6/2001 - Vesitalous

!inteet (ennen muut.r fo'fori) \ apautu-
vat t.lkdisin veteen. qeurd uLscna \ oi olla
veden ravinnepitoisuuden äkillinen
suurentuminen ja järven tuottal-uuden
hvppävksenomahen I jsäärtvminen kc-
väällä iJ Lc:ällä. l;imii \'oijopa lduLaista
kroonisen rehevöitvmiskierteen, jonka
katkaiseminen saattaa olla hvvin vaikea
tehiJvä. M\ öh,iin.n iääl) m inen pu, '
lestaan merkitsee pielrtä lämpö\'arastoa
ia \ leensJ td!.1lli.tä lvhyemt :iii iäät eittcislä
arkaa, ja rirki on r astaar .rsti Fiencrnfi.
Polrlrn ja .itä lähellJ ole\ ien \ csikerrosren
hJpprlrl.rrule on rärleä mi
nimitekijJ morlien pohjanlåinten ia k.r
lojen-rnm. järvierrr'ne reliktiävriäisien
sekä talvrkutuisten k.rlojen, Luten mLrkun
ja siian - kamalta.
Biologisen dLtii\ r\uuden tilrenen)rnen
ldlvellJ nåkv\ m\o- reJerr rarin
nepitoisu uLäteilvldse kä.inh.,, lads po5itii\ i5elsija
iälin .ulaminen allrr. Jä:inl,ihtö Jl
laa Var5 inais-5u omes\a keslrmääri|l
! dppun,r. Rintdma elcnee pohjolseen.
ei\ ätlä j;rven L^ko jd Inunto ! äikula
jaänlahdon ajanLohldJn pdljonkdJn.
Tunturi-Lapin järvct vapautuvat jäistä
LesäLuun dlkupuolella. Suhrnislaute-
na iäär ia lumen I:impötila on 0 "C, ja I -
sälJnrpö rnenee dina .ulanri'een. \ läpinnalta
sulaa ensin lunrija ta \eitJ. Jiär sisållä durinLo
sulattaa jäätä lähtien liteiden rajapurnoilta.
lo. iåä on pylvä-[itei.tä (luten
usein Suomen jär1.issä), jään \anotddrl
L.lnsanl'elell; puilkouhr\ Jn. kun pvl-
\ äsnluodot rlldvai hJlmottua. Kun jra
on si:ällä s) öpvnvt 20-50 % (kidera-
Lr-nreen mularn),