RAUMA ON TÃYDELLINEN VIKOINEENâ
RAUMA ON TÃYDELLINEN VIKOINEENâ
RAUMA ON TÃYDELLINEN VIKOINEENâ
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1 • 2006<br />
”<strong>RAUMA</strong> <strong>ON</strong><br />
TÄYDELLINEN<br />
VIKOINEEN”
KAUPUNGIN<br />
TIEDOTUSLEHTI<br />
1 • 2006<br />
s.8<br />
Toimitus:<br />
Kristiina Lehtonen<br />
Päätoimittaja<br />
s.4<br />
s.17<br />
Tiina Koskela<br />
Tuula Varis<br />
Juho Ruohola<br />
Miltek Viestintä Oy/<br />
Pirkko Ylilammi<br />
Sisältö:<br />
4 ”Rauma on täydellinen vikoineen”<br />
6 Kaupunginjohtaja Arno Miettinen<br />
8 Satama kovassa kasvussa<br />
Julkaisija:<br />
Rauman kaupunki<br />
Viestintä- ja<br />
verkkopalvelut<br />
PL 41<br />
26101 Rauma<br />
Puh. (02) 834 3597<br />
Painopaikka:<br />
Painorauma Oy<br />
10 Kaupunkirakenne tuntuu jokaisen ajankäytössä<br />
11 Kaavoituskatsaus<br />
15 Omakotitalo yhä useamman unelma<br />
16 Koulu elää jatkuvaa muutosta<br />
17 Keskustan puilla edessä hoitoleikkaukset<br />
18 Rauman tulos kohtuullinen<br />
21 Uuden yrityksen perustajalle tarjolla neuvontaa<br />
Taitto:<br />
Tekokuu<br />
Pauliina Ylenius<br />
(02) 8558 93<br />
Kannen kuva:<br />
Juha Sinisalo<br />
Kannen kuvassa Rauman<br />
uuden kuvateoksen<br />
tekijät Susanna Kekkonen<br />
ja Jukka Vuolle.<br />
22 Rauman nettisivuilla käydään yhä tiuhemmin<br />
www.rauma.fi<br />
2
Rauma-päiväksi<br />
KUVATEOS<br />
Kädessäsi on uudistunut kaupungin tiedotuslehti. Lehden luettavuutta<br />
on parannettu uudella ilmeellä ja sivumäärää on<br />
lukijoiden pyynnöstä lisätty. Uutena asiana esitellään viime vuoden<br />
tilinpäätös ja keskeisiä talouslukuja pidemmältäkin ajanjaksolta.<br />
Tuttua tavaraa sen sijaan ovat jokakeväiset kaavoituskatsaus ja<br />
takakannen Rauma-päivän ohjelma.<br />
Toivottavasti Rauma-lehti tarjoaa taas uutta ja hyödyllistä tietoa<br />
yhteisistä asioistamme. Myös palaute on tervetullutta!<br />
Rauman kaupunki saa uuden kuvateoksen, joka valmistuu sopivasti<br />
Rauma-päiväksi. Kuvateosta on tehty puolitoista vuotta.<br />
Kaupunkia ja sen asukkaita on kuvattu kaikkina vuodenaikoina,<br />
arjessa ja juhlassa.<br />
Kuvateostoimikunta lähti rohkeasti tekemään uudenlaista kuvakirjaa,<br />
jossa Raumaa ja raumalaisuutta katsotaan tavallisen ihmisen<br />
näkökulmasta. Monumenttien sijasta tekijät esittelevät arkipäivän<br />
asioita ja ilmiöitä. Kirja tulee myyntiin Rauman kirjakauppoihin ja<br />
kaupungintalon yhteispalvelupisteeseen. Kirjan teossa syntyneeseen<br />
kuvamateriaaliin pääsee tutustumaan myös pääkirjaston<br />
valokuvanäyttelyssä.<br />
Rauma-päivä tarjoaa taas tapahtumia kaikille kaupunkilaisille.<br />
Pääsiäisen takia 564-vuotissynttäreiden päätapahtumaa<br />
Kauppatorilla vietetään päivän verran myöhässä,<br />
huhtikuun 18. päivä. Nähdään Rauma-päivänä!<br />
Kristiina Lehtonen<br />
Viestintäpäällikkö<br />
3
”Rauma on<br />
täydellinen<br />
vikoineen”<br />
- Minusta oli hämmästyttävää, miten auliisti<br />
ihmiset lähtivät kirjaan mukaan. Helsingissä<br />
ei olisi tullut mieleenikään soittaa<br />
ihmisten ovikelloa ja kysyä heiltä lupaa kuvata.<br />
Raumalla on helppo lähestyä ihmisiä,<br />
Susanna tuumaa.<br />
Jukan mukaan usein kävi niin, että jutustelun<br />
aikana he saivat lisää hyviä vinkkejä.<br />
- Oli sentään yksi pariskunta, joka ei halunnut<br />
julkisuutta, mutta he halusivat antaa<br />
meille viinipullon tarinan korvikkeeksi!<br />
Kaupungin kuvateostoimikunta tilasi erilaisen<br />
kuvateoksen ja sellaisen se myös sai.<br />
Kirjassa ovat mukana kaikki raumalaisuuden<br />
ikonit, mutta pääosassa ovat aidot ihmiset.<br />
Mukana on niin paljaskonttisia kuin tullista<br />
tulleita kaupungin asukkaita. Susanna Kekkosen<br />
kuvat ja lauluntekijänäkin tunnetun<br />
Jukka Vuolteen nasevat tekstit muodostavat<br />
ihmisläheisiä ja hauskoja tarinoita paikallisesta<br />
elämänmenosta.<br />
Voisiko sitä tyhjentävämmin sanoa,<br />
kuin eläkkeellä oleva matematiikan<br />
opettaja Matti Nissilä<br />
Rauman uudessa kuvateoksessa.<br />
Kaupungilla ja sen asukkailla on<br />
vahva identiteetti, sen huomasivat<br />
myös kirjan tekijät, tamperelainen<br />
käsikirjoittaja Jukka Vuolle ja helsinkiläinen<br />
valokuvaaja Susanna<br />
Kekkonen.<br />
Kirjantekijät myöntävät auliisti, että Rauma<br />
oli heille etukäteen valkoinen läiskä.<br />
Vanhat puutalot ja merellinen sijainti olivat<br />
sentään molempien tiedossa.<br />
- Aluksi pörräsimme paljon keskustassa,<br />
tutustuimme paikkoihin ja jututimme vastaantulijoita.<br />
Emme kuitenkaan halunneet<br />
tehdä vain katugallupia, joten keskusteluista<br />
tuli välillä hyvinkin syvällisiä. Monet<br />
tapaamamme raumalaiset vanhat herrat<br />
osoittautuivat aikamoisiksi fi losofeiksi, Jukka<br />
kehuu.<br />
Onneakin matkassa<br />
Valtaosa kirjassa mukana olevista henkilöistä<br />
lopulta vain ”tupsahti” vastaan. Tosin<br />
tekijät myöntävät, että rohkealla lähestymisellä<br />
ja onnellisilla sattumillakin oli oma<br />
osuutensa.<br />
- Esimerkiksi Juha Mantereelta kuulimme<br />
Rauman vanhimmasta hissitalosta, joka oli<br />
aikanaan paikkakunnan nähtävyys. No, eikös<br />
vaan rapussa tapasimme Leena Miettisen,<br />
joka arveli, että isä Aatos Ranta ottaa mielellään<br />
vieraat vastaan. Pilkillä olleeseen Jari<br />
Torkkiin törmäsimme sattumoisin, samoin<br />
prasulla viihtyneeseen Liisamaija ja Arto<br />
Mikkosen perheeseen. Se oli varmaan kevättalven<br />
kaunein päivä, Susanna muistelee.<br />
Kuvateos syntyi reilun vuoden uurastuksen<br />
tuloksena, joten kuvissakin ovat mukana<br />
kaikki vuodenajat. Myös Raumanmeren<br />
Juhannus sai kaksikon liikkeelle.<br />
- Raumalaisia emme juuri tavanneet, mutta<br />
nyt tiedämme, mitä massatapahtuma<br />
tarkoittaa! ><br />
Koton Raumal<br />
Kotona Raumalla<br />
Julkistamispäivä 18.4.<br />
Kuvateoksen toteutus Mainostoimisto 42, Hämeenlinna.<br />
Painos 1 500 kpl, lisäksi tehdään suppeampi kaupunkiesite.<br />
Myynnissä kirjakaupoissa ja yhteispalvelupiste Pyyrmannissa.<br />
Kuvateokseen liittyvä valokuvanäyttely esillä kaupunginkirjastossa<br />
18.4. alkaen.<br />
4
”Yksittäisistä tarinoista syntyy kaupungin tarina,<br />
sen suuri ja sanaton huokaus. Ja sen<br />
sävyyn ja laatuun vaikuttaa myös alati muokkautuva<br />
kaupungin oma laatu, se, miten täällä<br />
on vuosisatojen aikana totuttu toimimaan.”<br />
Sitaatti Tapio Koivukarin esipuheesta<br />
Rauma on paljon muutakin kuin<br />
vanhoja purjelaivoja, huomasivat<br />
Susanna Kekkonen ja Jukka Vuolle.<br />
5
Kaupunginjohtaja Arno Miettinen:<br />
”Muut ovat tulleet<br />
kysymään m<br />
Hieno kokemus<br />
Sukellus raumalaisuuteen oli molempien<br />
mielestä hieno kokemus.<br />
- Ihmisten suurin huolenaihe tuntui<br />
olevan työpaikkojen säilyminen, mutta<br />
kaiken kaikkiaan tapaamamme ihmiset<br />
suhtautuivat luottavaisin mielin tulevaisuuteen.<br />
Mutta palataan vielä Matti Nissilään,<br />
joka kirjassa harjoittelee swingiä olohuoneessaan.<br />
Päätämme tehdä yllätysvisiitin.<br />
Vastaanotto on sydämellinen, niin kuin<br />
kuvasta näkyy!<br />
Raumalaiset ovat viime kuukausina<br />
seuranneet valppaina<br />
kuntaliitosneuvotteluja, joita<br />
kaupunki on käynyt kolmella<br />
taholla. Lappilaisten kiinnostus<br />
lopahti, kodisjokelaiset päättivät<br />
liittyä Raumaan ja eteläiset naapurit<br />
Laitila, Pyhäranta ja Uusikaupunki<br />
odottavat selvityksiä.<br />
Kaupunginjohtaja Arno Miettisen mukaan<br />
Rauma ei ole ollut aloitteentekijä yksissäkään<br />
neuvotteluissa.<br />
- Syynä on se, että keskuskunnan aloitteellisuus<br />
koetaan helposti tunkeilevana.<br />
Tämä on nähty muualla. Kaikki on lähtenyt<br />
siitä, että muut ovat tulleet kysymään meiltä,<br />
sopiiko. Olemme ottaneet linjaksi, että ensin<br />
tarvitaan tietoa, jotta pystymme vastaamaan<br />
joko myönteisesti tai kielteisesti.<br />
Rauman virkamiesten vastuulle ovat pitkälti<br />
jääneet konkreettiset selvitykset.<br />
- Pyrimme siihen, että yhdistynyt kunta<br />
olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti terve ja<br />
että alueen palvelut pystyttäisiin turvaamaan<br />
ensi vuosikymmenellä. Tämä vuosikymmen<br />
menee vanhoilla päätöksillä, joihin ei juurikaan<br />
pystytä vaikuttamaan.<br />
Miettisen mukaan 2010-luvulla paineet<br />
ovat niin rajut, että velattomalla Raumallakin<br />
on täysi työ selviytyä. Asukkaiden ikääntyminen<br />
ja terveydenhuoltomenojen kasvu<br />
ovat kunnille yhteinen haaste, johon tulisi<br />
valmistautua yhteistyöllä.<br />
- Pohjan vahvistaminen on tärkeätä, sillä<br />
kunnan koko tuo tarvittavaa pelivaraa heilahteluihin.<br />
Pelkästään yksi potilas erikoissairaanhoidossa<br />
saattaa heilauttaa pienen<br />
kunnan taloutta.<br />
- Rauman etu ei ole, että naapureilla<br />
menee huonosti. Toivottavaa on, että alue<br />
kokonaisuudessaan menestyy. Silloin myös<br />
yhdentymisneuvottelut lähtevät siitä, että<br />
yhdessä voidaan turvata alueen asukkaiden<br />
hyvinvointi, Miettinen korostaa.<br />
Valtio patistaa tositoimiin<br />
Kuntaliitokset ovat olleet tapetilla joka<br />
puolella maata. Valtion porkkanarahat ovat<br />
osaltaan vauhdittaneet selvityksiä.<br />
- Valtio on nähnyt, mihin suuntaan kehitys<br />
menee. Yhteiskunnan on pakko pohdiskella,<br />
millainen on kestävä kuntarakenne ja millä<br />
tavalla palvelut voidaan parhaiten tuottaa.<br />
Henkilökohtainen näkemykseni ja ymmärtääkseni<br />
Raumalla päättäjien keskuudessa<br />
yleisesti hyväksytty ajatus on, että peruskunta<br />
olisi yhtä kuin työssäkäyntialue.<br />
Miettinen tietää, että muutosten tekeminen<br />
on kovan työn takana, vaikka euro<br />
olisikin konsulttina.<br />
- Kun vastakkain ovat tunteet ja realiteetit,<br />
niin tunteet usein voittavat. Rahaa on kuitenkin<br />
vain tietty potti jaettavaksi.<br />
Kaupunkien yhteistyötä<br />
Länsirannikon kaupunginjohtajat ovat<br />
sopineet säännöllisistä tapaamisista. Arno<br />
Miettinen isännöi Turun, Uudenkaupungin<br />
ja Porin kaupunginjohtajia maaliskuun puo-<br />
6
eiltä, sopiiko.”<br />
livälissä, jolloin julkistettiin myös yhteinen hanke lounaisen Suomen meriklusterin<br />
selvittämisestä. Selvitys koskee mm. meriteknologiaa, satamia,<br />
telakoita, varustamoita, huolintaliikkeitä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia<br />
sekä suurta määrää erilaisia alihankkijoita ja sidosryhmiä.<br />
Miettisen mukaan pyrkimyksenä on päästä konkreettisiin toimiin<br />
koulutuksessa, alihankinnassa ja tutkimuksessa.<br />
- Kyse on kovasta maailmanlaajuisesta kilpailusta, jossa menestyminen<br />
vaatii jatkuvia ponnisteluja. Kuntien tehtävä ei ole sinänsä<br />
mennä sotkeutumaan yritystoimintaan, vaan meidän tehtävämme<br />
on luoda sille edellytykset. Tavoitteenamme on saada kaikki saman<br />
alan toimijat ”samaan kasaan”. Ongelmahan on, etteivät tietotaitoa<br />
omaavat yritykset edelleenkään tiedä riittävästi toisistaan.<br />
- Raumalla laajennetaan telakkatoimintaa, joten täällä tarvitaan<br />
lisää osaajia. Etsimme toden teolla ratkaisua, miten nuoret saataisiin<br />
kiinnostumaan metallialasta. Yhteiskunnan yksi tehtävä on<br />
koulutuksesta huolehtiminen, Miettinen korostaa.<br />
Miettinen nostaa esiin myös sataman jatkuvan kehittämistarpeen,<br />
johon liittyy oleellisesti liikenneväylistä huolehtiminen.<br />
- Jos katsotaan kaupungin taloutta ja tilinpäätöksiä, niin<br />
emo on miinuksella, mutta konserni nousee plussalle sataman<br />
ansiosta. Jos meillä ei olisi satamaa tai sillä menisi huonosti, niin<br />
kaupungin taloudessakin menisi huonosti. Se näkyisi nopeasti<br />
myös palvelutarjonnassa.<br />
Meriosaamisen rinnalla toinen laajemman selvittelyn aihe<br />
voisi Miettisen mielestä liittyä elektroniikka-alaan.<br />
- Suomessa on kaikenlaista alan osaamista, mutta minulla pikkuisen<br />
pelko, että sekin on hajallaan. Kysymys kuuluukin, millä tavalla<br />
tietotaitoa osataan yhdistää, niin että syntyy jotain uutta.<br />
Mallia yrityksistä<br />
Reilun vuoden verran kaupunkia johtanut Miettinen on valmis<br />
antamaan hyvän arvosanan paikalliselle teollisuudelle. Se ei hänen<br />
mielestään ole jäänyt globalisaatiokehityksen jalkoihin, koska sitä on<br />
uudistettu määrätietoisesti.<br />
- Rauman perusteollisuus on hyvin nykyaikaista. Se on hoitanut hienosti<br />
oman leiviskänsä ja siitä pitäisi ottaa oppia myös julkishallinnossa. Valitettavasti<br />
aika ajaa ohi, jos vain nauttii olemassa olevasta!<br />
Vaikka kaupungilla on uhkia, niin taloudellinen tilanne on kuitenkin poikkeuksellisen<br />
hyvä moneen muuhun kuntaan verrattuna, Miettinen muistuttaa.<br />
- Raumalla on mahdollisuuksia, kunhan osaamisesta ja kehittämishalusta<br />
pidetään kiinni.<br />
Kunnallishallinnon liikkuvuuden ja joustavuuden<br />
lisääminen olisi Arno Miettisen mukaan<br />
tärkeätä.<br />
7
SATAMA<br />
kovassa kasvussa<br />
Rauman satamassa on ahdasta. Konttiliikenteen<br />
nopean kasvun vuoksi tarvitaan lisää laituripaikkoja<br />
ja kenttätilaa tavaran käsittelyyn. Satamajohtaja<br />
Hannu Asumalahden mukaan reservissä on<br />
enää yhden hehtaarin käyttämätön alue ja sekin<br />
on varattu.<br />
Satama selviää 2010-luvulle ottamalla<br />
käyttöön Ulko-Petäjäksen 20 hehtaarin<br />
laajennusalueen ja rakentamalla 400<br />
metriä lisää laituria Iso-Hakunin kärkeen.<br />
Hanke etenee jo viime vuosikymmenellä<br />
valtuustossa päätetyn, ns. 0+ -vaihtoehdon<br />
mukaisesti. Alueen asemakaava vahvistettiin<br />
kaksi vuotta sitten.<br />
Uuden satama-alueen louhintatyöt Ulko-Petäjäksessä<br />
alkavat ensi syksynä, mikäli<br />
luvat saadaan. Alueella on tarkoitus louhia<br />
reilun kahdeksan hehtaarin suuruinen<br />
kallioalue satama-alueen tasoon. Louhe<br />
käytettäisiin sataman laajentamiseen merelle<br />
sekä kentän täyttöön. Töitä varten on<br />
haettu vesilain mukaista louhintalupaa ja<br />
rakennuslain mukaista maisematyölupaa.<br />
Molemmista lupahakemuksista on jätetty<br />
huomautuksia, joissa hanketta vastustetaan<br />
mm. ympäristö- ja maisemahaitoilla.<br />
Asumalahti korostaa, että satamaa on<br />
kehitettävä jatkuvasti ja pitkällä tähtäimellä.<br />
Sen vuoksi seuraava iso kysymys onkin,<br />
mihin suuntaan kasvetaan Ulko-Petäjäksen<br />
jälkeen. Tätä pohtii kaupunginhallituksen<br />
maaliskuussa asettama sataman suunnittelutoimikunta.<br />
Vastaavaa menettelyä on<br />
käytetty aikaisemminkin. Nyt kyseessä on<br />
Esimerkiksi Kotkan ja Haminan satamiin<br />
verrattuna Rauman satama on erittäin<br />
tehokkaasti rakennettu, satamajohtaja Hannu<br />
Asumalahti toteaa.<br />
niin merkittävä linjaus, että se on huomioitava<br />
myös maakuntakaavassa.<br />
- Sataman kehitys on ollut selvästi nopeampi<br />
kuin 10 vuotta sitten kukaan osasi<br />
ennustaa. Silloinhan ajateltiin, että Ulko-<br />
Petäjäs on ”tulevaisuuden laajennusalue”.<br />
Nyt laajennustavoite on jo vuodessa 2015.<br />
Ympäristövaikutusten kannalta vaikeaksi<br />
asian tekee sen, ettei jäljellä ole helppoja<br />
vaihtoehtoja, Asumalahti myöntää. Käytännössä<br />
vaihtoehtoina ovat etelässä Iso<br />
Järviluoto, lännessä Ruuhiluoto ja pohjoisessa<br />
Saukon saaret.<br />
Investoinnit pitkälle<br />
tulevaisuuteen<br />
Satama toimii pitkälti asiakkaiden ehdoilla.<br />
Asumalahden mukaan asiakkaat myös<br />
haluavat saada varmuuden, että palvelutarpeisiin<br />
kyetään vastaamaan vielä vuosikymmenienkin<br />
kuluttua. Pitkäjänteisen<br />
suunnittelun tarvetta lisää investointien<br />
kalleus. Sataman rakenteiden käyttöikä on<br />
50 vuotta, joten tuotto sijoitetulle pääomalle<br />
tulee hyvin pitkällä aikavälillä. Nyt<br />
vireillä olevat hankkeet maksavat väyläruoppauksineen<br />
yli 50 miljoonaa euroa.<br />
- Satamat erikoistuvat ja kasvu keskittyy<br />
tiettyihin satamiin. Raumalla on jo<br />
nyt Pohjanlahden suurin konttisatama ja<br />
Suomen neljänneksi suurin yleissatama.<br />
Rauman satama on myös leimallisesti<br />
teollisuuden satama. Tavoitteemme on<br />
pitää nämä asemat jatkossakin, Asumalahti<br />
vakuuttaa.<br />
Helsingin Vuosaareen rakenteilla oleva<br />
satama on nähty uhkana, mutta Asumalahti<br />
ei usko valojen sammuvan Rauman<br />
satamassa.<br />
8
Rauman satama on kasvanut tasaisesti<br />
viimeiset 30 vuotta. Viime vuosina nopeimmin<br />
on lisääntynyt konttiliikenne.<br />
Myös sahatavaran osuus on kasvussa.<br />
- Menestyminen on niin monesta asiasta<br />
kiinni. Kilpailukyvystä on kuitenkin<br />
huolehdittava. Olemme markkinoineet<br />
satamaa aktiivisesti, mutta siinäkin piisaa<br />
vielä sarkaa. Meitä ei vieläkään tunneta niin<br />
hyvin kuin kokomme edellyttäisi.<br />
Sataman liikenne on vuodessa noin<br />
kuusi miljoonaa tonnia. Se on kaksinkertaistunut<br />
10 vuodessa. Konttiliikenne on<br />
lisääntynyt keskimäärin 14 prosenttia vuodessa.<br />
Paperistakin nykyään kolmannes<br />
lähtee konteissa maailmalle.<br />
Liikelaitoksena toimiva satama rahoittaa<br />
investoinnit omilla tuloillaan. Lisäksi satama<br />
tulouttaa kaupungille 2,5 miljoonaa euroa<br />
vuodessa pääoman korkona ja maanvuokrina.<br />
Sataman liikevaihto oli viime vuonna<br />
13,1 miljoonaa euroa. Satamassa on noin<br />
tuhat työpaikkaa.<br />
Satamalle<br />
suunnittelutoimikunta<br />
Kaupunginhallitus on valinnut sataman suunnittelutoimikunnan,<br />
johon kuuluu 11 luottamushenkilöjäsentä ja 6<br />
asiantuntijajäsentä. Toimikunnan tehtävänä on määritellä<br />
sataman tuleva laajennusalue Ulko-Petäjäksen käyttöönoton<br />
jälkeen.<br />
Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Eero Laine ja varapuheenjohtajaksi<br />
Teppo Mannila. Muut jäsenet ovat Mauno<br />
Lehtonen, Kristiina Salonen, Irma Suonpää, Satu Airokivi,<br />
Gunnar Veijalainen, Leea Hiltunen, Heikki Nurminen, Aino-<br />
Maija Tihveräinen ja Pekka Rantanen.<br />
Asiantuntijajäseninä toimikuntaan kuuluvat kaupunginjohtaja<br />
Arno Miettinen, apulaiskaupunginjohtaja Tomi Suvanto,<br />
satamajohtaja Hannu Asumalahti, sataman rakennuspäällikkö<br />
Antti Kokkomäki, asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä ja ympäristönsuojelupäällikkö<br />
Juha Hyvärinen, joka toimii myös<br />
toimikunnan sihteerinä.<br />
9
Kaupunkirakenne<br />
tuntuu jokaisen<br />
ajankäytössä ja<br />
kukkarossa<br />
Ulla-Räihä<br />
asemakaava-arkkitehti<br />
Rauman yleiskaava tuli<br />
voimaan viime vuonna ja<br />
keskustan osayleiskaava tämän<br />
vuoden tammikuussa. Kylien<br />
osayleiskaavat ovat 1990-luvulta.<br />
Yleiskaavojen tavoitteena<br />
on rakentaa kaupungin tulevaisuutta<br />
vahvistamalla olevia<br />
voimavaroja, joista keskeinen<br />
on terve kaupunkirakenne.<br />
Lähes 90 prosenttia raumalaisista asuu<br />
keskustaajamassa, jota täydennetään ja tiivistetään.<br />
Puistojen, aukioiden ja muiden<br />
yhteisten alueiden viihtyisyyttä parannetaan.<br />
Tärkeä tavoite on myös kulttuurihistoriallisesti<br />
arvokkaiden ympäristöjen vaaliminen<br />
eri puolilla kaupunkia.<br />
Elämisen laatua<br />
Raumalla koulut, kaupat ja harrastuspaikat<br />
löytyvät läheltä. ”Sivussa” ja ”kaukana”<br />
olemista mitataan metreissä ja minuuteissa<br />
kilometrien ja tuntien sijaan – ylellisyyttä, jota<br />
nykyään harva paikkakunta voi tarjota.<br />
Keskusta-asumisessa on valinnanvaraa<br />
kerrostaloista omakotitaloihin. Viihtyisiä ja<br />
omaleimaisia asuinympäristöjä löytyy Vanhan<br />
Rauman lisäksi jokaiselta 1900-luvun<br />
vuosikymmeneltä. Yleiskaavojen mukainen<br />
uudisrakentaminen on pääosin täydennysrakentamista<br />
eri puolilla kaupunkia.<br />
Keskustan alueille vaihtoehdon tarjoavat<br />
haja-asutusrakentaminen ja kyläkeskukset,<br />
jonne kylien osayleiskaavoissa on osoitettu<br />
runsaasti täydennysrakentamismahdollisuuksia.<br />
Sen sijaan irrallisten uusien taajamien<br />
syntymistä halutaan rajoittaa.<br />
Kustannukset kurissa<br />
Kaupunkirakenne vaikuttaa sekä kaupungin<br />
että kaupunkilaisten talouteen. Eri<br />
verkostojen rakentaminen ja ylläpito tehdään<br />
suurelta osin yhteisesti, verovaroin.<br />
Rakenteesta aiheutuvia kustannuksia sisältyy<br />
– ja piiloutuu – lisäksi alueen kaikkien<br />
toimijoiden, julkisten ja yksityisten, lukuisiin<br />
eri menoihin.<br />
Kaupunkirakenteen koossa pitäminen on<br />
vakaan talouden keskeinen edellytys, minkä<br />
vuoksi yhdyskuntarakentamisen on oltava<br />
suunnitelmallista ja yksittäisiin rakennushankkeisiin<br />
joudutaan joskus suhtautumaan<br />
kielteisesti. Sattumanvarainen, lyhytnäköinen<br />
lupapolitiikka, kaavoitus ja kunnallistekniikan<br />
rakentaminen johtavat nopeasti kaupunkirakenteeseen,<br />
jonka velvoitteita ei pystytä<br />
hoitamaan.<br />
10
Painopisteenä keskusta, uudet pientaloalueet ja Vanha Rauma<br />
Kaavoituksen painopiste on tänä vuonna keskustassa, uusilla pientaloalueilla ja Vanhassa Raumassa. Keskustan<br />
osayleiskaavan ratkaisut täsmentyvät laadittavissa asemakaavoissa. Vanhan Rauman asemakaavan<br />
muutoksen tavoitetyö etenee ja samoin Silikallion asemakaavat.<br />
Kaavoituskatsauksessa kerrotaan kaavojen vireille tulosta<br />
Kaavoituskatsauksessa luetellaan kaikki vireillä olevat kaavat. Jos vuoden aikana alkaa muita kuin katsauksessa<br />
esitettyjä hankkeita, niistä ilmoitetaan kaupungin virallisissa kuulutuksissa. Näitä hankkeita on hyvin vähän.<br />
Tutustu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan<br />
Jokaisesta kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kaavoituksen alkuvaiheessa. Suunnitelmassa<br />
kerrotaan lyhyesti kaavan tavoitteista ja siitä, miten kaavasta tiedotetaan ja mistä saa lisätietoja. Kaavojen<br />
osallistumis- ja arviointisuunnitelmia saa kaavoitusosastolta ja ne löytyvät myös kaupungin nettisivuilta.<br />
Vaikuta ajoissa - vaikuta kaavoitukseen<br />
Ympäristöä koskevat ratkaisevat valinnat tehdään useimmiten kaavoituksessa. Asukkaiden oikeus vaikuttaa<br />
elinympäristöään koskeviin päätöksiin on perusoikeus. Kaavoituksessa jokainen kuntalainen on asianosainen.<br />
Muiden suunnitelmien, lupien ja päätösten kohdalla asianosaisuus on yleensä rajoitettu.<br />
Ratkaisut tehdään eri kaavatasoilla. Esimerkiksi valtateiden paikat ja muut kuntarajat ylittävät asiat määritellään<br />
maakuntakaavassa. Tällaisia asioita ovat myös merkittävät suojelukohteet.<br />
Yleiskaavat koskevat kaupunkirakennetta: minne saa rakentaa, minne ei, ja mitä käyttöä eri alueille tavoitellaan.<br />
Esimerkiksi teollisuuden tai kaatopaikan sijoittumista naapurustoon on vaikea estää, jos yleiskaava<br />
sen sallii.<br />
Osallistu kaavoitukseen - mielipidettäsi arvostetaan<br />
Rauman kaupunginvaltuuston hyväksymien kaavojen sisältö on ensimmäisestä luonnoksesta hyväksyttävään<br />
kaavaan muuttunut asukkaiden kommenttien perusteella siten, että lähes 80 % valmisteluvaiheessa<br />
esitetyistä mielipiteistä on vaikuttanut lopputulokseen.<br />
Kaupunginhallituksen<br />
kaavoitusjaosto<br />
Pekka Rantanen, puheenjohtaja<br />
Heljä Siitonen, varapuheenjohtaja<br />
Ilkka Kekki, jäsen<br />
Jaana Laakeristo, jäsen<br />
Jari Laiho, jäsen<br />
Tomi Suvanto,<br />
apulaiskaupunginjohtaja, esittelijä<br />
Arno Miettinen,<br />
kaupunginjohtaja<br />
Ulla Räihä,<br />
asemakaava-arkkitehti<br />
Harri Holmala,<br />
kaupunginlakimies, sihteeri<br />
Kaavoitusosasto<br />
Kaupungintalo, III kerros<br />
Kanalinranta 3, 26100 Rauma<br />
kaavoitus@rauma.fi<br />
Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä puh. (02) 834 3660<br />
Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen,<br />
nimistötoimikunnan sihteeri puh. (02) 834 3663,<br />
Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi,<br />
asemakaava-arkkitehdin sijainen puh. (02) 834 3664<br />
Kaavoitusarkkitehti Outi Virola puh. (02) 834 3672<br />
Kaavasuunnittelija Sinikka Artinaho puh. (02) 834 3665<br />
Kaavoitusavustaja Taina Heinonen puh. (02) 834 3668<br />
Kaavoitusavustaja Pirjo Hoikkala puh. (02) 834 3662<br />
Kaavoitusavustaja Riitta Koivukari puh. (02) 834 3666<br />
Kaavoitusavustaja Enni Malinen puh. (02) 834 3667<br />
Nähtävänä oleviin kaavoihin voi tutustua kaupungintalon kaavoitusosastolla (Kanalinranta 3).<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmia saa kaupungintalon kaavoitusosastolta.<br />
Tiedot löytyvät lisäksi internetistä Rauman kaupungin kotisivuilta (www.rauma.fi)<br />
11
Vireillä olevat asemakaavat<br />
1 Koillis-Kaaro<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
2 Nikulanmäki<br />
Tavoite Pientaloalueen laajennus<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
3 Sinisaari, kortteli 479<br />
Tavoite Pysäköintialueen uudelleen järjestely<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
4 Pidesluoto<br />
Tavoite Vanhentuneen asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
5 Kappelinluhdan puisto<br />
Tavoite Alueella olevien kiinteiden muinaisjäännösten suojelu<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Outi Virola<br />
6 Uotila<br />
Tavoite Vanhentuneen asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
7 Fere Center ja Kairakatu<br />
Tavoite Vanhentuneen asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
8 Kanalinsuu<br />
Tavoite Asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
9 Sinisaari, Siikapolku<br />
Tavoite Alueen liikennejärjestelyiden selkeyttäminen<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
10 Tallikedonkatu ja seurakunnan virastotalo<br />
Tavoite Alueen kevyenliikenteen väylien suunnittelu, pysäköintijärjestelyjen<br />
parantaminen ja osayleiskaavan rakennussuojelu<br />
määräyksen täsmentäminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
11 Vanha Prisma<br />
Tavoite Asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavasuunnittelija Sinikka Artinaho<br />
12 Aarnkari<br />
Tavoite Kaavoittamattoman alueen asemakaavan laatiminen<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
13 Talola<br />
Tavoite Vanhentuneen asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
14 Notkola<br />
Tavoite Vanhentuneen asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen<br />
15 Kortteli 484 (Siikavahe)<br />
Tavoite Yleisten rakennusten tontin käyttötarkoituksen muutoksen<br />
suunnittelu<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
16 Pohjoiskehä<br />
Tavoite Pohjoiskehän suunnittelu<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
17 Metallitie<br />
Tavoite Teollisuusalueen täydennysrakentaminen<br />
Tiedustelut Kaavasuunnittelija Sinikka Artinaho<br />
18 Papinpelto<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Outi Virola<br />
19 Susi-kortteli<br />
Tavoite Asemakaavan uudistaminen kiinteistön omistajan aloitteesta<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
21 PickNPay<br />
Tavoite Asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen<br />
22 Kortela<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen<br />
23 Kaivopuistontie (uusi asuintalojen kortteli)<br />
Tavoite Asuintalojen kaavoittaminen nykyiselle pysäköintialueelle<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
24 Susivuori<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Outi Virola<br />
25 Vanha Rauma<br />
Tavoite Asemakaavan uudistaminen, aloituskorttelit 143 - 145<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
26 Vanha Rauma / tori<br />
Tavoite Asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
27 Merirauma, kortteli 1204<br />
Tavoite Pysäköintialueen uudelleenjärjestely<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen<br />
28 Kanalin itäranta (korttelit 22 ja 33)<br />
Tavoite Alueen maankäytön tehostaminen ja kaupunkikuvan<br />
kehittäminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen<br />
29 Kanalin länsiranta (korttelit 230 ja 245)<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
30 Karinkenttä<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen<br />
31 Nummi<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
32 Ruotsalaistaloalue<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
33 Jussoila<br />
Tavoite Koulun muuttaminen palvelutaloksi<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
34 Sonnihaka<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
35 Vaikkunen ja Narkonranta<br />
Tavoite Kaavallinen tarkastelu alueen kiinteistöjen<br />
vuokra-aikojen päättyessä<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
36 Silikallio (Kinno)<br />
Tavoite Uuden pientaloalueen kaavoitus<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehdit Pasi Mäkinen, Mervi Tammi ja<br />
Outi Virola<br />
37 Suokaarre<br />
Tavoite Pientaloalueen laajennus<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Outi Virola<br />
38 Liponpuisto<br />
Tavoite Pientaloalueen laajennus<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Outi Virola<br />
39 Paloahteen asemakaavan laajennus<br />
Tavoite Pientaloalueen laajennusmahdollisuuksien tarkastelu<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Outi Virola<br />
20 Rauman suurteollisuusalue<br />
Tavoite Vanhentuneen asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Outi Virola<br />
12
Vuonna 2005 voimaan tulleet<br />
ja hyväksytyt kaavat<br />
Vuonna 2006 voimaan tulleet<br />
ja hyväksytyt kaavat<br />
Vuorikadun asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Raumasterin tonttia. Kaava hyväksyttiin 2004 ja on voimassa.<br />
Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen.<br />
Korttelin 1103 asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee korttelia 1103 Äyhönjärventien varrella. Kaava hyväksyttiin<br />
2004 ja on voimassa. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen.<br />
Korttelin 805 (Purjehtijankatu) asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Syväraumanlahden pohjoispuolista omakotitalokorttelia.<br />
Kaava hyväksyttiin 2004 ja on voimassa. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti<br />
Mervi Tammi.<br />
Korttelin 307 asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Rautatienkadun ja Rauhankadun välistä pääosin rakentamatonta<br />
korttelia. Kaava hyväksyttiin 2005 ja on voimassa. Lisätietoja antaa<br />
kaavoitusarkkitehti Outi Virola.<br />
Sampolan asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Sampolan tonttia Sampaanalassa. Kaava hyväksyttiin 2005 ja<br />
on voimassa. Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä.<br />
Kaivopuiston teollisuusalueen ja Kappelinsalmenpuiston asemakaavan<br />
muutos<br />
Kaava koskee Syväraumankadun ja Luoteisväylän välissä sijaitsevaa teollisuusaluetta<br />
ja puistoa. Kaava hyväksyttiin 2005 ja on voimassa. Lisätietoja<br />
antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä.<br />
Äyhöntien asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Äyhöntien pientaloaluetta Uotilassa. Kaava hyväksyttiin 2005<br />
ja on voimassa. Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä.<br />
Kantanikulantien asemakaavaa ja asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Kantanikulantietä Uotilassa. Kaava hyväksyttiin 2005 ja on<br />
voimassa. Lisätietoja antaa kaavasuunnittelija Sinikka Artinaho.<br />
Sairaalan asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee sairaalan tonttia ja Kaunisjärvenkadun valtatieliittymää. Kaava<br />
hyväksyttiin 2005 ja on voimassa. Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti<br />
Ulla Räihä.<br />
Rauman keskustan osayleiskaava<br />
Oikeusvaikutteinen osayleiskaava koskee niitä keskustan alueita, joilla<br />
maankäytön muutospaineet ovat suurimmat: radanvarsi ja siihen liittyvät<br />
alueet valtatieliittymästä satamaan. Kaava hyväksyttiin 2003 ja on voimassa.<br />
Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä.<br />
Radanvarsitien asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Rauman satamayhteyttä (VT12) välillä Kairakatu - Syväraumankatu.<br />
Kaava hyväksyttiin 2004 ja on voimassa. Lisätietoja antaa<br />
kaavoitusarkkitehti Outi Virola.<br />
Rautatienkadun ja Hakunintien asemakaavan muutos<br />
(makasiinit ja VT 12)<br />
Kaava koskee Rauman satamayhteyttä välillä Syväraumankatu - satama.<br />
Kaava hyväksyttiin 2004 ja on voimassa. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti<br />
Outi Virola.<br />
Leikari-Lampolan asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Leikari-Lampolan marketteja. Kaava hyväksyttiin 2004 ja on<br />
voimassa. Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä.<br />
Kappelinluhdan asemakaava ja asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Kappelinluhdan eteläosaa. Kaava hyväksyttiin helmikuussa<br />
2006. Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä.<br />
Silikallionkolon asemakaava<br />
Kaava koskee Sikallion koillisosaa. Kaava hyväksyttiin helmikuussa 2006.<br />
Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi.<br />
Teollisuuskadun ja Sepänpuiston asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee päiväkoti Rinkelin tonttia ja Sepänpuistoa. Kaava oli valtuuston<br />
käsittelyssä maaliskuussa 2006. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti<br />
Outi Virola.<br />
Tuomistonpuiston asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Luoteisväylän ja Kappelinsalmentien rajaamaa puistoa. Kaava<br />
oli valtuuston käsittelyssä maaliskuussa 2006. Lisätietoja antaa kaavasuunnittelija<br />
Sinikka Artinaho.<br />
Korttelin 7 asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Eteläkadun ja Savilankadun kulmausta. Kaava hyväksyttiin 2005<br />
ja on voimassa. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen.<br />
Hautausmaan asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee keskustan hautausmaata. Kaava hyväksyttiin 2005 ja on<br />
voimassa. Lisätietoja antaa kaavasuunnittelija Sinikka Artinaho.<br />
Veturiaukion asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Veturiaukiota ja siitä itään sijaitsevaa rakentamatonta aluetta.<br />
Kaava hyväksyttiin 2005 ja on voimassa. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti<br />
Pasi Mäkinen.<br />
Kiwelän asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Kiwelän taloa Vanhassa Raumassa. Kaava hyväksyttiin 2005,<br />
mutta ei ole voimassa, koska siitä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.<br />
Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi.<br />
Maakuntakaavan luonnos valmistuu tänä vuonna<br />
Satakunnan maakuntakaava korvaa voimassa olevan seutukaavan. Maakuntakaavan tavoitteet hyväksyttiin maakuntahallituksessa vuonna 2004. Kaavan<br />
laatiminen on laaja yhteistyöhanke, jossa ovat mukana alueen kunnat ja kuntalaiset, seutukunnat, eri viranomaiset ja muut sidosryhmät sekä kaikki muut,<br />
joiden elinolosuhteisiin kaava saattaa vaikuttaa. Kaavan laatimisesta vastaa Satakuntaliitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaavan laatiminen<br />
on valmisteluvaiheessa ja tavoitteena on asettaa luonnos nähtäville vuoden 2006 lopulla. Lisätietoja maakuntakaavasta saa Satakuntaliitosta.<br />
14
Lupahakemus ajoissa vireille<br />
Omakotitalo<br />
yhä useamman unelma<br />
Jokainen<br />
asuntoalue saa<br />
TURVALLISEN<br />
LEIKKIKENTÄN<br />
Apulaisrakennustarkastaja Kai Aarnikedon<br />
mukaan rakentajat saavat kaupungilta<br />
rakentajan kansion, jossa on hyvä säilyttää<br />
kaikki rakentamiseen liittyvät asiakirjat.<br />
Yhä useampi raumalainen<br />
haluaa rakentaa oman<br />
talon. Neljässä vuodessa lupahakemusten<br />
määrä on tuplaantunut,<br />
apulaisrakennustarkastaja<br />
Kai Aarniketo kertoo. Hän<br />
neuvoo rakentajia olemaan<br />
ajoissa liikkeellä, sillä vilkkaimpana<br />
aikana jonossa saattaa<br />
olla kymmeniä lupahakemuksia.<br />
Rakennusvalvonnassa tilannetta on pyritty<br />
helpottamaan lisätyövoimaa palkkaamalla,<br />
mutta pahimmillaan lupaprosessi voi viedä<br />
parikin kuukautta. Usein käsittelyaikaa pitkittää<br />
hakemusten puutteellisuus.<br />
Viime vuonna Raumalla myönnettiin rakennuslupa<br />
95 omakotitalolle. Myös toimenpide-<br />
ja muiden lupa-asioiden määrä<br />
on kasvanut. Rakennusvalvonnan käsiteltävänä<br />
oli kaikkiaan noin 800 rakentamiseen<br />
liittyvää lupa-asiaa.<br />
Talohanke on niin kallis, että se kannattaa<br />
Aarnikedon mielestä valmistella huolella<br />
alusta lähtien. Aina ei näin kuitenkaan<br />
ole.<br />
- Välillä ihmetyttää, että ihmiset näkevät<br />
enemmän vaivaa polkupyörän ostosta<br />
kuin talosta. Jos jossain, niin rakentamisessa<br />
kannattaa maksaa suunnitteluavusta. Näin<br />
siinäkin tapauksessa, että hankkii valmistalon.<br />
Kokenut suunnittelija myös osaa laittaa<br />
tarvittavat asiakirjat kerralla kuntoon, jolloin<br />
lupakäsittelykin sujuu nopeasti.<br />
Parhaimmillaan rakentajan ja suunnittelijan<br />
yhteistyö lähtee tontin valinnasta.<br />
Taloesitteessä tasamaalle piirretty unelmatalo<br />
ei noin vain istu jyrkkään rinteeseen,<br />
Aarniketo muistuttaa.<br />
Myös rakennusvalvonta neuvoo ja opastaa<br />
omakotitalosta haaveilevaa esimerkiksi<br />
tontin valintaan liittyvissä kysymyksissä. Näin<br />
voi Aarnikedon mukaan etukäteen varmistaa,<br />
että saa rakentaa sitä mitä haluaa.<br />
- Kaupunkialueella rakentamista ohjaa<br />
asemakaava, joka sanelee pitkälti, millaisen<br />
talon tontille voi pystyttää. Jos kaava esimerkiksi<br />
edellyttää ulkovuorauksessa puupintaa,<br />
niin tiiliverhoilu ei tule kysymykseen.<br />
Lupakäsittelyssä tutkimme, että hakemus<br />
täyttää rakennusmääräykset ja asemakaavan<br />
edellytykset. Se ei vielä tarkoita hyvää<br />
taloa, vaan siihen tarvitaan rakentajan ja<br />
suunnittelijan yhteistyötä.<br />
Asemakaava-alueen ulkopuolellakin rakentaminen<br />
on aina luvanvaraista. Aarnikedon<br />
mukaan rakennusvalvontaan kannattaa<br />
ottaa yhteyttä jo ennen tonttikauppoja rakentamismahdollisuuksien<br />
selvittämiseksi.<br />
Tonttitilanne: www.rauma.fi<br />
Wihertoimi jatkaa leikkikenttien<br />
uudistusohjelmaa. Tavoitteena on<br />
nostaa leikkikenttien turvallisuustasoa<br />
uusimalla välineistöä ja parantamalla<br />
turva-alustoja.<br />
Leikkikenttien määrää on laskettu yli<br />
70:stä noin 45:een. Poistettavat kentät<br />
ovat olleet pääasiassa välineistöltään<br />
köyhiä, epätarkoituksenmukaisissa<br />
paikoissa, vähän käytettyjä ja runsaan<br />
ilkivallan kohteina.<br />
- Pyrkimys on saada jokaiselle<br />
asuntoalueelle varustetasoltaan yksi<br />
hyvä ja monipuolinen kenttä. Tilanteesta<br />
ja paikasta riippuen kyseeseen<br />
voi tulla myös hieman pienempi ja<br />
kevyemmällä välineistöllä varustettu<br />
kenttä, viheraluepäällikkö Kustaa Elsilä<br />
kertoo.<br />
Leikkikenttien uusimistahti on ollut<br />
1-2 kenttää vuodessa. Tämän vuoden<br />
ohjelmassa on kahden kentän kunnostaminen<br />
Huuhkajantiellä ja Sinisaaressa.<br />
Ohjelmassa on myös viime<br />
vuodelta tähän vuoteen siirtyneen<br />
Lotanpellon leikkikentän rakentaminen<br />
Kappelinluhtaan. Yhden kentän<br />
kustannusarvio on 30 000 – 40 000<br />
euroa.<br />
Kaikki kentät eivät Elsilän mukaan<br />
tarvitse perusteellista kunnostusta.<br />
Monesti uudemmille kentille riittää<br />
leikkivälineiden lisääminen ja turvaalustojen<br />
kunnostaminen määräysten<br />
mukaisiksi. Joissakin tapauksissa<br />
vaihdetaan uusi väline vanhan tilalle.<br />
Esimerkiksi keinutelineet ovat usein<br />
kovassa käytössä ja niitä joudutaan<br />
uusimaan useammin.<br />
Tänä vuonna lisävälineitä saavat<br />
mm. Kalliokielonkadun, Pursikadun ja<br />
Ahopolun leikkikentät. Ahopolun leikkikentälle<br />
on lisäksi tehty kunnostussuunnitelma<br />
ja leikkivälineitä lisätään<br />
ja uusitaan useamman vuoden aikana<br />
rahoitustilanteen niin salliessa.<br />
15
Koulu<br />
B<br />
C<br />
1 2 3<br />
elää jatkuvaa<br />
muutosta<br />
Maailma muuttuu ja koulu sen mukana. Opetustoimenjohtaja<br />
Taisto Heikkilä on oppinut, että muutosten kypsyttely<br />
vaatii kuitenkin paljon aikaa. Tärkeintä on muistaa lapsen<br />
etu, korostaa toukokuun alussa eläkkeelle jäävä koulumies.<br />
osoittaa. Elämässä eteenpäin pääsemisen<br />
kannalta keskeistä on, että nuori käy peruskoulun<br />
loppuun ja jatkaa sen jälkeen<br />
jossain koulussa. Sen vuoksi en myöskään<br />
ole innostunut siitä, että nuorilta suljettaisiin<br />
kovin varhain portteja esimerkiksi<br />
keskiarvon perusteella.<br />
- Mitä sitten vaikka valinta olisi väärä?<br />
Nykypäivän koulusysteemi on onneksi sellainen,<br />
ettei pussinperiä ole. Jos oma ala<br />
löytyy vasta myöhemmin, niin vaihtaminen<br />
ei ole ylivoimaista, Heikkilä toteaa.<br />
Vetovoimaisia vaihtoehtoja<br />
Rauman kouluverkko on asia, joka on<br />
ollut pinnalla toistakymmentä vuotta. Siirtyminen<br />
yhteen päivälukioon ja kolmeen<br />
yläasteeseen toteutuu valtuuston päätöksellä<br />
elokuussa 2007. Heikkilä ei salaa<br />
innostustaan.<br />
- Valmistelutyö on sujunut hyvin. Olen<br />
vakuuttunut, että Rauma saa seudullisesti<br />
vetovoimaisen lukion. Uskon myös, että<br />
Rauman ammattiopisto ja sen yhteydessä<br />
toimiva aikuislukio muodostavat entistä<br />
houkuttelevamman vaihtoehdon. Am-<br />
Heikkilä tuli vuonna 1974 suunnittelijaksi<br />
ja esittelijäksi Rauman kaupungin ja maalaiskunnan<br />
sekä Lapin ja Kodisjoen koulutoimiin.<br />
Jo silloin puuhattiin kaupungin ja<br />
maalaiskunnan kuntaliitosta, mutta hanke<br />
kariutui. Sen sijaan Rauman seudulle saatiin<br />
peruskoulu vuonna 1976 ja koko maahan<br />
vuotta myöhemmin.<br />
- Olen joskus verrannut peruskouluun<br />
siirtymistä yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen,<br />
niin merkittävästä asiasta yhtenäiskoulun<br />
syntymisessä aikanaan oli kyse.<br />
Tuolloin ei vielä ollut itsestään selvää opintielle<br />
pääsy, Heikkilä muistuttaa. Hänen mukaansa<br />
suomalainen peruskoulujärjestelmä<br />
on osoittanut toimivuutensa niin monissa<br />
kansainvälisissä vertailuissa, ettei sitä enää<br />
kyseenalaisteta.<br />
- Meidän ei kuitenkaan pidä tuudittautua<br />
menestykseen. Peruskoulusta täytyy pitää<br />
huolta, niin että hyvä taso säilyy jatkossakin<br />
koko maassa. Toinen suuri haaste on lasten<br />
ja nuorten syrjäytymisvaara. Kaikilla perheillä<br />
ja kaikilla koululaisilla ei mene hyvin.<br />
Opetustoimenjohtaja<br />
Taisto Heikkilä on<br />
nähnyt monta muutosta<br />
koulumaailmassa.<br />
Rauma on aina tunnettu<br />
koulukaupunkina<br />
ja niin on varmasti<br />
jatkossakin, hän uskoo.<br />
Koulunkäynti kannattaa aina<br />
Raumalla tehdään paljon eri tahojen<br />
yhteistyötä niin ongelmien ennaltaehkäisemisessä<br />
kuin jo syrjäytyneiden nuorten<br />
auttamiseksi. Heikkilä arvioi, että jopa 10<br />
-15 prosentilla ikäluokasta on eriasteisia<br />
ongelmia, joihin he tarvitsisivat apua.<br />
- Jokainen kasvattaja tietää, että varhainen<br />
puuttuminen on lapsen ja yhteiskunnan<br />
etu, vaikka sitä voi olla joskus vaikea<br />
16
mattitutkinto ja ylioppilastutkinto takaavat<br />
aivan varmasti hyvät eväät työelämään tai<br />
opintojen jatkamiseen.<br />
- Uskon, että myös peruskoulujen yläasteet<br />
saadaan toimiviksi, vaikka haasteita<br />
toki on. Tilanne kuitenkin helpottaa jo ensi<br />
vuosikymmenen alussa oppilasmäärien<br />
pudotessa.<br />
Lisää lapsia saisi tulla<br />
Jos jotain, niin lisää lapsia ja lapsiperheitä<br />
Heikkilä toivoisi Raumalle, sillä nykyisillä oppilasmäärillä<br />
ei ole enää mielekästä ylläpitää<br />
18 ala-asteen koulua. Vielä 70-luvulla koulunsa<br />
aloittavien ikäluokka oli kaupungissa<br />
lähes 500. Tänä keväänä kouluun ilmoittautui<br />
344 lasta. Ero on suuri kun muistaa, että<br />
nyt luvussa ovat myös entisen maalaiskunnan<br />
alueella asuvat ekaluokkalaiset.<br />
Kuntaliitos toteutui lopulta vuonna<br />
1993, jolloin myös Heikkilästä tuli yhdistyneen<br />
kaupungin koulutoimenjohtaja.<br />
Hänen vastuulleen jäivät edelleen myös<br />
kodisjokelaisten ja lappilaisten kouluasiat.<br />
Virkanimike muuttui opetustoimenjohtajaksi<br />
vuonna 1998.<br />
Kaupunginhallituksen tilatoimikunnan<br />
aloitteesta peruskouluverkkoa on selvitetty<br />
työryhmässä, jonka raportti valmistuu näinä<br />
aikoina. Heikkilä arvelee, että asenteet ovat<br />
vähitellen kypsymässä myös ala-asteiden<br />
suhteen.<br />
- Raha asettaa rajat. Leikkausten tie<br />
on kuljettu loppuun eikä tunneista voida<br />
enää viedä. Lasten edun mukaista on satsata<br />
voimavarat toiminnan sisältöön eikä seiniin,<br />
Heikkilä tiivistää.<br />
Keskustan puilla<br />
edessä hoitoleikkaukset<br />
Rauman keskustan puista on tehty kuntokartoitus. Viheraluepäällikkö<br />
Kustaa Elsilän mukaan työ tuli ajankohtaiseksi<br />
Valtakadun saneerauksen vuoksi, joka on suunnitelmissa vuonna<br />
2009. Kartoituksella haluttiin etukäteen varmistaa, kestävätkö<br />
puut myllerryksen, vai joudutaanko ne poistamaan.<br />
- Kuntokartoitus osoitti, ettei Valtakadun varren puita tarvitse poistaa vaan<br />
pääsääntöisesti riittää hoitoleikkuu. Yhdeksän puuta on kuitenkin kaadettava<br />
turvallisuuden vuoksi. Verotoimiston edustalta kaadetaan kuusi puuta ja Kolmiopuiston<br />
edestä kolme puuta, Elsilä kertoo.<br />
Valtakadun puiden lisäksi käytiin läpi Savilankadun, Parpansalin puiston ja Tarvonsaaren<br />
puiston puusto. Tarvonsaaren puistosta joudutaan kaatamaan vanhat<br />
lehmukset ja myös Savilankadun varrelta poistetaan muutama puu.<br />
Keskustan puista löytyi niin lahovikoja kuin juuristovaurioitakin, jotka johtuvat<br />
kaivauksista juuristoalueella. Hoitoleikkuusta tulee Elsilän mukaan mittava ja näkyvä<br />
urakka. Vanhat puut ovat arvokkaita ja ne halutaan mahdollisuuksien mukaan<br />
säilyttää. Myös uusia puita on hänen mukaansa tarkoitus istuttaa mm. Lyseokadun<br />
päähän ja Kanalin viereiseen levennykseen.<br />
Valtakadusta saneerataan ensin Nortamonkadun ja Luoteisväylän välinen osuus<br />
ja sitten Luoteisväylän ja Karjalankadun välinen pätkä. Koko Valtakadun matkalle on<br />
suunniteltu katualueen pohjoispuolelle myös<br />
kevyenliikenteen väylä ajoradan ja nykyisen<br />
puurivin väliin. Nykyistä ajorataa kavennetaan<br />
ja molemmin puolin katua tulee ajoradan<br />
suuntainen pysäköinti autoille. Jalankulkuliikenne<br />
on pohjoispuolella kevytliikenneväylän/<br />
puurivin ja seinälinjan välissä.<br />
Ultraäänitutkimus paljastaa<br />
lahovauriot puun ytimessä.<br />
Arboristi Teppo Suoranta ja tietojenkäsittelijä Siv Wikström tekevät ultraäänitutkimusta<br />
Valtakadun lehmukselle.<br />
17
Vuosi 2005<br />
<strong>RAUMA</strong>N<br />
tulos kohtuullinen<br />
Rauman kaupungin tilinpäätös vuodelta 2005<br />
on parempi kuin talousarviossa ennakoitiin.<br />
Alijäämäistä tulosta paransivat valtionosuudet, joita<br />
saatiin 1,7 miljoonaa euroa arvioitua enemmän.<br />
Kaupunki pitää huolta kaikista<br />
asukkaistaan - vauvasta vaariin. Sosiaalija<br />
terveyspalvelut sekä opetus nielevät<br />
yhteensä 70 prosenttiakäyttömenoista.<br />
Tilinpäätös on emon osalta 1,1 miljoonaa<br />
euroa alijäämäinen. Liikelaitosten<br />
kohtuullisen hyvien tulosten ansiosta koko<br />
kaupunkikonsernin tulos oli kuitenkin kaksi<br />
miljoonaa euroa positiivinen.<br />
Tilikauden tulos on merkittävästi parempi<br />
kuin edellisvuonna, jolloin se oli – 3,9<br />
miljoonaa euroa. Emon vuosikate oli 6,1<br />
miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli<br />
3,6 miljoonaa euroa.<br />
Tulopuolella merkittävä muutos oli<br />
veroprosentin korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä<br />
vuodesta 2004. Korotuksen<br />
arvioitiin tuovan noin viisi miljoonaa euroa<br />
lisää verotuloja. Verokertymä kokonaisuudessaan<br />
jäi talousarviossa arvioidusta 2,1<br />
miljoonaa euroa. Verotuloihin vaikuttivat<br />
mm. metsäteollisuuden työmarkkinaselkkaus<br />
ja yleinen yhteisöverotulojen lasku.<br />
Rauman verotulot olivat 102,5 miljoonaa<br />
euroa. Ansiotuloverot lisääntyivät 5,8 miljoonaa<br />
eurolla ja nousivat 88,5 miljoonaan<br />
euroon. Kaikkiaan veroprosentin nosto 17:<br />
stä 18:aan lisäsi ansio- ja pääomatuloveroja<br />
vajaat viisi miljoonaa euroa, josta vuodelle<br />
2005 kohdistui noin 4,5 miljoonaa euroa.<br />
18
Yhteisöverotuloa kertyi 10,1 miljoonaa euroa, missä on<br />
edellisvuoteen vähennystä 0,8 miljoona euroa. Kiinteistöveroa<br />
kertyi 3,9 miljoonaa euroa. Tuotto kasvoi veroprosenttien<br />
noston vuoksi puoli miljoonaa euroa. Rauman veroprosentit<br />
ovat edelleen alle maan ja Satakunnan keskiarvojen.<br />
Hallintokunnat pysyivät hyvin talousarvion asettamissa<br />
puitteissa, sillä ainoastaan terveystoimi ylitti raamin. Perusterveydenhuollon<br />
ylitys oli 400 000 euroa ja erikoissairaanhoidon<br />
200 000 euroa.<br />
Liikelaitokset saavuttivat tavoitteensa hyvin. Sataman tulos<br />
oli 2,4 miljoonaa euroa, Rauman Veden 0,4 miljoonaa euroa<br />
ja Jätehuoltolaitoksen 0,3 miljoonaa euroa.<br />
Lähes velaton kaupunki<br />
Rauman talous on vakaalla pohjalla. Taseessa on edellisten<br />
vuosien ja tilikauden ylijäämiä 50,6 miljoonaa euroa, josta<br />
kaupungin osuus on 22,5 ja liikelaitosten 28,1 miljoonaa euroa.<br />
Rahavarojen keskimäärä on kasvanut 16,4 miljoonasta 17,8<br />
miljoonaan euroon. Kaupungin lainamäärä on 187.816 euroa,<br />
eli velkaa on viisi euroa asukasta kohti.<br />
Kaupungin palvelutoiminnan nettomenot kasvoivat edellisvuodesta<br />
4,3 prosenttia. Käyttötalouden kasvu pitäisi puristaa<br />
enintään 3-4 prosentin tasoon. Menojen pitäminen kurissa onkin<br />
tulevaisuudessa menestymisen ehto. Tärkeiksi asioiksi nousevat<br />
kaupungin palveluverkon ja organisaation kehittäminen, jotta<br />
kaupunki selviää näköpiirissä olevista uusista haasteista.<br />
SUURIMMAT INVESTOINNIT<br />
vuosina 2002-2005 (toteutuneet bruttokustannukset)<br />
TAL<strong>ON</strong>RAKENNUS<br />
• Pääkirjaston rakentaminen<br />
• Talviharjoitteluhallin rakentaminen<br />
• Karin koulun saneeraus<br />
• Kaupunginteatterin muutostyöt<br />
• Jäähallin saneeraus (alkanut 2005)<br />
• Kaaron koulun laajentaminen<br />
• Nummen päiväkoti<br />
KUNNALLISTEKNIIKKA<br />
• Keskustan kehittämisohjelma<br />
• Kunnallistekniikan peruskunnostusohjelma<br />
• Tuomoniemi-Uusilahti kunnallistekniikka<br />
• Susivuoren teollisuusalueen kunnallistekniikka<br />
MUUT<br />
• Maa- ja vesialueiden ostot<br />
• Äijänsuon jalkapallokenttä<br />
SATAMA<br />
• Sataman mobiilinosturit<br />
• Sataman Ro-Ro 1 laituripaikka<br />
• Suojan satama<br />
• Sataman turvallisuus- ja porttijärjestelyt<br />
• Maa- ja vesialueiden ostot<br />
6,4 Me<br />
3,3 Me<br />
2,9 Me<br />
2,9 Me<br />
1,4 Me<br />
0,7 Me<br />
3,8 Me<br />
2,1 Me<br />
1,5 Me<br />
1,0 Me<br />
2,1 Me<br />
0,5 Me<br />
4,9 Me<br />
4,1 Me<br />
2,6 Me<br />
3,4 Me<br />
2,5 Me<br />
Kaupunki<br />
Kaupunkikonserni<br />
(sis. liikelaitokset)<br />
Asukasluku 36589 36589<br />
Veroprosentti 18,00% 18,00%<br />
Toimintatuotot Me 53,6 74,6<br />
Toimintakulut Me 189,5 199,1<br />
Verotulot Me 102,5 102,5<br />
Valtionosuudet Me 35,2 35,2<br />
Vuosikate Me 6,1 15,1<br />
Poistot Me 7,2 13,2<br />
Henkilöstökulut 70,1 74,1<br />
Investoinnit (netto) Me 8,0 13,2<br />
Lainakanta EUR/as 4 5<br />
Vuoden 2005 tilinpäätös numeroina<br />
Kaupunkikonsernin vuosikate on yhteensä 15,1 Me ja tilikauden tulos +2,0 Me.<br />
Tulos yksiköittäin/liikelaitoksittain:<br />
Kaupunki: vuosikate +6,1 Me (TA +5,8 ed.v. +3,7), tulos -1,1 Me (TA -1,6 ed.v. -3,6)<br />
Satama: liikeylijäämä +4,4 Me (TA +4,4 ed.v. +5,2), tulos +2,4 Me (TA +2,2 ed.v. +3,1)<br />
Vesi: liikeylijäämä +0,7 Me (TA +0,5, ed.v. +0,7), tulos +0,4 Me (TA +0,2 ed.v. +0,3)<br />
Jätehuolto: liikeylijäämä +0,3 Me (TA +0,3 ed.v.+0,5), tulos +0,3 Me (TA +0,3 ed.v. +0,4)<br />
19
Rauman kaupungin<br />
Tuloskehitykset v. 1997-2005<br />
TILIN-<br />
PÄÄTÖS<br />
Verotulojen toteutuminen v. 2000-2005<br />
Verot verolajeittain, €<br />
Tuloveroprosentti v. 1992-2006<br />
Käyttötalouden toimintakulut 2005 Käyttötalouden tuotot 2005<br />
Lainakanta v. 1992-2005, €<br />
( kaupunki+liikelaitokset)<br />
Vuosikate ja nettoinvestoinnit, €/asukas<br />
20
Uuden yrityksen<br />
perustajalle<br />
tarjolla monipuolista neuvontaa<br />
Yritysneuvoja Mari Laine ja toimistosihteeri Sini Kaarnamo palvelevat<br />
yrittäjiksi aikovia RSK:n toimistossa Valtakatu 2.ssa.<br />
R<br />
auman<br />
Seudun Kehitys<br />
Oy:n tytäryhtiö Rauman<br />
Seudun Yrityspalvelu Oy<br />
tukee monin tavoin omaa<br />
yritystoimintaa suunnittelevia.<br />
Maksuton neuvonta<br />
perustuu henkilökohtaisiin<br />
tapaamisiin yritysneuvojien<br />
ja asiantuntijoiden kanssa.<br />
- Autamme myös jo olemassa olevien<br />
tuotteiden ja palvelujen jatkojalostamisessa<br />
uudeksi yritystoiminnaksi. Keskeinen tavoitteemme<br />
on turvata yrittäjänä aloittavien<br />
sekä perustettavien yritysten menestymismahdollisuudet,<br />
yrityskehittäjä Heikki M.<br />
Nurmi toteaa.<br />
- Opastamme alkavaa yrittäjää mahdollisimman<br />
hyvään alkuun, autamme yritysidean<br />
kehittämisessä sekä kannattavuuden<br />
arvioinnissa. Neuvonta voi liittyä esimerkiksi<br />
liikeidean ja kilpailutilanteen arviointiin, rahoituksen<br />
suunnitteluun ja lupa-asioihin.<br />
Rauma edullinen asua<br />
Raumalla ja lähikunnissa aloittavia yrittäjiä<br />
palvelee yritysneuvoja Mari Laine.<br />
Rauman Seudun Yrityspalvelu palvelee<br />
myös yrityksen perustaneita, jo<br />
muutaman vuoden toimineita yrittäjiä.<br />
Tavoitteena on auttaa nuorta, toimivaa<br />
yrittäjää varmistamaan yrityksensä elinkelpoisuus<br />
ensimmäisten toimintavuosien<br />
aikana sekä kehittämään liiketoimintaansa.<br />
- Kehittäminen voi liittyä esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman<br />
täsmentämiseen,<br />
markkinointiin tai verkostoitumiseen, toiminnasta<br />
koko alueella vastaava Nurmi<br />
kertoo.<br />
Uusyritysneuvonnan laatuun on panostettu<br />
runsaasti viime vuosina. Neuvonnalle<br />
on myönnetty myös ISO 9001 laatusertifikaatti.<br />
Nurmen mukaan Rauman Seudun<br />
Yrityspalvelulla on oman henkilöstön lisäksi<br />
käytössä laaja asiantuntija- ja yhteistyökumppanien<br />
verkosto. Yrityspalvelu toimii myös<br />
paikallisena uusyrityskeskuksena ja kuuluu<br />
Suomen Jobs and Society ry:hyn.<br />
Uusyritysneuvonnan kautta perustettiin<br />
viime vuonna yhteensä 138 yritystä, kun<br />
vuonna 2004 vastaava määrä oli 115. Yrityksistä<br />
perustettiin palvelutoimialalle 74 prosenttia,<br />
tuotannon toimialalle 12 prosenttia<br />
sekä kaupan toimialalle 11 prosenttia.<br />
www.rsk.fi/uusyritysneuvonta<br />
Rauman Seudun Kehitys Oy<br />
Rauman Seudun Kehitys Oy (RSK)<br />
on Rauman seudun kahdeksan<br />
kunnan perustama elinkeinoyhtiö,<br />
joka toteuttaa alueen elinkeinopolitiikkaa.<br />
RSK:n päävastuualueet ovat:<br />
- elinkeinorakenteen uudistaminen<br />
- aloittavien ja toimivien yritysten<br />
neuvonta<br />
- matkailun kehittäminen ja<br />
matkailumarkkinointi<br />
- seudun yhteismarkkinointi<br />
- yritysten verkostoitumisen<br />
edistäminen<br />
- yritysten ja kuntien<br />
yhteistyön parantaminen<br />
Rauma kuuluu asumiskustannuksiltaan Suomen edullisimpiin kaupunkeihin. Tämä käy ilmi Suomen Kiinteistöliiton selvityksestä, jossa<br />
verrattiin samanlaisen indeksitalon kustannuksia 31 kaupungissa. Edullisin oli Imatra ja kallein Kouvola. Rauma oli neljänneksi edullisin<br />
vertailun kaupungeista.<br />
Indeksitalo on normaali 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla<br />
tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.<br />
Kuntien päättämät vero- ja maksuperusteet vaihtelevat paljon. Kaksiossa asuva imatralainen maksaa asumisestaan tänä vuonna 330<br />
euroa enemmän kuin vastaavassa 60 neliön asunnossa asuva kouvolalainen. Kaikkiaan kiinteistöverot ja kunnalliset maksut vievät vertailukaupungeissa<br />
keskimäärin 1,70 euroa neliöltä kuukaudessa eli 55 prosenttia hoitokuluista ja yli 60 prosenttia hoitovastikkeesta.<br />
Kaupunki<br />
Tontin<br />
kiint. vero<br />
Rakenn.<br />
kiint. vero<br />
Vesi ja<br />
jätevesi<br />
Sähkö<br />
Kaukolämpö<br />
Jätehuolto<br />
Yhteensä<br />
Imatra 0,06 0,08 0,98 0,53 0,12 0,25 2,02<br />
Pori 0,08 0,09 0,66 0,49 0,11 0,15 1,57<br />
Rauma 0,03 0,09 0,66 0,48 0,13 0,15 1,53<br />
Kouvola 0,10 0,11 0,57 0,40 0,12 0,17 1,47<br />
YHTEENSÄ 0,09 0,11 0,71 0,50 0,12 0,17 1,70<br />
Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin<br />
menee indeksitalossa keskimäärin 71<br />
senttiä neliöltä kuukaudessa. Kalleinta<br />
lämmittäminen on Imatralla, jossa lämmittämiseen<br />
kuluu 98 senttiä neliöltä.<br />
Raumalla selvitään 66 sentillä.<br />
21
Rauman<br />
nettisivuilla<br />
käydään yhä<br />
tiuhemmin<br />
N<br />
ettisivujen<br />
kehittäminen on<br />
kaupungille iso haaste, sillä internetin<br />
merkitys viestintäkanavana<br />
kasvaa koko ajan. Viestintäpäällikkö<br />
Kristiina Lehtosen mukaan kasvua<br />
on tapahtunut kaikissa ammattiasemissa<br />
ja lähes kaikissa ikäryhmissä.<br />
Eniten tietoa kaupungin wwwsivuilta<br />
hakevat nuoret ja opiskelijat.<br />
Lehtosen mukaan kaupunki on laajentanut nettitarjontaa viime aikoina<br />
erityisesti maahanmuuttajille. Englanninkielisten sivujen lisäksi käytössä<br />
on nykyisin myös ranskankielinen versio. Tänä keväänä julkaistaan myös<br />
saksankielinen sivusto.<br />
Kaupunki mittasi internet-sivujensa käytettävyyttä valtakunnallisessa<br />
iTEST Oy:n järjestämässä tutkimuksessa syyskuussa 2005. Vastaajat<br />
antoivat kouluarvosanaksi 7,78. Rauma sijoittui useimmilla osa-alueilla<br />
keskikastiin 22 kunnan joukossa.<br />
- Muiden kuntien tavoin myös Rauman sivuilta haettiin ensisijaisesti<br />
tietoa ajankohtaisista asioista, kirjastosta sekä kartoista. Eniten haluttaisiin<br />
lisämahdollisuuksia asioida verkon välityksellä oppilaitosten kanssa. Tutkimuksen<br />
mukaan kävijät löysivät yleensä haluamansa tiedon kokonaan<br />
tai osittain, Lehtonen kertoo.<br />
Moitteita Rauman nettisivut saivat mm. ulkoasusta. Ulkoasuun liittyvät<br />
ongelmat ovat olleet yleisiä myös muilla kunnilla. Rauman sivuilla tyytymättömiä<br />
oltiin hakupalveluun, myös pöytäkirjojen avaamista pidettiin<br />
osittain hankalana ja toimimattomana.<br />
Kuntalaisten toiveissa olisi mm. keskustelufoorumeja, webkameroita<br />
ja venepaikkojen varausmahdollisuuksia.<br />
Gallup Mitä tietoa olet viimeksi hakenut osoitteesta www.rauma.fi ?<br />
Juha Viitasalo<br />
Muistaakseni viimeksi<br />
kävin katsomassa<br />
vapaita tontteja, mutta<br />
se tarve meni ohi.<br />
Marjut Raski<br />
En ole käynyt<br />
kaupungin nettisivuilla.<br />
Yleensä maksan vain<br />
laskuja netissä.<br />
Jarno Ihala<br />
Opiskelijana käyn<br />
lähinnä koulun sivuilla.<br />
Joskus olen piipahtanut<br />
Raumankin sivuilla.<br />
Kirsi Mäntysalo<br />
Kirjaston lainoja olen<br />
uusinut netin kautta ja<br />
lisäksi olen seurannut<br />
avoinna olevia työpaikkoja.<br />
Anni Paakkinen<br />
Kävin Pyynpään koulun<br />
sivuilla. Kirjaston tietoja<br />
katson usein netistä.<br />
22
• neuvonta<br />
• laskujen maksu<br />
• lomakkeet, esitteet,<br />
esityslistat ja pöytäkirjat<br />
• kalastusluvat<br />
• asiakirjojen vastaanotto<br />
• kaupungin ilmoitustaulu<br />
• ilmoitustaulu yhdistyksille<br />
• Rauma-aiheisia<br />
- esitteitä<br />
- postikortteja<br />
• postimerkkien myynti<br />
• ilmoittautumiset kaupungin<br />
järjestämään toimintaan<br />
• lipunmyynti<br />
• eri maiden lippujen<br />
lainauspalvelu fi rmoille<br />
ja yhdistyksille.<br />
Ethän juokse ovelta ovelle...<br />
YHTEISPALVELUPISTEESTÄ<br />
saat ystävällistä palvelua<br />
TEITÄ PALVELEVAT:<br />
Anneli Leinonen Jaana Nurmi Marja Vainio Raija Roslund<br />
Avoinna:<br />
ma, ke ja to 8-16,<br />
ti 8-17, pe 8-15<br />
Kanalinranta 3 (pääovi),<br />
26100 Rauma<br />
puh. 834 3020, ypp@rauma.fi<br />
Netistä näet milloin<br />
KAIKKIEN<br />
<strong>RAUMA</strong>LAISTEN<br />
RANTASAUNAT<br />
taas lämpiävät<br />
www.rauma.fi<br />
IHMISEN KOKOINEN KAUPUNKI<br />
23
Change language