Nummer 4 - de Vereniging Nederland-Finland
Nummer 4 - de Vereniging Nederland-Finland
Nummer 4 - de Vereniging Nederland-Finland
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
26.6. olin Amsterdamissa katsomassa Suomen kansallisoopperan balettikoulun ja Amsterdamin<br />
balettiakatemian esitystä. Alankomaalaisryhmä tanssi ensin espanjalaiskoreografi<br />
Nacho Duaton baletin “Jardi Tancat”. Suomalaisten baletti oli nimeltään “Implied<br />
Implosion” ja sen koreografit olivat Minna Tuovinen ja Martin Heslop. Tauon jälkeen<br />
nämä kaksi ryhmää tanssivat yh<strong>de</strong>ssä ja yleisö koki “Danses Concertantes”in upean ensiesityksen.<br />
Alankomaalaiskoreografi Nils Christe oli opettanut tämän kappaleen erikseen<br />
sekä hollantilaisille että suomalaisille opiskelijoille (omissa maissaan). Vasta noin viikko<br />
ennen ensiesitystä baletti harjoiteltiin yh<strong>de</strong>ssä Amsterdamissa. Tanssi oli vaikea, mutta<br />
oppilaat tanssivat sen koko ajan hymyillen, ongelmitta loppuun saakka. Musiikki oli kaunista,<br />
liikkeet kauniita ja joskus voimakkaita – mahtava tulos ihmisiltä, jotka ovat vasta<br />
unelmiensa alussa...<br />
15.8. Tampereen kaupunginorkesteri soitti Amsterdamin Concertgebouw’ssa Eri Klasin<br />
johdolla. Ohjelmassa oli Tormisin alkusoitto, R. Straussin “Vier letzte Lie<strong>de</strong>r” ja<br />
Sibeliuksen toinen sinfonia. Sopraano Camilla Nylund lauloi Straussin laulut kauniisti<br />
ja puhtaasti. Virallisen ohjelman jälkeen kuulimme vielä ylimääräisenä Valse tristen ja<br />
<strong>Finland</strong>ian. Miksikähän juuri nämä kaksi kappaletta kuulostivat niin paljon kauniimmilta<br />
kuin varsinainen ohjelma?<br />
Monien suomalaisten kesätapahtumien jälkeen meitä odottaa vielä kiireinen syksy,<br />
johon kuuluu kah<strong>de</strong>n suomalaisen jazz--trion kiertue ja pari klassisen musiikin konserttia<br />
(kts. tapahtumakalenteri).<br />
Auli Snikkers-Malinen<br />
Vielä allekirjoituskampanjasta<br />
Suomi-Seuran toimesta käynnistetty maailmanlaajuinen allekirjoituskampanja ulkosuomalaisten<br />
kaksoiskansalaisuu<strong>de</strong>n puolesta päättyi keväällä. Kampanjan tulos ylitti kaikki<br />
odotukset: Suomi-Seuraan lähetettiin yhteensä yli 25.700 allekirjoitusta 51 maasta. Allekirjoituksia<br />
tuli eniten perinteisistä siirtolaismaista Ruotsista, Yhdysvalloista, Kanadasta,<br />
Saksasta, Australiasta ja Espanjasta. Hollannin osuu<strong>de</strong>n arvioisin olevan ainakin 600 allekirjoitusta.<br />
Allekirjoitukset luovutettiin 11. huhtikuuta eduskunnan perustuslakivaliokunnalle,<br />
jossa ne saivat myönteisen vastaanoton. Kaksoiskansalaisuusasian selvittäminen oli siellä<br />
jo vireillä, ja asialle on luvattu pikaista käsittelyä. Ulkosuomalaisten kaksoiskansalaisuusvetoomuksen<br />
taustalla eivät ole talou<strong>de</strong>lliset syyt, vaan pääasiassa omaan i<strong>de</strong>ntiteettiin<br />
liittyvät tunnearvot. Toivoa vain sopii, että allekirjoitusten suuri lukumäärä tekee vaikutuksen<br />
Suomen valtiovaltaan kaksoiskansalaisuu<strong>de</strong>sta päätettäessä.<br />
Suomi-Seuran puolesta haluan vielä lausua lämpimät kiitokset kaikille allekirjoituskampanjaan<br />
osallistuneille.<br />
Tässä yhtey<strong>de</strong>ssä haluan oikaista erään allekirjoituskampanjan aikana ilmitulleen<br />
väärinkäsityksen. Suomi-Seura ei ole sama kuin Alankomaat-Suomi -yhdistys. Alankomaat-<br />
Suomi -yhdistys on Hollannissa asuvien suomalaisten yhdistys. Suomi-Seura taas on<br />
kaikkien ulkosuomalaisten yhdistys. Sen pääpaikka on Helsingissä ja sillä on edustajia<br />
tai jäsensihteereitä ympäri maailmaa.<br />
Suomi-Seuran toiminnasta mainittakoon mm. 6 kertaa vuo<strong>de</strong>ssa ilmestyvä Suomen<br />
Silta -lehti, erilaiset neuvontapalvelut (mm. maastamuutto, paluumuutto, juridiset asiat,<br />
– 16 –
Change language