20.01.2013 Views

6/2001 - Vesitalous

6/2001 - Vesitalous

6/2001 - Vesitalous

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

:'ji'<br />

LUMI- JA JÄÄTUTKIMUS<br />

*::'u Matti Leppäranta<br />

professori, fil.tri (geofysiikka)<br />

Ceo.\-iildn o-a.ru. Hel-,ngir ) rupi-to<br />

E-mail: matti.lepparantala.helsir*i.f i<br />

Krj0it14a 0n väilelly4 v. 1981 Pe'ämeren-aäoloisra<br />

ja 0r rOimirur luri- ,a jäärulkinLksessa<br />

vuodesta 1975.<br />

dii!. Lauri Arvola<br />

asemanj0htaja, fil.tri (kasvitiede)<br />

Lammin biologif en asema<br />

E-Mal : lauri.arvola@helsinki.f i<br />

Kirj0lttaja 0n väitellyt v. 1986 järvien planktonek0logiasta<br />

ja 0n t0imirut vuodesta 1979<br />

a kaen erilaisissa tutkimusprojeKeissa.<br />

rT<br />

$UOMTN IARUII]I<br />

II<br />

fAlilHt T[lUl<br />

Suomalaiseen identiteettiin ja luontoon kuuluvat<br />

erottamattomasti lumi ja jää. Järvijään tutkimusta<br />

on tehty meillä pitkään, mutta melko pienellä panostuksella,<br />

mikä johtuu kriittisten ongelmien puutteesta.<br />

Viime vuosina tutkimus on saanut enemmän<br />

jalansijaa: veden laadun, vesistöjen ekologian ja ilmastonmuutoksen<br />

takia järven vuotuista sykliä<br />

pyritään ymmärtämään paremmin.<br />

Kun auringon lämpö heikkenee misytirniä, joita on aina luonnonves)'ksyllä,<br />

negatiivinen sätcilvtascja k)'l- sien kiintoaineksessa. Mvös veteen samääl<br />

ilmaan suuntautuva turbulentti tava luini voi käytulistää kiteytymisen.<br />

nen lämrnönsiirto jååhdyttäviit jär- Jääkiteet luokitellaan nuotonsa puoviämme.<br />

Vertikaalinen s\ryskierto saa- lesta raenaisiin ja p)/1väsnäisiin.<br />

vutetaan, kun veden lärnpötila or1r1'C, Jäätä muodostuu mvös joissa. Vir<br />

ja sen jälkeen vesirunko stabiloituu. taavassa vedessä alijäähtymistä ei pää-<br />

Heikki Sif-rojoki on esjttän,vt empii sen se paljon tapahtumaan, koska vesr sekaavan,<br />

jonka mukaan järvi jäätyy koiituu koko ajan eikä ohutta kylmää<br />

56-5.10/ (syr'-yvslml + 9)päivää senjä1- pirltakerrosta n]uodostu. Turbulentti-<br />

keen, kun ilman länpötila on pysl,\,äs sessa virtauksessa muodostuu suppoa,<br />

ti laskenut nollatason alle. Sen nukai- ioka voi kiimittvä kiinteän iään alasesti<br />

matalat järvet jäät)rvät aiemnin kanteen, rantoihin iai joen pohjJ!n.<br />

ku n s\ \ dl. Kp'(I n,rää rin jiå un uLrdJt:-<br />

al\aa lolaLuun l)uoli\äli-.d Lali--<br />

-a la Joulu\uun arluPuolel.a Var.urar--<br />

Suomessa.<br />

Luonnonvedet alijäähtv\'äi l-f eman<br />

pnnen Luin jddtd dll cc L te\ l\: Vr-t.r.rv,,<br />

\c- jlijJilrw\ rllr 0.1 "C, kun t.lr.<br />

N.ve r jår \ en pintJ vo' rlijaah rr ä jop.r<br />

'C:n. Kilel tvrn'-een t,rrvi.darr l:re! lv-<br />

tJelleen joen jaapeitp \oi rikkoutud Jd<br />

l;hl'J ! i'r"r n u\a-" ajcJ.htrmaan ja<br />

\"-duru" pdrkol|r J;äp"dorl-i Jääp..rt-<br />

Leen I iJeral erlre -eurJJ JJJnrrLrcdo.<br />

tu tn i.pro-es- {.l-t" -eLä jos'äln mäJtin<br />

r edes:a oler i'ta r ierarsla a n"L.ir'a<br />

JäJp.rlrcc'-ä erotruu I olme pääkerros<br />

LJ: en-ijlä eli vrrhJi.'n ke-ro., d'u.j;ä jJ<br />

pää11ysjää.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!