6/2001 - Vesitalous
6/2001 - Vesitalous
6/2001 - Vesitalous
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
:'ji'<br />
LUMI- JA JÄÄTUTKIMUS<br />
*::'u Matti Leppäranta<br />
professori, fil.tri (geofysiikka)<br />
Ceo.\-iildn o-a.ru. Hel-,ngir ) rupi-to<br />
E-mail: matti.lepparantala.helsir*i.f i<br />
Krj0it14a 0n väilelly4 v. 1981 Pe'ämeren-aäoloisra<br />
ja 0r rOimirur luri- ,a jäärulkinLksessa<br />
vuodesta 1975.<br />
dii!. Lauri Arvola<br />
asemanj0htaja, fil.tri (kasvitiede)<br />
Lammin biologif en asema<br />
E-Mal : lauri.arvola@helsinki.f i<br />
Kirj0lttaja 0n väitellyt v. 1986 järvien planktonek0logiasta<br />
ja 0n t0imirut vuodesta 1979<br />
a kaen erilaisissa tutkimusprojeKeissa.<br />
rT<br />
$UOMTN IARUII]I<br />
II<br />
fAlilHt T[lUl<br />
Suomalaiseen identiteettiin ja luontoon kuuluvat<br />
erottamattomasti lumi ja jää. Järvijään tutkimusta<br />
on tehty meillä pitkään, mutta melko pienellä panostuksella,<br />
mikä johtuu kriittisten ongelmien puutteesta.<br />
Viime vuosina tutkimus on saanut enemmän<br />
jalansijaa: veden laadun, vesistöjen ekologian ja ilmastonmuutoksen<br />
takia järven vuotuista sykliä<br />
pyritään ymmärtämään paremmin.<br />
Kun auringon lämpö heikkenee misytirniä, joita on aina luonnonves)'ksyllä,<br />
negatiivinen sätcilvtascja k)'l- sien kiintoaineksessa. Mvös veteen samääl<br />
ilmaan suuntautuva turbulentti tava luini voi käytulistää kiteytymisen.<br />
nen lämrnönsiirto jååhdyttäviit jär- Jääkiteet luokitellaan nuotonsa puoviämme.<br />
Vertikaalinen s\ryskierto saa- lesta raenaisiin ja p)/1väsnäisiin.<br />
vutetaan, kun veden lärnpötila or1r1'C, Jäätä muodostuu mvös joissa. Vir<br />
ja sen jälkeen vesirunko stabiloituu. taavassa vedessä alijäähtymistä ei pää-<br />
Heikki Sif-rojoki on esjttän,vt empii sen se paljon tapahtumaan, koska vesr sekaavan,<br />
jonka mukaan järvi jäätyy koiituu koko ajan eikä ohutta kylmää<br />
56-5.10/ (syr'-yvslml + 9)päivää senjä1- pirltakerrosta n]uodostu. Turbulentti-<br />
keen, kun ilman länpötila on pysl,\,äs sessa virtauksessa muodostuu suppoa,<br />
ti laskenut nollatason alle. Sen nukai- ioka voi kiimittvä kiinteän iään alasesti<br />
matalat järvet jäät)rvät aiemnin kanteen, rantoihin iai joen pohjJ!n.<br />
ku n s\ \ dl. Kp'(I n,rää rin jiå un uLrdJt:-<br />
al\aa lolaLuun l)uoli\äli-.d Lali--<br />
-a la Joulu\uun arluPuolel.a Var.urar--<br />
Suomessa.<br />
Luonnonvedet alijäähtv\'äi l-f eman<br />
pnnen Luin jddtd dll cc L te\ l\: Vr-t.r.rv,,<br />
\c- jlijJilrw\ rllr 0.1 "C, kun t.lr.<br />
N.ve r jår \ en pintJ vo' rlijaah rr ä jop.r<br />
'C:n. Kilel tvrn'-een t,rrvi.darr l:re! lv-<br />
tJelleen joen jaapeitp \oi rikkoutud Jd<br />
l;hl'J ! i'r"r n u\a-" ajcJ.htrmaan ja<br />
\"-duru" pdrkol|r J;äp"dorl-i Jääp..rt-<br />
Leen I iJeral erlre -eurJJ JJJnrrLrcdo.<br />
tu tn i.pro-es- {.l-t" -eLä jos'äln mäJtin<br />
r edes:a oler i'ta r ierarsla a n"L.ir'a<br />
JäJp.rlrcc'-ä erotruu I olme pääkerros<br />
LJ: en-ijlä eli vrrhJi.'n ke-ro., d'u.j;ä jJ<br />
pää11ysjää.