkaisujen 

määrää tulisi pyrkiä vähentämään tiivistämällä ohjeistusta aihealueittain. Ohjejärjestelmän 

kehittämiseen kuuluu myös nykyisten puutteellisten ja vanhentuneiden 

ohjeiden päivittäminen sekä uusien, puuttuvien ohjeiden laadinta. 

Lisäksi ohjeluetteloon voitaisiin sisällyttää nykyistä enemmän koekäyttöön 

tarkoitettuja ohjeita esim. ohjeluonnoksia. Kehittämistyön priorisoinnissa 

tulisi painottaa ensisijaisesti keskeisiä, mutta pienehköjä ”pikaparannustoimenpiteitä” 

ja toiseksi suunnittelussa tarvittavia keskeisiä ”ylätason” ohjeita 

ja laajempia ohjekokonaisuuksia. Selvitystyön perusteella tarvittavien uusien 

ohjeiden laadinta voitaisiin käynnistää soveltuvilta osin heti ohjeistuksen 

uudistamistyön alussa. 

Tiehallinnon ohjejärjestelmän uudistaminen, käytössä olevien ohjeiden päivittäminen 

sekä uusien ohjeiden laatiminen on mittava työ. Ohjeistuksen kehittäminen 

tulisi organisoida ja varata työtä varten riittävät resurssit. Tarkoitukseen 

voisi esim. perustaa oman asiantuntijatyöryhmän tai kehittämisprojektin, 

jonka tehtävänä on viedä uudistamistyö läpi projektina usean vuoden


YHTEENVETO 

aikana. Hajanainen ja hankalasti ajan tasalla pidettävä ohjeistus maksaa jokaisessa 

hankkeessa selvitettävinä ongelmina ja ristiriitoina. Ohjeistuksen 

uudistamisella pystytään vaikuttamaan merkittävästi suunnittelun ja rakentamisen 

laadun parantamiseen. Ohjeistuksen uusimisen yhteydessä tulisi 

myös huolehtia ohjeistuksen laajamittaisesta tuntemuksen parantamisesta, 

käytön koulutuksesta ja tiedotuksesta.


LIITTEET 

6 LIITTEET 

Liite 1. Tiehallinnon tekniset ohjeet 1/2007 linkkinä 

Liite 2. Työhön osallistuneet ja haastatellut henkilöt

Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen Liite 1 

LIITTEET 

TIEHALLINNON TEKNISET OHJEET 1/2007 

Linkki tiedostoon osoitteessa: 

http://alk.tiehallinto.fi/thohje/ohjeluettelot/2007-1_tiehteknisetohjeet.pdf

Liite 2 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen 

LIITTEET 

TYÖHÖN OSALLISTUNEET JA HAASTATELLUT 

HENKILÖT 

Muut ohjeiden arviointiin osallistuneet konsultin edustajat: 

Seppo Massinen 

Juha Siitonen 

Pekka Koskivaara 

Jouni Lehtomaa 

Ilkka Kerola 

Ari Turunen 

Mikko Leppänen 

Rauno Laitinen 

Janne Sikiö 

Tiehallinnon projektiryhmä: 

Jorma Saarelainen 

Mikko Karhunen 

Kari Lehtonen 

Olli Niskanen 

Jouko Lämsä 

Muut haastatellut Tiehallinnon asiantuntijat: 

Matti Vehviläinen, Suuret investoinnit 

Hannu Nurmi, Savo-Karjalan tiepiiri 

Pekka Petäjäniemi, Hämeen tiepiiri 

Hannu Teittinen, Kaakkois-Suomen tiepiiri 

Simo Öljymäki, Keski-Suomen tiepiiri 

Kari Komi, Keski-Suomen tiepiiri 

Ari Kuotesaho, Oulun tiepiiri 

Timo Backlund, Turun tiepiiri 

Tapani Angervuori, Uudenmaan tiepiiri 

Esko Liimatta, Uudenmaan tiepiiri 

Muut suunnittelukonsultit: 

Pentti Hautala, Sito Oy 

Jyrki Soukiala, Sito Oy 

Markus Ventola, Destia 

Kaupungit ja kunnat: 

Markus Rönty, Espoo 

Seppo Lötjönen, Lohja 

Urakoitsija/suunnitteluttaminen: 

Tapani Toivanen, TYLE18 (Lemminkäinen)

gg 

ISSN 1459-1561 

TIEH 4000632-v

Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen - Tiehallinto

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?