6/2001 - Vesitalous

Kuva 1. Satelliittikuva Perämereltä 3,3.1990
(Resu rs-01 , läh i- infrapunakanava).
tilavuudesta; jos taas lämpötila on
-20 oC ja suolaisuus 5 %, suolaliuosta
on2%.
\4erijään rn uodo.tu Ini-lr iJ -uolarsuuden
kehitystä on tutkittu kolmen
! uoden ajar) lv;rminnessä lii})ella Har-
koa. Uudenjään suolaisuus on25 50 %
rnenveLien \uoldi.uude.lå. Jdän länr'
mete'sä kevJällä "uoliliuok-en InJJTJ
låluu Pdllon, al
vioiden mukaln suurin L'(d merijää\tå
on siellä suppojäätä.
l,lefiiään mlsuus
VerijJJn horrsoniaalislr laaiuutta vo,daan
helposti seurata kaukokartoitus-
'dlelliithen a\ ulla, m ulid \ er tiLaålidimension
elijään paksuuden mittaus on
h)'vin vaikeaa. Reiän kairaus on tietystiyksinlcrldinen
la tarlla, mufla menjään
paksuus vaihtelee ajan ja paikan
mukana liian palion (0 - 50 m). Paras
mittausmenetelmä on sukellusvenees-
tä lair lurordu.ta d-ema'ta tehfy Lärkuluotaus
ylöspäin jään pohjaan. Sen
sijaan vlhåältä påin katsottuna voidaan
sdadJ \ din epäsuorJn inlormJdtioLd
L:iytiåen lämpöl' Lr\ Ju.td, ) Iäpinndn to-
pografian laser-profi lointia tai s:ihköisiä
m al mine l> in ld m e ne te lm iJ. jotka perus
tuvat mcrijään ja meriveden erilaiseen
s:ihlönjohtavuuteen. ltämeren alueella
on paljon tutkittu Paksuusmittausta ilma-aluksesta
käsin, ja päätelmä1ä on
sclLrJ5ti lä) ttää mieluummin mene
telmien yhdistelmåä kuin yhtä mene-
telmää.
Lämpötalouden antana kasvu tuottaa
maapallon olosuhteissa aina 5 m
pJksui.td jäälä. 5ilä r oidaar r L.urle
taisesti arvioida Stefanin lai.n avulla:
jään paksuus on h = a!S, missä a = 2-3
cm/(d'C)1/2, ja S on pakkassumma
Talven aikana jää voi kasvaa yli 1 m:n
paksuiselsi Suome