minen voi johtaa siihen, että jää rikkoutuu tah,irnlrskYiss;i, jolloin ei enää '|.J(.do-.Lir \ lrrJj.rL-.i.l.r er'\ pr, jJ.rpcitteen aikaa. looulrsi Irr\ ip r jJ.'pe lp, n \ 'i(urldiLI rn|o\. r! tr ielarnrrrr''r, sr,rrr--.a Lr.t ojen laL- \ r-^
iiirr' Hannu Majuri tekn tr Plrkanmaan ympäristokeskus E-mai : hännu maluri@wh.f VESISTöJEN KUNNOSTUS h l0rl1a a 0n t0 n rr Jl vlr00esta 974 lähtien vesra n va v0 rlaLeltav \sa Har vä lle i a- heesra arpe'ep1 lel l lices\d l.0 l.eak0 r- lussa täfä vuonna SuomeSSa on 56 000 vli hehta.trirl suuruista järveä. Näisi:l on aikanaan laskettu noin i 000 - 5 000 naatalouclcn iar'Peidcn vuoksi (llajuri 1997). Noin ', UU .f\.| 'oiJr. . -r.c .l,r,,le\..n (-- cf I |u .uJJill ac l-l-eld eLL\'rt\ 11\.. \L'in l,Jl|ir\. 1.r{rl .I'nLvan kurrnostuksen tarpeessa (Turunen ja ^r'stö 200ri). \v-i-rnl r l.r"u.t- i., h ln 'rr. rr, . r. l r c J.r.rrr ,'k" r' he\.'li\ mi -"rr a li'.-. n ' -.. r'r'.rrrt. lr.rL P. r'. 'iiJr-i et, tult r'r.r''.'- )p r\urk rl - . ' r'tJU'1. tri-r.l L r_\' i_r r.l-n -lI I t:rr.(., t trJl,. ^n l'o o r. rr. rr ", rclrl.rl -ePl , | :e''\ '.- | r l: tnllistcn le!ien ja le\'äkukintojen h.rllintean (l)ahlslrörn et a1.1990). Ulkoisen I Jcr rrllr.. - 'fll ",rr.c':.ilJ\ksrk:i:in kunnostusmc't1ctelD1;i loisi olla tehokas ja tLrlokselia.rn PvsY\'ä. Kurl r'.-tJ-- J. .t^lt,, . ttfl' t.1, t -L^-- I u_ tannLlsra5itus koo5tuu lutklmus-, suuIlnittelu- ja luvanhakenliskustanrruksista sckä i\'ö ja n1ateriaalikustannuksista ll HY0llYllARUl0illil :.....! Maassamme on runsaasti järviä, jotka ovat kunnostuksen tarpeessa. Kuunostaminen on kallista ja rahaa tarvittaisiin lisää. Yhtenä mahdollisuutena olisi kerätä rahaa niiltä, jotka hyötyvät kunnostamisesta. Lainsäädäntö ei tällä hetkellä velvoita hyödynsaajia osallistumaan vesistöjen kunnostus- eikä hoitohankkeisiin. Yhtenä sy-ynä rahan Puutteeseen on myös se, ettei ole ollut olemassa luotettavia hyödyn arviointitapoja, jotka soveltuvat vesistöjen kunnostushyötyjen arviointiin. Seuraavassa tarkastellaan hyödynarviointia juuri valmistuneen tutkimuksen perusteella' \:esistöicn kunnostaninen tlaksaa laikka ne ilmisel\':isti kolotta|at csikeskimliärjn 2 ll00 - 3 00tl nk/r'esihch- merkiksi oln.n kiinieisiön arvoa. \ ctaari. Maassan1lne tar\ itlaisiin !esistii sistön kul]noslalnjseen aiheuttarnispe jcn kulnostaniseen ralta ioin 160 milj rllatteen rloudattanlillcll ci useirr s{ J \ I r'nk |uodessa kr'mmenen r uoden ajatl. tai se ei riitä, koska kuillostustan'e on (Tuluncn j.r AYsiö 2000). \'altio osallis svntvr-rvt miliei airla pitkän aj.rn kutuLr i\'öhö11 nr,k\'äärr noin 26 miljoonal lucssa ja hlYin monen cri iekij'iLr rlla malkalld vuosittain. heutt;tnlana Aiheuttamispeda;rte on v1]-IP:lristijn- \rcsilain (261/1961) nrukaan hvötl'n- suojelussa ja Jroirlossa \'leiscsti h\'\'äk saajia ei Yoitla velloittaa os;rllisturnaan s\.tt\,periaatem.rassarnme jakansaill- Yesistöjcnkururostush.rnkkeisiin,r'aik \':ilisesiikin. \'esistiiien kulxrostukses- k.l harlkkeesia aiheutuisi seh':1ä hvöt1':i s.r periaattccn noudaitaninen tarkoit Vesilaln muka.in oleellisia o!'at täss:i \rT taa sit:i, ctiä likaaja osallistuu iai \.el 2:11,11:5ja11:12.Näistäkaksi\'jinreksi voitetaaf osallistulnaarl \,esistön kLlll- nlttil.rittua kohtåa oYai iärkeitä kunnosnostaDiseen. Niin kutsuttu vaPaamat- tLlshankkeiLlen h\'öd\lle Nircletl nukustaja -iluriö on r'leinen critvisesti vc- kaen hviidvtia hiitai void:rar laskea vhsistöien kLlnnosiushankkeiss.r. Se lar'- teen efumerkkeincen, mlkäli vesistön koitt.ra sitä, eitci oteta osaa lesistaln kurrnostushankkeestil aiheulllullltlulle kunnostus- cikä hoitokusi.rnnuksilrl, kuir hakijalle haifraa sekä 111'öt\'ä Näin
Change language