Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimenpideohjelma 2008 - Rauma
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimenpideohjelma 2008 - Rauma
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimenpideohjelma 2008 - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3<br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
1 Alkusanat...........................................................................................................................4<br />
2 <strong>Perhe</strong>- <strong>ja</strong> lähisuhdeväkivalta..............................................................................................4<br />
2.1 Väkivalta ilmiönä ........................................................................................................4<br />
2.1.1 Turvasuunnitelma................................................................................................5<br />
2.2 Uhri asiakkaana..........................................................................................................6<br />
2.3 Lapsi asiakkaana........................................................................................................6<br />
2.4 Tekijä asiakkaana.......................................................................................................8<br />
3 Terveyskeskus päivystyksen, poliisin, lastensuojelun <strong>ja</strong> turvakodin tehtävät ....................9<br />
3.1 Terveyskeskuspäivystyksen tehtävät .........................................................................9<br />
3.2 Poliisin tehtävät ........................................................................................................10<br />
3.2.1 Lähestymiskielto................................................................................................10<br />
3.3 Lastensuojelu ilmoitus ..............................................................................................11<br />
3.3.1 Lastensuojelun tehtävät lastensuojeluilmoituksen saapumisen jälkeen ............13<br />
3.3.2 Tutkintapyyntö poliisille .....................................................................................13<br />
3.4 Työskentely turvakodissa .........................................................................................14<br />
3.4.1 Kriisityö uhrin, tekijän <strong>ja</strong> lasten kanssa..............................................................15<br />
4 Eri toimijoiden palveluketjut .............................................................................................16<br />
5 LIITTEET .........................................................................................................................34<br />
5.1 Väkivallan kartoituslomake.......................................................................................34<br />
5.2 Esite asiakkaalle.......................................................................................................39<br />
5.3 Lapsen haastattelulomake .......................................................................................40<br />
5.4 Lähestymiskielto-opas..............................................................................................46<br />
5.5 Lastensuojeluilmoitus ...............................................................................................48<br />
5.6 Parisuhdeväkivallan seulonta aitiys- <strong>ja</strong> lastenneuvolassa ........................................50<br />
5.7 <strong>Rauma</strong>n seudun palveluhakemisto ..........................................................................52
4<br />
1 Alkusanat<br />
Väkivalta on käyttäytymistä, jonka avulla tavoitellaan valtaa <strong>ja</strong> kontrollia toisesta ihmisestä<br />
herättämällä pelon <strong>ja</strong> uhan tunnetta. <strong>Perhe</strong>- <strong>ja</strong> lähisuhdeväkivallan ehkäisyn <strong>toimenpideohjelma</strong>ssa<br />
lähestytään väkivallan teemaa uhrin, lapsen <strong>ja</strong> tekijän näkökulmasta.<br />
Toimenpideohjelman rakentamiseen on osallistunut useita alueen toimijoita, jotka kohtaavat<br />
työssään väkivaltaa. Ohjelman tavoitteena on luoda selkeä <strong>ja</strong> mahdollisimman konkreettinen<br />
työkalu ammattilaisille tilanteisiin, joissa herää epäily <strong>ja</strong> huoli väkivallasta. Toimenpideohjelmassa<br />
esitellään mm. kyselylomakkeita, jotka helpottavat puheeksi ottamista sekä painotetaan<br />
alkukontaktin <strong>ja</strong> puheeksi ottamisen tärkeyttä. Vuokaavioiden avulla kuvataan eri toimijoiden<br />
tehtäviä alkuarvioinnin tekemisestä <strong>ja</strong>tkotyöskentelyyn.<br />
Toimenpideohjelma on <strong>ja</strong>tkoa vuonna 2002 kokoontuneen moniammatillisen väkivaltatyöryhmän<br />
tekemälle työlle. Länsi-Suomen lääninhallitus asetti vuonna 2004 alueellisen kehittämistyöryhmän<br />
toimintaohjelman toimeenpanemiseksi. Kehittämisryhmien tehtävänä oli yhteistyössä<br />
paikallisten vastuutahojen kanssa kartoittaa, suunnitella <strong>ja</strong> kehittää seudullisia palveluketju<strong>ja</strong><br />
väkivallan uhreille <strong>ja</strong> tekijöille.<br />
<strong>Rauma</strong>n sosiaalilautakunta nimesi 16.10.2007 perhe- <strong>ja</strong> lähisuhdeväkivallan vastaisen toimintamallin<br />
suunnittelu- <strong>ja</strong> seurantaryhmän, jossa olivat edustettuina <strong>Rauma</strong>n sosiaaliviraston<br />
lastensuojelu <strong>ja</strong> aikuissosiaalityö, <strong>Rauma</strong>n perhetukikeskus, <strong>Rauma</strong>n vanhustenhuolto <strong>ja</strong> päivähoito.<br />
Edusta<strong>ja</strong>nsa ryhmään nimesivät myös Kriisikeskus Ankkurpaikk`, <strong>Rauma</strong>n seudun<br />
kansanterveystyön ky:n päivystys, lastenneuvola <strong>ja</strong> päihdeklinikka, <strong>Rauma</strong>n mielenterveyskeskus,<br />
<strong>Rauma</strong>n aluesairaalan päivystys, <strong>Rauma</strong>n perheasiain neuvottelukeskus, <strong>Rauma</strong>n<br />
opetustoimi sekä <strong>Rauma</strong>n poliisi. Seudun kunnista mukaan ilmoittautuivat Eura, Kiukainen <strong>ja</strong><br />
Lappi. Työryhmälle annettiin toimintamallin valmistelemiseen aikaa 31.5.<strong>2008</strong> asti. Työryhmä<br />
valitsi keskuudestaan puheenjohta<strong>ja</strong>ksi osastopäällikkö Pirjo Koskisen <strong>Rauma</strong>n sosiaalivirastosta<br />
<strong>ja</strong> sihteeriksi kriisityöntekijä Sari Seikkulan kriisikeskuksesta. Toimenpideohjelman käytännön<br />
valmistelusta vastasi suunnittelu- <strong>ja</strong> seurantaryhmän nimeämä pienryhmä Sari Seikkulan<br />
johdolla.<br />
Perustetun työryhmän vastuulla on perhe- <strong>ja</strong> lähisuhdeväkivallan <strong>toimenpideohjelma</strong>n päivittäminen<br />
<strong>ja</strong> kehittämistyö. Toimenpide-ohjelma löytyy <strong>Rauma</strong>n kaupungin kotisivuilta.<br />
2 <strong>Perhe</strong>- <strong>ja</strong> lähisuhdeväkivalta<br />
2.1 Väkivalta ilmiönä<br />
<strong>Perhe</strong>- <strong>ja</strong> lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perheessä <strong>ja</strong> lähisuhteissa ilmenevää väkivaltaa. Väkivalta<br />
voi kohdistua lapsiin, aikuisiin, vanhuksiin tai kotieläimiin. Väkivallan tekijä voi olla mies,<br />
nainen tai lapsi. Parisuhteessa ilmenevä väkivalta lisää myös lapsiin kohdistuvan väkivallan<br />
riskiä.<br />
Väkivalta perheessä on ilmiö, jonka vaikutukset väkivallan uhriin, väkivallan käyttäjään <strong>ja</strong> väkivallan<br />
todista<strong>ja</strong>an ovat haitallisia <strong>ja</strong> pitkäkestoisia. <strong>Perhe</strong>- <strong>ja</strong> lähisuhdeväkivallalla on taipumus<br />
toistua <strong>ja</strong> usein myös pahentua. Toistuessaan väkivalta voi alkaa tuntua normaalilta. Väkivaltaisesta<br />
käytöksestä voi tulla malli käyttäytyä, joka voi myös siirtyä sukupolvelta toiselle.<br />
Väkivallan riuduttavin piirre on siinä, että se on usein luonteeltaan etenevää <strong>ja</strong> hyvin usein<br />
myös raaistuvaa. Seuraavassa esitetty väkivallan sykli kuvaa väkivaltaisen käyttämisen prosessia<br />
parisuhteessa.
VÄKIVALLAN SYKLI<br />
Uhri tuntee<br />
kipua <strong>ja</strong> pelkoa,<br />
on epätoivonen<br />
<strong>ja</strong> nöyryytetty<br />
Tekijä vähättelee<br />
tekoaan, puolustelee<br />
käyttäytymistään<br />
KIELTÄMINEN<br />
5<br />
RÄJÄHDYS /<br />
HYÖKKÄYS<br />
Uhri syyttää<br />
itseään<br />
Uhri alkaa pelätä<br />
<strong>ja</strong> varoa<br />
tekemisiään<br />
JÄNNITYS<br />
KASVAA<br />
Tekijän käyttäytyminen<br />
alkaa<br />
olla vihaista <strong>ja</strong><br />
uhkaavaa<br />
Uhri on toiveikas<br />
tulevaisuuden<br />
suhteen <strong>ja</strong><br />
tuntee jopa<br />
hallitsevansa<br />
tilanteen<br />
Tekijä pyytää anteeksi <strong>ja</strong><br />
lupaa mitä vain<br />
”KUHERRUSKUUKAUSI-<br />
TUNNELMA”<br />
<strong>Perhe</strong>- <strong>ja</strong> lähisuhdeväkivalta voi olla<br />
- fyysistä väkivaltaa (raapimista, potkimista, tönimistä, lyömistä, hiuksista repimistä,<br />
kuristamista, viiltelyä, puukottamista, ampumista)<br />
- henkistä väkivaltaa<br />
- hengellistä<br />
- seksuaalista<br />
- taloudellista<br />
<strong>Perhe</strong>- <strong>ja</strong> lähisuhdeväkivalta herättää usein myös työntekijässä voimakkaita <strong>ja</strong> ristiriitaisia tunteita.<br />
Väkivallan kohtaaminen, tunnistaminen <strong>ja</strong> auttamistyö edellyttää työntekijältä rohkeutta<br />
puuttua <strong>ja</strong> ottaa asia puheeksi. Väkivaltailmiön moniulotteisuuden tiedostaminen <strong>ja</strong> selkeät<br />
toimintaohjeet tukevat väkivallan puheeksi ottamista. (liite 1 Väkivallan kartoituslomake)<br />
2.1.1 Turvasuunnitelma<br />
Muista aina varmistaa asiakkaan turvallisuus.<br />
Tee asiakkaan kanssa läpi turvasuunnitelma. Käy keskustelussa läpi seuraavia asioita;<br />
UHRI<br />
- selvitä välitön turvantarve<br />
- selvitä lähestymiskiellon tarve<br />
- uusintakäynti 1-3 päivän kuluttua<br />
- minne hän voisi mennä vaaran uhatessa (suku, ystävät, turva-asunto)<br />
- anna kir<strong>ja</strong>llisesti auttavien tahojen yhteystiedot<br />
- varmista yleinen hätänumero<br />
- käy uhrin kanssa läpi mahdolliset pakotiet<br />
- oh<strong>ja</strong>a uhria pitämään turvalaukku valmiina; rahaa, avaimet, tärkeät numerot, pankkikortti<br />
<strong>ja</strong> reseptit sekä turvalaukun si<strong>ja</strong>inti helposti saatavilla<br />
- painota välitöntä lääkärissäkäynnin merkitystä fyysisen <strong>ja</strong> seksuaalisen väkivallan ollessa<br />
kyseessä<br />
LAPSI<br />
- lapsille tulee kertoa vaarasta avoimesti<br />
- oh<strong>ja</strong>taan pakotiet <strong>ja</strong> kerrotaan mihin voi mennä<br />
- opetetaan puhelinnumerot, joista saa apua
TEKIJÄ<br />
6<br />
- Arvioi mahdollinen itsetuhoriski<br />
- omaisuuden tuhoamisen estäminen<br />
- avunsaantipaikat <strong>ja</strong> auttavat puhelinnumerot<br />
- väkivaltaisen käyttäytymisen hallinnan ennakointi <strong>ja</strong> opettelu<br />
2.2 Uhri asiakkaana<br />
Väkivallan uhriksi joutumisesta seuraa pelkoa sekä syyllisyyden <strong>ja</strong> häpeän tunteita. Uhri syyllistää<br />
usein itseään, salaa tapahtuneen <strong>ja</strong> uskoo väkivallan loppuvan, kuten tekijä vakuuttelee.<br />
Tämä vaikeuttaa tapahtuneesta kertomista <strong>ja</strong> avun hakemista.<br />
Fyysisten vammojen osalta hälyttävää on, jos uhri ei halua kertoa vammojen synnystä tai kuvaus<br />
ei vastaa vammojen laatua. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota tilanteisiin, joissa<br />
uhrilla on toistuvia <strong>ja</strong> eri paranemisvaiheessa olevia vammo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> uhri hakeutuu hoitoon viiveellä.<br />
Hän voi myös kieltäytyä <strong>ja</strong>tkohoidosta tai perua varattu<strong>ja</strong> aiko<strong>ja</strong>.<br />
Henkisen väkivallan tunnistaminen on usein vaikeaa eikä uhri aina itsekkään tunnista sitä.<br />
Henkiseen väkivaltaan liittyy usein fyysisen väkivallan uhkaa. Kontrollin <strong>ja</strong> alistamisen seurauksen<br />
uhri voi olla ahdistunut <strong>ja</strong> arka puhumaan asioistaan.<br />
Toistuva <strong>ja</strong> vakava väkivalta traumatisoi uhrin, minkä seurauksia ovat mm. minäkäsityksen<br />
muuttuminen, itsetunnon mureneminen, toivottomuuden tunteet <strong>ja</strong> heikentynyt aloitekyky.<br />
Traumatisoituminen voi ilmetä tunnekontaktin puuttumisena omiin kokemuksiin, muistikuvien<br />
ha<strong>ja</strong>naisuutena tapahtumista <strong>ja</strong> pyrkimyksenä pitää mieleen tunkeutuvat muistot pois mielestä.<br />
Kun havaitset väkivallan merkkejä tai epäilet uhrin käyttäytymisen johtuvan väkivallasta, ota<br />
asia puheeksi. Tarvittaessa keskustele ensin asiasta työyhteisössäsi tai konsultoi.<br />
Oh<strong>ja</strong>a asiakas tarvittaessa sopivan avun piiriin vaikka saattaen tai aika jo heti varaten. Kerro<br />
aina, että väkivalta on rikos <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>a asiakasta rikosilmoituksen tekemiseen poliisin kanssa.<br />
Sovi asiakkaan kanssa tarvittaessa verkostoneuvottelu muiden autta<strong>ja</strong>tahojen kanssa.<br />
( liite 2 Esite asiakkaalle)<br />
2.3 Lapsi asiakkaana<br />
Lapsi voi olla perheessä väkivallan todista<strong>ja</strong>, väkivallan kohde tai molempia. Väkivallalle altistuminen<br />
on aina lapselle vahingollinen, vakava kehityksellinen riskitekijä, josta lapsi saattaa<br />
saada pysyviä läpi elämän kestäviä psyykkisiä <strong>ja</strong>/tai fyysisiä vammo<strong>ja</strong>.<br />
Lapseen kohdistuva väkivalta voi ilmetä fyysisenä, psyykkisenä, tai seksuaalisena väkivaltana.<br />
Myös lapsen hoidon <strong>ja</strong> avun laiminlyönti on väkivaltaa, joka voidaan luokitella neljään eri<br />
ryhmään:<br />
1. LAPSEN FYYSINEN LAIMINLYÖNTI:<br />
lapsi ei saa kasvunsa edellyttämää riittävää tai oikeaa ravitsemusta<br />
lapsen kasvuolosuhteet ovat epähygieeniset, turvattomat tai<br />
lapsi altistetaan vaaroille puutteellisen valvonnan takia.
7<br />
2. LAPSEN PSYYKKINEN LAIMINLYÖNTI:<br />
lapsi ei saa kokemuksia arvostuksen eikä hyväksyttynä <strong>ja</strong> rakastettuna olemisen tunteesta.<br />
Vanhempi ei vastaa lapsen tunnetarpeisiin, eristää, hyljeksii, halventaa.<br />
Pitkäkestoisesti haavoittavissa olosuhteissa eläminen voi vakavasti traumatisoida lasta.<br />
3. LAPSEN HOIDON LAIMINLYÖNTI;<br />
lapsen huolta<strong>ja</strong> suhtautuu välinpitämättömästi<br />
lapselle määrättyyn lääkitykseen, hoitoon, kuntoutukseen tai terapiaan.<br />
4. LAPSEN OPPIVELVOLLISUUDESTA HUOLEHTIMISEN LAIMINLYÖNTI<br />
Lasta voidaan laiminlyödä samanaikaisesti usealla eri tavalla.<br />
Väkivallan keskellä eläminen on aina vahingollista lapselle. <strong>Perhe</strong>väkivalta on lapsen kannalta<br />
hyvin vaikea asia: tärkeimmät <strong>ja</strong> periaatteessa turvallisimmat ihmiset tekevät lapsen elämästä<br />
pelottavan <strong>ja</strong> turvattoman. <strong>Perhe</strong>väkivallasta tai muista perheen ongelmista puhuminen<br />
saa ehkä lapsen olon tuntumaan pahalta, mutta se ei vahingoita lasta. Sen si<strong>ja</strong>an lasta vahingoittaa<br />
se, että perheväkivaltaan ei puututa.<br />
Jos työntekijällä herää huoli siitä, että lapsi näkee tai kokee perheväkivaltaa, tai lapsen hoito<br />
laiminlyödään, lastensuojelulakiin perustuva ILMOITUSVELVOLLISUUS MENEE AINA<br />
SALASSAPITOVELVOLLISUUDEN EDELLE.<br />
Pahoinpitely on rikos. Lapseen kohdistuvana lieväkin pahoinpitely on yleisen syytteen alainen<br />
rikos.<br />
HUOLEN TULEE AINA HERÄTÄ, JOS:<br />
- Lapsi on toistuvasti vetäytyvä, väsynyt, poissaoleva, keskittymiskyvytön<br />
- Lapsella on kehitysviivästymiä erityisesti puheen alueella<br />
- Lapsen leikki on mekaanista, väkivaltaista, tai lapsi ei leiki ollenkaan<br />
- Lapsi tietää kehitystasoonsa nähden liikaa fyysisestä, henkisestä, tai seksuaalisesta<br />
väkivallasta<br />
- Lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti muita lapsia, sisaruksiaan tai vanhempiaan kohtaan<br />
EPÄILYN TULEE HERÄTÄ AINA JOS:<br />
- Lapsi puheessaan vih<strong>ja</strong>ilee tai puhuu suoraan perheenjäsenten välisestä tai itseensä<br />
kohdistuvasta väkivallasta<br />
- Lapsen kehossa on mustelmia tai muita väkivallan merkkejä, joiden kerrottu alkuperä<br />
ei vastaa vamman laatua<br />
- Alle yksivuotiaalla on luun murtumia<br />
KUN PERHEVÄKIVALTA TULEE TIETOON PERHEENJÄSENEN, TOISEN<br />
VIRANOMAISEN TAI HOITAVAN TAHON KAUTTA:<br />
- Tee lastensuojeluilmoitus<br />
- Toimi verkostossa aktiivisesti lapsen turvaamiseksi <strong>ja</strong> tarvittavan avun<br />
saamiseksi<br />
- Seuraa tilannetta <strong>ja</strong> reagoi herkästi lapsen voinnin muutoksiin<br />
- Pidä aktiivisesti yhteyttä lastensuojeluun<br />
- Huolehdi omalta osaltasi että epäilyn selvitys suoritetaan loppuun
8<br />
VÄKIVALLAN PUHEEKSI OTTAMINEN LAPSEN KANSSA:<br />
1. Puhu avoimesti tilanteesta lapsen kanssa, lapsi ei vaurioidu asian puheeksi ottamisesta<br />
2. Luo keskustelutilanteesta turvallinen<br />
3. Puhu lapsen kanssa lapsen kehitystason mukaisesti konkreettisilla käsitteillä <strong>ja</strong> lapsen<br />
omilla sanoilla (liite 3 Lapsen haastattelulomake)<br />
Kerro lapselle, että perheväkivalta on aina asia, johon täytyy hakea apua, <strong>ja</strong> että siihen on<br />
puututtava.<br />
Älä aseta itseäsi tilanteeseen jossa joutuisit pettämään lapsen luottamuksen, koska asian hoitaminen<br />
vaatii puuttumista <strong>ja</strong> moniammatillista yhteistyötä.<br />
KUN LAPSI KERTOO SINULLE VÄKIVALLASTA:<br />
- Usko lapsen kertomus<br />
- Kerro että pidät tärkeänä, että lapsi uskalsi kertoa asian sinulle<br />
- Kerro olevasi pahoillasi lapsen kokemuksesta<br />
- Kerro lapselle että lapsi ei ole syyllinen väkivaltaan, eikä lapsi ole vastuussa<br />
vanhemman teoista, tuomitsematta vanhempia, vaikka vanhemman teot ovat<br />
vääriä<br />
- Kerro että perhettä voidaan auttaa, <strong>ja</strong> jokainen on oikeutettu saamaan apua<br />
- Kerro että on olemassa muitakin samanlaisessa tilanteessa olevia lapsia<br />
- Kir<strong>ja</strong>a tarkasti lapsen kertomus<br />
VARHAINEN PUUTTUMINEN LIEVENTÄÄ LAPSELLE PERHEVÄKIVALLASTA TAI<br />
LAIMINLYÖNNISTÄ AIHEUTUVIA SEURAUKSIA.<br />
2.4 Tekijä asiakkaana<br />
Väkivalta on väkivaltaisen ihmisen ongelma. Väkivallan tekijä voi olla mies, nainen tai lapsi.<br />
Väkivaltaan eivät oikeuta ristiriidat, mustasukkaisuus, hylätyksi tulemisen pelko, avioeron tuska,<br />
uskottomuus tai seksuaalinen torjunta. Myöskään väkivallan käyttö kasvatuskeinona ei ole<br />
oikeutettu missään tilanteessa. Lapset kohtaavat väkivaltaa molempien vanhempiensa taholta.<br />
Väkivallan käyttämisestä seuraa usein voimakas häpeä <strong>ja</strong> syyllisyyden tunne. Tekijä pyrkii<br />
selviytymään tilanteesta vähättelemällä <strong>ja</strong> kieltämällä vastuunsa <strong>ja</strong> syyllistämällä muita. Väkivallan<br />
tekijän <strong>ja</strong> uhrin kokemukset <strong>ja</strong> kertomukset tapahtumista ovat usein erilaisia <strong>ja</strong> ristiriitaisia<br />
keskenään.<br />
Päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen madaltaa väkivallan käyttämisen kynnystä, mutta<br />
se ei oikeuta väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Vastuu väkivallasta on aina väkivallan käyttäjällä.<br />
Väkivallan puheeksi ottaminen väkivallan tekijän kanssa aloitetaan aina yksilökeskusteluilla.<br />
Niissä painotetaan, että puuttumisen tarkoituksena on auttaa perhettä selviytymään väkivallasta<br />
<strong>ja</strong> kerrotaan väkivallan seurauksista perheessä.
9<br />
Myöntäminen <strong>ja</strong> vastuunottamisen edellytys on yleensä turvallinen kontakti väkivallan<br />
tekijän <strong>ja</strong> autta<strong>ja</strong>n välillä. Autta<strong>ja</strong>n tulee hyväksyä väkivaltatilanteisiin liittyvät tunteet, mutta<br />
muistaa kyseenalaistaa niihin liittyvät vääristyneet a<strong>ja</strong>tukset <strong>ja</strong> reaktiot. Terapeuttinen asenne<br />
ei riitä.<br />
Älä mene autta<strong>ja</strong>na ”toiveikkuuden ansaan”. Ei riitä, että väkivallan käyttäjä lupaa, ettei käytä<br />
enää väkivaltaa. Muutos edellyttää asian tunnistamista, tunnustamista <strong>ja</strong> uusien toimintatapojen<br />
opettelua.<br />
Väkivallan tekijän kanssa aloitetaan työskentely väkivallan katkaisuohjelman suunnitteleman<br />
kyselyn mukaan (liite 4).<br />
3 Terveyskeskus päivystyksen, poliisin, lastensuojelun <strong>ja</strong> turvakodin<br />
tehtävät<br />
3.1 Terveyskeskuspäivystyksen tehtävät<br />
<strong>Rauma</strong>lla terveyskeskuksen päivystystoiminta on <strong>ja</strong>ettu kahteen osaan:<br />
1. A<strong>ja</strong>nvarauksella tapahtuvaan lääkärin <strong>ja</strong> sairaanhoita<strong>ja</strong>n vastaanottoon, joka<br />
toimii virka-aikana (ma - to klo 8-16 <strong>ja</strong> pe klo 8-15) <strong>ja</strong><br />
2. Akuuttipäivystykseen; <strong>Rauma</strong>n Seudun Päivystykseen (RSP), joka toimii<br />
Aluesairaalan ensiavun entisissä tiloissa. RSP palvelee ympäri vuorokauden.<br />
<strong>Perhe</strong>- <strong>ja</strong> lähisuhdeväkivalta tulee terveyskeskuksen tietoon asiakkaan tai jonkun muun tahon<br />
ottaessa yhteyttä puhelimitse tai asiakkaan tullessa RSP:een tai a<strong>ja</strong>nvarausvastaanottoon.<br />
Asiakkaalla on ensikontakti aina hoita<strong>ja</strong>an. Sairaanhoita<strong>ja</strong> tekee tulohaastattelun <strong>ja</strong> arvioi hoidon<br />
tarpeen <strong>ja</strong> kiireellisyyden. Tarvittaessa informoidaan suullisesti hoitavaa lääkäriä/ hoitohenkilökuntaa<br />
<strong>ja</strong> varmistetaan yleinen turvallisuus (varti<strong>ja</strong>/poliisi).<br />
Kir<strong>ja</strong>aminen potilasasiakirjoihin on tärkeää <strong>ja</strong> se on tehtävä huolellisesti kaikissa asiakkaan<br />
hoidon vaiheissa. Hoidon alkuvaiheessa tulee myös tarkistaa <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>ta, onko lapsia ollut väkivallan<br />
kohteena tai todistajina <strong>ja</strong> ovatko lapset turvassa.<br />
Tärkeää on väkivallan merkkien tunnistaminen; fyysiset <strong>ja</strong> seksuaalisen väkivallan aiheuttamat<br />
vammat, psykosomaattiset <strong>ja</strong> psykososiaaliset oireet sekä käyttäytymiseen liittyvät piirteet<br />
<strong>ja</strong> niiden kir<strong>ja</strong>aminen.<br />
Sairaanhoita<strong>ja</strong> haastattelee potilaan saadakseen kokonaiskuvan väkivaltatilanteesta <strong>ja</strong> potilaan<br />
voinnista. Haastattelutilanteen tulee olla mahdollisimman kiireetön <strong>ja</strong> rauhallinen.<br />
Lääkäri tutkii asiakkaan fyysiset vammat <strong>ja</strong> tekee psyykkisen tilannearvion <strong>ja</strong> lähetteet tarvittaviin<br />
tutkimuksiin (rtg/ lab ym). Lääkäri tekee tarvittavat <strong>ja</strong>tkohoitolähetteet erikoissairaanhoitoon.<br />
Sairaanhoita<strong>ja</strong> täyttää lastensuojeluilmoituskaavakkeen <strong>ja</strong> informoi lapsen vanhempia / lasta<br />
ilmoituksen teosta. Akuutissa tilanteessa tulee kir<strong>ja</strong>llisen ilmoituksen tekemisen lisäksi soittaa<br />
sosiaalitoimeen <strong>ja</strong> virka-a<strong>ja</strong>n ulkopuolella Satakunnan sosiaalipäivystykseen.<br />
Jatkoseurantaa tai <strong>ja</strong>tkoselvittelyä tarvitsevat lapset siirretään Satakunnan keskussairaalaan,<br />
jolloin vastaanottavaa yksikköä informoidaan ennen lähtöä.
10<br />
Sairaanhoita<strong>ja</strong> antaa suullista <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>llista tietoa tukiverkostoista (esitteet, yhteystiedot ).<br />
Asiakasta oh<strong>ja</strong>taan, kannustetaan sekä rohkaistaan avun hakemisessa. A<strong>ja</strong>nvaraus <strong>ja</strong>tkohoitopaikkaan<br />
olisi hyvä saada asiakkaalle sovittua samalla käynnillä.<br />
3.2 Poliisin tehtävät<br />
<strong>Perhe</strong>- <strong>ja</strong> lähisuhde väkivaltarikos tulee poliisin tietoon kotihälytyksen yhteydessä tai uhrin<br />
tekemänä rikosilmoituksen tapahtuneen jälkeen. Jo tapahtuneesta rikoksesta voi tehdä tutkintapyynnön<br />
tai rikosilmoituksen poliisille.<br />
Pahoinpitely <strong>ja</strong>etaan laissa vakavuudeltaan kolmeen asteeseen; lievään pahoinpitelyyn, pahoinpitelyyn<br />
<strong>ja</strong> törkeään pahoinpitelyyn. Poliisin tehtävänä on suorittaa rikoksen esitutkinta.<br />
Pahoinpitely <strong>ja</strong> törkeä pahoinpitely viedään syyttäjälle syyteharkintaa varten. Lievän pahoinpitelyn<br />
kohdistuessa yli 15 vuotiaisiin poliisilla on velvollisuus suorittaa esitutkinta asianomista<strong>ja</strong>n<br />
vaatiessa teosta rangaistusta.<br />
Akuutissa tilanteessa poliisin tehtävänä on rauhoittaa tilanne, dokumentoida tapahtunut <strong>ja</strong><br />
tehdä tarvittaessa rikosilmoitus. Jos väkivallan uhka <strong>ja</strong>tkuu, on poliisilla oikeus poistaa uhkaavasti<br />
käyttäytyvä henkilö paikalta <strong>ja</strong> tarvittaessa toimittaa hänet kiinniotettuna poliisin säilöön.<br />
Mikäli uhrin kertomuksesta tai muuten voidaan havaita häiriön aiheuttaneen syyllistyneen pahoinpitelyyn<br />
(pahoinpitely/törkeä pahoinpitely) hänet voidaan ottaa kiinni <strong>ja</strong> tarvittaessa pidättää.<br />
Poliisilla on velvollisuus tehdä väkivaltarikoksesta lastensuojeluilmoitus, jos lapsi/a on ollut<br />
osallisena väkivaltatilanteessa. Lastensuojeluilmoitus tehdään myös muulloin, mikäli ilmoittamisen<br />
katsotaan olevan tarpeellista lapsen edun kannalta. Poliisin tehtävänä on oh<strong>ja</strong>ta <strong>ja</strong><br />
neuvoa väkivaltatilanteen kaikkia osapuolia käytettävissä olevien tukitoimintojen piiriin.<br />
Poliisi voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon, kun asia on kiireellinen. Normaalisti lähestymiskiellon<br />
määrää <strong>Rauma</strong>n Käräjäoikeus. Lähestymiskieltoa voidaan hakea myös saman<br />
perheen jäsenelle. Lähestymiskiellon rikkominen on rikos, josta voi seurata sakkoa tai vankeutta.<br />
3.2.1 Lähestymiskielto<br />
Lähestymiskieltolain tarkoituksena on ehkäistä rikoksia ennalta <strong>ja</strong> parantaa mahdollisuuksia<br />
puuttua vakavaan häirintään. Lähestymiskielto tarkoittaa, että henkilön hengen, vapauden, tai<br />
rauhan suo<strong>ja</strong>amiseksi voidaan jotakuta toista kieltää ottamasta häneen yhteyttä.<br />
Lähestymiskieltoa voi pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi<br />
tai häiritsemäksi. Myös syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen voi hakea kiellon<br />
määräämistä, jos uhattu henkilö ei itse uskalla sitä tehdä.<br />
Lähestymiskieltoa haetaan suoraan käräjäoikeudelta tai poliisilta, kir<strong>ja</strong>llisesti tai<br />
suullisesti.<br />
Kieltoa hakiessa tulee kertoa<br />
- minkälaisen uhan tai häirinnän kohteeksi olet joutunut tai joutumassa<br />
- kenen taholta koet uhkaa tai häirintää<br />
- käsityksesi häirinnän <strong>ja</strong>tkumisesta tai rikoksen uhasta vastaisuudessa<br />
- onko asiassa todistajia tai todisteita (tekstiviestit, kirjeet)
Kir<strong>ja</strong>a tapahtumat välittömästi niiden tapahduttua muistiin <strong>ja</strong> liitä ne hakemukseen. Heti voimaan<br />
tulevan väliaikaisen lähestymiskiellon voi määrätä pidättämiseen oikeutettu virkamies<br />
eli päällystöön kuuluva poliisi tai syyttäjä.<br />
Kieltoa määrättäessä käräjäoikeus arvioi rikoksen tai häirinnän vaaran aina tapauskohtaisesti.<br />
Perusteina ovat olosuhteet, henkilön oma uhkakokemus sekä mahdolliset todistajien kertomukset.<br />
Painavana perusteena voidaan pitää tapahtunutta väkivallantekoa, mutta se ei ole<br />
edellytys kiellolle. Myös puhelimitse, kirjeitse tai muulla tavalla toteutettu häirintä voi <strong>ja</strong>tkuessaan<br />
aiheuttaa kiellon määräämisen.<br />
Uhan näyttäminen toteen voi joskus olla vaikeaa. Aiemmat yhteydenotot poliisiin tai sosiaalityöntekijöihin<br />
tukevat näyttöä. Selvityksenä uhasta voivat olla lääkärintodistukset, kir<strong>ja</strong>lliset<br />
viestit tai tekniset tallenteet sekä todistajien, esim. naapureiden tai työtovereiden kertomukset.<br />
Oikeudellista apua oikeudenkäynnissä antavat yleiset oikeusavusta<strong>ja</strong>t, asiana<strong>ja</strong><strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> muut<br />
lakimiehet.<br />
Käräjäoikeus voi ratkaista lähestymiskieltoasian, vaikka kieltoon määrätty kieltäytyisi tulemasta<br />
oikeuteen. Lähestymiskielto astuu voimaan heti, kun kieltoon määrätty on sen saanut. Kielto<br />
on voimassa käräjäoikeuden määräämä a<strong>ja</strong>n, enintään vuoden, mutta tarvittaessa kieltoa<br />
voidaan <strong>ja</strong>tkaa, mikä edellyttää pyyntöä <strong>ja</strong>tkamisesta.<br />
Lähestymiskiellon rikkominen on rangaistavaa. Rangaistus on sakkoa tai enintään yksi vuosi<br />
vankeutta. Lähestymiskiellot merkitään erityiseen poliisin henkilörekisteriin, josta kiellot ovat<br />
hätätilanteessa nopeasti tarkistettavissa. Poliisi valvoo kielto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> voi myös tarvittaessa käyttää<br />
pakkokeino<strong>ja</strong> kieltoa rikottaessa.<br />
Perusmuotoinen lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suo<strong>ja</strong>ttavaa henkilöä<br />
eikä ottaa yhteyttä tai sitä yrittää. Suo<strong>ja</strong>ttavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla.<br />
Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaa myös kielto oleskella tietyllä alueella suo<strong>ja</strong>ttavan<br />
henkilön asunnon, työpaikan, loma-asunnon tai oikeuden ratkaisussa erikseen määritetyn<br />
oleskelupaikan läheisyydessä. Kiellolla ei estetä asiallisesta syystä tapahtuvaa yhteydenottoa<br />
mm. yhteisen lapsen äkillisesti sairastuessa.<br />
<strong>Perhe</strong>en sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava asunnosta, jossa<br />
hän <strong>ja</strong> suo<strong>ja</strong>ttava henkilö asuvat vakituisesti, eikä hän saa palata asuntoon. Kyseinen lähestymiskielto<br />
on harvoin käytetty <strong>ja</strong> vaatii painavat perusteet sekä mm. perheen asumisjärjestelyjen<br />
miettimistä (liite 5 Lähestymiskielto opas).<br />
11<br />
3.3 Lastensuojelu ilmoitus<br />
Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan 1.1.<strong>2008</strong>. Laki korostaa ehkäisevän lastensuojelun merkitystä<br />
<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kaa vastuun lastensuojelusta kaikille yhteiskuntamme toimijoille <strong>ja</strong> hallinnonaloille.<br />
Ehkäisevää lastensuojelua <strong>ja</strong> lasta koskevien huolien varhaista puheeksi ottamista sekä tukemista<br />
toteutuu ennen kaikkea laadukkaissa peruspalveluissa (esim. päivähoidossa, kouluissa)<br />
sekä järjestöjen toiminnoissa. Lastensuojelun sosiaalityön painopiste on kor<strong>ja</strong>avassa<br />
lastensuojelussa: lapsen lastensuojelun tarpeen selvityksessä, avohuollon tukitoimissa, kiireellisessä<br />
sijoituksessa, huostaanotossa <strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>ishuollossa sekä jälkihuollossa.<br />
Lastensuojeluilmoituksesta säädetään lastensuojelulain 25 §:ssä, joista ensimmäinen momentti<br />
määrittelee ilmoitusvelvolliset tahot <strong>ja</strong> toinen momentti muut tahot (ei ilmoitusvelvollisuutta):
12<br />
Sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen <strong>ja</strong> seurakunnan<br />
tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa<br />
olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuotta<strong>ja</strong>n,<br />
opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa<br />
tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- <strong>ja</strong> iltapäivätoimintaa harjoittavan<br />
yksikön palveluksessa olevat henkilöt <strong>ja</strong> terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia<br />
viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta<br />
vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka<br />
hoidon <strong>ja</strong> huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen<br />
edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.<br />
Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä<br />
mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.<br />
Ilmoitusvelvollisten viranomaisten piiri on uuden lain myötä laajentunut <strong>ja</strong> ilmoituskynnystä on<br />
pyritty madaltamaan. Samoin säädöksessä korostetaan, että ilmoitus on tehtävä salassapitosäännösten<br />
estämättä. Laissa mainituissa viranomaisissa työskentelevien velvollisuus on<br />
tehdä ilmoitus, jonka laiminlyöminen voi johtaa työ- <strong>ja</strong> rikosoikeudellisiin sanktioihin. Lastensuojelulaki<br />
menee muiden lakien edelle, myös terveydenhuollon lainsäädännön, ilmoitusvelvoitteellaan.<br />
Ainoana poikkeuksena on rippisalaisuus.<br />
Lastensuojeluilmoitus ei edellytä ilmoitta<strong>ja</strong>n varmaa tietämystä siitä, että ilmoituksen johdosta<br />
ryhdytään lastensuojelutoimenpiteisiin. Ilmoitus on huoli lapsen <strong>ja</strong>/tai perheen tilanteesta <strong>ja</strong><br />
edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lapseen kohdistuva väkivalta on lähes aina<br />
peruste lastensuojeluilmoitukselle, etenkin silloin kun lapsi itse kertoo väkivallasta tai hänessä<br />
havaitaan pahoinpitelyepäilyyn soveltuvia vammo<strong>ja</strong>. <strong>Perhe</strong>essä tapahtuva aikuisten välinen<br />
väkivalta on ilmoitusperuste myös silloin, kun väkivalta ei kohdistu suoraan lapseen. Lastensuojeluilmoitus<br />
tehdään kunnan lastensuojeluviranomaiselle (kir<strong>ja</strong>llisena tai suullisena).<br />
Virka-aikana lastensuojeluilmoitukset tehdään lapsen kotipaikkakunnan sosiaalivirastoon <strong>ja</strong><br />
virka-a<strong>ja</strong>n ulkopuolella Satakunnan sosiaalipäivystykseen. Sosiaalipäivystykseen yhteydenotot<br />
tapahtuvat Satakunnan hätäkeskuksen kautta p. 112. Sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijöillä<br />
on oikeus tehdä mm. kiireellisiä sijoituspäätöksiä Satakunnassa.<br />
Hallituksen esityksen mukaan lastensuojeluilmoituksen perusteet ovat olemassa, kun on huoli<br />
jostakin seuraavasta lasta koskevasta tilanteesta:<br />
- Lapsen tarpeiden laiminlyönti<br />
- Lapsen heitteillejättö<br />
- Lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka<br />
- Lapsen hoidossa /huolenpidossa havaitaan muutoin puutteita tai osaamattomuutta,<br />
joka vaarantaa lapsen hyvinvointia<br />
- Lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongelmat, <strong>ja</strong>ksamattomuus<br />
tai oman hoidon laiminlyönti.<br />
- Arjen tukiverkon puuttuminen silloin, kun se saattaa vaarantaa lapsen hyvinvoinnin.<br />
- Lapsen päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelma, rikoksella oireilu tai lapsen<br />
itsetuhokäyttäytyminen.<br />
- Lapsen kehitykseen todennäköisesti vaikuttavat vanhemman <strong>ja</strong> lapsen väliset vakavat<br />
vuorovaikutusongelmat.<br />
- Jatkuva koulunkäynnin laiminlyöminen<br />
- Lapsi joutuu kantamaan ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta perheen arjesta<br />
esim. vanhemman sairauden vuoksi.<br />
- <strong>Perhe</strong>en erittäin heikko taloudellinen tilanne.
13<br />
Huomioi viranomaisena seuraavat asiat:<br />
- viranomainen tekee lastensuojeluilmoituksen omalla nimellään. Nimettöminä ilmoituksen<br />
voivat tehdä muut yksityiset henkilöt (LsL 25§ 2mom.)<br />
- ilmoituksen tulee perustua ilmoitta<strong>ja</strong>n omiin havaintoihin<br />
- lastensuojeluilmoituksen tekemisestä on viestitettävä lapselle itselleen (ikä <strong>ja</strong> kehitystaso<br />
huomioiden) sekä hänen vanhemmilleen.<br />
- voit konsultoida lastensuojelun sosiaalityöntekijää ilmoituksen välttämättömyydestä<br />
asiakasnimiä mainitsematta.<br />
3.3.1 Lastensuojelun tehtävät lastensuojeluilmoituksen saapumisen jälkeen<br />
Kun lastensuojeluasia on tullut vireille joko lastensuojeluilmoituksena tai lapsen/vanhemman<br />
omasta pyynnöstä, sosiaalityöntekijä arvioi selvityksen tekemisen tarpeellisuuden viipymättä.<br />
Varsinainen lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun lastensuojelutarpeen selvitystyö käynnistyy<br />
<strong>ja</strong> lapselle nimetään samalla lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Selvitystyö toteutuu<br />
käytännössä tapaamalla vanhempia <strong>ja</strong> lapsia yhdessä <strong>ja</strong> erikseen. Tapaamisilla selvitetään<br />
kokonaisvaltaisesti lapsen arki <strong>ja</strong> elämäntilanne, kartoitetaan lasta suo<strong>ja</strong>avat tekijät <strong>ja</strong> mahdolliset<br />
riskitekijät sekä arvioidaan vanhemmuutta <strong>ja</strong> vanhempien kykyä vastata lapsen tarpeisiin.<br />
Samoin selvitetään lapsen <strong>ja</strong> perheen tarve lastensuojelun tukitoimiin <strong>ja</strong> arvioidaan,<br />
mitkä palvelut tukevat parhaiten lasta <strong>ja</strong> perhettä. Tarpeen mukaan kartoitetaan myös lapsen<br />
ympärillä olevan verkoston mahdollinen huoli lapsen tilanteesta. Lastensuojelutarpeen selvitystyö<br />
on tehtävä 3 kk:n kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta.<br />
Selvitystyön poh<strong>ja</strong>lta laaditaan lapselle avohuollon asiakassuunnitelma, jossa todetaan<br />
yhteistyössä perheen kanssa sovittavien avohuollon tukitoimien toteuttamisesta, tuen tavoitteista<br />
<strong>ja</strong> seurannasta. Nämä tukitoimet edellyttävät asianomaisten, huolta<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> 12 vuotta<br />
täyttäneen lapsen, omaa suostumusta <strong>ja</strong> sitoutumista työskentelyyn. Avohuollon tukitoimia<br />
voivat olla esimerkiksi oh<strong>ja</strong>us <strong>ja</strong> sovittu työskentely sosiaalityöntekijän kanssa, perhetyö, tukihenkilön<br />
tai tukiperheen järjestäminen lapselle, taloudellinen tuki, vertaisryhmätoiminta,<br />
tukiasunnon järjestäminen, perhekuntoutus tai laitoshoito.<br />
Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on aina viimesi<strong>ja</strong>inen vaihtoehto. Mikäli lapsen kehitys<br />
<strong>ja</strong> huolenpito vaarantuvat vakavasti perhettä tai lasta äkillisesti kohdanneen kriisin vuoksi, on<br />
toimittava välittömästi lapsen tilanteen turvaamiseksi <strong>ja</strong> tarvittaessa tehtävä kiireellinen sijoituspäätös<br />
<strong>ja</strong> sijoitettava lapsi kodin ulkopuolelle. Esimerkiksi akuutti väkivallan uhka tai<br />
perheväkivalta voi johtaa lapsen kiireelliseen sijoittamiseen.<br />
<strong>Rauma</strong>lla lapsi sijoitetaan tällaisessa tilanteessa yleensä <strong>Rauma</strong>n perhetukikeskuksen kriisiosastolle.<br />
Kun lapsi on pitkäaikaisen sijoituksen tarpeessa <strong>ja</strong> huostaanoton edellytykset täyttyvät,<br />
lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valmisteltava huostaanottoesitys joko<br />
hallinto-oikeuden tai johtavan viranhalti<strong>ja</strong>n päätettäväksi. Si<strong>ja</strong>ishuollon tarkoituksena on turvata<br />
lapsen vakaa kehitys <strong>ja</strong> terveys pitkäjänteisesti. Si<strong>ja</strong>ishuollon päättymisen jälkeen lapsella/nuorella<br />
on vielä oikeus jälkihuoltoon enintään 21 ikävuoteen asti. Sen tarkoituksena on<br />
varmistaa erinäisin tukitoimin lapsen / nuoren vakaa kehitys myös si<strong>ja</strong>ishuollon jälkeen.<br />
3.3.2 Tutkintapyyntö poliisille<br />
Epäiltäessä lapsen pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä, tulee lastensuojeluviranomaisten<br />
tehdä tutkintapyyntö (=rikosilmoitus) poliisille. Kyseistä tutkintapyyntöä eivät<br />
tee terveydenhuollon viranomaisetkaan, vaan he tekevät lastensuojeluilmoituksen lapsen<br />
kotipaikkakunnan lastensuojeluviranomaisille, kun lapsessa havaitaan pahoinpitelyn merkkejä
14<br />
tai epäillään seksuaalista hyväksikäyttöä. Vastuu tutkintapyynnön teosta on lastensuojeluviranomaisilla.<br />
Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö on laatinut toimintaohjeen<br />
Stakesin suositusten poh<strong>ja</strong>lta koko maakunnan käyttöön. Tutkintapyyntö jätetään tekemättä<br />
vain, mikäli harkitaan, että se on lapsen kannalta parempi vaihtoehto (= lapsen edun<br />
punnintaa).<br />
Kun lastensuojeluilmoitus pahoinpitely- tai seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn johdosta on<br />
saapunut lastensuojeluun, tavataan lasta <strong>ja</strong> vanhempia mahdollisimman pian. Laaditaan taustaselvitystä<br />
<strong>ja</strong> kuunnellaan lapsen sekä vanhempien näkemykset epäilyyn. Tämän jälkeen<br />
sosiaalityöntekijät tekevät poliisille kir<strong>ja</strong>llisen tutkintapyynnön, missä kerrotaan riittävät perusteet<br />
salassapitosäännösten estämättä <strong>ja</strong> ilmoitetaan ne henkilöt, joita voidaan kuulustella. Mikäli<br />
epäilystä on tutkimuksellista näyttöä, lastensuojeluviranomaiset voivat tehdä tutkintapyynnön<br />
ilman asianosaisten kuulemista. Seksuaalista hyväksikäyttöepäilyä selvitetään oikeuspsykiatrisen<br />
työryhmän johdolla mm. lapsen psykologisten haastattelujen avulla. <strong>Rauma</strong><br />
kuuluu TYKS:n oikeuspsykiatrisen työryhmän piiriin.<br />
Tutkinta- <strong>ja</strong> oikeusprosessia varten lastensuojeluviranomaiset tekevät tarvittaessa hakemuksen<br />
käräjäoikeudelle <strong>ja</strong> ilmoituksen maistraattiin edunvalvo<strong>ja</strong>n määräämiseksi lapselle. Näin<br />
esimerkiksi tilanteissa, joissa epäiltynä on lapsen vanhempi.<br />
3.4 Työskentely turvakodissa<br />
Turvakotiin tullaan väkivallan uhan tai tapahtuneen väkivallan vuoksi. <strong>Rauma</strong>lla turvaasuntoon<br />
pääsee Kriisikeskuksen kautta tai Porissa turva-koti Esikkoon, joka päivystää 24h.<br />
Turvakodista <strong>ja</strong> kriisikeskuksesta saa myös puhelin neuvontaa liittyen väkivaltakysymyksiin <strong>ja</strong><br />
muihin perheen kriiseihin. Yleensä turvaan tulee nainen lasten kanssa, mutta turvakotiin voi<br />
tulla myös mies tai lapsettomia naisia. Turvakodissa tehdään kriisityötä, arvioidaan perhetilannetta<br />
<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkohoidon tarvetta sekä tuetaan käytännön asioiden järjestämisessä.<br />
Turva-asunto tarjoaa paikan rauhoittua <strong>ja</strong> tiedon siitä, mitä lähipäivinä tulee tapahtumaan.<br />
Tärkeintä on varmistaa asiakkaiden turvallisuus. Yhteydenottoa kotiin jääneeseen väkivallankäyttäjän<br />
arvioidaan tapauskohtaisesti.<br />
Akuutissa väkivaltatilanteessa ollaan yhteydessä sosiaalipäivystäjään. Yhteydenotto lastensuojeluun<br />
tai lapsettomien asiakkaidenkohdalla aikuissosiaalityöhön tehdään ensimmäisenä<br />
arkipäivänä. Yhteydenotto on samalla lastensuojeluilmoitus <strong>ja</strong> siinä sovitaan maksusitoumuksesta<br />
turvakotiin <strong>ja</strong> yhteistyöstä.
15<br />
3.4.1 Kriisityö uhrin, tekijän <strong>ja</strong> lasten kanssa<br />
Turvakodissa tehdään kriisityötä yksilöllisesti eri osapuolten kanssa. Keskeistä työskentelyssä<br />
on turvallisuuden arviointi <strong>ja</strong> sisäisen <strong>ja</strong> ulkoisen turvallisuuden tunteen luominen <strong>ja</strong> vahvistaminen.<br />
Työskentely kohdistuu kunkin osapuolen – uhrin, tekijän, lapsen – omaan prosessiin <strong>ja</strong><br />
kriisityöskentelyyn. Työskentelyssä pyritään antamaan tilaa kriisin käsittelylle <strong>ja</strong> turvallisuuden<br />
löytymiselle. Osapuolten omat työntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä työskentelyprosessin<br />
aikana.<br />
Uhria tuetaan käytännön asioiden hoitamisessa, kuten lääkärissä käynneissä, asuntoasioiden<br />
hoitamisessa, rikosilmoituksen tekemisessä <strong>ja</strong> arjen asioissa, jotka täytyy hoitaa kriisitilanteessakin.<br />
Väkivallan kokemuksia <strong>ja</strong> selviytymiskeino<strong>ja</strong> jäsennetään, käydään läpi väkivallan<br />
historiaa, sykliä, ylisukupolvisuutta <strong>ja</strong> otetaan kantaa väkivaltaan rikoksena sekä annetaan<br />
tietoa väkivallasta ilmiönä <strong>ja</strong> keinosta muutoksen saavuttamiseksi.<br />
Lapsella täytyy olla lupa työstää asioita <strong>ja</strong> tieto siitä, että myös vanhemmat saavat apua. Lasten<br />
kanssa käydään ikätason mukaisesti läpi tilannetta <strong>ja</strong> siihen liittyviä tunteita, a<strong>ja</strong>tuksia <strong>ja</strong><br />
vahvistetaan voimavaro<strong>ja</strong>. Lasten kanssa työskentelyssä välineitä voivat olla mm. leikki,<br />
piirtäminen, muovaili <strong>ja</strong> kortit. Keskustelu <strong>ja</strong> sanojen etsiminen kokemuksille on oleellista<br />
lastenkin kanssa työskentelyssä. Tarvittaessa lapsi oh<strong>ja</strong>taan lasten psykiatrian poliklinikalle.<br />
Myös väkivallan tekijälle perheen lähtö turvakotiin on yleensä kriisi. Väkivallan tekijään ollaan<br />
yhteydessä <strong>ja</strong> hänelle tarjotaan omaa työskentelyä <strong>ja</strong> kuulluksi tulemista. <strong>Rauma</strong>lla väkivallan<br />
tekijöitä kohdataan Kriisikeskuksessa. Yhteydenpito väkivallan tekijään turvakoti<strong>ja</strong>kson aikana<br />
rauhoittaa tilannetta, vaikka tekijä ei olisi valmis ottamaan vastuuta omasta väkivaltaisesta<br />
käyttäytymisestään.<br />
Turvakoti<strong>ja</strong>kson aikana tehdään tiivistä verkostotyötä lastensuojelun <strong>ja</strong> sosiaalitoimen kanssa.<br />
Työskentelyssä kartoitetaan vahvuudet <strong>ja</strong> muu verkosto <strong>ja</strong> arvioidaan <strong>ja</strong>tkotuen <strong>ja</strong> hoidon tarvetta<br />
perheenjäsenten osalta. Turvakoti<strong>ja</strong>kson pitkittyessä voidaan järjestää väkivallan tekijän<br />
<strong>ja</strong> lasten valvottu<strong>ja</strong> tapaamisia. Pari- <strong>ja</strong> perhetapaamisia järjestetään tapauskohtaisesti harkiten.
16<br />
4 Eri toimijoiden palveluketjut<br />
Aikuissosiaalityö, Lappi<br />
Alkutilanne<br />
Ei turvakodissa<br />
Alkutilanne<br />
<strong>Perhe</strong>väkivalta tulee sosiaalityöntekijän<br />
tietoon uhrin<br />
paettua akuuttia tilannetta<br />
turvakotiin tai Kriisikeskus<br />
Ankkurpaikkaan<br />
<strong>Perhe</strong>väkivalta tulee<br />
sosiaalityöntekijän<br />
tietoon<br />
Kriisivaiheen työskentely<br />
Kriisivaiheessa työskentelyä. Tilanteen selvittelyä<br />
<strong>ja</strong> purkua. Eri osapuolten tapaamisia.<br />
Turvakodin tai kriisikeskuksen väkivaltatyöskentely<br />
eri osa-alueilla: turvallisuus, väkivallan<br />
käsittely, ihmissuhteet <strong>ja</strong> verkosto sekä käytännön<br />
asiat.<br />
Verkostopalaveri 2-3 päivän kuluttua, jossa<br />
on läsnä turvakodin/kriisikeskuksen työntekijät,<br />
sosiaalityöntekijä <strong>ja</strong> asiakas. Tarpeen mukaan<br />
myös muita taho<strong>ja</strong> mukana.<br />
Avotyön vaihtoehdot<br />
Kartoitetaan asiakkaan tarpeet <strong>ja</strong><br />
tarjolla olevat avotyön mahdollisuudet<br />
sekä keskustellaan asiakkaan<br />
kanssa hänen valmiudestaan<br />
sitoutua väkivaltatyöhön.<br />
tulee<br />
<strong>Perhe</strong>väkivalta<br />
sosiaalityöntekijän<br />
tietoon Asiakkaan kanssa työskenteleminen.<br />
Sovitaan uusi verkostoneuvottelu<br />
Turvakoti/kriisikeskustyöskentely<br />
<strong>ja</strong>tkuu<br />
Yhteinen suunnitelma <strong>ja</strong>tkotukitoimista
17<br />
Aikuissosiaalityö, <strong>Rauma</strong><br />
ASIA TULEE ESIIN NEUVONNAN JA<br />
OHJAUKSEN YHTEYDESSÄ<br />
KRIISKESKUKSESTA<br />
OTETAAN YHTEYTTÄ<br />
ASIA TULEE ESIIN<br />
SOSIAALITYÖN<br />
YHTEYDESSÄ<br />
SOSIAALITYÖNTEKIJÄ<br />
asuminen, toimeentulo, lapset,<br />
palveluihin oh<strong>ja</strong>us, maksusitoumus<br />
lastensuojeluilmoitus<br />
YHTEISTYÖ KRIISIKESKUKSEN<br />
KANSSA<br />
turva-asunto, verkostopalaverit
18<br />
Satakunnan sairaanhoitopiiri / Psykiatria<br />
<strong>Rauma</strong>n psykiatrian poliklinikka<br />
Potilas on jo hoitosuhteessa <strong>ja</strong> esille tulee<br />
tieto väkivallasta:<br />
Asian käsittely alkaa potilaan kanssa<br />
Tarvittaessa lastensuojeluilmoitus<br />
lastensuojelulain 25 §:n perusteella<br />
Tarvittaessa rikosilmoitus / yhteydenotto<br />
poliisiin<br />
Tarvittaessa verkostotyö eri tahojen<br />
kanssa:<br />
*muut erikoissairaanhoito<br />
*perusterveydenhoito / neuvolat /<br />
päihdeklinikka<br />
*potilaan kotikunnan lastensuojelu,<br />
aikuissosiaalityö<br />
*<strong>Rauma</strong>n kriisikeskus<br />
Potilas tai yhteistyötaho ottaa yhteyttä<br />
ilman lähetettä:<br />
Oh<strong>ja</strong>taan potilasta varaamaan<br />
aika terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon<br />
tai yksityiseen lääkärikeskukseen<br />
potilaan psyykkisen<br />
voinnin arviointia <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkosuunnitelmaa<br />
varten.<br />
Akuuttitilanteessa oh<strong>ja</strong>taan potilas<br />
terveyskeskuksen päivystykseen,<br />
mistä potilas voi saada lähetteen<br />
esimerkiksi akuuttipsykiatrian<br />
osastolle.<br />
Potilaasta tulee lääkärin lähete:<br />
Lähetteet käsitellään viikoittaisissa<br />
kokouksissa. Mikäli potilaan<br />
tilanteeseen liittyy psykiatrista<br />
erikoissairaanhoitoa vaativaa<br />
psyykkistä problematiikkaa, hänelle<br />
varataan vastaanottoaika<br />
lähetteessä mainitussa kiireellisyysluokan<br />
mukaisessa aikataulussa.<br />
Hoitosuhde alkaa potilaan<br />
saavuttua ensimmäiselle käynnille
RAUMAN LASTENPSYKIATRIAN POLIKLINIKKA<br />
19<br />
Lääkärin lähete<br />
tulosyynä väkivaltaan<br />
liittyvä asia tai muu syy<br />
<strong>Perhe</strong>en tapaaminen<br />
- väkivaltaan liittyvä huoli kartoitetaan perheen<br />
kanssa<br />
- jos epäily väkivallasta tulee esille muun tulosyyn<br />
yhteydessä, otetaan se puheeksi perheen kanssa<br />
Lastensuojeluilmoitus<br />
Tutkimus <strong>ja</strong> hoito<br />
- lapsen tutkimus <strong>ja</strong> hoito<br />
- perhetutkimus <strong>ja</strong> perheterapia<br />
Verkostot<br />
- lastensuojelu<br />
ym.<br />
Oh<strong>ja</strong>us<br />
- kriisipalvelut/turvaasunto<br />
- psykiatrian pkl<br />
- päihdeklinikka<br />
Satks lastenpsykiatrian yksikkö<br />
- kriisipaikka<br />
- tutkimus<br />
- hoito
RAUMAN NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKKA<br />
20<br />
Lääkärin lähete erikoissairaanhoitoon<br />
tulosyynä väkivaltaan liittyvä asia tai muu syy<br />
Nuoren tapaaminen<br />
jos viitteitä väkivallasta tulee esille, alle 18-vuotiaasta nuoresta tehdään<br />
lastensuojeluilmoitus<br />
Tutkimus, hoito <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>us<br />
- nuoren tutkimus <strong>ja</strong> osastohoidon tarpeen arviointi<br />
- perheen tapaaminen<br />
- nuoren yksilöterapia <strong>ja</strong> perheterapia tarvittaessa<br />
- verkostotapaamiset<br />
- oh<strong>ja</strong>nta eteenpäin:<br />
o somaattisen tilan arviointi ensiavussa<br />
o poliisi<br />
o kriisikeskus<br />
o aikuispsykiatria
21<br />
Koulu <strong>ja</strong> oppilashuolto<br />
Väkivalta tulee ilmi<br />
oppilaan tai<br />
jonkun muun kertomana<br />
Työntekijän havainto väkivallasta<br />
Asia otetaan puheeksi oppilaan kanssa heti /<br />
mahd.pian. Tilanteen tarkempi selvittely.Työskentelyyn<br />
mukaan rehtori, opetta<strong>ja</strong>,<br />
kouluterveydenhoita<strong>ja</strong>, sosiaalioh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>, koulukuraattori,<br />
koulupsykologi.<br />
Tarvittaessa oh<strong>ja</strong>us terveyskeskukseen.<br />
Keskusteluyhteys<br />
huoltajiin. Kerrotaan<br />
ilmoitusvelvollisuudesta<br />
lastensuojeluun.<br />
OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTA<br />
- työn<strong>ja</strong>osta <strong>ja</strong> tukitoimenpiteistä sopiminen<br />
- konsultaatio (lastensuojelu…)<br />
- opetta<strong>ja</strong>n konsultaatio <strong>ja</strong> tukeminen<br />
Lastensuojeluilmoitus<br />
LsL 40§ perusteella<br />
Koulun tukitoimet oppilaan tueksi<br />
- Sosiaalioh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n, koulukuraattorin<br />
tai koulupsykologin työskentely<br />
- Tukitoimet oppimisen tueksi<br />
- Seuranta<br />
Kootaan tarvittava verkosto oppilaan<br />
perhetilanteen selvittämiseksi <strong>ja</strong> tueksi<br />
- lastensuojelun sosiaalityöntekijät<br />
- perhetukikeskus<br />
- kriisikeskus<br />
- VORRI<br />
- lastenpsykiatrian poliklinikka tai<br />
nuorisopsykiatrian poliklinikka<br />
Oppilaan tilanne turvallinen kotona<br />
<strong>ja</strong> koulussa
RAUMAN KRIISIKESKUS ANKKKURPAIKK`<br />
22<br />
Asiakas tulee / ottaa yhteyttä KRIISIKESKUKSEEN<br />
• itse<br />
• viranomaisen<br />
• läheisen<br />
oh<strong>ja</strong>amana tai ottaa puhelimitse yhteyttä<br />
ARVIO TILANTEESTA<br />
• kriisityöntekijä keskustelee <strong>ja</strong> kartoittaa<br />
tilannetta <strong>ja</strong> tuen tarvetta<br />
TURVA-ASUNTO<br />
↓<br />
TULOHAASTATTELU<br />
tilanteen läpikäyminen <strong>ja</strong> tarvittava viranomaisyhteistyö<br />
• lastensuojelu<br />
• poliisi<br />
• terveydenhuollon palvelut<br />
↓<br />
KRIISITYÖ<br />
yksilöllisesti uhrin, lapsen <strong>ja</strong> tekijän kanssa<br />
OHJAUS JA turvasuunnitelma<br />
NEUVONTA<br />
• <strong>ja</strong>tkokäynnit kriisityöntekijällä<br />
5-8 /krt<br />
• tarvittaessa oh<strong>ja</strong>taan<br />
sopivan avun pariin<br />
↓<br />
ARVIO JATKOHOIDON TARPEESTA<br />
yhteistyöneuvottelut tarpeellisten tahojen<br />
kanssa
23<br />
LASTENNEUVOLA<br />
Lähtötilanne<br />
* <strong>Perhe</strong>väkivaltaseulassa<br />
esiin väkivaltaa<br />
tai sen uhkaa.<br />
* Äiti tai lapsi kertoo<br />
pahoinpitelystä tai<br />
perheväkivallasta<br />
* Ilmoitus neuvolaan<br />
(esim. isovanhemmat,<br />
naapurit) lasten<br />
pahoinpitelyepäilystä<br />
tai perheväkivallasta<br />
* Herää huoli / epäily<br />
lapsen vammoista<br />
* Huoli lapsen kotitilanteesta<br />
* Terveydenhoita<strong>ja</strong> keskustelee asiasta asiakkaan kanssa (kartoittaa tilanteen).<br />
* Jos perheväkivaltaepäily, asia otetaan puheeksi.<br />
Huolellinen kir<strong>ja</strong>aminen asiakastietoihin.<br />
Oh<strong>ja</strong>us<br />
Lääkärin tutkimus<br />
tarv. lähete lastenpoliklinikalle<br />
/ lasten psykiatriselle<br />
poliklinikalle<br />
Kriisikeskus<br />
Lastensuojeluilmoitus
24<br />
Kiukainen<br />
Lastensuojelu<br />
Lastensuojeluilmoitus perheväkivaltatilanteesta<br />
tai lapseen kohdistuneesta pahoinpitelyepäilyistä<br />
- ilmoituksen vastaanottaa : sosiaalityöntekijä,<br />
sosiaalijohta<strong>ja</strong> tai sosiaalioh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />
<strong>Perhe</strong>väkivalta tai lastensuojeluilmoitus<br />
tulee ilmi asiakassuhteen aikana<br />
Tilannearvio sosiaalityöntekijä on yhteydessä asianosaisiin<br />
Epäily lapseen kohdistuneesta pahoinpitelystä,<br />
esim. lapsi kertoo itse<br />
Lapsen kuuleminen<br />
- sosiaalityöntekijä<br />
<strong>ja</strong> sosiaalijohta<strong>ja</strong><br />
yhdessä<br />
Vanhempien,huoltajien tai<br />
perheessä elävien aikuisten<br />
kuuleminen erikseen<br />
-sosiaalityöntekijä <strong>ja</strong><br />
sosiaalijohta<strong>ja</strong> yhdessä<br />
Tarvittaessa oh<strong>ja</strong>us terveyskeskukseen:<br />
- Panelian terveysasema<br />
(8-14)<br />
- Har<strong>ja</strong>vallan pääterveysasema<br />
arki-illat 16-22<br />
sekä vkl 8-22<br />
- yöpäivystys 22-8 Satakunnan<br />
keskussairaala<br />
Rikosilmoitus poliisille,mikäli<br />
epäily lapseen kohdistuvasta<br />
pahoinpitelystä<br />
vahva<br />
-<strong>Rauma</strong>n kihlakunnan poliisilaitos/rikosilmoitukset<br />
Lapsen tilanne vaatii välitöntä<br />
puuttumista (kiireellinen<br />
huostaanotto <strong>ja</strong> sijoitus kodin<br />
ulkopuolelle)<br />
- <strong>Rauma</strong>n perhetukikeskus<br />
- Lastensuojelulaitos<br />
Eemeli (Har<strong>ja</strong>valta)<br />
Sovitaan avohuollon tukitoimista<br />
<strong>ja</strong> työskentelystä<br />
- laaditaan asiakassuunnitelma<br />
sos.tt, sos.johta<strong>ja</strong>, sos.oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>,<br />
lapsen vanhemmat/huolta<strong>ja</strong>t,<br />
tarvittavat viranomaisyhteistyötahot<br />
Seuranta sovitusti.<br />
- sosiaalityöntekijä <strong>ja</strong><br />
sosiaalijohta<strong>ja</strong> yhdessä,<br />
tarvittaessa sosiaalioh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />
mukana, yhteispalaverit<br />
muiden hoitavien<br />
tahojen kanssa<br />
Verkostotyö <strong>ja</strong> konsultaatio:<br />
- Har<strong>ja</strong>vallan perheneuvola/<br />
Har<strong>ja</strong>vallan tk<br />
* Turvakodin väkivaltatyö:<br />
- <strong>Rauma</strong>n kriisikeskus Ankkurpaikk’<br />
- Porin Ensi- <strong>ja</strong> turvakoti/Asuin-<br />
<strong>ja</strong> palvelutalo<br />
Esikko<br />
* Lastenpsykiatria<br />
- Satakunnan keskussairaala<br />
* A-klinikka/päihdepalvelut<br />
- Kokemäen perhe- <strong>ja</strong> päihdeklinikka<br />
* Päivähoito, koulu, neuvola<br />
- oman kunnan palveluna<br />
Lapsen kasvuolosuhteet turvalliset, perhetilanne rauhallinen
Eura<br />
Lastensuojelu<br />
25<br />
Lastensuojeluilmoitus perheväkivaltatilanteesta<br />
tai lapseen kohdistuneesta pahoinpitelyepäilyistä<br />
- ilmoituksen vastaanottaa :johtava sosiaalityöntekijä,sosiaalityöntekijä,<br />
sosiaalioh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> tai<br />
perhetyöntekijä<br />
<strong>Perhe</strong>väkivalta tai lastensuojeluilmoitus<br />
tulee ilmi asiakassuhteen aikana<br />
Tilannearvio sosiaalityöntekijä on yhteydessä asianosaisiin<br />
Epäily lapseen kohdistuneesta pahoinpitelystä,<br />
esim. lapsi kertoo itse<br />
Lapsen kuuleminen<br />
- kaksi sosiaalityöntekijää<br />
yhdessä<br />
Vanhempien,huoltajien tai<br />
perheessä elävien aikuisten<br />
kuuleminen erikseen<br />
-kaksi sosiaalityöntekijää<br />
yhdessä<br />
Tarvittaessa oh<strong>ja</strong>us terveyskeskukseen:<br />
- Euran terveyskeskus<br />
- Har<strong>ja</strong>vallan pääterveysasema<br />
arki-illat 16-22<br />
sekä vkl 8-22<br />
- yöpäivystys 22-8<br />
Satakunnan keskussairaala<br />
Rikosilmoitus poliisille,mikäli<br />
epäily lapseen kohdistuvasta<br />
pahoinpitelystä<br />
vahva<br />
-<strong>Rauma</strong>n kihlakunnan poliisilaitos/rikosilmoitukset<br />
Lapsen tilanne vaatii välitöntä<br />
puuttumista (kiireellinen<br />
huostaanotto <strong>ja</strong> sijoitus kodin<br />
ulkopuolelle)<br />
- <strong>Rauma</strong>n perhetukikeskus<br />
- Lastensuojelulaitos<br />
Eemeli (Har<strong>ja</strong>valta)<br />
Sovitaan avohuollon tukitoimista<br />
<strong>ja</strong> työskentelystä<br />
- laaditaan asiakassuunnitelma<br />
sos.tt,<br />
sos.oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>,perhetyöntekijä<br />
lapsen vanhemmat/huolta<strong>ja</strong>t,<br />
tarvittavat viranomaisyhteistyötahot<br />
Seuranta sovitusti.<br />
- sosiaalityöntekijät<br />
yhdessä, tarvittaessa<br />
sosiaalioh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><strong>ja</strong> perhett.<br />
mukana, yhteispalaverit<br />
muiden hoitavien<br />
tahojen kanssa<br />
Verkostotyö <strong>ja</strong> konsultaatio:<br />
-Pyhäjärvi seudun perheneuvola<br />
* Turvakodin väkivaltatyö:<br />
- <strong>Rauma</strong>n kriisikeskus Ankkurpaikk’<br />
- Porin Ensi- <strong>ja</strong> turvakoti/Asuin-<br />
<strong>ja</strong> palvelutalo<br />
Esikko<br />
* Lastenpsykiatria<br />
- Satakunnan keskussairaala<br />
* A-klinikka/päihdepalvelut<br />
- Kokemäen perhe- <strong>ja</strong> päihdeklinikka<br />
* Päivähoito, koulu, neuvola<br />
- oman kunnan palveluna<br />
Lapsen kasvuolosuhteet turvalliset, perhetilanne rauhallinen
Lastensuojelu, <strong>Rauma</strong><br />
26
27<br />
RAUMAN SEURAKUNNAN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS<br />
Tavoitteet:<br />
1) Väkivallan kohteeksi joutuneen turvallisuus<br />
2) Tekijän vastuullisuus<br />
3) Väkivallan loppuminen<br />
Omaaloitteisesti<br />
Yhteistyötahojen<br />
oh<strong>ja</strong>amana<br />
Vastaanottosihteerin alkuhaastattelu,<br />
AJAN VARAUS<br />
Puhelimitse arkisin klo 8-15<br />
tai henkilökohtainen käynti, Valtakatu<br />
15<br />
KYSYTÄÄN VÄKIVALLASTA<br />
YKSILÖ<br />
- tilanteen kartoitus<br />
- vaaran arviointi<br />
PARISKUNTA<br />
- aina erikseen<br />
- kohde ensin<br />
- tilanteen kartoitus<br />
- vaaran arviointi<br />
YKSILÖTERAPIA,<br />
jos pariterapian ehdot<br />
eivät täyty<br />
PARITERAPIA, jos seuraavat ehdot<br />
täyttyvät:<br />
- molemmat haluavat<br />
- ei väkivaltaa<br />
- ei pelkoa<br />
- parisuhde <strong>ja</strong>tkuu<br />
- molemmat haluavat parantaa<br />
suhdetta<br />
YKSILÖTERAPIA,<br />
jos pariterapian<br />
ehdot eivät täyty
PERHETUKIKESKUS PERHE JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA TOIMINTAMALLI<br />
28<br />
LASTENSUOJELULLINEN AKUUTTI TILANNE LASTENSUOJELUN ASIAKKUUS<br />
Lapsi, nuori, vanhempi ottaa yhteyttä väkivallan vuoksi<br />
- oma-aloitteisesti<br />
- oh<strong>ja</strong>ttuna<br />
- viranomaisen tuomana<br />
<strong>Perhe</strong>työssä/osastolla työntekijälle<br />
nousee huoli/epäily väkivallan mahdollisuudesta<br />
tai olemassaolosta<br />
Sovittuun asiakastilanteeseen (esim.<br />
kotikäynti) mentäessä väkivaltatilanne<br />
tai sen uhka käynnissä<br />
Vastaanottava/osaston työntekijä haastattelee sekä<br />
asiakkaan että saatta<strong>ja</strong>n<br />
Arviointia/yhteydenotto<strong>ja</strong> tarvittaviin viranomaisiin<br />
(lääkäri, poliisi, kriisikeskus, ensi- <strong>ja</strong> turvakoti)<br />
Lastensuojeluilmoitus § 25<br />
Virka-aikana<br />
asiakkaan oma LS:n<br />
sos.tt./<strong>Rauma</strong>n seutu<br />
Lastensuojeluilmoitus § 25<br />
Katso LS:n sosiaalityön toimintakaavio<br />
Virka-a<strong>ja</strong>n ulkopuolella<br />
sos.tt./Satakunnan sosiaalipäivystys<br />
Yhteydenotto<strong>ja</strong> tarvittaviin<br />
viranomaisiin<br />
lääkäri, poliisi <strong>ja</strong><br />
kriisikeskus<br />
Virka-aikana asiakkaan<br />
oma LS:n<br />
sos.tt./<strong>Rauma</strong>n seutu<br />
Virka-a<strong>ja</strong>n ulkopuolella<br />
sos.tt/Satakunnan sosiaalipäivystys<br />
mahdollinen päätös kiireellisestä sijoituksesta<br />
Kriisi-/tukiosastolla tai<br />
perheasunnossa <strong>ja</strong>tkuva<br />
ympärivuorokautinen<br />
sijoitus tai asuminen<br />
<strong>Perhe</strong>työn<br />
<strong>ja</strong>tkuminen<br />
Oh<strong>ja</strong>utuminen<br />
muualle<br />
Vuorokaudesta kuukauteen<br />
kestävä ympärivuorokautinen<br />
lastensuojelun kriisiosasto/<br />
perheasunto<strong>ja</strong>kso<br />
Oh<strong>ja</strong>utuminen<br />
muualle
28<br />
POLIISI<br />
HÄLYTYS<br />
VÄKIVALLASTA<br />
PAIKALLE MENO<br />
- tilanteen rauhoittaminen<br />
- rikospaikkatutkinta<br />
- oh<strong>ja</strong>aminen muihin tukitoimiin<br />
- rikosilmoituksen kir<strong>ja</strong>us<br />
RIKOSILMOITUS<br />
-uhri tekee<br />
-tulee poliisin tietoon<br />
-tutkintapyyntö esim<br />
viranomaisilta<br />
PERHEVÄKIVALTA/LAPSI<br />
ASIANOMAISENA<br />
- lastensuojeluilmoitus<br />
TUKITOIMIIN OHJAAMINEN<br />
- terveydenhuollon palvelut<br />
- lähestymiskielto<br />
- turvakoti<br />
- rikosuhripäivystys
<strong>Rauma</strong>n kansanterveystyön kuntayhtymän<br />
29<br />
PÄIHDEKLINIKKA<br />
Lähtötilanne 1:<br />
- asiakas tulee vapaaehtoisesti päihdeklinikalle<br />
oman<br />
tai läheisensä päihdeongelman vuoksi<br />
- yhteistyötaho on oh<strong>ja</strong>nnut asiakkaan päihdeklinikalle<br />
oman tai hänen läheisensä päihdeongelman<br />
vuoksi<br />
Lähtötilanne 2:<br />
Asiakas tulee päihdeklinikan päivystykseen<br />
(arkisin klo 8 – 11.30)<br />
- ilman a<strong>ja</strong>nvarausta<br />
- ilman lähetettä<br />
Tieto perhe- tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi<br />
joutumisesta<br />
Asiakas oh<strong>ja</strong>taan<br />
- tarvittaessa lääkärintarkastukseen (omalääkäri)<br />
- tekemään rikosilmoitus poliisille<br />
- ottamaan yhteyttä joko Kriisikeskukseen (puh 02<br />
8378 5600) tai perheasiainneuvottelukeskukseen<br />
(parisuhdeongelmat, puh 02 823 6942 )<br />
- ottamaan yhteyttä rikosuhripäivystykseen (puh<br />
0203 16 116)<br />
Asiakkaalle varataan oma työntekijä päihdeklinikalta.<br />
Myös puolisolle tarjotaan mahdollisuutta osallistua<br />
mukaan tapaamisiin.
PÄIVÄHOITO<br />
30<br />
Konsultointi<br />
Erityislastentarhanopetta<strong>ja</strong>(kelto/elto)<br />
Lastensuojelu<br />
Lastenneuvola<br />
HAVAINTO<br />
-perheväkivallasta<br />
-lapseen kohdistuneesta väkivallasta<br />
Lapsen kertomus/<br />
Työntekijä ottaa<br />
asian puheeksi<br />
lapsen kanssa<br />
Henkilökunta ottaa<br />
asian puheeksi<br />
vanhempien kanssa<br />
/asian kir<strong>ja</strong>aminen<br />
Lastensuojeluilmoitus<br />
Huoli lapsen tilanteesta<br />
Akuutti tilanne/ lasta ei<br />
voi luovuttaa huolta<strong>ja</strong>lle,<br />
välitön vaara<br />
<strong>Perhe</strong>tilanteen kartoitus<br />
yhteistyönä<br />
- <strong>Perhe</strong>, päivähoidon henkilö<br />
– kunta, erityislastentarhanopetta<strong>ja</strong><br />
- Lastensuojelun sosiaalityöntekijä<br />
- Lastenneuvolan terveydenhoita<strong>ja</strong><br />
/lääkäri<br />
Sovitaan päivähoidon tukitoimista<br />
- Suunnitelma lapsen hoidon<br />
tueksi päivähoidossa<br />
Päivähoidon tukitoimet eivät riitä<br />
Päivähoidon tukitoimet riittäviä<br />
Sovitaan seurannasta<br />
Oh<strong>ja</strong>us erityispalveluihin, ph mukana<br />
verkostotyössä<br />
- Lastenneuvola<br />
- Lastenpsykiatrian palvelut<br />
- Lastensuojelun tukitoimet<br />
LAPSEN TILANNE<br />
TURVALLINEN<br />
Lapsi saa tarvitsemaansa<br />
erityistukea <strong>ja</strong> turvallisen hoidon<br />
päivähoidossa
RAUMAN TERVEYSKESKUS<br />
31<br />
Asiakas/joku muu<br />
taho ottaa yhteyttä<br />
Uhri/Tekijä/joku muu<br />
taho soittaa<br />
Uhri/tekijä/lapsi<br />
tulee päivystykseen<br />
tai<br />
aluevastaanotolle<br />
lvo/svo<br />
Ilmoittautuminen <strong>ja</strong> triage,<br />
hoidon tarpeen arvio kir<strong>ja</strong>a<br />
a<strong>ja</strong>nvarauskir<strong>ja</strong>an väkivaltaepäilystä<br />
¤ huolellinen kir<strong>ja</strong>aminen,<br />
tarvittaessa informointi hoitohenkilökunnalle/lääkärille<br />
¤ Tarvittaessa varti<strong>ja</strong>/poliisi<br />
jos uhkaava käytös<br />
¤ Tarkista onko lapsia ollut<br />
väkivallan kohteena tai todistajina<br />
/ ovatko turvassa?<br />
Lääkäri tutkii<br />
potilaan<br />
Hoita<strong>ja</strong>n haastattelu<br />
Huolellinen haastattelu,<br />
hoidon tarpeen<br />
<strong>ja</strong> kiireellisyyden<br />
arviointi,<br />
kir<strong>ja</strong>aminen tärkeää<br />
Lähete <strong>ja</strong>tkohoitoon,<br />
esim.<br />
SatKs, mtt<br />
Lastensuojeluilmoitus<br />
¤ Informoi perhettä ilmoituksen<br />
tekemisestä<br />
Oh<strong>ja</strong>a ottamaan yhteyttä<br />
¤ Rsp/lvo / svo<br />
¤ Poliisi<br />
¤ Kriisipalvelut<br />
¤ Neuvola<br />
¤ Kouluth/kuraattori<br />
¤ Seurakunta<br />
Seuranta/kotiutus,<br />
lapset SatKs<br />
¤ Informoi vastaanottavaa<br />
tahoa<br />
Jatkotoimenpiteet<br />
¤ Oh<strong>ja</strong>us, kannustus,<br />
rohkaisu, kir<strong>ja</strong>lliset esitteet<br />
tueksi<br />
¤ lvo kontrolliaika lääkäri<br />
tai sh<br />
¤ Muut kriisipalvelut
VANHUSTENHUOLTO<br />
32<br />
HAVAINTO<br />
VÄKIVALLASTA<br />
- nähdään väkivaltaa<br />
- havaitaan mustelmia yms.<br />
- asiakas kertoo pahoinpitelystä<br />
Huoli kaltoinkohtelusta herää…<br />
Keskustellaan tiimissä:<br />
- Onko muilla samanlaisia kokemuksia?<br />
- Kuka ottaa asian puheeksi asiakkaan<br />
kanssa?<br />
- Kysy asiasta suoraan<br />
- Seuraa tilannetta, kir<strong>ja</strong>a havaintosi<br />
- Kartoita vanhuksen tukiverkosto<br />
Huoli kaltoinkohtelusta kasvaa…<br />
- Kysy suoraan. Kartoita tilanne.<br />
o Mitä on tapahtunut?<br />
o Kuka väkivaltaa on tehnyt?<br />
o Minkälaista väkivaltaa?<br />
o Miten kauan väkivalta on <strong>ja</strong>tkunut?<br />
- Verkostoidu, ota mukaan esim.<br />
sosiaalityöntekijät<br />
- Havaintojen kir<strong>ja</strong>aminen <strong>ja</strong> vammojen<br />
dokumentointi<br />
Välitön vaara - TOIMI HETI!<br />
- Vanhusta ei saa jättää yksin.<br />
- Hälytä apua. Ota yhteyttä poliisiin <strong>ja</strong><br />
jos vanhuksessa on fyysisiä väkivallan<br />
merkkejä toimita hänet lääkäriin.<br />
- Huolehdi vanhus lyhytaikaishoitoon<br />
terveyskeskukseen tai vanhainkotiin<br />
- Rikosilmoitus<br />
Kaikissa tapauksissa pitää autta<strong>ja</strong>verkoston järjestää vanhukselle tarvittava hoito <strong>ja</strong> tuki, sekä seurata sen toteutuminen.<br />
PÄÄMÄÄRÄNÄ RAUHALLINEN JA VÄKIVALLATON TILANNE VANHUKSELLE.
ÄITIYSNEUVOLA<br />
33<br />
Lähtötilanne<br />
- perheväkivaltaseulassa esiin väkivaltaa tai sen uhkaa<br />
- asiakas kertoo väkivallasta<br />
- herää epäily / huoli asiakkaan vammoista<br />
- terveydenhoita<strong>ja</strong> keskustelee tilanteesta asiakkaan kanssa / kartoittaa<br />
tilanteen<br />
- jos perheväkivaltaepäily, asia otetaan puheeksi<br />
Huolellinen kir<strong>ja</strong>aminen asiakastietoihin<br />
Oh<strong>ja</strong>us<br />
- Kriisikeskus / <strong>Perhe</strong>asiainneuvottelukeskus<br />
- yhteys poliisiin<br />
Lastensuojeluilmoitus<br />
Lääkärintarkastus<br />
- jos vammo<strong>ja</strong>
34<br />
5 LIITTEET<br />
5.1 Väkivallan kartoituslomake<br />
Kuinka vakavasti sinua on pahoinpidelty?<br />
Nimi _________________________________<br />
Valitse seuraavista väittämistä se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa sinun nykyistä tai jo päättynyttä ihmissuhdettasi.<br />
Kaavakkeessa väkivallan muodot on jäsennelty neljään eri luokkaan: Henkiseen, fyysiseen, seksuaaliseen <strong>ja</strong><br />
lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Lisäksi siinä on kysymyksiä väkivallan käyttäjän ominaisuuksista <strong>ja</strong> väkivallan<br />
seurauksista.<br />
Henkinen väkivalta<br />
1) Kutsuuko hän sinua halventavilla nimillä? Väittääkö hän sinun olevan esimerkiksi tyhmä, laiska,<br />
ruma, surkea kokki, epäonnistunut vaimo tai äiti tai surkea sängyssä? Sanooko hän, ettei kukaan muu<br />
voisi rakastaa sinua? Syyttääkö hän sinua omasta väkivallastaan? Kerskaileeko hän syrjähypyillään?<br />
(nolaaminen, loukkaaminen, vähättely, nimittely)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
2) Tekeekö hän sinut naurunalaiseksi tai pilkkaako hän sinua muiden ihmisten silmien edessä?<br />
(nolaaminen, loukkaaminen, vähättely, nimittely)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
3) Pitääkö hän sinua silmällä <strong>ja</strong> haluaako hän aina tietää, missä olet milloinkin ollut? (kontrollointi)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
4) Onko hän mustasukkainen <strong>ja</strong> syyttääkö hän sinua irtosuhteista muiden miesten tai naisten kanssa?<br />
Epäileekö hän aiheetta, että ei ole lapsenne isä? (kontrollointi)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
5) Yrittääkö hän estää sinua tapaamasta ystäviäsi tai sukulaisiasi? Yrittääkö hän esimerkiksi estää<br />
sinulta auton a<strong>ja</strong>misen piilottamalla auton avaimet tai jollain muulla tavoin? (kontrollointi)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
6) Kontrolloiko hän sinun rahankäyttöäsi? Pitääkö hän esimerkiksi hallussaan kaikkia perheen raho<strong>ja</strong><br />
niin, että sinun täytyy pitää tiliä jokaisesta eurosta tai pyytää häneltä lisää rahaa? (taloudellinen alistaminen)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0
35<br />
7) Kontrolloiko hän sinun työssäkäyntiäsi? Esimerkiksi kieltääkö tai vaatiiko hän sinua käymään<br />
töissä? Jos haluat käydä töissä, tekeekö hän siitä sinulle vaikeaa? Väittääkö hän esimerkiksi, että kukaan<br />
ei halua palkata sinua töihin? (taloudellinen alistaminen)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
8) Käyttääkö hän lapsia kontrolloidakseen sinua? Haukkuuko hän sinua lapsille? Käyttääkö hän lapsia<br />
sinun kiristämiseesi, kuten kieltäytymällä hoitamasta lapsia, jotta et voisi esimerkiksi käydä harrastuksissasi?<br />
Jättääkö hän esimerkiksi noudattamatta lasten tapaamissopimuksia <strong>ja</strong> hankaloittaa siten sinun<br />
omia meno<strong>ja</strong>si? Laiminlyökö hän sinua tai lapsia, kun olette sairaana tai tarvitsette lääkärin apua?<br />
Uhkaako hän hyljätä lapset kokonaan, jos eroatte, tai että et saa heitä, jos eroatte (lasten käyttö alistamisen<br />
välineenä)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
9) Pelkäätkö kotona hänen läsnä ollessaan? Onko kotona uhan ilmapiiri? Huomaatko olosi muuttuvan<br />
jännittyneeksi, kun hän saapuu kotiin? (uhan ilmapiiri)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
10) Ottaako hän aseen esille pelotellakseen sinua? Tietääkö hän, että pelkäät jo pelkästään sitä, että<br />
ase on esillä? (aseen esille ottaminen)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
11) Uhkaako hän tekevänsä itsemurhan tai väkivallalla sinua, lapsia tai kotieläimiä kohtaan? Onko hän<br />
uhannut sinua tai muita perheenjäseniä jollain esineellä tai aseella? (itsemurhalla, väkivallalla tai tappamiselle<br />
uhkaaminen)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
12) Särkeekö hän huonekalu<strong>ja</strong> tai esineitä suuttuessaan? Onko hän esimerkiksi tahallaan sotkenut<br />
kotiasi? (esineiden/huonekalujen särkeminen)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
13) Onko hän koskaan vahingoittanut tai tappanut lemmikkiä tarkoituksena pelottaa tai rangaista sinua?<br />
(kotieläimen vahingoittaminen)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
Fyysinen väkivalta<br />
14) Onko hän estänyt, pakottanut tai töninyt sinua? Onko hän esimerkiksi lukinnut sinut huoneeseen<br />
tai talon ulkopuolelle? Onko hän esimerkiksi paiskannut sinut seinää vasten tai pitänyt otteessaan niin<br />
että et voi liikkua tai lähteä pois? Onko hän esimerkiksi pakottanut sinut pysymään hereillä vastoin<br />
tahtoasi? (estäminen, töniminen, pakottaminen, repiminen)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0
36<br />
15) Onko hän lyönyt tai muuten pahoinpidellyt sinua? Onko hän esimerkiksi lyönyt sinua nyrkillä tai<br />
kämmenellä tai potkinut, purrut tai kuristanut sinua? (lyöminen nyrkillä, potkiminen, pureminen, kuristaminen)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
16) Onko hän vahingoittanut sinua jollain esineellä? Onko hän esimerkiksi heittänyt sinua astialla tai<br />
huonekalulla tai onko hän lyönyt sinua jollain esineellä? (esineellä heittäminen tai lyöminen)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
17) Onko hän vahingoittanut sinua aseella? Onko hän esimerkiksi lyönyt sinua puukolla tai veitsellä<br />
tai ampunut sinua kohti? (aseen käyttäminen)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0
Seksuaalinen väkivalta<br />
37<br />
18) Onko hän painostanut sinua seksiin vastoin tahtoasi? Onko hän esimerkiksi painostanut sinua<br />
tekemään sängyssä sellaisia asioita, joita sinä et halua tehdä <strong>ja</strong> jotka ovat sinun mielestäsi luonnottomia?<br />
(painostaminen seksiin tai vastenmieliseen seksuaaliseen tekoon)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
19) Onko hän raiskannut sinut? Onko hän esimerkiksi pakottanut sinut fyysistä ylivoimaansa käyttäen<br />
yhdyntään tai muuhun seksuaaliseen tekoon? (raiskaaminen)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
Lapseen kohdistuva väkivalta<br />
20) Pahoinpiteleekö hän lapsia? Esimerkiksi kurittaako hän lapsia liian kovakouraisesti tai menettääkö<br />
hän malttinsa lapsille <strong>ja</strong> rankaisee väkivaltaisesti? (lapsen fyysinen pahoinpitely)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
21) Onko hän riistänyt lapsia seksuaalisesti? Onko hän esimerkiksi pakottanut lasta hyväilemään itseään<br />
sukupuolielimistä tai pakottanut yhdyntään? Onko hän käyttäytynyt viettelevästi lapsia tai murrosikäisiä<br />
perheenjäseniä kohtaan? (lapsen seksuaalinen riisto)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
Väkivallan käyttäjän ominaisuuksia<br />
22) Onko hänellä huomattavia tunnevaihtelu<strong>ja</strong>? Saattaako hän suuttua tai raivostua pienestäkin asiasta?<br />
Onko hän arvaamaton? (tunnelabiili)<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
23) Onko hän koskaan ollut väkivaltainen muita kuin perheenjäseniä kohtaan? Onko hän ollut esimerkiksi<br />
tappelussa kodin ulkopuolella?<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0
Väkivallan seuraukset<br />
24) Oletko koskaan soittanut tai halunnut soittaa poliisin paikalle koska olet pelännyt häntä?<br />
38<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
25) Onko häntä koskaan pidätetty väkivaltaisen käytöksen takia?<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
26) Oletko koskaan joutunut käymään lääkärissä hänen aiheuttamiensa vammojen takia?<br />
Päivittäin tai viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kuukausittain Ei koskaan<br />
3 2 1 0<br />
TULOKSET<br />
Jotta voisit arvioida miten vakavaa kokemasi pahoinpitely on ollut, laske yhteen ympyröimäsi pistemäärät.<br />
0-11 ei pahoinpitelyä<br />
12-29 kohtalainen pahoinpitely<br />
30-76 vakava pahoinpitely<br />
77 tai enemmän HYVIN VAARALLINEN PAHOINPITELY<br />
Lähde:<br />
Mukailtu haastattelukaavakkeesta: Goodman M.S. & Fallon B.C.: Supplement to Pattern<br />
Changing for Abused Women, An Educational Program, Sage, 1995.<br />
Oulun ensi- <strong>ja</strong> turvakoti.
5.2 Esite asiakkaalle<br />
39<br />
Oletko väkivallan tai se uhan kohteena perheessäsi? Onko lähipiirissäsi joku,<br />
joka pelkää, mutta ei uskalla hakea apua? Käyttäydytkö itse väkivaltaisesti<br />
läheisiäsi kohtaan?<br />
MITÄ PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA ON?<br />
• fyysistä: esimerkiksi töniminen, läpsiminen, lyöminen, kuristaminen, hiuksista tai vaatteista<br />
repiminen, esineiden heitteleminen, teräaseella uhkaaminen, rajoittaminen tai<br />
liikkumis-vapauden estäminen, pakottaminen seksuaaliseen kanssakäymiseen<br />
• henkistä: esimerkiksi nimittely, vähättely, nöyryyttäminen, pelottelu, uhkaaminen, painostus,<br />
kiristäminen, kontrollointi <strong>ja</strong> muista ihmisistä eristäminen<br />
• taloudellista: esimerkiksi pakottaminen taloudelliseen riippuvuuteen, toisen oman rahan<br />
käytön kontrollointi tai toisen rahojen tai omaisuuden luvaton käyttö<br />
• lapsen kaltoinkohtelua: esimerkiksi hoidon <strong>ja</strong> huolenpidon laiminlyönti, yksin jättäminen<br />
ikätasoon nähden liian pitkäksi a<strong>ja</strong>ksi, tunnetasolla lapsen hylkääminen<br />
Väkivalta voi kohdistua lapsiin, aikuisiin, vanhuksiin, myös kotieläimiin. Väkivallan tekijä voi<br />
olla mies, nainen tai lapsi. Mitä vakavammasta fyysisestä väkivallasta puhutaan, sitä useammin<br />
se on miesten väkivaltaa naisia kohtaan.<br />
Lapset kohtaavat väkivaltaa molempien vanhempiensa taholta. Parisuhteen väkivalta perheessä<br />
lisää myös lapsiin kohdistuvan väkivallan riskiä. Lasta vahingoittaa pelon <strong>ja</strong> uhan ilmapiirissä<br />
eläminen, väkivallan näkeminen <strong>ja</strong> kohteena oleminen. Väkivallan käyttö kasvatuskeinona<br />
ei ole oikeutettua missään tilanteessa. Väkivallasta voi tulla käyttäytymismalli, joka<br />
siirtyy sukupolvelta toiselle.<br />
Kun perheessä on toistuvasti väkivaltaa, se alkaa tuntua normaalilta. Väkivalta herättää<br />
syyllisyyttä <strong>ja</strong> häpeää usein sekä tekijässä että väkivallan uhrissa. Jatkuessaan väkivalta<br />
usein raaistuu. Uhri syyllistää itseään, salaa tapahtuneen <strong>ja</strong> uskoo väkivallan loppuvan, kuten<br />
tekijä vakuuttelee. Hyvien <strong>ja</strong> huonojen kausien vaihtelu on tavanomaista, mutta pelko on<br />
usein <strong>ja</strong>tkuvaa. Väkivallan tekijällä on vastuu käyttämästään väkivallasta.<br />
Vastuu on meillä jokaisella. <strong>Perhe</strong>- <strong>ja</strong> lähisuhdeväkivalta on vaiettu ilmiö. <strong>Perhe</strong>essä, jossa<br />
on väkivaltaa, ei usein <strong>ja</strong>kseta hakea apua. Se ei ole perheen sisäinen asia, vaan väkivaltaan<br />
pitää ulkopuolisten puuttua. Jos epäilet tai havaitset väkivaltaa läheisesi, tuttavasi perheessä,<br />
ota asia puheeksi <strong>ja</strong> kannusta avun hakemiseen.<br />
KATKAISE VÄKIVALLAN KIERRE!<br />
Älä jää yksin. Kerro kokemuksestasi ystävälle, sukulaiselle, jollekin luotettavalle<br />
ihmiselle tai ammattiautta<strong>ja</strong>lle.<br />
Etsi tietoa. Tietoa väkivallasta <strong>ja</strong> avun saannin mahdollisuuksista löytyy sekä väkivallan<br />
uhrille, tekijälle että lapsille mm. kirjoista, internetistä (katso esite), auttavista<br />
puhelimista (katso esite), ammattiauttajilta <strong>ja</strong> viranomaisilta.<br />
Hae apua. Pyydä oh<strong>ja</strong>usta <strong>ja</strong> neuvoa! Väkivaltainen käytös ei lopu pelkillä lupauksilla.
5.3 Lapsen haastattelulomake<br />
40<br />
Päiväys ____________<br />
Haastatteli<strong>ja</strong> _______________________________________________________________<br />
Nimi _____________________________________________________________________<br />
Sisarukset ________________________________________________________________<br />
Syntymäaika __________________ ikä _______<br />
Äiti ______________________________________________________________________<br />
Isä ______________________________________________________________________<br />
Päiväkoti / Koulu ___________________________________________________________<br />
Jos tunnet lapsen entuudestaan, lapsi voi keskustelun ohella piirtää perhekuvaa.<br />
PERHE<br />
Ketä kuuluu perheeseesi?<br />
_________________________________________________________________________<br />
Ketä kaikkia teillä kotona asuu?<br />
_________________________________________________________________________<br />
Kenen aikuisen kanssa sinusta on mukavin olla?<br />
_________________________________________________________________________<br />
Jos sinulla on paha mieli, pelottaa tai huolestuttaa, niin kenen kanssa siitä voi puhua?<br />
_________________________________________________________________________<br />
Onko joku aikuinen kenen kanssa et haluaisi olla?<br />
_________________________________________________________________________<br />
KAVERIT<br />
Onko sinulla kavereita? __________<br />
Minkä nimisiä?<br />
_________________________________________________________________________<br />
Mitä yleensä puuhaatte yhdessä?<br />
_________________________________________________________________________<br />
Keneen kavereistasi luotat eniten?<br />
_________________________________________________________________________<br />
PÄIVÄKOTI / KOULU
Mikä päiväkodissa / koulussa on mukavinta?<br />
_________________________________________________________________________<br />
Mikä päiväkodissa / koulussa on tylsää?<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
HARRASTUKSET<br />
_________________________________________________________________________<br />
41<br />
RIITA JA VÄKIVALTATILANTEET<br />
Kaikissa perheissä riidellään joskus. Minkälaisia riito<strong>ja</strong> teillä on?<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
Mitä sinä teet silloin, kun teillä riidellään? Missä olet?<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
Miltä sinusta tuntuu, kun teillä riidellään?<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
Mikä helpottaa oloasi / auttaa sinua silloin? (Mitä a<strong>ja</strong>ttelee/ tekee/ tuntee, josta on apua)<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
Mistä luulet riitojen johtuvan?<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
Jotkut lapset a<strong>ja</strong>ttelevat, että riitely on heidän syytään: Oletko koskaan a<strong>ja</strong>tellut niin?<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
Mistä voi tietää, että riita on alkamassa?<br />
_________________________________________________________________________
42<br />
LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA<br />
Jos joskus teet kotona joitain kiellettyä tai jotakin menee rikki, niin mitä äiti / isä silloin tekevät?<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
Joskus aikuiset voivat satuttaa lapsia tai toisiaan. Onko teillä sattunut niin?<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
Joskus aikuiset koskettelevat lapsia niin, että se ei tunnu hyvältä. Onko sinulle koskaan käynyt niin?<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
Mikä on pelottavinta / surullisinta mitä sinulle on tapahtunut?<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
Mikä auttoi silloin?<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
Kenelle olet kertonut / voisit kertoa, että sinulle on sattunut sellaista?<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
MINÄKÄSITYS<br />
Jos________ (ihminen, josta lapsi pitää/ johon luottaa) olisi tässä niin, mitä hän mahtaisi kertoa<br />
sinusta? Missä asioissa olet hyvä tai mikä sinussa on mukavaa?<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
Mikä on onnellisin aika, jonka muistat?<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________<br />
Nyt vaihdetaan roole<strong>ja</strong>. Nyt sinä voit kysyä minulta jotain.<br />
_________________________________________________________________________<br />
Leikitään, että sinulla on käytössä kolme toivomusta. Voit toivoa mitä vain. Minkä asioiden sinä<br />
toivoisit muuttuvan? (Voit käyttää taikasauvaa tai taikakuulia)<br />
_________________________________________________________________________<br />
_________________________________________________________________________
Puheeksi ottaminen väkivallan tekijän kanssa<br />
(väkivallan katkaisu ohjelma)<br />
43<br />
1. Nimi <strong>ja</strong> yhteystietosi<br />
__________________________________________________________<br />
2. Päivämäärä ______________<br />
3. Ikä ______________<br />
4. <strong>Perhe</strong>suhteesi/asuntomuotosi _________________________________<br />
5. Nykyisen parisuhteesi kesto __________________________________<br />
6. Lapset, ikä <strong>ja</strong> asuinpaikka<br />
__________________________________________________________<br />
7. Työllisyystilanteesi __________________________________________<br />
8. Mikä sai sinut hakeutumaan Kriisikeskseen?_______________________<br />
__________________________________________________________<br />
9. Sain tiedon Kriisikeskuksesta / minut oh<strong>ja</strong>ttiin<br />
10. Muut avunhaku kokemuksesi? Paikka <strong>ja</strong> syy?<br />
_________________________________________________________<br />
11. Onko puolisosi tällä hetkellä avun piirissä? Jos on, missä?<br />
__________________________________________________________<br />
12. Entä lapsesi?<br />
__________________________________________________________<br />
13. Onko poliisi käynyt kotonasi väkivaltatilanteiden jälkeen?<br />
__________________________________________________________<br />
14. Oletko ollut pidätettynä?<br />
__________________________________________________________<br />
15. Onko sinulla tuomioita pahoinpitelyistä?<br />
__________________________________________________________
16. Keneen väkivalta on kohdistunut?<br />
__________________________________________________________<br />
17. Millaista väkivaltaa olet käyttänyt?<br />
Fyysinen väkivalta kyllä ei kuinka usein<br />
- lyöminen<br />
- töniminen<br />
- potkiminen<br />
- hiuksista repiminen<br />
- kiinni pitäminen<br />
- aseen käyttäminen<br />
- muut?<br />
Henkinen väkivalta<br />
- nimittely<br />
- vähättely<br />
- kontrollointi<br />
- uhkailu<br />
- tavaroiden rikkominen<br />
Seksuaalinen väkivalta<br />
- ahdistava lähentely<br />
- seksiin pakottaminen<br />
- raiskaus<br />
-<br />
Taloudellinen väkivalta<br />
- rahankäytön kontrollointi<br />
- työnsaannin estäminen<br />
- raha-asioista tietämättömänä pitäminen<br />
Lapsiin kohdistuva väkivalta<br />
lasten fyysinen pahoinpitely<br />
- lasten nimittely<br />
- lasten uhkaaminen<br />
-<br />
Lasten käyttö väkivallan välineenä<br />
- toisen vanhemman haukkuminen lasten kuullen<br />
- uhkailu lasten vahingoittamisella<br />
- tapaamisten väärinkäyttö<br />
Muu pelkoa tuottava toiminta,<br />
- mikä?__________________<br />
44
18. Kuvaa viimeisin väkivaltatapahtuma (milloin, missä <strong>ja</strong> mitä tapahtui?)<br />
45<br />
19. Kuvaa ensimmäistä väkivaltatapahtumaa (minä vuonna, missä <strong>ja</strong><br />
mitä tapahtui?)<br />
20. Kuvaa pahinta väkivaltatapahtumaa (milloin, missä <strong>ja</strong> mitä tapahtui?)<br />
21. Ovatko väkivaltatilanteet muuttuneet?<br />
22. Oletko ollut väkivaltatilanteiden aikana humalassa, muistatko tapahtumien<br />
kulun?<br />
23. Oletko käyttänyt väkivaltaa aikaisemmissa suhteissasi?<br />
24. Mitä hyötyä odotat Kriisikeskuksessa käynneistä olevan elämääsi?<br />
25. Haluatko sanoa vielä jotain?
5.4 Lähestymiskielto-opas<br />
46<br />
112
5.5 Lastensuojeluilmoitus<br />
48<br />
LASTENSUOJELUILMOITUS (tehdään kunnan lastensuojelu-/ sosiaaliviranomaiselle)<br />
Lastensuojelulaki 25 § 1 mom. Sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen poliisitoimen <strong>ja</strong> seurakunnan tai<br />
muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai<br />
terveydenhuollon palvelujen tuotta<strong>ja</strong>n, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa<br />
tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- <strong>ja</strong> iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt <strong>ja</strong><br />
terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta<br />
vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon <strong>ja</strong> huolenpidon tarve,<br />
kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.<br />
Lastensuojelulaki 10 § 1 mom. Kun aikuiselle annetaan sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon palvelu<strong>ja</strong>, erityisesti päihdehuolto- <strong>ja</strong><br />
mielenterveyspalvelu<strong>ja</strong>, <strong>ja</strong> kun aikuisen kyvyn täysipainoisesti huolehtia lapsen hoidosta <strong>ja</strong> kasvatuksesta arvioidaan tällöin<br />
heikentyneen, tai kun aikuinen on suorittamassa vapausrangaistustaan, on selvitettävä <strong>ja</strong> turvattava myös hänen hoidossaan<br />
<strong>ja</strong> kasvatuksessaan olevan lapsen hoidon <strong>ja</strong> tuen tarve.<br />
Huom! Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta <strong>ja</strong> nuorena 18–20 vuotiasta.( Lastensuojelulaki 6 § )<br />
Ilmoituksen syy:<br />
lapsen väkivaltainen käyttäytyminen<br />
lapsen päihteiden käyttö<br />
lapsen itsetuhoisuus / psyykkiset vaikeudet<br />
lapsen pahoinpitelyepäily<br />
lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily<br />
vanhemman mielenterveysongelmat<br />
vanhemman päihdeongelmat<br />
perheväkivaltaepäily<br />
lapsen hoidon laiminlyönnin epäily<br />
Muu syy:________________________________________________________________________<br />
(esim. lapsen iänmukaisesti tarvitseman valvonnan laiminlyönti, kodin puutteelliset olosuhteet, ym.)<br />
Lapsen nimi<br />
Henkilötunnus<br />
Osoite Postinumero Postitoimipaikka<br />
Lapsi asuu äidin isän Muun huolta<strong>ja</strong>n ___________________________________________kanssa<br />
Vanhemman nimi Henkilötunnus Vanhemman nimi Henkilötunnus<br />
Osoite Puhelin Osoite Puhelin<br />
Postitoimipaikka Postinumero Postitoimipaikka Postinumero<br />
Lastensuojeluilmoituksesta ilmoitettu vanhemmalle / vanhemmille<br />
kyllä ei , ei tietoa , syy ___________________________________________________________<br />
Lapselle on kerrottu lastensuojeluilmoituksesta:<br />
kyllä ei ei tietoa syy_____________________________________________________________<br />
<strong>ja</strong>tkuu
49<br />
Lapsen nimi<br />
Henkilötunnus<br />
Tilannekuvaus / tapahtuma-aika- <strong>ja</strong> paikka / havainnot / kertomukset<br />
Päiväys <strong>ja</strong> ilmoituksen tekijä(t), puhelin (työ)<br />
Organisaatio <strong>ja</strong> ammattinimike
50<br />
5.6 Parisuhdeväkivallan seulonta aitiys- <strong>ja</strong> lastenneuvolassa<br />
<strong>Rauma</strong>n kansanterveystyön kuntayhtymä<br />
Terveysneuvonta<br />
__ äitiysneuvola __ lastenneuvola päiväys _____________________<br />
asiakas ______________________________________________________________<br />
PARISUHDEVÄKIVALLAN SEULONTA AITIYS- JA LASTENNEUVOLASSA<br />
Kysymykset esitetään raskaana oleville naisille 28. raskausviikon jälkeen <strong>ja</strong> äideille nuorimman lapsen<br />
ollessa 5-12 kuukauden ikäinen.<br />
Esitä seuraavat kysymykset aina kahden kesken. Ympyröi asiakkaan kertomat vaihtoehdot.<br />
1. Millaisena koet parisuhteesi?<br />
1 hyvä<br />
2 tyydyttävä<br />
3 huono, miksi<br />
_______________________________________________________________<br />
2. Käyttäytyykö kumppanisi joskus niin, että pelkäät häntä?<br />
1 kyllä, miten<br />
2 ei<br />
3. Käyttäytyykö kumppanisi sinua kohtaan joskus halventavasti, nöyryyttävästi, syyttelevästi tai<br />
kontrolloivasti?<br />
1 kyllä, miten<br />
2 ei<br />
4. Onko nykyinen kumppanisi<br />
kyllä ei<br />
1 2 uhannut sinua väkivallalla (syyttely, fyysinen, henkinen, taloudellinen)<br />
1 2 tarttunut kiinni, tönäissyt tai läimäissyt sinua?<br />
1 2 käyttänyt muuta väkivaltaa sinua kohtaan, mitä _____________________________<br />
1 2 painostanut, pakottanut tai yrittänyt pakottaa seksuaaliseen kanssakäymiseen?<br />
Jos ei kumppaniin kohdistuvaa väkivaltaa, siirry kysymykseen 7.<br />
5. Milloin nykyinen kumppanisi käyttäytyi väkivaltaisesti?<br />
kyllä ei<br />
1 2 joskus<br />
1 2 viimeisen 12 kuukauden aikana<br />
1 2 raskauden aikana<br />
6. Onko joku lapsistasi nähnyt tai kuullut, kun kumppanisi on käyttäytynyt sinua kohtaan<br />
väkivaltaisesti?<br />
1 kyllä<br />
2 ei
7. Onko nykyinen kumppanisi ollut väkivaltainen lastanne/lapsianne kohtaan?<br />
1 kyllä<br />
2 ei<br />
51<br />
8. Millaisena koet oman väkivaltaisuutesi?<br />
9. Millaista tukea 1 apua haluaisit tilanteeseesi?<br />
Tarvittaessa <strong>ja</strong>tka paperin kääntöpuolelle ~
52<br />
5.7 <strong>Rauma</strong>n seudun palveluhakemisto<br />
AIKUISOSIAALITYÖ SEKÄ LASTENSUOJELU;<br />
- EURA Yhdystie 4, 27510 Eura, klo 9-15 neuvonta p. 02- 83990250<br />
- KIUKAINEN Kunnanku<strong>ja</strong> 3, 27400 KIUKAINEN, vaihde 02-8398 71<br />
- LAPPI , Kivisillantie 6, 27231 Lappi, vaihde 02-838 7211<br />
- RAUMA Kalliokatu 1, 26100 <strong>Rauma</strong>, vaihde 02-83411<br />
ERIKOISSAIRAANHOITO (lähetteellä)<br />
- AIKUISPSYKIATRIAN PKL, Steniuksenkatu 2, 26100 <strong>Rauma</strong> p.02-8355708<br />
- LASTENPSYKIATRIAN PKL, Steniuksenkatu 2,26100 <strong>Rauma</strong> p. 02-8355741<br />
- NUORISOPSYKIATRIAN PKL, Steniuksenkatu 2,26100 <strong>Rauma</strong><br />
p.02- 8355741<br />
KOULU JA OPETUSTOIMI (<strong>Rauma</strong>) opetustoimen virasto p. 02-834 3282<br />
KRIISIKESKUS Valtakatu 13, 26100 <strong>Rauma</strong> p. 02-83785600<br />
ma-pe 9-22 la-su 15-22 a<strong>ja</strong>nvarausvastaanotto myös<br />
Eurassa, suora nro 02-83785605<br />
LASTENNEUVOLA vaihde 02- 83511<br />
PERHEASIAIN<br />
NEUVOTTELUKESKUS Valtakatu 15, 26100 <strong>Rauma</strong> p. 02- 823 6942<br />
ma- pe klo 8-15<br />
PERHETUKIKESKUS Otantie 4, 26100 <strong>Rauma</strong> p. 02-8343362<br />
(ympärivuorokautinen seudullinen lastensuojelun<br />
päivystysvastaanotto)<br />
POLIISI<br />
yleinen hätänumero 112, <strong>Rauma</strong>n poliisin palvelupäivystys<br />
klo 8-17 (joka päivä) p. 071 8746100<br />
PÄIHDEKLINIKKA Steniuksenkatu 2, 26100 <strong>Rauma</strong> p. 02-835 2990<br />
PÄIVÄHOITO <strong>Rauma</strong>n kaupungin vaihde p. 02-83411<br />
SOSIAALIPÄIVYSTYS yhteys hätäkeskuksen kautta 112<br />
TERVEYSKESKUS PÄIVYSTYS,<br />
Steniuksenkatu 2, 26100 <strong>Rauma</strong>,<br />
päivystys klo 16 jälkeen<br />
p. 02-8352670, viikonloppuisin 24 h<br />
- virka-aikana yhteys oman alueen vastaanottoon<br />
sairaanhoitovastaanotto puh. 02-8352638<br />
VANHUSTENHUOLTO <strong>Rauma</strong>n kaupungin vaihde p. 02-83411<br />
ÄITIYSNEUVOLA vaihde 02- 83511
Change language